1

3/2005Viskuri

Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti

2

Strategiatyö meneilläänKaupungin organisaatiossa tarvitaan keskitetty henkilöstöasioiden hoito. Tuota

mieltä tiettävästi ovat henkilöstöjärjestöt, ja sillä tavoin ollaan linjaamassa asiaa myösvalmisteilla olevassa kaupungin palvelustrategiassa, jossa suuntaudutaan tulevaisuu-den ennakointiin.

Jo viime valtuustokaudella vähän aloitettua strategiatyöskentelyä vetää nyt Kuntalii-ton tytäryhtiö Efekon konsultti, ja kaupungin puolelta ohjausryhmään kuuluvat kes-kushallinnon puheenjohtajisto, valtuustoryhmien vetäjät, lautakuntien puheenjohta-jat, viranhaltijajohto ja henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet. Ohjausryhmä val-mistelee asiaa valtuustolle, jolla on viimeinen sana siihen, mikä tuon strategian lopulli-nen sisältö tulee olemaan.

Aivan ensimmäiseksi yleistavoitteeksi on hyväksytty se, että lopputulema olisisellainen, jonka kaikki tahot voisivat hyväksyä ja sitten sitoutua toimimaan niidenpäämäärien toteuttamiseksi. Käykö niin, jää nähtäväksi. Ainakaan edellinen strate-ginen tahto ei riittänyt sen toteuttamiseksi. Sellainen vaara on tälläkin kertaa ole-massa. Niin senkin vuoksi, että visio, strategiset päämäärät ja keskeisiä menestys-tekijöitä kuvaavat kirjaukset jäävät niin yleiselle tasolle, että niitä on kovin helppoitse kunkin tulkita mieleisellään tavalla, jolloin ristiriitatilanteita saattaa syntyä tar-peettoman usein.

Olisi ilmeisesti tarpeen, että valtuuston hyväksyttyä strategian, hallintokunnat mää-rittelisivät omalle toimialalleen tarkennukset siitä, mitä strategia konkretian tasolla tar-koittaa, ja vuosittain tarkastelisivat sen toteutumista ja raportoisivat valtuustoa tilan-teesta.

Vielä luonnosvaiheessa olevassa strategiassa käsitellään henkilöstöä koskevaaosuutta laajemminkin kuin edellä ensimmäisessä lauseessa todetaan, ja jokaallekirjoittaneen tulkinnan mukaan tarkoittaa henkilöstösihteerin viran täyttämistä.Henkilöstöä koskevilla päämäärälinjauksilla ja tietenkin niiden käytännön sovellu-tuksilla on kovasti merkitystä siihen, miten erinomaisesti henkilöstö selviytyy teh-tävistään kuntalaisten parhaaksi, ja myös siihen, miten hyvin tai huonosti pärjätäänkilpailussa hyvästä työvoimasta.

Johtamisen roolia ei edellä mainitussa voida liikaa korostaa. Asiakkaan ja kunta-laisen nykyistä laajempi ja aktiivisempi kuuleminen, sekä osallistumisen edellytys-ten parantaminen, on ilmeisesti strategian suurimpia haasteita, koska kankaanpää-läiset eivät ole kovinkaan innostuneita vaikuttajia. Toivottavasti kuitenkin löyde-tään sellaisia menetelmiä, joilla kuntalaisten mielipiteitä saadaan selville. Mutta mie-lipidemittaukset eivät vielä yksistään riitä, vaan tärkeää on, tottakai se, että mielipi-teitä otetaan myös huomioon, sekä valmistelussa että päätöksenteossa. Strategiansisällön yksityiskohtaisenpi tarkastelu voisi olla paikallaan tämän julkaisun seuraa-vassa ilmestymisessä, koska silloin sillä pitäisi jo olla valtuuston siunaus.

Kauko Jussila

Viskuria voit lukea myös ruudulta.Katso www.kankaanpaa.fi/henkilöstölehti.

Sisällys2 Pääkirjoitus

3 Talousarvion toteutuma

3 Gallup

3 Syksyn sää

4 Ainekset koruun löytyvätvaikka kotipihasta

6 Asuntomessumatka Ouluun

8 Kurssi perehdyttääpelastussuunnitelmaan

9 Henkilöstön edustajanajohtoryhmässä

10 Yksi keittiö, monta ruoka-paikkaa ja 1300 syöjää

11 Kesäjorinoita

12 Matkailu avartaa!

15 Liikuntakeskuksen pihallamyöritään

15 Hipsulaistarinaa

16 Uusia työntekijöitä

18 Kevätretki Lauhanvuoreen

20 Hallintokeskuksen liikunta-iltapäivä

21 Järjestöt toimivat

22 Mikko Loukkalahti 60 vuotta

22 40-vuotias musiikkiopisto

23 Katupeili

23 Työterveyshuolto

Kannen kuva:Hannele Piippo-FairTaideviikon järviperformanssintunnelmaa

Takakannen kuvat:Hannele Piippo-Fair ja Kalle HeimanTaideviikon antia järveltä, torilta jatapahtumista.Mukana tapahtumissa oli tietystivuoden hörhiäinen, Anna-LiisaMettälä.

3

Käyttötalous yhteensä TA 2005 30.6.2004 % TA:sta TP 2004 30.6.2004 % TP:stä kasvu%1000 euroa 2004->05Tulot 12 761 6 401 50,2 % 13 151 6 156 46,8 % 4,00 %Menot -58 143 -28 562 49,1 % -55 955 -26 809 47,9 % 6,54 %Nettomenot -45 382 -22 161 48,8 % -42 804 -20 654 48,3 % 7,30 %

Talousarvion toteutumaKokonaisuutena vuoden 2005 talous-

arvion käyttötalouden toteutuma kesä-kuun lopussa nettomenojen osalta näyt-tää olevan jonkin verran alle käyttösuun-nitelman. Käyttötalouden tulojen toteu-tumaprosentti on edellisvuotta suurempi- käyttömenojen toteutumaprosentti myösedellisvuotta suurempi. Nettomenojen to-teutumaprosentti on edellisvuoden tasol-la. Tulosalueittaisia poikkeamia on muu-tamien tulosalueiden osalta; vastaavastitulosalueittaisia käyttösuunnitelman ali-tuksia on niin paljon, että ne kattavat yli-tykset. Toimintakatteen toteutumapro-sentti on 48,8 % talousarviosta; aiempinavuosina prosentti on vaihdellut 48,3 - 51,3%:n välillä tilinpäätöksestä.

Verotuloja on tilitetty kesäkuun lopus-sa vajaa miljoona euroa enemmän kuinedellisenä vuonna. Ansio- ja pääomatu-loverojen tilitykset ovat kasvaneet 6,6 %,yhteisöverojen tilitykset kasvaneet 18,9% ja kiinteistöverojen tilitykset laskeneet6,3 % edellisestä vuodesta (pääosa kiin-teistöverosta tilitetään loka- ja joulukuus-sa).

Kesäkuun lopussa vuosikate oli lähesaiempien vuosien tasolla. Kesäkuun lo-pun tulos oli 0,28 milj. euroa positiivinen,talousarviossa tulos on ennakoitu 1,5 milj.

euroa negatiiviseksi. Vuosikatteen suu-ruus ja tilikauden tulos riippuu täysin käyt-tötalouden nettomenojen kehityksestä javerotulotilitysten määrästä. Budjetoidunalijäämän minimoimiseksi käyttötaloudenmäärärahojen tarkka seuranta, kurissa pi-täminen ja pyrkimys alittaa määräraha onotettava entistäkin vakavammin kaikillatulosalueilla. Niillä tulosalueilla, joilla to-teutuma ylittää käyttösuunnitelman, tu-lee menokehitystä jarruttaa ja etsiä mah-dollisia ylityksiä kattamaan muiden tulos-alueiden määrärahan alituksia.

Maksuvalmius on ollut koko alkuvuo-den hyvä; maksuvalmius 5.8.2005 vastasin. 24 päivän kassastamaksuja.

Investointeihin varatuista määrärahois-ta on käytetty nettona 0,49 milj. euroa eli17 %. Talousarviolainoja on lyhennettyyhteensä 1,22 milj. euroa eikä uutta lainaaole nostettu. Bruttolainamäärä on laske-nut asukasta kohti laskettuna 105 euroatilinpäätöshetkestä ja oli 1.123 euroa/asu-kas kesäkuun lopussa.

Pekka Laiho, kaupunginkamreeri

GallupMitä haluaisit harrastaa ja miksi?

Haluaisin harrastaa akvarelli- tai posliini-maalausta, koska olen ollut aina kiinnos-tunut kuvataiteista. Aika vain ei ole riittä-nyt pitkäkestoiseen taideharrastukseen.Innostusta kaikenlaisiin kädentöihin kyl-lä riittäisi!

Niina HarjuVeneskosken koulun1.–2. luokan opettaja.

Syksyn sääOdotettavissa adventtiin asti: vähitel-

len heikkeneviä järjestelyvaroja alemmis-sa palkkaluokissa.

Ylemmissä saattaa esiintyä kuuroluon-toisena runsaitakin määriä. Vahvaa ulkois-tamisrintamaa saattaa esiintyä kilpailutta-misen muodossa. Alemmissa luokissa hal-lan vaara.

Jorewarius

4

Ainekset koruun löytyvätvaikka kotipihasta

- Korukivihionta antaa rauhaisan het-ken arjen keskelle, toteaa mittausteknik-ko Heikki Mattila harrastuksestaan.

- Toisaalta se myös tuottaa päänvai-vaa lähipiirille, kun pitää keksiä kohteliai-ta tapoja kieltäytyä lahjoista...

Kansalaisopiston piiri vei mukanaan

Heikki aloitti korukiviharrastuksensavajaat kymmenen vuotta sitten, jolloinHonkajoella alkoi toimia kansalaisopistonkorukivipiiri. Kymmenkunta miestä kävipiirissä maanantaisin neljän vuoden ajan.Sitten alkoi tulla uutisia, että piiri loppuu.

- Porukka alkoi vähetä, ja löysimmekinvastaavaa toimintaa Otamon maatalous-oppilaitokselta Siikaisista, jossa sikäläinenkansalaisopisto pyöritti omaa piiriään.Lopulta kävi kuitenkin niin, ettei Honka-joen piiri loppunutkaan. Niinpä kävimmemuutaman vuoden ajan kahdessa piiris-sä, sillä ne osuivat eri arki-iltoihin, Heikkikertoo.

Nykyisin Heikki käy yhä korukivihion-tapiirissä Otamolla. Myös Kankaanpääs-sä toimii korukivihiontapiiri, mutta Ota-molla on hyvät koneet ja osaava opettaja,joten jo vuosia Siikaisissa käynyt poruk-ka on halunnut jatkaa siellä.

Kiviä löytyy jopa pihasta

Korukiviä ei välttämättä tarvitse etsiäkovin ihmeellisistä paikoista, vaikka Heik-kikin toki on tuonut muutamia kiviä loma-matkoiltaan jopa Amerikasta asti ja osta-nut kiviä myös kivimessuilta. Joskus kau-niita ja hiomiseen sopivia kiviä voi löytääjopa omasta kotipihasta. Suurin osa Hei-kin käyttämistä kivistä on kotoisin josta-kin Kankaanpään seudulta.

- Ostokivistä olen käyttänyt paljonakaattia. Kivi sellaisenaan on väritöntä,mutta sitä myydään värjättyinä levyinä.Värjäämiseen käytetään erilaisia okside-ja, joiden avulla valmiiksi leikattuihin ki-vilevyihin saadaan haluttu sävy.

Punaiseksi värjätystä akaatista Heikkion valmistanut muun muassa sydämen-muotoiset, hopeapohjaan upotetut korutrippilahjaksi. Vihertävä akaatti puolestaanon päätynyt kaulariipukseen, johon hänon paitsi hionut kivet myös itse punonutkäädyn.

- Joitakin kiviä olen tuonut Lapista.

Suunnitteilla on ollut myös kivienhaku-retki Itä-Suomeen. Ehkä se toteutuu vielätänä syksynä. Tarkoitus olisi vieraillamuutamilla louhoksilla ja saada sieltä ke-rättyä käyttöön sopivia kappaleita.

Omat laitteet omien käsien työtä

Koruhiontalaitteet ovat melko kalliita,mutta ne on mahdollista valmistaa myös

itse. Heikkikin tekee kivihiontaa Otamonpiirin lisäksi myös kotona omatekoisellalaitteella. Laitetta rakentaessaan Heikilläei ollut käytössä mitään ohjeita, joten konepiti rakentaa omien suunnitelmien mukaan.Nykyisin ohjeitakin jo on saatavilla.

Heikin nykyinen laite on pystyhioma-kone. Toisessa päässä pyörii timanttite-räinen sirkkeli, jolla valitusta kivestä saa-daan sahattua halutun kokoinen kappale.

Heikillä on kotonaan sekä valmiita koruja, hiottuja kiviä että työstämistä odotta-vaa materiaalia.

Kun halutun kokoinen pala on sahattu irti, se liimataan tikkuun. Työstäminenjatkuu hiomakivellä.

Teksti ja kuva: Tuomas Väinä

5

Akselin toiseen päähän voi vaihtaa erilai-sia hiomalaikkoja ja sen keskelle jää hio-makivi. Kansalaisopiston laitteissa onvastaavalla paikalla timanttilaikka, mutta

yksityisen käyttöön se olisi liian kallis.Kaikki tällä laitteella tehtävä korukivi-

hionta on pyöröhiontaa. Toisin sanoenkiviin tehdään pelkästään pyöreitä, kupe-

ria muotoja. Esimerkiksi timanttikuvioin-tia ei voi tehdä.

Pystyhiomakone toimii hyvin, muttaHeikki on kuitenkin ajatellut rakentaa it-selleen vaakahiomakoneen. Sen etujaovat isompi hioma-ala sekä se, että vesi eihiottaessa roisku niin helposti ympäriin-sä.

Kivimötikästä koruksi

Ensimmäinen vaihe korukivihionnassaon sopivan palan sahaaminen. Kivestä sa-hataan ensin sirkkelillä halutun paksuinenlevy, johon sitten piirretään joko piirtole-vyllä tai vapaalla kädellä halutun muotoi-nen alue, joka seuraavaksi sahataan irti.

Tästä alkaa varsinainen hiontavaihe.Irti sahattu pala liimataan kitillä tai pikalii-malla tikkuun kiinni. Tämän jälkeen sitäaletaan hioa haluttuun muotoon hiomaki-vellä. Lopuksi työ viimeistellään vesihio-mapaperilla tai timanttipintaisilla hioma-tyynyillä. Viimeinen kiillotus tehdään ti-manttitahnalla tai tinatuhkalla.

Tämän jälkeen valmis kivi irrotetaan ti-kusta ja kiinnitetään pohjaan. Pohjistaedullisimmat maksavat vain muutamaneuron, mutta hopeisista pohjista saa hel-postikin maksaa toistakymmentä euroa.Muutamiin koruihin Heikki on itse sorvan-nut pohjan puusta.

Aikaa vievää puuhaa

Melkein mitä tahansa kiveä voi hioa,mutta pehmeimmistä materiaaleista ei saaaikaan kunnollisia koruja. Mitä kovempikivi on kyseessä, sitä parempi kiilto ja kes-tävyys sillä on. Toisaalta kovaa kiveä saahioa kauemmin kuin pehmeää.

- Joskus kivestä voi löytyä jokin kuvio,jota voi korussa hyödyntää. Jos kivi koos-tuu useammasta eri kivilajista, sen hiomi-nen on hidasta ja tarkkaa työtä. Yleensätoinen kivistä on pehmeämpää materiaa-lia kuin toinen, ja tällöin kuluu aikaa. Hio-essa ei voi painaa kovin voimakkaasti, jottapehmeämpi kivi ei kuluisi liikaa, selvittääHeikki.

- Hyvillä koneilla yhden kiven hiomi-nen kestää pari kolme tuntia. Kahdestakivilajista koostuvan kiven hiomiseen voihyvin mennä viisi tai kuusikin tuntia.

Heikki on kaupungingeodeetin työs-tään nykyisin osa-aikaeläkkeellä, jotenaikaa korukivihiontaharrastukseenkin onaiempaa enemmän. Hän onkin suunnitel-lut hieman laajentavansa harrastustaan,mutta ainakin tähän asti kaikki tuotoksetovat menneet oman perheen käyttöön jalahjoiksi tutuille. Myyntiin Heikki ei olekorujaan antanut.

Heikin rakentaman hiomakoneen akselin toiseen päähän voidaan sijoittaa eri-laisia laikkoja viimeistelyvaiheita varten.

6

Asuntomessumatka OuluunMaankäyttöosasto järjesti tänäkin

vuonna asuntomessumatkan, tällä kertaaOuluun. Mukaan lähti kaupungin päättä-jiä ja henkilöstöä. Matkustamiseen kuluipitkä tovi, mutta perillä saimme runsaastitietoa Oulusta ja messualueella siitä, mis-sä asuntorakentamisessa nyt mennäänsilloin, kun arkkitehti on suunnitellut ko-din.

Menomatkalla poikkesimme Lapualle;olimme menossa Kulttuurikeskus Pauk-kuun. Eipä niin vain mentykään. Bussin-kuljettaja ilmoitti, että jos haluamme pitääautossa katon - sadekuuroja oli tullut aikaajoin - emme alittaisi matalaa rautatiesil-taa. Niinpä purkauduimme bussista jamenimme loppumatkan kävellen Pauk-kuun. Ison Prässin kahvilassa kuulimmearkkitehti Helena Teräväisen esityksenvaurioituneen patruunatehtaan muuttu-misesta kulttuurikeskukseksi, jonka suun-nittelussa esittelijä itse oli ollut mukana.

Saavuttuamme Ouluun saimme kuullaasemakaavapäällikkö Matti Karhulan jaasemakaava-arkkitehti Raijaliisa Näyhänesityksen Oulun kaupungista ja asema-kaavoituksesta. Infotilaisuuden jälkeenteimme kaupunkikierroksen oppainammeRaijaliisa Näyhä ja kaavoitusarkkitehti UkiLahtinen. Rotuaarin, Rantakadun ja To-rinrannan alueiden kaupunkikävelyn jäl-keen lähdimme kiertoajelulle bussilla ja kä-vimme mm. teknologiakylässä, Linnan-

maalla, Oulun kasarmialueella ja Lasaree-tinsaaressa.

Messupäivä Toppilansaaressa

Seuraava päivä oli varattu asuntomes-suihin. Toppilansaaren messualueen por-tilla kuulimme aluksi lyhyen infon. Sen jäl-keen kiersimme aluetta kukin omien int-ressiemme mukaan. Messujunan kyydis-sä saimme ensin yleiskuvan alueesta.Toppilansaari sijaitsee maisemallisesti ar-

vokkaan Oulujoen suistossa noin3 km kaupungin keskustasta.

Tämänvuotiset teemat:Valo. Luonnonvalon hyödyn-

täminen oli otettu huomioon ta-lojen ja alueen suunnittelussa.

Yksilöllinen suunnittelu. Ko-dit oli suunniteltu tietyn perheen

toivomusten mukaisesti.Ihmisille parhaat asuinpaikat. Toppi-

lansaaren alue on osa vanhaa satama-aluetta, joka on otettu uudelleen käyttöönja muutettu asuinalueeksi.

Vaihtoehtojen kirjo. Messualueella olitoteutettu kaikenmuotoista rakentamista:pientaloja, kerrostaloja, omistusasumistaja vuokra-asumista.

Tekninen laatu. Oulun rakennusval-vontavirasto toteutti alueella rakentami-sen teknisen laadun kehityshankkeen.

Näimme isoja, kauniita rakennuksia,suoria seiniä, mutta myös vinoa seinää,kivettyjä ja istutettuja pihoja, säleikköjätilanjakajina ja näkösuojina sekä suuria ik-kunapintoja. Näimme eri materiaaleistarakennettuja taloja. Näimme omakoti-, rivi-ja luhtirivitaloja sekä kerrostaloalueen.Yksi kerrostaloista oli 8-kerroksinen tor-

Ookkona Oulusta, pelekääkkönä polliisia?

Ison prässin kahvila.

Teksti: Eine Järri, Mikko Loukkalahti ja Pirjo Kivimäki Kuvat: Maija Anttila

Ryhmä Rotuaarilla.

7

nitalo Fokkatorni.Nykypäivän asuntorakentamisessa

vastataan yhä enemmän asukkaiden yk-silöllisiin tarpeisiin. Asuntomessuilla kä-vijät menevät katsomaan osittain asumi-sen unelmia, joita sitten voisi jalostaaomaan asumiseensa.

Yksilöllisyyttä suunnittelussa

Teknologia kehittyy melkoisella vauh-dilla. Rakennusmateriaalit kehittyvät. Ra-kennusten energiankulutus on huomioi-tava enenevässä määrin. Ihmisten elämän-tavat muuttuvat. Väestö ikääntyy. Kaikel-la tällä on vaikutuksia asumiseen. Asun-tomessujen avulla on mahdollista esitellä

tulevaisuuden asumismalleja, -muotoja jaratkaisuja. Parhaimmillaan messut toimi-vatkin asumisen edelläkävijöinä.

Rahakasta rakentamista

Mikko Loukkalahti ei rakentamisen asi-antuntijana antanut kovinkaan kehuviakommentteja alueen suunnittelusta ja ra-kentamisesta todetessaan, että jo laki edel-lyttää mm, että suunnittelu edistää ekolo-gista ja taloudellista kehitystä. Messut-alojen suunnittelijat ovat viitanneet kin-taalla näille vaatimuksille, toisenlaisistaväitteistä huolimatta. Suunnittelussa eihänen mielestään ole oikeastaan milläänosa-alueella ajateltu taloudellisuutta. Ra-kentamiskustannukset ovat muodostu-neet kohtuuttomiksi ja rakennusten yllä-pitokustannukset tulevat myös sellaisik-si hyvätuloisenkin näkökulmasta katso-

Aittoja torialueen reunalla.

en, saati sitten keskiverto-omakotitalonrakentajan.

Kustannuksia ovat nostaneet mm. se,ettei rakennuksissa ole voitu käyttää stan-dardimitoitettuja valmisosatuotteita; ikku-nat olivat järjestään mitoitukseltaan sel-laisia, että ne on pitänyt tilata erikoismit-tatilaustyönä, jolloin hinta helposti kak-sinkertaistuu sarjatuotantoon verrattuna.

Rakennusten pohjaratkaisuissa oli tur-hanaikaisia kulmia ja vinoja kulmia. Uuttaensimmäisen kerran koettua oli, että use-assa omakotitalossa oli keittiö ja olohuo-ne sijoitettu rakennuksen toiseen kerrok-seen. Siinä sitä sitten ravataan kapeitaportaita edestakaisin loppuelämän ajan.Ulkoiselta asultaan monet talot näyttivätpikemminkin julkisilta rakennuksilta taipienkerrostaloilta kuin omakotitalolta, jos-sa oikeasti asuu ihmisiä.

Kotimatka laulellen

Messujen jälkeen lounastimme Sokeri-Jussin kievarissa Pikisaaressa. Sokeri-Jus-si oli laivanrakentaja ja rakennus oli So-keri-Jussin työntekijöiden majapaikkana.

Paluumatkalla poikkesimme Pietarsaa-ressa, jossa oli asuntomessut vuonna1994. Asuntoalue oli muuttunut yhdes-sätoista vuodessa, kun kasvillisuus javehreys oli tullut osaksi asuinympäristöä.

Kotimatkan aikana saimme bussissakuunnella haitarivirtuoosi Kortteusta jaJenni Sainalan laulua. Taisi siellä jokunenhuonompiäänisempikin laulaa yhteislau-luvihkoon kerättyjä tuttuja laulelmia. Tun-tui kuin matkanteko olisi sujunut sävel-ten ja laulun myötä puolta nopeamminkuin mennessä.

Näkymiä messualueella.Onko suunnittelija todennut epäonnistuneensa työssään ja peittänyt lopuksikoko rakennuksen risuaidalla?

8

Kurssi perehdyttää pelastussuunnitelmaan

Pelastuslaitoksen aluetoimintamalli onollut käytössä vuodesta 2003. Samassalakiuudistuksessa tuli pakolliseksi myöstalokohtaisten pelastussuunnitelmien laa-timinen. Tällainen omaehtoinen varautu-minen ei kuitenkaan ole edennyt toivo-tulla vauhdilla, sillä maakunnassa suun-nitelman on tehnyt vasta vajaa kolman-nes siihen velvoitetuista. Vertailun vuok-si esimerkiksi Kuortaneen kunnassa niitäoli määräaikaan mennessä jätetty tasanyksi kappale.

Isännöitsijä Tuija Ikosen mielestä asiaon siinä mielessä hyvä, että pelastussuun-nitelman laatiminen pysäyttää miettimäänturvallisuutta taloyhtiöissä ylipäätään,esimerkiksi kerrostalon pakenemisreittejätulipalon sattuessa. Isännöitsijän näkö-kulmasta käytännön vaikeutena ovat ol-leet laatimisohjeiden sekavuus ja se, ettävapaaehtoisia turvallisuuspäälliköitä jaheidän apulaisiaan on ollut hieman vai-kea saada.

Tarvitseeko tehdä?

Velvoite pelastussuunnitelman laatimi-seen koskee taloja, joissa on vähintäänviisi asuntoa, yrityksiä, joissa on vähin-tään 25 työntekijää ja alle 500 neliömetrinoppilaitoksia. Taloyhtiöissä suunnitel-masta vastaa viime kädessä sen hallitus.Omakotitalouksilta ei pelastussuunnitel-maa vaadita, vaan heille pakollista on mm.nuohous ja palovaroittimen toimintakun-toisena pitäminen.

Hyvää asiaa vauhditetaan aina yhtä hy-viksi havaituilla menetelmillä – kepillä japorkkanalla. Keppi on siinä, että vakuu-tusyhtiöt ovat ottamassa käytännön kiel-täytyä maksamasta täyskorvauksen sel-laisissa tapauksissa, missä pelastussuun-nitelma on tekemättä ja missä vahinko ol-taisiin todennäköisesti voitu välttää sentoimenpiteiden avulla. Velvollisuutensalaiminlyöneet saavat siis jatkossa tyytyävain osittaiseen vakuutusyhtiön korva-ukseen. Porkkana on puolestaan siinä, ettävelvoitteen täyttämällä voi välttää edellämainitun kepityksen.

Varautumisen ajatusmalli

Omaehtoinen varautuminen lähtee aja-tuksesta, että ihmisen toimintaympäristösisältää aina uhkatekijöitä, jotka voivat to-teutua onnettomuuksiksi ja vaikuttaa hai-tallisesti ihmisiin ja omaisuuteen. Varau-

tuminen alkaa uhkatekijöiden tunnistamis-ta – voimme varautua vain sellaiseen mitäosaamme odottaa. Jotkut uhkista voidaanpoistaa, ja joskus voimme itse siirtyä nii-den vaikutusalueen ulkopuolelle. Jäljellejäävien uhkatekijöiden osalta voimmepohtia ennakolta, millaisia onnettomuuk-sia voi tapahtua ja miten niiden tapahtu-essa pitäisi toimia.

Mitä suunnitelma sisältää?

Pelastussuunnitelma on vajaan parin-kymmenen sivun laajuinen asiakirja, jos-sa kerätään talokohtaiset tiedot ja anne-taan yleispäteviä toimintaohjeita. Suun-nitelmaan kirjataan talon turvajärjestelyt,esimerkiksi turvallisuuspäällikön, väes-tönsuojan hoitajan ja heidän apulaisten-sa yhteystiedot. Tällöin ne ovat hädän

Teksti ja kuva: Olli Ruohomäki

hetkellä pelastusviranomaisten nopeastisaatavissa. Suunnitelmaosassa kartoite-taan talokohtaiset uhkatekijät. Noin puo-let sivumäärästä koostuu toimintaohjeis-ta, jotka on valmiiksi laadittu yleisimpienonnettomuuksien varalle. Tällaisia ovatesimerkiksi tulipalo, tapaturma tai kaasu-onnettomuus.

Perehdytys viikonloppukurssilta

Pelastussuunnitelman laatimista vauh-ditettiin Kankaanpäässä järjestämällä yh-den viikonlopun mittaisen koulutus, jokakulki otsikolla ”Talon turvallisuuspäälli-kön kurssi”. Kouluttajana toimi aluepalo-mestari Veli-Matti Ryynänen. Kurssin jär-jestivät yhteistyössä Pohjois-SatakunnanAlueopisto ja Länsi-Suomen Pelastusalanliitto ry.

Kurssin kouluttajana toimi aluepalomestari Veli-Matti Ryynänen.

9

Henkilöstön edustajanajohtoryhmässä

Työmarkkinajärjestelmään sisältyy kak-si vuorovaikutteista toimintamuotoa;neuvottelujärjestelmä ja yhteistoimintajär-jestelmä. Yhteistoimintajärjestelmän tar-koituksena on saada henkilöstö hyväk-symään työorganisaation tavoitteet ja si-toutumaan niihin. Järjestelmän tuotoksetja hyödyt välittyvät käytännön työelä-mään, kun henkilöstöllä on mahdollisuusosallistua työtä ja työympäristöä koske-vien päätösten valmisteluun. Siinä on juh-lallisesti ja lyhyesti esitettynä yhteistoi-minnan ydin, jonka tärkeyden Kankaan-pään kaupunkikin on todennut. Yhtenäosoituksena siitä oli kuuluisa TYHA-pro-jektikin, jonka myötä mm. johtoryhmä-työskentelyn tärkeyttä korostettiin palve-lukeskuksissa. Johtoryhmiin valitaanvuosittain myös henkilökunnan edusta-jat.

Johtoryhmässä paljon asiaa

Aurinkoisena syyspäivänä pyöräilinJusteerin ryhmikseen haastattelemaan pe-rusturvakeskuksen johtoryhmän henki-löstön edustajaa Marita Rantalaa. TässäMaritan kertomaa ja kokemuksia tämänvuoden perusturvakeskuksen johtoryh-mätyöskentelystä.

- Perusturvan johtoryhmä kokoontuu

säännöllisesti ainakin kerran kuukaudes-sa. Paikalla ovat tulosvastuualueiden pääl-liköt päivähoidosta, vanhustenhuollosta,vammaishuollosta, sosiaalityöstä, hallin-nosta ja terveydenhuollosta (perusturva-johtaja) sekä henkilöstön edustaja. Käsi-teltävien asioiden lista on pitkä; yleensäsiihen kuuluu katsaus kunkin alueen ajan-kohtaisista asioista. Lisäksi käsitelläänperusturvan taloutta ja toimintaa, erilai-sia henkilöstöasioita, päivitetään mm.henkilöstöluettelon tiedot (tämä on var-sin tärkeää, koska vaihtuvuutta henkilös-tössä on paljon ja sairausloma- ja muitasijaisia käytetään koko ajan).

Asialistalla on myös koulutusasioita,työturvallisuutta, perehdyttämistä ja pal-jon muuta. Samalla annetaan tietoa sosi-aalilautakunnan kokousasioista. Henki-löstön edustajakin voi tuoda ryhmän poh-dittavaksi erilaisia asioita.

Tietoa lisää

Muistio johtoryhmän kokouksista jae-taan laajasti tulosalueille ja lähetetään mm.kaupungin pääluottamusmiehille tiedok-si. Johtoryhmän jäsenet tiedottavat tie-tenkin osaltaan asioista eteenpäin. NäinMaritakin tekee, mutta toteaa myös, ettäkoska kenttä on niin laaja ja henkilökun-

taa on paljon, niin tiedotusta olisi vielälisättävä. Tässä mielessä Marita toivoo-kin, että tämäkin kirjoitus osaltaan auttai-si tekemään hänen työtään henkilöstönedustajana tunnetuksi ja että kaupungintyöntekijät uskaltaisivat lähestyä häntäasioissa, joita he haluavat saada viedyksieteenpäin perusturvakeskuksessa. Mari-tan tavoittaa Justeerin ryhmiksen puheli-mesta (puh. 5772547).

-----

Kirjoittajan kommentti

Parhaillaan työstettävänä olevan kau-punkistrategian yhtenä arvona on kirjat-tu edistävä johtajuus ja ihmisen arvosta-minen. Siitä osoituksena on perusturva-keskuksen johtoryhmän työskentely;näin välittyy työntekijöille kuva johdos-ta, joka kuuntelee alaisiaan. Toivottavas-ti muutkin keskukset toimivat samalla edis-tyksellisellä tavalla. Näin kaikki kaupun-gin työntekijät voisivat puhaltaa yhteenhiileen. Marita kiteytti omalta osaltaan sa-man näihin sanoihin: Vaikka henkilöstönedustaja vuosittain vaihtuisikin, niin ai-nakin henkilökunnalla säilyisi kanava, mitäkautta se oikeasti voi saada äänensä kuu-luviin.

Teksti ja kuvat: Pirjo Kivimäki

Marita työpaikallaan Justeerinryhmiksessä lasten keskellä.

10

Yksi keittiö, monta ruokapaikkaaja 1 300 syöjää

Moni Kankaanpään kaupungin työn-tekijä saa vatsansa täyteen koulukeskuk-sessa sijaitsevassa henkilöstöravintolas-sa. Samassa paikassa tulee vietettyä mon-ta leppoisaa kahvihetkeä työpäivän lo-massa. Kuka ne ruoat tekee ja miten kokopalvelu pyörii?

Henkilöstölle ja kouluille samaa ruokaa

Henkilöstöravintolan ruoka valmiste-taan samassa keittiössä, josta päivittäi-sen muonituksensa saavat myös koulu-keskuksen oppilaat sekä useiden muidenkoulujen ja päiväkotien ruokailijat. Ruo-kalistakin on pääpiirteissään sama kuinkouluilla. Pääruoaksi tarjotaan sitä mitäkoululaisillekin. Erona on, että henkilös-töravintolassa on aina tarjolla myös toi-nen salaattivaihtoehto sekä jälkiruoka.

Keittiön emäntä Virva Naski kertoo, ettäasiakkaat ovat osaltaan vaikuttaneet ruo-kalistan muotoutumiseen. Viime keväänätehdyn asiakaskyselyn perusteella kuu-den viikon kiertävään ruokalistaan lisät-tiin lihapyörykät. Niitä olivat toivoneet

sekä henkilöstöravintolan asiakkaat ettäkoululaiset. Henkilöstöravintolassa puo-lestaan voi olla pastan ja riisin rinnalla tar-jolla kokoperunaa, jota asiakkaat ovat toi-voneet. Koululaisille taas näinä päivinäpasta maistuu paremmin.

Myös maustamistoiveet ovat eri tahoillahieman erilaisia. Päiväkotien toiveena onvarsin miedosti maustettu ruoka. Koulu-laiset toivovat voimakkaampia makuja jahenkilöstöravintolan asiakkaat jotakin näi-den väliltä. Kaikkien toiveet pyritään ot-tamaan huomioon.

Kahdeksan kokkia, satoja syöjiä

– Keittiöllä on henkilökuntaa yhteensäkahdeksan henkeä. Henkilöstöravintolaon kerralla aina yhden henkilön vastuul-la. Työkiertomme on sellainen, että tämätehtävä osuu jokaiselle meistä vuorollaan.Vakituisen väkemme lisäksi meillä on ajoit-tain Pohjois-Satakunnan ammatti-insti-tuutin opiskelijoita työharjoittelussa, ker-too Virva.

Työkierron myötä keittiöhenkilökunnantehtävät vaihtuvat tasaiseen tahtiin. Vaih-telu voi näkyä ja maistua asiakkaalle asti,sillä jokaisella työntekijällä on hieman eri-lainen tapa maustaa ruokia, asettaa niitätarjolle ja muutenkin huolehtia tehtäväs-tään. Virva kehuu keittiöväkeään myöskokeilunhaluiseksi ja kaikenlaiseen kehit-tämiseen myönteisesti suhtautuvaksi.

Ruokailijoita käy henkilöstöravintolanpuolella tavallisena päivänä 50–60. Kou-lun puolella muonitettavien määrä on mo-ninkertainen, ja koulukeskuksen keittiömuonittaa lisäksi kaikki kaupungin päivä-kodit sekä kyläkoulut kolmea lukuun ot-tamatta. Päiväkahvilla henkilöstöravinto-lassa käy päivittäin 20–30 henkeä. Aamu-palapalvelua käyttää hieman pienempijoukko. Yhteensä päivittäin muonitetaannoin 1 300 henkeä.

– Ravintolamme on avoinna kenelle ta-hansa, mutta suurin osa asiakkaistammeon koulukeskuksessa ja muissa lähelläsijaitsevissa kaupungin toimipisteissätyöskenteleviä, Virva toteaa.

Kaija Välimäki (vas.), Katri Vanha-Honko, Ritva Loukkalahti, Jenni Haanpää, Satu Kivikari,Kirsti Sillanpää ja Virva Naski ehtivät aamukiireiltään kokoontua ryhmäkuvaan yhdessä pal-velupäällikkö Sanna Heininevan kanssa. Kuvasta puuttuvat Merja Koivuniemi ja Maija Lilja.

Teksti ja kuva: Tuomas Väinä

11

Itse alusta loppuun

Vaikka monenlaisia valmisruokia onkintarjolla aina vain enemmän, henkilöstöra-vintolassa ja kouluilla syödään hyvin suu-relta osin itse valmistettua ruokaa. Virvakertoo, että noin kymmenen prosenttiaruoista tulee valmiina: lihapyörykät, kala-puikot ja musta makkara. Lisäksi perunatja porkkanat tulevat valmiiksi kuorittuina.

Sen sijaan merkittävä osa lämpimistä ru-oista ja vaikkapa salaatit valmistetaan keit-tiöllä alusta asti itse, vaikka esimerkiksisalaatinlehtien huuhtelemisessa ynnämuissa valmistelutöissä onkin iso vaiva.Omatekoinen ruoka kuitenkin voittaa val-mistuotteet makunsa puolesta.

– Niin koulussa kuin henkilöstöravin-tolassakin lounaan pitäisi kattaa kolman-nes päivän ravintotarpeesta. Käytettävis-sä oleva materiaalimääräraha on 75 sent-tiä ruokailijaa kohden. Ravitsemussuosi-tusten ohella tärkeitä suunnittelua ohjaa-via tekijöitä ovatkin taloudelliset ja toi-minnalliset resurssit sekä kilpailutuk-sen tarjoamat mahdollisuudet, selvittääVirva.

Päivittäisten ravintolapalveluiden lisäk-si keittiöhenkilökunta vastaa vuoden mit-taan lukuisten tilaisuuksien kahvituksis-ta ja vierastarjoiluista. Joskus suolaista jamakeaa tarjottavaa leivotaan parille sadal-lekin hengelle.

Aamupalaa on henkilöstöravintolassatarjolla klo 8–9, lounasaika on klo 10–12ja iltapäiväkahvi klo 12.10–13.30.

Uudet kasvot kauhan varressa

Koulukeskuksen keittiön emäntä VirvaNaski aloitti tehtävässään tämän vuodenhelmikuussa. Tätä ennen hän on työsken-nellyt parikymmentä vuotta ikäihmistenmuonitustehtävissä. Tästä ajasta kolmeja puoli vuotta hän on työskennellyt Kan-kaanpäässä.

Virvaakin tuoreempi kasvo muonitus-asioista huolehtimassa on palvelupäällik-kö Sanna Heinineva, joka aloitti tehtäväs-sään elokuun alussa. Hän on kotoisinKemistä, ja ennen Kankaanpäähän tuloahän työskenteli Rovaniemellä ravitsemis-työnjohtajana.

Sannan vastuulla ovat kaupungin ruo-ka- ja siivouspalvelut terveyskeskusta lu-kuun ottamatta. Aiemmin palvelupäällik-könä työskennellyt Anja Pihlaja keskittyynyt siivouspuolen tehtäviin palveluohjaa-jana. Kotitalousopettaja Kirsi-Marja Heik-kilän jäätyä virkavapaalle palvelupääl-likkö toimii myös ruokahuollon asiantun-tijana. Sannalla onkin nyt omasta toimi-alueestaan kokonaisvastuu hallinnosta al-kaen.

Kesäjorinoita

Kaupungin sepän, Nokinenän, tupak-kilakko jatkuu. Ei ole hermostunut, eikäkiukkunen.

Sillä täytyy olla joku vielä hirveämpipahe.

—————————

Kaupungin laitosyleisetuesimies kutsuikunnanköyhien virkistys- ja vapaa-aika-toimikunnan kokoustamaan Petkeleeseen.Kokous onnistui odotusten mukaisesti.Tällä kertaa ei rikottu ikkunoita, tosin kie-likurssi II jäi suorittamatta.

—————————

Gröönin Emppu olisi saatu taideviikonkirkkokonserttiin esiintymään, mutta semenneisyys, se menneisyys. Ei se auta,että on vuosikymmenet ollut kuivilla. Ju-mala armahtaa juoppoa, provasti ei.

Korkea on kirkon kynnys langenneille.

—————————

Valtuusto ja arvovaltainen joukko mui-ta viisaita pohti strategiaa KankaanpäälleNaantalissa.

Viisaita ajatuksia lausuttiin ja paperillepantiin. Terävin kärki ehti luomaan kon-takteja jopa paikalliseen vartiointiliikkee-seen.

Ulkomailta:

KTV:läiset reissasivat Tallinnassa. Retkioli onnistunut ja antoisa. Reissulaisetpalasivat kuka kokemuksia, kuka tuliaisiarikkaampana. Yksi mummo tosin tekoham-paita köyhempänä. Ei kuulunut em. seu-rueeseen. Jorma kurnutteli kurttua meno-ja tulomatkalla. Ei auttanut järkipuhe, eikähatullinen rahaakaan. Kumpaakin yritet-tiin. Linja-auton kuljettaja oli musiikkimie-hiä ja pudotti em. kurnuttelijan kilometriäennen Kärjenkatua kyydistä. Laatikoineenliki parikymmentä kiloa painavan pirun-keuhkon kun rehasi kotiin, niin eiköhänjotakin opi. Rehasi sieltä kyllä moni vieläpainavampaa.

Työn iloa ja lämmintä syksyä lajitovereil-leen toivoo Jorewarius.

Tämän kesän tapahtumista ja viime vuo-sista viisastuneena olen suunnitellut vä-hän lukujärjestystä tulevalle kesälomalle.Sitähän tässä muutaman viikon työssä-olon jälkeen alkaa kiivaasti odottaa. En-simmäisenä lomapäivänä ei kannata men-nä mökille. Sataa kuitenkin. Toisena päi-vänä kiinnitän suosista peräkärryn tilaih-meen perään, enkä vänkää komentotalou-den kanssa tavaramäärän tarpeellisuudes-ta. Häviän kuitenkin. Haen omat tavaranimyöhemmin.

Mökillä en yritäkään ehdottaa, että ko-mentotalouden paloautonpunainen jakokoinen perintöpöytä siirrettäisiin muu-alle. Kyllähän se siihen sopii. Jos jättääoven raolleen mahtuu itsekin.

En yritäkään ehdottaa pienempää sii-vousta. Kaksi päivää sitä kuitenkin jyns-sätään.

En yritäkään hakea kaivosta vettä. Kan-si hajoaa kuitenkin. Niin se hajosi viimevuonnakin. En yritäkään selittää, ettämökin pihalla oleva erinäinen tavara ontarpeellista. Hävitetään ne kuitenkin. Enyritäkään katsoa telkkaria. Antenni on tal-ven aikana lentänyt naapurin pajupus-kaan.

Nämä edellä mainitut ja monta muutahamaa yritin viime laidunkauden alussavälttää ja rakensin komentotalouden kans-sa tulikivenkatkuisen riidan heti ensimmäi-senä lomapäivänä. Sehän on selvä kuin-ka siinä kisassa kävi. Komentotalous oliviimeistä edellinen.

Strombosoli on muuten erinomaisenhyvä voide mustelmiin ja muihin pinta-ruhjeisiin.

Pikku-uutisia

Kaiken näköisiä tauteja on aina kesäi-sin liikkeellä. Kaupungin rakennustelinei-siin iski kulkutauti, oli mennä jolkotelleetisännöitsijän tuvan nurkalle. Kyllähän nehuutelemalla kotiin tuli.

Ihmeellisempi tapaus oli taannoin heh-taarikoululla. Siellä majaa pitänyt henki-löauton peräkärry oppi lukemaan. Sillä olitapana lähteä omille teilleen, mutta ainakun se näki Kankaanpään Seudussa ka-toamisilmoituksensa, se tuli kiltisti ja kii-ruusti kotipilttuuseen.

—————————

12

Kaupunginhallituksen tutustumismatka Tanskan ja Ruotsin kaupunkiuudistuksiin 17.–19.6.2005

Kankaanpään torialueen yleissuunni-telma hyväksyttiin kaupunginvaltuustos-sa 11.4.2005. Suunnitteluprosessin innoit-tamana ja hakeakseen vaikutteita toripro-jektin toteutukseen teki kaupunginhalli-tus yhdessä ao. viranhaltijoiden ja kon-sulttitoimisto Ramboll Oy:n edustajienkanssa tutustumismatkan Tanskan jaRuotsin kaupunkikeskustoihin kesäkuus-sa 2005. Matkaohjelman oli suunnitellutmaisema-arkkitehti Gunnar Suikki, joka olialuksi mukana myös Kankaanpään tori-projektissa, mutta vaikuttaa nykyään ete-läruotsalaisen Åstorpin kunnan arkkiteh-tina. Gunnar toimi koko matkan ajan in-

nostavana ja asiantuntevana oppaanam-me.

Ensimmäinen kohteemme oli TanskanFyn saarella sijaitseva Odensen kaupun-ki. Odensen historia on jo yli tuhatvuoti-nen, nykyisin asukkaita on 186 000. Kau-punki vietti parhaillaan juhlavuotta; kir-jailija Hans Christian Andersenin synty-mästä on kulunut 200 vuotta.

Puisto- ja katuosaston arkkitehti HelleBaker esitteli meille keskustan kehittämis-suunnitelmia, katuympäristön parannus-suunnitelmia ja valaistussuunnitelmaa.Menossa oli usean vuoden määrätietoi-nen kehittämistyö, jonka yhteydessä kes-

kusta on vaiheittain saanut uuden ilmeen.Runsaan luonnonkiven lisäksi on jalan-kulkualueiden ja torien päällystysmateri-aaliksi valittu keltainen poltettu tiili. Tii-len koon vaihtelu ja monenlaiset ladonta-mallit tuovat paikkoihin omaa ilmettä. Ka-dunkalusteiden laatu on tarkoin säännel-ty, muovia ja puuta ei hyväksytä. Kau-punkitaide on vahvasti läsnä. Myös pol-lareita on muotoiltu veistosmaisiksi. Jopakaivon kannet ovat saaneet oman muo-toilunsa. Tässä kaupungissa opimme kul-kemaan nenä kohti katua…

Odensen linnassa toimii kaupun-gin ympäristö- ja tekninen keskus.Ryhmä Odensen linnan edustallavalmiina kiertokävelylle. OikealtaNina Rajamäki, Rauno Mäntykor-pi, Erkki Liimu, Lauri Vesanen(Ramboll Oy), Kauko Juhantalo,Jarmo Lehtilä, Irmeli Rosenberg,Kauko Jussila ja PetriTuominen(Ramboll Oy) sekä osaJanne Koskista (Ramboll Oy).

Kiertokävelyn oppaina toimivat maisema-arkkitehtiGunnar Suikki (oik.) ja arkkitehti Helle Baker.Opastusta seuraa Elise Antila.

Veistos vilkkaalla aukiolla on lasten suosima kiipeily- ja laskettelu-paikka.

Matkailu avartaa!Teksti: Maija AnttilaValokuvat: Maija Anttila, Johanna Autio

13

Seuraavana päivänä suuntasimme kohti Ruotsia. Ylitimme Juutinrauman pitkin hulp-peata uutta siltaa. Gunnarilta saimme kuulla, että silta on lisännyt voimakkaasti vuoro-vaikutusta ja työssäkäyntiä maiden välillä ja Juutinrauman aluetta kehitetäänkin nytyhtenä kokonaisuutena. Bussikuskin huonon suunnistustaidon ansiosta kiersimmelähes koko Malmön ulkokehän ennen kuin onnistuimme pääsemään moottoritieltä kes-kustaan. Edessä oli kävelykierros Malmön toreilla.

Kauko, Jarmo, Erkki, Paavo, Ninni ja Eliseaurinkoisella Malmön Möllevångstorgetilla.Tämä tori on perinteinen kauppatori, miljöö(vain) noin sadan vuoden takaa. Toripaikaton merkitty katukiveyksiin graniittisin nu-merolaatoin.

Kaupunkia halkovan kanavan ranta, Södertull, on uudistet-tu vuonna 2002 kaupunkilaisten suosimaksi kohtaamispai-kaksi. Porrastettuun rantaan on sijoitettu kolme Gustav Krait-zin muotoilemaa koskea, keramiikalla koristeltua vesitaide-teosta, joiden ääni ja pimeään aikaan valaistus antavat pai-kalle erityisen luonteen. Ulla Kraitzin muotoilemat pronssi-set kissaveistokset saivat Paavonkin hellät tunteet herää-mään.

Gustav Adolfstorget on Malmön sydän, missä vietetään juhliaja järjestetään festivaaleja. Toriuudistus on toteutettu vuonna1997. Viiden suihkukaivon ja ”palloveistoksen” ryhmä ontaiteilija Sivert Lindblomin käsialaa. Torin varrelta löytyy viih-tyisiä kahviloita ja ravintoloita terasseineen.

Malmö oli jälleen vuonna 2005 valittuRuotsin vuoden kaupunkikeskustaksi(edellisen kerran vuonna 2000), mikä ker-too pitkäjänteisen kehittämistyön tulok-sista kaupunkiympäristön parantamiseksija toiminnalliseksi elävöittämiseksi.

Paavo Karttunen ja Johanna Autio ihmettelevät laskuria, joka rekisteröi jokaisenohi pyöräilevän kaupunkia halkovalla pyöräreitillä. Keksinnön tarkoitus on lisätäpyöräilyinnostusta. Kaupunki onkin erityisesti profiloitunut pyöräilykaupunkina.Polkupyöräilijöitä varten on kehitelty myös muita uusia innovaatioita: Reitit japyöräparkkialueet on merkitty katuun kiinnitetyin pronssilaatoin, pyörille on tar-jolla kiinteitä vaijerilukitussysteemeitä (kuva oik.) ja arvokkaimmille menopeleilleon rakennettu polkupyörien paikoitustalo. Liikuntaesteettömyys on leimaa anta-vaa keskustalle.

14

Lilla Torg ympäröivine rakennuksineen antaa kuvan vanhas-ta Malmöstä. Ristikkorakenteiset talot ja säilyneet makasiinitpitävät sisällään putiikkeja, ravintoloita ja mm. moderniamuotoilua esittelevän design centerin. Torin kaivo on vuodel-ta 1973 ja sen pintaan on kiinnitetty entisaikojen kaupan-käyntiä kuvaavia reliefejä.Viimeisenä torikohteena oli kaupungin monumentaaliaukio,Stortorget, jonka varrella sijaitsee mm. raatihuone. Torillakomeilee Kustaa V Adolfin patsas ja suihkukaivo veistoksi-neen, nimeltään ”Torgbrunn” (torikaivo). Kaikilla Malmöntoriaukioilla on oma erityinen luonteensa ja käyttötarkoituk-sensa.

Rosenborgin linnan puistosta Paavo löysi tutun paikan: Kau-punginjohtaja puun ja kuoren välissä!

Olimme myös kolme varttia panttivankeina Rosenborgin lin-nan aitojen sisäpuolella aseistettujen vartioiden vahtimina.Kiertäessämme linnaa, alkoivat hälytyskellot soida; jokin oliaiheuttanut hälytyksen linnan aarrekammiossa. Portit suljet-tiin eikä ketään päästetty ulos ennen kuin asia oli selvinnyt.Kuvassa kärsivät Elise Antila ja Maija Anttila.

Helsingborgissa oli meneillään mittava ranta-alueiden uudis-tus. Myös Sundstorget tarjosi runsaasti ideoita: Torirakennus,jonka alta oli ajo maanalaiseen paikoitukseen, uudistetut torinpintarakenteet, penkit, valaistus sekä ulkoilmaan sijoitettu valo-kuvanäyttely.

Myös Tanskan Helsingöriin ehdimme tehdä pikavisiitin. Mai-semallisesti upeaa rantatietä pitkin palasimme Kööpenhaminaan,johon tutustuimme viimeisenä matkapäivänä.

Malmön kaupunkikierroksen päätimme tutustumalla merenäärelle entiselle teollisuusalueelle toteutettuun uuteen Väst-ra Hamnen asuinalueeseen, joka rakennettiin Ruotsin vuoden2001 asuntomessuja Bo01 varten. Alueen maamerkki, poh-joismaiden korkein asuinkerrostalo oli juuri valmistumassa.

15

Liikuntakeskuksen pihalla möyritäänTeksti ja kuva: Hannele Piippo-Fair

Pitkään toivottu pysäköintialueen kor-jaus on hyvässä vauhdissa. Kalevi Sal-mijärven mukaan elokuulla alkanut pro-jekti on valmis ensi kesänä.

- Tänä vuonna tehdään maatyöt. As-faltin alta poistetaan kaikki routiva mate-riaali, ja se korvataan uudella maa-ainek-sella. Samalla uusitaan vanhat ja osin va-hingoittuneet sadevesiviemärit. Parkki-alue laajenee pururadan suuntaan ja uu-delle pysäköintialueelle mahtuu 130 au-toa. Samalla pysäköinnin suunta muuttuu.

Näin liikenne saadaan piha-alueella suju-vammaksi ja linja-autot pääsevät käänty-mään alueella paremmin.

Korjaus näkyy myös Jämintiellä, jostaaukaistaan uusi liittymä jäähallille. Kevy-en liikenteen turvallisuutta lisätään Jämin-tieltä liikuntakeskukselle rakennettavallakevyenliikenteen väylällä sekä alueellerakennettavalla ajohidasteella. Maatöidenlisäksi tänä vuonna rakennetaan aitara-kenteita pesäpallokentän päähän sekä alu-een Jämintien puoleiseen päätyyn.

Kalevi Salmijärvi lupaa alueen kaunis-tusta ensi keväänä.

- Alue saa vihreämmän värin istutuk-sista ja pysäköintialueen väliin istutetta-vista puista. Myös uusi päällyste laite-taan ensi keväänä. Toivottavasti keväänuudet ylioppilaat pääsevät kävelemäänuudella päällysteellä.

Liikennejärjestelyjä

Alue on iltaisin kaupungin vilkkaimminliikennöity alue ja parkkialueella voi ollajopa satoja autoja pysäköitynä. Käynnis-sä olevat korjaustyöt vaikeuttavat alueenkäyttäjien liikkumista. Kalevi Salmijärvitoivookin autoilijoilta ymmärrystä. Työtehdään osissa ja liikennettä ohjaillaantyömaa-alueen jaloista pois. Erityisestikoululaisten toivotaan välttävän kulkuakoulukeskukseen liikuntakeskuksen pi-han poikki.

Kauneuden hinta

Valtuusto varasi piha-alueen korjaus-töihin 250 000 euroa, josta tänä vuonnakäytetään 150 000 euroa. Loput 100 000euroa varataan päällystykseen ja viher-alueiden rakentamiseen ensi kesänä. Kor-jattu piha-alue palvelee satoja alueen va-kikäyttäjiä ja antaa satunnaisille vieraili-joille hyvän kuvan kaupungin keskeises-tä ulkoilualueesta.

Hipsulaistarinaakesästä syksyynKesän henku oli Hipsulaiselle aivan uutta;lämpöä, valoa, ihanuutta,kukkia, liverrystä, ötököitä.Tarjolla herkkupöytäkuin ilman töitä!

Mutta yhdessä yössä maisema muuttui,kotipolku kun melkein puuttui.Outoja kasveja näkyy kaikkialtaja uutta puhkeaa mullan alta!Valistaa äiti: Hipsulaiseni pieni,ei se ole kasvi se on sieni.Nyt syksy on tullut,muistele mennyttä kesää.Oiskohan aika siis ajatella jo omaa pesää.

Tuli elokuun ilta ja täysikuulöytyi Hiirenvirnaja onnesta lehtiä varisti puu!

Syysterveisiä teille kaikillelomalta palanneille - nautinitse nyt vasta ihanastasyyslomasta!

Liisa Jussila

16

Uusia työntekijöitä

Nimi: Suvi MännistöKotipaikka: Kankaanpää

Työtehtävät: Olen lähihoitaja Lohikon vanhainkodin Lohipu-ron palveluyksikössä. Työhöni kuuluu vanhusten perushoito.Työ on kolmivuorotyötä ja ajoittain fyysisesti raskasta.

Miten hakeuduit alalle?Koulun jälkeen halusin lähteä opiskelemaan tätä. Olen omallaalallani.

Mitä harrastat?Liikuntaa ja koiran kanssa lenkkeilyä työn vastapainoksi.

Kenen kanssa käyt lenkillä?Shetlannin lammaskoira Nellin kanssa.

Marjukka Pietiläja Suvi Männistöaloittivat Lohi-kon vanhainko-din vakituisinalähihoitajinaelokuun alusta.

Nimi: Tuire KoivumäkiKotipaikka: Jämijärvi

Työtehtävät: Työskentelen lähihoitajana Lohikon vanhainko-din Lohipuron palveluyksikössä. Teen kolmivuorotyötä. Se onajoittain fyysisesti raskasta, sillä yksikössämme on tällä hetkel-lä 27 asukasta, joista omatoimisia on suhteellisen vähän.

Miten hakeuduit alalle?Ollessani vanhainkodissa töissä minulle syntyi halu saada tie-toa sekä alan tutkinnon. Halusin saada jotain näkyvää aikaisek-si. Tässä työssä se onnistuu. Työ on haastavaa ja mielenkiin-toista, koska samanlaisia päiviä ei ole.

Mitä harrastat?Joogaa ja uutta koiranpentua, joka vie paljon aikaa. Kudon myöskangaspuilla mattoja ja olen harrastanut ampumista, joka tosinon jäänyt vähemmälle.

Kenen kanssa käyt lenkillä?Paimentolaiskoira Santun kanssa.

Nimi: Susan SaarenpääKotipaikka: Nykyään Kankaanpää. Muutin tänne Jämijärveltäviime joulukuussa.

Työtehtävät: Työskentelen Lohikon vanhainkodin Lohipuronpalveluyksikössä sairaanhoitajana. Teen päivätyötä, aamu seit-semästä kolmeen ja viikonloppuja silloin tällöin. Sairaanhoita-jan työ ei ole fyysisesti yhtä raskasta kuin perus- tai lähihoita-jan työ ja kiirekin riippuu päivästä.

Miten hakeuduit alalle?Yläasteella olin työhön tutustumisjaksolla terveyskeskukses-sa. Ala on kiinnostanut minua aina ja valmistuin Turusta sekäkätilöksi että sairaanhoitajaksi. Vanhustyö kiinnosti kuitenkinenemmän ja päädyin tänne.

Mitä harrastat?Olen Punaisen Ristin Jämijärven osaston ensiapuryhmässä.Harjoittelemme ensiaputaitoja ja osallistumme erilaisiin tapah-tumiin.

Kenen kanssa käyt lenkillä?Kävelysauvat kaverina käyn lenkillä silloin tällöin.

Nimi: Marjukka PietiläKotipaikka: Loimaa. Kankaanpäähän muutin viime helmikuus-sa.

Työtehtävät: Olen lähihoitaja Lohikon vanhainkodin hoivaosas-to ykkösellä. Työni on vanhusten perushoitoa. Osastollani onpaljon apua tarvitsevia vanhuksia. Työ on kolmivuorotyötä jahyvin fyysistä.

Miten hakeuduit alalle?Ala oli ainoa vaihtoehto, sillä halusin tehdä tätä.

Mitä harrastat?Koiran kanssa ulkoilua ja tällä hetkellä talon remontointia.

Kenen kanssa käyt lenkillä?Bokseripoika Sakun kanssa.

Lohikon vanhainkotiin ja kotipalvelun piiriin on tullut uusia vakinaisia työnte-kijöitä. Lähihoitajat Linda Mäntysalo ja Tuire Koivumäki, Suvi Männistö, Mar-jukka Pietilä ja sairaanhoitaja Susan Saarenpää toimivat Lohikon vanhain-kodissa. Lähihoitajat Sanna Niemi, Kirsi Anttila ja Merja Keskinen työskente-levät kotipalvelussa. Seuraavassa lyhyt esittely uusista työntekijöistä.

Tuire Koivumäki (vas.) ja Susan Saarenpää aut-tavat Lohikon asukkaita.

17

Nimi: Sanna NiemiKotipaikka: Kankaanpää

Työtehtävät: Olen lähihoitajana kotipalvelussa. Käyn asiakkai-den kotona auttamassa heitä erilaisissa asioissa. Vedän myösvanhusten viriketoimintaa. Työssäni on päivävuoroja ja viikon-loppuisin iltavuoroja.

Miten hakeuduit alalle?Hakeuduin lukion jälkeen Seinäjoelle lähihoitajakoulutukseen.Palattuani Kankaanpäähän opiskelin artesaaniksi KankaanpäänOpistossa. Opistosta saamani oppi on ollut hyödyksi juuri viri-ketoiminnan vetämisessä. Työ on antoisaa, kun näkee tyytyväi-siä asiakkaita.

Mitä harrastat?Lasitöitä ja liikuntaa.

Kenen kanssa käyt lenkillä?Sekarotuisen koirani Roosan kanssa.

Nimi: Kirsi AnttilaKotipaikka: Karvia

Työtehtävät: Olen lähihoitajana kotipalvelun puolella. Työni onasiakkaiden auttamista perusasioissa. Teen päivävuoroja ja vii-konloppuisin iltavuoroja. Työ on ajoittain fyysisesti raskasta.

Miten hakeuduit alalle?Olin ennen puutarha-alalla, mutta jouduin jättämään sen astmantakia. Tein Karviassa alan sijaisuuksia, ja siitä syntyi halu kou-luttautua. Valmistuin Kauhajoelta ja hakeuduin Kankaanpäähänavoimen työpaikan perässä.

Mitä harrastat?Käsitöitä, lukemista ja ulkoilua.

Kenen kanssa käyt lenkillä?Aviomieheni.

Linda Mäkisalo on hoitanut vanhuksia Lohikonhoivaosastolla huhtikuusta asti.

Nimi: Linda MäkisaloKotipaikka: Ruotsi. Isä ja äiti ovat Suomesta ja muutin poi-kaystäväni kanssa ensin Isojoelle, sieltä Kauhajoelle ja nyt asum-me Honkajoella.

Työtehtävät: Olen lähihoitaja Lohikon vanhainkodin hoivaosas-to ykkösellä. Työssäni autan vanhuksia heidän päivärytmissään.Työ on fyysisesti raskasta kolmivuorotyötä.

Miten hakeuduit alalle?Tykkään vanhuksista. He ovat ihania ihmisiä ja viihdyn heidänseurassaan.

Mitä harrastat?Kotona kudon kangaspuilla poppanoita ja ryijyjä. Honkajoenkudontapiirissä käyn kutomassa mattoja..

Kenen kanssa käyt lenkillä?Hyvän ystäväni kanssa, yksin tai sitten pyörällä. Tykkään pyö-räilystä.

Nimi: Merja KeskinenKotipaikka: Kankaanpää

Työtehtävät: Toimin lähihoitajana kotipalve-lun Myllymäen tiimissä. Sannan ja Kirsin ta-voin autan asiakkaita monenlaisissa perusasi-oissa. Minullakin on päivävuoroja sekä vii-konloppuisin iltavuoroja.

Miten hakeuduit alalle?Olin Reimalla töissä. Kun työt Reimalla lop-puivat, lähdin opiskelemaan Poriin ja hakeu-duin uuteen ammattiin. Tunnen olevani oikeal-la alalla.

Mitä harrastat?Liikuntaa ja käsitöitä

Kenen kanssa käyt lenkillä?Yksin ja naapurin rouvan kanssa.

Merja Keskinen (vas.) Sanna Niemi ja KirsiAnttila, uudet kotipalvelulaiset.

18

Kevätretki LauhanvuoreenVihdoinkin arpaonnea!

Kanslian tiimipalaveri arpoi, onnettare-naan siitä poistuva Leila, vuoden 2005toimistohenkilökunnan toiminnan järjes-täjän. Arpaonni suosi meitä teknisen tii-miä ja siispä tuumasta toimeen. Retkikoh-teeksi valitsimme Lauhanvuoren, jossa olitarkoitus viettää rentouttava, makuhermo-ja hivelevä päivä.

Matkaan

19.5. klo 8 lähdimme linjapiilillä kohtiLänsi-Suomen Lappia. Matkan odotus olineljälle meikäläisistä ollut liikaa, ja fluns-sa iski heikkoon kohtaan, mutta me muutlähdimme reippain mielin matkaan. Klo 9olimme perillä määränpäässä, Maria jaPekka Itävaara, Näläkähisen emäntä jaisäntä, toivottivat meidät tervetulleiksimatalaan majaansa aamupalalle - mikävanhanajan tunnelma kynttilävalaistuksi-neen!

Kaisu Liikala

Paikan päälle oli saapunut myös Hon-kajoen ja Helsingin kautta karvialaistunutKaisu Liikala, joka tuli luennoimaan meil-le aiheesta nimeltä enneagrammi. Kaisututustutti meidät 9 eri persoonallisuusla-jiin ja me yritimme löytää ja tunnistaa it-semme niistä. Se miksi aihetta käsittelim-me oli se, että yksi askel toimivaan yh-teistyöhön on oppia tunnistamaan myösmuiden tapa toimia - joka voi olla yhtäoikea kuin oma - eri tilanteissa.

Luontoon

Itsemme tuntemisen ja hallinnan lisäksimeidän täytyi hallita myös ajankäyttöä jaKaisun tiivistettyä tahtia olimme valmiinaklo 11.15 lähtemään luonnon helmaan.Sade piiskasi luontotuvan ikkunoita, mut-ta onneksi meidän oppaamme oli hyvänilman lintu, ja niin sade taukosi, kun aloim-me tehdä lähtöä patikkaretkelle.

Patikointia

Olimme valinneet kaikille sopivan 3,5km:n patikoinnin ympäröivässä maastos-sa herättämään makuhermomme vastaan-ottamaan Marian Luontoaterioiden loih-timia makuelämyksiä. Siispä ensin met-sään. Olimme Lauhanvuoren kansallis-puiston maisemissa ja saatoimme tunteaympärillämme historian havinaa, oppaam-

me esitteli meille jopa mannerjäätikköäison aumakiven alla. Luonto oli kuin poh-joisesta Lapista, karua mäntykangasta jä-käläkasvustoineen.

Kierroksen aikana emme tavanneet kar-

hua, mutta peurat ja hirvet olivat jättäneetjätöksiään maastoon. Niitä me innokkaas-ti tutkimme ja tunnistimme. Kaikkea se näl-kä teettää!

Kaisu Liikala ja ennea(=9)grammi(=malli) - geometrinen kuvio kätkee sisälleen9 eri persoonaa.

Hartaushetki kivijatalla - Saunajoen Sirpa muisteli, että hän olisi ollut yksi tä-män kivipellon rakentajista. (Sirpa kun ehtii joka paikkaan.)

Teksti ja kuvat: Teknisen tiimi

19

“Tämän kiven kun saisi pihansa komistukseksi” tuumailivat monet mahtavasta aumakivestä.

Lohta ja härkää

Nälän tunnetta katosi, kun olimme täyt-täneet vatsamme lauhan loimun lohella jaylämaan härällä. Että oli isot ja komeat ate-riat. Tässä kohtaa olisi tosiaan tarvitturuokalepoa, niin se runsas ravinto alkoitainnuttaa, mutta kello kävi ja paluumatkakutsui.

Puutarhalla

Vielä poikettiin pikaisesti NiemisenPuutarhalla, sillä nythän oli jo otollinenaika hankkia kesäkukat kotiin. Moni pe-largonia, marketta, lobelia jne. löysi uu-den jatkokasvattajan, mutta vain tarinakertoo, että komeasti voivat vieläkin.

Lopussa kiitos seisoo

Kiitoksia sateli meidän konttuuriin ret-ken jälkeen, joten sellainen tuntuma jäi,että retki oli kaikin puolin onnistunut jaaika kultaa huonommatkin muistot.

Kiitokset työnantajalle, Kankaanpäänkaupungille. Erityiskiitos Raijalle ja Ris-tolle, jotka mahdollistivat tämänkin kaltai-sen työpäivän vieton sekä kaikille muka-na olleille. Kaiken takana on teknisen tiimi.

20

Hallintokeskuksen liikuntailtapäiväHallintokeskuksen väki kokoontui 25.8.

puolilta päivin aurinkoisen ilman innos-tamana kaupungintalon eteen; esiin otet-tiin reittikartat ja lähdettiin pyörillä IsolleMateelle Vatajankosken Sähkön mökille.Reitinvalinnasta johtuen osa polki kevy-emmän reitin Laviantietä pitkin, ja kova-kuntoisempi porukka runnoi rajusti hiek-katietä kohti Karusellinahdetta ja siitä sit-ten Verttuuntielle. Puolivälissä pidettiinpieni nesteytystuokio, joka olikin tosi tar-peeseen, sillä ilma oli lämmin ja suuta kui-vasi. Osa porukasta (Päivi, Riikka ja Leni-ta) tuli koko matkan kävellen (tästä ei kyl-lä ole mitään todisteita) ja saapui usko-mattoman hyvinvoivan oloisena ja frees-sinä joukkoomme.

Moniottelukisan voitto Reijosille

Perillä ihailimme kaunista syksyistä jär-vimaisemaa ja hivelevän lämmintä ja kuu-lasta ilmaa. Huoltojoukot taikoivat pöy-tään pientä purtavaa, osa lämmitti saunaaja Tarja kaivoi esiin matopurkin ja istui on-gelle. Saalistakin kuulemma tuli, mutta eitarpeeksi koko joukon ateriaksi.

Saunan lämpiämistä odotellessammealoitimme moniottelujoukkuekilpailun,jossa lajeina olivat mölkky, tikanheitto jasanat sekaisin -leikki.

Mölkky on tietenkin laji, jonka kaikkituntevat. Pääperiaatteena pyritään kerää-mään 50 pistettä, ei yli eikä ali, heittämälläpuupalikalla toisia palikoita, joihin on kir-joitettu pisteitä. Lajissa tarvitaan tarkkuut-ta ja kylmiä hermoja. Kisan voittivat Rei-joset itsensä Reijon loistavalla vitospali-kan kaadolla.

Seuraavaksi oli tikanheittoa. Jotta lajiei olisi ollut turhan helppo loisteliaalle po-rukallemme, oli vaikeutukseksi keksitty,

että tikkaa piti heittää iso kinnas kädessä.Pikkusen katosi heittäjiltä tunto heittokä-destä ja tulostaso ehkä laski, mutta ku-kaan ei sentään heittänyt tikkaa varpaa-seensa.

Kolmas osakilpailu olikin sitten kinkki-sempi; kodinkoneita ja -välineitä etsittiineli kirjaimet olivat menneet sanoissa se-kaisin. Melkein kaikki joukkueet selvisi-vät osiosta kunnialla, vain yksi joukkuetarjosi vakavalla naamalla imurin tilalle rii-mua - kyllä kai sekin juuri ja juuri kodinko-neeksi voitaneen lukea.

Yhteiskilpailu ratkesi viimein Reijostenhyväksi. Joukkueessa kunnostautuivatReijo Lepistö, Päivi Holm, Sinikka Fager-lund ja Pirjo Kivimäki, jotka palkittiin koh-talaisen kokoisella karkkipussilla ja katoa-mattomalla kunnialla ja maineella.

Teksti ja kuvat: Pirjo Kivimäki

Tankkaustauko puolimatkassa.

Sielunpuhdistus saunassa

Tällä välin sauna oli lämmennyt ja mies-väki aloitti saunomisen. Pari kolme uskal-si uimaankin. Sillä välin naisväki nauttisyksyn kauneimmasta päivästä ja mahta-vasta luonnosta.

Naisten saunavuorolla uimaan uskal-tautui jo paljon suurempi joukko. Muuta-ma jaksoi uida ärhäkkään vastatuuleenpoukaman toiselle puolelle. Takaisin olijo paljon helpompi kauhoa. “Saunan löy-lyssä sielukin puhdistuu” totesimme.

Hyvällä omallatunnolla nautimme ma-koiset makkarat grillistä ja santsasimmekahvia ja piirakkaa.

Paluumatka sujui hyvissä voimissa, ai-nakin kirjoittajalta. Palasi pyörineni huol-toauton matkassa. Kuntokorttiin tuli kui-tenkin merkintä, ja kaikille jäi iltapäivästävarmasti hyvä mieli; meillä oli tosi muka-vaa yhdessä.

Naistennauratusta? Mölkynheiton mestarisuorituksia.

21

Jytyläisten kuulumisetVapaa-aikatoimikunta järjesti touko-

kuun puolivälissä tilipäivän kunniaksi jaennen kesälomakauden alkua jäsenille ke-vätretken kehäkolmosen sisäpuolelle.Bussillinen virkeitä matkalaisia starttasiaamutuimaan kaupungintalon pihastakohti etelää. Muutaman tunnin kuluttuaväki purkautui autosta Vantaalla huone-kalujätti Ikean pihassa. Ja sitten sisään,kärryt ja muistiinpanovälineet esiin ja os-toskierrokselle nuolia seuraten. Välissätankkausta ruoka- ja juomapisteessä, jalopuksi kassan kautta takaisin autoon.

Ostosten määrä vaihteli yhdestä kokokärrylliseen, jotkut näet osaa shoppailuntaidon, ja tilipäivänä ei nuukailla.

Päivän päätteeksi meidät kuljetettiin Lin-nanmäelle Peacock-teatteriin, jossa kat-soimme musiikki-iloittelua “Aikuisten oi-keesti”. Muutama kulttuurinvieroksujavietti aikansa Linnanmäen muissa kohteis-sa ja suuren osan ajasta vain istuen pen-killä ihmettelemässä väen paljoutta, me-teliä, kansan pohjatonta nälkää ja varsinkummallisia vaatteita ja niitä kenkiä. Montakokemusta rikkaampana palasimme illanpimetessä kotiin.

Kesä on perinteisesti yhdistysrintamal-la varsin hiljaista aikaa; vain tosi aktiivitjoutuvat silloin töihin. Kuten nytkin ke-säkuussa pääluottamusmies sai ensin ollakaksi päivää Naantalin kylpylässä valmis-telemassa poliittisten päättäjien, ylimmänvirkamiesjohdon ja muiden pääluottojenkanssa Kankaanpään kaupungin strate-giaa vuosille 2006–2012. Kaksi seuraavaapäivää menivätkin sitten Raumalla kunta-alan työmarkkinaseminaarissa.

Ensimmäisen päivän teemana oli “on-nistunutta palkka- ja palkitsemispolitiik-kaa etsimässä”; kuulimme kokemuksia tu-lospalkkiojärjestelmän käytöstä mm. Rau-malla ja HUS-kuntayhtymässä sekä koke-muksia yksityissektorilta. Toisena päivä-nä tutkailtiin palvelu- ja henkilöstöstrate-gioiden haasteita ja reunaehtoja, joita kun-tatalouden synkät näkymät värittävät.Kuntatalouden, palvelujen ja henkilöstö-politiikan yhteensovittaminen taitaa ollamonella seutukunnalla edessä. Todetta-koon tässä vielä julkisesti, että osallistu-jien turnauskestävyys on selvästi heiken-tynyt, sillä neljäs päivä poissa kotoa pie-nensi selvästi kuuntelemisen ja omaksu-misen vastaanottokykyä (siis väsytti nii-iin!!).

Elokuussa Jytyliitto järjesti ensimmäi-sen kerran henkilöstön edustajien valta-kunnallisen tapaamisen Tampere-talolla.Paikalla oli yli 150 jytyläistä kuuntelemas-sa mm. ministeri Filatovin luentoa työntulevaisuudesta suomalaisilla työpaikoil-la, palvelu- ja kuntarakenteen uudistus-hankkeen nykyvaihetta ja muita ajankoh-taisia aiheita. Tapaaminen sujui rennontunnelman vallitessa, ja paikalla oli paljonedustajia myös Jytyn uusilta yksityisiltäaloilta.

Yhdistyksen hallitus on syksyn ensikokouksessaan pohdiskellut yhdistyksen

KTV:n os.411 virkis-tystoimi-kunnankuulumisia

Kesä takana ja syksy saa. Virkistystoi-mikunta on erinomaisen tyytyväinen jä-sentensä aktiivisuuteen. Virkistystoimi-kunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja retkiinon osallistuttu melkeinpä kiitettävästi.Edelleenkin kaipaamme hyviä vinkkejä,miten voisimme toimia ja mitä järjestää.Teatteriretkellä tuotiin julki Likkojen Lenk-kiin osallistuminen, tai paremminkin sin-ne kuljetuksen järjestäminen. Heti pian il-moittautuikin viisi miestä. Ilmoittautumi-set peruttiin, koska kävi ilmi, ettei kysees-sä ollutkaan perinteinen naisten takaa-ajo.Kuljetus järjestyy, jos löytyy asiasta kiin-nostuneita. Ottakaa yhteyttä virkistystoi-mikuntaan.

Syksyn korvalla eli 15.10. järjestämmeostosretken Ikeaan. Tarkempia tietoja an-taa Anne-Marja.

Pikkujoulu vietetään 26.11. Jämillä. Mu-kaan olemme kutsuneet JämijärvenKTV:läiset.

Virkistystoimikunta toivottaa leutoasyksyä ja vähälumista talvea (viimeksimainittu ajatellen lähinnä pieniä teiden-hoitomäärärahoja ja ikääntyviä talonmie-hiä).

JK

uuden tuulipuvun väritystä, josta lähe-tettiin valmistavalle tehtaalle kolme ehdo-tusta värimallien valintaa varten. Sen jäl-keen päätetään lopullisesti, mikä malli javäri valitaan. Ulkoilupuvun tilaamisestatiedotetaan myöhemmin syksyn aikanatarkemmin.

Vapaa-aikatoimikunnan tarjonnassa onlokakuulla matka Turkuun Osaava Nainen-messuille 22.10. Marraskuussa on pikku-jouluristeily Silja Europalla ja joulukuunalussa vielä musikaali Valoa ikkunassaPorin teatterissa. Näillä eväillä sitten jak-samme loppuvuoden puurtaa, toivotta-vasti.

Pirjo Kivimäki, Jytyn pääluottamusmies

Hallintokeskuksen väkeä ongella ja muuten vaan.

22

Mikko Loukkalahti60 vuottaMaankäyttöosastolla juhlittiin rakennus-tarkastaja Mikko Loukkalahden 60-vuo-tispäivää. Lämminhenkisessä tilaisuudes-sa vastuualueen esimies Maija Anttilaesitti juhlapuheessaan osuvasti kaikentarpeellisen. Näin Maija lausui:

“HYVÄ TYÖTOVERI MIKKO!Sinun lähimpänä esimiehenäsi minulla

on suuri kunnia esittää Sinulle kaupun-gin viralliset 60-vuotispäiväonnittelut. Si-nulle luovutettava kaupungin viiri ja ar-vokas lahja kertovat siitä, että olet tehnytpitkän työuran - oikeastaan voi käyttääilmausta elämäntyösi - Kankaanpään kau-pungin palveluksessa.

Kaupungin palvelukseen, rakennusval-vontatoimistoon, tulit 30 vuotta sitten elitarkkaan ottaen 16.5.1975, aluksi raken-nusmestarin virkaan. Sittemmin olet näyt-tänyt kyntesi rakennustarkastajan vaati-vassa tehtävässä vuodesta 1993 lähtien.Työsi ohella olet hoitanut myös joitakinluottamustehtäviä sekä osallistunut aktii-visesti ammattiyhdistystoimintaan mm.teknisten luottamusmiehenä ja pääluotta-musmiehenä. Näistä palveluksistasi onminulla tässä yhteydessä tilaisuus esit-tää kaupungin puolesta mitä parhaat kii-tokset!

Tehtävä, jota hoidat, on merkittävä. Ra-kennusvalvonnan profiili on myös valta-kunnallisesti ollut nousussa. Esimerkki-nä mainittakoon, että Oulun kaupunginrakennusvalvonta sai vuoden 2004SAFA-palkinnon. Siteeraankin nyt mo-nessa mielessä ajankohtaista Oulun ra-kennusvalvontaviraston päällikköä Tapa-

ni Mäkikyröä, joka kirjoitti viimeisessäRakennettu ympäristö lehdessä seuraa-vasti:

”Millä toisella kunnallisella toimijal-la on euromääräisesti yhtä arvokas ope-rointikenttä kuin rakennusvalvonnalla,eli päätösten rahallinen arvo yhtä iso. –Ei millään.

Laskekaapa uudisrakennusten ja sa-neerausten tuotantohinta kunnassanne.Huomioikaa, että rakennusten todelli-nen elinkaarikustannus nostaa hinnanvielä 2–3-kertaiseksi. Siinä jää kunnankoko budjetti helposti toiseksi. Isoissakaupungeissa rakentamisen talousluvutovat jopa 3-kertaisia kaupungin kokobudjettiin verrattuna. Ja lisäksi osa ope-roinnista kohdistuu isoihin arvolatauk-siin. Eli rakennusvalvonnalla on suun-nattoman suuri ja arvokas toiminta-alue.

Millä toisella toimijalla on kunnassakoko rakentamisen kenttä paremminhallussa kuin rakennusvalvonnalla. – Eimillään.”

Tietysti kaavoittajana voisin esittää sa-mansuuntaisia arvioita maankäytön suun-nittelun merkityksestä ja vielä pidempiai-kaisista vaikutuksista, mutta jääköön senyt tässä.

Mikon luonnehdintaan viranhaltijana,yhteistyökumppanina ja työtoverina ei-vät tahdo mitkään laatusanat riittää. Oletkunnon vanhan ajan viranhaltija sananhyvässä merkityksessä: jämpti, tinkimä-tön, lahjomaton, tasapuolinen, oikeuden-mukainen jne. Ympäristölautakunnan pu-heenjohtaja kiteytti asian oivallisesti on-

Juhlapuhe: Maija AnttilaMuu teksti ja kuva: Pirjo Kivimäki

nitellessaan Mikkoa lautakunnan kokouk-sessa: “Jos tämän miehen kanssa joutuuhankaluuksiin, on syytä itse katsoa pei-liin!”

Yhteistyö kaavoituksen ja rakennusval-vonnan kesken sujuu moitteettomasti,mikä on onnistuneen kaupunkikuvan pe-rusedellytys. Puhallamme mielestäni yh-teen hiileen. Sinulla on itsetunto kohdal-laan, kun kysymisen ja yhteisen neuvon-pidon kynnys ei ole korkealla.

Koko maankäyttöosaston väki on var-masti valmis toteamaan, että parempaatyötoveria on vaikea kuvitella. Olemme iloi-sia, että voimme viettää terveen ja eteen-päin suunnistavan Mikon kanssa tätämerkkipäivää, vaikka et vanhenemistahalunnut näyttävämmin juhliakaan. Sen-kin olisit ansainnut, mutta kun olet vieläniin vaatimatonkin. On kuitenkin muka-vaa, että voimme näin työkaverien kes-ken pysähtyä yhteiseksi hetkeksi arkipäi-vän keskellä. Kiitos siitä ja onnea!

Musiikkiopisto täyttää 40 vuotta tänäsyksynä. Koko vuoden konserttitarjontaon ollut osa juhlavuotta, mutta varsinai-nen pääjuhla pidetään 17.marraskuuta.Opisto perustettiin taidekoulun kanssasamana vuonna 1965. Molempien koulu-jen ylläpitäjinä toimivat yhdistykset, joi-den aktiiviset jäsenet polkaisivat paikka-kunnalla käyntiin kaksi merkittävää kult-

tuurilaitosta.Musiikkiopisto siirtyi kaupungin omis-

tukseen 15 vuotta sitten. Siinä vaiheessaopistossa oli jo 300 oppilasta, rehtorinaJuhani Numminen ja uusien opettajientarve kova.

Musiikkiopiston yhteydessä toimiiedelleenkin sen perustanut musiikkiyhdis-tys, nykyiseltä nimeltään Kankaanpään

Musiikkiopiston tuki ry, joka jakaa vuo-sittain stipendejä musiikkiopiston oppi-laille sekä järjestää konsertteja ja muitamusiikkitapahtumia kaupungin kulttuuri-tarjonnan rikastamiseksi.

Juhlien yhteyteen tuki ry järjestää yh-dessä musiikkiopiston kanssa Satakun-nan pianokilpailun 26.–27.11. Satakunnanmusiikkioppilaitoksia yhdistävä pianokil-pailu järjestetään Kankaanpäässä nyt en-simmäistä kertaa. Kilpailuun odotetaan ar-vovaltaista tuomaristoa ja se on yleisölleavoin.

40-vuotias musiikkiopistojuhlii marraskuussaTeksti: Hannele Piippo-Fair

23

Kaupungin henkilökunnan sairausvastaanotto

Päivystävän työterveyshoitajan sairausvastaanotto ar-kisin klo 8–11 välisenä aikana. Päivystäjän tunnistaa hä-nen ovessaan olevasta ilmoituksesta ”Vastaanotto arki-sin ilman ajanvarausta klo 8–11 ”.Omalle työterveyshoitajalle ajanvaraus puh. 577 3241 taikaupungin puhelimista suoraan 3241. Työterveyslääkä-rille ajanvaraus puh. 577 3240 tai kaupungin puhelimistasuoraan 3240.

Katupeili

TYÖTERVEYSHUOLTO

Lämmin kiitos!.....

Kaikille teille, jotka muistitte minua,jäädessäni eläkkeelle. Jumalansiunausta ja työn iloa toivottaen.

Sinikka Kaartinen

SYNTYNYT

Lähihoitaja Elina Helinille poika 31.1.2005,Mikael Henrik.Päivähoidon alueohjaaja Susanna Juntti-lalle poika 31.5.2005, Onni Juuso Juhani,4120 g/53 cm.

ELÄKKEELLE

Perhepäivähoitaja Raija Alppi 1.8.2005Perhepäivähoitaja Vappu Hieta 1.9.2005Keittäjä-siivooja Sinikka Kaartinen 1.8.2005Siivooja Marja-Leena Karlsson 1.10.2005Keittäjä-siivooja Anja Mustaniemi 1.8.2005Perhepäivähoitaja Eija Nieminen 1.4.2004Siivooja Ritva Viitasalo 1.7.2005

50 VUOTTA

Talonmies Pekka Kivimäki 28.8.2005Osastoapulainen Airi Liimu 6.6.2005

60 VUOTTA

Siivooja Leila Jokela 6.8.2005Liikuntatoimenjohtaja Jorma Junttila18.8.2005Rehtori Paavo Kamppi 26.7.2005Talonmies Aimo Kauramäki 3.8.2005Rakennustarkastaja Mikko Loukkalahti20.7.2005

Tarvitsetko fysioterapiaa?

Tässä muutama käytännön ohje miten toimia saa-masi lähetteen kanssa.• Työterveyslääkärin lähetteellä hakeudutaan fy-sioterapiaan yksityissektorille.• Tarvittaessa tuki- ja liikuntaelinongelmissa työ-fysioterapeutit suorittavat tutkimusta, ohjausta janeuvontaa työterveyshuollon asiakkaille.• Terveyskeskuksen fysioterapiayksiköstä voisaada fysioterapiaa terveyskeskuslääkärin, muttaei työterveyslääkärin lähetteellä.

Kankaanpään kaupunginhenkilöstölehti

JULKAISIJAYhteistyötoimikunta

TOIMITUSHannele Piippo-Fair, vastaavaKauko JussilaPirjo KivimäkiTuomas Väinä

ULKOASUJarmo Välimäki

PAINOPAIKKAParkanon kirjapaino

Seuraavaan Viskuriin tarkoitettuaineisto 21.11. mennessä osoitteeseenviskuri@kankaanpaa.fi.

Viskuri

Fujitsu Services Oy:n Patja-pe-rustietotekniikkapalvelu Kan-kaanpään kaupungille päättyy30.9.2005.Fujitsu haluaa kiittää yhteistyös-tä ja toivottaa hyvää jatkoa Kan-kaanpään kaupungille!

”Kaikkeen, minkäeteen ihminen ontehnyt työtä, hän jät-tää osan sydämes-tään.”

(Henryk Sienkiewicz)

Kiittäen ja lämmöllämuistaen!

Hanna-LeenaVainiomäki

24