Virk Numero 1 / 2016

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Varsinais-Suomen Viro-keskus ryViron kunniakonsulaatti Turussa

-Perustettu 1994.-Jäseniä lähes 500: yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä, kuntia ja yrityksiä.-Yhdistys edistää Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisää Viro-tietoutta ja viron kielen ja kulttuurin tuntemusta ja harrastusta.-Yhdistyksen toimisto palvelee kunniakonsulaattina ja jakaa Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit ja henkilökortit sekä vastaa yksityishenkilöiden Suomea ja Viroa koskeviin kysymyksiin.

Viron kunniakonsuli Keijo Virtanen on tavattavissa toimistolla sopimuksen mukaan.

Puheenjohtaja: Armas LahoniittySihteeri: Reino Lemmetyinen

Toiminnanjohtaja: Kirsi Äyräs

Osoite: Vanha Suurtori 3, 20500 TurkuKäynti: Brinkkalan talon sisäpiha, 2. krsToimiston puhelimet: +358 2 250 3359 040-1475221Toiminnanjohtaja suoraan: 040-822 7851sähköposti: toimisto@viro-keskus.fiInternet-sivu: www.viro-keskus.fi

Virk 1 / 2016Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ryToimituskunta: Kirsi Äyräs, Lennart Komp, Ülle Priks, Eva Finch, Kalle JärveläPainopaikka: X-Copy, Turku

Kannen kuvat: Näyttelijä Märt Avandi Turussa 30.1.2016. Juuri ennen tapahtumaamme hänet oli nimetty parhaan miespääosan Jussi-palkinnon ehdokkaaksi roolistaan Miekkailija-elokuvassa.Kuvaaja: Melidana Reek

* Kokouskutsu *

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n kevätkokous: tiistaina 22.3. 2016 klo 18.00 Manillassa, Itäinen rantakatu 64, Turku

Tervetuloa! Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015. Kahvitarjoilu! Kokouksen jälkeen Viro-teemainen esitelmä.

Esityslista:1. Kokouksen avaus2. Kokouksen päätösvaltaisuus3. Osanottajien toteaminen4. Esityslistan hyväksyminen5. Kokousvirkailijoiden valinta6. Vahvistetaan hallituksen laatima toimintakertomus vuodelta 20157. Vahvistetaan hallituksen laatima tilikertomus vuoden 2015 tileistä.8. Kuullaan toiminnantarkastajien antama lausunto vuoden 2015 tileistä.9. Päätetään vastuuvapauden

myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vuodelta 2015.10. Toimiston ajankohtaista.11. Muut esille tulevat asiat.12. Kokouksen päättäminen

Viro-keskuksen hallituksen jäsen Petri Uggeldahl uskalsi haastaa Miekkailijan otteluun.

Puheenjohtajalta Virk 1 / 2016

Ensi  vuonna  2017  Suomen  itsenäisyys  täy4ää  sata  vuo4a.  Seuraavana  vuonna  2018  Viro  vie4ää  oman  itsenäisyytensä  satavuo9sjuhlia.  Itsenäiseksi  julistautumisen  päivämäärien  välinen  ero  on  vain  noin  yksitoista  viikkoa.  Molemmat  pienet  sukulaiskansat  saavuAvat  itsenäisyytensä  ensimmäisen  maailmansodan  loppuvaiheessa  ja  kahden  keisarikunnan  romahtamisen  luomassa  9lanteessa.

Kansakun9en  sadan  vuoden  historiat  ovat  kulkeneet  yli  puolet  tuosta  ajasta  eri  teitä.  Viimeisen  kahden-­‐kymmenenviiden  vuoden  aikana  yhteistyö  ja  kanssa-­‐käyminen  on  tullut  arkipäiväiseksi  ja  molempia  hyödy4äväksi.  Molemmat  ovat  myös  osa  laajempaa  eurooppalaista  yhteisöä,  jossa  etumme  ja  pyrkimyksemme  ovat  useimmiten  samansuuntaiset.

Tästä  syystä  olisi  luonnollista,  e4ä  vie4äisimme  myös  itsenäisyytemme  juhlavuo4a  mahdollisimman  paljon  yhteistyön  merkeissä  ja  yhdessä  tulevaisuu4a  rakentaen.

Toivotan  Hyvää  vuo4a  2016  kaikille  meille!

Armas  Lahonii,y,  puheenjohtaja,  Varsinais-­‐Suomen  Viro-­‐keskus  ry

Uutta väkeä Viro-keskuksen toimistolla Astrid, Eva ja Aire.

Tammi-helmikuun vaihteessa Viro-keskus sai kerralla monta uutta työntekijää! Toimistolla asiakaspalvelusta vastaavat Aire Lindepuu ja Stella Honkonen. Käännöstöitä tekee Eva Finch. Uusia lastenryhmiä luotsaavat opettajat Astrid Mihelson, Ene Vilipuu ja Sirje Raudmets. Lastenkuoron ohjaajana aloittaa Kadi Kaasik. Toiminnanohjaajan työssä aloittaa helmikuussa Ülle Priks.Tervetuloa käymään! Viro-keskuksen toimisto palvelee ma-pe klo 9-15.

Itsenäisyys 100 vuotta

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Kutse

Olete kutsutud Eesti Vabariigi 98. aastapäevalepühendatud aktusele Turus laupäeval, 20. veebruaril kell 15.00.

AsukohtTuru Ülikooli peahoone Tauno Nurmela saal

Kõnega esinevadEesti suursaadik Soomes  Margus Laidre Soome suursaadik Eestis Kirsti Narinen

MuusikaGuido Kriik

Piduliku aktuse järel jätkub sündmus ülikooli aulas. Vastuvõtu korraldab Turun Ülikooli Sihtasutus.

Eesti Vabariigi 98. aastapäevale pühendatud aktuse korraldavad: 

Turu Ülikooli SihtasutusTuru ÜlikoolTuru Tuglase seltsEdela-Soome Eesti keskusEesti aukonsulaat Turus

Oma osalemisest palume teada anda 11. veebruariks aadressil osallistun.virokeskus@gmail.comvõi telefonil +358 (0)40 147 5221

Eestlaste klubi jätkab õhtut restoranis Teini, kus söögi ja joogi saab igaüks oma maitse järgi ise valida.

Tere tulemast!

Kutsu

Viron itsenäisyyspäivän juhla Turussa lauantaina, 20. helmikuuta klo 15.

Juhlapaikka

Tauno Nurmela -sali, Turun yliopiston päärakennus

Juhlapuhujat

Margus Laidre, Viron suurlähettiläs Suomessa 

Kirsti Narinen, Suomen suurlähettiläs Virossa

Musiikki 

Guido Kriik

Ohjelman jälkeen juhla jatkuu yliopiston aulassa. Vastaanoton tarjoaa Turun Yliopistosäätiö.

Viron 98. vuosijuhlalle omistetun juhlan järjestävät:

Turun Yliopistosäätiö,Turun yliopisto,Turun Tuglas-seura ry,Varsinais-Suomen Viro-keskus ryja Viron kunniakonsulaatti Turussa

Ilmoittautumiset 11.2.2016 mennessä sähköpostilla: osallistun.virokeskus@gmail.comtai puhelimella 040-147 5221

Tervetuloa!

Viron itsenäisyyspäivän juhla 20.2. 2016

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Virk

Suurlähettiläät puhujiksi itsenäisyyspäiväjuhlaanTurun yliopistolla 20.2. järjestettävään Viron itsenäisyyspäiväjuhlaan saapuvat juhlapuhujiksi suurlähettiläät Margus Laidre ja Kirsti Narinen. Viron Suomen suurlähettiläänä vuodesta 2014 toiminut Margus Laidre on toiminut historian tutkijatohtorina niin Viron kuin Ruotsin yliopistoissa. Filosofian tohtoriksi hän väitteli vuonna 2000 yleisen historian alalta. Yliopistollisen uran lisäksi hänellä on takanaan pitkä ura Viron ulkoministeriön palveluksessa, ja hän on toiminut aiemmin suurlähettiläänä sekä Ruotsissa että Saksassa.

Kirsti Narinen (kuvassa) on toiminut Suomen Viron suurlähettiläänä vuodesta 2014 Suomen ensimmäisenä naispuolisena suurlähettiläänä Virossa. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja toiminut ulkoministeriön palveluksessa jo vuodesta 1986 alkaen. Vuosina 1993–1998 hän työskenteli Tallinnassa lähetystöneuvoksena.

Eesti Vabariigi suursaadik Margus Laidre (keskel) 2014. aasta raamatumessil Turus.

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! VirkREGI-­‐tapahtumia  kaikille

Joulujuhlat?  Tehty!  Kysely?  Tehty!  Halloweenin  lastenjuhla?  Tehty!  Perheilta,  kirjamessut,  pop-­‐up  tapahtuma?  Tehty,  tehty,  tehty!

Syksy  2015  oli  virolaisten  klubille  ja  Viro-­‐keskukselle  todella  vilkasta  ja  hedelmällistä.  Neljän  kuukauden  aikana  sai  juhlia,  pohtia  tärkeitä  asioita  ja  löytää  monia  uusia  tuttavuksia.  Monien  tapahtumien  toteuttamisessa  oli  tärkeä  rooli  myös  REGI-­‐projektilla,  joka  oli  muodossa  tai  toisessa  mukana  kaikissa  niissä.

Syyskuu.  REGI  lähti  liikkumaan!Syyskuun  keskivaiheessa  kokoontuivat  kaikki  projektikumppanit  Turkuun.  Kolmen  päivän  aikana  pidettiin  kunnon  aivoriihi,  miten,  mitä  ja  milloin  projektissa  tehdä.  Selvemmät  piirteet  sai  myös  tuleva  kysely,  omat  ideansa  toivat  pöytään  myös  Turun  AMK:n  opiskelijat.

Lokakuu.  Messut  ja  perhetapahtumatIsommalle  julkisuudelle  esittelimme  REGI:ä  ensimmäistä  kertaa  Turun  kirjamessuilla,  jossa  sadat  vierailijat  saivat  projektista  ja  Suomessa  asuvista  virolaisista  tarkempaa  tietoa.  Tärkeä  rooli  tapahtuman  onnistumisessa  oli  AMK:n  opiskelijoilla,  joiden  luoma  maskotti  Helmi-­‐mummo  sai  paljon  huomiota.  Mukana  olimme  myös  Osaava  nainen  -­‐messuilla.

Jotta  projekti  käynnistyisi  heti  myös  matalan  kynnyksen  tasolla,  järjestimme  Hövelissä  perheillan,  jossa  saimme  testata  myös  kyselyn  luonnosta.  Oli  hyvä  saada  sellainen  mahdollisuus,  koska  ihmiset  antoivat  paljon  palautetta,  joka  auttoi  kyselyä  kehittymään  varmasti  paremmaksi.

Marraskuu.  Hauska  HalloweenVirolaisten  kiinnostus  ilmaista  omia  ajatuksiaan  oli  odotetusti  iso.  Kyselyn  lisäksi  järjestimme  opiskelijoiden  avulla  kaksi  ryhmähaastattelua  paikallisten  virolaisten  kanssa.  Niiden  avulla  saimme  laajentaa  olemassa  olevaa  tietoa  ja  mennä  syvemmälle,  kysyä  henkilökohtaisemmin  ja  saada  vastauksia  myös  kysymykseen  miksi.

Halloweenin  vietosta  tuli  todella  hauska  ilta.  Hirvittäviä  ja  hauskoja  juhlijoita  riitti,  ja  juhlassa  vierailivat  myös  Martit,  jotka  tanssivat  perinteisiä  virolaisia  tansseja  ja  lauloivat  perinteisiä  lauluja.  Viihtyisää  oli  sekä  aikuisilla  että  lapsilla.

Joulukuu.  Juhlitaan!Joulukuuksi  ehdimme  tutustua  ja  tulla  tutuksi  monille  virolaisille.  Suomalaisille  järjestimme  Skanssin  kauppakeskuksessa  pop-­‐up  tietotapahtuman.  Monitorin  toimipisteen  vieressä  esittelivät  AMK:n  opiskelijat  Viro-­‐keskuksen  edustajan  kanssa  projektia.  Glögi  ja  piparit  houkuttelivat  mukaan  kymmeniä  Virosta  kiinnostuneita  ihmisiä,  mutta  myös  heitä,  joille  Viro  ja  virolaisten  tilanne  eivät  ole  kovin  tuttuja  aiheita.

Virolaisten  klubin  joulujuhla  ylitti  myös  valtakunnallisen  uutiskynnyksen,  kun  siitä  tiedotti  Suomessa  asuville  virolaisille  tarkoitettu  nettisivu  Oinest.Oi.  Yhteensä  juhlissa  oli  lähes  100  ihmistä  sekä  Turun  alueelta  että  muualta  Suomesta.  Pelejä,  tanssia  ja  hyvää  tunnelmaa  johti  virolainen  yhtye  Kapriiz.

Regi-projektin toteuttamisessa 2015 syksyn aikana olivat tärkeässä roolissa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat, ilman heitä olisivat monetkin tapahtumat jääneet järjestämättä tai eivät olisi onnistuneet nähdyllä korkealla tasolla. Kysyimme heidän kokemuksiaan ja elämyksiään.

Miten sinulla mielestäsi sujuivat kohtaamiset virolaisten kanssa Regi-hankkeen tilaisuuksissa?

* Ajattelen, että oikein hyvin, koska pystyin jonkin verran keskustelemaan viroksi. En kyennyt keskustelemaan mitään ihmeempiä, mutta arvioin, että se, että puhuin hiukan viroa, mursi jäätä.

* Melko hyvin, sillä heistä suurin osa puhui hyvin suomea. Heidän kohtaamisensa meni samalla tavalla kuin jokaisen muunkin uuden ihmisen kanssa.* Tapaamani virolaiset puhuivat selkeää suomen kieltä, joten kommunikaatio oli helppoa.

Tunnistitko omia ennakkoluulojasi – muuttuiko näkemyksesi virolaisista?

* Oma näkemykseni virolaisista ei juuri muuttunut, mutta olen tätä ennenkin tuntenut aika paljon virolaisia ja viettänyt aikaa maassa. Omat ennakkoluuloni ja näkemykseni virolaisista ovat muuttuneet jo aiemmin. Tietoni Suomessa asuvista virolaisista tarkentuivat.

* Ennakkoluuloja ei älyttömästi ollut, joten ei muuttunut. He ovat melko samanlaisia kuin suomalaisetkin.

* En ole ennen ollut tekemisissä virolaisten tai virolaisuuden kanssa. Ainut näkemys heitä kohtaan on ollut median välittämä negatiivinen julkisuus erilaisten rikosten yhteydessä. Olen tiennyt, että heitä on työssä myös täällä, mutten ole heihin sen kummemmin törmännyt. Heitä ei näy katukuvassa.

* Kyselyn kautta opin ymmärtämään heidän lähtökohtiaan Suomessa asumiseen. Sitä miten vaikeaa on olla erossa perheestään ja sukulaisistaan täällä työskennellessään.

Ymmärtämään kommunikaation ja kielen ymmärtämisen merkitystä ihan päivittäisten asioiden hoitamisessa. Suomessa työssäkäyvien virolaisten arjen rankkuutta; jatkuva matkustaminen, perheen jääminen Viroon, aktiivisen vapaa-ajan toiminnan puute.

Mitä opit projektityöstä ja yhdistystoiminnasta?

* Tajusin taas, että Suomessa on yhdistyksiä valtava määrä, ja ne tekevät paljon sellaista työtä, mikä ei tule minulle mieleenkään.

* Projektityö on vaihtelevaa – joskus on kiireisempää ja joskus rauhallisempaa. Projektissa pitää tottua siihen, että osa asioista ei tapahdu heti vaan pitää olla pitkäjänteistä työtä.

* Aikataulun suunnittelu auttaa projektin etenemisessä ja tavoitteissa pysymisessä. Projektissa vaaditaan kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä, epävarmuuden sietokykyä, ryhmätaitoja, kommunikointikykyä.

VirkProjektityötä oppimassa

VirkREGI-­‐sündmusi  igale  maitsele

Jõulupidu?  Tehtud!  Küsitlus?  Tehtud!  Halloweeni  lastepidu?  Tehtud!  Pereõhtu,  raamatumess,  pop-­‐up-­‐sündmus?  Tehtud,  tehtud,  tehtud!

2015.  aasta  sügis  kujunes  Eestlaste  klubi  ja  Eesti  keskuse  jaoks  ülimalt  vilkaks.  Nelja  kuu  jooksul  sai  nii  kärtsu-­‐mürtsu,  järele  mõelda  kui  ohtralt  uusi  tutvusi  sobitatud.  Paljud  sündmused  said  teoks  tänu  REGI-­‐ile  ja  peaaegu  kõikides  oli  projekt  moel  või  teisel  osaline.

September.  REGI  läks  liuglema!Sügiskuu  keskel  kogunesid  kõik  projektipartnerid  Turusse,  et  kolme  päeva  jooksul  pidada  maha  korralikud  mõttetalgud,  kuidas,  mida  ja  millal  teha.  Selgemad  jooned  sai  tulevane  küsitlus,  oma  ideed  käisid  lauale  tudengid.

Oktoober.  Messid  ja  peresündmusedLaiemale  avalikkusele  tutvustasime  REGI-­‐t  esimest  korda  Turu  rahvusvahelisel  raamatumessil,  kus  sajad  külastajad  said  täpsemat  teavet  projekti  kohta.  Suure  panuse  andsid  tudengid,  kelle  valmistatud  vanaema  Helmi  sai  vägagi  pilkupüüdvaks  tegelaseks.  Kohal  olime  ka  messil  “Osav  naine”.Lapsed  saime  kaasa  lööma  Höveli  keskuses  toimunud  pereõhtul,  kus  testisime  ka  küsitlust.  Hea  oli,  et  seda  tegime,  sest  saime  palju  edasiviivat  tagasisidet  ja  kindlasti  palju  parema  küsitluse.

November.  Küsitlus  läheb  käimaEestlaste  huvi  oma  arvamusi  jagada  osutus  oodatult  suureks.  Lisaks  küsitlusele  vastamisele  viisime  tudengite  abiga  läbi  kaks  rühmaintervjuud,  kus  saime  olemasolevaid  teadmisi  avardada  ja  sügavamat  teavat  hankida.  Meie  ees  avanesid  mitmed  huvitavad  lood.Meeleolukaks  kujunes  Halloweeni  veetmine.  Hirmsaid  ja  lõbusaid  pidulisi  külastasid  ka  mardisandid,  kes  lõid  marditantsu  ja  laulsid  mardilaule.  Lusti  jagus  nii  lastele  kui  vanematele.

Detsember.  Oleme  tuttavad  ja  peame  piduJõulukuuks  jõudsime  tuttavaks  saada  paljudele  eestlastele.  Soomlastele  viisime  infot  nt  Skanssi  keskuses,  kus  Monitori  infopunkti  kõrval  korraldasime  pop-­‐up-­‐sündmuse.  Glögi  ja  piparkoogid  meelitasid  ligi  kümneid  Eesti-­‐huvilisi,  aga  ka  teisi  huvitatuid,  kes  said  informeeritud  nii  REGI-­‐st  kui  eestlaste  olukorrast  Soomes  üldisemalt.Oma  jõulupeoga  ületasime  lausa  ülesoomelise  uudiskünnise.  Kaugemalt  ja  lähemalt  tuli  kokku  umbes  100  inimest.  Mänge,  tantse  ja  head  tuju  saatis  Eestist  külla  tulnud  ansambel  Kapriiz.  

VirkKes  on  Turu  kandis  elavad  eestlased?

Eesti  keskuse  üks  olulisimaid  sügisesi  ettevõtmisi  oli  küsitluse  korraldamine  Turu  kandis  elavatele  eestlastele.  Selle  eesmärk  oli  teada  saada,  milliseid  tegevusi  ja  kellele  tulevikus  organiseerida,  et  vaba  aeg  oleks  huvitavam  ja  sisukam.

Küsitlusele  vastas  kokku  ligi  100  inimest,  mis  arvestades  seda,  et  eestlasi  on  piirkonnas  kokku  umbes  4500  (Turu  linnas  1700),  on  päris  hea  tulemus.  

Enim  harrastavad  Turu-­‐eestlased  hetkel  sporti  ja  liikumist,  kultuuri  (nt  teatris,  kinos  või  kontserditel  käimine)  ning  loodusharrastusi  (matkamine,  seenelkäimine,  jahipidamine).  Vähem  tegeletakse  käsitöö,  keelekursuste  või  ühingute  töös  osalemisega.  Edaspidi  teame  arvestada  ka  seda,  et  küsitluse  järgi  parim  aeg  harrastustegevusteks  on  nädalavahetuseti.  Ja  projekt  REGI  peaks  vastajate  arvates  keskenduma  nii  lastega  peredele,  täiskasvanutele  kui  ka  noortele.

Ligi  pooled  vastanutest  on  kolinud  Soome  töö  tõttu  ja  elavad  koos  perega.  Vaid  12  vastanut  ütles,  et  elab  koos  töökaaslase  või  tuttavaga.  See  aitab  kummutada  müüti  karjakesi  üksteise  otsas  elavatest  “kalevipoegadest”  ja  on  kooskõlas  viimase  aja  uuringute  tulemustega.  Üha  rohkem  kolitakse  koos  perega  või  kolivad  pereliikmed  varem  Soome  tööle  siirdunud  inimesele  järele.

Pikaajalistele  ja  kindlatele  plaanidele  viitab  ka  asjaolu,  et  üle  70  inimese  94st  näeb  end  jäävat  püsivalt  või  vähemalt  nähtavas  tulevikus  Soomes.  Vähem  kui  neljaks  aastaks  on  Soome  jäämas  vaid  üksikud.  Kui  laste  käimine  Soome  koolis  või  pere  üldine  positiivne  meelestatus  Soome  suhtes  on  olulised  põhjused,  et  jääda,  siis  peamiseks  on  siiski  parem  töö.  94st  vastanust  58  töötab  Soomes  täiskohaga.  Töötute,  koondatute,  üliõpilaste,  koduste  emade-­‐isade  ja  pensionäride  hulk  oli  võrdselt  väike.  Soome  Panga  värske  uuring  näitab,  et  kõigist  sisserännanuist  leiavad  just  eestlased  kõige  hõlpsami  töökoha.  Tagasi  koliks  eestlased  samuti  töö  tõttu  (30%)  ehk  juhul,  kui  saaks  Eestis  oma  töö  eest  võrdväärselt  palka.  Populaarsuselt  teine  vastus  oli  naasmine  pere  juurde.

Küsitluse  järgi  saab  eestlastele  hõlpsalt  korraldada  ka  soomekeelseid  tegevusi,  sest  lõviosa  oskab  keelt  hästi  või  väga  hästi.    Turu  kandis  elavate  eestlaste  peamiseks  infoallikaks  on  eestlastest  või  soomlastest  tuttavad  või  pereliikmed.  Ühest  küljest  võib  öelda,  et  see  on  loomulik,  et  abi  küsitakse  sellelt,  keda  teatakse  isiklikult,  ent  teisest  viitab  vähesele  usaldusele  ametiasutuste  suhtes.  Paradoksaalsel  kombel  nimetasid  eestlased  suurimaks  infovajaduseks  töötaja  õigusi  ja  teisi  juriidilisi  küsimusi,  mille  lahendamiseks  ametiasutused  on  ju  hädavajalikud.  Samuti  vajatakse  rohkem  infot  meditsiini-­‐  ja  sotsiaalteenuste  kohta.

Eesti  keskusel  ja  projekti  REGI  tiimil  on  mitmeid  mõtteid  tulevaste  tegevuste  osas.  Kui  soovi  ka  enda  ideed  ellu  viia,  võta  meiega  kindlasti  ühendust!

Regi-projekti maskott vanaema Helmi

VirkKuidas  on  töötada  eestlastega?

Projek?  REGI  aitasid  2015.  aasta  sügisel  läbi  viia  Turu  rakenduskõrgkooli  tudengid,  ilma  kelleta  oleks  nii  mõnigi  sündmus  jäänud  toimumata  või  solnud  vähem  sisukad.  Küsisime  neilt  kolm  küsimust,  et  saada  teada,  millised  olid  nende  kogemused  ja  elamused.

Kuidas  sujusid  sinu  arvates  kohtumised  eestlastega?

*  Arvan,  et  väga  häs9,  sest  oskan  mõnevõrra  ees9  keelt  ja  kuigi  ei  suutnud  arendada  pikemaid  vestlusi,  siis  aitas  see  kindlas9  jääd  murda.

*  Üsna  häs9,  sest  suurem  osa  rääkis  soome  keelt  häs9  ja  kohtumisedki  sujusid  sama  ladusalt  kui  iga  teise  inimesega.  

*  Eestlased,  kellega  kohtusin,  rääkisid  head  soome  keelt,  mis  tegi  suhtlemise  lihtsaks.  Samu9  kohtasin  paljusid  Ees9st  huvitatud  soomlasi.

Kas  tajusid  ka  enda  eelarvamusi?  Kas  sinu  nägemus  eestlastest  muutus?

*  Kujutlus  eestlastest  ei  muutunud,  kuid  olen  juba  varasemast  mitmete  eestlastega  tu4av  ja  Ees9s  pikemat  aega  viibinud.  Isiklikud  eelarvamused  ja  nägemused  eestlastest  olid  muutunud  juba  varem.

*  Alustasin  projek9  ilma  eelarvamusteta,  mistõ4u  ei  olnud  ka  midagi  eri9  murda.  Eestlased  on  soomlastega  väga  sarnased.

*  Ma  ei  ole  varem  eestlaste  või  eestlusega  palju  kokku  puutunud  ja  meedia  loodud  pilt  neist  on  olnud  pigem  nega9ivne.  Küsitluse  ja  kohtumiste  kaudu  õppisin  mõistma  nende  Soome  kolimise  tagamaid,  kui  raske  on  olla  eemal  perest  ja  sugulastest,  kui  keeruline  on  pidevalt  reisida.  Samu9  keele  osa  igapäevaelus  edukalt  hakkama  saamisel.

Mida  õppisid  projek?tööst  ja  ühingutegevusest?

*  Mõlemad  olid  suures  plaanis  varasemast  tu4avad,  kuid  mi4e  selline  ühing  ega  selline  projekt.  Mõistsin  taas,  et  Soomes  on  palju  ühinguid,  mis  teevad  tähtsat  tööd,  kuid  millest  laiem  avalikkus  ei  pruugi  midagi  teada.

*  Projek9töö  on  vaheldusrikas,  kiired  ajad  vahelduvad  rahulikumatega.  Täh9s  on  kannatlikkus!

*  Projek9töö  on  tsükliline  ja  täh9s  on  seada  selged  eesmärgid  nii  lühemaks  kui  ka  pikemaks  ajaks.  Nii  saab  teha  konkreetsemaid  plaane.  On  tarvis  olla  kannatlik,  tulla  toime  enda  ebakindlusega,  olla  hea  meeskonnamängija  ja  suhtleja.

Lastele! Meie huviringid toimuvad laupäeviti Eesti-keskuses kell 14-16 (Vanha Suurtori 3) ja kolmapäeviti koos Regi-infoõhtuga kell 17-19 (Sepänkatu 1). Tere tulemast!

Uus ja mitmekülgne laste huviring! Eesti keskus koos REGI-projektiga pakub Teie lastele mitmekülgset huviringi. Huviring on mõeldud lastele vanuses 4 -12.a. Huviringis me laulame, mängime, meisterdame, õpime Eesti kultuuri, teeme väikseid ekskursioone ja jalutuskäike, tähistame koos rahvakalendri tähtpäevi. Infot saab helistades telefonil 040 147 5221või e-postiga toimisto@viro-keskus.fi Leiate meid ka facebookist: Eestlaste klubi TurkuToo laps arendavasse huviringi, kus õpetajad on oma ala eksperdid.Emmed, issid, vanavanemad ja kõik muud täiskasvanud pereliikmed naudivad võimalust tegeleda muude asjatoimetustega. Meie huviringil ei ole veel nime, ootame lastelt ja vanematelt nimepakkumisi. Tere tulemast!

Virk

Lapsille  omaa  ohjelmaa  samalla  kun  aikuiset  osallistuvat  infoiltaan

* Tervehdys! Olemme viisi ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijaa Turun ammattikorkeakoulusta. Kevään aikana tulemme järjestämään lapsille mielenkiintoista ja monipuolista ohjelmaa REGI-projektin puitteissa. Tulevien keskiviikkoiltojen teemoihin lukeutuvat mm. lastenkirjallisuus, musiikki, pääsiäinen, luonto ja liikunta. Illoissa tulemme käsittelemään teemoja sekä suomalaiseen että virolaiseen kulttuuriin pohjautuen. Jokaiseen toimintakertaan kuuluu myös iltapala sekä vironkielinen iltasatu Viro-keskuksen lastenohjaajan Astrid Mihelsonin lukemana.

Meillä kaikilla on jo jonkin verran kokemusta lasten kanssa työskentelystä. Malvina on pitänyt muutaman vuoden ajan askartelu- ja kokkikerhoja 6-10-vuotiaille lapsille sekä järjestänyt alakouluikäisille iltapäiväharrastetoimintaa Lontoossa. Sannan sydäntä lähellä ovat käsityöt ja askartelu, ja hän kirjoittaa askartelu- ja tuunausblogia. Lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä lasten parissa. Mia on toiminut erilaisten ja eri-ikäisten lasten kerhojen vetäjänä, ja hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan ovat ruoanlaitto ja musiikki. Aliisalla on monivuotinen kokemus lapsenvahtina toimimisesta. Hän on myös ollut vapaaehtoisena avustajana 1-5-vuotiaiden kerhossa ja vetänyt alakouluikäisten kerhoa. Aliisan harrastuksiin kuuluvat teatteri ja lenkkeily. Marialla on kahden oman lapsen lisäksi kokemusta kertynyt MLL:n toiminnasta, kuten erilaisten

perhetapahtumien järjestämisestä sekä iltaperhekahvilan vetämisestä.

Odotamme kovasti kevään tapahtumailtoja ja toivomme runsasta osanottoa. Näkemisiin!

Turun  ammaAkorkeakoulun  sosionomi-­‐opiskelijaharjoi4elijat  järjestävät  osana  Regi-­‐projek9a  12  informa9ivista  9laisuu4a.  Iltojen  aiheina  ovat  muun  muassa  lapsiperheiden  palvelut,  Kelan  etuudet  ja  vapaa-­‐aika  Turussa.  Lisäksi  paikalle  pyritään  saamaan  vierailijoita  puhumaan  esimerkiksi  ammaAliitoista  ja  aikuiskoulutuksesta.  Puheenaiheet  ovat  vali4u  aiemmin  toteutetun  kysely-­‐tutkimuksen  pohjalta.  Samaan  aikaan  lapsille  järjestetään  omaa  ohjelmaa.  

Regi-­‐projek9  (2015-­‐2017)  pyrkii  rakentamaan  Suomeen  ja  Viroon  vahvempia  yhteisöjä  tukemalla  virolaisten  maahanmuu4ajien  ja  heidän  perheidensä  hyvinvoin9a.  Projek9  toteutetaan  yhteistyössä  Turun  

ammaAkorkeakoulun,  Varsinais-­‐Suomen  Viro-­‐keskus  ry:n,  Itämeren  Terveet  Kaupungit  ry:n  ja  Tallinnan  yliopiston  Rakveren  osaston  kanssa.  Tilaisuudet  järjestetään  10.2.  alkaen    (ei  viikolla  8.)  keskiviikkoiltaisin  klo  17-­‐19  osoi4eessa  Sepänkatu  1,  Turku.  

Opiskelijat vierailivat Viro-keskuksessa palaveeraamassa tulevista infoilloista.

Opiskelijat ja Viro-keskuksen väki tutustumassa Turun AMK:n Sepänkadun tiloihin.

Infot alkavat!

Virk

Varsinais-Suomen Viro-keskus, Turun Suurtorin keskiaika ja Taito ry ylpeänä esittävät:

2.3. - 1.4. Keskiaikapukujen näyttely Taito ry:n aulagalleriassa. Tule ihailemaan Viljannista näytteille saapuvia Bonifatiusen killan keskiaikapukuja, taidokkaat, uniikit puvut ovat Ülle Priksin suunnittelemia ja ompelemia. Lisäksi näytteillä on Milona Suomisen toteuttamia upeita pukuja Turun Suurtorin keskiaika ry:n pukuvuokraamosta. Näyttelyn avajaiset 2.3.2016 klo 18. Avajaiset yhteydessä kuullaan esittelyt näyttelystä ja tulevasta luennosta, kurssista ja kankaankudonnasta.

9.3. 2016 Esitelmät: Ülle Priks, eurooppalaiset vaikutteet ja keskiajan pukeutuminen Virossa. Luento on vironkielinen, tulkkaus suomeksi. Milona Suominen: keskiaikainen pukeutuminen Turussa.

Keskiaikapukukurssin kurssi-illat: 10.3., 17.3., 31.3., ja 7.4. klo 17.30-19.45 Paikka: Juseliuksen talo, Taitopaja. Opettajana keskiaikapukujen asiantuntija Ülle Priks. Kurssilla ommellaan oma keskiaikapuku. Hinta luento + kaikki ompelukerrat yhteensä 60 euroa tai yksi krt 15 € + materiaalit.

Tere tulemast väikesele matkale keskaega

Kui  Soomes  loetakse  keskaja  alguseks  12.  sajandit,  siis  Ees?s  arvatakse,  et  keskaeg  algas    13.  sajandil.  Keskaja  lõpuks  loetaks  aga  15.  sajandi  lõppu.  See  on  väga  pikk  ja  täh?s  periood  inimkonna  ajaloos.  

Meil  on  jäänud  mulje  et  inimesed  olid  keskajal  rumalad,  vaesed  ja  halbade  elukommetega.  Nii  see  aga  tegelikult  ei  olnud.  Inimesed  olid  väga  osavad  ja  teadmistest  huvitatud.  Iga  päev  pidid  nad  seisma  selle  eest,  et  söök  oleks  laual  ja  riided  seljas.  See  aga  nõudis  väga  palju  käteosavust  ja  leiutamist.  Mõned  riietuse  valmistamise  tehnikad,  nagu  kanga  kudumine  ja  ketramine,  leiuta9  juba  enne  keskaega.  Keskajal  neid  tehnikaid  täienda9  ja  tulemuseks  saadi  väga  uhked  ja  kuns9pärased  kangad,  mida  tänapäeval  ei  ole  enam  võimalik  kauplusest  osta.  Kanga  valmistamine  lambavillast  või  põllul  kasvavast  linast  võ49s  palju  aega  ja  oli  väga  raske.  Sellepärast  olid  kangad  keskajal  väga  kallid.  Neist  valmistatud  kostüümid  päranda9  testamendiga  sugulastele.  

Keskaegne  linnapilt  oli  ääretult  kirju  ning  pais9s  silma  suure  vaheldusrikkusega,  olenevalt  kandja  seisusest  elukutsest,  traditsioonidest  ning  moest.  Mitmel  pool  linnades  an9  välja  eeskirju,  millega  keela9  kodanikel  teatud  riidesor9de  ja  tegumoodide  kasutamine  ning  mis  määrasid  kindlaks  lubatud  moed  ja  rõivaste  hulga.  Riietus  oli  keskaegse  inimese  sotsiaalse  kuuluvuse  peamine  tunnus.  Kui  inimeselt  võe9  mingil  põhjusel  õigus  kanda  tema  seisusele  vastavaid  rõivaid,  siis  pee9  seda  põhjendatult  õige  raskeks  karistuseks.  Eri9  suureks  

Virk

eksimuseks  pee9  katmata  ihu  näitamist,  kuna  kirik  oli  kuulutanud  inimkeha  patuseks...

 Kui  sa  tahad  seda  kõike  oma  silmaga  näha,  siis  soovitan  külastada    näitust  Taito ry:n saalis 2.3-­‐1-­‐4.2016.  Näitusel  on  näha    kostüüme,  mis  esindavad  13.  -­‐  15.  sajandit.  Lisaks  on  välja  pandud  aksessuaarid,  peaka4ed  ja  keraamilised  nõud,  mis  iseloomustavad  vastavaid  sajandeid.  Näitusel  on  ka  fotosid    Bonifa9use  Gildis  valmistatud  keskaegsetest  komplek9dest.  Näituse  avamine  toimub  2.3.2016  kell  18.00.  

Kui  sul  tekkis  huvi  veel  rohkem  teada  saada  et  mida  kan9,  miks  kan9  ja  kuidas  kan9  keskajal,    siis  ootan  sind  loengule  9.3  2016.  Loodan  väga,  et  pärast  loengut  tekib  sul  tahtmine  endale  ise  õmmelda  üks  „päris“  keskaegne  kostüüm.  Selleks  ei  ole  vaja  palju  õmblemisoskusi.  Piisab,  kui  on  TAHTMINE!    Kursuse  toimumise  ajad:  10.3.,  17.3.,31.3.  ja  7.4.  kell  17.30-­‐19.45  Asukoht: Juseliuksen talo, Taitopaja. Soovi korral on võimalus ka ise kangas valmis kududa ja siis õmbleme juba kogu komplekti kokku käsitsi.

Ootan kõiki huvilisi väikesele ajarännakule keskaega!

Ülle Priks

Kuvat Ülle Priksin ja Viljannin Bonifatiusen killan kokoelmista.

Virk

Todennäköisesti Virkin lukijoilla ei ole harhakuvaa maailman koosta. Niinpä niin, sehän on pieni! Erityisesti, kun kyseessä ovat Suomi ja Viro. Sain siihen faktaan vahvistusta tammikuussa haastatellessani SVYL:in jäsenlehteen Viro.Nyt filosofian tohtoria ja Turun yliopiston yleisen historian professoria Kalervo Hovia.

Minulle professori Hovi oli siihen asti ollut aika tuntematon, SVYL:iin olin tutustunut Viro.Nyt:in ja henkilökohtaisten kontaktien kautta, mutta sen historia oli kuitenkin “tumma maa”, kuten viroksi sanotaan. Monipuolista kulttuuritoimintaa ja -vaihtoa, virolaisten kirjailijoiden vierailuiden järjestämistä, Viro-tuntemuksen laajentamista. Nämä avainsanat tulivat ensimmäisenä mieleen.

Hovi oli SVYL:in hallituksen puheenjohtaja vuosina 1993-1998. Minä puolestani lähdin ensimmäiselle luokalle vuonna 1993 ja sain upouuden keltaisen aapiskirjan. 7-vuotiaana minulla ei ollut mitään tietoa siitä, että 50 vuoden jälkeen ensimmäisen todella virolaisen aapiskirjan saanutta kansaa auttoi siinä ponnistuksessa SVYL, joka johti sitä varten isoa keräystä Suomessa. Ja että professori Hovi oli sinä aikana SVYL:in puheenjohtajana. Samaa Viivi Luikin kirjoittamaa ja Epp-Maria Kokamägin kuvittamaa aapiskirjaa käytetään vielä nytkin. Minun oma kappaleenikin on edelleen tallessa, nyt siskoni käytössä, hän työskentelee alakoululaisten opettajana.

*******************************************************************Tunnetussa virolaisessa lastenkirjassa on hahmo nimeltään Agu Sihvka, joka joutuu koko ajan kaikenlaisiin ongelmiin. Ja niistä hänen täytyy antaa selityksiä. Jokaisen kappaleen hän aloittaa lauseella: ”kaikesta rehellisesti kertoen, sitten…”

Aapiskirjani ja professori Hovi

Virk

Nyt olen minäkin kuten nuori Agu ja annan selitystä siitä, mitä olen Viro-keskuksessa tähän asti tehnyt ja mitä teen tulevaisuudessa. Aikani keskuksessa alkoi joulukuussa 2014, kun aloitin työharjoittelun. Kuuden kuukauden aikana opin puhumaan suomea niin, että uskallan sanoa osaavani sitä. Intensiivisen kieliharjoittelun tuloksena olen pärjännyt keskusteluissa sekä juoppojen kanssa sittarin oven edessä että entisten poliitikoidenkin kanssa.

Erittäin ylpeä olen siitä, että osallistuin REGI-hankkeen suunnitteluun, hakemuksen kirjoittamiseen ja hankkeen toteuttamiseen. Hankkeella on tärkeä tehtävä virolaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja Suomi-Viro yhteistyön kehittämisessä, mutta unohtaa ei saa myös sen roolia Viro-keskuksen jokapäiväisen toiminnan tukemisessa. Viron kulttuuriministeriöltä saatu hankeavustus puolestaan mahdollisti Nopsajalat-kansatanssiryhmän johtajan Sigrid Kilpin täydennyskoulutukset Virossa ja ryhmän tanssileirin kesällä. Tänä vuonna naisten ryhmä osallistuu Viron naisten tanssijuhliin.

Yli vuoden aikana sain olla mukana niin kirjavassa toiminnassa, että taaksepäin katsoen tuntuu jopa uskomattomalta. Minun kirjoittamani artikkelit ilmestyivät Viro.nyt:issä ja Turun Sanomissa, olin mukana keskuksen uuden kotisivun sisällön tuottamisessa, toisaalta osallistuin erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Tutustuin niin kiinnostaviin ihmisiin, että heidän kuvaamiseensa on Virk-lehdessä liian vähän tilaa. Olen tosi kiitollinen siitä, että sain Viro-keskuksen avulla tutustua suomalaisen järjestötyöhön sekä sen hallituksen että keittiön puolella, ja sen kautta opin tuntemaan kymmeniä erikoisia ihmisiä ja turkulaisuutta.

Nyt palaan vaimoni Kerstin ja koiramme Tofun kanssa takaisin Viroon, jossa aloitan uutta työelämää viestintäkonsulttina pienessä mutta kunnianhimoisessa firmassa. Mutta luonnollisesti pysyn myös Viro-keskuksen (etä)jäsenenä, ja jatkan Regi-projektin tiedotustehtävissä.

Lennart Komp

Vas. professori Kalervo Hovin haastattelu Viro-keskuksessa tammikuun alussa, oik. kunniakonsuli Keijo Virtasen kyselytunti syksyn Kirjamessuilla.

Virk

Kevadpidu koos ansambliga Patune Pool 24.3. 2016Kalliopohja, Hääveläntie 9, Nousiainen. Piletid 25 eur, broneerimine: eestlasteleturus@gmail.com

Helsinkiin! Vierailemme mm. Viron suurlähetystössä la 9.4.2016 Samalla reissulla nuoret Heurekaan! Seuraa tiedotusta www.viro-keskus.fi

Tähelepanu laululapsed! Alates märtsist alustab uus lastekoor. Kõik lapsed koos laulma Kadi Kaasiku juhendamisel! Alustame 7.3. kell 18 Eesti keskuses.

Miekkailija-elokuvan tähti Märt Avandi vieraili luonamme tammikuun lopussa. Märt saapui Varsinais-Suomen Viro-keskuksen järjestämään hyväntekeväisyys-näytökseen edustamaan Viron syöpää sairastavien lasten vanhempien liittoa.-Oman perheeni kokemuksesta tiedän, millainen kokemus lapsen syöpädiagnoosin kuuleminen on. Se vie jalat alta. Värit katoavat maailmasta. Masennus on hirvittävä. Asiantunteva ja nopeasti saatava vertaistuki on siinä tilanteessa äärimmäisen tärkeä; kun joku saman kokenut osaa kertoa, että elämä jatkuu.Avandi on tehnyt nyt kolme vuotta vapaaehtoistyötä liiton työn kehittämisessä.-Paljon on jo saatu aikaan, mutta samalla vastuu tuntuu kasvavan koko ajan, hän totesi.Turussa tapahtuma kokosi Alvariumin salin täydeltä väkeä, kaikki Viro-keskuksen ja yhteis-työkumppaneiden kutsuvieraita.Tapahtuman tuotto lahjoitettiin kokonaisuudessaan Viron syöpää sairastavien lasten vanhempien liitolle. Yhteistyössä tapahtumaa luomassa olivat Viro-keskuksen kanssa Nordisk Film, Alvarium, Regi-projekti ja Profiam. Tapahtuman idean sai vain kahta viikkoa aikaisemmin virolaisten klubin aktiivi Diana Hirv, joka heti tarttui tuumasta toimeen ja soitti suoraan näyttelijälle itselleen. Siitä alkoivat nopeatahtiset valmistelut, koska Avandi on jo helmikuussa kiinni uusissa projekteissaan.

Miekkaillaan!