VIRTAIN KAUPUNKI

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2017

2

SAATTEEKSI

Virroilla toteutettavan kunnallisen päivähoidon juuret ovat 1970-luvulla, jolloin astui voimaan laki-

ja asetus lasten päivähoidosta. Päivähoidon kasvatustavoitekomitean mietintö vuodelta 1980 oli

ensimmäinen valtakunnallinen ohjeistus, joka linjasi mm. päivähoidon kasvatustavoitteet,

tavoitteiden toteuttamisen yleisperiaatteet sekä kodin ja päivähoidon yhteistyön. Mietintö antoi

suuntaviivat suomalaiselle päivähoidolle. Niin myös Virroilla järjestettävä päivähoito sai suuntaviivat

päivähoitotoiminnan järjestämiselle, kehittämiselle, suunnittelulle ja toteuttamiselle. Sittemmin

pienten lasten ja heidän perheidensä palvelu- ja tukijärjestelmistä on muodostettu

varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuus. Päivähoito on yksi osa tätä toimintakokonaisuutta.

Myöhemmin, 2000-luvulla, on julkaistu kaksi varhaiskasvatusta valtakunnallisesti ohjaavaa

asiakirjaa: Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista, mikä

linjaa julkisen varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet lapsen, huoltajien ja henkilöstön

näkökulmasta. Puolestaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti

varhaiskasvatuksen toteuttamista. Virroilla päivähoito siirtyi hallinnollisesti sivistystoimeen syksyllä

2014 ja päivähoito muuttui varhaiskasvatukseksi. Varhaiskasvatuspäällikkö saatiin 1.8.2016 lukien.

Opetushallitus määräsi 18.10.2016 uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 1.8.2015

voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden

mukaisesti laadittavat paikalliset, perusteita täydentävät, varhaiskasvatussuunnitelmat tulee ottaa

kunnissa käyttöön 1.8.2017 alkaen. Näin myös meillä Virroilla. Uusien perusteiden mukanaan tuoma

merkittävin muutos liittyy perusteiden velvoittavuuteen, sillä ensimmäistä kertaa ne eivät ole enää

vain suosituksia vaan niistä tulee normi. Uusien perusteiden myötä myös lasten ja huoltajien

osallisuus toiminnassa kasvaa ja oppimisessa pyritään laaja-alaisuuteen. Lisäksi kokonaisvaltaista

pedagogista otetta on haluttu kirkastaa. Varhaiskasvatussuunnitelma säätelee päiväkotien lisäksi

myös ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä muuta varhaiskasvatusta, ja se on jatkoa esi- ja

perusopetuksen uudistetuille opetussuunnitelmille (2016). Tavoitteena on eheä lapsen oppimisen

polku, joka alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi

päivähoitoyksiköt laativat vielä yksikkö- ja ryhmäkohtaisia suunnitelmia ja jokaiselle lapselle tulee

laatia lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma.

Virtain paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen on ollut reilun vuoden mittainen prosessi,

johon on haluttu osallistaa koko varhaiskasvatushenkilöstö. Monialainen ydintyöryhmä on ohjannut

sekä koko prosessia että pienryhmien työskentelyä ja osallistunut Opetushallituksen ja

Aluehallintoviraston järjestämiin koulutuksiin ja tuonut niistä ajatuksia paikalliseen työhön. Lisäksi

järjestettiin koko henkilöstön yhteinen Suuri Vasu2017 – ilta. Meillä Virroilla varhaiskasvatusta

toteuttaa osaava, ammattitaitoinen ja monialainen henkilökunta, jonka yhteisenä haasteena on

jalkauttaa uudet suunnitelmat käytäntöön - Haaste on mahdollisuus!

Lämpimät kiitokset Teille Kaikille, jotka olette osallistuneet yhteisen

varhaiskasvatussuunnitelmamme laatimiseen!

Virroilla toukokuussa 2017 ydintyöryhmän puolesta,

Sonja Niinikoski, lto

3

SISÄLTÖ

1. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN VIRROILLA

1.1 Toiminta-ajatuksemme ja arvomme

1.2 Varhaiskasvatuksemme päämäärät ja tavoitteet

Lyhyen aikavälin tavoitteet

Pitkän aikavälin tavoitteet

1.3 Varhaiskasvatuspalveluihin hakeminen

2. VARHAISKASVATUKSEMME TOTEUTTAMINEN

2.1 Lapsi aktiivisena toimijana

2.2 Lapsi oppii leikkien

2.3 Oppimisen alueet

Kielten rikas maailma

Ilmaisun monet muodot

Minä ja meidän yhteisömme

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Kasvan, liikun ja kehityn

3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA

3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

3.2 Monialainen yhteistyö

Kun päivähoidossa herää huoli lapsen hyvinvoinnista

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi

Lastensuojeluilmoitus

4. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI

4.1 Tuen tarpeen arviointi

4.2 Tuen järjestäminen

4.3 Tukimuodot

Yleinen tuki

Tehostettu tuki

Erityinen tuki

4

5. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN

JATKUMON RAKENTUMINEN

6. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI VASU

7. VARHAISKASVATUKSEMME JATKUVA ARVIOINTI

LIITTEET

LIITE 1. Päivähoidon aloituslomake

LIITE 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu

LIITE 3. Lapsen lääkehoitosuunnitelma

LIITE 4. Virtain kaupungin tukipalvelut lapsiperheille

LIITE 5. Huolen puheeksioton ennakointilomake

LIITE 6. Huoltajien kuuleminen Vasu-prosessissa. Kyselyn tulokset.

LIITE 7. Lasten kuuleminen Vasu-prosessissa. Haastattelulomake ja tulokset.

LIITE 8. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

LIITE 9. Ateriapalvelut Virtain kaupungin päiväkodeissa

5

1. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN VIRROILLA

Kunnallista varhaiskasvatusta tarjoamme

Koivurinteen ja Killinkosken päiväkodeissa

ryhmäperhepäivähoidossa Kotalassa, Vaskivedellä ja Virtain keskustassa

perhepäivähoidossa hoitajan kotona

vuorohoitona Mäntylän ryhmiksessä Virtain keskustassa

yksityinen perhepäivähoito yksityisen hoidon kuntalisän turvin

Esiopetus toteutetaan päiväkodeissa ja kyläkouluilla alkuopetuksen yhteydessä.

Erityistä tukea tarvitseville lapsille on tarjolla kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut

(toimi täyttämättä hakijoiden puuttuessa) sekä esiopetusikäisille myös koulupuolen kiertävän

erityisopettajan palvelut.

Keskustan alueella koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kirjaston tiloissa.

Killinkoskella päiväkodin tiloissa, Liedenpohjassa perhepäivähoitajien luona ja Kotalassa

sekä Vaskivedellä ryhmiksissä.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on 20 tuntia viikossa silloin, kun vanhempi on kotona, ei

opiskele tai toimi päätoimisena yrittäjänä.

1.1 Toiminta-ajatuksemme ja arvomme

Tavoitteena on luoda turvallinen ympäristö, jossa lapset viihtyvät, saavat hyvän perushoidon ja

opetuksen sekä tukea kasvuun ja kehitykseen. Varhaiskasvatusta ohjaavat sekä valtakunnalliset että

Virtain kaupungin paikalliset linjaukset. Lisäksi pyritään kuuntelemaan ja ottamaan huomioon

vanhempien ajatuksia ja toiveita. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen tärkeimmän lähtökohdan

muodostavat kuitenkin lapset. Kasvatuspäämääränä on kunkin lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin

edistäminen, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen ja

jokaisen lapsen itsenäisyyden asteittainen lisääntyminen.

Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa leikki, hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat yhteen.

Näitä varhaiskasvatuksen ulottuvuuksia painotetaan eri tavoin eri-ikäisille lapsille. Lapsen päivä

muodostuu erilaisista arkielämän tilanteista, jotka ovat selkeän, mutta tarvittaessa joustavan

päivärytmin perusta. Jokainen lapsi ja lapsiryhmä on erilainen. Lapsia kuunnellen, aktiivisesti

havainnoiden ja lasten kanssa toimien varhaiskasvatuksen työntekijät saavat ajatuksia ja ideoita

toiminnan suunnitteluun ja erilaisiin toteutuksen muotoihin. Oppiminen tapahtuu leikkien ja

monipuolisen toiminnan kautta, joissa lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja valita

toimintojaan. Toiminnan ytimenä pidetään lapselle ominaista tapaa toimia, joka ilmenee

leikkimisenä, liikkumisena, tutkimisena sekä taiteellisena kokemisena ja ilmaisemisena.

Varhaiskasvatustyön oppimisen alueita ovat: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja

meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn, joista on kerrottu

tarkemmin luvussa 2.3. Päiviin voi sisältyä vaihtelevasti mm. laulu- ja leikkihetkiä, musiikki- ja

lukuhetkiä, piirtämistä, maalaamista, askartelua, muovailua, taittelua, rakentelua ja pelaamista,

6

puutöitä, ohjattua liikuntaa sisällä ja ulkona, oppituokioita, työtehtäviä, retkiä ja vierailuja,

roolileikkejä ja vesileikkejä, jotka liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja kokemuksiin.

Kodin ja päivähoidon yhteistyön lähtökohtana on yhteinen vastuu lapsesta. Lapsen hyvän hoidon ja

kasvatuksen turvaamiseksi on välttämätöntä, että yhteistyö päivähoidon ja huoltajien kesken on

tiivistä ja saumatonta. Molemminpuolinen luottamus ja rohkeus tiedottaa lasta koskevista asioista

ovat tärkeä edellytys tälle yhteistyölle. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa perustuu lapsen tarpeisiin.

Tavoitteena on tukea ja auttaa vanhempia lasten kasvatustyössä. Yhteistyön tulee olla säännöllistä.

Yhteistyö ja avoimuus luovat lapselle turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä. Yhteistyötä

arvioidaan ja kehitetään asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta.

1.2 Varhaiskasvatuksemme päämäärät ja tavoitteet

Lyhyen aikavälin tavoitteet

Virtolaisessa varhaiskasvatuksessa tavoitteena on taata laadukas ja lain vaatimukset täyttävä

varhaiskasvatus ja saada toimintaan riittävät resurssit. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa

varhaiskasvatuspalvelun tarvitsijoiden ja palvelun tarjonnan kohdentamista. Myös perhepäivähoidon

varahoitojärjestelmää kehitetään. Lisäksi ensimmäinen haasteemme uuden

varhaiskasvatussuunnitelman äärellä liittyy sen käytäntöön viemiseen jokaisessa

varhaiskasvatusyksikössä ja perhepäivähoidossa - Tavoitteena on koko Virtain varhaiskasvatuksen

yhtenäinen toimintakulttuuri.

Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat ensimmäisen kerran arvioimaan erityisesti

varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa. Tämä asettaa myös yhden uuden haasteen, sillä

varhaiskasvatuksen arviointikäytäntöjä on kehitettävä ja yhtenäistettävä Virroilla. Myös tiedottamista

varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista lisätään sekä kaupungin sisällä että sen ulkopuolelle.

Pitkän aikavälin tavoitteet

Varhaiskasvatuksen palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi pyritään

kehittämään monipuolisia päivähoitopalveluja sekä säilyttämään eri päivähoitomuodot

tarjotaksemme perheille valintamahdollisuuden. Lisäksi on varmistettava tilojen ja työntekijöiden

riittävyys. Virtain kaupunki pyrkii edistämään yksityisten päivähoitopalvelujen tarjontaa kuntalisän

turvin.

Varhaiskasvatuksen järjestelyitä on suunniteltava yhdessä esiopetuksen ja perusopetuksen

resursoinnin kanssa. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että keskustan koulupiiriin kuuluvilla

7

esikoululaisilla on yhtenäinen päivähoito-ja esikoulupäivä samassa oppimisympäristössä uudessa

yhtenäiskoulussa.

Lisäksi tullaan huolehtimaan työntekijöiden riittävästä täydennyskoulutuksesta ja panostetaan

edelleen koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin varhaiskasvatuksen työtehtäviin.

1.3 Varhaiskasvatuspalveluihin hakeminen

Varhaiskasvatuksen toimintavuosi alkaa elokuussa ja päättyy heinäkuussa. Päivähoitopaikkaa

haetaan aina kirjallisesti ja päivähoitohakemuksia saa kaupungintalolta varhaiskasvatustoimistosta.

Lisäksi hakemuksia on päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidon yksiköissä tai hakemuksen voi

myös tulostaa Virtain kaupungin nettisivuilta. Päiväkotihoitoa hakevat palauttavat hakemukset siihen

päiväkotiin, josta paikkaa ensisijaisesti haetaan. Perhepäivähoitoon tai ryhmäperhepäivähoitoon

osoitetut hakemukset palautetaan varhaiskasvatustoimistoon.

Päivähoitohakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta syksyllä vapautuvien päivähoitopaikkojen

virallinen hakuaika on tammi-helmikuun vaihteessa. Päivähoidon hakuajasta ilmoitetaan

paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, päivähoitoyksiköissä ja tiedotetaan

varhaiskasvatustoimistolla. Alle kouluikäisten lasten päivähoitopaikkoja tulee hakea neljä kuukautta

ennen hoidon tarvetta. Mikäli päivähoidon tarve johtuu työllistymisestä tai opinnoista eikä hoidon

tarpeen ajankohta ole ennakoitavissa, on päivähoitopaikkaa haettava välittömästi, kuitenkin

vähintään kaksi viikkoa ennen hoidon tarvetta. Päätös elokuussa alkavasta päivähoidosta lähetetään

perheille viimeistään kesäkuussa.

Kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset säilyttävät päivähoitopaikkansa ilman uutta

päivähoitohakemusta. Päivähoidossa jatkavista lapsista tulee kuitenkin täyttää tarkistuslomakkeet,

jotka toimitetaan huoltajille päivähoitopaikan kautta. Huoltajien tulee toimittaa päivitetyt tulotiedot

tarkistusta varten.

8

2. VARHAISKASVATUKSEMME TOTEUTTAMINEN

2.1 Lapsi aktiivisena toimijana

Lapset kasvavat, kehittyvät ja oppivat vuorovaikutuksessa sekä toisten lasten että lapsiryhmän

aikuisten kanssa lähiympäristössään toimien. Virrat maaseutukaupunkina tarjoaa lapsille

kasvuympäristön, jossa lähellä oleva luonto, erinomaiset liikuntamahdollisuudet ja

vuorovaikutussuhteet ohjaavat lasta aktiivisena oppijana. Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön

tulee tarjota lapselle mieluista tekemistä, monipuolista ja vauhdikasta liikuntaa sekä tilaisuuden

erilaisiin leikkeihin ja peleihin sekä myös mahdollisuuden rauhalliseen oleiluun.

Lapsilähtöisessä kasvuympäristössä lapsi vaikuttaa

omaan arkeensa ja elämäänsä ja osallistuu itseään

koskeviin päätöksiin. Lapset suunnittelevat, toteuttavat

ja arvioivat toimintaa yhdessä aikuisten kanssa.

Jokaiselle lapsella on oikeus tulla kuulluksi sekä

osallistua ja vaikuttaa.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen

kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä

kannustaa oma-aloitteellisuuteen. Tavoitteena on

opettaa lapsia kyselemään, ihmettelemään,

päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia.

Lapsilähtöisyys toteutetaan ottamalla lapset mukaan

työtapojen suunnitteluun ja valintaan turvallisessa

ympäristössä. He tutkivat maailmaa kaikilla aisteillaan

ja koko kehollaan elämysten kautta. Oppiminen on

tutkimista ja tekemistä, tärkeimpänä päämääränä

onnistumisen kokemukset ja oppimisen ilo.

9

2.2 Lapsi oppii leikkien

Lapsi käy leikkiessään läpi itselleen tärkeitä asioita. Vuorovaikutus aikuisten ja lasten välillä luo

perustan ajattelun ja kielen kehitykselle sekä kehittyville leikkitaidoille.

Aikuiset luovat leikin edellytykset, ohjaavat leikkiä

sopivalla tavalla niin, että jokaisella lapsella on

mahdollisuus olla osallisena. Leikki tarvitsee aikaa,

rauhaa, tilaa sekä sopivat ja lasten saatavilla olevat

leikkivälineet ja materiaalit sekä asianmukaiset

oppimisympäristöt. Leikki kehittää mielikuvitusta ja

luovuutta sekä tukee lapsen itsetuntoa. Leikki on

merkityksellistä niin lapsen hyvinvoinnille kuin

oppimiselle. Tärkeää on tukea vuorovaikutustaitoja ja

vertaissuhteita. Leikkitilanteet antavat aikuiselle mahdollisuuden havainnointiin ja sitä kautta

tutustumaan sekä lapsen että lapsiryhmän kiinnostuksen kohteisiin ja tärkeisiin asioihin.

10

Virrat oppimisympäristönä antaa lapselle mahdollisuuden tutkia, keksiä ja liikkua saaden näin iloa ja

oivalluksia sekä elämyksiä ja kokemuksia.

11

2.3 Oppimisen alueet

Kielten rikas maailma

Kieli on lapselle ajattelun, ilmaisun, oppimisen ja vuorovaikutuksen perusta. Kielen kehitys alkaa

ilmeistä ja eleistä. Lapsen tulee oppia keskustelemaan, kertomaan, kuuntelemaan, kysymään ja

vastaamaan. Jäljittelemällä aikuisia ja muita lapsia, lapsi oppii kulttuurillisia ja sosiaalisia tapoja sekä

vuorovaikutusmalleja. Tärkeää on, että aikuinen käyttää kaikissa tilanteissa hyvää, monipuolista,

rikasta, tarkkaa ja asioita nimeävää kieltä. Runsas kielellinen mallintaminen, toiminnalliset

harjoitukset ja monipuoliset oppimisympäristöt luovat perustan lapsen kielen kehittymiselle. Tärkeää

on kuunnella lasta, kannustaa kertomiseen ja tukea lasta vuorovaikutukseen.

Virtolaiset murresanat, lorut, riimit ja laulut sekä tarinat tuovat paikallista rikkautta lasten kielen

kehitykseen. Myös Virroilla kotien kielenkäyttötavat ja vuorovaikutuskäytännöt vaihtelevat ja

kodeissa voidaan puhua useita eri kieliä, mikä on otettava huomioon lapsen kielen kehitystä

arvioitaessa. Lasten kanssa tulee tutustua monipuolisesti kirjallisuuteen. Lisäksi varhaiskasvatuksen

tehtävänä on tukea lasten monilukutaidon sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamisen kehittymistä.

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja.

12

MONILUKUTAITO

MITÄ? MITEN?

Erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Perustana on

laaja tekstikäsitys.

Nimetään asioita ja esineitä yhdessä lasten kanssa.

Lapselle opetetaan valmiuksia ymmärtää moninaista

tekstimaailmaa esimerkiksi digitaaliset ympäristöt, mainokset,

emojit ja sosiaalinen media.

Sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten kuvanlukutaito, numeerinen

lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito.

Tarvitaan aikuisen mallia, rikasta tekstiympäristöä, lasten

tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

Liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin.

Innostetaan lapsia tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan

viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa ympäristöissä.

Ilmaisun monet muodot

Varhaiskasvatuksen tulee tarjota lapsille monipuolisia mahdollisuuksia taiteelliseen ilmaisuun sekä

esteettisiin elämyksiin ja kokemuksiin. Myös lasten musiikillista, kuvallista, sanallista ja kehollista

ilmaisua pitää tukea. Lasten tunteet ja ajatukset pitää saada kuuluviksi. Näin lasten mielikuvitus,

luovuus, leikki ja itsetunto vahvistuvat sekä laaja-alainen osaaminen, osallistuminen ja vaikuttaminen

mahdollistuvat.

Toteuttamisessa hyödynnetään virtolaista osaamista ja lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua

oman kotiseutumme kulttuuriympäristöön. Myös varhaiskasvatuksessa työskentelevien aikuisten

erityisosaamiset tulee hyödyntää yhteisesti kaikkien toimintayksiköiden käyttöön. Virtolainen luonto

tulee hyödyntää esim. luonnonmateriaalitöissä ja luonnon kauneuden kokemisessa. Yhteistyö

Merikanto-opiston kanssa tutustuttaa lapset erilaisiin soittimiin, tanssiin ja mahdollisuuteen harrastaa

musiikkia.

13

Minä ja meidän yhteisömme

Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiympäristön, toimintaan ja

vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lasta ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä

ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Lasten eettisen

kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen kehittymistä tuetaan.

Lapset tutustuvat myös erilaisiin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin ja

perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään, heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaan tilaa.

Oma kotikaupunkimme Virrat on lapsille

tutkimisen ja tutustumisen kohde. Lasten kanssa

tehdään retkiä päivähoitopaikan lähiympäristöön

ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös

kotiseutuumme laajemmin, sen luontoon ja

erityispiirteisiin. Lasten kanssa vieraillaan myös

eri yhteisöissä ja paikoissa kuten hoiva- ja

vanhainkodeissa ja kehitysvammaisten luona sekä

kutsutaan heitä vierailulle luoksemme. Lapsille

kerrotaan oman kotiseutumme historiallisista

tapahtumista ja merkittävistä henkilöistä. Retket

lähiympäristöön ja luontoon sekä vierailut eri

paikoissa auttavat lasta hahmottamaan

ympäristöään.

14

TAVOITTEENA MITEN?

Tuetaan eettisen ajattelun taitojen kehittymistä.

Pohditaan ystävyyden, oikean ja väärän erottamisen, oikeudenmukaisuuden tai pelon, surun ja ilon aiheita sekä ryhmän sääntöjä ja niiden perusteita.

Edistetään keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tuetaan lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä.

Hyödynnetään huoltajien asiantuntemusta heidän omasta kulttuuriperinnöstään.

Suunnataan lasten mielenkiintoa historiallisiin asioihin sekä hyvän tulevaisuuden rakentamiseen.

Isovanhempien lapsuuden leikit ja musiikki. Pohditaan tulevaisuutta.

Kasvatetaan lapsia ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia mutta samanarvoisia.

Tarkastellaan muun muassa ihmisten, sukupuolten ja perheiden moninaisuutta.

Harjoitellaan kehittyvää lähde- ja mediakriittisyyttä.

Tutustutaan eri medioihin ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä.

15

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Varhaiskasvatus tukee ja vahvistaa lasten taitoa havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään.

Lasten luontosuhdetta vahvistetaan ja heitä ohjataan kohti kestävää elämäntapaa. Retkeily ja luonnon

tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Lapsia ohjataan ja innostetaan huomaaman

päivittäisissä tilanteissa ja ympäristössä olevia matemaattisia asioita. Lasten kanssa tutkitaan myös

arjessa esiintyviä teknisiä ratkaisuja sekä tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja niiden toimintaa.

TAVOITTEENA MITEN?

Tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille.

Ohjataan lapsia kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan.

Innostetaan lapsia pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan.

Vahvistaa lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa.

Retkeillään luonnossa ja lähiympäristössä. Havainnoidaan luonnon ilmiöitä eri aistein ja eri vuodenaikoina.

Ohjataan lapsia kunnioittamaan luontoa, sen kasveja ja eläimiä.

Tavoitteena on kannustaa lapsia tutustumaan tutkivaan ja kokeilevaan työtapaan.

Lapsia ohjataan havainnoimaan ympäristön teknologiaa ja keksimään omia luovia ratkaisuja. Rohkaistaan lapsia tekemään kysymyksiä, etsimään niihin yhdessä vastauksia ja tekemään päätelmiä.

Kasvan, liikun ja kehityn

Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja lapsen terveydelle, hyvinvoinnille ja fyysiselle aktiivisuudelle

ja lapsia kannustetaan liikkumaan mahdollisimman paljon. Virrat tarjoaakin erinomaiset puitteet

lasten liikkumiselle, terveelliselle ravinnolle sekä itsestä huolehtimiselle ja arjen taitojen oppimiselle.

Ruoka, liikkuminen, lepo ja uni ovat pohja lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle.

16

Tärkeää on, että lapsi suhtautuu myönteisesti ruokaan ja syömiseen. Säännöllinen ja tasainen

ateriarytmi sekä kiireetön ruokailuilmapiiri auttavat lasta terveellisten ja monipuolisten

ruokatottumusten omaksumiseen. Ruokailutilanteessa opetellaan hyviä pöytätapoja, erilaisia

ruokakulttuureja ja yhdessä syömisen taitoa. Tavoitteena on ravitsemuksellinen tasapaino.

17

Virroilla varhaiskasvatuksen ateriapalvelujen suunnittelua ohjaavat monet suositukset, jotka takaavat

lapsille terveellisen, tasapainoisen ja monipuolisen ravitsemuksen. Virtolaisessa

varhaiskasvatuksessa arvostetaan erityisesti lähiruokaa ja siihen tahdotaan panostaa. Tällä hetkellä

Virroilla varhaiskasvatuksessa käytössä olevia lähituotteita ovat Vilenin leipomon tuotteet, Jussilan

marjatilan paseeratut marjat, Joutsenjärven luomumansikat ja Ahon jogurtti. Lähiruoan lisäämisen

mahdollisuutta selvitetään parhaillaan yhdessä tuottajien kanssa. Tähän selvitystyöhön on

suunnitteilla hanke, jossa Virtain kaupunki on mukana. Hankkeen toteutuminen selviää vuoden 2017

aikana. Varhaiskasvatuksen ateriapalveluista on kerrottu tarkemmin liitteessä 9.

TAVOITTEENA MITEN?

Innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa.

Päivittäinen omaehtoinen liikunta sekä sisällä että ulkona

Kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja

Liikkumista vaihdellaan luontevasti kestoltaan, intensiteetiltään ja nopeudeltaan.

Liikuntaleikit, kuten pihaleikit sekä satu- ja musiikkiliikunta, kehonosien nimeämisleikit

Edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia

Eri aistien avulla ja tutkimalla tutustutaan ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin

Opetellen ruokarauhaa ja hyviä pöytätapoja sekä yhdessä syömisen kulttuuria Virtolainen lähi- ja perinneruoka

Tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään sekä henkilökohtaisesta hygieniastaan

Liikkumisen, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkityksestä hyvinvoinnille ja terveydelle

Lasten kanssa opetellaan turvallisuuteen liittyviä asioita päivittäisissä tilanteissa

Harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumista ja turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja

18

3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA

3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Yhteistyö on lasten huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön tietoista sitoutumista yhdessä

toimimiseen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Hyvän yhteistyön lähtökohtana on

keskinäinen arvostus. Yhteistyö rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja vuoropuhelun

periaatteille.

Lasten huoltajilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Heillä on tuntemus omasta

lapsestaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä puolestaan on ammatillinen tieto ja osaaminen lapsen

kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Vastuu yhteistyön toteuttamisesta on varhaiskasvatuksen

henkilöstöllä.

Yhteistyötä toteutetaan sekä perhekohtaisesti että lapsiryhmäkohtaisesti. Perinteisiä

lapsiryhmäkohtaisesti toteutettavia toimintatapoja ovat mm. päivittäiset kohtaamiset,

vasukeskustelut, vanhempainillat, vanhempaintoimikunnat, yhteiset juhlat, retket, talkoot ja

tapahtumat.

Lapsen huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö lähtee liikkeelle varhaiskasvatuksesta. Päivähoidon

aloituskeskustelu on erityisen tärkeä päivähoitosuhteen ja yhteistyön alkaessa. Varhaiskasvatuksen

henkilöstölle välittyy huoltajien näkemykset ja toiveet lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen

liittyen. Huoltajat puolestaan saavat tietoa varhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Yhteistyön merkitys

korostuu lapsen vaihtaessa toiseen päivähoitopaikkaan tai siirtyessä esiopetukseen. Esiopetuksessa

jatketaan varhaiskasvatuksessa alkanutta yhteistyötä ja luodaan pohjaa koulussa tehtävälle kodin ja

koulun yhteistyölle.

3.2 Monialainen yhteistyö

Monialaista yhteistyötä tehdään varhaiskasvatusta ohjaavia arvoja kunnioittaen. Yhteistyötä ohjaa

aina lapsen etu ja työskentely pyritään tekemään yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Virroilla

keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat neuvola, kasvatus- ja perheneuvola ja sosiaalitoimisto.

Monialainen yhteistyö varhaiskasvatuksessa korostuu, kun jollain taholla herää huoli lapsen

kehityksestä ja hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään. Monialainen

yhteistyö, sen tavoitteet ja toimintatavat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Kaikkia varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia ajatellen on tärkeää, että varhaiskasvatuksen

henkilöstöllä on riittävästi tietoa Virroilla tarjolla olevista palveluista lapsiperheiden tueksi ja kuinka

palveluiden piiriin pääsee. Näin varhaisen puuttumisen idea toteutuu. Virroilla tarjolla olevat

19

kaupungin tukipalvelut lapsiperheille ja kuinka niihin ohjaudutaan, on esitelty tarkemmin liitteessä

4.

Monialaista yhteistyötä tehdään kolmella eri tasolla. Varhaiskasvatuksen roolina on kaikissa

vaiheissa tuoda yhteistyöhön oma asiantuntemuksensa ja tehdä lapsen arki varhaiskasvatuksessa

näkyväksi. Huolen herätessä korostuu varhaiskasvatuksen kyky hyvään yhteistyöhön lasten

huoltajien kanssa, jotta perhe motivoituu hakeutumaan tarpeellisen avun piiriin.

Kun varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsen hyvinvoinnista

Varhainen puuttuminen on lapsen asioihin tarttumista silloin, kun aikuisessa herää huoli lapsesta.

Huolen aiheet voivat liittyä lapsen hyvinvointiin, kehitykseen, elämäntilanteeseen tai

elinolosuhteisiin. Huolen puheeksi oton ennakointimenetelmä toimii työntekijän apuna, kun huoli

otetaan puheeksi vanhempien kanssa.

KOKO IKÄRYHMÄ

•Neuvolan ikäkausitarkastukset

•minkä ikäisille ja mitä

•Varhaiskasvatuksen nivelvaiheet

HUOLI HERÄÄ YKSITTÄISESTÄ

LAPSESTA

•Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvä huoli

•neuvola, kasvatus- ja perheneuvola

•Perhetilanteeseen liittyvä huoli

•kasvatus- ja perheneuvola, yleiset lapsiperhepalvelut

•Lastensuojelullinen huoli lapsesta

•lastensuojelun konsultaatio, lastensuojeluilmoitus

LAPSI ON JO MONIALAISEN TUEN PIIRISSÄ

•Lapsella erityisen tuen tarve

•Lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen lastensuojelun avohuollon tukitoimena

•Varhaiskasvatus tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta lapselle ja perheelle. Hoito - ja kuntoutusvastuu on jollakulla muulla taholla.

20

Menetelmässä on keskeistä omaan huoleen tarttuminen ja puheeksi ottoa koskevien ennakointien

tekeminen. Omaan huoleen tarttuminen tarkoittaa, että työntekijä ottaa puheeksi oman huolensa sen

sijaan, että puhuisi lapsen tai perheen ongelmista. Työntekijä pyytää huoltajien apua ja yhteistyötä

huolensa vähentämiseksi. Huolen puheeksi ottoa helpottaa huolta herättävien havaintojen

kirjaaminen muistiin. Huoltajan on helpompi muodostaa käsitys, mistä ollaan huolissaan, jos

työntekijä kertoo konkreettisista havainnoistaan. Ei puhuta lapsen/huoltajan ominaisuuksista vaan

kerrotaan, miten tämä eri tilanteissa toimii. Huolen konkretisointi auttaa työntekijää paitsi

selkiyttämään huolenaiheitaan myös pohtimaan tukitekoja. Konkreetteihin havaintoihin on helpompi

löytää tukikeinoja. Puheeksi ottoa helpottamaan liitteistä löytyy ”huolen puheeksi oton

ennakointilomake”.

Huolen tason arvioinnissa voi käyttää apuna alla olevaa huolen vyöhykkeistöä. Vyöhykkeistö auttaa

työntekijää jäsentämään lasta koskevan huolensa astetta, omien auttamismahdollisuuksiensa

riittävyyttä ja lisävoimavarojen tarvetta.

TAULUKKO 1. Huolen vyöhykkeet.

Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakaantuvat seitsemään huolen asteeseen. Huolen

vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista ja nuorista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä

ääripäässä on ei huolta -tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen -tilanne, jossa työntekijä kokee

lapsen tai nuoren olevan välittömässä vaarassa.

21

I Ei huolta vyöhyke (1)

Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä

on hyvät kasvuolosuhteet Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja

tuottavan toivottuja tuloksia

II Pienen huolen vyöhyke (2-3)

Työntekijällä herää pieni huoli tai ihmettely, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus

omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen

helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa

toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen

puuttumiseen.

III Huolen harmaa vyöhyke (4-5)

Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat

vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta

on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen

työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa

huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä"

ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä

vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25§ ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea

tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä.

IV Suuren huolen vyöhyke (6-7)

Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa.

Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä

ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti ja

toimintaan aktivoitua muutoksen kannalta välttämättömät tahot.

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi

Lapseen liittyvän huolen ollessa vyöhykkeillä 2-5 ja perheen lähtiessä mukaan huolen purkamiseen

voi työntekijä tehdä yhdessä vanhempien kanssa yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen

arvioimiseksi. Yhteydenoton saatuaan sosiaalitoimi arvioi perheen palveluiden tarpeen ja järjestää

tarvittavat tukitoimet. Yhteydenotto vaatii perheen suostumuksen. Perheen kynnys tuen

vastaanottamiseen voi olla matalampi, kun yhteydenotto tehdään yhteisenä huolen ilmauksena ja apua

ei tarvitse hakea lastensuojelusta. Lomake on liitteessä 4.

Lastensuojeluilmoitus

Varhaiskasvatuksen henkilöstö kuuluu lastensuojelulain 25§ mainittujen ilmoitusvelvollisten

joukkoon.

ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta

vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja

22

huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista

lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevat henkilöt tekevät ilmoituksen pääosin omalla nimellään.

”Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä

myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisena

yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: yhteydenotto tehdään viipymättä; ja

yhteydenoton yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa

yhteydenottoon johtaneet syyt.” (Finlex 2017.)

Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä aina, kun on syytä epäillä, että lapsi on vaarassa ja hänen tilanteensa

edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Kynnys ilmoituksen tekoon on matala, koska kyseessä

on lapsen edun turvaaminen ja lapsen tilanteen selvittäminen. Ilmoittajalla ei tarvitse olla tietoa

lastensuojelun tarpeesta, vaan pelkkä epäilys riittää. Ilmoitus perustuu ilmoittajan subjektiiviseen

arvioon lapsen tilanteesta. Ilmoittajan ollessa varhaiskasvatuksen ammattihenkilö, perustuu ilmoitus

hänen yleiseen lapsen ikä- ja kehitystasoon ja kasvatukseen liittyvään tietoon sekä yksilökohtaiseen

tietoon lapsesta ja hänen perheestään. Ilmoitus on tehtävä huoltajan mahdollisesta vastustuksesta

huolimatta.

23

4. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI

Jokaisella lapsella on omat vahvuutensa ja tuen tarpeensa. Joskus lapsi voi tarvita yksilöllistä tukea

kasvussa, kehityksessä tai oppimisessa tavanomaista enemmän. Huoltajien kanssa yhteistyössä

toteutettava varhaiskasvatus on jo itsessään kuntouttava tukimuoto lapselle. Toiminnan pohjana

lapsen päivittäisessä varhaiskasvatuksessa on varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan

noin kahden kuukauden kuluttua päivähoidon aloittamisesta. Siihen kirjataan suunnitelma

tukitoimista, tavoitteet ja arvioinnit ja sitä päivitetään vähintään kerran vuodessa. Kehityksen ja

oppimisen tuki perustuu laadukkaaseen pedagogiikkaan, joka kuuluu jokaiselle lapselle. Tuen

tavoitteena on edistää lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Tuen tarpeen

tunnistaminen mahdollisimman varhain on ensiarvoisen tärkeää ja ehkäisee lapsen ongelmien

syntymistä. Virroilla lapsi saa tarvitsemansa tukitoimet omassa päivähoitopaikassaan inklusiivisen

periaatteen mukaisesti.

Virroilla on käytössä kolmiportainen tukimalli, jossa tuen tasoja on kolme: yleinen, tehostettu ja

erityinen. Tukimalli on käytössä sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessa, mikä takaa

lapselle eheän tuen jatkumon opinpolullaan.

4.1 Tuen tarpeen arviointi

Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja

kasvatushenkilöstön havainnot tai lapsen aikaisemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita

tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen

tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään.

4.2 Tuen järjestäminen

Tuen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet. Lapsen

yksilöllisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan sekä yhteisöllisin että pedagogisin, rakenteellisin ja

hyvinvointia tukevin järjestelyin. Lapsen tarvitsemaa tukea tarjotaan joustavin järjestelyin

ensisijaisesti lapsen omassa toimintaympäristössä. Keskeistä kehityksen ja oppimisen tuen

toteutumisessa on osaava henkilökunta, rakentava yhteistyö ja vuorovaikutus perheen kanssa.

Monialaista yhteistyötä toteutetaan erityislastentarhanopettajan johdolla.

4.3 Tukimuodot

Kolmiportainen tuki muodostaa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen saakka johdonmukaisesti

etenevän kokonaisuuden. Tuen määrän kasvaessa lapsen yksilöllinen toiminta lisääntyy.

24

Yleinen tuki

Yleinen tuki on jokapäiväistä kasvatustoimintaa, joka ottaa huomioon lapsen yksilöllisen kasvun ja

kehityksen tukemisen. Yleistä tukea voi olla esim. toiminnan eriyttäminen erilaisissa pienryhmissä.

Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yksilöllisen kasvun ja oppimisen tueksi.

Lapsen vahvuudet, tuen tarpeet ja kehityksen eri tavoitteet kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Tehostettu tuki

Kun yleisen tuen tukitoimet eivät riitä, otetaan käyttöön tehostettu tuki. Tukitoimet suunnitellaan

pedagogisen arvion perusteella. Tehostetun tuen myötä lapsen arkeen voi kuulua yksilöllistä

kuntoutusta esim. eri terapioita sekä psykologisia tutkimuksia. Lapsen haasteisiin pyritään

vastaamaan erilaisin pedagogisin menetelmin ja välinein sekä mukauttamalla ympäristöä

päivähoidon arjessa.

Erityinen tuki

Erityinen tuki on tarpeen, kun lapsella on laaja-alaisia kuntoutuksellisia ja/tai kasvatuksellisia tarpeita

ja kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä. Erityisen tuen päätöstä edeltää pedagoginen selvitys.

Erityinen tuki on lapsen yksilöllisten tavoitteiden mukaista varhaiskasvatusta, josta päätöksen tekee

sivistystoimenjohtaja.

25

YLEINEN TUKI

Laadukas varhaiskasvatus

Arjen tukitoimet

Pienryhmätoiminta

Erityislastentarhanopettajan tuki

Apuvälineet yms.

Yhteistyö

Arviointi

PEDAGOGINEN ARVIO

Laaditaan yhdessä huoltajien, kasvatushenkilöstön,

erityislastentarhanopettajan sekä muiden asiantuntijoiden

kanssa.

TEHOSTETTU TUKI

Laadukas varhaiskasvatus

Arjen tukitoimet

Pienryhmätoiminta

Erityislastentarhanopettajan tuki

Apuvälineet yms.

Yhteistyö

Arviointi

Yksilöllinen kuntoutus

Avustajapalvelut

26

Erityisen tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Mikäli erityistä tukea ei enää tarvita, laaditaan

lapselle uusi pedagoginen selvitys. Selvityksen myötä lapsi voi siirtyä tehostetun tai yleisen tuen

piiriin. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, hänelle laaditaan myös

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS.

KUVIO 1. Kolmiportainen tukimalli

PEDAGOGINEN SELVITYS

Laaditaan yhdessä huoltajien ja monialaisen työryhmän

kanssa.

ERITYINEN TUKI

Laadukas varhaiskasvatus

Arjen tukitoimet

Pienryhmätoiminta

Erityislastentarhanopettajan tuki

Apuvälineet yms.

Yhteistyö

Arviointi

Yksilöllinen kuntoutus

Avustajapalvelut

Kuntouttava tuki

Monialainen yhteistyö

HOJKS

Laaditaan yhdessä huoltajien ja monialaisen

työryhmän kanssa silloin, kun lapsella on pidennetty

oppivelvollisuus.

HOJKS:iin kirjataan kaikki lapsen tarvitsemat tukitoimet

27

5. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JATKUMON

RAKENTUMINEN

KUVIO 2. Oppimisen polku

Lapsen siirtymiseen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen kiinnitetään

erityistä huomiota. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten välillä järjestetään yhteisiä tapaamisia,

joissa voidaan tarkentaa arjen käytäntöjä ja kehittää toimintaa edelleen. Nämä tapaamiset ovat:

syksyisin esiopettajat ja varhaiskasvattajat

keväisin alkuopettaja ja esiopettaja

kouluun tutustumispäivänä esiopettaja myös kouluun

keväällä yhteistunteja esiopetus/alkuopetus

yhteiset retket

yhteiset luennot

esiopettajat (päiväkodit, koulu) ja erityislastentarhanopettaja

alkuopetuksen erityisopettajat ja erityislastentarhanopettaja

Lisäksi erityisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyötä ja yhteistä toimintakulttuuria

pidetään yllä lastentarhanopettajien ja esikoulunopettajien yhteisillä pedagogisilla kahviloilla.

Kahviloita järjestetään vähintään neljä kertaa toimintavuoden aikana vaihtuvin teemoin.

Uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman sekä uudistettujen esiopetuksen ja

perusopetuksen opetussuunnitelmien myötä nämä kaikki perusteet puhuvat samaa

opetussuunnitelmakieltä ja niistä on löydettävissä aiempaa enemmän yhteneväisyyksiä.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa todetut asiat jatkuvat saman sisältöisinä esiopetukseen ja

28

alkuopetukseen. Näitä ovat laaja-alaiset kokonaisuudet, toimintakulttuurin ja pedagogiikan vahva

painotus, lapsen kasvava osallisuus sekä uudistunut arviointikulttuuri.

Myös kolmiportainen tukimalli on käytössä kaikissa opinpolun vaiheissa varhaiskasvatuksesta

perusopetukseen. Tiedot lapsen tuen tarpeesta ja tukitoimista sekä pedagogiset asiakirjat siirtyvät

lapsen mukana aina varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja myöhemmin esiopetuksesta

perusopetukseen. Tämä takaa lapselle sujuvan kehityksen ja oppimisen tuen jatkumon.

29

VARHAISKASVATUKSESTA

ESIKOULUUN

AIKA TAPAHTUMAT VASTUUHENKILÖT

(koollekutsuja tummennettuna)

TAMMIKUU 6-vuotistarkastukset alkavat

neuvolan terveydenhoitaja

HELMIKUU ilmoittautuminen esikouluun

huoltajat

MAALISKUU tiedonsiirtopalaveri

varhaiskasvatuksesta esikouluun

lastentarhanopettaja/perhepäivähoitaja

ja esikoulunopettaja, tarvittaessa

erityislastentarhanopettaja

HUHTIKUU esikouluun tutustumispäivä rehtori/koulun johtaja ja päiväkodin

johtaja

TOUKOKUU

siirtokeskustelu

lastentarhanopettaja/perhepäivähoitaja,

esikoulunopettaja, rehtori/päiväkodin

johtaja, tarvittaessa

erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja

KESÄKUU Esikoululainen tutustuu

henkilökohtaisesti huoltajiensa

kanssa esikouluun. (Koivurinteen

päiväkoti)

esikoulutiedote

esikoulunopettaja

HEINÄKUU Esikoululainen tutustuu

henkilökohtaisesti huoltajiensa

kanssa esikouluun. (Koivurinteen

päiväkoti)

esikoulutiedote

esikoulunopettaja

ESIKOULU

ALKAA!

ELOKUU

esikoululaisiin tutustuminen

esikoulunopettaja,

erityislastentarhanopettaja/

erityisopettaja

SYYSKUU kehityksen ja oppimisen tuen

järjestäminen esikoululaisille

tarvittavat neuvottelut ja huoltajien

tapaamiset

lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelman laatiminen

yhdessä huoltajien kanssa

esikoulunopettaja,

erityislastentarhanopettaja/

erityisopettaja, huoltajat

LOKAKUU

kehityksen ja oppimisen tuen

järjestäminen esikoululaisille

tarvittavat neuvottelut ja huoltajien

tapaamiset

esikoulunopettaja,

erityislastentarhanopettaja/

erityisopettaja

30

ESIKOULUSTA KOULUUN

AIKA TAPAHTUMAT VASTUUHENKILÖT (koollekutsuja tummennettuna)

JOULUKUU huoltajien tapaaminen

koulukypsyystestaus

tarvittaessa

esikoulunopettaja,

huoltajat ja psykologi

TAMMIKUU huoltajien tapaaminen

koulukypsyystestaus

tarvittaessa

kielellisten valmiuksien

kartoittaminen

esikoulunopettaja ja

huoltajat

psykologi

erityisopettaja

HELMIKUU ilmoittautuminen kouluun

kielellisten valmiuksien

kartoittaminen

huoltajat

erityisopettaja

MAALISKUU tiedonsiirtopalaveri (tavoitteena

ryhmien muodostaminen)

rehtori, esikoulunopettaja, 1. luokan

opettajat, erityisopettajat, tarvittaessa

valu- ja S2-opettajat

HUHTIKUU kouluun tutustumispäivä

vanhempainilta, jossa mukana

olevat työntekijät kertovat

työnkuvastaan

rehtori, 1. luokan opettajat,

erityisopettaja, terveydenhoitaja,

erityistyöntekijä / koulukuraattori,

huoltajat

TOUKOKUU tukea tarvitsevien oppilaiden

siirtopalaveri

lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelman

arviointikeskustelut

rehtori, esikoulunopettaja, 1. luokan

opettaja, erityis-opettaja/erityis-

lastentarhanopettaja

esikoulunopettaja, huoltajat

KESÄKUU oppilashuollon tiedonsiirto koulukuraattori, neuvola- ja

kouluterveydenhoitajat, psykologi,

vastaava kuraattori

HEINÄKUU

kouluuntulotarkastus kouluterveydenhoitaja ja huoltajat

KOULU ALKAA!

SYYSLUKUKAUSI

koulutulokas-opas

kielellisten valmiuksien

lähtötasokartoitus ja

puheseulonta

vanhempainilta

luokanopettaja

erityisopettaja

luokanopettaja

31

kaksiosainen laaja

terveystarkastus

(terveydenhoitajan ja lääkärin

tarkastus)

vanhempainvartit

oppilashuoltotyö

terveydenhoitaja, oppilas, huoltajat,

lääkäri, luokanopettaja,

oppilashuoltoryhmä

1. luokan opettajat

32

6. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI VASU

Varhaiskasvatuksessa olevan lapsen tulee saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta,

opetusta ja hoitoa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu perustuu lapsen tuntemiseen,

kuulemiseen ja havainnointiin. Vasu mahdollistaa lapsen ja vanhempien osallistumisen toiminnan

arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogista

dokumentointia, jonka avulla saatua tietoa ja ymmärrystä hyödynnetään työtapojen,

oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien sekä sisältöjen muokkaamisessa lapsen

kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsen vasu on pedagoginen asiakirja, joka toimii kasvattajan

työvälineenä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vastuu jokaisen lapsen osallistamisesta ja keinojen löytämisestä

lapsen mielipiteiden, ajatuksien ja toiveiden tavoittamiseksi. Lapsen ja huoltajien näkemykset

kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Virroilla ensisijainen vastuu lapsen vasun

laatimisesta on ryhmän lastentarhanopettajalla, mutta laatimiseen osallistuvat kaikki ryhmän aikuiset.

Ryhmäperhepäivähoidossa lapsen vasun laatii ryhmäperhepäivähoitaja ja perhepäivähoidossa

perhepäivähoitaja. Suunnitelma tulee laatia ensimmäisen kerran noin kahden kuukauden kuluttua

päivähoidon aloittamisesta ja sitä päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa.

33

7. VARHAISKASVATUKSEMME JATKUVA ARVIOINTI

Varhaiskasvatuksessa keskeinen laadun suunnannäyttäjä on uusi varhaiskasvatussuunnitelman

perusteet sekä varhaiskasvatuslaki. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa varhaiskasvatuksen järjestäjän,

Virtain kaupungin arvioimaan antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistumaan ulkopuoliseen

toimintansa arviointiin. Laki myös vaatii keskeisten arviointitulosten julkistamista.

Varhaiskasvatustoiminnan arvioinnissa voidaan erottaa kaksi eri linjausta, jotka ovat jatkuva arjessa

tapahtuva arviointi ja systemaattinen valittujen kohteiden arviointi. Arvioinnin merkitys voidaan

jaotella neljään eri kokonaisuuteen (Parrila & Fonsen 2016):

1) Lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tuki

2) Lapsista lähtevä varhaiskasvatuksen suunnittelu mahdollistuu

3) Toiminnan kehittämistarpeista saadaan tietoa

4) Tukee vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä

Virtain kaupungin varhaiskasvatukseen on laadittu strategia vuosille 2016–2020. Tämä asiakirja on

kaupungin päättäjien hyväksymä. Myös Virtain uudistetut esiopetuksen opetussuunnitelma ja tämä

varhaiskasvatussuunnitelma tukevat arviointityötä.

Virtain kaupungilla ei ole olemassa varsinaista laatukäsikirjaa varhaiskasvatuksen laadunarviointiin.

Virtain varhaiskasvatuksessa arviointi on ollut pääasiassa sisäistä ja laadun arviointia on toteutettu

paljolti määrällisesti. Määrällisen arvioinnin kautta tullutta tietoa on käytetty varhaiskasvatuksen

henkilöstöresurssien ja palvelutuotannon kehittämiseen sekä talousarvion suunnitteluun ja

seurantaan.

Laadun sisäistä kehittämistä on mm. pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka. Virtain

varhaiskasvatuspalveluissa on muodollisesti pätevä henkilöstö ja määräaikaisten työsuhteiden määrää

on pyritty vähentämään. Henkilöstöresursseihin liittyviä tarkastelutapoja ovat olleet henkilöstön

siirtotarpeiden pohtiminen, lomajärjestelyt sekä koulutuksen tarpeen kartoittaminen. Virroilla

varhaiskasvatuspalveluja on voimakkaasti uudelleen organisoitu lähiaikoina. Palvelutuotannon

kehittämisnäkökulma on ainakin osin toteutunut tämän muutoksen myötä, kun perhepäivähoitajille

luotiin uudenlainen varahoitojärjestely. Varhaiskasvatuspalvelujen tarjonnassa on yhä vaihtoehtoina

päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito tai hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito perheiden tarpeiden

mukaan. Yksityiskohtaisemmin kuvattuna tarkastelun kohteena ovat olleet lasten läsnäolopäivät ja

poissaolot ja niiden kertomat käyttö- ja täyttöasteprosentit. Myös hoitopäivän hinta ja henkilöstön ja

lasten suhdeluku sekä henkilöstön poissaolot ja niiden aiheuttama sijaistarve ovat olleet tarkastelun

kohteena.

34

Työsuojelun näkökulmasta laatua arvioidaan ja valvotaan riskien arvioinnin suunnittelulla. Yksi

näkökulma riskien arvioinnissa on työyhteisö ja sen hyvinvointi. Tätä taustaa vasten on tärkeää vaalia

henkilöstön työkykyä ja ylläpitää mahdollisuutta kehittymiseen ja kouluttautumiseen. Kannustavan

ilmapiirin ja työyhteisön toimivan palautteenantojärjestelmän avulla työyhteisö voi hyvin ja se tuottaa

laadukasta varhaiskasvatusta.

Huoltajien mielipiteitä on kysytty Virtain varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan yhteydessä ja näin

osallistettu heitä suunnitteluprosessiin. Myös asiakastyytyväisyyskyselyjä on toteutettu. Viimeisin

toteutettiin v. 2016 sosionomiopiskelijan opinnäytetyönä. Tässä kyselyssä palautetta saatiin kullekin

päivähoitoyksikölle. Vanhemman mielipide tulee kuuluviin myös lapsen vasun laadinnan yhteydessä.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan ne asiat, joita vanhemmat pitävät kasvatuksessa

tärkeinä. Perheen toiveiden huomioiminen voidaan nähdä yhtenä laadun mittarina. Lapsen

varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kerran vuodessa.

Työntekijän näkökulmasta oman työn tulosten ja tavoitteiden toteutumisen arviointi tapahtuu

vuosittain oman esimiehen kanssa käytävässä kehityskeskustelussa. Lisäksi laajemmin koko

kaupungin varhaiskasvatusta henkilöstö arvioi Kunta 10-tutkimukseen osallistumalla. Omassa

lapsiryhmässä henkilöstö toteuttaa tavoitteellisen ja suunnitelmallisen itsearvioinnin lisäksi yhteistä

arviointia lapsiryhmän toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Vuosittain ryhmien

toimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä tulisi huomioida laatukriteerien mukaiset

kehittämistoimet.

Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaa varhaiskasvatuspalveluiden ydintarkoitusta

jokaisen lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Näin pedagogiikka saa

toiminnassa entistä keskeisemmän sijan. Jatkossa Virroillakin työstämme henkilöstön yhteisiä

sisäisen arvioinnin tapoja, jotka kohdistuvat nimenomaan pedagogiikkaan. Nämä arviointitavat

yhdessä mietittyjen arviointikohteiden kanssa muodostavat kokonaisuuden, jolle jatkuva sisäinen

arviointi voi perustua.

Tulevaisuudessa yksi tärkeä varhaiskasvatuksen kehittämistyön painopiste Virroilla on oman

laadunhallinta- ja arviointijärjestelmän luominen. Tämän järjestelmän kehittämisessä Virrat kuten

monet muutkin kunnat luottavat ja odottavat Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin

ohjeistusta. Vuosina 2016–2019 Karvi toteuttaa varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen

laadunhallinnassa hankkeen, jossa tarkoituksena on tuottaa varhaiskasvatuksen arvioinnin eri tasoille

tietoa ja välineitä tukemaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä laadunhallintatehtävässään.

35

LIITE 1. Päivähoidon aloituslomake

TERVETULOA PÄIVÄHOITOON!

Lapsen etunimet ja sukunimi

Lapsen syntymäaika

Lapsen lempinimet

Päivähoidon yksikkö ja ryhmä

Kotiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Äidinkieli Sisarukset

Äidin nimi

Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka

Puhelinnumero Sähköposti

Isän nimi

Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka

Puhelinnumero Sähköposti

Muu huoltaja (esim. äiti tai isäpuoli)

Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka

Puhelinnumero Sähköposti

Kenelle muulle kuin huoltajalle lapsen saa luovuttaa?

Etu- ja sukunimi

Puh.nro

Etu- ja sukunimi

Puh.nro

36

Päivittäinen hoitoaika

Varahoitopaikka (perhepäivähoidossa oleville)

Allergiat

Dieetit

Lääkitykset (lääkehoitosuunnitelma liitteenä)

Omatoimisuus

WC-asiat

Päivälepo

Katsomuskasvatus, mikä? Saako lapsenne osallistua varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen?

o Kyllä o Ei

Saako lastanne ja esim. lapsenne kädentöitä valokuvata/videoida päiväkodin ja/tai yhteistyötahojen julkaisuihin, paikallislehteen tai oppimateriaaleja (esim. Peda.net) varten? Rastittakaa sopivin vaihtoehto.

o Kyllä o Ei

Saako lapsenne katsoa ikä- ja kehitystasolle sopivia lastenohjelmia ja/tai elokuvia joko televisiosta tai videolta? Rastittakaa sopivin vaihtoehto.

o Kyllä o Ei

Saako lastanne kuljettaa yhteiskuljetuksessa (esim. linja-auto) yhteisillä retkillä? Rastittakaa sopivin vaihtoehto. o Kyllä o Ei

Saako lastanne kuljettaa henkilökunnan omalla autolla? Rastittakaa sopivin vaihtoehto. o Kyllä o Ei

Kuuluuko perheenne arkeen joitain muita tärkeitä yhteistyötahoja, jotka olisi tärkeää tietää ja huomioida myös lapsenne päivähoidossa? Esim. lapsiperheiden tukipalvelut (kasvatus- ja perheneuvola, perhetyöntekijä, terapiat, sosiaalitoimi), uskonnollinen vakaumus, urheiluseurat jne.

Lisätietoja. Muuta, mitä?

Päiväys sekä huoltajan ja varhaiskasvatuksen edustajan allekirjoitukset

_____ / _____ / _____ ___________________________________________________________________

37

LIITE 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu

MILLAINEN MINÄ OLEN?

rohkea

reipas

rauhalli

nen

ujo

hidas

utelias

vilkas

herkkä

arka

iloinen

sinnikäs

kärsiväl

linen

omatoi

minen

keskitty

mätön

huomionh

aluinen

voimakas

tahtoinen

LAPSEN

VALOKUVA

toiset

huomioonott

ava

Toimintavuosi

______ - ______

tyytyväi

nen

38

Lapsen puheenvuoro

Minäkuvan perusta syntyy lapsen omien havaintojen pohjalta siitä, millaista palautetta hän saa muilta itsestään. Terveen

itsetunnon perusta syntyy siitä, että lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi. Jokaisella lapsella on oikeus olla

oma itsensä. Kasvattajan tehtävänä on lapsen vahvuuksien tukeminen ja heikkouksien kehittäminen myönteisellä tavalla.

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, osallistua ja vaikuttaa.

Tuletko mielelläsi päivähoitoon? Onko sinulla kavereita päivähoidossa? Mitä teet mieluiten päivähoidossa? Mistä et pidä?

Pelottaako sinua jokin asia päivähoidossa? Mitä asioita jo osaat? Mitä haluaisit oppia tai harjoitella lisää?

Lapsen hyvinvointi, omatoimisuus ja päivittäiset toiminnot

Lapsi oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla. Säännöllinen päivärytmi ja toistuvat rutiinit luovat turvallisuutta ja

jäsennystä lapsen elämään. Havainnollisten ja toiminnallisten arkipäivän tilanteiden, leikkien, pelien ja konkreettisten

mallien ja välineiden avulla harjoitellaan monia taitoja. Kannustus ja kiitos tukevat lasta uusien taitojen harjoittelussa.

Ruokailu, lepo, terveys, hygienia, pukeutuminen, ulkoilu, wc-toiminnot, päivärytmin omaksuminen, vireystila, aistitoiminnot

ja hahmotus, lapselle tärkeät henkilöt.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

39

Tunne-elämän kehitys ja sosiaalinen vuorovaikutus

Lapsi oppii toisen huomioimista ja hyviä tapoja sosiaalisissa tilanteissa. Toisten lasten kanssa toimiminen antaa

mahdollisuuden jutella, neuvotella, väitellä, neuvoa, kuunnella ja huomioida toisten toiveita.

Tunteiden ilmaiseminen, nimeäminen ja hallinta. Miten lapsi kokee onnistumiset ja pettymykset? Käyttäytyminen

ristiriitatilanteissa. Lapsen pelot. Lapsen käsitys itsestään. Yhteistyötaidot ja empatiakyky. Lapselle tärkeät kaverit kotona

ja päivähoidossa.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

Kielellinen vuorovaikutus

Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Kieli tukee ajattelua ja

vuorovaikutustaitoja. Leikillä ja saduilla on erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle.

Sanat sekä sana- ja käsitevarasto. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen. Vastavuoroisuus ja kommunikointitavat.

Sanaton viestintä, looginen ajattelu ja päättelytaidot. Kuunteleminen ja keskittyminen. Muisti. Lapselle lukeminen, lorut,

runot, sadut ja laulut. Median merkitys lapsen elämässä.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

40

Leikkiminen

Leikki on lapselle ominainen tapa oppia uutta ja jäsentää maailmaa. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea

näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikkiessään lapset jäljittelevät ja luovat uutta. Kaikki, mikä näkyy leikeissä,

on lapselle merkityksellistä.

Leikin aiheet, mielikuvitus ja monipuolisuus. Mieluisat leikit. Leikin kesto. Leikkikaverit ja vuorovaikutus leikissä. Näkyvätkö

tunteet leikkiessä? Onko lapsella riittävästi aikaa leikkeihin? Aikuisen osallistuminen lapsen leikkeihin kotona /

päivähoidossa.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

41

Motoriikka

Karkeamotoriikka

Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkuminen edistää lapsen oppimista sekä

tietoisuutta omasta kehosta, mikä luo pohjaa terveelle itsetunnolle.

Perusliikuntataidot (ryömiminen, konttaaminen, kävely; juokseminen, tasapaino, hyppiminen). Kehonosien

hahmottaminen, nimeäminen ja toiminta. Kehonpuolien yhteistyö. Monipuolisuus liikunnassa. Minkälaisesta liikunnasta

lapsi pitää? Miten toteutetaan lapsen riittävä päivittäinen liikkuminen?

Hienomotoriikka

Erilaiset kädentyöt kehittävät hienomotorisia taitoja. Kädentaidot (mm. piirtäminen, leikkaaminen, liimaaminen,

maalaaminen, muovailu, rakentelu). Silmän ja käden yhteistyö. Ruokailuvälineiden käyttö.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu

Lapsen mielenkiinnon kohteet (musiikki, kuvataide, kädentyöt). Luovuus. Itseilmaisu.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

42

Eettinen ja katsomuksellinen kasvatus

Eettinen kasvatus, perheen arvot, oikean ja väärän merkitys. Lapsen eettisen ja katsomuksellisen kasvatuksen

toteuttaminen. Miten lapsen sukupuoli otetaan huomioon kasvatuksessa?

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

Muuta

Lisätietoja, lääkehoitosuunnitelma

Päiväys sekä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen edustajan allekirjoitukset

______ / ______ / ______ _______________________________________________________________________________________________

43

LIITE 3. Lapsen lääkehoitosuunnitelma

Päivähoidossa annetaan vain lääkärin lapselle määräämiä reseptilääkkeitä. Lääkkeen tulee olla

alkuperäispakkauksessa. Lisäksi on käytävä ilmi annostusohje. Huoltaja vastaa lääkkeen

toimittamisesta päivähoitopaikkaan ja kertoo kaiken lapsen lääkehoidosta tarvittavan tiedon.

VIRRAT Varhaiskasvatus Lapsen lääkehoitosuunnitelma

PERUSTIEDOT

Lapsen nimi

Henkilötunnus

Huoltaja

Puhelin päivisin

Huoltaja

Puhelin päivisin

TIEDOT LÄÄKKEESTÄ JA LÄÄKEHOIDOSTA

Lääkkeen nimi

Sairaus, jonka hoitoon lääkettä käytetään

Annostusohje ja lääkkeenantotapa

Lääke säilytetään

Lääkkeen viimeinen käyttöpäivämäärä

Lääke vastaanotettu, pvm, työntekijän allekirjoitus

LAPSEN LÄÄKEHOITOON PEREHDYTTÄMINEN

Henkilöstön perehdyttämisestä lapsen lääkehoitoon vastaa:

Hoitavan tahon yhteystiedot

Miten toimitaan poikkeustilanteissa? (retket, vuorohoito jne.)

44

LÄÄKEHOITOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET JA SEURANTA

Muut mahdolliset toimenpiteet

Seuraavia oireita seurataan

Seuraavissa tilanteissa ollaan yhteydessä huoltajiin

Seuraavissa tilanteissa ollaan yhteydessä terveydenhoitajaan tai lasta hoitavaan tahoon

Seuraavissa tilanteissa kutsutaan ambulanssi (112!)

Lääke tai lääkkeen antamisessa käytetty väline hävitetään seuraavasti

Suunnitelma päivitetään

Lääkehoitosuunnitelma on laadittu yhteistyössä huoltajan kanssa.

Päiväys _____ / _____ / _____

Suunnitelmaa ovat olleet laatimassa seuraavat henkilöt. Allekirjoitus ja nimenselvennys.

____________________________________ _________________________________________

____________________________________ _________________________________________

45

LIITE 4. Virtain kaupungin tukipalvelut lapsiperheille

Lastenneuvola

Lastenneuvolan tehtävä on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja varhaistoteaminen

sekä kokonaisvaltaisen lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen. Määräaikaiset ja laajat

tarkastukset toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla neuvola asetuksen

mukaisesti. Lastenneuvolatyön monipuolisuutta tukee yhteistyö muiden perheen eteen toimivien

ammattilaisten kanssa. Yhteistyö perustuu luottamuksellisuuteen, joten tietoa siirretään vain

vanhempien suostumuksella, ellei lapsen etu toisin vaadi.

Alle kouluikäisten terveysneuvonta järjestetään lastenneuvolassa ja sen ensisijainen tehtävä on luoda

perustaa lapsen elinikäiselle terveydelle ja hänen suotuisalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle

kehitykselleen. Lastenneuvolan osuus perheen terveydenhoitosuunnitelman toteuttamisessa alkaa

lapsen syntymästä ja jatkuu, kunnes lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon piiriin.

Neuvolan kanssa yhteistyö varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta toteutuu systemaattisesti 4-

vuotistarkastuksen yhteydessä. Vanhemmat vievät halutessaan vahvuudet-vaikeudet kyselyn

päivähoitoon ja palauttavat neuvolaan. Yhteistyössä vanhempien kanssa käydään keskustelua oman

lapsen vahvuuksista ja mahdollisista vaikeuksista. Luottamus syntyy avoimen ja rehellisen

vuorovaikutuksen myötä. Keskinäinen luottamus ja arvostus ovat pohjana rakentavalle

moniammatilliselle yhteistyölle lapsen ja perheen parhaaksi. Lapsi ja perhe kohdataan yksilöllisten

tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti.

Neuvolan terveydenhoitajat ovat käytettävissä varhaiskasvatushenkilöstön konsultteina sekä

tarvittaessa asiantuntijoina varhaiskasvatusyksiköiden vanhempaintilaisuuksissa.

Yhteystiedot:

Terveydenhoitaja Katja Kaasalainen-Kalliomäki (03) 485 3246

Alueet: Keituri, Torppakylä, Killinkoski, Vaskuu, Vaskivesi, osa keskustaa

Terveydenhoitaja Anna Lindeman (03) 485 3249

Alueet: Nallela, Tapiola, Penkkivuori, Jäähdyspohja, Hauhuu, Kotala, Liedenpohja, Kurjenkylä,

Äijänneva, osa keskustaa

Terveydenhoitajien puhelinaika on arkisin ma-pe klo 8-8.45.

46

Kasvatus- ja perheneuvola

Perheneuvolassa annetaan sosiaalihuoltolain 56 §:n mukaista kasvatus- ja perheneuvontaa lapsen

hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden

tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi.

Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun omat keinot eivät riitä, esimerkiksi seuraavan laisissa

tilanteissa:

ikäkausikriisit

huoli lapsen tai nuoren käyttäytymisestä tai kehityksestä

lapsen tai nuoren keskittymättömyys, aggressiivisuus, kyvyttömyys toimia ryhmässä,

vaikeus noudattaa rajoja, arkuus, univaikeudet

lapsen tai nuoren jännittäminen ja erilaiset pelot

lapsen tai nuoren kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät asiat

lapsen tai nuoren alavireisyys ja masentuneisuus

lapsen tai nuoren vaikeudet päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa

perheen kehitysvaiheisiin ja elämäntilanteisiin liittyvät kriisit tai muu vaikea perhetilanne

parisuhdeasiat

vanhemmuuden ongelmat

varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat

avioeron jälkeiset pulmat

Perheneuvolan periaatteisiin kuuluu luottamuksellisuus, maksuttomuus, asiakaslähtöisyys,

työtavoista sopiminen asiakkaan kanssa sekä tarpeen mukainen yhteistyö muiden perheen parissa

työskentelevien kanssa.

Perheneuvolaan tulemiseksi ei tarvitse erillistä lähetettä, vaan asiakkaan oma yhteydenotto riittää.

Myös yhteistyötahot voivat ottaa yhteyttä perheneuvolaan, kunhan asiakas on tästä aina tietoinen.

Perheneuvolassa työskentelee psykologi ja sosiaalityöntekijä. Yhteydenoton jälkeen perheneuvolassa

arvioidaan, kumpi työntekijä alkaa työskennellä asiakkaan asioissa, siten että psykologi hoitaa aina

psykologiset tutkimukset.

Sonja Hartikainen perheneuvolan sosiaalityöntekijä Ruovedellä to, muina päivinä Virroilla

puhelinaika ma 12.00–12.45 ja ke 8.15–9.00 puh. 044 715 3326

Satu Mäkinen psykologi Virroilla ma-ke, Ruovedellä to-pe puhelinaika ke klo 9-11 puh. 044 715

3322

Perheneuvola sijaitsee Virtain terveyskeskuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tiloihin on oma

sisäänkäynti hammashoitolan vieressä.

47

Virtain terveyskeskus

Perheneuvola

Sairaanlantie 1

34800 VIRRAT

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaista tilapäistä palvelua. Sen tavoitteena

on tukea lapsiperhettä arjessa selviytymisessä tarjoamalla käytännön apua perheen arkeen

arkipäivisin. Lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan mm. asumiseen, lasten hoitoon ja

huolenpitoon, perheen toimintakyvyn ylläpitoon, asiointiin, muihin jokapäiväiseen elämään

kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti perheille, joissa täyttyy jokin seuraavista kriteereistä:

painopiste alle kouluikäisten lasten perheissä

monilapsinen perhe

raskaus

vanhemman yllättävä sairastuminen tai tapaturma (tilapäisesti alentunut toimintakyky)

vanhempien voimavarojen tukeminen

Lapsiperheiden kotipalvelu ei ole tarkoitettu:

korvaamaan päivähoitoa

vanhemman työstä/opiskelusta johtuvaan tarpeeseen

äkilliseen sairaan lapsen hoitoon, johon on mahdollista käyttää vanhemman oikeutta hoitaa

sairasta lasta kotona

Näiden pääasiallisten kriteerien lisäksi sosiaalityöntekijä voi käyttää harkintaansa palvelun

myöntämiseksi muusta perustellusta syystä. Kotipalvelun tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja sitä

myönnetään olemassa olevien resurssien mukaisesti, siten että asiakkaan oikeus välttämättömään

lapsiperheiden kotipalveluun tulee turvata.

Palvelutarpeen arviointi

Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämiseksi perheen palvelutarve arvioidaan tilanteen

edellyttämässä laajuudessa. Tarvittaessa tehdään kirjallinen sosiaalihuoltolain mukainen

palvelutarpeen arviointi, mikäli sen laatiminen ei ole ilmeisen tarpeetonta. Kirjallisen palvelutarpeen

arvioinnin laatii sosiaalityöntekijä ja samalla selvitetään perheen kokonaistilanne sekä mahdollinen

muiden palveluiden tarve. Kirjallinen palvelutarpeen arviointi laaditaan myös aina asiaakaan niin

pyytäessä. Tarvittaessa laaditaan myös sosiaalihuoltolain mukainen asiakassuunnitelma.

48

Asiakasmaksu

Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullinen palvelu. Tällä hetkellä maksu peritään käynnin keston

mukaan:

alle 2 h/käyntikerta 9,30 €/käyntikerta

2-4 h/käyntikerta 18,60 €/käyntikerta

yli 4 h/käyntikerta 37,30 €/käyntikerta

Perheen on mahdollista saada palvelu maksuttomana alentuneen maksukyvyn perustella.

Palvelun hakeminen ja lisätiedot

Lisätietoa palvelusta saat ottamalla yhteyttä lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijään tai

sosiaalityöntekijään.

Saara Ylitalo

lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä

044 715 1273

Perhetyö

Perhetyö auttaa ja tukee perheitä tilanteissa, jotka perhe itse kokee haastaviksi. Perhetyö liittyy

vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien

hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen

tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Tavoitteena on

lapsiperheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa

selviytymisen vahvistaminen.

Perhetyöntekijä voi olla apuna lapsiperheissä esimerkiksi silloin, kun lapsella on

koulunkäyntivaikeuksia, perhe tarvitsee tukea kodin pelisäännöistä sopimiseen, vanhempi tarvitsee

tukea rajojen asettamiseen, vanhemmalla on väsymystä ja neuvottomuutta vanhemmuudessa tai

lapsella on ollut päihdekokeiluja. Keskustelu ja tilanteen kartoitus ulkopuolisen kanssa voi avata

uusia näkökulmia. Työ ei ole lastenhoitopalvelua tai kodinhoitoa. Perhetyöntekijä työskentelee

pääosin perheen kodissa yhdessä perheen kanssa.

Perhetyöhön ohjaudutaan neuvolan, päivähoidon, koulun tai jonkun muun vastaavan tahon

ohjauksella tai perhe voi itse olla yhteydessä sosiaalityöntekijään. Työskentely aloitetaan perheelle

tehdyn palvelutarpeen arvion perusteella. Työskentelyn kestosta ja tavoitteista tehdään suunnitelma

yhdessä perheen kanssa.

Palvelu on perheelle maksutonta.

49

Yhteystiedot:

Perhetyöntekijä Suvi Kolkkinen 044 715 1249

Perhetyöntekijä Leena Salmela 044 7151258

Perhetyöntekijä Minna Määttä 044 715 1019 (Ruovesi)

Sosiaalityöntekijä Minna Hakala 044 715 1243

Lasten toimintaterapia

Lasten toimintaterapian tavoitteena on lapsen kokonaiskehityksen tukeminen, jotta lapsi kehittyy ja

pystyy rajoituksistaan huolimatta saavuttamaan tasoaan vastaavia taitoja ja valmiuksia arkipäivän

toiminnoista suoriutuakseen. Toimintaterapeutti arvioi lapsen kehitystasoa ja selviytymistä arjen

toiminnoista kotona, päiväkodissa/koulussa sekä tarpeen mukaan harrastuksissa. Toimintaterapiassa

arvioitavia ja kehitettäviä taitoja ovat mm. leikkitaidot, itsestä huolehtimisen taidot,

koulutyöskentelyyn tarvittavat taidot, toiminnoissa tarvittavat sensomotoriset ja hahmottamisen

taidot sekä keskittymisen ja / tai oman toiminnan ohjauksen taidot. Lapsen ympäristön aikuisilta saatu

tieto täydentää arviointia.

Arvioinnin jälkeen terapian tavoitteet sovitaan yhdessä lapsen ja hänen lähipiirinsä kanssa.

Toimintaterapia voi toteutua päiväkoti- /koulukäynteinä tai kotikäynteinä terapiajakson pituuden

määrittyessä yksilöllisesti. Yhdessä vanhempien kanssa pyritään löytämään lapsen taitoja

harjaannuttavia sekä perheen arkea helpottavia toimintatapoja. Vanhempien lisäksi toimintaterapeutti

tekee yhteistyötä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa, esim. päivähoito ja muut erityistyöntekijät

(esim. puheterapeutti, psykologi).

Aloite toimintaterapeutin arviointiin voi tulla neuvolasta, päivähoidosta/koulusta tai muilta

erityistyöntekijöiltä. Vanhemmat voivat myös itse ottaa yhteyttä neuvolaan, päivähoitoon/kouluun tai

suoraan toimintaterapeuttiin.

Lapsen toimintaterapia on maksutonta.

Yhteystiedot:

Mari Salin

Toimintaterapeutti

Keiturin Sote Oy

puh. 044 715 1125 mari.salin@keiturinsote.f

50

Lastensuojelu

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen

kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen

vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lastensuojelu tukee lapsen ja nuoren hyvinvointia sekä vanhempia

lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Ensisijaisesti pyritään siihen, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä

omassa kodissaan.

Lastensuojelulain mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lapselle

asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia.

Lastensuojeluilmoitus

Lapsi, hänen vanhempansa tai läheisensä voivat ottaa yhteyttä lastensuojeluun lapsen ja perheen

tilanteen selvittämiseksi sekä tuen saamiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka

on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen myös nimettömänä.

Lastensuojelulain mukaan tietyillä henkilöillä on ammattinsa ja asemansa vuoksi velvollisuus tehdä

lastensuojeluilmoitus.

Lastensuojeluilmoituksen voi virka-aikana (klo 8-16) tehdä puhelimitse suoraan sosiaalityöntekijälle.

Yhteystiedot:

Virtain sosiaalitoimisto

Minna Hakala 044-715 1243

Suvi Niemi 044-715 1306

Puhelinaika ma-pe klo 13–13.30.

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojeluasioissa otetaan yhteys hätänumeroon 112.

Lastensuojeluilmoituksen voi toimittaa kirjallisesti osoitteeseen:

Virtain kaupunki / Sosiaalitoimisto

Virtaintie 26

34800 Virrat

Lastensuojelutarpeen selvitys

Lastensuojeluilmoitukset käsitellään lain edellyttämän seitsemän arkipäivän kuluessa. Samalla

arvioidaan kiireellisten lastensuojelutoimenpiteiden tarve. Lisäksi tehdään palvelutarpeen arviointi

perheen kanssa. Tapaamisessa keskustellaan perheen arjesta, haasteista ja voimavaroista sekä

pohditaan yhteisesti keinoja perheen auttamiseksi. Arvioinnin jälkeen voidaan aloittaa asiakkuus

lastensuojelussa tai ohjata perhe muiden palveluiden piiriin.

51

Lastensuojelun avohuolto

Lastensuojelun asiakkuudessa olevalle lapselle on nimetty hänen asioista vastaava sosiaalityöntekijä,

joka vastaa palveluiden järjestämisestä perheelle. Suurin osa lastensuojelutyöstä järjestetään

avohuollon palveluina. Lastensuojelun tukitoimina järjestetyistä palveluista ja työskentelyn

tavoitteista sovitaan yhteistyössä laaditussa asiakassuunnitelmassa.

Avohuollon tukitoimia ovat mm:

sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta

tehostettu perhetyö

tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta

taloudellinen tuki

lapsen harrastustoiminnan tukeminen

koko perheen tai lapsen lyhytaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle

perhekuntoutus

52

VIRRAT Virrat – Ruovesi Sosiaalipalvelut

YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI (Sosiaalihuoltolaki 35§ ja Lastensuojelulaki 25a§)

LASTENSUOJELUILMOITUS (Lastensuojelulaki 25§)

Täytä lomake niiltä osin kuin sinulla on tiedossa! Mikäli perheessä on useampi lapsi, jota huoli koskee, täytä lomake jokaisesta lapsesta erikseen. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti tai käsin. Tulosta lomake ja lähetä/toimittaa lapsen kotikunnan mukaan osoitteeseen Virtain kaupunki, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, PL 85, 34801 VIRRAT (Käyntiosoite: Virtaintie 26, 34800 VIRRAT) tai Ruoveden kunta/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Ruovedentie 30, 34600 RUOVESI

Lapsen nimi

Henkilötunnus

Osoite

Puhelinnumero

Vanhemman/ huoltajan nimi

Osoite Puhelinnumero

Vanhemman/ huoltajan nimi

Osoite Puhelinnumero

Mikäli lapsi ei asu molempien vanhempiensa kanssa samassa taloudessa, lapsi asuu äidin isän muun huoltajan kanssa

Yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen syy: mitä on tapahtunut, miksi lapsella on avun tarve, mistä olet huolissasi ja mitä on tehty lapsen tukemiseksi (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle)

Onko lapsi tietoinen yhteydenotosta/ lastensuojeluilmoituksesta? Kyllä Ei

Onko lapsi antanut suostumuksensa? Kyllä Ei Ei ole selvitetty

Lisätietoja

Ovatko huoltajat tietoisia yhteydenotosta/ lastensuojeluilmoituksesta? Kyllä Ei

Ovatko huoltajat antaneet suostumuksensa? Kyllä Ei Ei ole selvitetty

Lisätietoja

Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (työntekijä)

Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (perhe)

Työntekijän ammatti ja työpaikka

Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (perhe)

Yhteystiedot (puhelinnumero ja osoite)

Yhteystiedot (puhelinnumero ja osoite)

53

Sosiaalihuoltolain 35 § Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 ja 25 c §:ssä. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen siten kuin 1—3 momentissa säädetään ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulain 25 §:ssä säädetään. Lastensuojelulain 25 a § (30.12.2014/1302) Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) yhteydenotto tehdään viipymättä; ja 2) yhteydenoton yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet syyt. Lastensuojelulain 25 § (12.2.2010/88) Ilmoitusvelvollisuus Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito; 2) opetustoimi; 3) nuorisotoimi; 4) poliisitoimi; 5) Rikosseuraamuslaitos; 6) palo- ja pelastustoimi; 7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä; 9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta; 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö; 12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; 13) Tulli; 14) rajavartiolaitos; 15) ulosottoviranomainen; 16) Kansaneläkelaitos. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

54

LIITE 5. Huolen puheeksioton ennakointilomake

Jukka Pyhäjoki & Mimosa Koskimies 2010

Tom Arnkilin & Esa Erikssonin kehittämää lomaketta mukaillen

Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa

Sinulla on huolta ihmisestä, omista toimintamahdollisuuksistasi tai teidän välisestä suhteesta

Et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi

Haluat kehittää huolen ilmaisemista osana ammatillisen vuorovaikutusosaamisen

kehittämistä

Lomakkeen avulla voit

a) Valmistautua keskusteluun

b) Tulla tietoisemmaksi, miksi puheeksiottaminen tuntuu hankalalta tai helpolta

c) Kehittyä ottamaan oma huoli puheeksi yhteistyötä rakentavalla ja kunnioittavalla tavalla

d) Tulemaan tietoisemmaksi ja oppia arvioimaan omaa toimintaa vuorovaikutustilanteissa

e) Ennakoimalla miettiä rakentavia toimintatapoja toisen ihmisen mahdollisiin negatiivisiin

reaktioihin

Lomakkeessa on kolme osaa

I OSA Käytä/Täytä, kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aiot kehitellä huolenaiheesi

puheeksiottamista.

II OSA Käytä/Täytä, kun olet valmistautumassa kohtaamistilanteeseen.

III OSA Käytä/Täytä pian tapaamisen jälkeen.

I OSA Täytettäväksi, kun valitset tilannetta

1a. Perustiedot ihmisestä (lapsesta/nuoresta/asiakkaasta/perheestä ILMAN tunnistetietoja)

1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi

2a. Mistä olet huolissasi tilanteessa? Konkretisoi huolesi ja havaintosi

2b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi?

2c. Oletko aikaisemmin ajatellut ottaa huolesi puheeksi? Miksi et kuitenkaan ole ottanut?

3a. Missä asiassa tarvitset apua ja yhteistyötä ihmisten kanssa? Miksi kutsut ihmiset koolle?

55

3b. Miten kutsut ihmiset yhteistyöhön, niin että lisäät turvallisuutta ja avoimuutta itse tapaamisessa?

3c. Miten kerrot ihmisille tapaamisen tarkoituksesta ja keskustelun rakenteesta?

II OSIO Täytettäväksi ennen tapaamista

4a. Kuinka huolissasi olet tilanteesta tällä hetkellä? Ympyröi sopiva vaihtoehto.

Huoleton Melko huoleton Pieni huoli Tuntuva huoli Suuri huoli

4b. Miten toiveikkaana näet tilanteen? Ympyröi sopiva vaihtoehto (asteikolla 1-5)

eritäin toivottomana 1 2 3 4 5 erittäin toiveikkaana

5. Mitkä asiat sinua ilahduttavat tilanteessa? Entä ärsyttääkö jokin?

6a. Missä asioissa arviosi mukaan eri ihmiset kokevat saavansa sinulta tukea? Onko asioita, joissa

he voivat kokea sinut uhkaksi?

Tuki:

Uhka:

6b. Missä asioissa arvioit saavasi ihmisiltä tukea? Onko asioita, jotka koet tilanteessa etukäteen

uhkaaviksi?

Tuki:

Uhka:

7. Millaisesta tuesta/toimista ajattelet ihmisen hyötyvän?

8. Millaisia vahvuuksia ja voimavaroja ihmisissä ja tilanteessa näet? Mitä ajattelit kertoa niistä?

9. Miten olet tullut toimineeksi keskusteluissa aikaisemmin ko. ihmisten kanssa?

10. Miten ajattelit ilmaista hyvät asiat ja huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteena tai

syytöksenä? Miten aloitat tilaisuuden?

11. Pohdi ja ennakoi kuinka puheeseesi reagoidaan? Kuka reagoi ja miten? Välitön reaktio ja

pitkäaikaisempi vaikutus?

OSA III Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen

12. Miten toteutit puheeksiottamisen?

13. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton

Alla

Aikana

Jälkeen

56

14. Kuinka huolissasi olet nyt tilanteesta? Ympyröi sopivin vaihtoehto.

Huoleton, Melko huoleton, Pieni huoli, Tuntuva huoli, Suuri huoli

15. Miten toiveikkaana koet tilanteen nyt (asteikolla 1-5). Ympyröi sopivin vaihtoehto (asteikolla 1-

5)

Erittäin toivottomana 1 2 3 4 5 Erittäin toiveikkaana

16. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 11. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta?

Koitko jotain yllättävää?

17. Miltä toiminta tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää toiveikkuuttasi? Mikä

huolestuttaa edelleen?

18. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi?

Yhteinen arviointi

Toteuttakaa puheeksiottamisen lopuksi vielä yhteinen arviointi tilaisuudesta osallistujien kanssa

(katso apukysymykset ja niiden kirjauspohja seuraavalla sivulla). Kirjaa keskustelun aikana

keskustelun pääkohdat ylös. Kirjaa keskustelun jälkeen, miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui. Mitä

ajatuksia se herätti? Toimiko? Jne.

19. Miten ihmiset mielestäsi kokivat tilaisuuden? Hyödyn, kuulluksi tulemisen, toiveikkuuden

lisääntymisen ja tilanteen selkeytymisen, jne.?

20. Miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui? Mitä ajatuksia se herätti? Toimiko?

Puheeksiottamisen yhteinen arviointi

Arvioikaa osallistujien kanssa seuraavia asioita yhdessä. Kirjaa keskustelun aikana keskustelun

pääkohdat ylös. Kirjaa keskustelun jälkeen miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui. Mitä ajatuksia se

herätti? Toimiko? Jne.

1) Millainen fiilis keskustelusta jäi? Miltä se tuntui? Minkälainen kokemus tämä oli?

2) Kuinka hyödylliseksi koit keskustelun? Arvio 1-5

1=Hyödytön, 5= Erittäin hyödyllinen

3) Koitko tulleesi kuulluksi? Arvio 1-5 1 = Erittäin huonosti, 5= Erittäin hyvin

4) Miten toiveikkaana lähdet tästä tapaamisesta? Arvio 1-5 1= Erittäin toivoton 5= Erittäin toiveikas

5) Mietityttääkö tai arveluttaako sinua jokin jatkon suhteen?

57

LIITE 6. Huoltajien kuuleminen VASU-prosessissa. Kyselyn tulokset.

Huoltajien kuuleminen järjestettiin koko Virtain kaupungin alueella syksyllä 2016. Kysely lähetettiin

kaikkien sillä hetkellä varhaiskasvatuksen piirissä olleiden lasten huoltajille.

0 20 40 60 80 100 120 140 160

leikki

perushoito ja huolenpito

liikunta

kädentyö ja kuvataide

musiikki

mediakasvatus

sosiaaliset taidot

Varhaiskasvatuksen osa-alueet

1 2 3 4 5

0 50 100 150 200

ajattelu

kulttuuri

itsestä huolehtiminen

monilukutaito

tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

osallistuminen ja vaikuttaminen

Varhaiskasvatuksen laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet

1 2 3 4 5

58

0 20 40 60 80 100 120

en lainkaan

vähän

en osaa sanoa

riittävästi

paljon?

Saatteko lapsenne varhaiskasvatukseen liittyvää tietoa

0 10 20 30 40 50 60

0-1krt

2-3krt

>3

Vasu-keskusteluja toimintavuodessa

59

0 20 40 60 80 100 120 140 160

päivittäiset juttutuokiot ja kuulumistenvaihto

Wilma

sähköposti

puhelimitse/tekstiviestein

viestivihko

muu

Sopiva yhteydenpitotapa

1 2 3 4 5

0 20 40 60 80 100 120 140

päivittäinen kohtaaminen

vanhempainillat

vasu-keskustelut

juhlat

teemapäivät ja tempaukset

retket

päivähoidon aloituskeskustelu ja…

Yhteistyön muodot

en lainkaan tärkeänä jonkin verran tärkeänä en osaa sanoa

tärkeänä todella tärkeänä

60

LIITE 7. Lasten kuuleminen Vasu-prosessissa. Haastattelulomake.

Uuden paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa haluttiin saada myös lasten ääni

kuuluviin, sillä he ovat päivähoidon arjen ja varhaiskasvatuksen palvelujen asiantuntijoita.

Haastatteluun osallistui 44 lasta ja aikataulullisista syistä se toteutettiin vain kahdessa suurimmassa

yksikössä, Killinkosken ja Koivurinteen päiväkodeissa. Haastattelun tulokset on tiivistetty tähän

haastattelulomakkeeseen.

huhtikuu 2017

VIRTAIN KAUPUNKI

VASU 2017

LASTEN KUULEMINEN

Päiväkoti o Killinkoski

o Koivurinne

Ryhmä

Lapsen ikä o Tyttö

o Poika

LASTEN ÄÄNI KUULUVIIN! LAPSEN VASTAUKSET TULEE KIRJOITTAA SELLAISENAAN, MITÄÄN SIITÄ MUUTTAMATTA TAI POISJÄTTÄMÄTTÄ.

1. Mikä päiväkodissa on kaikkein kivointa? Mistä asioista pidät täällä eniten?

Kaikkein eniten lapset pitävät leikkimisestä ja kaverit koetaan todella tärkeiksi. Lisäksi useassa vastauksessa mainittiin erilaiset kädentyöt. Koivurinteen päiväkodin lapset kokevat mieluisiksi asioiksi myös erityisesti ulkoilun. Puolestaan Killinkosken päiväkodin lapset pitävät myös päivälevosta sekä monenlaisesta liikunnasta ja jumppaamisesta.

2. Mikä päiväkodissa on kaikkein kurjinta tai tylsintä? Mistä asioista et pidä täällä?

Kaikkein kurjimmiksi asioiksi päivähoidossa koetaan kaikenlainen kiusaaminen. Lisäksi päivälepo mainittiin useassa vastauksessa. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin myös muutamia ruokia, joista ei pidetä (mustamakkara, sipuli).

3. Mitä täällä päiväkodissa pitäisi muuttaa? Miksi? Tai, mitä toivoisit päiväkotiin lisää?

Useimmin toivottiin lisää monenlaisia leluja ja leikkejä. Kaiken kaikkiaan vastausten perusteella lapset vaikuttavat olevan varsin tyytyväisiä päivähoidon arkeen.

4. Muita ajatuksia, toiveita, ideoita?

Neljänteen kysymykseen moni lapsi ei ollut osannut vastata tai vastauksissa mainittiin hyvin samoja asioita kuin kolmannen kysymyksen kohdalla.

61

LIITE 8. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

Varhaiskasvatusmaksut perustuvat lakiin ja uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tuli voimaan

1.3.2017 alkaen. Kunnallisen päiväkotihoidon sekä ryhmäperhepäivähoidon ja perhepäivähoidon

maksut määräytyvät perheen koon ja tulojen perusteella, mutta uusi laki toi mukanaan muutoksia

tulorajoihin, prosentteihin ja sisaralennukseen. Joka toinen vuosi tarkistetaan tulorajojen

euromäärät yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti.

Kokoaikainen varhaiskasvatus

- enimmillään 290 euroa / kk

- saman perheen toisen päivähoidossa olevan lapsen

korkein maksu on 261 euroa / kk

- alimmillaan 27 euroa / kk

- perheen ensimmäiseksi lapseksi katsotaan aina nuorin

varhaiskasvatuspalveluja käyttävä lapsi

- ikäjärjestyksessä seuraavasta kokoaikaisesta

varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta voidaan määrätä

maksu, joka on enint. 90% nuorimman lapsen maksusta.

Kustakin seuraavasta lapsesta maksu on enint. 20%

nuorimman lapsen maksusta.

Määrättäessä perheen toisen tai tai useamman lapsen

maksua, käytetään määräytymisen perusteena nuorimman

lapsen laskennallista kokoaikaisen varhaiskasvatuksen

maksua.

- lapsen hoitoaika enintään 10 tuntia / päivä

Osa – aikainen varhaiskasvatus / päivähoidon tarve on

Enintään 10 hoitopäivää / kk

- hoitomaksu on 60 % kokopäivähoidon maksusta

11- 15 hoitopäivää / kk

- hoitomaksu on 80 % kokopäivähoidon maksusta

- lapsen hoitoaika yli 10 tuntia/pvä, hoitomaksu 100%

Vanhempien kanssa tehdään kirjallinen sopimus

- osa – aikaisen hoidon tarve tulee olla jatkuvaa

( poissaolot 1 – 2 kuukauden aikana eivät oikeuta

maksun alenemiseen )

- hoitopäivät ilmoitetaan etukäteen

- sovittuja hoitopäiviä tulee noudattaa kuukausittain

- jos sovitulle hoitopäivälle sattuu arkipyhä, lapsi

sairastuu tai on lomalla, hoitopäivää ei siirretä

toiseen ajankohtaan

Osapäivähoito - hoitomaksu on 60 % kokopäivähoidon maksusta - lapsen hoitoaika enintään 5 tuntia / päivä

Osa – aikainen osapäivähoito / päivähoidon tarve on Enintään 10 päivähoitopäivää / kk - hoitomaksu on 60 % osapäivähoidon maksusta 11 – 15 päivähoitopäivää / kk - hoitomaksu on 80 % osapäivähoidon maksusta Samat ehdot kuin osa-aikaisessa kokopäivähoidossa

Esioppilaan päivähoitomaksu Esiopetus ( 4 tuntia / päivä ) on maksuton. Päivähoitomaksu peritään päivähoidon tarpeen mukaan: - hoitomaksu on 60 % kokopäivähoidon maksusta mikäli päivittäinen hoitoaika on enintään 5 tuntia - hoitomaksu on 80 % kokopäivähoidon maksusta mikäli päivittäinen hoitoaika on enemmän kuin 5 tuntia - kokopäivähoidossa olevan lapsen maksu muuttuu osapäiväiseksi siitä päivästä alkaen kun esiopetus alkaa. Jos esioppilas tarvitsee esiopetuksen lomien aikana kokopäivähoitoa, peritään päivähoitomaksu kokopäivähoidon mukaan. Kokopäivähoitoa on haettava etukäteen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan pääsääntöisesti koulujen toiminta-aikana. Koulun loma-aikojen päivähoitoa on haettava erikseen. Muuten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa laskuttaa koulutoimi. Jos kouluikäinen on hoidossa ennen kello 7 tai kello 17 jälkeen, sivistyslautakunta laskuttaa lisäksi 10 euroa / kk.

62

Vuoropäivähoidossa olevan lapsen päivähoitomaksu Päivähoitoa järjestetään maanantaista perjantaihin ja näistä päivistä kertyvät kuukausittaiset päivähoidon toimintapäivät. Vuoropäivähoitoa järjestetään tarvittaessa myös viikonloppuisin. Nämä päivät lisäävät vuoropäivähoidon toimintapäiviä verrattuna päivähoidon toimintapäiviin. Vuoropäivähoidossa olevalla lapsella tulee olla riittävä määrä vapaapäiviä kuukaudessa. Vuorohoitoa voi varata enintään 23 päivää kuukaudessa. Mikäli lapsen päivähoitopäivä ylittää 10 tuntia, hoitopäivästä tulee laskennallisesti 2 hoitopäivää.

Tilapäisen varhaiskasvatuksen maksu Kokopäivähoito: 23 euroa / läsnäolopäivä / perhe Osapäivähoito ( enintään 5 tuntia / päivä ): 11,50 euroa / läsnäolopäivä / perhe Päivähoito on tilapäistä mikäli hoidon tarve on enintään 5 päivää / kk eikä se ole jatkuvaa. Tilapäistä päivähoitoa järjestetään mikäli päivähoitoryhmissä on tilaa.

Perheen koko ja maksuprosentti

Perheen kokona otetaan huomioon yhteistaloudessa asuvat avioliitossa tai avioliiton omaisissa

olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset

lapset.

Tulorajat, joilla pienin tai suurin päivähoitomaksu

perheen henkilömäärä

tuloraja korkein maksu % tulot,joilla pienin maksu

tulot,joilla suurin maksu

2 1915 11,50% 2150 4437

3 1915 9,40% 2202 5000

4 2053 7,90% 2395 5724

5 2191 7,90% 2533 5862

6 2328 7,90% 2670 5999

Yhteishuoltajat. Jos lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa, määrätään maksu sen perheen tulojen

perusteella, jonka luona lapsella on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen

varmennepalveluista annetun lain (661/2009) mukainen asuinpaikka.

Sisaralennus

Kun samasta perheestä osallistuu useampi kuin yksi lapsi kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen,

voidaan nuorimmasta kokoaikaisesta varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta määrätä 5§:n mukaan

määräytyvä asiakasmaksu. Ikäjärjestyksessä seuraavasta lapsesta voidaan määrätä maksu, joka on

enintään 90 % nuorimman lapsen maksusta. Kustakin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu on

enintään 20 % nuorimman lapsen maksusta. Määräytymisen perusteena käytetään nuorimman lapsen

laskennallista kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksua.

63

Varhaiskasvatusmaksun määrittäminen

Maksu varhaiskasvatuksesta määräytyy perheen kuukausittaisten bruttotulojen mukaan. Tuloina

otetaan huomioon lapsen ja hänen kanssaan samassa taloudessa elävän vanhemman tai muun

huoltajan sekä tämän kanssa yhteistaloudessa elävän puolison tai avioliiton omaisissa olosuhteissa

elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Perheen on toimitettava

tuloistaan kirjallinen selvitys. Mikäli perhe ei toimita tulotietojaan kuukauden kuluessa

päivähoitosuhteen alkamisesta, peritään enimmäiskuukausimaksu. Perhe voi myös

päivähoitohakemuksessa olevalla kirjallisella suostumuksellaan maksaa enimmäismaksun, jolloin

tulotietoja ei tarvitse toimittaa.

Varhaiskasvatusmaksun periminen

Varhaiskasvatuksessa on kiinteä kuukausimaksu, joka peritään 11 kalenterikuukaudelta

toimintavuoden aikana. Heinäkuu on maksuton kuukausi seuraavin edellytyksin:

1) Lapsen päivähoitosuhde on alkanut edellisen vuoden elokuussa tai aiemmin.

2) Edellisen lisäksi lapsella on ollut päivähoidon toimintavuoden aikana ennalta ilmoitettuja

vapaapäiviä 75 % kuukausimaksun perusteena olevien yhden kuukauden hoitopäivien

määrästä.

Laskutus tapahtuu kuukausittain jälkikäteen hoitopaikassa täytettävän läsnäolopäiväkirjan mukaan.

Lasku lähetetään kotiin. Mikäli lasku on maksamatta eräpäivään mennessä, lähetetään maksukehotus,

johon lisätään perintäkuluja 3 euroa. Maksuvaikeuksissa kannattaa olla yhteydessä taloussihteeri

Henna Hämäläiseen maksusuunnitelman laatimista varten ennen kuin lasku siirretään perintätoimisto

Lindorff Oy:n hoidettavaksi. Mikäli maksua ei senkään jälkeen suoriteta, lähetetään lasku

ulosottoviranomaiselle.

Varhaiskasvatuksen alkaminen ja loppuminen

Maksu varhaiskasvatuksesta peritään päivähoidon aloituspäivämäärästä alkaen. Päivähoitosuhteen

loppumisesta ilmoitetaan Varhaiskasvatuksen päättymisilmoitus – lomakkeella. Jos uusi hoitosuhde

alkaa tai lapsen päivähoito päättyy kesken kalenterikuukauden, maksu määräytyy hoitopäivien

lukumäärän mukaan kuukausimaksua pienempänä. Maksun määrä pyöristetään lähimpään

euromäärään.

Asiakasmaksun tarkistaminen

Maksukyvyn mukaan perittävä maksu määritellään päivähoidon toimintavuodeksi (1.8 – 31.7).

Maksu tarkistetaan vuoden aikana, mikäli perheen tulot muuttuvat olennaisesti (+/ - 10 %) tai perheen

koko muuttuu tai voimassaolevat säädökset ja päätökset muuttuvat.

Poissaolojen vaikutus

Kuukausimaksu peritään kaikilta ennakkoon varatuilta päivähoitopäiviltä, myös satunnaisilta

poissaolopäiviltä (esim. sairas ). Yksikin läsnäolopäivä kalenterikuukauden aikana aiheuttaa koko

kuukauden maksun, seuraavin poikkeuksin:

64

Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta kaikki kalenterikuukauden

toimintapäivät, maksua ei peritä lainkaan.

Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta vähintään 11 toimintapäivää

kalenterikuukaudessa, maksuna peritään puolet kuukausimaksun määrästä.

Sairauspoissaolosta tulee ilmoittaa päivähoitopaikkaan heti sairauden alettua.

Jos lapsi on poissa päivähoidosta muusta syystä kuin sairautensa vuoksi

kalenterikuukauden kaikkina päivinä, maksuna peritään puolet kuukausimaksun määrästä

Muutoksenhaku

Jos maksuvelvollinen on tyytymätön varhaiskasvatuksen maksupäätökseen, hänellä on oikeus saattaa

päätös varhaiskasvatuslaissa tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti

30 päivän kuluessa.

Esimerkkejä asiakasmaksun laskemisesta

Voitte laskea perheenne kokopäivähoidon maksun seuraavan mallin mukaan:

Laskekaa perhekoko.

Katsokaa tuloraja / kk taulukosta.

Jos perheen jäseniä on enemmän kuin 6, lisätkää tulorajaan 138 euroa jokaista muuta

perheenjäsentä kohden.

Vähentäkää se keskimääräisistä kuukausibruttotuloistanne.

Ottakaa jäljelle jäävästä luvusta maksuprosentin (11,50 tai 9,40 tai 7,90) mukainen osuus

= asiakasmaksu.

Esimerkki 1

Äiti, isä, lapset 3 v ja 5 v = perhekoko 4

Bruttotulot yhteensä 3900 euroa /kk

3900 euroa – 2053euroa = 1847euroa /kk

7,90 % 1847eurosta =145,91 euroa /kk

3 vuotiaan maksu = 146 euroa/kk ja

5 vuotiaan maksu = 90 % 146 eurosta = 131 euroa/kk

Esimerkki 2

Äiti, lapset 3v ja 2 koululaista = perhekoko 4

Bruttotulot yhteensä 2690 euroa / kk

2690 euroa – 2053euroa = 637euroa / kk

7,90 % 637 eurosta = 50,32 euroa / kk = 50 euroa/kk

65

Mikäli Teillä on kysyttävää asiakasmaksuihin liittyen, voitte ottaa yhteyttä:

Killinkosken päiväkoti (03) 531 0028, 044 – 715 1470

päiväkodin johtaja Elina Hakala

Koivurinteen päiväkoti 044 – 715 1391

päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuspäällikkö Eija Viinikka – Virtanen

Varhaiskasvatustoimisto

perhepäivähoidonohjaaja, varhaiskasvatuspäällikkö Eija Viinikka-Virtanen 044 – 715 1391

toimistosihteeri Jaana Jouttijärvi (03) 4851 241

Maksusuunnitelmat:

Rahatoimisto taloussihteeri Henna Hämäläinen (03) 4851 235

66

LIITE 9. Ateriapalvelut Virtain kaupungin päiväkodeissa

Tuemme pienten lasten kasvua ja kehitystä tarjoamalla päivittäin maistuvia ja täysipainoisia aterioita

Virtain kaupungin päiväkodeissa. Terveellinen ruokavalio on kiinteä osa päiväkodin

varhaiskasvatusta, jolla luodaan pohjaa terveellisille ruokailutottumuksille ja läpi elämän jatkuvalle

hyvinvoinnille.

1. Varhaiskasvatuksen ruokailun keskeiset ravitsemukselliset tavoitteet (ruokapalvelut)

1. Turvata osaltaan yhdessä kodin kanssa lapsen kasvua ja kehitystä

2. Ohjata lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokailuun

3. Turvata lapselle riittävät ja tasapainoiset ateriat ja välipalat hoitopäivien aikana

4. Antaa kodeille virikkeitä terveyttä edistävän ruoan valinnasta ja valmistamisesta

2. Varhaiskasvatuksen ruokailun suunnittelun (yleiset) periaatteet

Lapsen aterioissa kokonaisuus ratkaisee ruokavalion laadun. Päiväkotiaterioiden suunnittelun

perustana ovat:

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset: Terveyttä ruoasta –

suomalaiset ravitsemussuositukset (2014)

Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (2016)

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan – SYÖDÄÄN YHDESSÄ JA OPITAAN YHDESSÄ-

kouluruokasuositus (2017)

Käytössämme on kuuden viikon kiertävä ruokalista ja kuuden viikon kiertävä aamu- ja välipalalista,

joita kehitetään jatkuvasti ravitsemussuositukset ja asiakkaat sekä asiakaspalautteet huomioiden.

Monipuoliset ateriat

Ateriakokonaisuuteen sisältyy pääruoka lisäkkeineen, salaatti tai raaste sekä salaatinkastike, pehmeä

leipä ja ravintorasva sekä maito, piimä tai vesi.

Käytössämme on vakioidut ruokaohjeet. Vuoden aikana on 5 – 6 teemapäivää.

Raaka-ainevalinnoissa ja hankinnoissa meille on tärkeää kotimaiset tuotteet.

Ruokapalvelut on päiväkodin osalta Portaat-luomuun ohjelman portaalla 2. Käytössämme olevat

luomutuotteet ovat mansikat, piimä, puurohiutaleet ja elokuusta 2017 alkaen luomumaito

Erityisruokavalioita noudattavien lasten on mahdollista saada yksilöllinen ateria terveydellisten

(lääkärintodistus vaaditaan) tai vakaumuksellisten syiden perusteella.

PEDAGOG

INEN

SELVITYS

Laditaan

yhdessä

vanhempie

n ja

monialaise

n

työryhmän

kanssa.