VT 0402 Kannet 1 ja 4 19.4.2004 22:57 Sivu 1

VESITALOUS

Vol. XLV

Julkaisija

YMPÄRISTÖVIESTINTÄ YVT Oy(omistajat:

Maa- ja vesitekniikan tuki ry jaVesi- ja viemärilaitosyhdistys ry)

Päätoimittaja

TIMO MAASILTA, dipl.ins.E-mail: timo.maasilta@mvtt.fi

Toimitus ja tilaukset

MARJA-LEENA JÄRVItoimitussihteeri

Tontunmäentie 33 D02200 Espoo

Puhelin ja faksi (09) 412 5530E-mail: vesitalous@mvtt.fi

Talous

TAINA HIHKIÖPuhelin (09) 694 0622Faksi (09) 694 9772

Nordea 120030-29103E-mail: taina.hihkio@mvtt.fi

Ilmoitukset

MIKKO KORHONENOllilantie 11 S04250 Kerava

Puhelin (09) 242 8057GSM 050 464 1957

E-mail: mikko.korhonen@mark-kor.fi

Kannen kuvaFertö- eli Neusiedlerjärvi Unkarin ja

Itävallan rajalla on Euraasian läntisinarojärvi. (Esko Kuusisto)

Painopaikka

FORSSAN KIRJAPAINO OyISO 9002

ISSN 0505-3838Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

Vuosikerran hinta 50 €.

www.vesitalous.com

Tämän numeron kokosivat

LAURA SAIJONMAA, ESKO KUUSISTOKARRI ELOHEIMO, KARI HOMANEN ja

MARKKU MAUNULA

Euroopan unioni laajenee – lähialueyhteistyö painottuu VenäjälleKristiina Isokallio

5Uusien EU-maiden vesivarat ja vesiongelmatEsko Kuusisto

Euroopan unioni saa vappuna 2004 kymmenen uutta jäsenmaata ja 75 miljoonaa uutta kansalaista. Vesivarat ovat useimmissa tulokasmaissa niukat – vain Baltian maissa ja Sloveniassa vettä on asukasta kohti yli vanhan EU:n keskiarvon. Myös vesihuollon ja vesiensuojelun tila on heikko; niiden kohentamiseen tarvittaisiin lähimmän 15 vuoden aikana jopa sata miljardia euroa.

7Liettuan vesisektori – Euroopan unionin haasteetSimonas Valatka

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Liettuassa alkoi 1990-luvulla merkittävien muutosten kausi. Vesisektori ei ollut poikkeus. Nyt ovat edessäuudet haasteet, kun vesisektori on sopeutettava Euroopan unioniin.

12Berettyó-joen päästöonnettomuuksien ehkäisy- ja torjuntasuunnitelmaSylvie Fraboulet-Jussila, Mikko Punkari ja Jukka Tana

Suomen ympäristöministeriö rahoitti vuonna 2003 Unkarin ja Romanian alueilla virtaavan Berettyó/Barcau-joen päästöonnettomuuksien ehkäisy- jatorjuntasuunnitelman laatimisen. Suunnitelma laadittiin tiiviissä yhteistyössäkummankin maan ympäristöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

16Viron vesihuoltohankkeetKarri Eloheimo

Viron 13-vuotisen itsenäisyyden aikana on Suomen ympäristöministeriönmyöntämä lähialueavustus ollut merkittävä rahoituskeino, jonka avulla Viron kuntien vesi- ja viemärisektoria on nostettu luhistumiskunnosta kohti EU:n vaatimaa tasoa.

19

2 2004

S I S Ä L T Ö

T O I M I T U S K U N T A

JUHANI KETTUNENtekn.tri, dosenttitutkimusjohtaja, professoriRiista- ja kalataloudentutkimuslaitosTeknillinen korkeakoulu

ESKO KUUSISTOfil.tri, hydrologiSuomen ympäristökeskus,hydrologian yksikkö

MARKKU MAUNULAdipl.ins., yksikönpäällikköSuomen ympäristökeskusasiantuntijapalveluosastovesivarayksikkö

MARJA LUNTAMOdipl.ins., johtajaPorin Vesi

PIPSA POIKOLAINENdipl.ins., maat.metsät.kandUudenmaan ympäristökeskus

LEA SIIVOLAdipl.ins., ympäristöneuvosLänsi-Suomen ympäristölupavirasto

RIKU VAHALAdipl.ins. (väit.)Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

OLLI VARIStekn.tri, dosentti, akatemiatutkijaTeknillinen korkeakoulu

ERKKI VUORIlääket.kir.tri, oikeuskemian professoriHelsingin yliopisto, oikeuslääketieteen laitos

VESITALOUS 2 20042

VT0402 s02-03 19.4.2004 22:59 Sivu 2

Kriisi- ja rutiiniviestintä levätiedotuksessaJari LyytimäkiVesistöjen rehevöityminen on näkyvimpiä ympäristö-uutisoinnin aiheita. Leväongelmat koskettavat läheisesti monia suomalaisia, mutta leviin liittyvän viestinnän vaikutuksista tiedetään kuitenkin vain vähän. 41Liikehakemisto 45PuheenvuoroJarmo J. Hukka 49Taistelu vedestäMarko KeskinenKirja-arvostelu 50Maailman vedet 52Vesiväen tietokaivoAnneli Tiainen 53Maailman vesipäiväPertti SeunaMaailman vesipäivän valtakunnallisessa seminaarissa tarkasteltiin vesiin ja vesiasioihin liittyviä ongelmia Suomessa ja maailmalla. 50

Abstracts 57Puolan vesiongelmatZbigniew Kundzevicz 58

VESITALOUS 2 20043

www.vesitalous.com

Pyydä vesihuollontarviketarjous Vesitalouden

markkinapaikan kautta!VESITALOUS 3/2004ilmestyy 8.6. Teemana onmaaseutu, maatalous, haja-asutus. Kokoajina SirpaKurppa, Maija Paasonen-Kivekäs ja Juhani Kettunen.Ilmoitusvaraukset 10.5. men-nessä.

Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit.

Romahtaako vedenkulutus Venäjälläkin?Kari Johansson ja Raisa Kyrönseppä

Siirtyminen suunnitelmataloudesta markkinatalouteen toi mukanaan vedenkulutuksen romahduksen Baltian maissa.Nyt sama kehitys on odotettavissa Venäjällä,kun vesitariffeissa siirrytään kustannusvastaavuuteen ja kulutuksen mittaukseen.

21

Tallinnan Vesi – yksityistäminen osoittautui oikeaksi ratkaisuksiBob Gallienne

Tallinnan Veden kolme ensimmäistä vuotta yksityistämisenjälkeen ovat olleet hyvin menestykselliset. Yhtiö on saavuttanut taloudelliset tavoitteensa ja on uudelleen organisoitu hyvät vesihuoltopalvelut tarjoavaksiasiakaslähtöiseksi yritykseksi.

26Typensidonta ilmasta sellu- japaperitehtaiden aktiivilietelaitoksissaJuhani Turunen

Jollei aktiiviilietelaitoksen ilmastusaltaassa ole tarpeeksityppiravinnetta, alkavat jotkin lietteen mikrobeista sitoatyppeä ilmasta. Tämä johtaa puhdistustuloksenheikkenemiseen.

31Typenpoiston tehostusta prosessi-järjestelyin Raision puhdistamollaMarkku Huhtamäki ja Leena Huhtamäki

Raision normaalikuormitteisessa aktiivilieteprosessissasaavutettiin yli 70 %:n typenpoisto ilmastamattomillavyöhykkeillä ja kontrolloimalla redox-potentiaalia.Puhdistamolle lisättiin teollisuuden jätevesikuormitustaesikäsittelyä vähentämällä.

37

VT0402 s02-03 19.4.2004 23:00 Sivu 3

KUINKA MITATAANPUMPUN HYÖTYSUHDE

TODELLISUUDESSATukkeentumatonta pumppausta ABS:n uudellaAFP-ME -sarjan pumpuilla.

– Jätevedelle suunniteltu pumpun hydrauliikka– Erittäin korkea moottorin hyötysuhde– Suljettu jäähdytysjärjestelmä

Tehty toimimaan erittäin vaativissa olosuhteissa. Paraskokonaistaloudellisuus on pumpuissa, jotka pystyvättoimimaan ongelmitta vaikeissa olosuhteissa.

.

www.abspumps.com

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:02 Sivu 4

VESITALOUS 2 20045

P Ä Ä K I R J O I T U S

Kristiina Isokallio neuvotteleva virkamiesYmpäristöministeriöE-mail: kristiina.isokallio@ympristo.fi

Kuluneiden yli kymmenen vuodenaikana Suomi on tukenut Itä- ja Keski-Euroopan talouden muutosta mitta-villa yhteistyöohjelmilla. Lähialueyh-teistyön painopisteitä on ollut ympä-ristönsuojelun edistäminen erityisestiVirossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassaja Luoteis-Venäjällä.

Kansainvälisten rahoituslaitosten lai-noilla, kahdenvälisillä avustuksilla japaikallisella rahoituksella on erityisestiBaltian maissa toteutettu mittavia vesi-sektorin hankkeita. Niiden tuloksenasuurten kaupunkien juomavesihuoltoon parantunut ja pistekuormitus Itäme-reen vähentynyt merkittävästi. Paljon onkuitenkin vielä tehtävää, jotta Euroopanunionin ympäristölainsäädäntö saadaantoimeenpantua varsinkin pienissä ja kes-kisuurissa yhdyskunnissa. Investointienlisäksi tämä edellyttää panostusta ym-päristö- ja projektihallinnon valmiuksienparantamiseen. Jotta tulokset olisivatkestäviä, vesilaitosten talouden, käytönja kunnossapidon tulee toimia.

Ympäristöyhteistyön tärkein ala onollut vesiensuojelu. Ympäristöministe-riö on osoittanut vuodesta 1991 lähtienlähialueen maissa toteutettuihin ym-päristönsuojeluinvestointeihin ja tekni-seen apuun yhteensä noin 138 miljoo-naa euroa. Tästä yli 80 % on käytetty ve-siensuojeluun. Merkittävimpiä yhteis-hankkeita Baltian maissa ovat olleet Tal-linnan jätevedenpuhdistuksen tehosta-minen sekä vesiensuojeluinvestoinnitViron muissa kaupungeissa, RiiassaLatviassa ja Klaipedassa Liettuassa.

Suomalaiset yritykset ovat olleetavainasemassa Suomen tukemien hank-keiden suunnittelussa ja toteutuksessa.Yritykset ovat saaneet näin osaamistaja kokemusta, joiden avulla ne voivathyödyntää EU:n mittavia rahoitusoh-jelmia uusissa jäsenmaissa. EU:n ra-kennerahastoa ja ulkosuhderahoitustaollaan uudistamassa. Uudet nk. naa-puruusohjelmat tulevat olemaan mer-kittävä rahoitusinstrumentti EU:n ja Ve-näjän raja-alueyhteistyössä.

Suomen kahdenvälinen tuki EU:nuusille jäsenmaille loppuu tänä vuon-na joitain poikkeuksia kuten ulkoistenuhkien torjuntaa lukuun ottamatta. Suo-mella ja Baltian mailla on yhteisiä kiin-nostuksen kohteita, joita edistetäänEU:n sisällä normaalina viranomaisyh-teistyönä. Suomen lähialueyhteistyöpainottuu jatkossa Venäjälle, erityises-ti Luoteis-Venäjälle. Käytettävissä ole-vat määrärahat tulevat asteittain pie-nenemään. Ympäristönsuojelu on kes-keinen lähialueyhteistyön sektori myöstulevina vuosina.

Suomen hallituksen hyväksymässäSuomen Itämeri-ohjelmassa kiinnite-tään huomiota kotimaisten, Suomessatoteutettavien toimien lisäksi myös lä-hialueilla tehtäviin investointeihin. Eri-tyisesti Itämerta rehevöittävän kuormi-tuksen vähentäminen Pietarissa, meri-liikenteen turvallisuuden ja öljyntor-junnan parantaminen Suomenlahdellasekä vaarallisten aineiden torjunta ovatajankohtaisia yhteistyöaiheita pitkälletulevaisuuteen.

Euroopan unioni laajenee– lähialueyhteistyö painottuu Venäjälle

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:02 Sivu 5

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:02 Sivu 6

VESITALOUS 2 20047

U U D E T E U - M A A T

luku 6), Rhonen (9) ja Pon (10) latvat. Janeljästä Euroopan suurimmasta joestakolme – Volga, Petshora ja Vienanjoki –virtaa kaukana Äiti-Venäjällä.

Tulokasmaiden vesivarat

Vanhassa EU:ssa Suomi oli, hieman yl-lättäen, vähäsateisin maa. Meillä sataakeskimäärin 660 mm vuodessa, mikäon 20 milliä vähemmän kuin Espanjas-sa. Pieni haihdunta ja harvaan ripotel-lut ihmiset saivat kuitenkin aikaan sen,että asukasta kohti lasketut vesivaram-me, 20 700 litraa vuodessa, olivat van-han EU:n runsaimmat.

Laajentumisen myötä Suomi tipah-taa kuivuustilastossa peräti neljännek-si. Kyproksella sataa keskimäärin 500mm vuodessa, Maltalla 520 mm ja Un-karissa 620 mm. Nämä kolme maataovat myös henkeä kohti mitatuilla ve-sivaroilla uusien EU-maiden peränpi-täjinä (taulukko 1). Malta on myös ko-

Vesistökartalla EU laajenee katta-maan useita suuria Itämereen laskeviajokia: Oder ja Veiksel Puolassa, Nemu-nas Liettuassa ja Daugava (Väinäjoki)Latviassa. Melkoisen harppauksen ala-virtaan EU tekee myös Tonavalla. Van-haan unioniin kuului 140 000 km2 To-navan vesistöä, uuteen 325 000 km2 eli40 % tästä Keski-Euroopan mahtivesis-töstä. Samalla Tonava ohittaa ReininEU:n kansainvälisimpänä vesistöalu-eena. Rein ulottuu kuuden unionimaanalueelle, Tonava vapun jälkeen seitse-mään maahan, mutta toiset seitsemänovat vielä unionin ulkopuolella. – Suu-rimmat EU:n ’sisäjoet’ ovat Loire ja El-be, jotka Euroopan tilastossa ovat si-joilla 12 ja 13.

Mielenkiintoisena detaljina todetta-koon, ettei yksikään Euroopan kym-menestä suurimmasta vesistöstä olelaajentumisen jälkeenkään kokonaanEU:n alueella. Pahimpana kantona kas-kessa on Sveitsi, jossa ovat Reinin (sija-

UUSIEN EU-MAIDENVESIVARAT JA VESIONGELMAT

Esko Kuusistofil.tri, hydrologiSuomen ympäristökeskusE-mail: esko.kuusisto@ymparisto.fi

Euroopan unionin itäisin kolkka siirtyy vappuna2004 Ilomantsin Möhköstä Kyproksen Grkekon nie-melle, parisataa kilometriä idemmäksi. Kypros on-kin ainoa uusi EU-maa, joka ulottuu Suomen itä-puolelle. Silti unionin laajentumista kutsutaan itä-laajentumiseksi. Maantieteellisesti osuvampaa oli-si puhua ’keskilaajentumisesta’, koska Euroopan kes-kipiste, ’Europas Centras’ Liettuassa, mahtuu nipinnapin uuden unionin alueelle. Siitä on Aasian rajal-le, Uralille, vielä pitkä matka.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:02 Sivu 7

ko laajentuneen EU:n vähävetisin; Alan-komaissa ja Belgiassa vesivarat ovat sa-maa luokkaa kuin Unkarissa.

Toisaalta Unkari on Euroopan kar-talla suurten vesien läpikulkumaa. Sitäse on ollut myös geopoliittisesti histo-rian saatossa. Kun Tonavaa pitkin tule-vat vedet otetaan tilastoon mukaan ’vie-raina vesinä’, Unkarin vesivarat lähes20-kertaistuvat. Tämä Tonava-ilmiö nä-kyy lievempänä Slovakiassa. Myös Lat-via, Liettua ja Slovenia saavat runsaas-ti vettä naapurimaista.

Slovenia on henkeä kohti laskettunatulokasmaista vesirikkain. Laajentu-neessa unionissa se sijoittuu Suomen jaRuotsin jälkeen kolmanneksi, Irlanninedelle. Myös Baltian maissa vettä onmelko runsaasti, muissa uusissa jäsen-maissa vesivarat jäävät alle vanhanEU:n keskiarvon.

Vedenkäytössä suuria eroja

Käytössä olevien vesivarojen vaihte-luskaala on tulokasmaissa erittäin laa-

tä vedestä on peräisin merestä; saari-valtion energiankulutuksesta yli kym-menesosa kuluu suolanpoistoon. Li-säksi käytetään pohjavettä, koska 14 %vuosisadannasta imeytyy pohjavedek-si (Bendix & al. 2002).

Pienimpiä vedenkäyttäjiä ovat baltit,joille riittää 220–330 litraa vuorokau-dessa. Näissä maissa on käytössä vain1–2 % vesivaroista eli suunnilleen sa-man verran kuin Suomessa ja Ruotsis-sa. Sloveniassa käyttöaste jää prosentintuntumaan. Jos jäähdytysvedet otetaantilastoon mukaan, Liettuan vedenkäyt-tö kasvaa lähes 20-kertaiseksi ja Vironkuusinkertaiseksi. Edellinen jäähdyttääIgnalinan ydinvoimalaa, jälkimmäinenpalavankiven voimalaitoksia. Unkarinvedenkäyttö kasvaisi Paksin ydinvoi-malan jäähdytysvesien myötä yli kol-minkertaiseksi ja ylittäisi silloin näen-näisesti uusiutuvien vesivarojen mää-rän. Jäähdytysvesi otetaan kuitenkin To-navasta, joka rantaimeytyksen kauttapalvelee myös Budapestin vesihuoltoa.

Kun jäähdytysvedet on karsittu tilas-

VESITALOUS 2 20048

Taulukko 1. Uusien EU-maiden vesivarat(CEETAC 2000).

Omat Omat Vieraat

(km3/a) (m3/a (km3/a)

asukas)

Kypros 0,9 1100 0

Latvia 14,6 6100 19,4

Liettua 15,4 4140 10,8

Malta 0,05 130 0

Puola 53,6 1440 5,0

Slovakia 14,2 2630 62,3

Slovenia 32,2 16100 13,2

Tsekki 15,1 1460 0,5

Unkari 6,0 600 109,0

Viro 11,7 8050 4,7

Tonava on uuden unionin kansainvälisin vesistö. Unkarin pääkaupungissa se erottaa Budan ja Pestin.

ja (taulukko 2). Runsaimmin vettä käy-tetään Maltalla, lähes 1 300 litraa asu-kasta kohti vuorokaudessa. Pääosa täs-

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:02 Sivu 8

VESITALOUS 2 20049

tosta pois, asutuksen osuus veden ko-konaiskäytöstä vaihtelee välillä 26–86%. Turistit kasvattavat tätä osuutta Mal-talla (yli miljoona kävijää vuodessa) jaKyproksella (lähes kolme miljoonaa).Teollisuus on suurin vedenkäyttäjä Tse-kissä ja Slovakiassa, maatalous Unka-rissa ja hieman yllättäen myös Virossa.Ehkä on paikallaan todeta, että eri läh-teistä kerätty taulukko 2 ei välttämättäole kaikilta osin virheetön.

Veden kallistuminen ja vanhan teolli-suuden alasajo pienensivät vedenkulu-tusta 1990-luvulla merkittävästi monis-sa tulokasmaissa. Esimerkiksi Latviassakulutus väheni peräti kolmannekseen.Tämä kehitys jatkuu yhä, mutta muu-toksen merkkejä on näkyvissä. Erityisestimaatalouden vedenkäyttö tullee lisään-tymään, koska kastelun tarve on suurivarsinkin Puolassa ja Unkarissa.

Useita pahoja tulvia

Euroopan pahimmat tulvat ovat viimevuosina painottuneet tulokasmaidenalueelle sekä Saksaan. Oderin tulva ke-sällä 1997 aiheutti kuuden miljardin eu-ron vahingot Puolassa, Tsekissä ja Sak-sassa. Kuolonuhreja tämä tulva vaati110, kaikki kahdessa ensin mainitussamaassa. Useilla mittausasemilla ylitet-tiin selvästi aiemmin havaitut tulva-korkeudet.

Vuonna 1998 paikallinen äkkitulvasurmasi 49 ihmistä Slovakiassa. Seu-raavana vuonna tulvi Tisza Unkarissa,lähes puoli miljoonaa hehtaaria vilje-lysmaita jäi veden alle. Tammikuussa2000 sateet ja lumen sulaminen nosti-vat Tiszan uuteen tulvaan. Suurimmatvahingot aiheutti tuolloin Baia Marenjätepadon sortuminen joen latvoilla Ro-manian puolella; syanidi myrkytti

Tiszan pahoin ja yli 200 tonnia kalojakuoli.

Heinäkuussa 2000 Veiksel tulvi voi-mallisesti, seuraavassa kuussa oli El-ben ja Tonavan vuoro. Vieläkin pa-hemmiksi kesätulvat äityivät elokuus-sa 2002. Vanha Praha kärsi mittavat vahingot, samoin Dresden ja useatmuut Saksan kaupungit. Rankin mi-tattu 24 tunnin sade oli peräti 312 mm(Ulbrich & al. 2003). Kokonaisva-hingot olivat Tsekissä 2,5 G€, Itäval-lassa 3 G€ ja Saksassa 9 G€. Tämä tul-va on kallein Eurooppaa viime vuosi-kymmeninä koetellut luonnonka-tastrofi; edellinen ennätys oli Länsi-Eu-roopan talvimyrsky Lotharilla vuodel-ta 1999.

Historiallisesti Unkari lienee se tu-lokasmaa, jota tulvat ovat pahiten ko-etelleet. Neljännes väestöstä asuu tul-vatasangoilla, joilla myös sijaitsee kol-mannes maatalousmaista ja inf-rastruktuurista. Maassa on 4 200 kilo-metriä suojavalleja. Uudessa tulvan-torjuntasuunnitelmassa aiotaan käyt-tää 400 M€ uusien vallien rakentami-seen seuraavan viiden vuoden aikana.Hankkeen mielekkyyttä on epäilty. Pi-täisikö sittenkin antaa periksi luonnol-le ja palauttaa osa ihmisen valtaamis-ta alueista tulvien luonnonmukaiseentorjuntaan?

Metsien osuus Tsekin tasavallan alasta on 11%, mutta vuoristometsistä virtaavat purot ovatvesivarojen kannalta tärkeitä. Tsekin metsät voivat hyvin; happosateiden 1980-luvullasynnyttämien metsätuhojen vaikutus osoittautui pelättyä pienemmäksi.

Taulukko 1. Uusien EU-maiden vedenkäyttö. Suhteellinenkokonaiskäyttöprosentti on laskettu omista vesivaroista. Taulukkoon kerätty useista eri lähteistä, tärkeimpänä CEETAC (2000).

Kokonaiskäyttö Eri käyttömuotojen osuudet (%)l/d as. % Asutus Teollisuus Maatalous

Kypros 960 32 73 1 26Latvia 240 1 50 46 4Liettua 220 2 50 17 33Malta 1280 360 86 2 12Puola 480 12 36 45 19Slovakia 650 9 36 60 4Slovenia 450 1 77 22 1Tsekki 740 18 27 72 1Unkari 570 35 42 10 48Viro 330 2 26 24 50

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:02 Sivu 9

Pohjavedet

Pohjavesiä koskevat tilastot ovat tulo-kasmaiden osalta puutteellisia ja risti-riitaisia. Esimerkiksi Euroopan talous-komission mukaan Puolan pohja-vesivarat olisivat peräti 36 km3/a elikaksi kolmasosaa uusiutuvista vesiva-roista. Baltian ja Puolan hydrogeologi-sissa oloissa pohjavettä voi toki syntyärunsaasti; maaston kaltevuus on laa-joilla alueilla pieni ja pintavalunta jäävähäiseksi. Unkarissa ja etenkin Slove-niassa on karstialueita, joita luonnehtiihyvin läpäisevä kalkkikallioperä jamaanalaiset joet. Slovenia ja sen eteläi-nen naapuri, EU-porttia kolkuttelevaKroatia, ovatkin maailman tunnetuim-pia karstimaita.

OECD ja EEA (2000) ovat ilmoittaneetpohjavesien osuudeksi veden koko-naiskäytöstä Puolassa 16 %, Slovenias-sa 22 %, Tsekissä 18 %, Unkarissa 16 %ja Virossa 15 %. Itä-Euroopassa on vie-lä miljoonia talouksia, jotka käyttävätyksityisiä matalakaivoja. Niiden vedenlaatu on usein heikko; nitraattipitoisuuson korkea ja suoranaiset terveyshaitatyleisiä erityisesti karjanlannan ja tor-junta-aineiden takia.

Pohjaveden liikakäyttöä esiintyyEEA:n (2000) mukaan Unkarissa 16 800km2 suuruisella alueella, Latviassa vas-taava alue on 7 600 km2, Puolassa 5 500km2 ja Kyproksella 1 250 km2. Kaivos-

teollisuuden edellyttämä pohjavedenpumppaus on aiheuttanut kosteikoidenkuivumista varsinkin Puolassa ja Un-karissa. Kaivoksista pumpatun vedenkorkea suolapitoisuus on riesana eri-tyisesti monissa Vistulan sivujoissa.Rannikoilla merivesi on pilannut poh-javesimuodostumia Latviassa, Kyprok-sella ja Puolassa.

Veden laatuongelmat

Tulokasmailla on pitkä ja kivinen taivaledessään ennen kuin vesien laatu saa-daan kohentumaan edes lähelle EU:nkeskitasoa. Puolan vesistöjen nelipor-taisessa luokittelussa ykkösluokkaan yl-ti vuonna 1998 vain 0,0% jokikilomet-reistä; 2,4% kuului kakkosluokkaan,26,6% kolmosluokkaan ja 71,0% luoki-teltiin ’biologisesti käyttökelvottomik-si’ (Kundzewicz 2001). On arvioitu, et-tä veden laatuongelmat alentavat usei-den tulokasmaiden bruttokansan-tuotetta peräti 5–10 prosentilla.

Syyllisiä veden heikkoon laatuunlöytyy kaikilta käytön sektoreilta. Ti-lanteen kohentaminen edellyttää mit-tavia investointeja; viemäröinnin ja jä-tevedenpuhdistamojen rakentamisenkustannuksista on esitetty muun muas-sa seuraava arvio: Puola 8,3, Unkari 4,8,Tsekki 3,2, Liettua 2,3, Latvia 1,6 ja Slo-vakia 0,9 miljardia euroa (CEETAC2000).

Helsingin Sanomat otsikoi 1.2.2004:’’Puolan maatalous ratkaisee Itämerentulevan kunnon’’. Artikkeliin liittyväpiirakkakartta ei tosin tue otsikkoa: Itä-meren valuma-alueen typpipäästötvuonna 2000 olivat 814 000 tonnia, jos-ta Puolan maatalouden osuus oli noin16 %. EU:n myötä lannoitteiden käyttötullee lisääntymään Puolan pelloilla.Nykyisin niitä käytetään 50 kiloa heh-taarille vuodessa, kun EU:n keskiarvoon 120 kiloa. Sosialismin aikana 1980-luvulla Puolan peltoja lannoitettiin 300kilon hehtaariannoksin.

Rajavesiriitoja

Laajentumisen myötä EU:n itäraja pite-nee lähes tuhat kilometriä, samalla Suo-men osuus itärajasta pienenee liki 40prosentista alle kolmannekseen. Uusiasuurehkoja rajavesistöjä tulee EU:n kar-talle erityisesti Baltiassa: Narvajoki (Vi-ro, Venäjä), Daugava (Latvia, Venäjä),Nemunas (Liettua, Valko-Venäjä). Ete-lämpänä Tonavasta tulee keskeinen ja-ettu suurvesistö.

Eräiden uusien vesistönaapureidenkanssa voi helposti syntyä rajavesikiis-toja. Valko-Venäjän ja Serbia-Monte-negron vesiasiat ja vesihallinto ovat eri-tyisen heikossa tilassa. Aivan kiistaton-ta ei ole ollut tulokasmaiden keskinäi-nenkään vesiyhteistyö. Slovakian ja Un-karin rajalle 1970-luvulla piirrettyGabcikovon-Nagymarosin vesivoima-la on neljännesvuosisadan ajan hiertä-nyt naapuruussuhteita. Lopulta silloi-nen Tsekkoslovakia toteutti hankkeenUnkarin vastustuksesta huolimatta. Itä-Euroopan ympäristöliikkeet pitävät yhähanketta vanhan kommunistisen jär-jestelmän symbolina.

Järvet

Kaikki vanhan EU:n kymmenen laa-jinta järveä sijaitsevat pohjan perillä,kolme Ruotsissa ja seitsemän Suomes-sa. Vesitilavuudessa Pohjois-Italian sy-vät järvet Maggiore, Como ja Gardalyövät tähän pohjoiseen rintamaan kii-lan, samoin Boden- ja Genevenjärvet,jotka tosin sijaitsevat osittain Sveitsinpuolella.

Uuden EU-alueen ja koko Keski-Eu-roopan laajin järvi, 600-neliökilometri-

VESITALOUS 2 200410

Peipsi-Pihkva on Euroopan suurin rajajärvi. Se on EU:n itärajana yli sadan kilometrinmatkalla.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:02 Sivu 10

VESITALOUS 2 200411

nen Balaton ohittaa Keiteleen ja sijoit-tuu laajentuneessa unionissa sijalle 10.Balaton on matkailullisesti erittäin tär-keä ja sen pinta pyritään pitämään tu-ristikautena 40 sentin haarukassa. Vii-me vuosina pinta on kuitenkin ollut hy-vin alhaalla; kesällä 2003 se vajui lähespuoli metriä säännöstelyn alarajan alle,vaikka luusuan pato oli koko vuodenkiinni. Huolestuneimmat tutkijat ovatjo alkaneet kysellä, häviääkö tämä ma-tala järvi kartalta kokonaan. Lisävettäolisi johdettavissa Dravajoesta, vajaansadan kilometrin päästä. Siirtojärjestel-män kustannukset olisivat noin puolimiljardia euroa. Drava on kuitenkin nel-jän valtion yhteinen vesistö, joten ve-denotto edellyttäisi Itävallan, Kroatianja Serbia-Montenegron suostumusta.

Tulokasmaista on kuitenkin löydet-tävissä Balatonia paljon avarampi jär-vinäköala. Viron ja Venäjän rajajärvi,Peipsi-Pihkva (Chudskoye-Psovskoye)on alaltaan 3 550 km2 eli koko Euroo-pan viitonen, Laatokan, Äänisen, Vä-nernin ja Suursaimaan jälkeen. Tämäjärvi ja siitä Suomenlahteen virtaavaNarvajoki hiertävät Viron ja Venäjän vä-lejä; yläpuolisella valuma-alueella onmaiden välisen rajan kulku ratifioimat-ta.

Vanhassa EU:ssa oli kolme Järvialu-eeksi kutsuttua vesikeskittymää: Eng-lannin Lake District, Pohjois-ItalianDistretto dei Laghi ja kotomaamme Jär-vialue. Nyt EU saa niitä kaksi lisää, mo-lemmat Puolasta: Masurian ja Pomme-rin järvialueet. Edellisellä järviä on 4 192, yhteisalaltaan 1 150 km2, jälkim-mäisellä 2 561 kpl ja 1 420 km2. Puola si-joittuukin järvien lukumäärässä (9 300)ja sisävesien kokonaisalassa (8 260 km2)uuden EU:n kolmanneksi Ruotsin jaSuomen jälkeen. – Puolan kieli on suo-mea rikkaampi siinä suhteessa, että jär-vialuetta voidaan kuvata sekä teknis-maantieteellisellä ilmaisulla ’pojezierze’että turisteja houkuttelevammin nimel-lä ’kraina jezior’.

Yhteenveto

Tulokasmaiden vesiasioiden koko-naistilaa voidaan hahmottaa ’Vesiköy-hyysindeksin’ avulla. Tämä vuoden2002 lopussa julkaistu 147 maan listasai meillä runsaasti julkisuutta, ei vä-

hiten sen takia, että Suomi komeili yk-kösenä eli vesiasioiden mallimaana.Valitettavasti Baltian maat ja Maltapuuttuvat listalta, eikä indeksin kehit-täjä Caroline Sullivan pystynyt tuo-reessa tiedustelussani listaa tältä osintäydentämän. Muiden tulokkaiden si-joitukset olivat:

12. Slovakia14. Slovenia46. Kypros48. Unkari51. Tsekki80. Puola

Vanhoista EU-maista seitsemän oli si-joilla 1–18 ja kaksi huonointakin (Italia,Belgia) sijoittui pian Tsekin jälkeen. Eri-tyisen kehnona tulokkaista voidaan pi-tää Puolaa; sen takana ei Euroopanmaista ollut enää muita kuin Moldo-va. Mikä Puolassa mättää? Sikäli tärkeäkysymys, että yli puolet uusista EU-kansalaisista on puolalaisia.

Vastausta voi etsiä vaikkapa tämänlehden Vieraskynästä, jonka on kirjoit-tanut professori Zbigniew Kundzewicz,kansainvälisesti tunnettu puolalainenvesiprofessori.

K i r j a l l i s u u t t a

Bendix, J., Bendix, A. ja Reudenbach, C. 2002.Umweltprobleme im Maltesischen Acrhipel. Geo-graphische Rundschau 54, Heft 4.CEETAC. 2000. Water for the 21st century: visionto action. Central and Eastern Europe. A reportpresented in the Second World Water Forum, TheHague, the Netherlands, 17–22. March 2000,78 p.EEA. 2000. Groundwater quality and quantity in Eu-rope. European Environment Agency, 144 p.Kundzewicz, Z. 2001. Water problems of centraland eastern Europe – a region in transition. Hyd-rological Sciences Journal 46(6), pp. 883-896.Ulbrich, U. & al. 2003.The central European floodsof August 2002. Weather 58, pp. 371–377.

Kuvat kirjoittajan.

Reka on tyypillinenkarstijokiSloveniassa. Sevirtaa useitakymmeniäkilometrejä syvälläkalkkikalliossa.Voimakas tulvanosti 1980-luvullavedenpintaaturistiensuosimassaluolassa peräti 60metriä, muttaonnettomuuksiltavältyttiin.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:04 Sivu 11

Siirtyminen suunnitelmataloudes-ta markkinatalouteen ravisteli kaikkiatalouden osa-alueita myös Liettuassa.Vesisektorilla tämä heijastui muunmuassa vedenkulutuksessa. Se alenivuosina 1990–2002 teollisuudessa 78 %,maataloudessa 83 % ja asutuksen vesi-huollossa 71 %. Vanha, vettä tuhlan-nut teollisuus ajautui taloudellisiin vai-keuksiin ja maareformi vähensi kaste-lua merkittävästi. Veden kallistumi-nen ja vesimittareiden käyttöönotto hil-litsivät asutuksen vedenkäyttöä (Lääne& al. 2003). Niinpä useimmat 1990-lu-vun alkupuolella rakennetut jäteve-denpuhdistamot ovat mitoitukseltaanliian suuria ja puhdistusteho on heikko.

Vuonna 1995 Liettua allekirjoitti Eu-roopan unionin kanssa esisopimuksenja jäsenyyteen valmistautuminen alkoi.Samalla käynnistyi uusien haasteidenkausi.

Kansallisen lainsäädännönmukauttaminen

Kolme ministeriötä on vastannut vesi-sektorin EU-valmisteluista Liettuassa;

päävastuu on ympäristöministeriöllä.Uimavesi- ja juomavesidirektiivien osal-ta asioita on hoitanut terveysministeriö,nitraattidirektiivin osalta maatalousmi-nisteriö. Valmistautuminen EU-jäsenyy-teen on edellyttänyt sekä lainsäädännönmukauttamista että sellaisen hallinto-järjestelmän luomista, joka kykenee la-kien toimeenpanoon ja valvontaan.

EU on suuri haaste vesisektorille: yli25 direktiiviä ja asetusta on liitettäväkansalliseen lainsäädäntöön. Hallin-nolliset resurssit tähän työhön ovat ra-jalliset ja kiire painaa päälle. Uusi vesi-laki tuli voimaan vuonna 1997, sitä täy-dennettiin vuonna 2003. Pohjavesiä kos-keva laki annettiin vuonna 1995, lakimeriympäristön suojelusta vuonna1997, juomavesilaki vuonna 2001. Näi-tä lakeja on täydennetty monin ase-tuksin ja määräyksin. EU:n rahoitus(PHARE 1999) ja bilateraalinen apu ovatolleet keskeisellä sijalla lainsäädännönkehittämisessä. Erityisesti on mainitta-va Tanskan ympäristönsuojeluvirastontuki (DANCEE 2001, 2003). Voidaan to-deta, että vaikeuksista huolimatta ta-voiteaikatauluissa on pysytty.

U U D E T E U - M A A T

VESITALOUS 2 200412

LIETTUAN VESISEKTORI – Euroopan unionin haasteet

Simonas Valatkafil.tri (ekologia ja ympäristötieteet)Aplinkos Apsaugos Politikos Centras(Ympäristöpolitiikan keskus) Vilna, LiettuaE-mail: simonas@aapc.ltKirjoittaja on väitellyt Kaunasin yliopistossa jasuorittanut maisterin tutkinnot Turun ja Lundinyliopistoissa. Viime vuosina hän on työsken-nellyt Liettuan vesipolitiikan kehittämistehtä-vissä.

Vesisektorin muutokset käynnistyivät Liettuas-sa1990-luvun alussa. Suuret alueelliset vesihuolto-laitokset hajautettiin ja vastuu vesihuollosta siirtyikunnille. Hajauttaminen oli poliittinen päätös eikäsitä suunniteltu ja ohjattu riittävän hyvin. Neljän-toista vesihuoltolaitoksen tilalle syntyi noin 50 kun-tien omistamaa yhtiötä, joiden koko, palvelujen ta-so sekä tuottavuus vaihtelivat suuresti.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:04 Sivu 12

VESITALOUS 2 200413

Vesihuollon kehittäminen

Käyttöveden laadun ja jätevesien käsit-telyn parantamista voidaan pitää tär-keimpinä vesisektorin EU-haasteina.Toteutettavia hankkeita on runsaasti janiiden kustannukset ovat korkeat.

Vesiensuojelun keskeinen merkitysympäristön kannalta oivallettiin hetiLiettuan itsenäistymisen jälkeen (NEPS1996). Alkuvaiheen keskeisinä työkoh-teina olivat jätevedenpuhdistamot.Neuvostoajan puhdistamoja parannet-tiin, uusia suuria laitoksia rakennettiin.Liettuan jokien jätevesikuormitus vä-heni puoleen. Kuitenkin typpeä ja fos-foria poistetaan tehokkaasti vain run-saasta kolmanneksesta jätevesiä; noinkuudennes käsitellään vain mekaani-sesti (MoE 2003).

Viime vuosikymmenen toimenpi-teistä huolimatta EU:n jätevesidirektii-vin toteuttaminen on Liettualle työläsja kallis tehtävä. Yli 80 % kunnallisistajätevesistä ei täyttänyt EU-normeja

vuonna 2000 (MoE 2002). Puhdistamo-ja on parannettava, viemäriverkkoja ko-hennettava ja laajennettava. Suurten in-vestointitarpeiden takia Liettualle onmyönnetty jätevesidirektiivin toimeen-panoon siirtymäkausi vuoden 2009 lop-puun.

Juomavesi on Liettuassa lähes yksin-omaan pohjavettä. Sen laatu on yleen-sä hyvä. Erityisenä ongelmana on kui-tenkin runsaasti fluoria sisältävä poh-javesi, jota käyttää 90 000 ihmistä maanluoteisosissa (Paukstys 2001). Yleisiä,maanlaajuisia pulmia ovat jakeluver-koston heikko kunto, pohjaveden kor-kea rautapitoisuus sekä maaseudun lu-kuisien matalakaivojen nitraattiongel-mat.

Jätevesi- ja juomavesidirektiivien ta-voitteiden tiellä on sekä taloudellisia et-tä hallintoon ja osaamiseen liittyviä es-teitä (LEFS 2001). EU voi kattaa ISPAnja koheesiorahastojen kautta korkein-taan 80 % hankkeiden kustannuksista.Rahoitusosuus riippuu kuitenkin hank-

keiden suuruusluokasta; koheesiora-hastoista voivat vain yli 10 M€ hank-keet saada täyden tuen. Liettuassa onkuitenkin suuri määrä pienehköjä kau-punkeja. Maan ympäristöministeriö on-kin pyrkinyt kasvattamaan hankekokoaluomalla useiden kaupunkien yhteis-hankkeita.

Investointien ohjailun helpottami-seksi Liettua on jaettu viiteen alueeseen,jotka noudattelevat suurimpien vesis-töalueiden rajoja (kuva 2). Kaikillaalueilla ovat investointien kokonais-suunnitelmat viimeistelyvaiheessa.Suunnitelmissa määritellään tarvittavattoimet ja niiden kustannukset kaikilleyli 500 asukkaan taajamille. Kiireelli-simmät hankkeet pyritään toteuttamaanvuosina 2003–2007, toisen kiireellisyys-luokan hankkeet 2007–2010 ja kolman-nen luokan 2010–2020.

Investointitarpeet on tähän mennes-sä määritetty neljällä kokonaissuun-nittelualueella. Summa kohoaa 915miljoonaan euroon, koko maata kos-

Kuva 1. Kaunasin kaupungin läpi virtaava Nemunas on Liettuan suurin joki. Sen keskivirtaama on 620 m3/s, siis suurempi kuin Vuoksen taiKemijoen. ( Kuva Esko Kuusisto)

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:04 Sivu 13

keva arvio on 1,1 miljardia euroa. Asu-kasta kohti lasketut kustannukset ovatalimmat (240 €) Nerisin alueella ja korkeimmat (800 €) Lielupen–Ventanalueella. Suunnittelusta ja toteutuk-sesta vastaa ympäristöministeriön alainen Aplinkos Projektu ValdymoAgentura (Ympäristöhankkeiden hoi-tovirasto).

Nitraatti ja vaaralliset aineet

Liettuan maatalous on murroksessa japerinteet ympäristöasioiden hoidossaovat heikot. Suuret neuvostotyylisetkollektiivit olivat vallitsevina vielä1990-luvun alussa. Ne hajautettiin yksityistiloiksi, joiden keskimääräinenviljelyala on nykyään 15 hehtaaria.Maataloustuotanto on selvästi alentu-nut.

Keskimääräinen karjatiheys olivuonna 2002 Liettuan tiloilla 0,24 yk-sikköä peltohehtaaria kohti. Se on sel-västi alle EU:n nitraattidirektiivin aset-taman rajan. Riittäviä tilastoja maata-louden aiheuttamasta kuormituksestaei ole olemassa, esimerkiksi lannoittei-den ja karjanlannan käyttömääriä eitunneta. Tilastointi on paranemassaEU:n tuella.

Nitraattidirektiivin keskeisimmät –

ja kalleimmat – vaatimukset liittyvätlannan käsittelyyn ja varastointiin maa-tiloilla. Itämeren kannalta Liettua onluokiteltu korkean nitraattihuuhtou-mariskin alueeksi (DANCEE 2001). Di-rektiivin toteuttamiseksi on käynnissäkaksi toimenpideohjelmaa; ensimmäi-nen koskee yli 300 kotieläinyksikön

(LU) tiloja, toinen kaikkia yli 10 yksi-kön tiloja. Norminmukaisten lantaloi-den rakennuskustannuksiksi ensim-mäisen vaiheen tiloille on arvioitu 34miljoonaa euroa.

EU-direktiivin mukaisten vaarallis-ten aineiden käyttö Liettuan teollisuu-dessa tunnetaan heikosti, samoin nii-den leviäminen ympäristöön sekä vai-kutukset pinta- ja pohjavesiin. Ympä-ristölupiin on usein sisällytetty vainmuutamia metalleja, joiden pitoisuuk-sia on seurattu jokivesissä. Tällä het-kellä ei ole edes mahdollista luoda ta-voitteita päästövähennyksille. Ensim-mäinen askel parempaan tuleekin ole-maan tietokannan kehittäminen(DANCEE 2003).

Vesipuitedirektiivi lisähaasteena

EU:n vesipuitedirektiivi tulee uusissajäsenmaissa voimaan tilanteessa, jossaunionin aiemman vesilainsäädännöntoimeenpano on vielä kesken. Puitedi-rektiiviä varten Liettua on jaettu neljäänvesienhoitoalueeseen (kuva 3). Kolmeniistä käsittää vesistöjä, jotka ulottuvatosittain Venäjälle (mukaan lukien Ka-liningradin alue) tai Valko-Venäjälle.Koska alueet ovat hyvin erikokoisia japaikallistason osaaminen on heikkoa,Ympäristönsuojeluvirasto on asetettu

VESITALOUS 2 200414

Kuva 2. Vesisektorin kokonaissuunnitteluhankkeiden aluejako Liettuassa.

Kuva 3. Liettuan vesienhoitoalueet.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:04 Sivu 14

Varppeenkatu 28, PL 19, 21201 Raisio puh.(02) 436 7300, fax (02) 436 7311 separtec@separtec.fi

www.hohsepartec.fi

Vedenkäsittelylaitteita

VESITALOUS 2 200415

vastaamaan kaikkien alueiden hoidos-ta.

Pintavesien ekologisen tilan seuran-ta on Liettuassa ollut puutteellista. Seon koskenut lähinnä vain suurimpia ve-sistöjä ja keskeisiä kemiallisia muuttu-jia. Tietoaukkojen paikkaus onkin en-simmäinen askel vesipuitedirektiivinsoveltamisen tiellä. Jatkossa on keski-tyttävä lisäämään osaamista paikallis-tasolla. Myös kansalaisten osallistu-mista vesiasioita koskevaan keskuste-luun ja päätöksentekoon on rohkaista-va; tältä osin Liettuassa on niukasti pe-rinteitä.

Kaikista ongelmista huolimatta vii-me vuosikymmenellä saavutettiin huo-mattavia edistysaskeleita. Niinpä myöstulevaisuuteen voidaan katsoa opti-mistisesti. Liettua tulee selviämäänEU:hun liittymisen haasteista ja maanvesillä on edessään nykyistä parempitulevaisuus.

K i r j a l l i s u u t t a

DANCEE. 2001. Transposition and implementationof the Nitrate directive in Lithuania, phase-1.Completion report.DANCEE. 2003. Transposition of the EU Water Fra-mework Directive and Elaboration of a National stra-tegy for the Management of Water Resources in Lithuania. Completion report.LEFS. 2001. Lithuanian Environmental FinancingStrategy. Mileu and the Center for EnvironmentalPolicy.Lääne, A., Pitkänen, H., Arheimer, B., Behrent,H., Jarosinski, W., Lucane, S., Pachel, K., Räike,A., Shekhovtsov, A., Svendsen, L., Valatka, S.2002. Evaluation of the implementation of the 1988Ministerial Declaration regarding nutrient load re-ductions in the Baltic Sea catchment area. FinnishEnvironment 524. Finnish Environment Institute,Helsinki, 195 p.MoE. 2002. Environmental Status Report 2001. Mi-nistry of Environment of Lithuania, Vilnius (liet-tuaksi).

MoE. 2003. Environmental Status Report 2002. Mi-nistry of Environment of Lithuania, Vilnius (liet-tuaksi).NEPS. 1996. National Environmental ProtectionStrategy. Official gazette 1996, no. 103–2347.Paukstys, B. 2001. Assessment of impact of im-plementation of the Directive 98/83/EC on water used for human consumption. European Committee, Vilnius. (liettuaksi). 57p.PHARE. 1999. Development of the Programme forApproximation and Implementation of EU Water Qua-lity Legislation in Lithuania. Completion report.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:04 Sivu 15

Päästöt eivät pysähdy valta-kunnanrajaan, seurauksena voi ollakansainvälinen konflikti. Tisza-joen ka-loja tappanut syanidipäästö tammi-kuussa 2000 herätti laajuudellaan ja va-kavuudellaan laajaa kansainvälistä huo-miota. Romanian Baia Maressa tapah-tunut kultakaivoksen rikastushiekka-altaan padon pettäminen aiheutti mit-tavan syanidi- ja raskasmetallipäästönja vakavia ympäristöongelmia.

Tisza-joki saa alkunsa Romanianvuoristosta ja virtaa Unkarin tasanko-jen läpi Tonavaan. Berettyó-joki, jotakutsutaan Barcau-joeksi Romaniassa,lähtee Romanian luoteisosasta, Biho-rin maakunnasta ja virtaa Romanianläpi Unkariin. Unkarissa joki laskeeKörös-jokeen, sieltä Tisza-jokeen ja

U U D E T E U - M A A T

VESITALOUS 2 200416

Sylvie Fraboulet-Jussila

tekn.lis.Maa- ja Vesi OyE-mail: sylvie.fraboulet-jussila@poyry.fiKirjoittajan erikoisala on ympäristöriskien hal-linta.

Mikko Punkarifil.tri, projektipäällikköHCG Environment OyE-mail: mikko.punkari@hcg.helsinki.fiKirjoittajan erikoisaloja ovat kansainväliset ym-päristökysymykset, ympäristöongelmien luon-nontieteelliset taustat sekä ympäristöhallinto.

Jukka Tana fil.kand.ÅF-IPK AbE-mail: jukka.tana@af.seKirjoittajan erikoisaloja ovat vesiekologia, eko-toksikologia ja ympäristöterveys.

BERETTYÓ-JOENpäästöonnettomuuksien

ehkäisy- ja torjuntasuunnitelma

Suomen, Unkarin ja Romanian yhteistyönä laadit-tiin Suomen ympäristöministeriön rahoittamaBerettyó-joen valuma-alueen päästöriskien hallinta-suunnitelma. Suomalaiset asiantuntijat (kirjoittajat)vastasivat hankkeessa kansainvälisistä näkemyk-sistä. Työn painopiste oli kehittää päästövahinko-jen torjuntaa ja hallintaa sekä näihin liittyviä yh-teisiä suunnitelmia ja valmiuksia jokialueella. Mai-den ympäristöviranomaisten välistä yhteistyötä ke-hitettiin luomalla toimintaperiaatteet ja ympäristö-normit sekä organisoimalla yhteishankkeita suo-malaisten asiantuntijoiden toimiessa koordinaatto-reina.

edelleen Tonavaan. Unkarin alangolletulee ympäröivistä vuoristoista muita-kin jokia, jotka syntyvät naapurimais-sa kuten Ukrainassa, Slovakiassa taiRomaniassa.

Unkari ja Romania ovat molemmatallekirjoittaneet sopimuksen Tonavansuojelusta ja kestävästä käytöstä sekäsopimuksen känsäinvälisten jokien jajärvien suojelusta ja käytöstä. Sopi-mukset velvoittavat maita kehittämäännormien mukaiset ympäristöntilanseurannan ja hallinnan menetelmät. Li-säksi Unkari ja Romania ovat allekir-joittaneet kahdenvälisen vesistösopi-muksen, joka kattaa mm. veden laadunsäännöllisen seurannan ja varautumi-sen päästöonnettomuuksiin. Romanianja Unkarin viranomaisten yhteistyö ve-

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:04 Sivu 16

VESITALOUS 2 200417

denlaadun valvonnassa toimii hyvin.Romanian ja Unkarin vesistösopi-

muksessa edellytetään laadittavaksipäästövahinkojen ehkäisy- ja torjunta-suunnitelma. Suunnitelman laatiminenon osa laajempaa kansainvälistä ohjel-maa, jota kutsutaan lyhyen tähtäimenympäristöohjelmaksi Tisza-joen valu-ma-alueelle. Samassa ohjelmassa ovatesimerkiksi myös Körös-joen valuma-alueen yhteinen hallintaohjelma (Rans-kan rahoittama) sekä Somes-joen valu-ma-alueen päästövahinkojen ehkäisy-ja torjuntasuunnitelman laatiminen(Norjan rahoittama). Berettyón osaltaehkäisy- ja torjuntasuunnitelma laadit-tiin Suomen ympäristöministeriön ra-hoittamana.

Vuonna 1995 tapahtui öljyvahinkoRomanian puolella, Berettyó-joen var-rella sijaitsevassa öljynjalostamossa. Va-hingosta ilmoiteltiin Unkariin ja öljyn-torjuntatyö tehtiin romanialaisten ja un-karilaisten yhteistyönä. Tässä yhtey-dessä kävi ilmi, että Romaniassa oli pu-la torjuntaan liittyvästä laitteistosta jaettä työn koordinoinnissa sekä tiedon-kulussa oli puutteita.

Kansainvälinen joki

Berettyó/Barcau joki on 204 km pitkä,siitä 75 km on Unkarin puolella. Joenvaluma-alue on n. 6 100 km2, josta 60 %Romaniassa. Joki on pienehkö, sen kes-kimääräinen virtaama on 10 m3/s (vaih-telu 2–300 m3/s). Joen uomaa on muu-tettu ja tulvapenkereitä sekä -altaita ra-kennettu suojaamaan ympäröiviä aluei-ta. Unkarissa joki on osittain kanavoitu.

Joen valuma-alueen erityispiirteenäRomaniassa ovat maaperän öljy- ja hii-livarat. Joen varrella ja laaksossa sijait-see useita hiilikaivoksia, öljynporaus-kenttiä, jalostamoita ja öljyvarastoja.Alajuoksulla maa- ja karjatalous, käy-tettävät ja varastoidut lannoitteet ja tor-junta-aineet sekä elintarviketeollisuusaiheuttavat kuormitusta ja ympäristö-riskejä. Maankäytön suunnittelussa eiole huomioitu riittävästi jokien suojeluaja näin mahdollisia päästölähteitä si-jaitsee jopa tulva-alueella.

Valuma-alueella asuu yhteensä yli500 000 ihmistä. Kaupunkien jäteve-denpuhdistamot (6 Romaniassa, 11 Un-karissa) ja teollisuuslaitosten puhdista-

mot päästävät käsitellyt vedet jokeen.Puhdistamot eivät edusta uusinta tek-niikkaa. Unkarissa vain n. 45 % ja Ro-maniassa n. 10 % taloista on liitetty viemäriin ja täten hajapäästöt ovat merkittäviä vedenlaadun kannalta.Berettyó/Barcau -joki ei ole kuitenkaanmerkittävä talousvesilähde, sillä tähäntarkoitukseen käytetään enimmäkseenpohjavettä.

Jokiveden laatua tarkkaillaan vi-suaalisesti, analyysein sekä automaat-tisella monitorointiasemalla (Unkari)yhteistyössä molempien maiden kes-ken. Vedenlaadun seurannassa on näinsyntynyt toimiva yhteistyöverkosto vas-tuussa olevien romanialaisen Cris-alu-een sekä unkarilaisen Ylä-Tiszan-alueenvesi- tai ympäristöviranomaisten vä-lillä. Veden laatu joessa on yleisesti ot-taen tyydyttävä tai huono.

Romanian ja Unkarin yhteistyönkehittäminen

Päästöjen ehkäisy- ja torjuntasuunni-telman laatimiseen osallistui roma-nialaisia ja unkarilaisia asiantuntijoita.Suomalaiset asiantuntijat toivat hank-keeseen kansainvälisen ja erityisestiEU:n näkemyksen ja he toimivat myösyhteistyön koordinaattoreina. Työ suo-

ritettiin molemmissa maissa rinnakkai-sesti, yhteisesti sovitulla tavalla. Asian-tuntijakokouksissa keskusteltiin ja pää-tettiin suunnitelman sisällöstä sekä eh-käisy- ja torjuntaperiaatteista. Työn yh-teydessä parannettiin ja yhdenmukais-tettiin kriteerit, joiden avulla viran-omaiset tunnistavat mahdolliset pääs-tölähteet valuma-alueella. Myös käy-tettävät vedenlaadun kriteerit vastaa-vat nyt EU:n normeja. Hankkeessa tuo-tettiin koko joen kattavia vedenlaatu-karttoja.

Yhteisymmärrys oli vaikeampaa saa-vuttaa laadittaessa yhteistä listaa ta-pahtuneista päästöonnettomuuksista.Romanialaisten lista osoittautui ly-hyemmäksi kuin unkarilaisten. Syynäolivat erilaiset kriteerit, joilla onnetto-muudet tunnistettiin. Unkarilaistenmielestä ilmoitus vahinkopäästöstä oli-si tehtävä, vaikka rajan ylittäviä vaiku-tuksia ei olisikaan. Romanialaiset il-moittavat Unkariin vain ne päästöt, joil-la voisi olla vaikutuksia rajan yli ja vä-häisempiä ei kirjattu.

Muita vaikeuksia aiheutuu tiedon-kulun ongelmista sekä maiden että sa-man maan eri vastuuviranomaisten vä-lillä. Vastuurajat eri viranomaisten vä-lillä vaikeuttavat päästölähteiden tun-nistamista Romaniassa, jossa esimer-

Romanialaisen öljynjalostamon puhdistetut mutta edelleen öljyiset jätevedet ovat uhkanasekä pohja- että jokivesille. (Kuva Mikko Punkari)

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:04 Sivu 17

kiksi osa teollisuuslaitoksia on ympä-ristöviranomaisten ja osa vesiviran-omaisten valvomia. Integroitu ympä-ristölupa ratkaisisi tämän ongelman.Romanian valmius kärsii myös ana-lyysikapasiteetin puutteesta sekä siitä,että joen päivittäinen valvonta perus-tuu pääosin visuaalisiin havaintoihin(yöllä ja jääolosuhteissa tapahtuviapäästöjä ei havaita heti). Romania ei olehalukas luovuttamaan kaikkia ympä-ristötietojaan Unkariin, sillä tietokan-tojen ylläpito rahoitetaan osittain kan-sainvälisistä lähteistä ja maa haluaavarmistaa hankkeiden säilymisen it-sellään.

Hankkeen asiantuntijat yhdessä ana-lysoivat tapahtuneet onnettomuudet jaoppivat niiden torjunnasta sen yhtey-dessä ilmenneistä ongelmista. Myös re-surssien riittävyys, sekä henkilöt ettävälineet, analysoitiin. Tietoja kerättiinmolemmissa maissa ja koottiin sittenyhteen.

Suomalaiset asiantuntijat painottivathankkeessa teollisuuden merkitystäpäästöjen seurannassa sekä yritystenomatoimista valmiutta vahinkojen es-tämisessä ja torjumisessa. Yleinen ym-päristötietous ja -vastuu ei kuitenkaanole näissä maissa kehittynyt asteelle,

jossa viranomaisvalvontaa voisi vä-hentää. Romanian öljynjalostamoillaon kuitenkin ollut yhteistyötä kan-sainvälisten rahoittajien kanssa ja ym-päristöasiat on pitänyt tällaisissa hank-keissa hoitaa. Jalostamoille on hankit-tu jätevesien käsittelyyn puhdistus-

teknologiaa ja myös laboratoriot ym-päristön seurantaan.

Askel eteenpäin

Suunnitelma kehitettiin ottaen huo-mioon sen toiminnallisuus. Suunnitel-man rakenne ja sisällysluettelo pohjau-tuu unkarilaisiin sekä kansainvälisiinkäytäntöihin ja ne käsittävät tavoit-teet, tärkeimpien käsitteiden määritte-lyn, joen valuma-alueen yleistiedot(mm. potentiaaliset päästölähteet, ve-denlaatu ja maankäyttö), päästöjen eh-käisyn periaatteet, vedenlaadun seu-rannan lakisääteiset vaatimukset, tor-junnan periaatteet, hälytys- ja viestin-täjärjestelmät, vastuunjaon, yhteistyö-menetelmät, vaikutusten arviointi-menetelmät, torjuntakaluston, jäte-huolto-ohjeet, torjuntahenkilöstön tur-vallisuuden, tietohallintajärjestelmät,väestölle tiedottamisen, kirjanpidon,suunnitelman päivittämismenetelmätsekä koulutuksen ja harjoitukset.

Suunnitelma vaatii jatkuvaa päivit-tämistä ja kehittämistä ollakseen pe-rustana toimivalle järjestelmälle ja se pi-tää myös testata yhteisillä harjoituksil-la. Yhteistyö Romanian ja Unkarin vä-lillä on osoittautunut toimivaksi ja te-hokkaaksi ja hanke oli iso askel eteen-päin alueen vesiympäristönsuojelussa.Hanke osoitti, että suomalainen asian-tuntemus on arvokasta edistettäessä ve-sien suojelua ja ympäristöhallintoamyös kansainvälisissä hankkeissa.

VESITALOUS 2 200418

Barcau-joki Romaniassa on kuivina kausina vaatimaton, mutta keväisin vesi ulottuureunustaville tulvapenkereille. Jokeen on rakennettu betoniset askelmat, mitkä helpottavatsaasteiden poistoa ja öljypuomien käyttöä. (Kuva Mikko Punkari)

Unkarissa joen vedenlaatua valvooautomaattinen asema, mikä lähettäähavaintonsa radioteitse viranomaistenluettavaksi. (Kuva Mikko Punkari)

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:04 Sivu 18

VESITALOUS 2 200419

Kun Viro vuonna 1991 itsenäistyi,oli sen vesi- ja viemärisektorin tila lu-histumiskunnossa. Neuvostotaloudenympäristönsuojelutoimet ja kyky niidentoteuttamiseen olivat olleet kiistattatehottomia ja puutteellisia. Suurimpiaongelma-aloja ja pikaisimman sanee-rauksen tarpeessa Virossa ja koko Bal-tiassa olivat jätevedenpuhdistus, jäte-huolto, saastuneet maa-alueet ja ener-giantuotanto. Suomen ja Viron välinenyhteistyösopimus ympäristönsuojelus-ta solmittiin heti Viron itsenäisyydenpalauttamisen jälkeen. Tämän lisäksi onsolmittu erilliset kahdenväliset sopi-mukset ilmansuojelusta, vesiensuoje-lusta, öljyntorjunnasta, ympäristövai-kutusten arvioinnista, kansainvälisenilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjanmukaisesta yhteistoimeenpanosta (JI) jahiilikredittien siirrosta Virosta Suomeen.

Suomen lähialuerahoitusrahoitusViroon

Vuosina 1991–2003 Suomen ympäris-töministeriö on tukenut lähialueva-roillaan Viron investointihankkeita 27,6miljoonalla eurolla ja teknisen avunhankkeita noin 6 miljoonalla. Näistävaltaosa on käytetty vesiensuojelu-hankkeisiin.

Suomen näkökulmasta Viroon teh-dyt sijoitukset ovat hyödyntäneet myösSuomen ympäristöä: lähialuetuen tur-vin rahoitetuilla hankkeilla on poistet-tu erityisesti Itämeren ja Suomenlah-den kiireisimpiä ympäristöongelmia.EU:n ympäristösäännösten toimeen-pano on vaatinut ja vaatii jatkossa Vi-rolta ja muilta Baltian mailta edelleenuutteria ponnistuksia. EU:n komissionmukaan EU:n hakijamaiden on tulevi-

U U D E T E U - M A A T

VIRONVESIHUOLTOHANKKEET

Viron itsenäisyyden palauttamisesta on kulunut 13vuotta. Tuona aikana on Viron kehittymisessä ta-pahtunut suuri loikka eteenpäin, ja häkellyttävää onollut se vauhti millä Viro ja muut Baltian maat ovatnousseet EU:n jäsenkelpoisiksi maiksi. Tähän nope-aan kehitykseen on tarvittu paitsi Baltian maidenpäättäväisyyttä myös EU:n ja muiden tahojen ra-hoitusvalmiutta tukea maiden infrastruktuurin uu-distamista. Tässä työssä on Suomi ollut merkittävärahoittaja. Suurin osa Suomen investoinneista onliittynyt kaupunkien jätevedenpuhdistukseen.

Karri Eloheimomaat.metsät.maist.Ympäristöministeriö,ympäristönsuojeluosastoE-mail: karri.eloheimo@ymparisto.fiKirjoittaja on työskennellyt aikaisemmin Suo-men ympäristökeskuksessa Itämeren tutki-muksen parissa, ulkomaan työkokemusta kir-joittaja on hankkinut mm. Baltiassa, Pietarinalueella, Komissa ja Nenetsiassa.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:06 Sivu 19

na vuosina käytettävä ympäristöin-vestointeihin noin 2–3 % bruttokan-santuotteestaan.

Viron kuntien vesi- javiemärisektorin

parantamisohjelmat

Suurin osa Suomesta Viroon suuntau-tuneesta lähialuetuesta on liittynytkaupunkien jätevedenpuhdistukseen,näkyvin on vuonna 1998 valmistunutTallinnan jätevedenpuhdistamon laa-jennus ja tehostus. Valtaosa näistä Vi-ron kaupunkien ja kuntien hankkeis-ta on toteutettu yhdessä Viron, kan-sainvälisten rahoituslaitosten, EU:n jaeri avustajamaiden kanssa, joista mer-kittävimmät ovat olleet Ruotsi ja Tans-ka. Tärkeä osa teknisestä avusta onkohdentunut ympäristöhallinnon ke-hittämiseen EU-direktiivien toimeen-panoa varten.

Viron kaupunkien jätevedenpuhdis-tuslaitosten saneerausta on siis tuettutehokkaasti. Viron pienten kaupunkienvesihuollon kehittämisohjelman en-simmäinen vaihe (nk. SMEP) päättyivuonna 2001. Tällöin Suomi tuki ko-konaisarvoltaan 47 miljoonan euronvesisektorihanketta noin 3,4 mil-joonalla eurolla. Hankkeessa oli mu-kana 13 kuntaa ympäri Viroa: Pärnu,Tamsalu, Kärdla, Käina, Tapa, Hääde-meste, Rapla, Viljandi, Rakvere, Must-vee, Tarto, Narva ja Keila. Suomen tu-ki kohdistui kaikkien näiden kuntienvesi- ja viemärisektorin parantamiseenja käsitti suomalaisten toteuttamia ko-konaisurakointeja, konsultointia ja lait-teistotoimituksia. Ohjelman hallin-noinnista ja koordinoinnista vastasi an-siokkaasti Eesti Veevärk. Parhaillaanon käynnissä ohjelman toisen vaiheeninvestointiohjelma, Estonian Small Municipalities Water and Waste WaterAccession Programme (SMIP), johonkuuluu 17 pientä kuntaa Virosta. Oh-jelman avulla tuetaan kaupunkien in-vestointihankkeita yhteistyössä Ruot-sin, Tanskan, Pohjoismaiden inves-tointipankin (NIB), Pohjoismaiden ym-päristörahoitusyhtiön NEFCO:n jaEU:n kanssa. SMIP-ohjelman pääta-voite on kehittää Viron vesihuoltoavastaamaan EU:n ympäristölainsää-dännön vaatimuksia. Hankkeen koko-

naiskustannusarvio on noin 39 miljoo-naa euroa. Suomen rahoitus on 750 000euroa.

Suomen avustamat SMIP -kunnatovat Türi, Pöltsamaa, Kunda ja Pölva,ja rahoitus kohdistuu lähinnä putkis-to- ja pumppaamomateriaalien toimi-tuksiin sekä kaupunkien vesihuolto-verkostojen parannuksiin ja laajen-nuksiin. Hankkeiden puitteissa onmyös toimitettu mm. viemäriverkos-ton korkeapainepuhdistusautot Nar-van ja Pölvan vesilaitoksille, ja annet-tu laitteiston tehokkaan käytön vaati-ma käyttäjäkoulutus.

SMIP -ohjelman toteutumista seuraajohtoryhmä, jonka puheenjohtajana onViron ympäristöministeriön edustaja.Johtoryhmässä ovat edustettuina Vironympäristöinvestointikeskus, EU, Suo-mi, Ruotsi, Tanska, NIB ja NEFCO.Johtoryhmään eivät kuulu kuntienedustajat. Näiden kuuluminen olisikuitenkin ollut suotavaa täyden kuvansaamiseksi hankkeiden etenemisestä.Pienten kuntien vesihuoltohankkeenensimmäisessä vaiheessa toimi toteut-tamisyksikkönä As Entec konsulttiyri-tys. Tästä järjestelystä jouduttiin luo-pumaan hankkeiden verkkaisen ete-nemisen vuoksi ja toteuttamisyksik-könä toimii nyt Viron ympäristömi-nisteriö.

Viron pienten kuntien ympäristöoh-jelmia laadittaessa pyrittiin kannusta-maan kuntia kiinnittämään huomiotatoimivan vesihuollon tärkeyteen ja ot-tamaan huomioon sekä vesihuoltoon,ympäristöön että terveyteen liittyvättarpeet ja arvot. Tässä on onnistuttu japaljon hyvää on saatu aikaan, muttapaljon on vielä tekemättä.

Viro ja Baltia EU:ssa

Suomi tukee vuoden 2004 jälkeen in-vestointeja Baltiassa vain niissä poik-keustapauksissa, jotka liittyvät meren-kulun ympäristöturvallisuuteen. Ym-päristöhallinnot ovat tulevaisuudessayhteydessä EU:ssa normaalin viran-omaiskäytännön ja enenevässä määrinPohjoismaiden mallin mukaisesti. Tek-nistä apua Baltian maiden hallinnonkehittämiseksi voidaan jatkaa. Suomirahoittaa koheesiorahastoa ennakoivanISPA -asiantuntijan (ISPA=Instrument

for Structural Policies and Pre-Acces-sion) työtä Virossa. Tämä asiantuntijatyöskentelee Viron ympäristöinves-tointikeskuksessa, josta on muodostet-tu kunnallisten ympäristöinvestointienkoordinaattori. Suomalaisen asiantun-tijan tehtävänä on avustaa ja neuvoavirkamiehiä ympäristöhankkeiden val-mistelussa ja projektihallinnon kehit-tämisessä. Tämä edistää Viron mah-dollisuuksia hyödyntää koheesiora-hastoa täysimittaisesti. Kun Viro jamuut Baltian maat kuluvan vuodentoukokuun alusta liittyvät EU:n jäse-niksi, siirtyy samalla ISPA -rahoitusunionin koheesiorahastoille. Hankkei-den minimikoko tässä rahastossa onkymmenen miljoonaa euroa. Samallamyös maiden omarahoitusosuus pie-nenee 15–20 % hankkeen arvosta. Tuokymmenen miljoonan hankeminimi-koko merkitsee kuitenkin sitä, ettämyös omarahoitusosuus on verrattainiso, mikä ohjannee kunnat entistä tii-viimpään yhteistyöhön keskenään, jot-ta sopiva ’’hankepaketti’’ saadaanEU:lle aikaiseksi.

Suomalaisen asiantuntijaviennintulevaisuus Virossa

Virossa ja koko Baltiassa on edelleenpaljon tekemistä pienten kaupunkienjätevedenpuhdistuksen, jätehuollon,maatalouden päästöjen, haitallisten ai-neiden ja energiatuotannon päästöjenrintamalla. Pääosin näitä hankkeita tul-laan siis jatkossa toteuttamaan EU:navustusten turvin ja näiden hankkei-den toteutuskilpailussa halvin kritee-rit täyttävä tarjoaja voittaa. Täytyy toi-voa, että Suomen lähialuerahoituksenturvin Baltiassa toimineet konsultit tu-levat olemaan vahvoilla myös EU:n va-paassa kilpailussa. Helppoa se ei tuleolemaan mm. EU -rahoituskoneistonhitauden, hankkeiden suuren koon janiiden monimutkaisen pirstoutumisenvuoksi. Ehkä ratkaisuksi tähän tulevaterilaiset alihankintatehtävät, verkottu-minen sekä konsulttiyritysten liittymi-nen yhteen suurten keskieurooppa-laisten kilpailijoiden kanssa.

VESITALOUS 2 200420

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:06 Sivu 20

VESITALOUS 2 200421

OECD:n tutkimuksen (OECD2002) mukaan vesijohtoveden tuotantoon ollut hienoisessa laskussa Venäjäl-lä. Asukasta kohti laskettu tuotanto eliverkostoon pumpattu vesimäärä on pu-donnut vuoden 1997 keskiarvosta 474l/hlö/vrk tasolle 455 l/hlö/vrk vuon-na 2001. Vähenemä on hyvin vaatima-ton verrattuna transitiossa pidemmälleedistyneissä Baltian maissa tapahtu-neeseen kehitykseen. Transitio vesi-huollossa alkoi Baltiassa jo 1995 run-saan kansainvälisen rahoituksen avul-la. Vedentuotantoluvut putosivat kuu-dessa vuodessa tasolta 500 l/hlö/vrkalle tason 200 l/hlö/vrk. Vedenkulu-tus väheni vielä jyrkemmin; myy-dyn veden kokonaismäärä putosi ta-solle 125 l/hlö/vrk. Kuvassa 1 näkyvätBaltian tapahtumien kehityksen ääri-

päät: Daugavpilsin hidas muutos jaSiauliain jyrkkä kehitys. Molemmatovat noin 100 000 asukkaan kaupun-keja, joissa vesihuollon kehitysprojek-teja tuettiin Maailmanpankin lainoillaja Suomen, Ruotsin ja EU:n lahjarahoi-tuksella. Kaikkien muiden Baltian kau-punkien, joissa kansainvälisellä rahoi-tuksella toteutettiin vesiprojekti, ve-denkulutuksen kehitys sijoittuu näidenkahden ääriesimerkin väliin.

Kun transition vaikutuksesta vesi-huoltoon, erityisesti veden tuotantoonja kulutukseen, ei ollut aikaisempaa ko-kemusta, ei romahdusta osattu ennus-taa. Varsinkin Baltian maiden vesi-huollon päättäjien, joiden koulutus jakokemus olivat peräisin neuvostoajal-ta, oli vaikea hyväksyä ilmiötä vielä sentapahduttuakin. Arvaamattomasta ke-

V E N Ä J Ä

ROMAHTAAKO VEDENKULUTUSVENÄJÄLLÄKIN?

Viime vuosikymmenen kokemukset Baltian maissaennustavat transition eli siirtymisen suunnitelma-taloudesta markkinatalouteen tuovan mukanaan ve-denkulutuksen romahduksen Venäjällekin. Vaikkavedenkulutus on Venäjällä laskenut hienoisesti vii-me vuosina, on asukasta kohti laskettu ominaisku-lutus edelleen moninkertainen länsieurooppalaiseentasoon verrattuna.Kari Johansson

dipl.ins.Maa ja Vesi OyE-mail: kari.johansson@poyry.fiKirjoittaja toimi Maailmanpankin asiantuntija-na Riikassa Latviassa vuosina 1998–2002.

Raisa Kyrönseppädipl.ins.Maa ja Vesi OyE-mail: raisa.kyronseppa@poyry.fiKirjoittaja on työskennellyt vuodesta 1997useissa vesihuoltoprojekteissa Venäjällä ja Uk-rainassa.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:07 Sivu 21

hityksestä seurasi, että investoinnit teh-tiin aivan liian suurelle kapasiteetille.Kuva 2 valaisee tätä asiaa Klaipedassa,joka on noin 200 000 asukkaan kau-punki Liettuassa. Noin USD 30 miljoo-nan korjausinvestoinnit tehtiin neu-vostoaikaisen tarpeen mukaisesti, ja täl-lä hetkellä Klaipedan vesilaitoksen tuo-tantokapasiteetti ja jäteveden puhdis-tuskapasiteetti ovat reilusti kaksinker-taiset tarpeeseen nähden.

Syitä kulutuksen romahtamiseen olikaksi. Ensinnäkin veden hinta nousi,kun vesilaitostoimintaa kehitettiin koh-ti kustannusvastaavuutta. Toiseksi siir-tyminen laskutuksessa normikulutuk-sesta mitattuun asuntokohtaiseen las-kutukseen vähensi kulutusta dramaat-tisesti. Asukkaat hankkivat asuntokoh-taisia vesimittareita pystyäkseen vai-kuttamaan vesilaskunsa suuruuteen.Kun veden hinta nousi vesikuutiomet-riä kohti noin kolminkertaiseksi, niinkulutuksen putoaminen kolmannek-seen piti kuluttajan vesikustannuksenhyvin kurissa. Vesilaitoksen talous pa-rani merkittävästi, kun samat tulot saa-tiin tuottamalla ja käsittelemällä vain 40 % aikaisemmista vesimääristä. Ku-va 3 havainnollistaa asuntojen mitta-roinnin ja vedenkulutuksen kehitystäKlaipedassa.

Kuvassa 4 verrataan vesitariffien ta-soa Suomessa, Baltiassa, Venäjällä (Pet-roskoi) ja Ukrainassa (Lviv). Kuvastanäkyy selvästi, miten paljon Venäjän jaUkrainan tariffit ovat jäljessä jo lähellekustannusvastaavuuden rajaa päässei-tä Baltian vesilaitoksia.

Edellä kuvattu transitiokehitys enti-sen Neuvostoliiton vaikutusalueen ve-sihuollossa voidaan teoreettisesti ja-kaa kolmeen vaiheeseen (kuva 5). Vai-heessa I Neuvostoliiton hajottua teolli-

VESITALOUS 2 200422

Kuva 1. Vedenkulutuksen (laskutus) kehitysSiauliaissa ja Daugavpilsissa.

Kuva 2. Veden tuotanto, laskutettuvesimäärä, laitoskapasiteetti jalaskuttamaton vesi Klaipedassa.

m3 /

vrk

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:07 Sivu 22

VESITALOUS 2 200423

suuden kulutus vähenee teollisen tuo-tannon romahtamisen myötä, muttaasutuksen kulutus säilyy suurin piirteinennallaan. Vaiheessa II käytetään kan-sainvälistä rahaa vesihuollon kehittä-miseen, tariffipolitiikassa otetaan käyt-töön kustannusvastaavuuden periaateja kulutusta aletaan mitata. Tässä vai-heessa vesilaitoksen myyntimäärät pu-toavat jyrkästi. Kolmannessa vaihees-sa, jota ei ole vielä Baltiassakaan saa-vutettu, kulutus alkaa jälleen hienoisestikasvaa elintason noustessa ja tasaantu-nee vähitellen länsieurooppalaiselle ta-solle.

Venäjällä vain Pietarissa on päästyvaiheeseen II, ehkäpä jonnekin vuoden1996 tasolle, kun tilannetta verrataankuvan esittämään Klaipedan vedenku-lutuksen transitio-aikatauluun. Muual-la Venäjällä eletään vielä vaihetta I.

Voidaan tietysti kysyä, onko realis-tista odottaa Venäjällä samanlaista ke-hitystä kuin Baltiassa. Useimmat venä-läiset vesialan päättäjät ja asiantuntijatvastaavat, että ei ole, eli ovat aivan sa- Kuva 3. Laskutuksen ja mittaroinnin kehitys Klaipedassa.

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:07 Sivu 23

maa mieltä kuin virkaveljensä Baltianmaissa olivat 90-luvulla. Tämän artik-kelin kirjoittajat uskovat kuitenkin, et-tä alettaessa käyttää kansainvälistä, eri-tyisesti kehityspankkien rahoitusta ve-

sialan investointeihin Venäjällä, kulu-tus tulee vääjäämättä putoamaan. Pu-toamisen nopeus riippuu kulutusmit-taroinnin kehityksestä, erityisesti siitä,sallitaanko tai jopa kannustetaanko

asuntokohtaiseen kulutuksen mittauk-seen. Investointien nyt käynnistyessäonkin mielenkiintoista nähdä, onko ve-näläisillä alan päättäjillä valmiutta en-nakoida tulevaa kulutuksen vähene-mistä ja näin välttyä yli-investoinneil-ta. Vedenkulutuksen romahdus Baltianmaissa oli ennenkokematon ilmiö, jokanyt kuitenkin tarjoaa kehitysmallin Ve-näjän vesihuollon kuntoon saattami-selle.

Vedenkulutuksella on Venäjällä run-saasti varaa laskea asukkaiden hyvin-voinnin kärsimättä. Kuvaan 6 on koot-tu mittaustietoja kotitalouksien talous-veden kulutuksen luonteesta. Pylväänkoko korkeus kertoo mitatun talousve-den kokonaiskulutuksen, ylin vihreäosa yövirtaaman avulla arvioidun vuo-don asunnoissa (pääasiassa WC:nhuuhteluventtiilin vuodot), ja keltainenpoikkipalkki normatiivisen laskutuk-sen. (Normikulutus riippuu asunnonvarustetasosta, joten normirajat vaihte-levat talokohtaisesti.) Kuvasta havai-taan:• vesilaitokset toimittavat kuluttajille

enemmän vettä kuin voivat norma-tiivisilla tariffeilla laskuttaa

• tässä tutkimusaineistossa reilu kol-mannes asuntoihin toimitetusta ve-destä valuu hukkaan vessojen huuh-teluventtiilien vuotoina.

VESITALOUS 2 200424

Kuva 4. Esimerkkejä vesi- jajätevesitariffeista,v. 2001.

Kuva 5. Vedenkulutuksen kehitysvaiheet siirtymätalouden maissa.

euro

/m3

1991

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:07 Sivu 24

VESITALOUS 2 200425

Suomalaisten vesialan vientiyritystenon hyvä olla tietoisia odotettavissa ole-vasta vedenkulutuksen muutoksestaVenäjällä. Muutoksella tulee olemaanvaikutusta niin teknisiin ratkaisuihinkuin toimintaympäristöönkin. Erityi-sesti tämä koskee konsultteja ja opera-tiivisten palvelujen tarjoajia.

K i r j a l l i s u u s

OECD, 2002. Comparative Analysis of Results of Indicative Studies of NIS Water Supply and Sanitation Utilities, EAP Task Force, OECD, 2002.

Kuva 6. Mitattuja kotitalouksien vedenkulutuksia Venäjällä.

Pietari Arkangeli Syktyvkar Vorkuta(kuuma vesi

ei sis.)

VT0402 s04-25 19.4.2004 23:07 Sivu 25

U U D E T E U - M A A T

VESITALOUS 2 200426

AS Tallinna Veden yksityistä-missopimus allekirjoitettiin 24.1.2001.Sopimuksella investoija, United Utili-ties Tallinn B.V., sai 50,4 % TallinnanVeden osakkeista, joista Tallinnan kau-punki omistaa loput 49,6 %. Yksityis-tämisen edellytys oli löytää strateginensijoittaja, jolla olisi tarvittava osaami-nen kehittää yhtiötä niin, että EU -di-rektiivien mukaiset tavoitteet saavu-tettaisiin ennen Viron liittymistä Eu-roopan unioniin toukokuussa 2004.Tallinnan Veden 50,4 %:n osake-enem-mistöstä ulkomainen sijoittaja maksoi85 milj. euroa. Tästä summasta 41 milj.euroa maksettiin Tallinnan kaupunginbudjettiin ja jäljelle jäävällä 44 milj. eu-rolla kasvatettiin Tallinnan Veden osa-kepääomaa.

Kehittämiskohteet

Tärkeimmät kehittämiskohteet olivatpalvelun laatu, pääoman tuotto, laatu-ja ympäristöjärjestelmien luominen se-kä hankintojen ja rakentamisen kus-tannustehokkuus. Näiden tavoitteidensaavuttamiseksi Tallinna Veden ja Tal-linnan kaupungin välisessä sopimuk-sessa yksilöitiin 96 toiminnan laatukri-

TALLINNAN VESI– YKSITYISTÄMINEN OSOITTAUTUI

OIKEAKSI RATKAISUKSI

Henkilöstön sitoutuminen, energia ja ammattitaitonäiden suurten muutosten vuosina on ollut ratkai-seva tekijä, joka on mahdollistanut palvelujen jat-kuvan kehittämisen.

Bob GallienneCEO, hallituksen puheenjohtajaAS Tallinna VesiE-mail: www.tallinnavesi.eeKirjoittaja on työskennellyt vesi- ja viemärilai-toksissa yli 25 vuotta. United Utilities -yhtiös-sä hän on ollut kansainvälisissä tehtävissä vuo-desta 1997.

teeriä. Nämä perustuvat pääosin EU:nstandardeihin ja kohdistuvat mm. käyt-töveden ja jäteveden laatuun, verkos-tojen saneeraukseen, viemäritukostenja vuotojen vähentämiseen, investoin-teihin jne. Sopimuskausi on viisi vuot-ta ja päättyy vuonna 2005. Lisäksi pe-rustettiin riippumaton elin valvomaansopimusvelvoitteita. Mikäli TallinnanVesi ei onnistu saavuttamaan sovittujatoiminnallisia tavoitteita, joutuu se mak-samaan rangaistussakkoja.

Tärkeimmät toimenpiteet tavoit-teisiin pyrittäessä ovat organisaationvirtaviivaistaminen ja päällekkäistentoimintojen karsiminen. Tavoitteena onparempi tuottavuus, automaation tasonnosto ja kustannusten pienentäminen.Vuonna 2002 yhtiössä toimeenpantiinlaajamittainen uudelleenorganisointi, jaorganisaatiokulttuurin kehitysohjelmakäynnistettiin 2003.

Tavoitteiden saavuttaminen onollut menestys

Parantunut veden laatu

Tallinnan juomavesi on parantunutvuosi vuodelta, ja nykyisin se jopa ylit-

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:15 Sivu 26

VESITALOUS 2 200427

tää asetetut laatuvaatimukset. Vuonna2003 vesinäytteistä 99,97 % täytti mik-robiologiset ja 99,02 % kemialliset laa-tuparametrit. Kesäkuussa 2002 Virossatulivat voimaan tiukentuneet veden-laatuvaatimukset, joiden mukaan juo-maveden rautapitoisuus, joka on ollut1,0 mg/l, ei saa ylittää 0,2 mg/l. Vaati-musten voimaantulolle on asetettu kui-tenkin siirtymäaika vuoden 2006 lop-puun. Veden kemiallinen laatu on ase-tettujen vaatimusten suhteen parantu-nut 51,4%:lla vuosina 2000–2003.

Vedenlaadun parantumisen tärkeim-piä syitä on uuden kemikaalin, PAX:n,käyttöönotto toukokuussa 2003. Kemi-kaalin käyttöönoton jälkeen kuluttajil-le toimitetussa vedessä on ollut vä-hemmän rautaa, sameus ja väriarvoovat pienentyneet ja veden stabiiliusverkostossa on parantunut. Vedenlaa-tua ovat parantaneet myös lisätyt ver-kostohuuhtelut ja vesijohtoverkostonsaneeraus.

Vesilaitoksella tehdyt investoinnit

Yksityistämisen jälkeen Tallinnan Vesi

on jatkanut vedenkäsittelyn investoin-teja ja prosessin luotettavuuden paran-tamista Ülemisten vesilaitoksella. Vii-meisin investointi on uudet turval-lisuusvaatimukset täyttävä kloorin va-rastointilaitteisto. Lisäksi on vähen-netty jäännösotsonia ja ilmapäästöjä.

Parantunut raakaveden laatu

Toinen investointikohde on ollut raa-kaveden laadun parantaminen.Ülemiste-järvi on Tallinnan päävesiläh-de, ja sen vedenlaadun parantamiseksion toteutettu useitakin hankkeita. Jär-

AS Tallinna Vesi pähkinänkuoressa

• Liittyjämäärä 405 000, 17 000 asiakasta• 2002 tulot 32,6 milj. euroa (509 milj. EEK)• 2002 nettovoitto 10,8 milj. euroa (169 milj. EEK)• 350 työntekijää• Laitokset: vesilaitos Ülemiste ja jätevedenpuhdistamo Paljassaare• Tuotettu vesimäärä 80 000 m3/d (90% pintavettä)• Käsitelty jätevesimäärä 135 000 m3/d• Vesijohtoverkoston pituus 900 km, jätevesiverkoston pituus 1000 km,

sadevesiviemäreitä 160 km• Investoinnit 2001–2005 yhteensä yli 60 milj. euroa (lähes 1 mrd. EEK)• Ominaiskulutus 104 l/as/d• Veden tuotanto on viimeisten 10 vuoden aikana laskenut

kolmannekseen, tasolta 231 000 m3 vuonna 1992 tasolle 73 000 m3

vuonna 2003

Paljassaaren jätevedenpuhdistamo.

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:16 Sivu 27

PIX ferrikoagulantit • FERROSUL ja COP ferrosulfaatit• FIN ferrinitraatti • FERIX rakeinen ferrisulfaatti • PAXpolyalumiinikoagulantit • PAX-XL erikoistuotteet • ALSalumiinisulfaatti • ALG rakeinen alumiinisulfaatti • ALFrakeinen alumiini- ja ferrisulfaatin seos • FENNOPOLpolymeerit • Rikkihappo • Hapettimet • Ravinteet •Ammoniakkivesi • Sooda

Kemira Kemwater, PL 330, 00101 HELSINKIPuh. 010 86 1211, Fax 010 862 1968www.kemira.com

Kemira Kemwaterin vedenpuhdistuskemikaalit ovat jatkuvasti niin puhtaita, pysyviä jatasalaatuisia, että tuotantomme on saanut ISO 9002 -sertifioinnin.

KUKA MUU TARJOAISI YHTÄ HYVÄÄJA PUHDASTA LAATUA?

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:16 Sivu 28

VESITALOUS 2 200429

ven valumavesiä puhdistetaan alueel-le rakennetussa kosteikossa. Kuormit-tunut ravinteikas purovesi johdetaanmatalaan kosteikkokasvillisuuden peit-tämään uomaan, jossa se hitaasti virraten käy läpi luonnollisen puh-distusprosessin ennen laskemistaanÜlemiste-järveen. Järven vedenlaatuapyritään parantamaan myös ravinto-ketjuihin vaikuttamalla. Petokalojaon tällä hetkellä vain 5 % koko kalas-tosta. Muita kaloja vähennetään niin,että petokalakannat voivat kehittyä.Tällä tavoin ravintoketjut saatetaan ta-sapainoon ja levien määrä saadaan pi-dettyä kurissa.

Raakavesilähteiden seurantaa vartenon viime vuosina asennettu kolme uut-ta virtausmittauspistettä.

Jätevedenpuhdistus

Puhtaampaa jätevettä Itämereen

Tallinnan kaupungin kaikki jätevedetpuhdistetaan Paljassaaren jäteveden-puhdistamolla, joka valmistui vuonna1980. Ympäristönsuojeluvaatimustenjatkuvasti tiukentuessa Tallinnan Vesijoutuu parantamaan käsittelyproses-sejaan. Merkittävä haaste on typpi-kuormituksen vähentäminen. Yhtiö ke-hittää jäteveden käsittelyprosessia, jolla typpikuormitusta vähennetään25 % tasoon <10 mg/l. Rakenteilla onmyös uusi metanoliasema, joka otetaankäyttöön keväällä 2006 ja on ainoa laa-tuaan Baltiassa. Metanolin syötöllä te-hostetaan edelleen typenpoistoa. Mai-nittakoon tässä yhteydessä, että Suo-men ympäristöministeriö on jo ennenlaitoksen yksityistämistä tukenut Pal-jassaaren jätevedenpuhdistamon ra-kentamista yhteensä noin 7 milj. eurol-la.

Puiden istutus

Tallinnan Vesi lisää jätevesilietteen hyö-tykäyttöä. Kahdella, yhteensä n. 10 ha:nsuuruisella metsäkoealalla testataan jä-tevesilietteen sijoitusta tavoitteena löy-tää ympäristönsuojelullisesti edullisiasijoitustapoja. Virossa on paljon met-sä- ja peltoalueita, joita ei voida käyttäämaa- ja metsätalouteen liian ohuenmaakerroksen vuoksi. Käsitellyllä jäte-

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:16 Sivu 29

vesilietteellä voidaan parantaa tällaisiaalueita ja tehdä ne näin soveltuvam-miksi em. tarkoituksiin.

Biokaasun käyttö

Jätevesilietteen mädätysprosessissa syn-tyvä biokaasu käytetään kokonaan bio-logiseen käsittelyprosessiin ja laitosra-kennusten lämmitykseen.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu

Asiakaspalvelun parantaminen on ol-lut kaikkein tärkeimpiä tavoitteitam-me. Vuodesta 2001 lähtien olemme voi-neet nopeuttaa asiakaskyselyiden vas-tausaikaa, perustaneet asiakaspalvelunpuhelinlinjan, pidentäneet asiakaspal-velukeskuksen aukioloaikaa sekä otta-neet käyttöön ympärivuorokautisen pu-helinlinjan vesimittarilukemien vas-taanottamiseksi. Tämän vuoden avain-hanke on uuden asiakastietojärjestel-män toteuttaminen, jolla parannetaanasiakasviestintää, kehitetään asiakas-

tietojen hallintaa ja parannetaan lasku-tukseen liittyviä palveluja. Uusi järjes-telmä, joka otetaan käyttöön vuonna2005, mahdollistaa internet-pohjaisenpalvelun, e-laskutuksen jne.

Jatkuvat rakentamistyöt

Yksityistämisen jälkeen Tallinnan Vesion rakentanut 11,5 km vesijohtoja, 55km jätevesiviemäreitä ja 15,5 km sade-vesiviemäreitä. Nämä ovat mahdollis-taneet yli 2 000 uuden kotitalouden liit-tymisen verkostoon. Tallinnan vesi onallekirjoittanut yli 2 100 liittymissopi-musta, näistä puolet alueilla, joilla ei ai-kaisemmin ole ollut verkostoa. Aktiivi-nen verkoston laajentaminen tulee jat-kumaan koko kaupungin saamiseksiverkoston piiriin.

Uudisrakentamisen lisäksi TallinnanVesi on saneerannut 26 km vesijohtojaja 10 km viemäreitä. Vesijohtovuotojaon onnistuttu vähentämään 5 % ja vie-märitukoksia 35 % viimeisten neljänvuoden aikana.

ISO standardointijärjestelmätpalvelevat laadunvalvontaa

Yksi Tallinnan Veden suurista saavu-tuksista viimeisten kolmen vuoden ai-kana on ollut kolmen kansainvälisenlaatustandardin sertifiointi. Vuonna2001 Tallinnan Veden laboratoriot sai-vat ISO 17025 laatusertifikaatin ja vuon-na 2002 yhtiölle myönnettiin ISO 9001mukainen laatusertifikaatti. Viimevuonna yhtiö läpäisi sertifikaattienuusimisen. Vuonna 2003 Tallinnan Ve-delle myönnettiin ainoana Viron vesi-laitoksena ympäristöjohtamisjärjestel-män ISO 14001 laatusertifikaatti. Ym-päristövastuullinen toiminta on tär-keää erityisesti vesiyhtiölle, toimiihanse kaikkein tärkeimmän elämänalueen– veden – parissa.

VESITALOUS 2 200430

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:16 Sivu 30

VESITALOUS 2 200431

Sellu- ja paperitehtaiden jäte-vedet ovat typpiköyhiä, ts. C/N -suh-de on suuri. Aktiivilietepuhdistuksessaon siis lisättävä mikrobien vaatimaatyppiravinnetta riittävä määrä. Typen-tarvetta ei voida kuitenkaan määrittäätäsmällisesti käsiteltävän BOD:n suh-teen. Parhaiten typentarve arvioidaantyppitaseen kautta. Ilmastusaltaaseentuleva jäteveden ja lisäravinteen sisäl-tämä kokonaistyppimäärä tulee olla sa-ma kuin jälkiselkeytyksestä poistuvanveden ja poistolietteen sisältämä ko-konaistyppimäärä (kuva 1). Tällöintyppeä ei oteta ilmasta olettaen, että il-maan haihtuvan typen (NH3) määrä =0. Lisäksi puhdistetusta jätevedestä tu-lisi löytyä hyvin vähäinen määrä NH4

+

-typpeä (≈ 0). Käytännössä tämä tar-koittaa, että puhdistettuun jäteveteenjää liukoista typpeä suuruus-luokkaa

2–3 mgN/l. Tämä typpi on sellaises-sa muodossa, etteivät mikrobit pystysitä hyödyntämään prosessissa (ta-vallisesti nitraattia ja orgaanista typ-peä). Vesistöön joutuu lisäksi laskeu-tumattoman kiintoaineen myötä 1–2mgN(l /1).

Liian suuri lisätypen annostelu joh-taa poistuvan jäteveden liialliseen typ-pikuormaan, eikä siitä ole puhdistus-prosessin kannalta mitään hyötyä. Mi-käli typpeä on tarjolla liian vähän, al-kavat lietteessä olevat typensidontaanpystyvät mikrobit käyttää ilmakehäntyppeä. Nämä diatsotrofiset mikrobitsaavat typpivajetilanteessa kilpailu-edun ja niiden määrä mikrobiyhtei-sössä kasvaa. Tehdasmittaisissa typpi-taselaskelmissa on havaittu, että typ-peä voidaan ottaa ilmasta esimerkiksi1gN/kg lietettä/d, mikä suurissa lai-

T E O L L I S U U D E N J Ä T E V E D E T

TYPENSIDONTA ILMASTASELLU- JA PAPERITEHTAIDEN

AKTIIVILIETELAITOKSISSATehokas sellu- ja paperitehtaiden jätevesien puh-distaminen aktiivilieteprosessilla edellyttää typpi-ravinteen lisäämistä. Typpipulassa alkavat jotkinlietteessä olevat mikrobit sitoa ilman typpeä. Täs-sä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitkä or-ganismit pystyvät sitomaan ilman typpeä, mitkä ovatvaaditut prosessiolosuhteet ja mitä vaikutuksia ty-pensidonnalla on prosessille. Osoittautui, että hyvinmonilla mikrobeilla on kyky sitoa typpeä ilmasta.Typensidonnan lieveilmiönä tapahtuu aina puhdis-tustuloksen heikkenemistä.

Juhani Turunentekn. lis.Teknillinen korkeakouluteollisuuden ympäristötekniikkaE-mail: juhani.turunen@hut.fiKirjoittaja toimii tutkijana ja on tehnyt lisen-siaattityön typensidonnasta aktiivilietelaitok-silla.

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:16 Sivu 31

toksissa tarkoittaa useita satoja ki-logrammoja typpeä päivässä (2,3). Tä-män tutkimuksen tarkoituksena oli sel-vittää, mitkä mikrobit pystyvät aktii-vilietelaitoksilla sitomaan ilmakehäntyppeä, mitkä ovat vaaditut prosessi-olosuhteet ja miten ilmakehästä ta-pahtuva typensidonta vaikuttaa puh-distamon toimintaan.

Typensitojamikrobeista

Ilmakehän typpeä pystyvät sitomaanmonet prokaryoottiset (esitumalliset)mikrobit. Eukaryoottisilla (aitotumal-lisilla) mikrobeilla tätä ominaisuutta eiole. Typensidontaan tarvitaan nitro-genaasi -nimistä entsyymiä, joka pel-kistää N2-typpeä proteiinien muodos-tumiseen tarvittavaksi ammoniumik-si. Pelkistymisprosessi vaatii runsaas-ti energiaa, jolloin kasvu hidastuu ver-rattuna tilanteeseen, jossa muuta sopi-vaa typpiravinnetta on riittävästi läs-nä. Pelkistysprosessi käynnistyy no-peasti tilanteessa, jossa riittävästi am-moniumtyppeä ei ole saatavilla. Vas-taavasti prosessi pysähtyy, kun am-moniumtyppeä on tarpeeksi. Nitro-genaasi on erittäin herkkä liuenneellehapelle. Typensidonnanteho alkaa hei-ketä, kun happipitoisuus kasvaa.Yleensä tehokkain typensidonta saa-vutetaan happipitoisuudella <2mgO2/l.

Monet diatsotrofit pystyvät suojautu-maan liuennutta happea vastaan esi-merkiksi kasvattamalla solun ympä-rille hapen diffuusiota vähentävän hii-lihydraattikerroksen. Vasta hyvin kor-kea happipitoisuus (10mgO2/l) estäädiatsotrofien typensidonnan. Erilaisettypensitojabakteerit voivat käyttää hy-väksi käytännössä kaiken aktiiviliete-laitoksella olevan BOD:n sekä ener-giantarpeeksi että kasvuun. Typensi-dontaa ilmasta voi tapahtua hyvin laa-jalla pH-alueella (5–9) ja jopa 45°C läm-pötilassa.

Taulukossa 1 on esitetty eräitä jäte-veden puhdistuksen kannalta mah-dollisesti tärkeitä typensidontaan pys-

tyviä heterotrofisia mikrobeja. Tunne-tuimmat jätevesilaitoksissa viihtyvätdiatsotrofit kuuluvat Enterobakteerienheimoon (esim. Klebsiella pneumoniae)(4,5,6,7). Syanobakteereita (sinileviä)on löydetty runsaasti eräiltä sellu- japaperitehtaiden puhdistamoilta (8),mutta niiden merkitystä laitoksilla ta-pahtuvassa typensidonnassa ei ole tut-kittu.

Koejärjestely

Laboratoriossa kasvatettiin lietteitä ty-pellisissä ja typettömissä olosuhteissa.Alkulietteenä käytettiin erään paperi-tehtaan ilmastusaltaan lietettä (4 g). Ra-

VESITALOUS 2 200432

Kuva 1.Aktiivilietelaitoksentyppitase. Typpivirratesimerkiksi kgN/d.

Taulukko 1. Jäteveden käsittelyn kannalta mahdollisesti tärkei-tä heterotrofisia ja typensidontaan kykeneviä bakteereita /3/.

Aerobic Microaerophilic Anaerobic

Azotobacteraceae Enterobacteriaceae BacillaceaeBaijerinckia spp Methylococcaceae RhodospirillaceaeDerxia spp Pseudomonadaceae Vibrionaceae

RhizobiaceaeBeggiatoaceaeAzospirillum sppXanthobacter sppMycoplana spp

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:16 Sivu 32

VESITALOUS 2 200433

vintona käytettiin hiili-hydraattiseosta(glukoosi 40 %, mannoosi 20 %, galak-toosi 10 %, glukuronihappo 10 %, ara-binoosi 10 % ja ksyloosi 10 %) 1g/d, jol-loin F/M-suhde alussa oli noin 0,26gCOD/g liete/d. Ravinteina käytettiin20 mgP/gCOD (H3PO4) ja metalleja K,Fe, Ca, K, Mg, Cu ja Zn kirjallisuustie-tojen (9) esittämässä suhteessaCOD:een. Typellisiin kasvatuksiin li-sättiin 50 mgN/gCOD (urea). Liettei-tä ilmastettiin tavoitearvona 2 mgO2/l.Laitteistosta johtuen todellinen happi-pitoisuus vaihteli välillä 1–4 mg O2/l.Kasvatusaika oli 34 d, lämpötila noin34°C ja pH säädettiin CaO:lla alueelle7–7,7.

Määritysmenetelmät

Lietteistä määritettiin DSVI-lieteindek-si (1 g lietettä 1 litraksi laimennettuna,30 min laskeutusaika), kiintoaine (SFS-EN 872), typpipitoisuus (SFS-EN 13342)ja rihmaluku (10). Suodoksista määri-tettiin typpipitoisuus (SFS 5505) jaCODCr (150°C, 2h, spektrofotometrinenmittaus). Kasvatettujen lietteiden ty-pensidontakykyä arvioitiin asetylee-ninpelkistysmenetelmän (11) avulla ty-pettömissä olosuhteissa. Menetelmä pe-rustuu nitrogenaasin kykyyn pelkistääpaitsi N2:a NH4

+:ksi myös C2H2:aC2H4:ksi. Kun mikrobeilla on alkuti-lanteessa käytettävissä tunnettu il-ma/C2H2-seos, voidaan halutun ajanjälkeen mitata C2H4-määrä kaasukro-matograafisesti ja laskea sidotun typenmäärä. Typensitojamikrobeita pyrittiinidentifioimaan kaupallisella API 20E-testillä (bioMeriéux, Ranska).

Tulokset

Typellisissä ja typettömissä olosuh-teissa kasvatettujen lietteiden lietein-deksit olivat tasolla 50 ml/g, joten ra-vinnepulan usein aiheuttamaa lietteenpaisumisilmiötä ei havaittu. Typetönkasvatus oli hieman lisännyt lietteenrihmaisuutta, mutta ei siinä määrin, et-tä sillä olisi todellisuudessa laitoksellamerkitystä. Sen sijaan typetön kasva-tus oli aiheuttanut mikrobimassan ha-joamista hyvin pieniksi partikkeleiksi(kuvat 2 ja 3). Lietteiden nettokasvutolivat typellisten kasvatusten osalta

noin 220–240 % ja typettömien kasva-tusten osalta noin 180–190 %. Liettei-den typpipitoisuus oli typellisten kas-vatusten osalta noin 6,2 % ja typettö-mien noin 3,3 % (taulukko 2). Selkeyt-tämällä lietteitä astiassa 1 tunnin ajantypellisen kasvatuksen osalta kirkasteoli täysin väritöntä ja kirkasta, mutta

typettömän kasvatuksen osalta kir-kaste jäi samean harmaaksi.

Lietteiden GF/A -suodosten typpi-määrä jäi typettömien kasvatustenosalta hyvin alhaiseksi, mutta se olikuitenkin kasvanut alkulietteeseen ver-rattuna noin 100 %.Typellisiin kasva-tuksiin oli ureaa lisätty BOD:N suh-

Kuva 2. Lietettä (100X), jota on kasvatettu riittävällä typpiravinteella.

Kuva 3. Lietettä (100X), jota on kasvatettu ilman typpiravinnetta.

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:16 Sivu 33

teessa 100:5, mikä oli selvästi liikaa tar-peeseen nähden, joten suodosten typ-pimäärät jäivät hyvin korkealle. COD-reduktiot olivat varsin korkeita(98,3–99,6 %). Typettömästi kasvatet-tujen lietteiden suodosten COD-pitoi-suudet jäivät selvästi korkeammalle(taulukko 2).

Asetyleeninpelkistysmenetelmälläarvioidut typensidonnan määrät kas-vatetuille lietteille ja Klebsiella pneu-moniae As-vertailukannalle on esitetty

taulukossa 3. Typettömästi kasvatettuliete pystyi sitomaan typpeä noin 3-kertaisesti typellisesti kasvatettuunverrattuna typettömissä määritysolo-suhteissa.

API 20E-testillä voitiin typettömäs-ti kasvatetusta lietteestä identifioidahyvällä tunnistustasolla Pseudomonasfluorescens/putida ja Serratia plymuthica-bakteerikannat. Näistä P. fluo-rescens/putida on kirjallisuustietojen (7)perusteella yleinen maaperässä ja ve-

sissä viihtyvä bakteeri, josta tunnetaanlukuisia typensidontaan kykeneviäkantoja.

Tulosten tarkastelu

Lietteen kasvatus ilman riittävää typ-piravinnemäärää aiheuttaa mikrobi-massan kiihtyvää epätäydellistä hajo-amista. Vaikka typpeä sidotaankin il-masta, se ei riitä typentarpeeseen näh-den, vaan typpeä yritetään saada myöskuolevasta mikrobimassasta. Hajoa-minen jää epätäydelliseksi ja osittainhajonnut mikrobimassa ei flokkauduselkeytyksessä eikä laskeudu, vaanpoistuu kirkasteen mukana (näkyy sa-meutena). Kirkasteen mukana poistu-va osittain hajonnut kiintoaine aiheut-taa puhdistustuloksen huononemistakiintoaineen, COD:n ja ravinteidenosalta. Tulokset vastaavat kirjallisuus-tietoja (1).

Typettömästi kasvatetun lietteen typ-pipitoisuus jäi tässä tutkimuksessa hy-vin alhaiseksi,vaikka annosteltu ra-vinto käytettiinkin tarkkaan hyväksi.Tämä johtuu ilmeisesti siitä,että liet-teessä on ollut bakteereita, jotka typ-pipulassa pystyvät hyödyntämään saa-tavilla olevaa ravintoa kasvattamallasolun ympärille hiilihydraattikerrok-sen joko vararavinnoksi tai suojaksikorkeita liuenneen hapen pitoisuuksiavastaan (4). Kasvatuksen aikana liuen-neen hapen pitoisuus oli merkittävänaikaa >2 mgO2/l, mikä on siis ilmei-sesti häirinnyt tehokasta typensidon-taa ilmasta.

Kasvattamalla lietettä pitkään ilmantyppiravinnetta, diatsotrofiset bakteeritsaavat kilpailuedun ja niiden määräkasvaa muiden bakteerien kustannuk-sella. Lietteen typensitomiskyky ilmas-ta kasvaa huomattavasti. Tämä voitiintodistaa asetyleeninpelkistysmenetel-män avulla. Toisaalta havaittiin, ettämyös riittävästi typpiravinnetta saanutliete sisältää runsaasti typensidontaanpystyviä bakteereita ja typensidonta al-kaa nopeasti typpiravinteen loppumi-sen jälkeen.

API 20E-testin avulla voitiin tässä tut-kimuksessa olettaa pääasiallisen ty-pensitojakannan olevan Pseudomonasfluorescens/putida. Testin avulla ei voidakuitenkaan tunnistaa kuin tavallisim-

VESITALOUS 2 200434

Taulukko 3. Asetyleeninpelkistysmäärityksen tulokset.Eristysviljelmäpullojen etyleenimäärät kaasukromatokrafisestimitattuna 3 d:n inkuboinnin jälkeen sekä niistä lasketut sidotuntypen määrät pulloa ja ravintoliuoksen tilavuutta kohti.

Näyte Etyleeni Ilmasta sidottu typpi _g/pullo _gN/pullo mgN/l

1 2 1 2 1 2

Malaattialusta (0-koe) 0Klebsiella pneumoniae As 167 191 501 573 50 57Typellinen kasvatus 153 168 459 504 46 50Typetön kasvatus 412 527 1236 1581 124 158

Taulukko 2. Määritystulokset laboratoriossa kasvatetuista lietteistä.Kasvatusaika 34 d. Ravintoannos 1 g hiilihydraattiseosta/d (1.04 gCOD/d).

Alku Typellinen kasvatus Typetön kasvatus

1 2 1 2

Tilavuus, l 2,000 3,000 3,000 3,000 3,000Kiintoaine, g/l 2,00 4,35 4,57 3,87 3,79Kiintoaine, g 4,00 13,04 13,71 11,60 11,36Suodoksen N, mgN/l 2,8 46,2 38,6 3,92 3,86Suodoksen N, mgN 5,61 138,6 115,8 11,76 11,58Lietteen N, % 5,25 6,29 6,07 3,39 3,26Lietteen N, g 0,21 0,82 0,83 0,39 0,37Suodoksen COD, mg/l 45 48 60 200 120Suodoksen COD, mg 90 144 180 600 360COD-reduktio, % 99,6 99,5 98,3 99,0 DSVI, ml/g 50 46 48 48Rihmaluku 1 1 2 2

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:16 Sivu 34

6. Neilson, A.H. & Allard, A.-S., 1985. Acetylenereduction (N2-fixation) by Enterobacteriaceae iso-lated from industrial wastewaters and biologicaltreatment systems. Appl. Microbiol. Biotechnol. 23(1): 67–74.7. Chan, Y.-K., Barraquio, W.L. & Knowles, R.,1994. N2-fixing pseudomonads and related soilbacteria. FEMS Microbiol. Rev. 13 (1): 95–118.8. Kirkwood, A.E., Nalewajko, C. & Fulthorpe,R.R., 2001. The role of cyanobacteria in pulp andpaper waste-treatment systems. Can. J. Micro-biol. 47 (8): 761–766.9. Eckenfelder, W.W.J., 2000. Industrial Water Pollution Control. 3rd edition. McGraw-Hill Book Co.,Singapore, p. 198–312.10. Jenkins, D., Richard, M.G. & Daigger G.T.,1993. Manual on the Causes and Control of Acti-vated Sludge Bulking and Foaming. 2nd edition.Lewis Publishers, Boca Raton, p. 29.11. Hardy, R.W.F., Holsten, R.D., Jackson, E.K.& Burns, R.C., 1968. The acetylene-ethylene assay for nitrogen fixation: laboratory and field evaluation. Plant Physiol. 43 (8): 1185–1205.

VESITALOUS 2 200435

mat teollisuuden jätevesissä viihtyvätbakteerit, joten muitakin diatsotrofejaonvoinut esiintyä. Typettömästi kasva-tetussa lietteessä voi myös esiintyä run-saasti typensidontaan kykenemättömiämikrobeja. Ne ilmeisesti käyttävät hy-väksi hajoavan mikrobimassan sisältä-mää typpeä.

Johtopäätöksiä

Aktiivilietelaitoksen lietteissä esiintyyaina typensidontaan ilmasta tarvitta-essa pystyviä bakteereita. Typensi-donta käynnistyy nopeasti, jollei riit-tävästi sopivaa liukoista typpiravin-netta ole käytettävissä. Pitkäaikainentyppipula lisää mikrobiyhteisön diat-sotrofisten kantojen määrää ja lietteentypensidontakyky kasvaa. Lietteidenmikrobikoostumus määräytyy kunkinlaitoksen ominaisolosuhteiden mukai-sesti. Eri laitoksilla on siten löydettä-vissä erilaisia diatsotrofeja. Jotkin mik-robit pystyvät typpipulatilanteessahyödyntämään saatavilla olevaaBOD:a kasvattamalla solun ympärillehiilihydraattikerroksen.

Vaikka typensidonta ilmasta sinän-sä ei olekaan laitoksen toiminnalle hai-tallista, aiheutuu sen lieveilmiönä aina

puhdistustuloksen jonkinasteista heik-kenemistä kiihtyvän epätäydellisenlietteen hajoamisen seurauksena. Syy-tä siihen, miksi ilmasta otettu typpi eitäysin riitä täyttämään tarvetta, ei tun-neta. Aktiivilietelaitoksen typpi-tasapainosta on huolehdittava tarkas-ti. Liian pieni tai suuri lisätypen an-nostelu johtaa aina vesistöön joutuvantyppikuorman kasvuun.

K i r j a l l i s u u s

1. Hynninen, P. & Viljakainen, E., 1995. Nutrientdosage in biological treatment of wastewaters.Tappi J. 78 (5): 105–108.2. Gauthier, F., Neufeld, J.D., Driscoll, B.T. & Archi-bald, F.S., 2000. Coliform bacteria and nitrogenfixation in pulp and paper mill effluent systems.Appl. Environ. Microbiol. 66 (12): 5155–5160.3. Lammi, K. & Pakarinen, K., 1993. Typpiravin-nelisäyksen vaikutus sellutehtaan aktiivilietelaitok-sen toimintaan. Vesi- ja ympäristöhallituksen jul-kaisu A 103, Helsinki, 23 p.4. Gapes, D.J., Frost, N.M., Clark, T.A., Dare, P.H.,Hunter, R.G. & Slade,A.H., 1999. Nitrogen fixationin the treatment of pulp and paper wastewaters.Wat. Sci. Tech. 40 (11–12): 85–92.5. Madigan, M.T., Martinko, J.M. & Parker, J.,2000. Brock Biology of Microorganisms. 9th edi-tion. Prentice-Hall Inc, New Jersey, p. 634–639.

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:19 Sivu 35

MarkkuHuhtamäki

dipl. ins.Juurocon OyE-mail: juurocon.oy@dnainternet.netKirjoittaja työskentelee mm. jätevesien käsit-telyprosessien ja teollisuuden vesien kierrä-tysjärjestelmien kehittämisen parissa.

Leena Huhtamäkifil.maist., biokemiaJuurocon OyE-mail: juurocon.oy@dnainternet.netKirjoittaja laatii teollisuuden ja kuntien ympä-ristöalan selvityksiä ja projektien rahoitusha-kemuksia.

T Y P E N P O I S T O

VESITALOUS 2 200436

Raision kaupungin jätevedet onpuhdistettu perinteisellä aktiiviliete-prosessisilla kahdella kallion sisään lou-hitulla linjalla, jotka on rakennettu 1960-ja 1970-luvuilla (kapasiteetit 4 000 ja6 500 m3/d). Puhdistamo on suunni-teltu alun perin vain BOD:n poistoa var-ten. Raisiolta edellytetään mm. vähin-tään 70 %:n typenpoistoa ja korkeintaan0,5 mg/l kokonaisfosforin pitoisuuttalähtevässä jätevedessä kesästä 2004 al-kaen.

Naantali, Masku ja Nousiainen ovatliittyneet Raision kaupungin puhdis-tamoon 90-luvulla. Näiden sekä mui-den uusien liittyjien ja alueen väkilu-vun kasvun johdosta ennakoitu vir-taama vuodelle 2030 on noin 50 % al-kuperäistä mitoitusta (12 500 m3/d)korkeampi.

Selvitäkseen kiristyvistä ravinteidenpoistovaatimuksista ja kasvavasta jäte-vesikuormasta kaupungilla oli vaihto-ehtoina esimerkiksi lisälinjojen raken-taminen kallion sisään tai jätevesien joh-

taminen Turun kaupungin suunnitteil-la olevaan puhdistamoon.

Raision kaupunki päätti saneeratavanhan perinteisen jätevedenpuhdista-monsa. Siitä tulee ensimmäinen kanto-aineisiin perustuva biofilmiprosessi asu-majätevesien kokonaistypenpoistoonSuomessa. Typenpoiston hiililähteenätullaan hyödyntämään teollisuusjäte-vesiä.

Puhdistamolla suoritettiin testejä, joil-la pyrittiin saamaan käsitys siitä, kuin-ka typenpoisto on tehostettavissa pel-kästään prosessin ajotapamuutoksin se-kä mitä elintarviketeollisuuden jäteve-sien kuormituksen nosto vaikuttaa puh-distamolla. Näillä saavutettiin huomat-tava parannus typenpoistoon.

Jätevesien ja prosessin kuvaus

Kaupungin puhdistamolla on karkea-välppä, hienovälppä (porrasvälppä),hiekan ja rasvan erotus, virtaaman jakokahdelle linjalle, esiselkeytys, aktiivi-

TYPENPOISTON TEHOSTUSTAPROSESSIJÄRJESTELYIN

RAISION PUHDISTAMOLLA

Yksi typenpoiston tehostuksen peruslääkkeistä onbiomassamäärän lisääminen. Raisiossa se ei ole mah-dollista korkeasti kuormitetun jälkiselkeyttimenvuoksi. Puhdistamolla saavutettiin yli 70 %:n ty-penpoisto jättämällä ilmastusaltaan alkuosa ilmas-tamatta ja vähentämällä teollisuusjätevesien esikä-sittelyä sekä kontrolloimalla altaan hapetus-pelkis-tys -potentiaalia. Viipymä prosessissa oli merkittä-västi lyhyempi ja lietekuormitus korkeampi kuinuseimmissa typpeä poistavissa puhdistamoissa.

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:19 Sivu 36

VESITALOUS 2 200437

liete-altaat ja jälkiselkeytin. Liete kier-rätetään ykköslinjalla mammut-pum-puilla ja kakkoslinjalla keskipakopum-puilla.

Puhdistamon jätevesi on suurim-maksi osaksi tyypillistä kunnallista jä-tevettä. Jätevesiverkostoon liittyneitäasukkaita on noin 40 000. Teollisuus-peräinen jätevesi koostuu enimmäk-seen Raisio Yhtymän viljatärkkelys-tuotannon, mallastamon, ravintoras-vateollisuuden ja kemian teollisuudenjätevesistä. Raisio Yhtymällä on an-aerobinen sekä aerobinen jätevesienesikäsittely. Sieltä tuleva jätevesimää-rä on ollut noin 2 500 m3/d ja sen BOD-kuorma oli vertailuvuosina 2000–2001vähäinen.

Puhdistamolla käynnistettiin 11.6.2002kokeilu, jossa osa Raisio Yhtymän jäte-vedestä ohitti esikäsittelyn ja lisäksi Yh-tymän ylijäämäliete johdettiin kaupun-gin puhdistamolle. Kuormitusta lisät-tiin vähitellen seuraavan kuukaudenajan. Kaupungin puhdistamolla suljet-tiin ilmastusryhmiä ilmastusaltaan al-kupäästä. Altaasta oli ilmastamattanoin 25 %. Raja ei kuitenkaan ollut sel-vä johtuen kehittyneestä runsaasta vas-tavirtauksesta. Ilmastusaltaan redox-ta-

so pudotettiin ilmastusta kontrolloi-malla vallinneelta tasolta (yli 300 mV)siten, että elokuun alussa ilmastusosanredox-taso oli alle 200 mV ja ilmasta-mattomassa osassa alle 0 mV. Tämänjakson aikana (siirtymäjakso A; ks. ku-va 1) ilmastetun osan happipitoisuus olialle 1 mg/l. Ennen testijaksoja jätevettäjohdettiin useaan kohtaan ilmastusal-lasta. Testien käynnistymisen jälkeenkaikki tuleva jätevesi johdettiin altaanalkupäähän.

Elokuussa virtaama keskitettiin suu-remmalle linjalle (linja 2) ja syyskuunalussa linja 1 suljettiin. Päätöstä helpot-ti kuivasta kesästä johtuva normaaliaalhaisempi jätevesimäärä. Tämä aikaelokuun alusta joulukuun alkupuolelle(1.8.–9.12.) on testijakso B. Ilmastuste-hoa kontrolloitiin siten, että hapetetunosan puolivälissä ja loppuosassa redox-potentiaali oli +50...+150 mV. Ilmasta-mattomalla alueella redox-potentiaalioli negatiivinen. Altaan happipitoisuusoli keskimäärin alle 1 mg/l. Jakson ai-kana osa Yhtymän jätevesistä johdettiinsen esikäsittelyn ohi ja siellä muodos-tuva biomassa johdettiin kaupunginpuhdistamolle. Testijakson aikana ty-penpoisto nousi yli 70 %:iin.

Joulukuussa 2002 ja tammikuussa2003 puhdistamolla oli teknisistä on-gelmista ja saneerauksesta johtuvia häi-riöitä ja tämän jakson tulokset on jätet-ty tässä tarkastelematta.

Helmi– huhtikuussa 2003 molemmatlinjat olivat käytössä (jakso C). Niissäoli sama hapettamaton vyöhyke altaanalkuosassa kuin aiemminkin, mutta re-dox-kontrollia ei suoritettu. Touko–mar-raskuussa 2003 saneerauksesta johtuenkaikki jätevesi käsiteltiin linjalla 2. Hy-vä nitrifikaatio (yli 99 %) todettiin27.6.03. Jakson D tulokset on käsiteltytästä alkaen. Näin vertailu jaksoon B(sama prosessi, mutta ilman redox-kontrollia) on relevantimpi.

Palautuslietteen kierrätyssuhde, 150%, pidettiin vakiona. Puhdistamolla eiollut muita kierrätyksiä lukuun otta-matta lietteenkäsittelyn rejektivesiä.Puhdistamolla ei ole mädättämöä, jotenrejektivesien aiheuttama typpikuormi-tus ei ole suuri.

Tulokset ja keskustelu

Keskeiset kuormitusarvot ja tulokset onesitetty taulukossa 1 testijaksolta B se-kä verrattu niitä 2003 mitoitustietoihin

Kuva 1. Typpikuorma ja typen poistuminen Raision jätevesipuhdistamolla vuosina 2001–2003 sekä testijaksot A–D.

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:19 Sivu 37

VESITALOUS 2 200438

sekä 2004 voimaanastuviin puhdistus-vaatimuksiin. (Ominaiskuormitusar-voissa ei ole huomioitu esiselkeytyksenvaikutusta).

Redox-potentiaalin kontrolloinninmerkitys todetaan vertaamalla jaksojaB ja D, joissa veden keskilämpötila, al-taan tilavuuskuormitus, happipitoisuusja lietekierrätys olivat samalla tasolla.Jakson D aikana etenkin kesäkuukau-sina puhdistamo on nitrifioinut hyvin,mutta denitrifikaatiolle ei ole ollut riit-täviä edellytyksiä.

Typenpoistosta noin 30 prosenttiyk-sikköä tapahtui sitoutumalla lietteeseenja parhaimmillaan 40–50 prosenttiyk-sikköä poistui typpikaasuna ilmaan(kuva 1). Analyysien perusteella ennenkokeilun käynnistämistä puhdistamol-ta poistui lähtevän jäteveden ja ylijää-mälietteen mukana enemmän typpeäkuin sitä tuli tulevan jäteveden muka-na. Puhdistamolla on kiinnitetty huo-mioita edustavaan näytteenottoon, jo-ten ko. ajankohtana on mitä ilmeisim-min tapahtunut typen sitoutumista il-masta jäteveteen eikä kyseessä ole sys-temaattinen näytteenotto- tms. virhe.

Typenpoistoteho on esitetty kuvassa2 suhteessa teollisuudelta otettuun li-sääntyneeseen BOD-kuormitukseen.Jakson B aikana teollisuudelta lähtevä,mitattu BOD-kuorma oli 1 240 kg/d;vertailujakson aikana vastaava kuormaoli 125 kg/d. Kaupungin puhdista-molla tuleva BOD-kuormitus kasvoikuitenkin vain 600 kg/d. Myös muutmittaukset tukevat sitä käsitystä, ettänoin 50 % elintarviketeollisuuden jäte-veden BOD-kuormasta hajoaa kahdenkilometrin pituisessa viemärissä. Samailmiö on havaittu myös aiempina vuo-sina ja tulosta osattiin odottaa.

Vertailuajankohtana (2001) Raisio Yh-tymän BOD-kuorma oli noin 5 % tule-vasta kuormituksesta. Testijakson B ai-kana puhdistamolle tulevat typpi-, fos-fori- ja kiintoainekuormat olivat noin 15 % ja BOD-kuormitus noin 25 % korkeampia kuin vertailujakson aika-na. Typpikuormitus eri aikoina näkyykuvassa 2 ja BOD/typpi-suhde kuvas-sa 3. Raisio Yhtymän jätevesimäärä olisekä vertailuajankohtana että testijak-soissa noin 2 500 m3/d.

Tavallisesti kaupungin puhdistamol-le tulevan jäteveden BOD/typpi -suh-

de on ollut 4,5. Jakson B aikana suhdenousi tasolle 5,2. Tämä vastaa normaa-lia suomalaisen puhdistamon jätevettä:vuonna 1999 yli 5 000 asukkaan puh-distamoilla mediaani oli 5,0 ja keskiar-vo 6,2. Vuonna 1999 Suomessa oli 11 kplyli 10 000 asukkaan puhdistamoa, jois-sa saavutettiin vähintään 70 %:n ty-penpoisto (Suomen ympäristökeskus2002). Näissä kaikissa oli poikkeuksel-lisen korkea BOD/typpi-suhde (yli 6,0;ks. kuva 3). Raisiossa suoritettu täydenmittakaavan kokeilu osoitti, että tähäntypenpoistotasoon päästään epäsuotui-semmillakin suhteilla yksinkertaisin rat-kaisuin.

Luomalla ilmastusaltaaseen hapetonvyöhyke, typenpoisto kasvoi 30 %:sta50 %:iin (testijakso D). Suorittamalla il-mastuksen kontrollointi happetus-pel-kistyspotentiaalin avulla sekä vaihtele-

valla elintarviketeollisuuden jätevesi-kuormituksella (testijakso B) saavutet-tiin yli 70 %:n typenpoisto, vaikka jäte-vesien ravinnesuhteet olivat melko nor-maalit ja samalla tasolla eri testijaksois-sa. Jaksojen B ja D aikana viipymä il-mastuksessa oli noin 6 tuntia ja lieteikä6–8 vrk. Puhdistusarvot eivät heiken-tyneet miltään osin jakson B aikana ei-kä kaupungin puhdistamon käyttö-kustannuksissa havaittu oleellista muu-tosta.

Lisääntyneestä teollisuuden jätevesi-kuormituksesta ei aiheutunut paisun-talieteongelmia. Tämä lienee ainakinosittain prosessiin luotujen anoksises-ten vyöhykkeiden ansiota, sillä aiem-min, kun puhdistamoa on ajettu perin-teisellä tavalla, on lietteen laskeutu-vuudessa ollut ongelmia. Lietteen las-keutuvuus samoin kuin fosforin, BOD:n

Taulukko 1. Raision jätevesipuhdistamon mitoitus ja kuormitus.

Muuttuja Yksikkö Keskiarvo Testijakso Arvioitu Mitoitus

2001 B (Linja 2) kuormitus vuodelle

2002 2005 2030

Puhdistamon tulokuormitus ja mitoitus

Virtaama m3/d 13 100 8 500 14 500 18 500

SS kg/d 4 154 4 970 5200 5200

BOD7 kg/d 2 045 2 650 5400 5400

N-tot kg/d 450 500 550 690

P-tot kg/d 107 120 140 200

Prosessin toiminta-arvot

Etuselkeyttimen

pintakuormam3/d / m2 22 26 24 31

Jälkiselkeyttimen

pintakuorma m3/d / m2 16 18 17 22

Typen

lietekuormamg N/g MLSS, d 56 55 68 86

Lietekuorma g BOD/g MLSS, d 0,25 0,27 0,67 0,67

Viipymä h 6,7 6,2 6,0 4,7

Käsitellyn jäteveden laatu ja Puhdistustulos Vaatimus

vaatimukset 1.7.2004–

SS mg/l 8,5 8,7 35

BOD7 mg/l 3,8 4,2 15

HN4-N mg/l 3,1 2,9

P-tot mg/l 0,32 0,30 0,5

N-reduktio % 28,6% 72,5% 70%

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:19 Sivu 38

VESITALOUS 2 200439

ja kiintoaineen poisto säilyivät hyvinä,kuten on todettavissa taulukosta 1. Il-mastamattomiin vyöhykkeisiin ei las-keutunut merkittäviä määriä lietettä, ei-

kä mekaanisen sekoituksen puutteestailmennyt testijakson aikana pelättyjähaittavaikutuksia.

Savonlinnassa on tutkittu suuren bio-

massakonsentraation puhdistamoa(Kiuru et al. 1994). Verrattaessa Raisiontestijaksoa B niihin Savonlinnan jaksoi-hin, joilla saavutettiin 70 %:n typen-poisto (touko–marraskuu), voidaan to-deta, että samoilla perusteilla laskettu-na Raisiossa lietteen typpikuormitus olinelinkertainen ja viipymä neljänneksenpienempi. Savonlinnassa palautusliete-kierto oli 150 % ja lisäksi biologisessaosassa oli lisäkierto noin 110 %.

Raision jätevesipuhdistamolla omi-naiskuormitusarvot ovat samalla tasol-la kuin esimerkiksi Vihdin jätevesipuh-distamossa. Raision puhdistamoon ontarkoitus lisätä toiminnan tehostami-seksi kantoaineita; Vihdissä on kanto-aineilla tehostettu puhdistamo, jossa ontutkittu nitrifikaatiota (Hostikka ja Ran-tanen, 2003). Vihdissä viipymä 5,3 tun-tia oli hieman lyhyempi kuin Raisiontestijaksossa B, mutta suurempi kuinRaision mitoitustilanteessa. Vihdissä se-kä typen tilavuuskuorma (0,21 kg N/d,m3) että lietekuorma (46 g N/d,kgMLSS) olivat samaa tasoa kuin Raisios-sa biologiseen prosessiin johdettavassajätevedessä. Nitrifikaatio on paitsi herk-kä lämpötilalle, myös happipitoisuu-

Kuva 2. Typen poistoteho suhteessa lisääntyneeseen teollisuuden BOD-kuormaan.

Kuva 3. Typpireduktion ja tulevan jätevedenBOD/typpi-suhteen riippuvuus eritestijaksoissa

Teollisuuden BOD-kuorma suhteessapuhdistamon normaaliin kuormitukseen (2 000 kg BOD/d)

Suomen 10 000 avl.puhdistamot, joissa oli v. 1999yli 70 %:n typenpoisto

Jakso D27.6.2003 - 30.11.2003

Jakso C1.2.2003 - 30.4.2003

Testijakso B1.8.2002 - 9.12.2002

Siirtymäjakso A11.6.2002 - 31.7.2002

Normaali kuormitus1.1.2001 - 1.6.2002

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:19 Sivu 39

delle. Vihdissä todettiin, ettei prosessil-la saavutettu tutkimusjaksolla riittäväänitrifikaatiota, vaikka keskimääräinenhappipitoisuus oli 9,7 mg/l.

Raision puhdistamolla on vastaavankaltaiset ilmastusaltaat ja viipymä kuinmonilla muilla pohjoismaisilla puh-distamoilla. Testeissä saavutettu kor-kea typenpoisto on erittäin rohkaiseva,ottaen huomioon etenkin koko altaanalhaisen happitason sekä sen, että lie-tekierrätys on ollut vain 150 % ilmanmuita kierrätyksiä. Keskeisinä testi-jaksoina (jaksot B ja D) lämpötila on ol-lut yli 13 °C, jolloin nitrifikaatioaste onollut suuri. Jatkossa ilmastusaltaisiinasennettavien kantoaineiden tarkoi-tuksena on tehostaa typenpoiston toi-mivuutta kylminä vuodenaikoina ja es-tää nitrifikaatiobakteerien huuhtoutu-mista sade- ja sulavesijaksojen aika-na.

Puhdistamon muutostyöt2003–2004

Raisio saneeraa jätevesipuhdistamonsabiofilmiprosessilla siten, että kantoai-neet lisätään nykyisiin ilmastusaltaisiinja vapaa lietepitoisuus pidetään niin al-haisena, että se ei rajoita selkeytyksenkapasiteettia. Lisäksi rakennetaan ke-miallinen saostus- ja mikroflotaatioyk-sikkö, jolla on tarkoitus käsitellä sekäbiologisesti puhdistetut jätevedet ettäohitusvedet.

Biofilmiprosessin etuina on useinmainittu aktiivilieteprosessiin nähdenmm. tehostunut puhdistusteho, pa-rempi prosessin stabiilisuus ja jälkisel-keyttimen alentunut lietetilavuuskuor-mitus (Metcalf 2003, p. 889), jotka täs-sä tapauksessa ovat erittäin tärkeitä.Mikroflotaation valintaan päädyttiin,koska tekniikkaa voidaan soveltaa sekä

ohitusvesien käsittelyyn että tertiääri-käsittelyyn tarpeen mukaan.

1. linjalla otettiin biofilmiprosessikäyttöön joulukuussa 2003. Linja 2 sa-neerataan keväällä 2004 ja otettaneenkäyttöön toukokuussa.

Mikroflotaatio käynnistettiin joulu-kuussa 2003. Saneerauksen aikana sii-nä käsitellään biologisen prosessin ohi-tusvesiä. Myöhemmin mikroflotaatiotaaiotaan hyödyntää myös biologisestipuhdistettujen jätevesien jälkikäsittelys-sä fosfori- ja kiintoainepäästöjen alenta-miseksi. Jälkikäsittelyn ohjaus tullaan op-timoimaan ympäristön kokonaiskuor-mituksen minimoinnin periaatteella.

Kaupunki ja Raisio Yhtymä toteut-tavat saneerauksen yhteydessä projek-tin, jossa selvitetään valittujen ratkai-sujen edut ja haitat sekä niiden sovel-lettavuus. Näiden demonstrointiin onsaatu 1,2 miljoonaa euroa tukea EU:nLIFE-Environment -rahastosta. Tulok-sia on kuvattu jo aiemmin (Huhtamäki,Huhtamäki 2003) ja raportointia tullaanjatkamaan projektin edetessä.

Johtopäätökset

Tulokset osoittavat, että elintarvike-teollisuuden jätevettä hiilihydraattiläh-teenä hyödyntämällä voidaan aktiivi-lieteprosessissa päästä hyvään typen-poistoon lyhyemmillä viipymäajoilla jakorkeammilla lietekuormituksilla kuinaiemmin on raportoitu.

Raision jätevesipuhdistamolla saavu-tettiin yli 70 %:n typenpoisto DN-aktii-vilieteprosessilla ja kontrolloimalla re-dox-potentiaalia. Denitrifikaatio-osa luo-tiin ilmastusryhmiä sulkemalla ja sitä eierotettu ilmastetusta osasta väliseinillä.Ratkaisumalli tarjoaa kustannustehok-kaan vaihtoehdon nitrifioivien puhdis-tamoiden typenpoiston tehostukselle.

Puhdistamolle lisättiin teollisuudenjätevesikuormitusta, mutta BOD /typ-pi - suhde säilyi normaalilla tasolla (5,2).Yli 70 %:n typenpoisto saavutettiin jak-solla B koko testatun, puhdistamolla li-sääntyneen BOD-kuormituksen alueel-la 10 %–100 %. Puhdistamossa viipy-mä oli 6–8 tuntia ja lieteikä ilmastuk-sessa noin 6–8 d.

Elintarviketeollisuuden jätevedenhyödyntäminen typenpoistoon voi ol-la kannattavaa molemmille osapuolil-le, koska kaupunki säästää hiililähde-kuluissa ja teollisuus alentuvissa jäte-veden esikäsittelyn investointi- ja kä-sittelykustannuksissa. Perinteisiä, jäte-veden laatuun perustuvia maksupe-rusteita ei enää voida soveltaa tämän-tyyppisiä, keskinäisiä sopimuksia laa-dittaessa.

K i r j a l l i s u u s

Suomen Ympäristökeskus, Lapinlampi, T., Raas-sina, S. (2002). Suomen Ympäristö 542. Vesihuol-tolaitokset 1998–2000. ViemärilaitoksetKiuru, H., Rautiainen, J., Pelkonen, M., Renko,E. (1994). Typenpoisto suuren biomassakonsent-raation aktiivilietelaitoksessa. Helsingin teknillinenkorkeakoulu, Julkaisu 13, OtaniemiHostikka, S, Rantanen, P. (2003). Nitrifioiva kan-toaineprosessi. Kokeilun tuloksia. Vesitalous 6,s. 23-29Metcalf & Eddy Inc. by Stensel, D.H., Tchoba-noglous, G., Burton, (2003) Wastewater Engineer-ing: Treatment and Reuse 4th ed.Huhtamäki, M., Huhtamäki, L. (2003). Full-ScaleTests Using Food Industry Wastewater For NitrogenRemoval And A Solution To Increase The EffluentTreatment Efficiency. 9th IWA Specialised Con-ference: Design, Operation and Economics of Large Wastewater Treatment Plants; 1st–4th

September 2003 - Praha, Czech Republic,p. 309–312.

VESITALOUS 2 200440

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:19 Sivu 40

VESITALOUS 2 200441

Rehevöitymistä koskevastajulkisesta keskustelusta voidaan löytääpiirteitä, jotka pikemminkin ehkäisevätkuin edistävät rehevöitymisongelmanhallintaa. Yksi tällainen piirre on uuti-soinnin painottuminen lyhyen aikavä-lin tapahtumiin.

Valtaosa rehevöitymiseen liittyvistäsanomalehtijutuista käsittelee levienesiintymistä (Välimäki 2001; Leivonen1999). Yksittäisiin ja lyhytaikaisiin le-väesiintymiin keskittyvä uutisointi joh-taa helposti siihen, että rehevöityminenpitkäkestoisena prosessina ei herätähuomiota. Kun ympäristön tilan muu-tokset esitetään medioissa nopeina, voiesimerkiksi järven kunnostamis-menetelmien tehokkuuteen ja nopeu-teen kohdistua ylimitoitettuja odotuk-sia. Tällaisia odotuksia voivat aiheuttaamyös vesikasvien poistosta, kunnos-

tuskalastuksesta ja muista kunnostus-menetelmistä kertovat uutiset, jotka ku-vailevat yksittäistä kunnostustapahtu-maa, eivät järven kunnostusta pitkäai-kaisena prosessina.

Uutisointi voi myös naturalisoida on-gelmaa esimerkiksi korostamalla sääti-lan merkitystä leväkukinnan laukaisi-jana ja jättämällä ihmisen synnyttämätravinnepäästöt taustalle. Kun säätila ni-metään ongelman ensisijaiseksi aiheut-tajaksi, voi ranta-asukkaiden motivaa-tio vesiensuojeluun heiketä: säätiloil-lehan emme voi mitään.

Medioissa korostuvat myös sinilevienmyrkyllisyyteen liittyvät riskit. Riski-uutisointi voi lisätä ihmisten kokemaahuolta vesistön tilasta ja siten kannus-taa vesiensuojeluun, mutta se voi toi-saalta tuottaa myös tarpeettomia pel-kotiloja ja vähentää yleistä kiinnostus-

T I E D O T U S

KRIISI- JA RUTIINIVIESTINTÄLEVÄTIEDOTUKSESSA

Vesistöjen rehevöityminen on viime vuosina ollutyksi näkyvimmistä ympäristöuutisoinnin aiheista.Leväesiintymien lisäksi uutisoinnin runsautta selit-tää se, että vesistöjen rehevöitymiseen liittyvää seu-ranta- ja tutkimustietoa tuotetaan Suomessa run-saasti ja sitä välitetään aktiivisesti tiedotusvälineil-le. Uutisoinnille on myös kysyntää, sillä leväongel-mat koskettavat läheisesti monia suomalaisia. Le-viin liittyvän viestinnän vaikutuksista tiedetään kui-tenkin vain vähän. On jopa epäilty, että aktiivinentiedotus johtaa ei-toivottuihin tuloksiin, kuten ih-misten tarpeettomiin pelkoihin tai turhautumiseen.

Jari Lyytimäkimaat. metsät. maist.Suomen ympäristökeskusE-mail: jari.lyytimaki@ymparisto.fiKirjoittaja valmistelee ympäristöviestinnän tut-kimusta kartoittavaa selvitystä. Hän on tar-kastellut rehevöitymisuutisointia myös Pro Gra-du -työssään (2000).

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:20 Sivu 41

ta vesien virkistyskäyttöön ja kunnos-tukseen.

Rehevöitymisen ominaispiirteetviestinnässä

Miksi levät sitten kiinnostavat tiedo-tusvälineitä? Yksi tärkeä syy on se, et-tä levät ovat kuvallista kerrontaa pai-nottavaan mediaan hyvin sopiva aihe.Sinilevien synnyttämä ”puuro” onkonkreettisen kouriintuntuvaa. Siitäsaadaan visuaalisesti näyttäviä valo-kuvia ja televisiokuvaa, joilla on help-po herättää voimakkaita tunnereak-tioita.

Uutisoinnin dramaattisuutta lisää se,että leväesiintymät syntyvät ja häviä-vät suhteellisen nopeasti, median ryt-miin sopivasti. Leväuutisoinnin jän-nitteitä lisäävät myös sinileviin liitty-vät spekulaatiot myrkyllisyydestä jamahdollisista vaikutuksista ihmistenja kotieläinten terveyteen. Sinilevä toi-miikin uutisoinnissa yleisölle riittäväntuttuna käsitteenä, johon voidaan liit-tää kiinnostavuutta lisääviä uhkia jaepävarmuutta. On varsin mahdollis-ta, että uutisoinnissa levien myrkylli-syydestä välittyy ylikorostunut ja tar-peettomastikin pelkoa aiheuttava ku-va.

’’Tuhansien järvien maassa’’ sinile-villä on runsaasti kulttuurista re-sonanssia, eli ne liittyvät tärkeiksi ko-ettuihin arvoihin. Levien massaesiin-tymät voivat esimerkiksi murtaa mie-likuvan mökkijärven luonnontilaisuu-desta. Leväesiintymä voi toisaaltamyös rikkoa mökkiympäristöön lii-tetyn hallittavuuden ja turvallisuu-den tunteen: luonto ei olekaan koko-naan ihmisen hallittavissa ja muokat-tavissa.

Kulttuuristen arvojen lisäksi levä-esiintymät liittyvät tiiviisti myös ve-sistöjen virkistyskäytön taloudellisiinarvoihin ja joissakin tapauksissa nemyös uhkaavat tuottaa lisäkustannuk-sia vesihuollolle.

Leväuutisoinnin kysyntää on lisän-nyt se, että kesämökkien määrä on ylikaksinkertaistunut 30 vuodessa ja mök-kejä on jo yli 460 000 (Tilastokeskus2003). Mökeillä oleillaan yhä useamminympärivuotisesti, mutta erityisen pal-jon vesien äärellä vietetään aikaa hei-

VESITALOUS 2 200442

Taulukko 1. Kriisiviestinnän ja rutiiniviestinnän perusperiaatteet(lähde: soveltaen Smudde 2001).

Kriisiviestintä Rutiinitiedotus

Viestinnässä • Akuutti tapahtuma • Krooninen prosessikäsiteltävän • Odottamaton • Yleensä ennakoitavissaongelman • Syvältä kouraiseva, liittyy • Liittyy tärkeään ominaispiirteet elintärkeänä pidettyyn (uutisarvoiseen) ilmiöön

ilmiöön

Ongelman • Välitön reagointi • Pitkäaikainen reagointi ja hallintatavat • Oleellista on faktojen nopea ennakointi

löytäminen ja niiden mukaan • Oleellista on suunniteltu ja toimiminen pitkäaikainen toiminta

• Alkuhämmennyksen jälkeen • Viestijän pitää ansaita viestijä voi ottaa kontrollin kontrolli pitkäjänteisellä ja määrätietoisella jatkuvalla viestinnällätiedottamisella

Onnistuneen viestinnän kriteerit

Millaista on onnistunut viestintä sinileväongelmasta? Viestintäprosessiavoidaan tarkastella esimerkiksi Therkelsenin ja Fiebichin (2001) esittä-mien onnistuneen viestinnän kriteereiden avulla.

1) Tavoittavuus. Leväseurannan välittämät viestit ovat tavoittaneet koh-teensa ainakin sen perusteella, että seurannan tietoja on julkaistu kesä-kuukausien aikana säännöllisesti lehdistössä ja satunnaisemmin TV:ssäja radiossa.

2) Kiinnostavuus. Levätiedotuksessa kiinnostuksen herättämistä on hel-pottanut se, että Suomessa levätieto on vain harvoin nollainformaatiota,joka sivuutetaan huomiotta. Sinilevät koetaan vakavaksi ongelmaksi.

3) Ymmärrettävyys. Rehevöitymisviestinnän ongelmana on erityisesti se,että vaikka sinilevien massaesiintymät ovat helposti havaittavia, rehevöi-tymisprosessin piirteiden esiintuonti joukkotiedotusvälineissä on paljonhankalampaa.

4) Uskottavuus. Suomessa viranomaisten tuottamaan tietoon luotetaanpoikkeuksellisen vankasti. Erityisesti kriisitilanteissa, esimerkiksi sinile-vien voimakkaiden esiintymien yllättäessä, ongelmallista on kuitenkin se,että tieto voi olla riittämätöntä, epävarmaa ja ristiriitaista.

5) Pysyvyys. Viestin on jäätävä ihmisten mieliin ainakin niin pitkäksiaikaa, että viestin sanoma jäsentyy toimintasuositukseksi.Leväuutisoinnin kesäpainotteisuuden takia vaarana on, että aihe ei jääihmisten mieliin vaan palautuu keskusteluun taas samansisältöisenä kuinedellisenä pahana sinileväkesänä.

6) Vaikuttavuus. Ympäristöviestinnän tärkein ominaisuus on se, että silläsaadaan aikaan toivotunlaista toimintaa. Pelkän oireen, eli sinilevien suo-raan tuottamien haittojen tiedostaminen ei välttämättä edistä rehevöity-missairauden hoitoa.

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:20 Sivu 42

VESITALOUS 2 200443

näkuussa, kun sinilevien esiintyminenon todennäköisintä.

Loma-aikana uutisaineistoa syntyyvähemmän kuin muulloin, mikä osal-taan lisää leväuutisoinnin saamia pals-tamillimetrejä ja lähetyssekunteja. Vi-ranomaisten tuottama, tiedottajienmuokkaama materiaali on helppo-käyttöistä uutisaineistoa. Levätiedonkasvanut tarjonta onkin luultavasti li-sännyt myös kysyntää: leväuutisointion noussut itse itseään ruokkivaksiympäristöjulkisuuden vakioaiheeksi.

Kriisiviestinnästärutiinitiedotukseen

Kesän 1997 poikkeuksellisen runsaitasinilevien massaesiintymiä voidaan pi-tää viestinnällisenä käännekohtana.Tuolloin kansalaisten ja tiedotusväli-neiden leväongelmaan kohdistunutkiinnostus ylitti viranomaisten kyvynvastata kysymyksiin (ks. Lepistö ym.1998). Voidaankin väittää, että levät ai-heuttivat viestinnällisen kriisin ympä-ristöhallinnossa. Samalla ne antoivatkimmokkeen kehittää viestintää, jottavastaavalta tilanteelta vältyttäisiin vas-taisuudessa.

Vuonna 1998 käynnistyi eri viran-omaisten ja tutkimuslaitosten yhteis-työnä valtakunnallinen levähaitta-seuranta. Seurantaa on sittemmin jat-kettu ja kehitetty, ja sen tuottamaa tie-toa on välitetty aktiivisesti tiedotusvä-lineille ja kansalaisille mm. lehdistötie-dotteiden, internetin ja puhelinneu-vonnan välityksellä.

Levätiedotuksen viestinnällistä luon-netta voidaan hahmottaa kriisiviestin-nän ja rutiinitiedotuksen käsitteidenavulla. Kriisiviestintä on tehostettuaviestintää äkillisissä tilanteissa, kun yh-teisön etu tai toimintaedellytykset ovatvakavasti uhattuina (Lehtonen 1999).Rutiinitiedotusta taas voidaan pitää ta-vanomaisena, organisaation normaaliintoimintaan sisällytettynä viestintänä(taulukko 1).

Kriisitilanteelle on tyypillistä hetkel-lisesti syntyvä suuri julkisuuden mää-rä ja organisaation kielteiseksi leimau-tumisen uhka. Todennäköisyys kriisi-viestinnän onnistumiselle kasvaa, jossuunnitelmat yllättävän tapahtumanvaralle on tehty ennalta ja yhteistyö si-

dosryhmien kuten kansalaisten, tutki-joiden ja viranomaisten kanssa on su-juvaa. Kriisiviestinnän pitää olla myösaloitteellista, luotettavaa ja nopeaa. Näi-den vaatimusten toteuttaminen onhaastavaa, sillä yllättävissä tilanteissatieto on usein epävarmaa ja viestintäänkäytettävät voimavarat vähäisiä. Krii-sitilanne tulkitaan herkästi jonkin tahonepäonnistumiseksi, jolloin tiedotusvä-lineet voivat suhtautua annettuun tie-toon epäluuloisesti.

Leväongelmat eivät kuitenkaan oleainakaan toistaiseksi johtaneet laaja-mittaiseen syytöksiin ympäristöhallin-non tehottomuudesta. Tämä johtuu ai-nakin osittain siitä, että tiedotus on ol-lut aktiivista ja avointa.

Vaikuttaakin siltä, että vuoden 1997levätilanteeseen liittyvästä viestinnäs-tä otettiin opiksi ja siirryttiin uuden-laiseen rutiiniviestintään. Kriisitilannesynnytti riittävän vahvan motivaationkehittää rehevöitymiseen liittyvää tie-donhallintaa ja rakentaa pysyväluon-teinen tiedonvälitysmekanismi. Aiem-paa aktiivisempi tiedottaminen vaatiivoimavaroja, mutta antaa myös pa-remmat valmiudet kriisitilanteidensynnyn ehkäisyyn ja syntyvien kriisienhallintaan.

Kriisiviestinnän kannalta hyödyllis-tä on se, että levätiedotuksen yhtenäosana ovat tavallisten kansalaisten it-sensä tekemät havainnot levätilantees-ta. Tällaiset kansalaiset ovat otollisiakriisiviestinnän kohteita: viestinnän te-hokkuutta lisää se, että kohderyhmä onjo ennalta kiinnostunut aiheesta ja silläon valmiina omakohtainen sidos asian-tuntijainstituutioon.

Jatkossa kansalaisten kiinnostuksenylläpito voi kuitenkin olla hankalaa, sil-lä leväesiintymien uutuusarvo me-dioissa on jo osittain kulunut loppuun.Vaikka kiinnostus näyttäisikin hiipu-van, on tärkeää jatkaa ja kehittää le-vätiedotusta. Se luo edellytyksiä on-nistuneelle kriisiviestinnälle, sitten kun seuraava paha leväkesä reali-soituu.

Pitkäkestoinen leväviestintä tarjoaamyös hedelmällisiä mahdollisuuksiaviestinnän vaikuttavuuden tutkimuk-selle. Yksi kiintoisa kysymys on se, vai-kuttaako levätiedotus myös muuhunympäristöuutisointiin. Tuottaako jat-

kuvaluonteinen levätiedotus tulkinta-kehyksiä, jotka ohjaavat tiedon vas-taanottajien suhtautumista laajemmal-tikin? Parhaimmillaan levätiedotus voiesimerkiksi hillitä haja-asutusalueidenvedenpuhdistamisen tehostamisvaa-teisiin liittyvien vastakkainasettelujenkärjistymistä.

K i r j a l l i s u u s

Lehtonen, J. 1999. Kriisiviestintä. Helsinki, Mai-nostajien Liitto.Leivonen, A. 1999. Sinilevähaitat Suomalaisissajärvissä ja niiden uutisoinnin vaikutus kansalaistenlevätietoisuuteen. Helsingin yliopisto, Ekologian jasystematiikan laitos. Pro Gradu -tutkielma.Lepistö, L., Rissanen, J. & Kotilainen, P. 1998.Reaaliaikainen levätilanteen seuranta. Ympäristö &Terveys 29(7): 30–36.Smudde, P. 2001. Issue or Crisis: A Rose by AnyOther Name… Public Relations Quarterly 46(4):34–36.Välimäki, J. 2001: Rehevöityminen julkisuudes-sa. Ympäristö ja Terveys 32(4): 83–86.Tilastokeskus 2003. StatFin-tilastopalvelu. Saata-villa internetistä: http://statfin.stat.fi/Therkelsen, D. & Fiebich, C. 2001. Message toDesired Action: A Communication Effectiveness Model. Journal of Communication Management5(4): 374–390.

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:21 Sivu 43

VT0402 s26-44 19.4.2004 23:21 Sivu 44

VESITALOUS 2 200445

Luotsikatu 8 00160 HelsinkiPuh. (09) 692 71 00 Fax (09) 692 71 24www.silakka.pp.fi

✳ kalatalous

✳ vesistötutkimus

✳ vedenhankinta

Jäteveden puhdistamot:

www.greenrock.fiGreen Rock OyTeollisuustie 2 Puh. +358 (0)8 8192 200 E-mail: info@greenrock.fi91100 Ii Fax: +358 (0)8 8192 211 Internet: www.greenrock.fi

L I I K E H A K E M I S T O

Puh. (06) 424 2800, fax (06) 424 2888• Akkreditoitu testauslaboratorio T153• Julkisen valvonnan alainen vesilaboratorio.• EELA:n hyväksymä vesilaboratorio.• Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä vesilaboratorio.

BIOPERT-ohjelmistot jätevedenkäsittelyn ohjaukseensekä raportointiin. Myös erillisiä raportointijärjestelmiä

lähinnä WINDOWS-ympäristöön.Enviro Data Oy, Tekniikantie 21, 02150 Espoo,

puh. (09) 2517 5246, fax (09) 2517 5247www.envirodata.fi

Höyläämötie 16, 00380 Helsinkipuh. (09) 506 8890, fax (09) 558 053, www.abspumps.com

ABS Pumput Oy

• pumppaamot• jätevesipumput

• kaukolämpöpumput• NOPOL/OKI ilmastimet• epäkeskoruuvipumput• työmaauppopumput

• potkuripumput• tyhjöpumput• sekoittimet

• Automaattiset suotimet vedenkäsittelyyn• Erilaiset säiliöt vaihteleviin prosesseihin• RO-laitteistot ja Nanosuodatuslaitteet• UV-lamput ja Otsoninkehityslaitteistot• pH-, Cl2- ja johtokykysäätimet uima-allas- ja vesilaitoskäyttöön• Vedenkäsittelyjärjestelmien komponentit• Vedenkäsittelyn prosessisuunnittelu• Aqua-Dos vesiautomaatitHarkkoraudantie 4, 00700 Helsinki, puh. 09 350 88 140, fax. 09 350 88 150Email: dosfil@dosfil.com, internet: www.dosfil.com, Antti Jokinen GSM 0400 224777

– Vedenkäsittelyn hallintaa –

24 h (09) 855 30 450Monipuolista viemärihuollon palvelua

kaivon tyhjennyksestä viemäreidenkuvauksiin ja saneerauksiin

asianmukaisella erikoiskalustolla!OTA YHTEYTTÄ!

Puh. (09) 8553 0450, fax (09) 852 1616

VT0402 s45-48 Liikehak 19.4.2004 22:51 Sivu 45

VESITALOUS 2 200446

KMV-tuotteetKAIKKEA VEDEN PUMPPAUKSEENJA SUODATUKSEEN.

Kirkkonummen Metallivalmiste OyPippurintie 12202400 KIRKKONUMMIPuhelin: 09-298 2141Fax: 09-298 5860

OY KOKKOBE ABPL 202, 67101 KOKKOLAPUH. (06) 8242 700FAX (06) 8242 777

Nopeasti asennusvalmiitKOKKO-painot >KOKKO S-10Lukkopaino 90mm:stä ylöspäinKOKKO S-20Sidos 75mm:stä alaspäin

www.kokkobe.fi

Paineputken valurautaosatHuot vetoa kestävät liittimetHuot laajatoleranssi liittimetNova Siria laajatoleranssi liittimetmyös isoissa kokoluokissaService-Line korjausmuhvitja -vanteet

Multipipe Service Oy,Vuoripojankatu 13, 15300 LAHTIPuh. 03-7563 260, fax 03-7563 270E-mail Multipipe@pp.phnet.fi

■■ kaikilla menetelmillä■■ kaikki halkaisijat Ø 50 – 2000 mm■■ kaikkiin maalajeihin savesta kallioon■■ asennuspituudet jopa 1000 m

LÄNNENALITUSPALVELU OY

Läpikäytäväntie 103, 28400 Ulvilapuh. (02) 5383655, fax (02) 5383093,

gsm 0400 593928

sähköposti:lannenalitus@lannenalitus.com

www.lannenalitus.com

VT0402 s45-48 Liikehak 19.4.2004 22:51 Sivu 46

VESITALOUS 2 200447

Yhteistyöllä luontoa säästäviin tuloksiin◆ Laaja valikoima kiertomäntäpuhaltimia:

Hibon, Hick Hargreaves, WKE ja Roots◆ Elmacron-näytteenottimet ja pH-laitteet◆ ProMinent-pumput, hoito- ja valvontavälineet◆ Mukavat ja hajuttomat BioLet-kompostivessatKysy lisää! Meiltä saat asiantuntevaa palvelua!

Launeenkatu 67 Puh. (03) 884 08015610 LAHTI Fax (03) 884 0840

Internet: http://www.y-laite.fi Sähköposti: info@y-laite.fi

UV-LAITTEET♦ JUOMAVEDET ♦ JÄTEVEDET♦ UIMA-ALTAAT ♦ PROSESSIVEDET

PINNINKATU 53 B PUH. (03) 35 95 40033100 TAMPERE FAX (03) 35 95 444www.sk-trade.com

PL 20, 00981 HELSINKIPUH. (09) 343 6200, TELEFAX (09) 3436 2020

PL 333, 90401 Oulu (Tuotekuja 4)puh. (08) 5620 200, fax (08) 5620 220www.slatek.fi

Pumppaamot

Keskipakopumput

Paineenkorotuspumput

Säiliöt 0,01–30 m3

Mäntäpumput

PUMPUT JA VEDENKÄSITTELYLAITTEETTEOLLISUUTEEN JA KUNNALLISEEN VESIHUOLTOON

www.pumppulohja.fi www.watman.fi

Vedensuodattimet

Puhdasvesilaitteet ja -laitokset

Öljynerotuslaitteet ja -laitokset

Neutralointilaitteet ja-laitokset

ProMinent Finland Oy

- UV-desinfiointi- Mittaus- ja säätötekniikka- Annostuspumput- Kemikaalisäiliöt- Otsonointi- Polymeerilaitteet- Klooridioksidilaitteet- Käänteisosmoosi (RO)

MYYNTI : HUOLTO : VARASTO

Orapihlajatie 39, 00320 HELSINKIpuh. (09) 4777 890 fax (09) 4777 8947

www.prominentfinland.fi

Flotaatiotekniikkaa yli 35 vuottaVesilaitoksetJätevesilaitoksetJäähdytysvesilaitokset

VT0402 s45-48 Liikehak 19.4.2004 22:51 Sivu 47

VESITALOUS 2 200448

SUOMEN KONSULTTITOIMISTOJEN LIITON JÄSENET

INSINÖÖRITOIMISTOHiihtomäentie 39 A 1, 00800 Helsinki, puh. 09-7552 1100

• Vesihuolto, vesirakenteet• Suunnittelu, työnjohto

Vesi- ja ympäristötekniikan asiantuntemusta ja suunnittelua

TRITONET OYPinninkatu 53 C, 33100 Tampere

Puh. (03) 3141 4100, fax (03) 3141 4140E-mail pertti.keskitalo@tritonet.fi

Maa ja Vesi Oy • PL 50 (Jaakonkatu 3), 01621 VantaaPuh. (09) 682 661 • e-mail: sw@poyry.fi

Maa ja Vesi

maajavesi.poyry.fi

Competence. Service. Solutions.

maajavesi.poyry.fi

• Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Lappeenranta• Lapua • Oulu • Tampere • Turku • Vantaa

Sibeliuksenkatu 9 B 00250 HELSINKIPuh. 09-447 161 Fax 09-445 912

VesilaitoksetJätevesilaitoksetFlotaatiolaitokset

NEUVOTTELEVIA INSINÖÖRITOIMISTOJA

Terveystie 2, 15870 HOLLOLApuh. (03) 52 351, faksi (03) 523 5252

Aluetoimistot: Jyväskylä, Savonlinna, Vantaaproy@ristola.com

www.ristola.com

Ympäristötutkimus ja -suunnitteluVesihuollon suunnitteluYhdyskuntasuunnitteluMittaus- ja laboratoriopalvelut

RK&RK& Kiuru & Rautiainen Oy Vesihuollon asiantuntijatoimisto

Laitosten yleis- ja prosessisuunnittelu

Vesihuollon kehittämissuunnitelmat

Talous- ja organisaatioselvitykset

Taksojen määritysennusteet

Ympäristölupahakemukset

SAVONLINNA (015) 510 855 HELSINKI (09) 692 4482 www.kiuru-rautiainen.fi

VT0402 s45-48 Liikehak 19.4.2004 22:51 Sivu 48

VESITALOUS 2 200449

P U H E E N V U O R O

Professori Vakkilaisen pääkir-joituksessaan esittämiin ajatuksiin onhelppo yhtyä. Haluan kuitenkin kaataalisää vettä myllyyn kommentoimalla an-tamaamme tukea kehitysmaiden vesi-huolto- ja sanitaatiopalveluiden kehittä-miseksi. Kehitysyhteistyön tulokselli-suutta koskeva tuoreehko arviointi roh-kaisee jatkamaan työtämme kehitysmai-den vesihuollon parissa. Suomen kes-keisten yhteistyömaiden hallitukset aset-tivat itsenäistymisensä jälkeen vesihuol-topalveluiden turvaamisen kansalaisil-leen varsin korkealle sijalle omissa ke-hittämisohjelmissaan. Noin 30 vuodenaikana kaikkiaan 12 maata on saanutSuomen kahdenvälistä tukea vesihuol-to- ja sanitaatiopalveluiden kehittämi-seen. Tukea on annettu investointeihinsekä hallinnon kehittämiseen ja koulu-tukseen.

Miksi sitten muihin vesikysymyksiinei ole kiinnitetty tarpeellista huomiota?Joidenkin asiantuntijoiden näkemyksenmukaan siihen on useita syitä. Kumppa-nimme ovat itse pitäneet vesihuollon ke-hittämistä tärkeänä, mm. joidenkin mai-den vesilaissa yhdyskuntien vesihuol-lolle on annettu etusija vedenkäytössä.

Kansainväliset vesialaa koskevat pro-sessit ovat myös keskittyneet voimak-kaasti vesihuollon ja sanitaation edistä-miseen jo 1970-luvulta. Yhdeksi syyksiväitetään sitä, että kokonaisvaltaisiin ve-sikysymyksiin liittyvää asiantuntemus-ta ei ole juurikaan päässyt syntymäänyrityksiin, koska vesi- ja ympäristövi-ranomaisemme ovat huolehtineet ko-konaisvaltaisesti kotimaamme vesivaro-jen suunnitteluun, käyttöön, hoitoon,suojeluun ja tutkimukseen liittyvistä teh-tävistä. Kansainvälisten vertailujen mu-kaan tulos on ollut sinänsä vähintään hy-vä, ellei suorastaan erinomainen. Tämäei ole kuitenkaan luonut painetta laajen-taa alan liiketoimintaa ja sen osaamistamyös kehitysyhteistyöhankkeiden kaut-ta. Kilpailun puute on osaltaan saattanuttehdä asian hankalaksi hankkeiden ti-laajan eli ulkoasiainministeriön näkö-kulmasta.

YK:n yleiskokous on julistanut ajan-jakson 2005–2015 kansainvälisen toi-minnan vuosikymmeneksi, jonka aikanatulisi puolittaa ilman puhdasta juoma-vettä ja sanitaatiopalveluita olevien ih-misten osuus. Vesihuolto liittyy monintavoin EU:n kehitysyhteistyöpolitiikanpainopisteisiin ja monialaisiin kysy-myksiin. Myös Suomen tuoreen kehitys-poliittisen ohjelman mukaan tulemmekeskittymään toimialoihin ja toimintoi-hin, jotka myös turvaavat puhtaan juo-maveden ja sanitaatiopalveluiden saata-vuuden. Vuosituhatjulistuksen kehitys-tavoitteiden saavuttamiseksi osanammeolisikin tukea noin 500 000 ihmisen pal-veluiden kehittämistä vuosittain.

Kuitenkin vesikysymysten kokonais-

valtainen tarkastelu ja hanketoiminta voi-sivat todennäköisesti helpottua siksi,että tulemme keskittymään tulevaisuu-dessa entistä harvempiin kumppanuus-maihin. Voimakas kaupungistuminenja slummien vielä nopeampi kasvu esim.itäisessä Afrikassa pakottavat tarkaste-lemaan mm. vesivarakysymyksiä, kau-punkihydrologiaa ja infrastruktuuria ko-konaisvaltaisella tavalla. Ulkoasianmi-nisteriön kehityspoliittinen osasto onmyös tekemässä uusia linjauksia koskienSuomen ja kumppanuusmaiden yliopis-tojen välistä yhteistyötä. Vesialalla yh-teistyötä onkin jo tehty 1970-luvulta,mutta lähinnä hanke kerrallaan. Pitkä-jänteisen yliopistotasoisen koulutus- jatutkimusyhteistyön vakiinnuttamista eikuitenkaan pitäisi unohtaa näissä poh-dinnoissa.

Koska vesivara- ja ympäristöviran-omaiset ja kuntavetoiset vesihuoltolai-toksemme eivät voi tai halua olla vesi-alan liiketoimintamme vetureita, meidänolisi syytä pohtia uudelleen alan yhteis-työjärjestön perustamista. Vesialankumppanuusorganisaatioita on perus-tettu ainakin Hollantiin, Tanskaan jaRuotsiin sekä moniin kehitysmaihin. Jär-jestö kokoaisi yhteen Suomen vesialansosiaalisen pääoman ja lobbaisi kansalli-sen tahtotilan synnyttämiseksi alueellis-ten ja paikallisten ongelmien ratkaise-misessa. Se voisi vaikuttaa myös siihen,että nostaisimme kehitysyhteistyöbudje-tin sivistysvaltiolta edellytettyyn 0,7 pro-senttiin bruttokansantuotteesta. Tämä li-säisi edellytyksiä entistä järkevämpään,laajempaan ja monipuolisempaan vesi-alan toimintaan.

Professori Pertti Vakkilaisen pääkirjoitus

’’Kohti parempaa maailmaa’’Vesitalous 1/2004

Jarmo J. Hukkadosentti (vesialan tulevaisuudentutkimus),Tampereen teknillinen yliopisto E-mail: jarmo.hukka@tut.fi

VT0402 s49-56 19.4.2004 22:53 Sivu 49

Shiva perustaa kirjansa reilun 30vuoden aikana keräämälleen koke-mukselle luonnonvarojen tasa-arvoisenja kestävän käytön puolestapuhujana.Shiva on koulutukseltaan fyysikko, jo-ka kvanttiteoriaa käsittelevän väitös-kirjansa jälkeen keskittyi tutkimaanympäristökysymyksiä poikkitieteelli-sesti ja ruohonjuuritasolla, läheisessäyhteistyössä paikallisten yhteisöjen jaympäristöliikkeiden kanssa. Ympäris-töön liittyvissä kysymyksissä on useim-miten kyse myös sosiaalisista ongel-mista ja köyhyydestä: Global Eyes -verkkolehdelle antamassaan haastatte-lussa Shiva muistuttaa, että kehitys-maissa köyhyyteen johtavat syyt ovattäsmälleen samoja kuin syyt jotka hei-kentävät ja tuhoavat ihmisten käytössäolevia luonnonvaroja.

Taistelu vedestä on vahva kannan-otto vesidemokratian ja veden yhtei-söllisyyden puolesta, globalisaatiota jasuuryritysten ja kansainvälisten rahoi-tuslaitosten ajamaa veden yksityistä-mistä vastaan. Tällainen lähestymista-pa on sekä kirjan suurin ansio että on-gelma.

Ansio se on siksi, että Shivalla on sel-keä mielipide, jonka hän perustelee yk-

sityiskohtaisesti moniin erilaisiin ra-portteihin ja tilastoihin perustuvien esi-merkkien avulla. Kirjassa on käytettyrunsaasti lähteitä ja niihin viitataan ilah-duttavan perusteellisesti. Shiva kritisoivoimakkaasti monia menestystarinoi-na pidettyjä kehityshankkeita porakai-vojen rakentamisesta kansainvälisiin ta-loussopimuksiin. Kovinta kritiikkiä saaosakseen ns. vihreä vallankumous, jo-ka moninkertaisti maailman ja etenkinkehitysmaiden ruoantuotannon tehok-kuuden. Ja aiheutti Shivan mukaan sa-malla monia sosiaalisia ja ekologisia on-gelmia. Uusien, tehokkaampien lajik-keiden käyttöönotto tuhosi perinteisetviljelylajikkeet ja -menetelmät, jotka pit-källä aikavälillä sopisivat useille alueil-le uusia lajikkeita paremmin. Perinteis-ten lajikkeiden hyvä kuivuuden kestä-vyys korvattiin suuremmalla tuotta-vuudella ja tehokkaammalla kastelulla.Tämä on johtanut pohjaveden hupene-miseen ja pahimmillaan alueisiin, jois-sa ei enää riitä vettä minkään lajikkeenviljelyyn.

Ongelma Shivan käyttämä lähesty-mistapa on siksi, että puhuessaan glo-balisaatiota ja eriarvoista talouskasvuavastaan hän tuntuu unohtavan lähes

K I R J A T

VESITALOUS 2 200450

Taistelu vedestäArvostun intialaisen ympäristöaktivisti Vandana Shivan mukaan taistelu vedestä käydään kahdenvastakkaisen näkemyksen välillä. Toinen niistä onyhteisöllisyyteen ja ympäristön kestävään kehityk-seen tähtäävä ekologinen demokratia ja toinen ve-den yksityistämiseen tähtäävä markkinadiktatuuri.Shivan aiheesta kirjoittama kirja tuo esiin mielen-kiintoisen, valtavirrasta väliin rajustikin poikkeavannäkökulman veteen liittyvien ongelmien perim-mäisiin syihin.

Marko KeskinentutkijaTeknillinen korkeakoulu E-mail: marko.keskinen@hut.fi

Esittelyssä kirja:Vandana Shiva:

Taistelu vedestäVastapaino, 2003,

nid. 192 sivua, ovh. 25,50 €.

VT0402 s49-56 19.4.2004 22:53 Sivu 50

VESITALOUS 2 200451

rojen liikakäytölle on monia muitakinsyitä.

Tämä onkin kirjan selvin puute: ana-lysoidessaan mennyttä Shiva ei muistakatsoa tulevaan. Samalla hän tuntuuunohtavan, että maailma on viimeisensadan vuoden aikana muuttunut rat-kaisevasti. Shiva ei nimittäin tuo kun-nolla esiin sitä, miten luonnonvarojenyhteishallinta onnistuisi nykypäivänmaailmassa, jossa väestömäärä on kas-vanut moninkertaiseksi ja ihmiset ovatyhä aktiivisemmassa muuttoliikkeessä.Esimerkiksi Shivan kotimaa Intia onmuuttunut niin radikaalisti, että satojavuosia käytössä olleet yhteisölliset ta-vat ja säädökset eivät todennäköisestienää toimi samalla tavalla kuin ennen.Toki ihmiset ja yhteisöt muuttuvat jamukautuvat siinä missä luontokin, mut-ta Shiva ei esitä tällaisesta nykypäivänmenestystarinasta tarpeeksi konkreet-tisia esimerkkejä. Eniten jääkin kaipaa-maan menneen analysoinnin rinnallekatsausta eteenpäin ja siihen, miten yh-

teisöllinen luonnonvarojen hallinta jaekologinen demokratia voisi käytän-nössä tulevaisuudessa toimia.

Joka tapauksessa Taistelu vedestä onhyvin perusteltu kannanotto pienen ih-misen ja ruohonjuuritason kehityksenpuolesta. Se tuo esiin monia veteen liit-tyviä kysymyksiä, joita usein sivutaanvain sivulauseissa. Kirja avaa silmiämonessa mielessä: tämän päivän ja tu-levaisuuden vesiongelmia ratkottaessapitäisi muistaa katsoa myös mennee-seen ja ottaa opiksi jo tehdyistä virheis-tä. Lisäksi paikallistuntemuksen ja pai-kallisen perinnetiedon hyväksikäyttöon ensiarvoisen tärkeää tasapuolisenkehityksen kannalta.

Vandana Shiva tuo kirjallaan piristä-vän erilaisen ja laaja-alaisen näkökul-man veteen liittyviin ongelmiin ja nii-den syihin. Suositeltavaa luettavaa jo-kaiselle globaaleista vesikysymyksistäkiinnostuneille!

kaiken muun: kaikkia maailman vesi-ongelmia kun ei mitenkään voi sälyttääsuuryritysten, Maailmanpankin ja mui-den taloudellista kehitystä ja voittoa ta-voittelevien tahojen niskaan. Vaikka ky-seiset tahot ovat varmasti osaltaan vai-kuttaneet monien kirjassa esitettyjenympäristöongelmien syntyyn, Shiva jät-tää kokonaan huomioimatta sen, ettäelinkeinojen muutoksille ja luonnonva-

VT0402 s49-56 19.4.2004 22:55 Sivu 51

M A A I L M A N V E D E T

VESITALOUS 2 200452

Venäjältä vettä etelään

Venäjä on kiinnostunut uudelleen ai-emmin kuopatusta suunnitelmastakääntää jokin Siperian suurista joistatuomaan vettä etelään. Helmikuussajulkistetun suunnitelman mukaan poh-joiseen virtaavista Ob- ja Irtys-joista joh-dettaisiin lisävesiä kuivuuden vaivaa-malle Araljärven alueelle.

Suunnitelma on varsin mittava, sillätavoitteena on johtaa vedet noin 200 mleveään ja 16 m syvään kanavaan, jollekertyy pituutta noin 2 500 km. Kanavankautta juoksutettava vesimäärä olisinoin 27 kuutiokilometriä vuodessa.Määrä on vain seitsemän prosenttiaObin virtaamasta mutta toisi Aral-jär-ven alueelle merkittävästi uutta vettä.

Kuivuuden vaivaamissa entisissäneuvostovaltioissa Uzbekistanissa jaTurkmenistanissa suunnitelmaa lisäve-den johtamisesta alueelle on tervehdit-ty tyytyväisinä. Molemmat maat ku-luttavat hyvin paljon vettä puuvillantuotantoon, mikä on osaltaan johtanutnykyisiin kuivuusongelmiin.

Aiemmin 1980-luvulla esitetty vas-taava suunnitelma kaatui selvityksiin,joiden mukaan pohjoisten jokien virtaa-man muuttuminen aiheuttaisi merkittä-viä muutoksia alueiden ekosysteemiin.

New Scientist, helmikuu 2004

USA:n vedenkäyttö ennallaan

Veden käyttö Yhdysvalloissa on pysy-nyt tasaisena 1980-luvun puolivälistälähtien huolimatta väestömäärän kas-vusta. Maassa käytettiin vettä noin 1 540miljardia litraa päivässä vuonna 2000,samoin kuin vuonna 1990 ja vähemmänkuin vuonna 1980, jolloin käyttö oli noin1 660 miljardia litraa päivässä.

Veden käyttö noudatti melko pitkäl-le väestömäärän kehitystä 1950-luvultaaina 1980-luvulle asti mutta on tämänjälkeen pysynyt tasaisena. Henkilöäkohden laskettuna veden kulutus onnykyisin noin 5 400 litraa/päivä muttatodellisuudessa suurimman osan ve-destä käyttävät teollisuus ja maanvil-jely. Kotitalouksien henkilökohtainenkulutus on noin 380 litraa/päivä.

Veden käyttö ei ole jakautunut tasai-

sesti: 10 osavaltiota käyttää lähes puo-let koko liittovaltion vesivarannosta.Suurin veden kuluttaja on Kalifornianosavaltio 13 prosentin siivullaan.

Environmental News Network,maaliskuu 2004

Ongelmia Niilin vesien jaossa

Maaliskuussa Nairobissa Keniassa ko-koontunut Afrikan maiden kokous yrit-ti löytää keinoja Niilin veden jakami-seksi tasapuolisemmin kaikkien joenvarressa sijaitsevien maiden kesken.Useissa Niilin varrella sijaitsevissa mais-sa tunnetaan suurta mielenkiintoa poh-joiselle Afrikalle elintärkeän joen vesi-varoja kohtaan.

Perinteisesti Niilin vesien käyttöä onmäärännyt joen alajuoksulla sijaitsevaEgypti. Egypti ja Britannia laativatvuonna 1929 sopimuksen, jonka mu-kaan Egyptillä on veto-oikeus kaikkiintoimenpiteisiin, jotka voivat vaikuttaaVictoria-järven alapuolisen Niilin ve-denkäyttöön. Sopimuksen turvin Egyp-ti on estänyt laajamittaisen Niilin vesienhyödyntämisen ennen omaa aluettaan.

Egyptin ilmoituksen mukaan se tar-vitsee jo vuonna 2017 entistä enemmänNiilin vettä omiin tarpeisiinsa jatkuvanväestönkasvun vuoksi. Maan kannanmukaan Afrikan itäosan valtioiden tu-lisi kehittää entistä paremmin sadannanmukana tulevan veden talteenottoa jajättää Niilin vesivarat rauhaan.

Mikäli Itä-Afrikan maiden vaatimuk-set Niilin veden käytöstä kovenevat edel-leen, Egyptin uskotaan lisäävän diplo-maattista painostusta tai äärimmäisenäkeinona käyttävän jopa sotilaallista voi-maansa vedensaannin turvaamiseksi.

Environmental News Network,maaliskuu 2004

Jätevedestä energiaa

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat ratkaise-massa maailman energiaongelmaa pie-neltä osaltaan. WC:n vetäminen mah-dollisesti sytyttää tulevaisuudessa ves-san lampun, mikäli Pennsylvanian yli-opiston tutkijat etenevät tutkimukses-saan riittävän pitkälle.

Tutkijat ovat kiinnostuneita kotita-

louksien jätevedestä, mikä sisältää tun-netusti jäämiä kaikilta elämän aloilta.Kehitystyön tuloksena on rakennettuerityinen jätevesireaktori, joka kykeneepuhdistamaan jätevettä ja lisäksi tuot-tamaan energiaa.

Periaatteena reaktorissa on kierrättääjätevettä bakteerimassan läpi. Bakteerithajottavat orgaanisen aineksen hiili-dioksidiksi vapauttaen samalla elekt-roneja, jotka uudessa innovaatiossa ke-rätään talteen erityisten grafiittisauvo-jen kautta.

Tutkijat uskovat tulevaisuudessa jä-tevesienergian tuottavan riittävästi te-hoa kotitalouksien yksittäisten lamp-pujen käyttämiseen. Koko huoneistonsähköistämiseen menetelmä ei nyky-tekniikoilla vielä yllä.

Nature, helmikuu 2004

Syanidia jokeen Romaniassa

Romanian ympäristöministeri tiedottimaaliskuun puolivälissä maan koil-lisosassa tapahtuneesta merkittävästäsyanidivuodosta. Ministerin mukaannoin 10 tonnia myrkyllistä syaanijoh-dannaista, jota säilytettiin paikallisessalopetetussa pesuainetehtaassa, lurahtiTonavaan laskevaan Siret-jokeen ilmei-sesti huolimattomuuden seurauksena.

Kaksi tonnia syanidia on onnistuttupoistamaan vedestä mutta loput mat-kaavat virran mukana alaspäin kohtiTonavaa. Syanidin pelätään aiheuttavanmerkittävää vahinkoa vesiluonnolle jakalastolle. Myrkyn leviämistä seurataanvesianalyysein ja analyysitulosten mu-kaan veden syanidipitoisuus ylittää täl-lä hetkellä noin 600-kertaisesti EU:n ra-ja-arvot.

Vastaava onnettomuus tapahtui sa-massa paikassa edellisen kerran vuon-na 2001, jolloin vuodon seurauksenaalapuolisessa vesistössä kuoli runsaas-ti kaloja. Poliisi selvittää syyllisiä ja vi-ranomaiset kehottavat paikallista väes-töä välttämään jokiveden ja joesta pyy-detyn kalan käyttöä.

Environmental News Network,maaliskuu 2004

Uutiset kokosi Jukka HartikainenE-mail: jukka.hartikainen@skvsy.fi

VT0402 s49-56 19.4.2004 22:55 Sivu 52

VESITALOUS 2 200453

Harkittaessa palautuskelpoisenliittymismaksun käyttöönottoa onusein kysytty, millä edellytyksillä liit-tymissopimus (liittymis- ja käyttöso-pimus) voidaan sanoa irti. Vesihuolto-lain 10 §:n mukaan laitoksen toiminta-alueella on liittämisvelvollisuus. Siitämyönnettävistä poikkeuksista on sää-detty laissa.

Vesihuoltolain mukaan kiinteis-tönomistaja voi vapautua liittämisvel-vollisuudesta, jos kunnan ympäristön-suojeluviranomainen myöntää kiin-teistölle siitä vapautuksen. Vastaavas-ti asiakas ei voi sanoa liittymissopi-musta irti laitoksen toiminta-alueellailman kiinteistölle myönnettyä vapau-tusta liittämisvelvollisuudesta. Kum-massakin tapauksessa ympäristönsuo-jeluviranomaisen on myönnettävä va-pautus vain, kun vesihuoltolain 11 §:nedellytykset täyttyvät. Ennen vapau-tusta viranomaisen on varattava eri ta-hoille tilaisuus tulla kuulluksi ja pyy-dettävä kunnan terveydensuojeluvi-ranomaisen lausunto.

Vesihuoltolain mukaan lähtökohta-na vapautuksen myöntämiselle on, et-tä siihen on erityinen syy ja että liittä-minen muodostuisi kiinteistön omis-tajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi. Eri-tyisen syyn olemassaolo harkitaan lainperusteluiden mukaan tapauskohtai-sesti, mutta se ei yksin riitä, vaan tar-vitaan myös kohtuuttomuus.

Vapauttaminen ei saa myöskäänvaarantaa vesihuollon taloudellista jaasianmukaista hoitamista laitoksen toi-minta-alueella. Perustelujen mukaan

arvioinnissa on otettava huomioon kä-siteltävän vapautushakemuksen lisäk-si myös myönnetyt ja odotettavissa ole-vat poikkeukset. Lisäksi laissa edelly-tetään, että kiinteistöllä ei tarvita sitäpalvelua, johon liittymistä vapautus-hakemus koskee. Se tarkoittaa, ettäkunnollista talousvettä on muuten riit-tävästi käytettävissä tai jätevedet voi-daan hoitaa muulla tavoin haitatta taiettä hulevedet ja perustusten kuiva-tusvedet voidaan poistaa muutenasianmukaisesti.

Vesihuoltolain 24 §:n mukaan myösvesihuoltolaitos voi irtisanoa liitty-missopimuksen. Tällöin laissa ei edel-lytetä viranomaisen myötävaikutusta,mutta sopimuksen irtisanomisen pe-rusteista on säädetty laissa.

Irtisanominen vesihuoltolaitoksenpuolelta on mahdollista, kun sopi-muksen voimassa pitäminen on kiin-teistön vedenkulutuksen tai kiinteis-töltä viemäriin johdettavan jäteveden,huleveden tai perustusten kuivatusve-den laadun tai määrän olennaisenmuuttumisen vuoksi kohtuutonta. Täl-lainen tilanne voi tulla eteen esimer-kiksi silloin, kun kiinteistön käyttötar-koitus muuttuu. Vastaavasti vesihuol-tolaitos saa kieltäytyä liittämästä lai-toksen verkostoon sellaista kiinteistöä,jonka veden kulutus tai jäteveden laa-tu tai määrä vaikeuttaisivat laitoksentoimintaa tai sen edellytyksiä huoleh-tia tyydyttävästi muiden kiinteistöjenvesihuollosta.

KYSYMYS:

Vesiosuuskunta kysyy, voiko sen jäsenerota osuuskunnasta. Vesiosuuskun-nan mielestä jäsen ei voi erota, koskasäännöissä ei ole sanottu mitään ero-mahdollisuudesta. Jäsen haluaisi li-säksi sanoa irti liittymis- ja käyttöso-pimuksensa. Miten vesiosuuskunnanjäsenen eroaminen vaikuttaa liittymis-ja käyttösopimuksen voimassapysy-miseen toiminta-alueella? Voiko osuus-kunta erottaa itse jäsenensä?

VASTAUS:

Jäsenellä on osuuskuntalain 3:4 §:n no-jalla oikeus erota osuuskunnasta kos-ka tahansa. Eroamisoikeudesta ei tar-vitse sanoa osuuskunnan säännöissä.Jos osuuskunta haluaa asettaa eroami-selle muita ehtoja kuin mitä osuus-kuntalaissa on sanottu, ehdot tulee si-sällyttää sääntöihin. Ehdot eivät saakuitenkaan olla kohtuuttomia. Sään-nöissä voidaan esimerkiksi määrätä, et-tä jäsen saa erota vasta määräajan ku-luttua jäsenyyden alkamisesta. Määrä-aika voi olla lain mukaan enintään kol-me vuotta. Sääntömääräyksestä huoli-matta jäsen voi erota osuuskunnastaennen määräajan kulumista sellaises-sa tapauksessa, että hän ei ole kannat-tanut osuuskunnan kokouksessa lain4:12 §:ssä tarkoitettua erittäin merkit-tävää päätöstä.

Vesiosuuskunnasta eroaminen onhelpompaa kuin tulla erotetuksi. Erot-tamismenettely on tarkkaan säännelty

V E S I V Ä E N T I E T O K A I V O

Liittymissopimuksenirtisanomisesta

VT0402 s49-56 19.4.2004 22:55 Sivu 53

laissa. Jäsen voidaan erottaa, jos hän on laiminlyönyt jäse-nyydestä johtuvat velvollisuutensa. Lisäksi säännöissä voi-daan määrätä myös muista erottamisperusteista. Erotta-misperusteena voi olla esimerkiksi maksujen laiminlyöntitai vahingon aiheuttaminen osuuskunnalle.

Henkilön asiakkuus voi jatkua jäsenyydestä eroamisestatai erottamisesta huolimatta. Asiakkuus perustuu sopi-mukseen ja vesihuoltolakiin, jäsenyys osuuskunnan sään-töihin ja osuuskuntalakiin. Vesihuollon sopimuksen ir-tisanominen edellyttää yleensä vesihuoltolaissa sanottujenedellytysten täyttymistä. Se, että jäsenen erottamiselle onosuuskuntalaissa säädetyt perusteet, ei riitä vesihuoltoa kos-kevan sopimuksen irtisanomiseen, jos vesihuoltolain mu-kaisia perusteita ei ole. Asia voi olla toisin niissä vesiosuus-kunnissa, joita ei katsota vesihuoltolain mukaisiksi vesi-huoltolaitoksiksi. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin syytäensin etsiä sopuratkaisua ja käyttää erottamista vain, kunmuuta mahdollisuutta ei enää ole.

Anneli TiainenlakimiesVesi- ja viemärilaitosyhdistys ryE-mail: anneli.tiainen@vvy.fi

VESITALOUS 2 200454

SEMINAARIJäteveden käsittelyn tehostaminen ja prosessin hallinta

Torstai 27.5.2004 klo 8:30-16:30Hotelli Savonia Sammakkolammentie 2 KUOPIO

Seminaarissa käsitellään jätevedenpuhdistuksen kiristyviä vaatimuksia,tertiäärikäsittelyn prosesseja sekä automaatiota.

Luentopäivän hinta on 200 € (alv.0%).

Ilmoittautumiset ja lisätietoja.SMSY Pitti r.y

ilpo.rautavirta@nic.fi, 0400-834 036risto.rissanen@aricen.inet.fi, 040-556 3960

Vesihuolto 2004,

9.–10.6.2004

TKK, Otaniemi, Espoo

www.vvy.fi/koulvhpv/vhpv/2004/

VT0402 s49-56 19.4.2004 22:55 Sivu 54

VESITALOUS 2 200455

Maailman vesipäivän tämänvuoti-nen aihe oli Water and Disasters, vesi ja ka-tastrofit. Teema on karua todellisuutta mo-nissa osissa maapalloa. Suomi kuuluu sii-hen onnekkaitten maiden joukkoon, jossa eivettä ole totuttu pitämään katastrofitekijä-nä. Viime vuonna Suomi noteerattiin yk-köseksi vesivaroja ja niihin liittyviä toimin-toja koskevassa kansainvälisessä 147 maanarvioinnissa, jonka toteuttivat World WaterCouncil ja Centre for Ecology and Hydrolo-gy Isosta-Britanniasta. Arvioinnin kärjenmuodostivat Suomi, Kanada, Islanti, Norja,Itävalta, Irlanti, Ruotsi ja Sveitsi, lähes kaik-ki luonnonoloiltaan hyvin runsaiden vesi-varojen maita. Vesivarojen määrän ja laadunohella arvioitiin mm. saatavuutta, käyttöäja ympäristövaikutuksia. Hyvästä tulokses-ta huolimatta täydelliseen laakereilla lepää-miseen tuskin kuitenkaan on varaa. Loista-va historia ei takaa loistavaa tulevaisuutta.

Vesisektori on kantanut monissa maissajo jonkin aikaa eräänlaista vanhan tieteenleimaa jääden resursoinneissa usein uusienalojen varjoon. Tämä on merkinnyt vähäis-tä arvostusta, niukkaa rekrytointia, vähäis-tä hakeutumista alalle ja ajan mittaan selvääikärakenteen vääristymistä. On näin ollenvarsin todennäköistä, että kun vesialanasiantuntijoita poistuu lähivuosina työelä-mästä runsaasti, uusien voimien löytyminensaattaa yllättäen muodostua ongelmaksi.Esitetty ajatus, että tulevaisuudessavaanivaa työvoimapulaa tässä yhteydessähoidettaisiin luontevasti tuontityövoimalla,tuntuu vieraalta. Toki Suomella on vielä täl-lä hetkellä työvoimapulaa paljon pahempija akuutimpikin ongelma käsissä.

Eräistä merkeistä voisi päätellä, että suo-malaisten nuorten kiinnostus vesiasioihin

olisi laimentunut viime vuosien aikana, mi-kä sinänsä olisi ymmärrettävää mm. pitkäänjatkuneen heikon rekrytointitilanteen takia.Tämä näkyy paitsi hakeutumisessa vesialaaopiskelemaan, myös mm. osallistumisen vä-henemisenä vesiaiheisissa nuorten kilpai-luissa. Tätä jo muutaman vuoden näkynyt-tä trendiä voidaan pitää vakavasti otettava-na kuumemittarina, jonka indikoimaan tau-tiin tulisi löytää tepsiviä lääkkeitä, ettei edel-lä kuvattu skenaario toteutuisi.

Vesipäivän teemaa voidaan purkaa yrit-tämällä löytää vastauksia mm. seuraavan-laisiin eri yhteyksissä esille tulleisiin kysy-myksiin:• Nähdäänkö lainsäädännössä ja -käytössä

ongelmia, joita pitäisi ja voitaisiin rat-kaista?

• Liittyykö paljon viime aikoina esillä ol-leeseen vedenhankintaan esimerkiksi pri-vatisointiin ja kaupallisuuteen liittyviä on-gelmia?

• Miten on jätevesi- ja jätehuollon laita, on-ko esimerkiksi ajankohtaiseen haja-asu-tusalueiden vesihuollon toteuttamiseenvalmius?

• Onko vesientutkimus ajan tasalla vai oli-siko esimerkiksi osa-alueiden painotuk-sissa muuttamistarvetta?

• Mitä ovat vesientutkimuksen suuret tun-temattomat erityisesti tulevaisuutta aja-tellen?

• Ovatko vesientutkimuksen voimavaratoikeassa suhteessa muuhun ympäristön-tutkimukseen verrattuna vai onko heilu-ri heilahtanut yli tasapainoaseman?

• Tutkitaanko pitkäjänteisesti oikeita asioi-ta, vai pakottaako rahoitus ’’päiväperho-jen’’ tutkimiseen?

• Näkeekö vesialan koulutus riittävästi tu-

levaisuuteen ja odotettavissa oleviin tar-peisiin?

• Miten vesien hallinto ja hallinta vastaaoman maan ja EU:n tarpeita, onko rek-rytointipolitiikka riittävän suunnitelmal-lista ja pitkäjänteistä?

• Onko alan hallinto kaikkialla hyvän hal-lintotavan mukaista, tasapuolista, oikeu-denmukaista ja palvelevaa?

• Haittaako vesiasioiden jakaantuminenuseiden ministeriöiden vastuualueilleasioiden optimaalista hoitoa?

• Miten kotimaan ulkopuolinen vesimaail-ma makaa ja vaikuttaa omaan toimin-taamme, miten me vaikutamme ja mitenmeidän tulisi vaikuttaa siihen?

Tiivistelmä esitelmistä

Hydrologi Esko Kuusisto käsitteli Euroo-pan ja erityisesti uusien EU-maiden vesi-oloja. Vesivarat ovat useimmissa tulokas-maissa niukat – vain Baltian maissa ja Slo-veniassa vettä on asukasta kohden yli van-han EU:n keskiarvon. Myös vesihuollon javesiensuojelun tila on heikko; niiden ko-hentamiseen tarvittaisiin lähimmän 15 vuo-den aikana jopa sata miljardia euroa. EU:ntuki voi isoissa hankkeissa olla 80 % koko-naiskustannuksista. Veden niukkuudestahuolimatta tulvat ovat koetelleet monia tu-lokasmaita, erityisesti Puolaa, Tsekkiä, Slo-vakiaa ja Unkaria.

Ympäristönsuojeluasiamies Meeri Palo-saari tarkasteli EU:n vesipolitiikkaa. Hän to-tesi muun muassa, että EU:ssa on viime vuo-sina hyväksytty paljon uusia ympäristösää-döksiä. Yhtenäistä päästöjenhallintaa kos-keva direktiivi (IPPC-direktiivi) vuodelta1996 loi puitteet teollisuuden päästöjen hal-linnalle. Siinä lähtökohtana on arvioida ym-päristölupaa myönnettäessä samanaikaisestikaikkia teollisuuden ympäristövaikutuksia.Sittemmin on annettu useita eri ympäris-tönsuojelun sektoreita koskevia säädöksiä,jotka osaltaan voivat jopa kaventaa koko-naisvaikutusten arviointimahdollisuuksia.Vesipuitedirektiivin perusteella tulossa ole-vat yksityiskohtaiset, vesiympäristölle hai-tallisia aineita koskevat määräykset ovat yk-si esimerkki tällaisesta sääntelystä.

Toimitusjohtaja Jyrki Wartiovaara kertoi

M A A I L M A N V E S I P Ä I V Ä

Onko Suomen vesirattaissa hiekkaa?Viidennes maapallon väestöstä on vailla kunnollista juoma-vettä ja sanitaatio puuttuu yli kolmannekselta. Tilanteen ar-vioidaan pahenevan jo ennestään niukkojen vesivarojen alueil-la niin, että vuoteen 2025 mennessä noin kolmannes maapal-lon väestöstä asuu kroonisen vesipulan maissa. Suomen vesi-asiat ovat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa jo luonnonolo-jen ansiosta, mutta meillekin riittää haasteita vesiolojen ke-hittämisessä ja kansainvälisen vesiyhteisön toimintaan osal-listumisessa. Näitä kipupisteitä etsittiin Suomen Vesiyhdis-tyksen valtakunnallisessa seminaarissa Helsingissä maail-man vesipäivänä.

?

VT0402 s49-56 19.4.2004 22:55 Sivu 55

VESITALOUS 2 200456

suomalaisesta vesiosaamisesta ulkomailla.Hän jakoi tarkastelunsa kolmeen osaan: mis-tä tulemme – missä olemme – mihin me-nemme? Lähtökohtana voidaan pitää jo ylisata vuotta sitten alkanutta lähetystyötä Af-rikassa, josta useat kohdemaat löytyvät edel-leenkin. Myöhemmin suomalaisia alettiinarvostaa myös Kaukoidässä. Öljymaidensuuret projektit loivat rakennusliikkeille jasuunnittelutoimistoille kaupallisia mahdol-lisuuksia. Tällä hetkellä osaamisen paino-piste on siirtymässä rakentamisesta luon-nonvarojen kestävään käyttöön, demokra-tian ja tasa-arvon edistämiseen ja hallin-non kehittämiseen. Köyhyyden vähentämi-nen on noussut kehittyvien maiden pääta-voitteeksi, mutta kaikista ponnistuksistahuolimatta köyhyys on pikemminkin li-sääntymässä. Kotimaassa näyttää vallitse-van optimistinen luottavaisuus tulevaisuu-teen ja maamme runsaisiin vesivaroihin,vaikka hallinnon ja koulutuksen panostusvesialan osaamiseen on ilmeisesti kaventu-nut. Kansainvälisellä kentällä voidaan olet-taa Suomen roolin pienenevän sitä mukaa,kun voimat vähenevät. Ehkä siitä tulisi huo-lestua, sillä kehitysyhteistyö on molemmin-puolista oppimista, jossa pienen maan tuli-si pystyä olemaan mukana.

Oikeustieteen lisensiaatti Kari Marttinentarkasteli lainsäädännön ja lainkäytön on-gelmia. Lainsäädännön ja -käytön eräs mer-kittävä ongelmakenttä liittyy uusiin ’’oi-keuslähteisiin’’. Vanhastaan käytetty loogi-nen päättelymalli lähtien säädöksen sana-muodosta päätyen esitöiden ja korkeimpienoikeusasteiden päätösten kautta oikeuskir-jallisuuteen on saanut täydentäviä element-tejä. Eri oikeusprosesseissa törmätään yhäuseammin kansainvälisestä oikeudesta joh-dettujen velvoitteiden merkitykseen, EY-oi-keuden tulkintakysymyksiin sekä erilaistenhallinnollisten ohjeiden merkitykseen yk-sittäisissä lainsoveltamistilanteissa. Kun nä-mä uudet, perinteiseen oikeuslähdeop-piimme kuulumattomat oikeuslähteet sot-ketaan mukaan lainsoveltamisratkaisuihin,on päädytty tilanteeseen, jolloin lain tulkin-nan ennakoitavuus ja samalla oikeusvar-muus on kiistatta kärsinyt ympäristöoikeu-den alalla.

Vedenhankinta kilpailun kourissa oli toi-mitusjohtaja Irina Nordmanin alustuksenaiheena. Hänkin totesi Suomen sijoittuneenkansainvälisessä vertailussa vesivaroiltaanmaailman rikkaimmaksi maaksi. Sen vau-rauden ansiosta täällä on riittänyt kastelu-

vettä viljelyksille ja teollisuuden kehittymi-selle. Usea perättäinen kuiva vuosi on osoit-tanut, ettei rikkaus ole täälläkään tasaisestijakautunut. Suurista kaupungeista Helsin-ki tai pikemminkin pääkaupunkiseutu jaKotka ovat jo ratkaisseet vesiongelmansakaukovedellä. Myös Turun seudulla kau-kovesihanke perustuu todelliseen tarpee-seen riittävästä ja hyvälaatuisesta vedestä.Kaukovesihankkeen suunnitellaan valmis-tuvan vuonna 2008.

Toimitusjohtaja Timo Kulmala haki vas-tausta kysymykseen, ovatko jätevesi- ja lie-teasiat kunnossa. Jätevesien puhdistusvaa-timukset ovat vuosien saatossa tiukentuneeterityisesti pistekuormittajien osalta. Kun lu-pamääräyksiä aikanaan uusitaan, tulee hy-vin huolellisesti miettiä, mistä kuormituk-sen väheneminen on helpoimmin otettavis-sa. Esimerkiksi noin 800 000 Helsingin seu-dun asukkaan ravinnekuormitus Suomen-lahteen on jo tänä vuonna pienempi, kuinVantaanjoen tuoma kuormitus. Lietteidenjatkokäsittely kestävällä tavalla tarkoittaa,että lietteet pitäisi pystyä jalostamaan sel-laisiksi tuotteiksi, että niillä on menekkiä to-dellisena tuotteena. Luonnollisimmat käyt-tökohteet ovat viherrakentaminen ja maa-ja metsätalous. Keinolannoitteiden köyh-dyttämille pelloille kaivattaisiin kipeästi bio-toimintaa aktivoivaa humusta. Hyvään al-kuun voitaisiin päästä aloittamalla liete-tuotteiden kehitystyö ’’non food’’ -tuotan-toon soveltuviksi lannoitteiksi. – Ennen kuinuusista määräyksistä päätetään, tulisi sekämääräysten vaikutukset että kustannuksetselvittää perusteellisesti.

Johtaja Marketta Ahtiainen tutkaili ve-sientutkimuksen, -hallinnan ja -hallinnon ti-laa. Hän totesi, että suomalaisesta vesien-suojeluosaamisesta on tullut kysytty vien-tiartikkeli. Viime vuosien poikkeuksellisetvesiolot ja EY:n vesipolitiikan puitedirektii-vi ovat herättäneet kuitenkin monet ihmet-telemään, eikö Suomessa olekaan riittävääosaamista vesientutkimuksessa, -hallinnas-sa ja -hallinnossa. Tällä hetkellä ei tiedetäriittävästi sisävesien typpi- tai fosforirajoit-tuneisuudesta eri olosuhteissa eikä typpi- jafosforiyhdisteiden pidättymisestä päävesis-töalueilla. Miksi levähaittoja tuntuu esiin-tyvän vuosi vuodelta yhä useammin, vaik-ka vesistöjen kuormitus on vähentynyt jahajakuormituksen vesiensuojeluun panos-tetaan jatkuvasti enemmän voimavaroja? Si-sävesien vesiekologinen tuntemus vesipoli-tiikan puitedirektiivin tarpeisiin on perin

ohut. Prioriteettiaineiden ja muiden haital-listen aineiden biologisia vasteita aletaanvasta tutkia. Hajakuormituksen aiheutta-mista paineista ei ole riittävää kuormitus-tietoa eikä myöskään niiden vaikutuksistavesieliöstöön. Hajakuormituksen ’’aiheut-taja maksaa’’ -periaate on muotoutumatta.Ovatko säännöstely, turvetuotanto ja met-sätalous vastuussa tummien vesien petoka-lojen kohonneista elohopeapitoisuuksista?Jos ovat, kuinka suurella osuudella kukin jakuinka pitkään? Mikä on ilman kautta kul-keutuvan kuorman osuus tästä?

Ympäristöjohtaja Birger Ylisaukko-ojakatsoi, että yleisesti ottaen vesiensuojelussaja eri käyttömuotojen yhteensovittamisessaon onnistuttu Suomessa hyvin. Vesipuite-direktiivistä hän totesi, että se jättää paljonkansallista liikkumavaraa, kunhan sitä itseei tarpeettomasti kavenneta.

Vesistöjen tilan määritteleminen on hie-man tulkinnanvarainen, mutta tärkeä vai-he, sillä direktiivin parantamisvelvoite as-tuu voimaan, jos vesimuodostuma ei ole hy-vässä tilassa. ’’Vesipuitedirektiiviin ei pi-täisi hirttäytyä’’, totesi Ylisaukko-oja osu-vasti lopuksi.

Kaiken kaikkiaan vesiasiat osoittautuivatolevan Suomessa pääosin kunnossa, muttakehitettävää ja parannettavaakin todettiinolevan. Teema oli selvästi kiinnostava, silläosanottajia oli Säätytalossa noin 130. Vesi-päivän onnistumista tuki ratkaisevalla ta-valla Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Juniori-vesipalkintoa tukivat lisäksi Kemira Che-micals, Uponor Group, Ekokem ja Helsin-gin Vesi Oy.

Vesipäivänä palkittiin

Vesiyhdistyksen 35-vuotisjuhlavesipäivänyhteydessä jaettiin myös palkintoja. Vuoden2004 Juniorivesipalkinnon sai Niko Gran-qvist Suomalaisesta yhteiskoulusta Van-taanjoen puskurikykyä koskevalla työllään,joka erityisesti teoreettiselta tarkastelultaanoli ansiokas. Yhdistyksen vuotuinen kirjal-lisuuspalkinto myönnettiin hallintoneuvos,oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuorellemonipuolisesta ja laajasta vesilainsäädäntöäkoskevasta julkaisutuotannosta ja Pro Aqua-palkinto tekniikan tohtori Seppo Mustosellevesialan ja Suomen Vesiyhdistyksen toi-minnan edistämisestä.

Pertti Seunafil.tri, dosenttiE-mail: pertti.seuna@ymparisto.fi

VT0402 s49-56 19.4.2004 22:55 Sivu 56

VESITALOUS 2 200457

A B S T R A C T S

Finnish journal for professionals in the water sector

VESITALOUS

Published six times annually Editor-in-chief Timo Maasilta Address Annankatu 29 A 18, 00100 Helsinki, Finland

Binding of atmosphericnitrogen in activatedsludge plants of pulp andpaper millsby Juhani Turunen

If there is a shortage of nitrogen nutrient, thediazotrophic bacteria in sludge start to bindatmospheric nitrogen. The bacterial strain isdetermined by the conditions specific to theplant. This study identified Pseudomonas fluo-rescens/putida. Nitrogen binding can take placewithin a wide pH and temperature range, anddiazotrophic bacteria can exploit all the BOD inwaste waters. A high concentration of dissolvedoxygen reduces the ability of bacteria to bindnitrogen. As a side effect of nitrogen binding,the sludge decomposes more rapidly and lesscompletely than usual, thus impairing purifica-tion in terms of COD, solids and nutrients. Theonly way to prevent the binding of atmosphericnitrogen is to add sufficient nitrogen nutrient(on the basis of nitrogen balance and the con-centration of nitrogen dissolved in purifiedwaste water).

Water resources andwater problems in thenew EU countriesby Esko Kuusisto

Per capita water resources exceed the oldUnion average in only four of the new memberstates. Malta has by far the smallest waterresources, only 130 m3 per capita, and exten-sive desalination is needed. Hungary, Cyprus,the Czech Republic and Poland also suffer froma lack of water, whereas Slovenia and the Balticcountries have abundant water resources.

Floods have recently caused devastation in sev-eral of the new member states. The Odra floodin summer 1997 claimed 111 lives in Polandand the Czech Republic, and a local flash floodin 1998 killed 49 people in Slovakia. In terms ofeconomic loss, the floods of the Elbe andDanube in August 2002 were the most cata-strophic natural disaster in the whole of Europein the last 50 years, the damage totalling EUR15 billion.

Water quality problems are serious in almost allnew member states. The path to the waterquality level of the old Union will be long andcostly. It has been estimated that investmentneeds in the water sector will be G€8.3 inPoland, G€4.8 in Hungary, G€3.2 in the CzechRepublic and G€4.8 in the Baltic countries.

Tallinna Vesi: privatisation turned outto be the right solutionby Bob Gallienne

The biggest water company in Estonia, ASTallinna Vesi, was privatised in 2001. Theinvestor, United Utilities Tallinn B.V., acquired50.4% of AS Tallinna Vesi´s shares; the City ofTallinn retained 49.6% of the shares. The threeyears since privatisation have been very suc-cessful. Not only have financial targets beenreached, but the company has been fully reor-ganised into a customer-oriented businesscapable of delivering high-quality service. Thequality of drinking water in Tallinn has improvedyear by year, so much so that today it exceedsthe required standards.

Lithuanian water sector:the challenges of EUaccessionby Simonas Valatka

After the collapse of the Soviet Union in 1991,Lithuania entered a period of significantchanges. The water section was not exempted.The changes started with the decentralisationof large water utilities, the obligation for theprovision of water services being transferred tomunicipalities. As the decentralisation was notplanned or supervised with sufficient care, 14large water utilities were broken down intoapproximately 50 municipality-owned compa-nies differing markedly in size, quality of ser-vices and profitability.

The shift from a planned to a market economyhad a major impact on all economic sectors,including water consumption, which decreasedsteadily in the 1990s. From 1990 to 2002,water consumption dropped by a factor of 4.5

in industry, 6 in agriculture and 3.5 in house-holds.

The country is now facing another challengingperiod as the water sector has to adapt to EUstandards. More than 25 directives and deci-sions dating back as far as 1975 have to betransposed into national legislation by a limitedinstitutional capacity and within a very limitedtime frame. This work has been rather suc-cessful, and the challenges posed by the WaterFramework Directive (WPD) have now been ful-filled.

Other articles

EU is expanding – cooperation with adjacent areas focuses on Russiaby Krisiina Isokallio

A plan to prevent andcombat accidentaldischarges into the River Berettyoby Sylvie Fraboulet-Jussila, Mikko Punkariand Jukka Tana

Will water consumptioncollapse in Russia, too?by Kari Johansson andRaisa Kyrönseppä

Emergency and routinecommunication on algaesituationby Jari Lyytimäki

More efficient nitrogenremoval through processadjustments at Raisiowater treatment plantby Markku Huhtamäki andLeena Huhtamäki

Poland’s water problems by Zbigniew Kundzewicz

VT0402 s57-58 ja III kansi 19.4.2004 22:48 Sivu 57

VESITALOUS 2 200458

V I E R A S K Y N Ä

PUOLANVESIONGELMAT

ZbigniewKundzewicz

Kirjoittaja on Poznanin yliopiston professori jakansainvälisesti tunnettu hydrologi.

Puola on Euroopan unioniin 1.5.2004liittyvistä valtioista laajin. Lähes 90 %maan pinta-alasta on kahden suuren ve-sistön alueella: 1 047 km pitkä Veikselon kansallisjoki, siihen kuuluu yli puo-let Puolan alueesta, Odra-joen pituus on854 km; se on myös Puolan ja Saksan ra-jajokena 162 kilometrin matkalla. Al-haisen, ja alenevan, syntyvyyden Puo-lassa on 38 miljoonaa asukasta.

Puolan vesiongelmat voi kiteyttääseuraavasti: vettä on liikaa, liian vä-hän ja se on liian likaista. Kokonais-vesivarat ovat 1 500 kuutiometriä vuo-dessa asukasta kohti. Runsaina vuosi-na tämä määrä on 1 900 m3, niukkoinavuosina vain 1 100 m3. Paha kuivuuskoettiin viimeksi lämpimänä keväänä2000. Sato jäi huomattavasti alle keski-määräisen. Kesän 1992 kuivuus aiheut-ti suuria ongelmia maataloudelle ja ve-sihuollolle. Monet joet ja pienet järvetkuivuivat kokonaan, metsäpalot tuho-sivat laajoja alueita.

Odran tulva vuonna 1997 koetteli kol-mea valtiota ja vaati Puolassa 54 uhria.Joen yläjuoksulla vedenpinta nousi lu-kemaan 1 045 cm Racibórz-Miedonianasteikolla, kun aiempi ennätys oli 838cm. Virtaamahuippu oli 3 260 m3/s, suu-rin sitä ennen havaittu oli 1 630 m3/s.Wroclawin kaupungin (700 000 asukas-ta) tulvavallit oli mitoitettu 2 400 m3/stulvalle, mutta sillä kohtaa tulvahuippuoli puolitoistakertainen. Alempana eh-dittiin jokivarren kaupunkeja suojella;

esimerkiksi Slubicessa korotettiin tulva-valleja 1,2–1,5 metrillä. Ihmisiä evakuoi-tiin Odran varrelta kaikkiaan 162 000,maata jäi veden alle 665 000 hehtaaria,josta kaksi kolmasosaa peltoa.

Suunnitelmatalouden aikana vesi oliPuolassa ilmaishyödyke, samalla kiin-teiden ja nestemäisten jätteiden kaato-paikka. Vuonna 1990 purkautui 40 %taajamien jätevesistä käsittelemättömi-nä vesistöihin. Viemärijärjestelmä oli720 kaupungissa, niistä 257 oli ilmanpuhdistamoa. Tämän jälkeen on tapah-tunut paljon kehitystä, mutta käsittele-mättömien jätevesien osuus on yhä suu-ri. Sakokaivot vuotavat ja monet kaato-paikat uhkaavat pohjavesiä. Puolanmaatalous on myös suuri vesistöjen jaItämeren kuormittaja.

Veden laatua on pyritty parantamaanmonin toimenpitein. Osa on korkeanteknologian putkenpää-ratkaisuja kutensuuria jätevedenpuhdistamoita. Tärke-ää on myös päästölähteiden kontrol-lointi, esimerkiksi paikallinen puhdista-minen ja jätevesien uudelleenkäyttö. Ha-jakuormitusta on merkittävästi pienen-tänyt kollektiivitilojen kaatuminen;köyhtyneillä pienviljelijöillä ei ole varaaostaa lannoitteita ja torjunta-aineita.

Kestävä kehitys on tullut – ainakin ju-listuksissa – kattavaksi periaatteeksi kai-killa aloilla Puolassa. LiittyminenEU:hun edellyttää sopeutumista sen ym-päristölainsäädäntöön kuten vesipuite-direktiiviin. Tämä tulee olemaan vaikea,kallis ja pitkäkestoinen prosessi. On ar-vioitu, että EU-standardien saavuttami-sen kustannukset vesisektorilla tulevatmonen vuoden ajan olemaan useita pro-sentteja bruttokansantuotteesta.

Sosiaaliset, taloudelliset ja poliittisetmuutostekijät vaikuttavat suoraan vesi-sektorin kehitykseen. Yleisesti voidaan

todeta, että kansalaiset haluavat rikas-tua. He eivät enää halua asua pienissäkerrostalohuoneistoissa, vaan omakoti-taloissa, joissa on puutarha ja nurmikko.Tämäkin tulee lisäämään veden kysyn-tää.

Mikä sitten on eri asioiden tärkeysjär-jestys vesisektorin kehittämisessä? Aset-taisin ykköseksi talousveden laadun pa-rantamisen maaseudulla, jossa miljoo-nat ihmiset käyttävät kehnoja matala-kaivoja. Muita tärkeitä asioita ovat jo-kien (ja samalla Itämeren) ravinnekuor-mituksen vähentäminen, Veikselin suo-jeleminen suolaisilta kaivovesiltä, puh-distamoiden rakentaminen yli 10 000asukkaan kaupunkeihin, ’hot spot’ -saas-telähteiden eliminoiminen, tulvasuoje-lun parantaminen ja vesihuollon luotet-tavuustason nostaminen. Myös vesihal-linnon hajauttaminen ja toisaalta nykyi-sen aluejaon muuttaminen vesistöaluei-ta noudattelevaksi on tärkeää.

Tulvasuojelussa on käyty kiivastakeskustelua uusien patojen rakentami-sesta. Nykyisissä tekoaltaissa on tila-vuutta yhteensä 2 500 milj. kuutiomet-riä. Ympäristöliikkeet vastustavat pa-tojen lisärakentamista voimakkaasti.

Vaikka ongelmat ovat Puolassa suu-ret ja moninaiset, visio riittävistä, laa-dukkaista vesistä ihmisille ja luonnol-le ei ole saavuttamattomissa. Myös ve-siluonnon suojelun alalla on saavutet-tu edistystä. Ramsarin arvokkaiden kos-teikkojen listalla on kahdeksan kohdet-ta Puolasta. Yksi niistä on Biebrza maankoillisosassa. Myös suomalaiset vierai-lijat varmasti nauttisivat nähdessään au-ringon nousevan Biebrzan kosteikkojenylle. Sitä näkyä voin vilpittömästi suo-sitella – olen itse syntynyt niiden tun-tumassa.

VT0402 s57-58 ja III kansi 19.4.2004 22:48 Sivu 58

VT0402 s57-58 ja III kansi 19.4.2004 22:49 Sivu 59

WehoPuts -pienpuhdistamon edut:

Joustava mitoitus: yhden perheen taiuseamman kiinteistön yhteinen puhdistamoHelppohoitoinen ja vaivaton,automatisoitu prosessiErinomaiset puhdistustuloksetSallii hyvin kuormitusvaihteluitaAlhaiset käyttökulutHajutonKestävä, tiivis ja pitkäikäinen rakenne

Oy KWH Pipe AbPL 21, 65101 Vaasa

Puhelin (06) 326 5511Telefax (06) 315 3088

www.kwhpipe.fi

Pienpuhdistamotkotiin ja koko kylään

WehoPuts-pienpuhdistamot käsittelevät kirkkaiksiyhden kotitalouden tai koko kyläyhteisön jäte-vedet. Kotitalouksien lisäksi pienpuhdistamoon voiliittää myös kyläkoulut, loma-asunnot ja muita kiin-teistöjä. Pienpuhdistamo soveltuu myös maitotilo-jen, pienteurastamojen, kuorimoiden yms. jäte-vesien käsittelyyn.

Toimitamme kyläkohtaisen järjestelmän, joka si-sältää kaikki tarvittavat komponentit jätevesienpuhdistamiseksi. WehoPuts-pienpuhdistamonlisäksi esim. paineviemäri- ja viettoviemäriputket,kiinteistökohtaiset jäteveden pienpumppaamot,mittauskaivot, venttiilikaivot ja tarvittavat liitososat.

WehoPuts-pienpuhdistamolla toteutettu kyläkoh-tainen järjestelmä on varmatoiminen ja vaivatonkäyttäjälleen. Käyttömukavuudeltaan se on ver-rattavissa kunnalliseen viemäröintiin ja hallitun me-netelmän ansiosta puhdistustulokset ovat erittäinkorkealuokkaiset.

VT 0402 Kannet 1 ja 4 19.4.2004 22:58 Sivu 100