S i s ä l t ä ä m. m.

Vuosi on lopuillaan ... 8

VI jatkokurssi 10

Katsaus galvanoimalla ta-pahtuvaan stanssien valmistukseen 11

Hampaan preparoiminen jacket kruunuja varten 18

Urheilupalsta 24

ammas lepikko

N : o 4 2 5 . v u o s i k e r t a 1 9 6 8

tunnettu ^^^^^norjalainen

«̂ ^^nammaskulta -vaatiyaan tekniikkaan

Pitoisuus 'Votf Au Pt

Brinellikovuus _ , pehmeä karkaistu Sulam.sp.st, C»

A L F A A-kulta, pehmeä lisänä pienissä taivutuksissa 875 20 60 60 1000

BETA B-kulta, medium MO-, CD- ia MOD-paikat, erilliset 3/4 kruunut 800 20 95 105 940

G A M M A C-kulta, kova Voimakkaasti oklusaaMrasitteiset 3/4 kruunut, pilarit, sillat

775 25 115 160 922

DELTA D-kulta, erikoiskova Koko- ja osaproteesit, siilot, lingvoali- jo palotinaalituet

740 45 135 215 920

i HAMAR

i s m u s s e r Suomessa:

H l HAMMAS OY Kalevankatu 3 A. Helsinki 10 Vaihde 64 36 36

D E G U L O R J t i l c a m m e h a m m a s l c u l t a

Degulor M kullasta valmistettu valu.

Degulor valuseokset vastaavat ADA no 5 ja Federal-specifikation QQ-G-540 vaatimuksia.

Teknillisiä tietoja Deguior-kultaseoksista:

Metalliseos Tyyppi ADA no 5 mukaan

Suiamis-iämpö

Brineiii-kovuus kg/mm'

Kestävyys kg/mm'

Juoksuraja kg/mm'

Venyminen Om.paino g/cm

Degulor C kova 935-860 119 144 48 59 37 52 52 35 15,8

Degulor M iVerik.kova 970-900 145 220 59 80 38 70 34 20 15,7

p = petimeä k = karkaistu

D E G U S S A M E T A L L - A B T E I L U N G F R A N K F U R T AM MAIN

YKSiNMYYNTI: H i i l i

M " i l |

H A M M A S V Ä L I N E O Y iHELSiNKI 10 IKESKUSKATU 8 IpUHELiN 12 623

TURKU AURAKATU 8 PUHELiN 27 921

3

E A A S I S I . . .

Näi l l ä l ipukke i l l a voitte n ä y t t ä ä a s i a k k a i l l e n n e ,

m i t ä S j ö d l n g - k u l t a a käy tä t te

/B, Gamnlerat (idroiitcml S J Ö D I N G S S J Ö D I N G S S J Ö D I N G S

- G U L I ) - G U L D - G U I . D STON.

T ä y t t ä k ä ä v a l k o i n e n ruutu v a s t a a v a n l e j e e r i n g i n k i r j a i m e l l a , m e r k i t k ä ä

n i m e n n e a l a o s a a n Ja k i i n n i t t ä k ä ä l i p u k e l ä h e t t e e s e e n tai l a s k u u n .

D E N T A L D E P O T A « H e l s i n k i E t e l ä r a n t a 2 P u h . 1 2 S O I

9

En ole uskaltanut toivoakaan, että jotain tällaista olisi olemassa

O l e n nainen jo I loitsen e lämästä . Miks i proteesin i p i tä is i o l la minu l le hä i r iöks i . O le t t eko katsonut minua. Ystävänik in ova t ihastuneet. Ka tsokaapa hampa i t an i t a r k k a a n : Ne opa l i so iva t luonnol l is ten hampa iden tavo in . Tämä on uusi, t ämä on a inu t laa tu inen , t ämä on nvkvo iko inen hammas. Sen nimi on B ioden t -opo l . Sitä ei vksinkertoisest i vo i tuntea tekohampaaks i — ei edes UV-voiaistuksessa esim. boor ien keinovalaistuksessa. S i l lo ink in se kuu l toa va lko isena kuin a i to hammas. N i i n , o len enemmän kuin tvv tyvä inen. En o le uskal tanut t o i v o a k a a n , et tä jo ta in tä l la is ta ol is i o lemassa.

DtTHEY

Patentti haettu Länsi-Saksassa

A i n o a o r q i n a a l i opa l i so iva m ine raa l i hammas Koska olatte käyttää hyväksenne Bio-dent-opolin etuja? Pyytäkää esittelyä, joka ei sido Teitä mihinkään. Oy Dentoi-depot Ab:ltä, joka lähettää mielellään Teille myös esitteitä.

M a a h a n t u o j a : o v D E N T A L D E P O T ^ «

S A M A T M A L L I T S A M A T V Ä R I T

SEKÄ P O S L I I N I -E H Ä A K R Y Y L I -

H A M P A I S S A

A K R Y Y L I h a m p a i d e n h u i p p u l a a t u

yksi lö l l is ine k a r a k t e r i s o i n t e i n e e n .

M o n i v ä r i e t u h a m m a s , j o k a o p a l i -

soi ja f luor iso i l u o n n o n h a m p a a n

t a v o i n . Er i t tä in v a s t u s t u s k y k y i n e n

l iuot t imia v a s t a a n jo r a k e n t e e l -

t a a n h o m o g e n i n e n . N ä m ä o m i -

n a i s u u d e t on h a m p a a l l a , j o n k a

n imi on

C R O S S LINKED ^ S O L V E N T RESISTANT

^ ' f f

H i n n a l t a a n e d u l l i -n e n o k r y y l i p o s k i -

h o m m o s on L U X O C R Y L C L

C r o s s L i n k e d — S o l v e n t

Resis tont

Yks inmyy jä :

^ h a m m a i s t a r v i k e o y

A r k a d i a n k a t u 12 A Hels inki 10

Puh. 49 74 77 — 49 07 40

P O S L I I N I h o m p a i d e n h u i p p u l a a t u

yksi löl l is ine k a r a k t e r i s o i n t e i n e e n

on m o n i v ä r i e t u h a m m a s

S A M A T M A L L I T S A M A T V Ä R I T SEKÄ P O S L I I N I -E H Ä A K R Y Y L I -

H A M P A I S S A

V A C U U M

L a a d u l t a a n e n s i l u o k k a i n e n pos l i in i -

e t u h a m m a s i l m a n k a r a k t e r i s o i n t e j a

l i u t u i ^ c u l e n t r V A C U U M

Yks inmyy jä :

^ h a m m a s t a r v i k e o y

Täys in a n a t o m i s e s t i

muoto i l lu t p o s k i -

h a m p a a t

L U X O F O R M -

V A C U U M jo

V A C U L U X

f I A r k a d i a n k a t u 12 A

Hels inki 10 Puh. 49 74 77 — 49 07 40

T O I M I T U S K U N T A

Pääto imi t ta ja M a u n o E l o m a a

Os. Henr ik in t ie 27 A 1, Hels inki 37

puh . 455 751

Jäsenet: E. O . Vuor i ia Kauko Tia inen

Ki r jo i tuks ia la inat taessa on lähde ma in i t tava .

SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN UITTO — FINIANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r.y. HELSINKI 10, Arkadiankatu 14 B 30. Puh. 447 123, postisiirto 12690 — Liiton puheenjohtoja Usko K o r i - K o s k i n e n , Sooristonkotu 34 Hämeenlinno, puh. 22 487. liiton toiminnan-johtaja Mouno E l o m a a , Henrikintie 27 A 1 Helsinki 37, puh. 455 751/719 608. Tovotto-visso toimistosso moonontoisin klo 18—19. Taloudenhoitoja merkonomi Arto S o i m i n e n .

AVUSTUSKASSA Helsinki 37, Henrikintie 27 A 1. Postisiirtotili 16787. Puheenj. Mouno E l o m a a . Henrikintie 27 A 1, puh. 455 751. Siht. E. O . V u o r i , Uivilontie 23 D 46, puh. 451 814. Avustutkossonhoit. I. W o o r o I o, Mannerheimini. 19 A 3, puh. 493 535, kot. 493 331

Vuosi on lopullaan Vuosi on vierähtänyt )a vuosi 1968 on päättymässä. Tänä aikana on

sattunut meidänkin alallamme yhtä }a toista. Onko ratkaisut olleet suo-tuisia vai ei, sen näyttää tulevaisuus. Koulutuskysymykset ovat edel-leenkin avoinna ja parempi niin onkin, koska suunnitelmat olivat täysin järjettömiä ja tarkoituksena vain saada kaaos aikaan ja alalle yletön määrä tekijöitä, joille ei sitten riittäisi työtä edes tarpeeksikaan. Mikä on tästä seurauksena, sen arvaa jokainen. Toivottavasti tässä asiassa järki voittaa eikä jonkinlainen kunnianhimo. Vuoden aikana on valtiol-lisissakin elimissä tapahtunut muutoksia, joka myöskin koskee meidän-kin alaamme. Tähänasti Lääkintöhallituksen alaisuudessa ollut Erikois-hammasteknikkokoulu siirtyy vuoden vaihteessa Ammattikasvatushalli-tuksen alaisuuteen, johon myöskin muita lääkinnälliseen alaan kuuluvia ammattioppilaitoksia on siirtynyt. Hammasteknikkokoulu on myöskin ollut ahtaalla ja syynä on ollut uuden huoneiston etsiminen, koska ny-kyisten rakennusryhmien tilalle tulee aikanaan rakennettavaksi suun oikeustalo. Toivottavasti uudet tilat löytyvät ja entistä ehommat, että tarvittaessa voi tätä koulua laajentaa palvelemaan ammattikuntaamme ja sen tarpeita monessa eri muodossa.

Liiton syyskokous pidettiin marraskuun 9 p:nä runsaan jäsenjoukcft osallistuessa siihen. Tässä kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia ja am-mattikunnallemme tärkeitä asioita, joista virisi vilkas keskustelu ja tuo-

fflimas

8

tiin julki omia mielipiteitä. Nämä olivat koulutuskysymys, keskusjär-jestöajatus, hinnastoasia ja kurssitoiminta. Päätteeksi oli mielenkiintoi-nen esittelytilaisuus tarjoiluineen Hammas Oy.ssä, josta heille parhain kiitoksemme. Myöskin alaosastot ovat pitäneet kokouksiaan. Oulussa kokoontui Pohjoissuomen hammasteknikot pohtimaan asioitaan ja teke-mään päätöksiä, jotka olivat hyvin merkittäviä. Kokouksen alun piris-teeksi järjesti Depoo lounaan mahtavine tarpoiluineen ja tästäkin lan-keaa kiitokset Depoon edustajalle. Kokouksen asioista mainittakoon päätös olla ostamasta hammasteknillisiä tarvikkeita sellaisista liikkeistä, jotka todetaan myyneen ja joiden matkamyyjät ovat myyneet laitto-masti työskenteleville henkilöille. Tämä toimenpide tulee varmasti vä-hentämään laitonta toimintaa. Tämän jälkeen tullaan myöskin näke-mään pitääkö tarvikeliikkeitä pystyssä laillistetut hammasteknikot vai mustat tekijät. Saman suuntaiset päätökset on tehnyt Lapin piirin ham-masteknikot ja viimeksi Tampereen seudun hammasteknikot. Tuomio-istuinten takavarikkoon julistamista hampaista kyllä selviää hammas-merkit ja sen mukana myyvä liike. Tässä operatiossa on syytä olla mukana koko ammattikunta. Silloin me yhteisvoimin saamme puhdis-tettua rikkaruohot pois. Toisin sanoen laittomasti työskentelevien nimet Liittoon, josta syytejutut lähtee eteenpäin. Jos emme itse ole asiassa mukana, emme mekään voi mitään vaatia. Toivottavasti alamme liik-keet ottavat asian vakavasti ja yhdessä vastustavat laitonta toimintaa olemalla myymättä ulkopuolisille, jotka eivät ole hammasteknikkoja.

Joulu lähestyy ja joulukiireet ovat parhaimmillaan, [okaisella on mielessään joulunajan tunnelmat ja ajatukset. Onhan valon suuri juhla ihmiskunnan vaikuttavimpia juhlahetkiä, jolloin jokainen tuntee lähim-mäistään kohtaan erikoista lämpöä. Näin joulun alla on paikallaan muistaa kaikkia ammattitovereita ja toivottaa kaikille parhainta Joulu-iloa ja menestyksellistä Uutta vuotta.

FO>t

LEHTEMME LUKIJOILLE, ILMOITTAJILLE SEKÄ KAIKILLE YSTÄVILLE

la

OmiMLsta lAutta Duotta X 4.

VI J a t k o k u r s s i

Joulukuun 4 p:nä päät tyi elokuun 12 p:nä alkanut ja 100 päivää kestänyt kurssi. Kurssilla oli täysi vahvuus kurssilaisia eli 20, joista 19 sai kurssin suorituksesta todistuksen ja laillistamispaperin. Kurssitoi-minta sujui tavanmukaiseen tapaan tietopuolisen opiskelun ja käy tän-nöllisen työn parissa. Kolme viikkoa ennen loppua saivat kurssilaiset kokea järkyt tävän yllätyksen kun yksi heidän kurssitovereistaan Pentti Päivär inta äkillisen ja vaikean sairauskohtauksen saaneena kuoli 14. 11. Helsingin Meilahden sairaalassa. Tapaus oli sitäkin murheellisempi, kun hän itse oli erittäin tarmokkaasti ja menestyksellisesti paneutu-nut kurssiasioihin ja tulevaisuuden suunnitelmat olivat hänen mieluisia puheenaiheitaan. Suunnitelmat eivät kuitenkaan aina toteudu niinkuin itse kukin toivoo, sen näimme tässäkin tapauksessa. Pentti Päivär inta haudattiin Porissa 30. 11. 1968. Osa kurssilaisista oli saattamassa tove-riaan viimeisellä matkalla ja laskivat arkun viimeiseen leposijaansa.

Jatkokurssin suorittaneet: Mauno Alanko, He ikk i Hedman, Ben Holthöfer , Unto Höök , Keijo Ikonen, Stig-Erik Johnsson, Olavi Kasurinen, Pertti Kelotie, Mauno Koivula, Sakari Kuukkanen, Erkk i Mart t i la , Ni ls Nygard, Oiva Palonen, Tauno Rusanen, Antero Sähi-sten, Toivo Suomela, Kauko Tiainen, A h t i Vanhala ia Raimo Warro. Heille kaikille mitä parhaimmat onnittelumme ja menestyksen toivo-tukset. Kuva heistä, jossa myöskin mukana pois siirtynyt Pentti Päivä-rinta, edessä kolmas oikealta.

Emaa

to

K a t s a u s g a l v a n o i m a l l a t a p a h t u v a a n s t a n s s i e n

v a l m i s t u k s e e n

Kuparointi, hopeointi }a niklaus: 1. K a i k k i elastiset jäljennösai-

neet, jotka ovat Silikon pohjalle valmistetut, kuten Lastic 55, Silo-ne, Sta-Seal, Impressional, Cardex ym., voidaan kuparoida,, hopeoi-da ja niklata.

2. Kerr in Permlastic voidaan ainoastaan hopeoida kuten kaikki muutkin elastiset kumipastat.

3. Termoelastiset jäljennösmas-sat, kuten stenssit ja Kerr, voidaan ainoastaan kuparoida, koska ne ei-vä t kestä lämpöistä ky lpyä . H o -peakylvyssä ne taas liukenevat.

4. Alginaatteja ei voida galva-noida.

Eri kylpyjen edut ja varjopuolet

Nikke l iky lpy :

Nikke l i on kovuutensa ansiosta erinomainen stanssiaine. Vickers-kovuus on 400—500. Se on 4—5 kertaa kovempaa kuin kupari ja hopea. Metallin jakautuminen (peittokyky) on parempi kuin ku-parilla, melkein yhtä hyvä kuin hopealla. N ikke l i on erittäin hy-vä joustaviin jäljennöksiin.

K y l v y n pH-arvo on pidet tävä vakiona, 3,8—4,5 ei alle eikä pääl-le. pH-arvo tarkistetaan indikaa-tiopaperilla. Yleensä kylvyl lä on pyrkimys muuttua alkaaliseksi (pH-arvo nousee). Muutamalla t i -palla rikkihappoa saadaan kylpy jälleen tasapainoon.

Jos kylpy sitävastoin tulee liian happamaksi (pH-arvo laskee), l i -sätään vähän ammoniakkia k y l -pyä voimakkaasti sekoittaen.

Kupar ikylpy: On yksinkertainen ja helppo-

käyttöinen. Vickers-kovuus on 80, joten se

on hiukan pehmeämpää kuin ho-pea. Myös syvyysvaikutus on huo-nompi kuin hopealla. Syvyysvai-kutusta voidaan kuitenkin paran-taa käyt tämäl lä apu-katodia.

Hopeakylpy: Hopeakylpy sisältää syankaliu-

mia, joten se on myrkyll inen. K u i -tenkaan myrkyl l isyyt tä ei saa dra-matisoida. Vaarallinen se on vas-ta, jos siihen sekoittuu happoja tai kuparikylvyn nestettä. Tällöin syntyy vaarallista sinihappoa. Ha-polliset ja syaniidiset k y l v y t ovat tästä syystä pidet tävä hyvin eril-lään. Mieluiten eri huoneissa.

Hopealla on erittäin hyvä peit-tokyky ja syvyysvaikutus. H o -pealla aikaansaadaan nopeasti erit-täin hyviä stansseja. Vickers-ko-vuus on 100.

Vikalähteet ^alvanoinnissa Huono tulos johtuu useimmiten

siitä, että sähköinen iohtokyky on huono. Galvanoitaessa on nouda-tettava suurta huolellisuutta. O n ehdottoman vä l t tämätöntä , e t tä galvanoitavalla osalla on

a) tasainen, hyvin johtava ker-ros,

b) missään kohtaa ei saa olla hopea- tai grafiittipulveria kasa-päissä.

11

€1

\l i696L ;; *^'>t' ssnaN sai|3[|)|3n|0 ujs pun

4sa^S(q3oui{!a/\/v saij3i|i{Ojj uja ! i apuD|sny luj uaBa||0)j u9us/\\

BuAuaiTuiuiBf uB5jnii{ TEI cuasiod -uiy|uaauoni{ u^BiaiAeif BAdjA;^

•Ad[A5[UBdn5J UBdBlJ B1 BUBdnYj Bisu:AA|OJi5[3j3 ipouy

aaadJBjL

pmoxv4ft}i

•U3UTB|B uudasajAijifjAiu uo AdjAjjB3doi{ BTifBi BSuaannsTOjTdipiuBAs •BiinBaj U3jai35{5{nj UBJB BaSI35J33JdB UIBA BBS UIOISBABIIS BlÄd|A5jB3dOJ^

•Bl3pOUB BTABIJIAJBJ UIIJ -lAdjAaj UITiJiJIBiJ UTOUIBS 'BaST35J-5{TI] UBJB eVS BlAdjA5JIJ35JiJI]sJ •BBlU3iJ -BJ 3S1I U3UTB5JOI tOA UAAjAiJIJBd -n-^ •Basi3aj5jiij UBJB BSSTABIBBS UO

BajS -BSSlAAjAiJ BSST5JTB5J BU3UIT:iJ0l BBUABYJ uBBpiOA BU3anndB3dopj

•TJ3JJ5JIU TBl B3dOlJ 'UBdnvj :UAAJA5J BSU3SI3J3IUJ BITJBA U3UIB5JOI lOA UBBijnUI' BSUniJBjy

•BOd -UIBJ Bp3TS UBB5JU31in5J 1BAI3 333U -TBSpUU3ljBl JaJiJTB^j •33U3ljAj BiJtBU -UTOUBAJB3 UlOJJOl 'U3pA3ljnUBajIA UBUiui3anns spAui IIJJBS AdjÄaj Aui3 -lUIUIBq •BTS5JOUU3ljBl BTAAS 'BJ^^I^ UBBpTOUBAJBS UniJ UIOJjls UliJUTSJBA BSSOJJTTSIUOI BlSmSBA BBSUBB5JTB B5JIUI 'BIjdniJBUIJT BAJUAS SAUIIiJjAd

BSSBJI10d3J UO UBBJUTd U3S B5JS05J 'BipOUB BBianBYJTTJ UTOJJBa UIOJJTS iS5jnp3 UO spAjy -BnijjnijuBJjiA BI BlSTUimUBBlBlJ UIJJBJ3UI BBlSipS U3U -luiBHiuiuiBj uAAjAyj ujnaj UIOUIBS BSSAAJAYJ nj3nnijiij u3uiBjaiolB-B5j -IB .U3S5(pUU3ljBl UBABlTOUBAJBr)

•(BIUITJ3SBA BlSBp -Ijnd laSBUIOUOpiJS) S0JJ3-SJTUItJ3SBA iniJO UTljnU BIJBUI3J3ATS Ba|3SIUiniJ3d -BIJ BJBlonS IBpiJOiJSOanj UBBpiOA U335JIB1 U3S5(naSipijnjJ •3UTJ3a Bl ij33AAqipoaB5( U3in5j 'aBBiqnd UBuä -0U0piJ3 aBAO IBpqoqSOlTIJ I5J5JTBq BH3 'BABH3aSTUIJBA BUTB UQ -0331 -ABI iBpqoaj IBAAS jqqi^q BJJ3JS3U -AdjAij BBundp Bjjpsdid uo BdBi SBJBJ -BIjdnajBUIJT BBI BJJ3S5JOUU31 -JBl UBBiqOiJ UBBSJUiqiUI T3H3 'BA -BiimsiuijBA uo uAÄdjAq 'BaSpUU3l -JBl BSS3BH310dfJ -BSSISYJOdn UISABI BABJJO U3S5JpUU3l(Bl UO UIpJJBJL •U33UlIlld UBB13UTBd IJ3gAAg

•uBBiBUoij Bl anu -naaaBa ajo T3 Tj3AjndB3'doq uiqjol 'aBpqoaj 3U uBBaBuionq spAui uipj "1?X 'BjjBiuBajBqnd uBBa3asTod Tj3a -nnd BuiBBlijA u3uijjBaai lajajre^^

•U3pA3a -IjA U3STp>[lJBS UBAAq BBSUBBiJIB Bl uiqioauid uTqTnaa3asipqnd uiiajajiBaj uTAAq nnaaJBa TJ3anndB3doj-j

Zl

****************************************************** * *

* *

iajy dXjvI \ap joj BupBiuDjj ijDO d>|3Ai luos |da

-DS ajpp|6|nr Djspq uap jDuiiua|paui duis jD>|sup||g •ptsXasauaiu dI oauuo a||apon^ sippnn 94^^ Doiminol

DjuiDqaDd uaa|||uaspl DoaioAjoi 'X-j punqjoj ja>||u>|aa

-puDX spuD|U!-j — OHjiq ualo5|>|!u>(a4SDiumDH uauiong

$ I

******************************************************

•BjjBqBA uBBa3aT3d 'BBasAjjBBd Banj -Bq 13 Baiol 'aBuuid iqqiB;^ •I"'^I!'J U33S-ijpuu3ljBl Tqandiu33jAqa3Ajod UBBaBqBA U33qjBl UBUIBJL T^^q uo u33uaTaqolTaBdnq sA3aqA Baas 'Baiis BABaanasTuiaBA UQ -jsqoAjBq TSq3STBSBa UBUlUITSTJJOpqBUI UBBa -UTd 'u3S5JpUU3ljBl BJJTJ3SSU3d BJJBSUI -q3d UBBj|3Ais Ta3anndB3dojq 'BJ -jTa3anndB3doq BjjssToqBlouoiq U3a -TBqJBd UBBpBBSUBBqiB sA3aqA U3U -ipqqBS BuiBj;^ -UBBauid U3sqpuu3l -JBl BasTj33AAqTpoaBq'sA3aqA U3U -ipajqBS BuiaBA uo unq 'UTOJJTS UTBA BpiOUBAJBS UBBpiOA SpUU3ljB{

•BAdjÄq aBABaaApqApq BSSUBq UBlB Bl BBaUTUIlOa uAAjAq aBA3saTa!Bq •eajaol '(BiumanBqqBS) Biuinasoja3q BasioijBqiui3q uAAjAq UBBUlAauAS 3SBBd 13 UIISO UTTABa -qol Baa3 'BiajBa U3S uo BJJIJ^A U3S -qpuu3ljBl Bl UTj33AAq TqandTU33jAq -asAjog •U33SqpUU3ljBl UBBABaiOUBA -JB3 UTAAq UBBa3aTUUTTq BBd U3UT0a u3UiiaqolTaBdn;i^ •TqandTU3jAqa3Ajod uBBabuupAa ajj^pg 'H^diuA uidBa UBBa3JJ3iq Bl UBBaBBq uijoSAAqip -öaBaj uBBUuBd oaqoliJBdnq sBqaiq uiui 5'o uiou u3UTBaJ3quisqBAq

uujgHtiiiqipotv^ U9UlUlV}pUUU^ U9S9fgUU3ljV[

•BjjTjoqoqjBijAqa3m UBBaBAin^g -Bj -jTpixoj3dnsAa3A ejj:o/j qs l^i ^ipaj -S3uns3d uBBa3asTpqnd spuu3ljB|

VW13XIMNanSQÄX

•BaaAAsTBa3pAa uipoa -Bq Bl uipouB BJJBUIBaU3annS (3

'BpduiBj uÄAjAq BjjBuiBaaojoq (p '(UBBqu3JTaBdnq ijA uijjiui UBUI

-BannUI BUU3UI UBqBA UBBa3UUB BSSTSqpUU3ljBlSB3U3JUBdnq -01153)

BjjBqBA aBun3a BjjBuiBaat3d (o

'Bnsnou UBJJTA Baijjiq (q

'Baa3uis3 BBABaiOUBAJB3 BJJBU13J3aanqTlJ (B

BBa -S3 UBBpiOA 'Basouunq uAAjAq np -qol 13 Bijol 'sAAuipaaBuiAaai3d U3a -SAUUSAAS Bq3s Bauld BABajiiq uioq -iBd BsqaBq uioqiBd 'sBpqndBdg

•BijdnqBUijT BpBBi BBS UBBaqoq UBBquiqiui 13 uAAdjAq Bss3Baa3aodn BapAa (3

'uBBlBBaunns -BSBa sA3aqA U33JJ3p3 UBBpBBS BJ -jol '(BquBjiaBdnq) UBBquBjsnasndi.i BSS3sqna3qsoq BSSBUIJBA BJJO BBaid (u3AjndB3doq) sojj3q BABaqol (D

Virranvolmakkuus on noin 20 mA jokaista kuparoitavaa pinnan dm- kohti (esim. 1 Bicus on noin 1,5—2 dm-) .

15 minuutin kuluttua nostetaan jäljennös kylvystä, huuhdellaan ja tarkastetaan, että kuparointi on pei t tänyt kaikki toivotut kohdat. Väri l tään kuparin pi tää olla hie-non lohenpunainen. jos väri on tummanpunainen, on virranvoi-makkuus liian korkea.

Hopeointi Tarpeet: Anodi hienohopeaa ja hopea-

kylpy. Ky lpyä käyte tään huoneenläm-

pöisenä tai lämmitet tynä 25—27 ° C .

Virranvoimakkuus noin 5 mA jokaista pinnan hopeoitavaa dm" koiht i .

Virranvoimakkuus säilytetään samana koko hopeoinnin ajan, jo-ka kestää noin 3—4 tuntia. Alus-sa suoritetaan tarkastus kuten ku-paroinnissakin. N ik ke löin ti

Tarpeet: Nikkelianodi ja nikkelikylpy. K y l v y n lämpötila on 40—50

° C . Virranvoimakkuus 15—25 m A

jokaista pinnan niklattavaa dm-kohti .

Nikkelöint iaika noin 8—10 tun-tia. Alussa suoritetaan tarkastus.

Yleinen sääntö on: Mitä alhai-sempi virran voima sitä pitempi ai-ka, mutta kovempi ja t i iv i impi me-tal l i . .

Lopuksi huuhdellaan jäljennös ja valetaan hyvällä kovakipsillä

tai m.s. Sen jälkeen irroitetaan malli jäljennökseltä ja harjataan puhtaaksi.

Kun kylpyä ei käytetä, noste-taan anodi pais ja huuhdellaan hy-vin. Amme peitetään. Ennen kuin anodi pannaan takaisin ky lpyyn , on se huuhdeltava.

Ky lpy säilytetään lämpimässä. Tämä estää kylpynesteen kristalli-soitumisen. Mikäli kristallisoitu-mista on syntynyt, lämmitetään kylpyä ja ammeen reunoille tullut k i teytymä raavitaan i r t i .

Galvanoitaessa on metallilla ai-na taipumus kerrostua kohoutu-miin paksummin kuin syviin koh-t i in . N ä i n on myös usein jäljen-nöksiin vaikea saada tasapaksuista metallikerrosta. Kr i i t i l l i s i in koh-ti in kuten stanssin kärkiosaan voi joskus jäädä liian ohut metalliker-ros ,joka helposti työn aikana r ik-koutuu. Tämä epäkohta voidaan kuitenkin korjata käyt tämäl lä ns. apu-katodia.

Apu-katodi tehdään siten, että katodijohtimesta (ripustinlanka) tuodaan kuparilanka, joka taivu-tetaan esim. kuparirengasjäljen-nöksen sisään. Lanka taivutetaan siten, että se on keskellä jäljennös-tä ja ulottuu aivan jäljennöksen pohjaan, mutta ei kuitenkaan saa koskettaa pohjaa. Nä in saadaan virran tiheys ja ionisiirto tasai-seksi.

jäljennöksen reunat esim. kupa-ri rengas jäljennöksessä peitetään vahalla niin pitkälle sisään kuin tulevan metallitapin tarkkuus sen sallii. N ä i n voidaan myös saada virran tiheys jäljennöksen pohjassa suuremmaksi. „

14

Rauhallista Joulua J A

Onnea Vuodelle 1969

T O I V O O K A I K I L L E A S I A K K A I L L E E N

OY DENTALDEPOT AB

W I E N A N D POLIERPASTE Uusi, erittäin tehokas ja helppo-

käyttöinen kiilloituspasta poslii-nille.

Jos joudutaan hiomaan posliini-hampaita, valmiiksipoltettuja jak-kuja tai fasetteja, on usein vaikeaa saada alkuperäinen ki i l to takaisin. Tällöin Teillä on hyvänä apuna

W I E N A N D POLIERPASTE. Käyttöohje:

Kiilloitettava kohta esihiotaan ja tasoitetaan (kuten metallitöissä).

Pastaa levitetään kiilloitettaval-le pinnalle ja kiilloitus tehdään isolla huopalaikalla käyt täen kes-kinopeuksia.

Pasta ohennetaan tarvittaessa alkoholilla.

DE T R EY Gesellschaft mbH, Wiesbaden.

Suomessa: O Y D E N T A L D E P O T AB

TARKEA' T IEDOITUS

Hammastekn i i kan Käsik i r jan monis-teista on I osa loppunut , jä l ie l lä on ra jo i tetust i II osaa jo kuvateosta. Ensimmäistä osaa on kysytty run-saasti jo jos jo l lak in on tämä to i ka ikk i osat myy tävänä jo ha luaa si i tä luopua on s i l lo in syytä o t toa yhteys Liittoon l ähemp iä neuvot-te lu ja var ten .

" H A M M A S T E K N I K K O " - lehden seuroovo numero ilmestyy m a a l i s k u u n p u o l e s s a v ä l i s s ä . Tähän numeroon aiottu aineisto pitää ol la toi-mituksessa h e l m i k u u n 1 5 p : ä ä n m e n n e s s ä .

T o i m i t u s

15

DLoiootamma kaikdLa atnmattioa^fMa ^^:J^noää ^OILLUCL f a managti/stä o uomatta 1^6^

H a m m a s l a b . Reijo Komulainen Leena Pihlflyckt H a m m a s t a r v i k e O y Unto Höök Jorma Loppukaarre W i r o d e n t Lars Lundell Harry Mesimäki Markku Rahkonen Keijo Ikonen Ilkka Kokkonen

P. Sinisalo Antero Sarka Osmo Laiho Martti Kuosmanen Stig-E. Johnsson Kauko Kokkonen

V. Helisjoki Vilho Makkonen Yrjö Rautiala Veikko Mattila Olavi Kasurinen Asko Korkeala V. Helisjoki Mauri Telaranta Ismo Jalonen Matti Lampo Pertti Kelotie Mauno Korkeala

Matti Sänkiaho Kyösti Saukko Seppo Merilä , Risto Rantanen Mauno Koivula Aarne Koski Leo Salminen Göran Lindholm Erkki Jouhki \ Kalevi Mäenpää Sakari Kuukkanen Tero Kuula

H a m m a s - ja Teräs -l a b o r a t o r i o O y

OHlU i \ H l L U

I i v i f / i AA/l/i yi t £> t

/* />y/\ ili^/iyiOyi

T /1UY1 ht/mhiiYi/i l—ilAitt l y ia. I4r** l^i*/»M

Juhani Laaksonen Kalevi Notkonen \ Mauri Rinne Erkki Marttila Martta Lindell H a m m a s - ja Teräs -l a b o r a t o r i o O y

OHlU i \ H l L U

I i v i f / i AA/l/i yi t £> t

/* />y/\ ili^/iyiOyi

T /1UY1 ht/mhiiYi/i l—ilAitt l y ia. I4r** l^i*/»M

Antti Hertola Usko Vanhala ' O. Kivimäki Nils Nygärd Antti Lindroos H a m m a s - ja Teräs -l a b o r a t o r i o O y

OHlU i \ H l L U

I i v i f / i AA/l/i yi t £> t

/* />y/\ ili^/iyiOyi

T /1UY1 ht/mhiiYi/i l—ilAitt l y ia. I4r** l^i*/»M

Pauli Olkkola Kauko Tirkkonen Jorma Orell Oiva Palonen Juhani Lehtioksa

H a m m a s - ja Teräs -l a b o r a t o r i o O y

OHlU i \ H l L U

I i v i f / i AA/l/i yi t £> t

/* />y/\ ili^/iyiOyi

T /1UY1 ht/mhiiYi/i l—ilAitt l y ia. I4r** l^i*/»M

Tauno Salmela Esa Koponen Heikki Tähtinen Pentti Päivärinta Per Magnusson

H a m m a s - ja Teräs -l a b o r a t o r i o O y

OHlU i \ H l L U

I i v i f / i AA/l/i yi t £> t

/* />y/\ ili^/iyiOyi

T /1UY1 ht/mhiiYi/i l—ilAitt l y ia. I4r** l^i*/»M

Voitto Virtanen Esko Tahvanainen Osmo Kolivuori Tauno Rusanen Erkki Mikkola

H a m m a s - ja Teräs -l a b o r a t o r i o O y

OHlU i \ H l L U

I i v i f / i AA/l/i yi t £> t

/* />y/\ ili^/iyiOyi

T /1UY1 ht/mhiiYi/i l—ilAitt l y ia. I4r** l^i*/»M

Yrjö Hasanen Ragnar Holm Timo Juutinen Antero Sähisten Mauno Mäkelä

H a m m a s - ja Teräs -l a b o r a t o r i o O y

OHlU i \ H l L U

I i v i f / i AA/l/i yi t £> t

/* />y/\ ili^/iyiOyi

T /1UY1 ht/mhiiYi/i l—ilAitt l y ia. I4r** l^i*/»M Karl E. Illman Max Holm Reijo Mähönen^ : • . Toivo Suomela Erkki Nojonen Pertti Alho Albert Herherz Alpo Pinta Matti Keränen Kauko Tiainen Lassi Nojonen Reijo Alho Eino Rantanen Kalervo I^ine Urho Tarvainen Ahti Vanhala Kaija Paavola Olavi Kautto Jouko Waire Jaakko Laine Antti Tarkiainen Raimo Warro Juho Rajamäki Allan Heinänen Virva 2anon Tauno Hjelm Vilho Kolivuori Martti Laakkonen Raimo Repo Mauno Kalliovaara Anssi LeppäkumpH L a b o r a t o r i o Dento lo Veikko Kallinen Kauko Rautava Osmo Riikonen Erkki Lappi Seppo Miettinen H a n n e s K u o s m a n e n Taimo Marttila Pentti Salmi Mikko Rikkonen Ilmari Virkkula Esko Knaapi

o o r o d e n t v jy Heikki Kukkonen Heimo Mustonen Elli Räisänen

J . Krogerus H a m m a s l a b 1 I VJ 1 1 1 1 1 1 VJ ̂ 1 VJ VJ • K a l e v i I l kka

o o r o d e n t v jy Erkki Seppänen Jorma Kerkkänen Olavi Salmi Matti Juntunen

H a m m a s l a b 1 I VJ 1 1 1 1 1 1 VJ ̂ 1 VJ VJ • K a l e v i I l kka

Mauri Herpola Veli Heikkinen Heikki Ketonen Kalle Salonen G. Sandström

H a m m a s l a b 1 I VJ 1 1 1 1 1 1 VJ ̂ 1 VJ VJ • K a l e v i I l kka Kalevi Enqvist Taisto Thunberg Heikki Koistinen Kaarlo Skaren

Risto Jario Olli Heinonen Matti Durchman Pauli Roppola EUs Ahonen Veikko Sokura Kaj Bergström Lasse Riska Mikko Durchman Arto Westerholm Risto Airola Anja Tuurna Eino Mäkelä Tapani Multanen Usko Kari-Koskinen Sulo Tyyniaho Kauko Eskelinen Arvo Uotila Raija Tahvanainen Martti Peltosaari Stig Granlund Sven Vikholm Jorma Halme Eerikki Vuorimies Einari Mättö Matti Närö Olavi Nieminen Matti Vikholm Pertti Höglund Kari Ikonen Raimo Mättö Jarmo Piirainen Tapani Vainionpää Risto Warro Ari Hänninen Visa Rahkonen Ismo Kemppainen Antti Ruponen Unto Ylihaveri Tauno Partanen Eino Kasteli Hammaslab. Unto Mättö Aarre Nieminen Jaakko Lankoski Mauno Alanko Martti Koivunen H. Koskinen Pekka Suominen Reijo Nieminen Mikko Ahola Heikki Hedman Pertti Koivunen E. O. Vuori Olli Manninen Atso Kari Ari Kemppinen Ben Holthöfer Into Anttila Mauno Elomaa

16 17

H a m p a a n p r e p a r o i m i n e n j a c k e t k r u u n u a v a r t e n

Kestävän jacket-kruunun perus-edellytyksenä voidaan pitää ham-paan oikeaa ja tarkkaa preparoin-tia. Siksi emme voi suussa tapah-tuvaa valmistelutyötä sivuuttaa puhtaasti hammaslääkäri l le kuulu-vana toimenpiteenä. Hammastek-nikon on oltava perillä tästäkin puolesta.

Hampaan preparointi muodos-taa staattisen perustan jacket-kruunun lopullista ja oikeaa raken-netta varten. Luottamus teknik-koa kohtaan, joka lopullisen työn tekee, tulisi olla varauksetonta, — siinäkin tapauksessa että joskus preparointi ei teknikon mielestä ole r i i t tävän tarkkaa ja hammaslää-käri joutuu tekemään lisätöitä en-nenkuin lopullinen jäljennös ote-taan.

Porakoneen kehittyminen kor-keakierroksiseksi turbiini-porako-neeksi sekä timanttilaikkojen käyt -tö ovat huomattavalla tavalla hel-pottaneet suussa tapahtuvaa val-mistelutyötä. Kuvassa 1 nähdään tapaus ennen praperointia.

, X / T

K u v a 1.

Työ aloitetaan siten, että t i -manttilaikalla hiotaan hampaan

Kuva 2.

approksimaalipinnoista hampaan kärjestä ikenen rajaan saakka. Leikkauspintojen tulee olla joko yhdensuuntaiset toisiinsa nähden tai hieman kartiomaiset. Molem-mille puolille täy tyy jäädä 1 mm kynnys.

K u v a 3.

Tämän jälkeen tapahtuva ham-paan kärjen lyhentäminen on erit-täin tärkeä kruunun pysyvyyden kannalta. Useasti lyhentäminen tehdään umpimähkään silmämää-rin mikä on väärin. Lyhennet tä-vä osa pitää olla 1/4 hampaan al-kuperäisestä pituudesta eikä saa olla 1/3 enempää.

Liian lyhyt tappi vaikuttaa rat-kaisevasti vipuominaisuuksiin ja kruunun pysyminen suussa r i ip-puu pelkästään sementin p i tävyy-den varassa. Ennemmin tai myö -hemmin kruunu irtoaa melkoisella varmuudella.

18

K u v a 4.

Kuvassa 4 näemme oikein teh-dyn lyhennyksen, eli 1/4 hampaan kokonaispituudesta. Tällöin on olemassa parhaimmat edellytykset posliinin tasaiselle poltolle sekä pienimmälle mahdolliselle ainees-sa tapahtuvalle jännitykselle. (Je-nan lasi) Palaamme myöhemmin vielä kruunuihin, joissa esiintyy erilaisuuksia posliinimassan pak-suudessa.

Hammasta lyhennettäessä syn-tynyt leikkauspinta viistotaan vie-lä palatinalisuuntaan kuvan 5 a osoittamalla tavalla.

Kuva 5 a ja b

Tämänjälkeen seuraa hampaan hiominen palatinalipuolelta. On jätet tävä tarpeeksi tilaa vastapu-rentaan nähden, ettei kruunun o l i -si pakko jäädä liian ohueksi siitä kohdasta, johon pureminen koh-distuu. Joissakin tapauksissa jou-dutaan harkitsemaan antagonistin lyhentämistä. O lkapää on hiotta-va yhtä huolellisesti kuin labiali-

puolellakin. O lkapään muodolla on niinikään ratkaiseva merkitys kruunun pysyvyyden kannalta. Olkapään tulee palatinalipuolella-kin olla teräväsärmäinen ja tark-ka. (Katso kuvaa 5 b)

Kariestapauksissa olkapää teh-dään syvemmälle, aina kaviteetin reunaan saakka. Olkapää saa täl-laisissa tapauksissa olla yhtenäi-nen, hammasta kiertävä. Kuva 6.

K u v a 6.

Jotta kruunun sementointiraja jäisi näkymät tömäksi , on olkapää hiottava ikenen rajan alle.

O lkapää tai kynnys on kuten jo mainitt i in jacket-kruunun staat-tinen edellytys. Jos olkapää jäte-tään osittain tai kokonaan pois, ei posliini enää voi täy t tää tehtä-väänsä, vaan on käy te t t ävä koko-naan toista materiaalia. O lkapää -hän ottaa vastaan purennan ai-heuttaman painon ja estää poslii-nin halkeamisen. Mikäli preparoi-dussa hampaan tapissa on vielä hionnan jälkeenkin jotain kaviteet-teja, on nämä paikattava ja tasat-tava että rengasjäljennös olisi hel-posti ja vahingoittumatta poistet-tavissa. Vanha kunnon rengasjäl-jennös on uusista jäljennösaineista huolimatta edelleen ainoa oikea tä-hän tarkoitukseen. Kuparirengas-jäljennös otetaan termoplastilli-

19

sella iäljennösmassalla. Se rekis-teröi mahdolliset allemenevät koh-dat heti ja voidaan nähdä onko preparointi sellainen miksi olemme sen tarkoittaneet. Siksi suositte-lemme tarkistusjäljennöksen otta-mista.

Hampaan elävänä säilyttämises-tä on kirjoitettu paljon. Teknik-koa kiinnostaa tässä suhteessa vain se, että hampaan säilyttäminen elävänä riippuu potilaan iästä, hampaan asennosta, sen anatomi-sesta rakenteesta ym. seikoista, jot-ka hammaslääkäri ratkaisee. Pre-paroitu hammas käsitellään lopuk-si Chlorphenolilla, eristetään ja näillä toimenpiteillä hammaslää-käri eliminoi infektiovaaran pul-passa.

Sen jälkeen kun jäljennökset on otettu, suojataan hammas gutta-perkalla täytetyl lä selluloidihyl-syllä lämpötilaärsytyksiä vastaan. Tarpeellisia hylsyjä on saatavissa erikokoisina eri hampaita varten.

Jäljennöksen otto

Tarkkuus jäljennöstä otettaessa on ensiarvoisen tärkeää olipa ky-symyksessä elävä hammas tai ei

preparoimisesta huolimatta. Pie-ninkin virheellisyys seuraa työtä sen kaikissa vaiheissa ja näy t t äy -tyy kruunua lopullisesti suuhun sovitettaessa.

Rengasjäljennöstä varten va l i -taan saumaton kuparirengas, joka työntyy kevyesti hampaan päälle ja leikataan kruunurenkaan tavoin ientä vastaan tulevalta puolelta. Katso kuvaa 7 a.

Liian löysä rengas ei kuitenkaan saa olla, sillä silloin olkapäiden kohdalla voi hammasliha puristua mukana eikä tarpeellista tarkkuut-ta saavuteta tällä tärkeällä alueella.

Renkaan toiseen päähän leika-taan kiilamainen kolo, jotta asento yleisjäljennöksessä olisi varma. Kuva 7 b.

Kuva 7 a ja 7 b.

:^ ' ' "Xjjr l . . f lkl?^

^ J \ T J

To o u r c o l l e g u e s a n d f r i e n d s

o v e r s e o s w e s e n d our bes w i s h e s

for o M e r r y C h r i s t m a s a n d o

H a p p y N e w Y e a r 1 9 6 9 !

20

Hampaan tappi rasvataan, ku-parirengas täyte tään liekillä läm-mitetyllä vihreällä stentsillä. Mas-san sopivan lämmön määri t telemi-nen vaatii kokemusta. Emme suo-sittele massan liiallista lämmittä-mistä, sillä jäljennös tarttuu ( l i i -mautuu) silloin siinä määr in ham-mastappiin, ettei sen irroittaminen vahingoittumatta enää käy päinsä. Kun rengas massoineen on asetettu oikein paikalleen, painetaan lo-puksi rasvatulla sormenpäällä ren-kaan yläpäästä massa t i ivi is t i ren-kaaseen. Tällöin o lkapään kohdat tulevat mahdollisimman tarkoiksi. Kuva 8.

K u v a 8.

Ylimääräinen jäljennösmassa poistetaan tarkoin renkaalta, että rengas voitaisiin poistaa vaivatto-masti ja tarkasti yleisjäljennökses-tä. Renkaan yläreunassa olevan leikkauksen kohdalla tehdään vas-taavaan kohtaan massaan saman-lainen leikkaus. Kuva 9.

Kovettumisen jälkeen poistetaan

rengasjäljennös ja tarkastetaan jäl-jennöksen tarkkuus. Mikäli jäljen-nös ei ole helposti poistettavissa, on tarkastettava mahdolliset puut-teellisuudet allemenevien kohtien kohdalta. Uudet elastiset jäljen-nösmateriaalit eivät käsityksemme mukaan ole tällaisia töitä varten soveliaita niiden liiallisen elasti-suuden takia. Vihreällä stentsillä tällainen rengasjäljennös onnistuu tarkemmin. Seuraavassa käsitte-lemme kahta eri yleisjäljennösme-netelmää — hammaslääkär in pää-tet täväksi jääköön, kumpaa käy-tetään.

Kipsi on vanhin käyte t ty jäljen-nösaine tällaiseen yleisjäljennök-seen. Kuitenkin saattaa tällöin i l -metä seuraava epävarmuustekijä: kovettuessaan kipsi lämpiää ja yh-dessä suun lämmön kanssa saattaa kuparirenkaassa oleva stetsi peh-metä. Tällöin on olemassa suuri vaara, että yleisjäljennöstä pois-tettaessa suusta stentsi venyy ja seurauksena on epä ta rkka jäljen-nös tapista.

H y v i ä tuloksia saavutetaan si-ten, että yleisjäljennös otetaan jol-lakin kumi-jäljennösaineella siten, että otetaan erikseen ensiksi kupa-rirengasjäljennös. Senjälkeen val-

K u v a 9.

21

mistetaan erillinen kappa hampaan tappiin ja tämä paikalleen asetet-tuna otetaan yleisjäljennös. Ren-gasjäljennöksen mukaan tehty tap-pi asetetaan senjälkeen jäljennök-seen ja vahataan ki inni . Tällä me-netelmällä asento ei pääse muuttu-maan.

Metallitappi

Sellaisessa tapauksessa, jolloin hammas on Karieksen vaikutuk-sesta siinä määrin tuhoutunut, ettei hiomalla enää saada tarpeeksi pi t -kää tappia Jacket-kruunua var-ten, on turvauduttava metallitap-piin. Muutamia vuosia ensimmäi-sen maailmansodan jälkeen käytet-t i in tällaisien tappien valmistami-seen etupäässä tehdasvalmisteisia nastoja (juurinastoja) ja varsinai-nen tappi tehtiin valamalla useim-miten hopeasta tai muusta epäja-losta metallista. Kultaa ei silloin käyte t ty tällaiseen työhön. Katso kuvaa 10.

Näissä töissä esiintyi pian mur-tumia, varsinkin etuhammasalueel-la. Yläleuan tapauksissa nämä murtumat esiintyivät useimmiten labialipuolella jotavastoin alaleuas-sa murtumiset olivat palatinalipuo-lella. Tutkimuksissa todettiin, et tä puremisen aiheuttama kruunuun kohdistuva paine siirtyy nastan kautta juurikanavassa olevaan se-menttiin. Tämä saa ajan mittaan aikaan tuskin näkymätöntä liiket-tä koko rakennelmassa. Seuraukse-na puolikuun muotoiset murtumat posliinikruunussa (katso kuvaa 11). K u v a 12.

22

Rengaskappaa ei voitu ottaa avuksi, koska tarkoitus on, ettei metallia saisi tulla näkyviin ikenen reunassa. Ratkaisuna keksittiin laajentaa juurikanava inlayn ta-paisesti siten, ettei nasta paksun-noksineen päässyt k ier tymään (ku-va 12).

N i i n lupaavalta kuin tämä me-netelmä vaikutt ikin ilmeni jälleen epäkohta, t.s. ei ollut mahdollista ottaa yhdellä kertaa sellaista jäl-jennöstä, että voitaisiin valmistaa nastan paksunnos sekä koko työ yhdessä vaiheessa. Kipsijäljennös rengasjäljennöksen päälle ei voinut tulla kysymykseen, koska oli ole-massa ilmeinen vaara oikean asen-non muuttumisesta jäljennöstä otet-taessa. Siksi tulee menetellä seu-raavalla tavalla:

1. Rengasjäljennös sitä seuraa-vine kuparoimisineen ja sen jäl-keen tapin valmistaminen Ruwa-rex'illa sekä inlaymaisen paksun-noksen valaminen (kuva 13).

2. Valetun juuri-inlayn sovitta-minen, kipsijäljennös puolilusikal-la samoin vahapurenta, jolloin ko-ko Jacket-tappi voidaan tehdä val-miiksi (kuva 14).

Kuvassa 15 näemme tapin val-

K u v a 14.

K u v a 15.

K u v a 13.

miiksi vahattuna jäljennöksessä. 3. Valmis tappi sementoidaan

suussa paikalleen, jonka jälkeen menetellään samoin kuin kysymyk-sessä olisi iäljennöksenotto eläväs-tä tapista. Ainoastaan joissakin harvoissa poikkeustapauksissa, jol-loin jäljennös on otettu erittäin suurta tarkkuutta noudattaen on

23

mahdollista tehdä koko Jacket-kruunu valmiiksi yhden ja saman jäljennöksen mukaan.

Heikkojen juurien ollessa kysy-myksessä, etenkin kakkosissa, ei juurikanavaa juuri voi laajentaa. Tällöin turvaudutaan puolikap-paan, kuten kuvassa 16 nähdään.

Kuva 16. Kuva 16 a.

Muovailtaessa tappia muovail-laan samanaikaisesti palatinalisesti puolikappa joka suojaa juurta. Alaleuassa voidaan käy t tää ren-gaskappaa koska metalli ainoas-taan hyvin harvoissa tapauksissa on näkyvissä (kuva 16 a). T r i H o l l -mann on kehi t tänyt sangen käy t -tökelpoisen kolmipykäläisen po-ran, johon sopivia vastaavia nas-toja on saatavissa kolmea eri vah-vuutta, samoin ku in . kolmea eri porakokoa. Katso kuvaa 17.

jatk. seur. num.

URHEILUPALSTA

Yleisurheilu 4-ottelu

Yleinen sarja 1. T. LoDDiikaarre 7 737 pist 2. T. Päivinen 1.997 >» 3. E . Heikkonen I . J 0 7 »> 4. T Heikkonen

A . A A A-L £A IV Vyil A. II 1.484 »7

5. T. Pohionen

J . A VAAM JVJVJLV.AX 1.302

6. P. Oll ikka 1.259 7. A. And 1.248 77 8. R. Airola 1.242 77 Q 7. M . Moilanen 1.163 »

1 A lU. P. Hög lund 1.099 77 1 1 E . Heikkinen 1.059 71 1 '> i z .

J . Tähtinen 981 77 13. P. Antikainen 897 14. T. Kuula 801 „ 15. J . Haapalainen 679 77 16. J . Halme 679 77 17. M. Järvinen 442 77

Ikämies sarja 3-ottelu 1 I .

A. Koivunen 1.349 pist. 2. J . Koivunen 1.305 3. M. Rikkonen 976 4. K . Salonen 652

Joukkue kilpailu 1. Rikkosen lab. I joukk. 3.991 pist. 2. Salosen lab. 3.024 77 3. Rikkosen lab. 2 jouk. 2.536 „

Uinti 50 m.

Yleinen sarja 1. A. Lindroos 32,5 pist. 2. P. Antikainen 35,8 77 3. S. Koskinen 36,0 4. J . Aro 37,0 77 5. R. Sokura 37,8 77 6. J . Loppukaarre 38,7 7. A. And 41,7 77 8. P. Oll ikka 43,2

24

9. A. Hänninen 44,1 pist.

10. P. Höglund 45,0 ij 11. T. Heikkonen 45,5 ,» 12. J . Tähtinen 47,9 »> 13. R. Airola 48,6 « 14. T . Lörsti 51,5 15. M. Järvinen 53,2 16. T. Kuula 54,5 17. R. Repo 55,0

Ikämies sarja 1. A. Koivunen 37,3 pist. 2. V . Mattila 37,3 » 3. J . Rajamäki 44,1 4. M. Rikkonen 46,6 5. K . Salonen 53,6 )> 6. J . Koivunen 59,1

Uinnniu joukkuekilpailu 1. Rikkosen lab. 2.10,4 pist 2. Skarenin lab. 2.29,7 )) 3. Salosen lab. 2.31,0

Keilailu 8 sar jaa . 1. L . Heikkinen 1.455 pist . tas 2. A. Lehtonen 1.411 , 3. S. Mähönen 1.408 , 4. O . Nieminen 1.407 , 5. A . Lrank 1.339 , 6. V . Koistinen 1.333 , 7. A. Korkeala 1.301 , 8. M. Rikkonen 1.29S , 9. T . Vainionpää 1.265 ,

51 Lentopallo. 1. Tampere 1 joukkue 2. Lahti 3. Tampere 2 joukkue

Lentopallokilpailun palkinnoista läm-min kiitos Hammasväl ineel le .

Vuoden -68 hiihtomestaruuskilpailut pidettiin 17/3. Hämeenlinnassa. Ahve-niston maastossa kiertelevän, noin 4 km:n mittaisen radan kiersivät naiset

yhden kerran, kun taas yleisen, ikämies ja yli- ikämies sarjan osanottajat 2 ker-taa. Lauantaipäivän kaunis keväinen sää muuttui sunnutaiaamuun mennessä täysin talviseksi kovine lumituiskuineen, joka asetti kilpailijain kunnon kuin myös voitelutaidonkin kovalle koetukselle. Lntisillä kotilaidullaan yleisen sarjan voittoon hiihtänyt Oulun Kalevi I lkka sai kolmannen perättäisen kiinnityksen Hasan lahjoittamaan kiertopalkintoon voittaen sen lopullisesti omakseen.

Naisten sarjan nopein oli Turun A. Heinänen. Ikämies sarjan voitti Tam-pereen Jussi Rajamäki. Yli- ikämies sar-jan aina nuori Antti Hertola. Jouk-kueena parhaiten hiihti Mikko Rikko-sen laboratorion joukkue: L . Heikkinen, A. And, J . Haapalainen.

Kilpailun jälkeen lämmin sauna, avan-touinti sekä järjestäjien tarjoilu saivat yleisen hyväksymisen. Urheilullinen ti-laisuus päättyi Sarodent Oy:n lahjoit-tamien palkintojen jakoon.

Hiihtokilpailujen tulokset.

Yleinen sarja 1. K . I lkka 36,19 2. J . Loppukaarre 36,55 3. Saarinen 39,27 4. L . Heikkinen 40,12 5. A. And 43,59 6. K . Tiainen 44,23 7. J . Haapalainen 45,33 8. M. Mäkelä 45,45 9. T. Vainionpää 46,01

10. K . Ikonen 46,06 11. T. Heikkonen 46,17 12. A. Heinänen 47,58 13. Tarkkanen 47,59 14. L . Heikkonen 48,56 15. J . Pohjonen 51,47 16. J . Halme 53,43 17. V . Rahkonen 55,22

25

Naisten sarja

1. A . Heinänen 27,04 2. L . Herpola 33,12

Ikämies sarja

1. J . Rajamäki 39,33 2. M. Rikkonen 46,55 3. E . Virtanen 55,30

Yli-ikämies sarja

1. A. Hertola 48,12

Hiihdon joukkuetulokset

1. Rikkosen lab. 1 joukkue 2.09,04 2. Rikkosen lab. 2 joukkue 2.26,15

S H L m kesäurheilupäivät pidettiin 17. —18. 8. -68 Hämeenlinnassa. Olosuh-teet yleisurheilun alkamishetkellä oli-vat huononpuoleiset, sillä pitkäaikainen sade oli peittänyt suorituspaikat veden alle, mutta siitä huolimatta melko run-sas osanottajajoukko kävi rohkeasti yrit-tämään tuloksia. Märät ja liukkaat suo-rituspaikat etenkin pituus- ja korkeus-hypyssä vaikuttivat suorastaan vaaralli-silta, mutta kaikilta loukkaantumisilta kuitenkin säästyttiin. Yleisen sarjan 4 ottelun voiton saavutti melko ylivoi-maisesti Tampereen J . Loppukaarre. Ikämies sarjassa kävivät Iisalmen Koi -vusen veljekset tiukan kamppailun jo-ka päättyi A. Kovusen voittoon. 3-mie-hisen joukkuekilpailun parhaan piste-määrän saavutti Rikkosen laboratorion joukkue Heikkonen, Oll ikka, And.

Lauantai-i ltapäivän keilankaatajaiset kärsivät osanottajien puutteesta, sillä keilaajia, jotka tavallisesti ovat runsas-lukuisesti mukana, oli tällä kerralla vain 9 yrittämässä voittoa kotiin. V a l -keakosken L . Heikkinen niissä yrityk-sissään onnistui parhaiten, sillä nor-

maalit tasoitukset laskien oli hän saa-nut kokoon voittoon tarvittavan piste-määrän.

Niinkuin kilpailukutsussa oli mainittu vietettiin yhteistä iltaa lauantaina A u -langolla.

Sunnuntaipäivän kilpailut aloitettiin perinteelliseen tapaan uintikilpailulla Ahveniston uimalassa klo 9. Aamu-uin-nin virkistävän vaikutuksen huomioi jäl-leen runsas osanottaja määrä. Yleisessä sarjassa polskuttelu nopeimmin tämä 50 metrisen Tampereen A. Lindroos. Ikä-mies sarjassa voiton Iisalmeen vei A. Koivunen. Joukkuevoiton korjasi jäl-leen Rikkosen pojat: And, Oll ikka, Heikkonen.

Lentopallon turnaukseen osallistui 6 joukkuetta, joista kirkkaimmat mitallit korjasi Tampereen I joukkue.

Kun kilpailut viimein oli saatu kun-nialla päätökseen kokoontuivat osanot-tajat runsaslukuisesti Aulangolle pal-kintojenjako tilaisuuteen. Kilpailujen palkinnot oli lahjoittanut Oy. Dental-depot Ab. sekä tilaisuudessa nautitun ruokatarjoilun Sarodent Oy. Depoon lahjoittama sähkökäyttöinen hammas-harja, parhaalle nuoremman polven osanottajalle, luovutettiin Jorma Loppu-kaarteelle. Tilaisuudessa saimme myös kuulla Liiton puheenjohtajan Usko K a r i -Koskisen tilannekatsauksen ajankohtai-sista tapahtumista, joissa on ajateltavaa jokaiselle Liittomme jäsenelle, kuten hän puheessaan mainitsi.

Urheilutoimikunta kiittää kaikkia niin talvi- kuin kesäkisojenkin osanottajia siitä mielenkiinnosta jota Te tunnette oman ammattikunnnan keskinäisiä ur-heilurientoja kohtaan. Samoin sydämel-linen kiitos siitä taloudellisesta tuesta jota eri hammastarvikeliikkeet ovat an-taneet Liittomme urheilutoimintaan. VM

26

K + B MATERIAALI HETI T Ä P P Ä Y S K U N T O I N E N

V ä r i t : 1 1 1 . 1 1 2 . 1 1 3 . 1 2 0 . 1 2 1 . 1 2 2 . 1 2 3 . 1 2 4 . 1 2 5 . 1 2 6 . 1 2 7 . 1 3 1 . 1 3 2 . 1 3 9 . 1 4 0 . 1 4 1 .

V Ä L I A I K A I S I I N S I L T A T Ö I H I N s e k ä

K O R J A U K S I I N j a K Ä R Ä K T E R I S O I N T E I H I N

WILSAT K Y L M Ä A K R Y Y L ! K + B

- ^ ä r i t : 1 1 3 . 1 2 0 . 1 2 1 . 1 2 2 . 1 2 3 . 1 2 4 . 1 2 5 . 1 2 7 . 1 3 1 . 1 3 2 . 1 4 0 . 1 4 1 .

K a r a k t e r i s o i n t i v ä r i t : CM 1. C H 2 . C H 3 . CM 4 .

P y y t ä k ä ä es i t t e lyä !

H A S A O Y H A M M A S - J A S A I R A S T A R V I K E

A n n a n k a t u 2 0 B, p u h . 6 4 5 7 8 1 , 6 4 5 7 8 2

27

Ensiluokkaisten hammasproteesien valmistukseen He lppo käsi te l lä . Säi lyy täppäyske lpo isena jopa tunn in . A inu t laa tu inen juoksevuus. Pienin mahdo l l i nen 'muodon -muu tos . Ke i t toa ika 30 min. Pakkauskoot : 600 g pu lver ia + neste

2 kp pu lver ia + neste

M a a h a n t u o j a

Berner O y

Et. ranta 4 Hels ink i 13

Myyn t i

O y Dentaldepol ia Hammasväline O y

TÄRKEÄ T I E D O T U S ! V I T A Z A H N F A B R I K O N V A L T U U T T A N U T V E I K K O A U E R ' i n T U O T -T E I D E N S A Y K S I N M Y Y J Ä K S I S U O M E S S A .

T e e m m e p a r h a a m m e n ä i d e n h u i p p u t u o t t e i d e n y h ä k a s v a v a n k y s y n n ä n t y y d y t t ä m i s e k s i .

LUMIN V A C U U M p o s l i i n i h a m p a a t LUMIN A C R Y L V a k r y y l i h a m p a a t V I T A D U R k o v a p o s l i l n i m a s s a t

Ä V I T A — D E G U D E N T m a s s a t j a t a r v i k k e e t V I T A F O L s u o j a - a i n e V I T A A R T I G R A P H a r t i k u l a a t t o r i / p a r a l l e l l o m e t r i V I T A V a c u u m i u u n i t V I T A H A M M A S K A A P I T

P y y t ä k ä ä es i t te lyä , t a r j o u k s i a ja n ä y t t e i t ä !

~ ' " ^ Yksinmyynt i Suomessa:

Ä V E I K K O A U E R f \ Puh. 14 213 — Vuor i ka tu 22 A , Hels ink i 10

H a m m a s k u l t a a

L E V Y Ä L A N K A A V A L U A

( N W ) ^

Hels ink i 1 0 , E e r i k i n k a t u 7 , p u h . 6 4 12 3 4

Hammasvälineen erikoistarjoukset

k i p s i j a v a l n m a s s a t

DUROC

kova-kipsi 2 kg :n p u r k k i

erikoishintaan

7 -

g r a y

i n v e s t m e n t

korkealäm-pöinen vala-

massa esim. in la ylä

värien.

2 kg :n p u r k k i

erikoishintaan

6 -

s u p e r

s t e e l e n

i n v e s t m e n t

valumassa hie-noimpia metal-litöitä varten (inlay paikat), etenkin niille metaUeille sopi-va, jotka ovat alttiita kemial-lisille reaktioil-le (oksidoitumi-i set j.n.e.) 2 k g : n p u r k k i

erikoishintaan

8,-YKSINMYYNTI: I I H I I H A M M A S V Ä L I N E OY

I HELSINKI 10 (keskuskatu 8 (puhelin 12 623

TURKU AURAKATU 8 PUHELIN 27 921

Teknillinen laite rationalisoituun

työskentelyyn hammaslaboratoriossa

U u t u u s !

K a V o - N o p e a j a k s o -tekn i l l inen k ä s i k a p p a l e , k ä y t t ö m o o t t o r i l l a a n t a a s e u r a a v a t edut :

K i e r r o s l u k u 4 8 . 0 0 0 k / m i n . ost i e r i ko isen t a r k o i t u k s e n m u k a i n e n t e r ä s t y ö h ö n .

K e v y t jo e r i t t ä in h y v i n t o s o p o i -noitettu k ä s i k a p p a l e .

Ä ä n e t ö n , v ä r i n ä t ö n k ä y n t i , vo i -m a k k a a l l a l ä p i p u h o l l u k s e l l o .

Pienet v a r a o s a ja h u o l t o k u s t a n -nukse t .

T ä y s i n v a a r a t o n t y ö s k e n n e l l ä , k o s k a S F - k ä y t t ö m o a t t a r i toimii h e i k k o v i r r a l l a .

P y y t ä k ä ä e r i k o i s s e I o s t e

K A L T E N B A C H & V O I G T s u o m e s s a : O y D E N T A L D E P O T A b

31

+ M a h d o l l i s u u s v a l i t a n o p e a toi h i d a s p o l y m e r i s o i n t i t e k n i i k k o

+ 1 m i n u u t i n s e k o i t u s

^ 2 0 m i n u u t i n t y ö s t ö ä i k a

+ P o i k k e u k s e l l i s e n h y v ä j u o k s e v u u s

^ V ä l i t ö n j ä ä h d y t y s j a k y v e t i n a v a u s

Q C — Z O soveltuu työskentelyynne Q C - 2 0 on joko s u h t e e s s a l a a t u t u o t e , j o n k a

v a l m i s t a m i s e s s a o n sove l le t tu a k r y y l i k e m i a n

v i i m e i s i m p i ä s a a v u t u k s i a .

Q C - 2 0 t ä y t t ä ä k a i k k i n y k y a i k a i s e l t a p ro tees i -

m a t e r i a a l i l t a v a a d i t t a v a t o m i n a i s u u d e t .

H y v ä lopputu los k o r o s t a a t a i t o o n n e .

^ Amalgamated Dantal S u o m e s s a : LONDON . ENGLAND D E N T A L D E P O T

Eteläranta 2, puh. 12 601

Helsinki 1968, Kirjapaino Oy Versoi