Visiot & Teot

Oulun yliopisto

2013

2 VISIOT & TEOT | Oulun yliopisto 2013

OULUN YLIOPISTO – Innovaatiotoiminnan edelläkävijä

Yksi suurimmista monitieteisistä yliopistoista Suomessa

Toimii kansainvälisissä tieteellisissä verkostoissa

Kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia 51 yliopiston kanssa eri maista

Noin 570 yhteistyösopimusta ja 333 kumppaniyliopistoa eri maista Erasmus-verkostossa

Noin 50 000 alumnia, joista monet merkittävissä asiantuntijatehtävissä Suomessa ja ulkomailla

9 tiedekuntaa70 tietenalaa46 koulutusohjelmaa

225,5

Henkilökunta

3014

Julkaisut

3317

Tutkinnot

2618Ulkomaiset opiskelijat

833

OPISKELIJAT

15660KOKONAIS-RAHOITUS (MEUR)

Uudet opiskelijat

1814

IHMISET

Väestö 194 000 asukasta, kaupunkiseutu 250 000

Yksi Euroopan nuorimmista väestöistä

33 prosentilla asukkaista korkeakoulututkinto

30 000 opiskelijaa eri asteen koulutuksessa

Ilmakitaran Maailman mestaruuskisojen kotikaupunki

OULU – Pohjois-Skandinavian pääkaupunki

Yksi Euroopan innovatiivisimmista alueista

Maailmanluokan langattomien teknologioiden ekosysteemi

Vahva tutkimus- ja tuotekehityskapasiteetti

Suomen tehokkain startup-generaattori

Osaamisen painopistealoja mm. painettu äly, tieto-turvallisuus, tulevaisuuden radioliikenneteknologia, 3D-Internet ja hyvinvointiteknologia

3

OULU


Oulun yliopisto toteutti vuonna 2013 toimintahistoriansa eh-kä mittavimman rakenteelli-sen uudistuksen, jonka tavoit-

teena on yliopiston profiilin vahvistaminen, kilpailukyvyn parantaminen ja toiminnan te-hostaminen monitieteisenä ja kansainvälise-nä tutkimusyliopistona. Tavoitteen saavut-tamiseksi yliopiston hallitus päätti muuttaa yliopiston tiedekuntarakenteen siten, että vuoden 2014 alusta Oulun yliopistossa on yhdeksän tiedekuntaa.

Luonnontieteellinen, lääketieteellinen ja teknillinen tiedekunta jatkavat tiede-kuntina, mutta niiden toimintoja osin yh-distettiin tai eriytettiin uusiin tiedekuntiin, joita ovat arkkitehtuurin tiedekunta, biokemian ja molekyyli-lääketieteen tiedekunta sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta.

Entisellään toimintaansa jatkavat humanistinen tie-dekunta, kasvatustieteiden tiedekunta ja Oulun yli-opiston kauppakorkeakoulu. Yliopiston hallitus päät-ti vielä vuoden 2013 lopussa kaivosalan tiedekunnan perustamisesta: Oulu Mining School aloittaa elokuun 2014 alussa yliopiston kymmenen-tenä tiedekuntana.

Tiedekunnat pystyvät nyt entistä selkeämpinä tieteen-alakokonaisuuksina tehosta-maan tutkimustaan ja moni-tieteisyyttään muun muassa yhteisiä ja kansainvälisiä tutkimusympäristöjä kehittämällä. Kandidaattiohjelmia voidaan vähentää ja rakentaa joustavia opintopolkuja maisteriohjelmiin. Kullakin tiedekunnalla on oma edus-tuksellinen tiedekuntahallituksensa, jossa on myös yli-opiston ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tiedekuntauudistuksen yhteydessä valmisteltiin suunnitelma yliopiston tilajärjestelyistä, Kampusvisio

2040, jolla tavoitellaan merkittäviä toimin-tojen yhteen kokoamisia ja tiivistämisiä ja uudenlaisia tilankäyttöratkaisuja.

Oulun yliopiston toinen kansainvälinen tutkimuksen kokonaisarviointi käynnistet-tiin vuonna 2012 ja se jatkui vuoden 2013 ajan. RAE-prosessi, jonka tavoitteena on sekä tunnistaa vahvuuksia että etsiä uu-sia avauksia, toteutettiin tutkijayhteisö-lähtöisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen. Tutkijat muodostivat itse oman työnsä kannalta mielekkäimmät tutkijayhteisöt, useimmissa tapauksissa laitos- ja jopa tie-dekuntarajat ylittäen. Vuoden lopussa val-mistuneen arvioinnin perusteella Oulun

yliopistossa tehtävä tutkimus on suurelta osin erittäin hyvää tai erinomaista.

Samaan viittaa myös hyvä menestys Suomen Aka-temian huippuyksikkövalinnoissa: yliopisto koordinoi vuoden 2014 alusta yhteensä kolmea huippuyksikköä ja lisäksi neljä tutkimusryhmää on mukana kolmessa muualta koordinoidussa huippuyksikössä.

Kansainvälistymistavoitteita edistävät Oulun yliopis-tolle ensimmäisenä suoma-laisena yliopistona myön-netty ECTS-tunnus ja Ou-lun yliopiston kauppakor-keakoulun saama kansain-välisesti arvostetuin alalla myönnettävä AACSB Inter-national -akkreditointi. Myös

tohtoriohjelmahakuun tullut ulkomaisten hakemusten suuri määrä viittaa yliopiston kansainvälisen vetovoi-man kasvaneen.

Näillä perusteilla yliopistolla on kaikki edellytykset menestyä ja uudistua valtakunnallisessa ja kansainvä-lisessä yliopistokentässä, resurssien niukkenemisesta huolimatta.

Rehtori Lauri Lajunen

REHTORIN KATSAUS

MERKITTÄVÄÄ RAKENTEELLISTA UUDISTUMISTA

OULUN YLIOPISTOSSA TEHTÄVÄ TUTKIMUS ON SUURELTA OSIN

ERITTÄIN HYVÄÄ TAI ERINOMAISTA.

JUH

A S

AR

KK

INEN

5

ARVOT

� Yhteisöllisyys � Edelläkävijyys � Kumppanuus

OULUN YLIOPISTON

STRATEGIA

2012–2015TEHTÄVÄ

Edistää kansainvälisesti korkeatasoista vapaata tutkimusta, sivistystä ja kulttuuria, vahvistaa hyvinvointia lisäävää osaamista sekä turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus vaikutusalueellaan.

TAVOITE

Oulun yliopisto on tuloksellinen ja vetovoimainen tiedeyliopisto, joka on edelläkävijä innovaatiotoiminnassa.

STRATEGISET PAINOPISTEET

� Kansainvälisesti vahva tieteellinen profiili � Aktiivinen kumppanuus ja vaikuttavuus � Luovuus ja vahva talous


TAMMIKUU

Lääketieteellisen biokemian professori Taina Pihlajaniemi sai arvostetuimman suomalai-sen lääketieteellisen tutkimuk-sen Matti Äyräpää -palkinnon.

HELMIKUU

Oulun yliopisto solmi yhteistyösopimuksen eteläaf-rikkalaisen Johannesburgin yliopiston kanssa. Tutki-mus- ja opetusyhteistyön aloina ovat erityisesti ym-päristötutkimus, maantiede ja matkailun tutkimus.

MAALISKUU

Detailed Anatomy of GALaxies (DAGAL) -tohtori-koulutusverkosto piti ensimmäisen kokoontumisen-sa Oulussa.

Klassista kiinalaista maisemasuunnittelua esittelevä Katja Uskin valokuvanäyttely Suzhoun historiallisis-ta puutarhoista avattiin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa.

Lääketieteen tekniikan professori Timo Jämsä valittiin European Alliance for Medical and Biological Engineering & Science (EAMBES) -järjestön hallituksen jäseneksi.

Oulun yliopisto ja Huazhong University of Science and Technology Kiinasta allekirjoittivat opiskelijavaih-tosopimuksen.

HUHTIKUU

Suomen Akatemia ja Japan Science and Technolo-gy Agency myönsivät rahoitusta kahdelle suomalais-japanilaiselle tutkimushankkeelle Oulun yliopistossa lääketieteen tieto- ja viestintäteknologian sovellusten tutkimukseen. Sulautettujen järjestelmien professori Juha Röning valittiin eurooppalaisen robotiikan osaamisen euRobotics-järjestön johtokuntaan.

Kansainvälinen matkailumaantie-teen Roy Wolfe -palkinto myönnet-

tiin maantieteen professori Jarkko Saariselle ansioi-tuneesta toiminnasta matkailumaantieteen tutkimuk-sessa.

Avoimen lähdekoodin UbiCity-ohjelmistot julkaistiin. Ne ovat osa Oulun ainutlaatuista jokapaikan tieto-tekniikan infrastruktuuria.

TOUKOKUU

Oulun yliopisto sijoittui vuoden 2012 University Ranking by Academic Performance (URAP) -listan sijalle 338 maailman yliopistojen joukossa. Ranking painottaa julkaisujen määrää.

Arktisen neuvoston puheenjohtaja, Kanadan arktis-ten asioiden ministeri Leona Aglukkaq vieraili Oulun yliopistossa. Hän tutustui saamen kielen ja kulttuurin tutkimuksen Giellagas-instituuttiin ja pohjoi-suustutkimuksen Thule-instituuttiin.

Oulun yliopiston 9. tohtoripro-mootiossa vihittiin ennätysmää-rä nuoria tohtoreita, 289. Kun-niatohtoreita, joista useimmat ansioituneita ulkomaisia tutkijoi-ta, vihittiin 21.

EU LIFE + VACCIA -hankkeelle myönnettiin EU:n Best LIFE Environment project -palkinto. Hankkeessa Oulun yliopisto kumppaneineen tutkii ekosysteemi-palvelujen muuttumista muuttuvassa ilmastossa.

KESÄKUU

Suomen suurin radioteleskooppi otettiin käyttöön KAIRA-radiovastaanotinasemalla Kilpisjärvellä. Ase-man perusti 100-vuotias Oulun yliopiston Sodanky-län geofysiikan observatorio.

200 lääketieteen alan tutkijaa kokoontui Ouluun kansainväliseen EU:n Cooperation in Science and Technology -verkoston kongressiin, jossa käsiteltiin elimistön pelastautumismekanismeja sen kärsiessä hapenpuutteesta.

Suomalais-saksalainen talous- ja tutkimusfoorumi ko-koontui Oulussa teemana Life Science-toimiala. Pää-

OULUN YLIOPISTON VUOSI 2013

7

puhujana oli Baden-Württembergin maapäiväpresi-dentti Guido Wolf.

Biokemian professori Kalervo Hiltunen valittiin Suo-men edustajaksi European Molecular Biology Labora-toryn hallintoneuvostoon.

Auringon toiminnan ja sen vaikutusten tutkijat kokoontuivat Ouluun Space Climate-5 Symposium -kokoukseen. Avaruusilmasto on oululaisten tutkijoiden perustama tutkimussuunta.

Matematiikan professori Peter Hästö sai vuoden 2013 kansainvälisen CMFT Young Investigator -palkinnon.

ELOKUU

Oulun yliopiston kehittämällä Radamsa-työkalulla on löydetty jo yli sata aiemmin tuntematonta haavoittu-vuutta selaimista. Radamsa on täysin automatisoitu tietoturvan testausväline, rakenteen päättelijä ja tes-titapausten luoja.

Nivelrikkoa erilaisten kuvantamistekniikoiden avulla tutkivalle yliopistotutkija Simo Saarakkalalle myön-nettiin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant tut-kimusapuraha.

Avoimen lähdekoodin verkkopalvelu CrisisTracker palkittiin USAID- ja Humanity United -järjestöjen kil-pailussa. CrisisTracker kerää tilannetietoa Twitter-viesteistä humanitääristen katastrofien aikana.

Oulun yliopisto sijoittui Shanghain yliopiston kansain-välisessä yliopistovertailussa sijoille 301–400 aiempi-en vuosien tapaan. Oulun yliopisto menestyi erityi-sesti kliinisen lääketieteen alalla, siteerauksissa ja jul-kaisuissa.

SYYSKUU

4500 koululaista Oulun kou-luista tutustui yliopiston tut-kimustyöhön Tiedepäivän toiminnallisissa työpajoissa. 1200 kaupunkilaista tutustui yliopistoon Tiedepäivän iltata-pahtumassa.

Oulun yliopisto nousi 253. sijalle QS World Univer-sity Rankingsin kansainvälisessä yliopistovertailussa edellisvuoden sijalta 262. Parhaiten Oulun yliopisto sijoittui biotieteissä ja lääketieteessä, sijaluvulle 232.

Kansainvälinen Scandomit 2013 -konferenssi toi Ou-luun 90 tutkijaa vaihtamaan uusinta tutkimustietoa mitokondrioista ja niihin liittyvistä sairauksista.

Oulun yliopisto ja saksalainen Ulmin yliopisto tekivät sopimuksen biolääketieteen alan kansainvälisen yh-teistohtoritutkinto-ohjelman käynnistämisestä.

LOKAKUU

Oulun yliopisto ja University of North Carolina at Greensboro Yhdysvalloista juhlivat 20 vuotta kestä-nyttä yhteistyötään.

Oulun yliopisto sijoittui 378. sijalle Taiwanin kansalli-sen yliopiston maailmanlaajuisessa yliopistorankingis-sa. Parhaat alat olivat ympäristötiede, kliininen lääke-tiede sekä kasvi- ja eläintiede, joilla Oulun yliopisto kuului maailman 300 parhaan joukkoon.

Mikroelektroniikan professori Heli Jantunen kutsuttiin ensimmäise-nä suomalaisena World Acad-emy of Ceramicsin jäseneksi. Akatemian jäseniä on 200.

TABULA RASA -projekti valittiin yhdeksi EU:n tutkimusrahoituksen menestystarinaksi. Siinä avainroolissa on Oulun yliopistossa tietotekniikan professori Matti Pietikäisen johdolla kehitetty Local Binary Pattern (LPB) -tunnistusmenetelmä.

MARRASKUU

Pohjois-Suomen suurin lukiolaisille suunnattu korkeakouluopintoja esittelevä tapahtuma Abipäivät toi Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle yli 4500 lukiolaista.

Oulun yliopiston ja Imperial College Londonin yhteis-työnä tekemä, PLoS ONE- lehdessä julkaistu tutki-mus sai maailmanlaajuisen medianäkyvyyden. Tulok-sen mukaan pitkäaikaistyöttömyys vanhentaa miehiä solutasolla.


Oulun yliopiston tutkimuksen paino- ja kehittämisalat liittyvät ihmisen, ympäristön ja teknologian sekä niiden välisen vuorovaikutuksen tutkimukseen.

YMPÄRISTÖ IHMINEN TEKNOLOGIA

TIETEELLINEN PROFIILIOulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toi-miva tiedeyliopisto. Tutkimme ihmistä ja kulttuureja muuttuvassa elinympäristössä sekä uuden teknolo-gian mahdollisuuksia ihmisen ja ympäristön hyvinvoin-nin edistämiseksi. Yliopisto on pohjoisuuden monitie-teinen asiantuntija.

Informaatioteknologia• Konenäkö ja läsnä-älyn

teknologiat• Langaton viestintä• Nopea elektroniikka

ja fotoniikka• Lääketieteen tekniikka• Tietojärjestelmät

ja ohjelmistot

YMPÄRISTÖ

PAIN

OA

LAT

KEH

ITTÄ

MIS

ALA

T

IHMINEN TEKNOLOGIA

Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit• Ympäristöön,

luonnonvaroihin ja energiatalouteen liittyvät kysymykset

• Materiaalitieteelliset ilmiöt, aineen ominaisuudet ja käyttäytyminen, katalyytit sekä uusien materiaalien kehittäminen

• Mallintaminen ja laskennallinen tiede

Kaivos- ja vuoriala

Terästutkimus• Uusien terästen

valmistaminen, ominaisuuksien kehittäminen ja optimointi

Biotieteet ja terveys• Side- ja tukikudostutkimus• Sydän- ja verisuonisairauksien

tutkimus• Rakennepohjainen

entsymologia ja metaboliatutkimus• Geenit ja ympäristö

Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus• Kulttuurien vuorovaikutus• Kieli, kasvatus ja vuorovaikutus

Liiketoiminta ja talous• Liiketoimintaverkostot,

-mallit ja -suhteet• Yrityksen kasvu ja taloudelliset

ohjausmekanismit• Kestävä taloudellinen kehitys

Tutkimusperustainen opettajankoulutus• Oppimisen ja kasvatuksellisen

vuorovaikutuksen tutkimushankkeet• Globalisaatio ja kansainvälinen

opettajankoulutus

9

Suomella on väestöpohjaan suh-teutettuna laaja yliopistoja kor-keakouluverkosto. Useat yliopistot ovat sen lisäksi todella monialaisia

tiedeyhteisöjä. Tämä on tietenkin maallem-me rikkaus mutta samalla suuria voimava-roja syövä järjestelmä.

Yliopistojen autonomiasta riippumatta opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa vahvasti yliopistoja tiivistämään yhteistyö-tään ja profiloitumaan vahvemmin valittu-jen kokonaisuuksien ympärille. Valitsemal-la painoaloja aihekokonaisuuksia painotta-en olemme Oulun yliopistossa pyrkineet sekä fokusoitumaan että säilyttämään monitieteisyyden valtteja.

Painoalojemme valinnan perusteina ovat niiden kansainvälinen merkitys sekä kansalliset ja Pohjois-Suomen erityispiirteet. Terveys ja ympäristö ovat glo-baaleja kysymyksiä. Ihmisten vuorovaikutus ja kult-tuurien erilaisuuden merki-tys ovat aina olleet keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä, mutta muuttuvassa maailmassa ne nousevat yhä keskeisemmiksi.

Tietotekniikka on rajus-ti pienentänyt ja tehostanut maailmaamme ja samalla se on ollut Oulun kehityksen keskeinen moottori. Kaivos-teollisuus on kehittymässä Pohjois-Suomen teollisuu-den uudeksi selkärangaksi tuoden samalla merkittäviä haasteita tutkimukselle tekniikan ja ympäristön näkö-kulmasta.

Paino- ja kehittämisalat ovat keskeisiä strategisen panostuksen kohteita. Niillä on tarkoitus luoda tie-teellisesti arvokasta tietoa, joka on samalla kansalli-

sesti ja alueellisesti kasvua luovaa tieto-pääomaa.

Valittujen painoalojen kehittäminen on kasvutilanteessa helppoa, kun lisäänty-vät voimavarat voidaan suunnata vahvasti strategian mukaisiin kohteisiin. Nyt tilan-ne ei valitettavasti ole tällainen. Suomen kansantaloudellinen tila on huolestuttava ja maan hallitus on kehysraamissaan esit-tänyt lisää leikkauksia ja toisaalta lisää vel-voitteita seuraavien neljän vuoden ajalle.

Myös Suomen Akatemiaan ja Tekesiin kohdistetut leikkaukset vähentävät liik-kumavaraamme yhä enemmän. Koko Eu-rooppaa koskeva talouskriisi lisää painetta ja kilpailua EU:n tutkimusohjelmissa, vaik-

ka niiden määrärahat kasvavatkin.Meidän pitää siis vahvistaa painoalojamme ja kehit-

tämiskohteitamme strategian mukaisesti tilanteessa, jossa jaettavaa on yhä vähemmän. Tämä vuorostaan

lisää säästöpaineita muual-la. Tämä on tietoinen linja-us ministeriön taholta. Näin paimennetaan yliopisto-ja vahvistamaan yhteistyö-tään.

Periaatteessa tämä on toki yliopistojen edun mu-kaista. Jos emme pysty pa-nostamaan laatuun sekä

opetuksessa että tutkimuksessa, alkaa vääjäämättä hi-das mutta nopeutuva syöksykierre. Yhteistyöllä voim-me varmentaa, että opettajavoimat riittävät ylläpitä-mään laajaa opetustarjontaa, vaikka tutkimus ja jatko-opetus keskittyvätkin yhä enemmän painoaloille. Yli-opistoyhteisöllä on siis yhteinen haaste: miten kehit-tää laatua ja vaikuttavuutta pienenevillä resursseilla.

Professori Hans Söderlund

Oulun yliopiston hallituksen

puheenjohtaja

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA YHTEISTYÖSTÄ

JUH

A S

AR

KK

INEN

SUOMEN AKATEMIAAN JA TEKESIIN KOHDISTETUT LEIKKAUKSET

VÄHENTÄVÄT LIIKKUMAVARAAMME YHÄ ENEMMÄN.


TUTKIMUSKATSAUS

Oulun yliopiston tutkimuksen tavoitteena on olla kansainvälisesti korkeatasoista eri-tyisesti tieteellisen profiilin mukaisilla nel-jällä painoalalla. Kehittämisen painopiste-

alueita vuonna 2013 olivat muun muassa tutkimusympäristöt, korkeatasoisten kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi ja omi-en tohtoriohjelmien toiminnan suunnittelu.

Tutkimusympäristöjä kehitet-tiin suuntaamalla painopistealu-eiden tutkimusinfrastruktuureil-le strategista rahoitusta. Rekry-tointipaketeilla ja tenure track -tehtävillä on yliopistoon saatu työskentelemään lähes 40 kansainvälisesti korkeatasoista tutkijaa.

Vuoden aikana perustettiin yhdeksän omaa toh-toriohjelmaa, joihin rekrytoitiin 134 tohtorikoulutet-

PAINOALAT VAHVISTUVAT JA KANSAINVÄLISTYVÄT

tavaa. Tohtorikoulutus toteutetaan Oulun yliopiston UniOGS-tutkijakoulussa tavoitteina väitöskirjan valmis-tuminen neljässä vuodessa ja väittelyiän aleneminen.

Vuoden alussa aloitti toimintansa Eudaimonia-tut-kimuskeskus, jonka tarkoitukse-na on tunnistaa ja yhdistää yli-opistoon hajaantunut korkea-tasoinen ihmistieteellinen tutki-mus ja kohottaa sen kansainvä-listä tasoa.

Toimintansa aloitti myös Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöorga-nisaatio Medical Research Cent-er, joka edistää korkeatasoista klii-

nistä tutkimusta ja sen kansainvälistymistä sekä tehostaa lääketieteellisen tutkimuksen hyödyntämistä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa.

REKRYTOINTIPAKETEILLA JA TENURE TRACK -TEHTÄVILLÄ

ON YLIOPISTOON SAATU TYÖSKENTELEMÄÄN LÄHES

40 KANSAINVÄLISESTI KORKEATASOISTA TUTKIJAA.

� Biotieteet ja terveys � Informaatioteknologia � Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus

� Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit

TUTKIMUKSEN

PAINOALAT

KA

TI

LEIN

ON

EN

Julkaisut yhteensä

Tieteelliset julkaisut Muut julkaisut

1 130 2187

3317

O.W

. KIN

NU

NEN

/ S

TU

DIO

P.S

.V.

11

Suomen Akatemia valitsi vuon-na 2013 kaksi uutta yksikköä Oulun yliopistosta tutkimuk-sen huippuyksiköiksi kaudelle 2014–2019. Ne ovat professori Kalevi Mursulan johtama Au-ringon pitkäaikaisen muutoksen ja vaikutusten tutkimusyksik-kö sekä professori Anssi Paasin johtama Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation tutki-musyksikkö.

RAE OSOITTI TUTKIMUKSEN HYVÄN TASON

Kansainvälinen tutkimuksen kokonaisarviointi RAE jatkui koko vuoden ajan. Siihen osal-listui 49 tutkijayhteisöä ja yh-teensä noin 2200 tutkijaa ja muuta tutkimushenkilöstöä. RAE-arvioinnin tulosten pe-rusteella Oulun yliopistossa tehtävä tutkimus on suurel-ta osin erittäin hyvää tai erin-omaista. Arvioinnin tavoitteen mukaisesti tunnistettiin 13 tieteellisen elinkaaren eri vai-heessa olevaa kansainvälisesti korkeatasoista tiedeyhteisöä.

Jatko-opiskelijat

2406

Tohtorintutkinnot

142

Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus

(MEUR)

41,073

Oulun yliopistossa työsken-telee Suomen Akatemian huip-puyksikkönä myös Solujen ja soluväliaineen vuorovaikutuk-sen tutkimusyksikkö kaudella 2012–2017.

Huippuyksiköt edustavat oman alansa tutkimuksen kan-sainvälistä kärkeä. Huippuyksi-köillä on hyvät mahdollisuudet läpimurtoihin tutkimuksessaan.

KAKSI UUTTA SUOMEN AKATEMIAN HUIPPUTUTKIMUS YKSIKKÖÄ


”Pohjoinen luonto on haavoittuvaa ja on tärkeää pitää huolta vesis-tä”, toteaa professori Riitta Keis-ki, joka työskentelee prosessi- ja

ympäristötekniikan alalla Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa ja omaa kat-tavan kokemuksen erilaisista jätevesien puhdistus- ja käsittelytekniikoista.

Likaiset vedet voidaan nykyteknologial-la puhdistaa hyvin tehokkaasti, mutta kus-tannuksiltaan ja kestävyydeltään parhaat tekniikat ovat aktiivisen tutkimuksen koh-teena. ”Jätevesien puhdistus on optimoin-tia useiden eri tekniikoiden välillä, ja laajaa osaamista tarvitaan”, Keiski sanoo.

Jätevesiä voidaan puhdistaa sekä fysikaalisilla, kemi-allisilla että biologisilla menetelmillä. Jokaisella mene-telmällä on omat hyvät ja huonot puolensa, ja toimi-vimmat ratkaisut löytyvät usein tekniikoiden rajapin-noilta ja niiden yhdistelmistä.

Esimerkki fysikaalisista keinoista on kalvomene-

VEDET PUHTAIKSI tekniikkoja yhdistämällä

Suomi on tunnettu tuhansista järvistä ja puhtaasta luonnosta. Rikkaita vesivarantoja käytetään prosessivesinä teollisuudessa

ja yhdyskuntavesinä kotitalouksissa. Vesi on kallisarvoinen raaka-aine, jonka kestävä käyttö, puhdistaminen ja kiertoon

palauttaminen ovat tärkeitä tutkimuskohteita Oulun yliopistossa.

telmä, jossa vesi tyypillisesti suodatetaan ohuen kalvon lävitse. Kalvo estää ei-halut-tujen aineiden läpäisyn, kun taas esimer-kiksi puhdas vesi virtaa lävitse. Menetelmä on käyttökelpoinen esimerkiksi raskasme-tallien erottamisessa. Ongelmana on kal-von likaantuminen, joka hidastaa veden läpivirtausta. Prosessi hidastuu ja käyttö-kustannukset kasvavat.

Katalyytit työhevosina

Biologisiin ja kemiallisiin menetelmiin voidaan laskea katalyyttiset menetelmät, joissa veden haitallis-ten ainesosien reaktioita aktivoidaan katalyytin avulla haitattomampaan muotoon.

”Katalyyttiset menetelmät voidaan suunnitella tar-kasti, jotta aineista saadaan eroteltua juuri sitä, mitä halutaan”, Keiski kuvaa. Katalyyttien avulla voidaan esimerkiksi nopeuttaa orgaanisen aineen hapettumis-ta hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Professori Riitta Keiski

O.W

. KIN

NU

NEN

/ S

TU

DIO

P.S

.V.

13

”Katalyyttejä käyttäen voidaan haitallinen aine muuttaa myös käyttökelpoiseksi tuotteeksi, kuten vaikka vedyksi.” Katalyytit toimivat ikään kuin työhe-vosina, jotka valitaan tehtävän mukaisesti.

Riitta Keiski pitää katalyysiin perustuvia menetelmiä tulevaisuuden lupauksena kestävän jätevesipuhdistuk-sen kehittämisessä. Tällä hetkellä Oulun yliopistossa menetelmiä tutkii usea tutkimusryhmä. Uusimpia so-velluksia alalla on valokatalyysi, jossa katalyyttinä käy-tetään valon avulla aktivoitavia puolijohdemateriaaleja.

”Valokatalyytillä voidaan saostaa esimerkiksi ar-seeni kiintoaineeksi, jolloin se vajoaa puhdistusaltaan pohjaan eikä enää estä kalvon läpivirtausta. Paras ti-lanne on se, että vedestä saadaan erotettua arvok-kaat aineet, metallit ja ravinteet, takaisin uudelleen-käyttöön.” Eri vedenpuhdistustekniikoiden yhdistely kannattaa, sillä prosessivesissä on monesti käyttökel-poisia aineita hyödynnettäväksi.

Luvassa nopeaa kehitystä

”Oulun yliopistossa tutkitaan hyvin kattavasti veteen liittyviä kysymyksiä, ja tutkimus on parhaimmillaan hy-vin monitieteistä”, Keiski sanoo. Uusia ja innovatiivisia aluevaltauksia löytyy muiden muassa vedenpuhdistus-kemikaalien laskennallisen suunnittelun tutkimuksesta.

Tulevaisuudessa vesitutkimus tulee Keiskin arvion mukaan menemään nopeasti eteenpäin. Innovatiivi-set materiaaliratkaisut, kuten grafeenin käyttäminen kalvotekniikassa, mahdollistavat uudet suunnat vesien puhdistamiseen.

”Puhdistusmenetelmien on oltava loppuun asti aja-teltuja ja kestävällä pohjalla. Meidän on muistettava, että vesi on arvokas raaka-aine, jota ei saa tuhlata”, Keiski teroittaa.

TEKSTI: JUHO KARJALAINENKUVA: RODEO

PARAS TILANNE ON SE, ETTÄ VEDESTÄ SAADAAN EROTETTUA ARVOKKAAT

AINEET, METALLIT JA RAVINTEET, TAKAISIN UUDELLEENKÄYTTÖÖN.


Maailmassa elää ilman hyvää vettä 740 miljoonaa ja ilman riittävää sanitaatiota 2,5 mil-jardia ihmistä. Yksi syy talous-

veden pilaantumiseen kehittyvissä maissa on se, että jätevedet ja juomavedet se-koittuvat. Siksi EU:n Millennium-tavoittei-siin kirjattiin, että vuoteen 2015 mennessä maailman väestöstä yhä useampi eläisi hy-vän sanitaation piirissä.

Turvallinen vesihuolto on professori Bjørn Kløven mukaan mahdollista saavut-taa. Ongelma ratkaistaan rakentamalla kaivoja ja so-pivat käymälät sekä tarvittaessa viemäriverkko. ”Tä-mä on ennen kaikkea poliittinen kysymys ja ratkais-tavissa.”

Professori Bjørn Kløve vetää vesi- ja ympäristö-tekniikan tutkimusryhmää Oulun yliopistossa. Hänen mukaansa pula puhtaasta vedestä ei ole ainoastaan kehittyvien maiden ongelma: ”Keski-Euroopassakaan ei yhdyskuntien jätevesiä puhdisteta kunnolla.”

Keskeinen syy, miksi veden laatu huononee vaikka tekniikka kehittyy, on väestönkasvu. Yhdyskuntien li-säksi suurimpia vesien saastuttajia ovat maanviljelys ja teollisuus. Veden laatuun vaikuttaa myös luonnon-ympäristö. Metsistä ja soilta kulkeutuu vesistöihin hu-musta etenkin olosuhteissa, joissa kasvit hajoavat hi-taasti. Maankäyttö ja pohjaveden pinnan lasku voi ha-pettaa maaperää, mikä voi myös tietyissä olosuhteissa pilata vesistöjä.

”Kaiken aikaa tutkimme esimerkiksi kai-vos- ja teollisuusvesien sekä turvetuotan-nossa syntyvien vesien puhdistusta. Tie-tyille vesille sopivat tietyt puhdistusmene-telmät, ja tietyt prosessit vaativat tiettyjä olosuhteita.”

Tutkijat ovat kehittäneet vesien puhdis-tukseen mekaanisia, kemiallisia ja biologi-sia menetelmiä. Bjørn Kløve korostaa, että mitkä tahansa vedet saadaan puhtaiksi, jos käytettävissä on riittävästi tahtoa ja rahaa.

Maapallon vesivarat rajalliset

Veden puhdistuksen lisäksi tutkijat paneutuvat ve-den riittävyyteen. ”Maapallolla on käytetty pohjave-siä ja pintavesiä ilman minkäänlaisia suunnitelmia. On kuviteltu, että vesi on ehtymätön resurssi. Näin ei ole, pohjavettä muodostuu vain tietty määrä”, Kløve muistuttaa.

Maanviljelys on suuri vedenkäyttäjä maailmassa. ”Euroopassa pohjaveden pinta on laskenut kastelun vuoksi monessa paikassa jopa sata metriä. Aral-jär-vi on lähes hävinnyt, samoin Chad-järvi Afrikassa ja järviä Turkissa ja Iranissa. Yhdysvaltain preerioilla on runsaan pohjaveden käytön vuoksi maanpintakin las-kenut kymmeniä metrejä.”

”Kun vettä käytetään liikaa etenkin rannikolla, kai-vot suolaantuvat merivedestä. Silloin vettä ei voi käyttää edes kasteluun.” Veden käyttöä maanviljelyk-

Maailman vesiongelmat RATKAISTAVISSA

Likaisen veden takia maailmassa kuolee lapsi joka 20. sekunti. Jotta näin ei kävisi, tarvitaan riittävästi puhdasta vettä ja hyvä vesihuolto.

Professori Bjørn Kløve Oulun yliopistosta korostaa, että ongelma saataisiin jo nykyratkaisuilla hoidettua, jos vain tahtoa riittäisi.

Professori Bjørn Kløve

HIL

KK

A S

AN

DB

ERG

15

sessä lisää yhä kasvava lihantuotanto, joka vaatii run-saasti vettä ja lisäksi pilaa vesistöjä.

Runsas veden käyttö vaikuttaa myös luonnon tasa-painoon: järvien tyhjenemisen lisäksi jokien virtaamat muuttuvat ja kosteikot häviävät.

Ilmastonmuutos, sekä luonnollinen että kasvihuo-nekaasujen aiheuttama, tuo lisähaastetta veden riittä-vyydelle. Alueet, joilla on nyt vesipulaa, kärsivät jatkossa ve-den vähyydestä vielä enem-män, ja alueet, joilla on paljon vettä, saavat sitä lisää.

”Noin 20 prosenttia maa-pallon väestöstä saa juomave-den jäätiköiden sulamisvesis-tä. Kun jään määrä ilmaston-muutoksen seurauksena vähenee, myös puhdas juo-mavesi vähenee. Ongelmia voi koitua muun muassa Sveitsin Alpeilta virtaavien jokien varsilla tai Himala-jan ympäristössä asuville. Kaliforniassa kärsitään jo nyt tästä vesipulasta.”

Tietoa pohjavesidirektiivin uusimiseksi

Oulun yliopistossa vesiä tutkitaan etenkin teknillisessä ja luonnontieteellisessä tiedekunnissa sekä Thule-ins-tituutissa. Oululaistutkijat ovat tehneet ainutlaatuista poikkitieteellistä vesitutkimusta, jossa on otettu huo-

mioon vedenkäytön ja muutosten vaikutukset niin ih-misiin kuin ekosysteemiinkin.

”Vedellä on monta käyttäjää. Vesitutkimukselle on tärkeä ymmärtää kokonaisuus. Miten vesivarasta saa-daan maksimihyöty ja ymmärretään samalla ekosystee-mien veden tarve, veden virkistyskäyttö, kalastus, ve-siliikenne, vesivoimatuotanto, kastelu ja niin edelleen.”

Professori Bjørn Kløve johti juuri päättynyttä sa-dan tutkijan ja kymmenen miljoonan euron EU-han-ketta Genesis, jossa haettiin tutkimustietoa EU:n pohja-vesidirektiivin päivittämisen pohjaksi.

”Toimme monitieteistä näkökulmaa pohjavesien hallintaan. Aiemmin sitä ovat tutkineet pääasiassa geologit ja insinöörit, nyt haettiin kokonaisvaltaista ymmärrystä pohjavesistä. Oulussa tutkimme tässä EU-hankkeessa vesiä hydrologian, so-siologian ja ekologian näkökulmista.”

Hankkeessa kehitettiin erilaisia tutkimusmenetelmiä ja vertailtiin eri matemaattisia malleja. ”Saimme myös pohjoisen ekosysteemeistä paljon uutta tietoa. Tut-kimustulosten pohjalta päättäjät pystyvät tekemään kestävän kehityksen mukaisia pohjavesiratkaisuja.”

TEKSTI: RAIJA TUOMINENKUVA: PIXMAC

YHDYSVALTAIN PREERIOILLA ON RUNSAAN POHJAVEDEN KÄYTÖN

VUOKSI MAANPINTAKIN LASKENUT KYMMENIÄ METREJÄ.

Maanviljelyyn käytetään eri maissa suuria määriä vettä. Sen seurauksena esimerkiksi Kazakstanissa ja Uzbekistanissa sijaitseva Araljärvi on kuivunut ja suuri osa entisen järven alueesta muuttunut autiomaaksi.


� Humanistinen � Kasvatustieteellinen � Luonnontieteellinen � Lääketieteellinen � Hammaslääketieteellinen � Terveystieteet � Kauppatieteellinen � Teknillistieteellinen

KOULUTUSALAT

KOULUTUSKATSAUSJU

HA

SA

RK

KIN

EN

Oulun yliopiston tavoitteena on to-teuttaa koulutustoimintansa laaduk-kaasti korkeatasoisen tutkimuksensa pohjalta.

Kansainvälinen näyttö koulutuksen laadunhallinnasta on Euroopan komis-sion Oulun yliopistolle ensimmäisenä

suomalaisena yliopistona vuonna 2013 myöntämä Eu-ropean Credit Transfer and Accumulation System La-bel (ECTS) -tunnus.

OULUN YLIOPISTO

ECTS-tunnus osoittaa Oulun yliopiston toimivan avoimena ja luotettavana yhteistyökumppanina kan-sainvälisessä yhteistyössä. Tutkinto-ohjelmat ja opin-tojaksot on kuvattu osaamistavoitteiden perusteella yhtenäisesti ja opiskelijalähtöisesti. Myös toisessa eu-rooppalaisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot to-dennetaan tunnuksella hyväksi luetuiksi ja vaihto-opis-kelijat etenevät opinnoissaan odotetussa tahdissa.

LAADUKASTA TUTKIMUKSEEN POHJAUTUVAA KOULUTUSTA

17

Lähteneet vaihto-opiskelijat

340Tulleet

vaihto-opiskelijat

482

AACSB-akkreditointia varten arvioidaan kolme toiminnan osa-aluetta: strateginen johtaminen,

henkilökunnan, opiskelijoi-den ja prosessien laatu sekä

koulutusohjelmien ja oppimi-sen laatu.

alemmat tutkinnot

1067perustutkinnot

1324Ulkomaisten opiskelijoiden suorittamat perustutkinnot 90

Association to Advance Collegiate Schools of Business -akkreditointi on maailman merkittä-vin kauppakorkeakoululle myönnettävä korkean laa-dun tunnustus, jonka vaatimukset täyttää vain noin viisi prosenttia maailman kauppakorkeakouluista.

Oulun yliopiston kauppakor-keakoulu nousi vuonna 2013 maailman arvostetuimpien kauppakorkeakoulujen jouk-koon, kun sille myönnettiin kansainvälinen AACSB-akkre-ditointi tunnustuksena toimin-nan korkeasta laadusta.

AACSB International – The

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULULLE ARVOSTETTU AACSB-AKKREDITOINTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄTAITOJA

Koulutuksen kehittämi-sen yksi tärkeä tavoite on sen työelämärelevanssin vahvistaminen. Käytännön harjoittelua työelämässä kuuluu jo useisiin Oulun yliopiston koulutusohjel-miin ja sitä laajennetaan uusille aloille. Harjoittelu lisää opiskelijoiden opiske-lumotivaatiota ja nopeut-taa opintoja.

ULKOMAISTEN OPISKELIJOIDEN

MÄÄRÄ KASVUSSA

Kansainvälistyminen on tärkeä koulutuksen kehittämisen tavoite. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoi-den määrä kasvoi edelleen vuon-na 2013 kuten myös heidän suo-rittamiensa tutkintojen määrä.

LAATUKRITEERIT KANSAINVÄLISILLE

MAISTERIOHJELMILLE

Oulun yliopistossa oli vuoden ai-kana käynnissä 21 kansainvälistä maisteriohjelmaa. Niiden laadun

takaamiseksi yliopistossa laadittiin peruskriteerit, joiden pohjalta uu-sia kansainvälisiä maisteriohjelmia

tullaan käynnistämään.


Professor Riitta-Liisa

Korkeamäki

JUH

A S

AR

KK

INEN

OPETTAJANKOULUTUS vastaa tekniikan haasteeseen

Suomi on 2000-luvulla menestynyt hyvin kansainvälisessä, koululaisten taitoja mittaavassa PISA-vertailussa. Yhtenä syynä on pidetty tasokasta opettajankoulutusta. Jotta kärkijoukossa voidaan

pysyä, on opettajankoulutuksenkin kehityttävä jatkuvasti.

Suomessa kaikki luokanopettajat opiskelevat yliopistoissa ja suorit-tavat maisterin tutkinnon. Koulu-tusta antaa yhdeksän yliopistoa.

Juuri yliopistokoulutuksen on arvioitu tuottavan tasokkaita opettajia.

Lisäksi opettajan ammatti on Suo-messa perinteisesti ollut hyvin arvostet-tu. Nykyisinkin koulutukseen pyrkii uusia opiskelijoita moninkertainen määrä kou-lutuspaikkoihin nähden. Vain kymmenen prosenttia hakijoista saa opiskelupaikan. Kilpailun kautta koulutukseen valikoituu hyvä opiskelija-aines. Nuoret myös etene-vät opinnoissaan ja valmistuvat noin viidessä vuodessa.

”Oulun yliopisto on opettajankoulutuksessa profi-loitunut innovatiivisuudella eli kehittämällä uusia rat-kaisuja muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin”, kuvaa kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Riitta-Liisa Korkeamäki. Se on ollut peruste valita Oulun opet-tajankoulutus valtakunnalliseksi opetuksen huippuyk-siköksi kahdesti peräkkäin.

Ajankohtainen haaste on reagoida nopeaan tekno-logiseen kehitykseen. ”Tekniikan kehityksen vauhti on huima eikä sen olemassaoloa voi kieltää. Meidän tulee pyrkiä pysymään vauhdissa mukana ja olemaan jopa edelläkävijöitä uusien käytänteiden viemisessä ope-tukseen. Siksi on tärkeää varustaa opettajiksi opiske-levat niiden vaatimilla tiedoilla ja taidoilla.”

Korkeamäki jatkaa painottaen: ”Käytännöllisten tai-tojen hallintaakin tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää oppimisen ja opetuksen teoreettisia perusteita ja nii-hin liittyvää tutkimusta. Tämä on tutkimusperustai-sessa opettajankoulutuksessa keskeistä. Tavoitteena

on saada opettajat suhtautumaan omaan työhönsä tutkivasti ja kehittämään sitä.”

Uudet tutkimustilat tueksi

Oulun yliopisto on vastaamassa tekniikan haasteeseen tutkimalla sen avulla tapah-tuvaa opetusta ja oppimista. Vuonna 2013 valmistui käyttöön aivan uudenlainen LeaF-tutkimusympäristö. Se on muuntuvaksi ka-lustettu tila, joka on varustettu taltiointi-tekniikalla. Käytössä on Oulun yliopistossa kehitetty nk. More-kameralaitteisto, joka taltioi tilan tapahtumia 360 astetta eli joka

suuntaan sekä ääntä taltioiva audiojärjestelmä.”Tila ja laitteisto antavat erinomaiset mahdollisuu-

det sekä soveltavalle että oppimisen perustutkimuk-selle, kuten vuorovaikutuksen tutkimukselle erilaisissa opetus- ja neuvottelutilanteissa”, kuvaa Korkeamäki.

Opettajien koulutuksessa LeaF-tilaa on tarkoitus hyödyntää ottamalla opiskelijat mukaan uusiin tutki-musympäristöihin. ”Tilan avulla opiskelijat voivat seu-rata ja reflektoida eri tutkimus- ja oppimistilanteita ja myös omaa toimintaansa. Tavoite on, että opiskelijat oppivat itsenäisesti eri menetelmin arvioimaan työ-tään, sen tuloksia ja kehittämään ratkaisuja mahdol-lisiin ongelmiin.”

LeaF-tilaa voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun tut-kitaan monilukutaitoa, jota uuden tekniikan hyödyn-täminen edellyttää. ”Lukutaito on multimodaalista ei-kä koske vain tekstiä vaan lukutaitoja on monia, kuten kuvan ja äänen lukutaito. Monilukutaito on keskeises-sä roolissa kaikessa oppimisessa uudessa kansallises-sa opetussuunnitelmassa. Siksi siitä tarvitaan lisää mo-

19

nitieteistä tutkimusta, johon LeaF-tila tarjoaa hyvän mahdollisuuden.”

Kasvatusalan tutkimusympäristöä Oulun yliopistos-sa täydentää myös vuonna 2013 valmistunut ja käyt-töön otettu Lastu-tutkimus-päiväkoti. Sen avulla päivä-kotilasten arkea voidaan ha-vainnoida ja tutkia todellisis-sa tilanteissa ja luonnollisessa ympäristössä.

Lisäksi Oulun yliopiston harjoittelukoulussa, Oulun normaalikoulussa, opetta-jaksi opiskelevat osallistuvat käytännössä erilaisiin peda-gogisiin tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Niistä yksi esimerkki on uusi joustava oppimisympä-ristö UBIKO, jossa opettajien, opiskelijoiden ja tutki-joiden yhteistyönä tutkitaan erityisesti oppimisen it-sesäätelytaitoja.

Tiedekunnassa on lisäksi jo useita vuosia toiminut LearnLab-tutkimuslaboratorio, jossa tehdään kokeel-

KÄYTÄNNÖLLISTEN TAITOJEN HALLINTAAKIN TÄRKEÄMPÄÄ ON

KUITENKIN YMMÄRTÄÄ OPPIMISEN JA OPETUKSEN TEOREETTISIA PERUSTEITA

JA NIIHIN LIITTYVÄÄ TUTKIMUSTA.

lista käyttäytymisen perustutkimusta.”Näiden kaikkien tilojen muodostama tutkimusym-

päristö avaa meille aivan uusia mahdollisuuksia yhdis-tää opetus ja tutkimus. Pyrimme parantamaan kasva-

tusta sen kaikilla asteilla var-haiskasvatuksesta yliopisto-koulutukseen.”

Kun tutkimustilat ovat myös Oulun yliopiston mui-den tieteenalojen käytet-tävissä, arvioi Korkeamäki niiden kautta syntyvän uu-sia monitieteisiä avauksia ja opettajankoulutuksenkin jat-kuvan innovatiivisena.

TEKSTI: TIINA PISTOKOSKIKUVA: JUHA SARKKINEN

Monilukutaidon tutkimusta tarvitaan, jotta ymmärretään syvemmin, mitä oppiminen on ja miten se tapahtuu eri ympäristöissä ja uuden teknologian avulla. Tutkimustiedon pohjalta voidaan teknologian tarjoamat mahdollisuudet hyödyntää.


INNOVAATIOKATSAUS

Oulun yliopiston tavoite on olla edelläkävijä in-novaatiotoiminnassa ja synnyttää uutta tutki-

mukseen pohjautuvaa liiketoimin-taa. Innovaatiotoiminnalla tähdä-tään tutkimuksessa syntyvien tu-losten tehokkaaseen hyödyntämi-seen elinkeinoelämässä.

Oulun yliopisto on yksi Suomen merkittävimmistä innovaatioyliopistoista. Siitä kertovat kymmenet kek-sintöilmoitukset vuosittain ja tutkimushankkeista syn-tyneet 40 yritystä.

TULOKSELLISTA TUKEA YRITYKSILLE

Business Kitchen on avoin innovaatioympäris-tö, jonka yrityksille tarjoamilla palveluilla kehite-tään erilaisia yritysideoita. Sen palveluilla aute-taan myös jo toimivia yrityksiä eteenpäin. Run-saan vuoden toimineen Business Kitchenin tuel-la on syntynyt yli 30 uutta yritystä ja kymmenet yritykset ovat saaneet kasvuvauhtia.

Business Kitchenin palveluilla välitetään Ou-lun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun osaamista yritysten käyttöön. Sen toimintaan osallistuu myös Oulun kaupungin liikelaitos Bu-siness Oulu, joka vastaa kaupungin elinkeinoelä-män toteutuksesta ja yritysten tarvitsemista ke-hityspalveluista.

UUSIA TERVEYDENHUOLLON PALVELURATKAISUJA

Centre for Health and Technology (CHT) on yksi Oulun innovaatioallianssin keskuksista. Se koordi-noi monialaista terveyteen ja hyvinvointiin liitty-vää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

CHT toteutti vuoden 2013 aikana INDICO-hanketta, jossa selvitettiin terveyden ylläpitämi-seen ja sairauksien hoitoon liittyvien palvelujen, laitteiden ja tiedonsiirron muokkaamista koko-naisuudeksi, joka tukee yksilön omatoimista ter-veyden hallintaa ja yhteyksiä terveydenhuollon ammattilaisiin. Kehitettävät yksilölliset palvelurat-kaisut luovat mahdollisuuksia myös uudelle liike-toiminnalle.

Aiheen tutkimus jatkuu READi for Health -hankkeessa, jonka tavoitteena on nopeuttaa modernin tieto- ja viestintäteknologian ja digi-taalisten palvelujen käyttöönottoa terveys- ja hyvinvointisektorilla. Hankkeeseen osallistuvat Pohjois-Pohjanmaa Suomesta, Skåne Ruotsista, Midi-Pyrénées Ranskasta ja Murcia Espanjasta.

INNOVAATIOISTA UUTTA LIIKETOIMINTAA

OULUN YLIOPISTO ON YKSI SUOMEN MERKITTÄVIMMISTÄ INNOVAATIOYLIOPISTOISTA.

Oulun yliopistolla on hyvät yhte-ydet toimintaympäristöönsä ja laaja kumppanuusverkosto. Strateginen yhteistyö jatkui vuoden 2013 aikana intensiivisenä Oulun innovaatioalli-anssissa, jossa toimijoina yliopiston lisäksi ovat Oulun kaupunki, Ou-lun seudun ammattikorkeakoulu, VTT ja Technopolis Oyj. Innovaa-

tioallianssin kohdealat ovat internet-tutkimus, painet-tu elektroniikka, kansainvälinen liiketoiminta, terveys ja hyvinvointi sekä ympäristö- ja energia-ala.

21

Teknologian-siirtosopimukset

Uudet tutkimuslähtöiset

yritykset

PLU

GI

/ A

NT

TI

EKO

LA

Prioriteetti-patenttihankemukset

3

3

Yliopiston patenttisalkku

22

Keksintöilmoitukset

8210

TUTLI-OHJELMASTA 3,6 MILJOONAA

Tutkimuksen tulosten hyö-dyntäminen tuo tutkimuk-selle myös rahoitusta. Kan-sallisen innovaatiorahoitus-keskus Tekesin Tutkimuside-oista uutta tietoa ja liiketoi-mintaa (TUTLI) -ohjelmasta kohdentui vuosina 2012–2013 Oulun yliopistoon 3,6 miljoo-naa euroa.


Pelit, animaatiot, tilojen suunnitteluohjelmat ja simulaattorit ovat eri toimialojen tuottamia esimerkkejä kolmiulotteisuuden visualisoinnis-ta. Näiden virtuaalisten ympäristöjen kokemi-

sessa on paljon samoja teknisiä ja emotionaalisia peri-aatteita siitä, miten netissä surffaaminen tullaan tule-vaisuudessa aistimaan. Tällä saralla Oulun yliopistos-sa toimiva CIE-keskus on kunnostautunut tutkimaan, etsimään ja kehittämään tulevalle 3D-netille erilaisia käyttömahdollisuuksia.

”Ympäristössämme on runsaasti ladattavia sovelluk-sia, pilvipalveluita, sensoreita ja niiden tuottamaa dataa, joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa. Myös net-tiyhteydet ja koneiden tehot alkavat olla riittäviä ja val-miita 3D-internetille. Siksi myös käyttöliittymiä on pak-ko kehittää”, sanoo CIE:n teknologiajohtaja Kari Autio.

Internet-teknologian tutkimus- ja innovaatiokeskus Center for Internet Exellence (CIE) ja oululaiset yritykset ovat tekemässä kansainvälistä läpimurtoa kolmiulotteisen Internetin kehittämisessä. CIE jalostaa muun muassa avointa lähdekoodia tulevaisuuden Internet-alustaksi.

CIE avaa ovia TULEVAISUUDEN 3D-INTERNETILLE

3D-kokemusta voi kokeilla CIE:n Cave-huoneessa, jonka seinille mallinnus heijastetaan. Virtuaaliseksi tila muuttuu stereoskooppisten lasien avulla. Cave-huoneessa teknologiajohtaja Kari Autio (vas.) ja johtaja Mika Ylianttila.

23

Oululainen teknologia nosteessa

Hiljattain tutkimuskeskus on päässyt mukaan laajaan eurooppalaiseen FIWARE-projektiin. EU:n rahoitta-ma miljoonahanke vie oululaista 3D-internetosaamis-ta nyt ensimmäistä kertaa kohti kansainvälisyyttä näin suurella volyymillä. Muun muassa Oulun alueella kehi-tetty virtuaalimaailmojen ohjelmistoalusta realXtend saa uuden mahdollisuuden kehittyä ja laajentua koko Euroopan käyttöön.

RealXtend-virtuaalialustalle on mallinnettu esimer-kiksi Oulun kaupungin keskusta ja berliiniläinen taide-näyttely. Alustalle tullaan kehittämään myös kansain-välisiä kohteita, sillä CIE aikoo sulauttaa alustan osaksi tulevaisuuden Internetiä.

Sulauttaminen muun muassa yksinkertaistaisi eri-laisten virtuaalimaailmojen käyttöä. Kun aikaisemmin virtuaalimaailmojen käyttö on vaatinut erillisen sovel-luskomponentin lataamisen jokai-selle päätelaitteelle erikseen, alus-tan myötä virtuaalimaailmoja voisi käyttää saumattomasti selaimesta ja päätelaitteesta riippumatta.

”Muualta Euroopasta ei oikeas-taan ole tullut mitään muuta vas-taavaa avointa lähdekoodia. Tällais-ten myötä visuaalisesti näyttävät nettituotteet tulevat arkipäiväisty-mään”, Autio maalaa.

Hyvä käytettävyys lähtökohtana

CIE-keskuksessa työskentelee rei-lut parikymmentä asiantuntijaa, jot-ka tekevät monitieteistä yhteistut-kimusta useiden oululaisryhmien kanssa. Asiantunti-jat testaavat uusia sovelluksia ja palveluja tiiviisti koe-käyttäjäryhmillään. CIE:llä on noin 700 testaajan pank-ki, josta yksikkö voi valjastaa testijoukkoja tarpeisiinsa.

”CIE teki taannoin käyttäjäarvion muun muassa Ou-

3D-internet � Kolmiulotteinen virtuaalinen käyttöliittymä.

� 3D-mallinnukset yhdistävät fyysisen ja virtuaalisen todellisuuden.

� Verkossa liikutaan omalla hahmolla eli avatarilla.

� Tilojen aistiminen on lähellä aitoa.

� Käyttäjät voivat kommunikoida keskenään reaaliajassa.

lun yliopistosta vuonna 2012 syntyneen IndoorAtlas-yrityksen sisätilojen paikannusjärjestelmälle. Testaajien ja asiantuntijoiden kommenttien pohjalta kerroimme yritykselle, mihin suuntaan sen kannattaisi lähteä vie-mään palvelua”, Autio sanoo.

Yritykset ja tutkimusryhmät pääsevät mukaan kes-kuksen innovatiivisiin ja lupaaviin hankkeisiin omal-la osaamisellaan. Monipuoliset kumppanit ovat tuot-taneet CIE:lle laajat yhteistyöverkostot, joiden avulla keskus on viitoittanut jo useille uusille oululaisyrityksil-le ja tutkimusryhmille tietä menestykseen.

Avoin lähdekoodi yhteiseksi hyväksi

Oulun innovaatioallianssiin kuuluva keskus on pyrkinyt luomaan kansainvälisesti merkittäviä hankkeita. Siksi CIE:n johtajan Mika Ylianttilan mukaan keskukselle oli

ensiarvoisen tärkeää päästä mu-kaan FIWARE-projektiin.

”FIWARE on kiistatta merkit-tävin eurooppalainen hanke tule-vaisuuden Internetin alustan ke-hittämiseksi. Se avaa ovia kansain-väliseen tutkimusyhteistyöhön ja yrityksille uuteen liiketoimintaan. Aikanaan Nokian ja Intelin yhteis-työhanke oli meille merkittävä tien näyttäjä ja FIWARE on nyt osa tä-tä jatkumoa”, kertoo Ylianttila.

CIE:n yrityspartnereina hank-keessa ovat oululaiset Admino Technologies, Cyberlightning, Lu-docraft ja Playsign. Hankkeen tuot-tamat tulokset kuten kaikki muu-kin CIE:n tekemä tutkimus on avoi-mesti hyödynnettävissä.

TEKSTI: SINI KERVINENKUVA: JUHA SARKKINEN

OULUN ALUEELLA KEHITETTY VIRTUAALIMAAILMOJEN OHJELMISTOALUSTA REALXTEND SAA UUDEN MAHDOLLISUUDEN KEHITTYÄ JA LAAJENTUA

KOKO EUROOPAN KÄYTTÖÖN.


HENKILÖSTÖ- JA TALOUSKATSAUS

Muu

t ku

lut

Tilakustannukset

Henkilöstökulut

Menorakenne 2013 (%)

Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö

1597Muu henkilöstö

664

Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö

51 1242

Muut yleisavustukset / ALV-kompensaatio

Kokonaisrahoitus (MEUR)

Perusrahoitus(MEUR)

Täydentävä rahoitus

Harjoittelukoulun kotikuntakorvaukset

Henkilöstön lukumäärä yhteensä 3014

Professorit

73,1147,3

67,519,8

12,7

225,55,1

12,8 Oulun yliopiston kansainvälisen henkilöstön määrä kasvaa. Vuoden 2013 lopulla hei-tä työskenteli yliopistossa 394 henkilöä eli 12,7 % koko henkilöstöstä. Kansainvälistä

henkilöstöä on yli 50 eri maasta, eniten Kiinasta, Ve-näjältä ja Intiasta.

Henkilöstön kansainvälistämistä jatketaan suunni-telmallisesti, muun muassa painottamalla tutkimuk-sen painoalojen henkilöstörekrytoinneissa kansainvä-lisiä hakuja.

Vahva talous on yksi tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämisen perusedellytyksistä.

Oulun yliopiston vuoden 2013 tilinpäätös oli ylijää-mäinen mutta taloudelliset kehitysnäkymät haastavat.

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 9,4 miljoonaa euroa, minkä ansiosta ylijäämäksi muodostui 4,8 mil-joonaa euroa. Yliopiston kokonaistulot olivat yhteen-sä 225,5 miljoonaa euroa ja toiminnan kulut 229,9 mil-

VISIO KAMPUKSESTALinnanmaan kampuksesta valmistui Tulevaisuu-den kampus 2040 -visiosuunnitelma, joka ohjaa kampusalueen ja tilojen kehittämistä toimivaksi ja viihtyisäksi opiskelu- ja työpaikka-alueeksi.

Oulun yliopistolla oli tiloja vuoden 2013 lo-pussa yhteensä noin 207 000 neliömetriä. Toi-minta on keskittynyt Oulussa Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksille.

KANSAINVÄLISTYVÄÄ HENKILÖSTÖÄ JA HAASTEELLISTA TALOUTTA

joonaa euroa, joten operatiivinen tulos jäi alijäämäi-seksi 4,4 miljoonaa euroa.

Valtion laskeva rahoituskehys ja nousevat yleiskus-tannukset aiheuttavat edelleen haasteita yliopiston taloudelle. Kustannustehokkuutta haetaan mm. tilo-jen tehokkaammalla käytöllä.

LIN

JA A

RK

KIT

EHD

IT

25

Muu

t ku

lut

Tilakustannukset

Henkilöstökulut

Menorakenne 2013 (%)

Muu opetus- ja tutkimushenkilöstö

1597Muu henkilöstö

664

Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö

51 1242

Muut yleisavustukset / ALV-kompensaatio

Kokonaisrahoitus (MEUR)

Perusrahoitus(MEUR)

Täydentävä rahoitus

Harjoittelukoulun kotikuntakorvaukset

Henkilöstön lukumäärä yhteensä 3014

Professorit73,1147,3

67,519,8

12,7

225,55,1

12,8

Henkilöstöstä 73 %

työskentelee tiedekunnissa.

60,6 % henkilöstöstä on

suorittanut ylemmän

korkeakoulututkinnon ja

28,6 % tohtorintutkinnon.

Naisia henkilöstöstä on 48,8 %.


OPPIAINEET

Informaatiotutkimus

Logopedia

Suomen kieli

Saamen kieli

Saamelainen kulttuuri

Englantilainen filologia

Germaaninen filologia

Pohjoismainen filologia

Kirjallisuus

Historia

Aate- ja oppihistoria

Kulttuuriantropologia

Arkeologia

PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT 1909

näistä uusia 234

jatko-opiskelijat 235

TUTKINNOT 392

alemmat tutkinnot 169

perustutkinnot 207

tohtorintutkinnot 16

HENKILÖKUNTA 134

opetus- ja tutkimushenkilökunta 119

muu henkilökunta 15

JULKAISUTOIMINTA 357

tieteelliset julkaisut 183

muut julkaisut 174

OPPIAINEET

Kasvatustieteiden koulutus

Musiikkikasvatuksen koulutus

Varhaiskasvatuksen koulutus

Luokanopettajan koulutus

Master of Education, Intercultural teacher Education

Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus

Taide- ja taitopainotteinen luokanopettajan koulutus

Opettajan pedagogiset opinnot


näistä uusia 268


TUTKINNOT 461


perustutkinnot 218

tohtorintutkinnot 9

HENKILÖKUNTA 159





muut julkaisut 110

OPPIAINEET

Biokemia

Eläinekologia, eläinfysiologia, kasviekologia, kasvifysiologia, genetiikka

Biofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka, tähtitiede

Geologia ja mineralogia, maaperägeologia, geokemia

Epäorgaaninen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, rakennetutkimuksen kemia

Maantiede

Matematiikka, tilastotiede, sovellettu matematiikka

Tietojenkäsittelytiede


näistä uusia 529


TUTKINNOT 493


perustutkinnot 243


HENKILÖKUNTA 461





muut julkaisut 94

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

27

OPPIAINEET

Erikoishammaslääkärikoulutus

Erikoislääkärikoulutus

Hammaslääketieteen koulutusohjelma

Hoitotieteen tieteenalaohjelma

Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma

Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma

Lääketieteen koulutusohjelma

Radiografian tieteenalaohjelma

Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma

Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma


näistä uusia 166


ammatilliset jatko-opiskelijat 619

TUTKINNOT 393


perustutkinnot 221


ammatilliset jatkotutkinnot 85

HENKILÖKUNTA 507





muut julkaisut 465

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

OPPIAINEET

Johtaminen

Kansantaloustiede

Laskentatoimi

Markkinointi

Rahoitus

Kansainvälinen liiketoiminta


näistä uusia 228


TUTKINNOT 306


perustutkinnot 175

tohtorintutkinnot 4

HENKILÖKUNTA 122





muut julkaisut 26

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU

OPPIAINEET

Arkkitehtuurin koulutusohjelma

Konetekniikan koulutusohjelma

Prosessitekniikan koulutusohjelma

Sähkötekniikan koulutusohjelma

Tietotekniikan koulutusohjelma

Tuotantotalouden koulutusohjelma

Ympäristötekniikan koulutusohjelma


näistä uusia 389


TUTKINNOT 573


perustutkinnot 260


HENKILÖKUNTA 716





muut julkaisut 140

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA


ALUMNI

Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin VERIFINin nykyisten ja lukuisten aikaisempien asiantuntijoiden työ on ollut tärkeä perusta sille, että kemiallisten aseiden verifikaatio- eli

tunnistusanalytiikkaan perustuva kansainvälinen aseis-tariisuntasopimus astui voimaan vuonna 1997. Sopi-mus on universaali ja jäsenmaita on 190.

Olen vuosia perustellut sitä, miksi tällaista valmiut-ta kemiallisten aseiden todentamiseen täytyy olla. Vii-me syksynä Syyriassa käytettiin surukseni hermokaa-sua, sariinia. Sen käyttö voitiin kiistattomasti todistaa kansainvälisesti hyväksytyin menettelytavoin.

Näytteet otettiin sota-alueella, mikä lisää vielä enti-sestään koko prosessin onnistumisen merkitystä. On erittäin tärkeää, että menettelytavat, joita käytetään poliittisesti herkässä tilanteessa, ovat kaikkien osa-puolten hyväksymiä.

Olennaisinta koko todentamisprosessissa on näyt-teiden katkeamaton todisteketju näytteiden otosta analyysitulokseen. Syyrian näytteiden analysointi ta-pahtui suuren kansainvälisen paineen alla. Saatu-amme näytteet ensimmäinen analyysiraportti toimitettiin kansainväliselle Kemiallisten asei-den kieltojärjestölle jo kuuden päivän kulut-tua näytteiden saapumisesta. Kaikki yhteis-työ sujui erinomaisesti. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman vuosien valmistautumista tällaisiin tilanteisiin.

Työryhmällemme työ oli henki-sesti raskasta, varsinkin koska kolmasosa uhreista oli lapsia. Kukaan meistä ei ole kos-kaan toivonut kemiallis-ten aseiden käyttöä, vaik-ka varaudummekin sen todistamiseen ja teem-me verif ikaatioanalytii-kan tutkimusta jatkuvasti. Ainakin itse toivon, että vastaisuudessa tieto toden-

tamismenetelmien olemassaolosta voi estää jotain vastaavaa tapahtumasta.

Suomen ulkoasianministeriö on tukenut VERIFINin toimintaa 40 vuotta. Avainasemassa on ollut korkea-tasoinen kansallinen tutkimusyhteistyö muiden muas-sa Oulun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kesken. Tutkimustuloksia on sen jälkeen voitu testata kansain-välisellä tasolla.

Suomeen on samalla kehittynyt tärkeää kemian ra-kennetutkimuksen osaamista, josta voimme olla yl-peitä. Sitoutuminen tavoitteisiin, rankka uurastus, tut-kimuksen korkea taso ja kansainvälinen yhteistyö ovat olleet menestyksen kulmakivet.

Vuonna 2013 työmme sai kansainvälistä tunnustus-ta, kun kansainväliselle Kemiallisten aseiden kieltojär-jestölle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Saimme palkintomitalista jäljitelmän, mikä teki tunnustuksesta meille konkreettisen.

Olen myös hyvin ylpeä Oulun yliopiston Vuoden Alumni 2013 -tittelistä. Hienoa oli, että valinta koh-

distui kemistiin. Minulle on tärkeää, että voimme säilyttää

tutkimuksen korkealla kansainvälisellä tasol-la. Tarvitsemme työhön peräänantamatto-mia tutkijoita, yhteistyökumppaneita ja ny-kyaikaisia laitteita. Jotta siihen pystymme, uskoa ei saa menettää, vaikka kaikki ei aina

näytäkään aurinkoiselta.

PROFESSORI PAULA VANNINEN

KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN

INSTITUUTIN VERIFININ JOHTAJA

OULUN YLIOPISTON VUODEN ALUMNI 2013

KEMIALLISTEN ASEIDEN KÄYTTÖÄ EHKÄISEMÄSSÄ

29

ORGANISAATIOYLIOPISTOKOLLEGIO HALLITUS

Pj. Hans Söderlund

KOULUTUS-NEUVOSTO

REHTORI

Lauri Lajunen YLIOPISTOPALVELUT

Hallintojohtaja Essi Kiuru

PAINOALA-YKSIKÖT

Biocenter Oulu

Eudaimonia

Infotech

Thule Institute

TIEDEKUNNAT

Arkkitehtuurin tiedekunta

Biokemian ja molekyyli-lääketieteen tiedekunta

Humanistinen tiedekunta

Kasvatustieteiden tiedekunta

Luonnontieteellinen tiedekunta

Lääketieteellinen tiedekunta

Oulun yliopistonkauppakorkeakoulu

Teknillinen tiedekunta

Tieto- ja sähkötekniikantiedekunta

ERILLISET LAITOKSET

Koulutusrehtori

Olli Silvén

YHTEISTYÖ-KESKUKSET/-OHJELMAT

CEE

CEMIS

CHT

CIE

MAI

PrintoCent

JOHTORYHMÄ

Tutkimusrehtori

Taina Pihlajaniemi

TUTKIMUS-NEUVOSTO

OULUN YLIOPISTON

TUTKIJAKOULU

Tohtoriohjelmat

Kv. maisteriohjelmat

RESEARCH UNITS

CERH

CWC

ECM

Giellagas-instituutti

Lapsen kielentutkimusyksikkö

Oulu Mining School

Sodankylän geofysiikanobservatorio

Terästutkimuskeskus

Laitokset, osastot

Kajaaninyliopistokeskus

Kirjasto

Koe-eläinkeskus

Mikroskopian ja nano-teknologian keskus

Täydentävienopintojen keskus

TOIMITUS ja GRAAFINEN SUUNNITTELU Oulun yliopiston viestintäpalvelut

KANNEN VALOKUVAJuha Sarkkinen

KIRJAPAINOErweko

ISSN 0787-4227

OULUN YLIOPISTOLINNANMAA

PL 800090014 OULUN YLIOPISTO

PUH. 0294 480 000WWW.OULU.FI

2013

Documents

Visiot & Teot