1

Vuos

iker

tom

us 2

015

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

2 3

Missio, visio, arvot, toiminta-ajatus 3Toimitusjohtajan katsaus 4Talouden tunnusluvut 6Hallinto ja organisaatio 8Toimintaa vuoden varrelta 12Palveluryhmäkatsaukset 2015 14• ProAgria Maito-, Lihanauta- ja Lammastilat 14• ProAgria Kasvi-, Sika- ja siipikarjatilat 20 • ProAgria Yritys- ja tilipalvelut 24• Rakennus- salaoja- ja mittauspalvelut 27 Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset 28ProAgria-keskukset valtakunnallisesti 32Yhteystiedot 36Taulukot 39

Sisällys

Paino: Fram Oy, 2016

Etelä-Pohjanmaa

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ryVuosikertomus 2015153. toimintavuosi

ProAgria Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, puhelin (06) 416 3111, www.proagria.fi/epKotipaikka Seinäjoki Y 0278856-7

Missio, visio, arvot, toiminta-ajatusMissioProAgria Etelä-Pohjanmaan missio on maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojenkehittäminen sekä maaseudun ihmisten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen.

Visio

Haluamme olla neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksiaasiakkailleen. Haluamme olla kumppani, joka kokoaa laajan asiantuntijaverkostonmaaseutuyritysten kehittämisen tueksi.

ArvotKehitys – Menestys – Hyvinvointi

Kehitys

Menestys

Hyvinvointi

Vain jatkuva kehittäminenvarmistaa menestymisenasiakkaille, toimihenkilöille jakoko elinkeinolle.

Kehitystyöstä seuraa menestystäennen kaikkeaasiakkaille, mutta myös toimihenkilöille, ProAgriaEtelä-Pohjanmaalle ja yhteistyö-kumppaneille.

Menestys varmistaa hyvinvoinninniin asiakkaille, toimihenkilöille,yhteistyökumppaneillekuin myös ympäristölle jakestävälle kehitykselle.

Kuv

at k

ansi

, s. 3

: Pix

hill.

com

4 55

Toim

itusj

ohta

jan

kats

aus Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry on alueen maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittäjä sekä

maaseudun aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistäjä. Nämä asiat on määritelty jo säännöissämme.

Olemme toimineet tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti jo 152 vuotta.

Toimintavuodet ovat kuitenkin erilaisia. Vuosi 2015 oli varsin haasteellinen asiakkaillemme ja myös

meille. Suomen talouden pitkittynyt kriisiytyminen vaikutti markkinoihin negatiivisesti. Maatalouden

kannattavuus huononi edelleen, joka näkyi asiakkaidemme tulevaisuudenuskon heikkenemisenä. Tilanteesta ulospääsy edellyttää osaamista, joka parantaa tuottavuutta. Maatilayrityksen koko-

naisvaltainen johtaminen korostuu. Tuottavuuden kasvattaminen edellyttää hyvää tilannetietoi-suutta. Siksi pitää huolehtia perusasioiden mittaamisesta ja niihin perustuvista toimintatapojen muutoksista. Nämä neuvot koskevat myös meitä itseämme.

Kuten asiakkaamme, niin mekin pidimme toiminnassamme tarkkaa taloutta. Johto seurasi talou- den kehitystä aktiivisesti. Hallitus linjasi toimintaa ja johtoryhmässä tehtiin operatiivisia valintoja. Näin pystyimme ennakoimaan muutoksia ja reagoimaan niihin.

Vähensimme palveluryhmien määrää syyskuun alusta alkaen. Tavoitteena oli tehostaa esimies-työtä. Uusi Yritys, Tuotantotalous ja Ympäristö -palveluryhmä yhdisti hallinnollisesti kolme aikai-sempaa palveluryhmää, eli SPV-, Tili- ja Yrityspalvelut, Rakentamis- ja salaojapalvelut sekä Maa- ja kotitalousnaiset.

Asiantuntijapalvelujemme kysynnän varmistamiseksi teimme koko vuoden toimenpiteitä myyn-nin edistämiseksi. Asiantuntijoille järjestettiin myyntikoulutuksia ja myynnin tueksi koottiin tuot-teista sesonkien mukaan vaihtuva myyntisalkku. Muodostimme samassa prosessissa myyntitiimin, jonka toimintaa organisoi myyntipäällikkö. Tavoitteena oli lisätä erityisesti laajempien palvelujen myyntiä ja parantaa asiakkuuden hoitoa. Matka tämän tavoitteen kanssa jatkuu.

Sopeutimme toimintavolyyminne markkinoiden muutoksiin. Henkilötyövuosia tehtiin 73 htv eli jopa 7 htv vuotta 2014 vähemmän. Hanketyön vähennyttyä keskityimme entistä enemmän palvelu- maksulliseen työhön.

Sopeuttamisen myötä kokonaistuotot vähenivät edellisestä vuodesta noin 1 030 000 euroa (-19,2%). Tuottojen väheneminen johtui pääosin käytettävissä olevan hankerahoituksen vähene-misestä. Erilaisista meistä riippumattomista syistä hankerahoituspäätökset viivästyivät niin paljon, etteivät uudet hankkeet alkaneet ennen vuoden vaihdetta. Asiantuntijapalvelumme sitä vastoin toteutuivat lähes budjetoidusti.

Tilikauden tulos on noin -73 250 euroa. Tulosta voidaan pitää torjuntavoittona. Budjetoinnissa oletimme hanketoiminnan alkavan jo vuoden puolivälissä eikä vasta vuoden 2016 puolella. Tulos ei muodostunut tätä huonommaksi, koska onnistuimme siirtämään henkilökuntaa hanketoiminnasta asiakastyöhön ja vähentämään toimintamme kuluja lähes tuottojen vähenemistä vastaavasti (-17,6%).

Hallitus linjasi, että panostamme asiakkaiden ja hankkeiden hankintaan. Onnistuimme siinä. Hankevalmisteluun panostamisen avulla hankerahoituksemme taso saatiin vuodeksi 2016 nouse-maan noin 700 000 euroon. Tämä pystytään kuitenkin hyödyntämään vain, jos rahoituspäätökset eivät edelleen viivästy.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa sai toimintaansa valtionapua yhteensä 813 558 euroa, jossa on pieni korotus (1 %) edelliseen vuoteen verrat-tuna. Valtionaputoimintaan kohdistui 38 henkilötyövuotta (2014: 35 htv).

On aika kiittää erinomaista henkilöstöä. Selvisimme poikkeuksellisen vuoden 2015 haasteista. Tämä saatiin aikaiseksi periksi antamattomalla eteläpohjalaisella yhteistyöllä. Tästä on hyvä jatkaa.

ProAgria Etelä-PohjanmaaHannu HaapalaToimitusjohtaja

5

Kuv

a R

odeo

.fi

AKTIIVISTA PALAUTTEEN KERUUTAProAgria Etelä-Pohjanmaa on laatusertifioitu organisaatio. Toimintaamme ohjaa laatujärjestelmä, jota sertifioi DNV yhdessä ProAgria keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmien kanssa. Yksi osa hyvää laatua ja sen kehittämistä on asiakaspalautteen kerääminen eri menetelmin. Saamme jatkuvasti palautetta asiakkailtamme niin kasvokkain kuin eri välineiden kautta kerättynä. Asiakkaat ovat päällisin puolin tyytyväisiä ProAgria Etelä-Pohjanmaahan. Erityisesti asiantuntija- verkostomme kattavuus ja sitä kautta laaja tietotaito saa kiitosta. Moni eturivin tila kokee, että asiantuntijapalveluihin laitetut eurot tulevat myöhemmin korkoina takaisin.

”Kyllä, olen ollut tyytyväinen, etenkin nyt ohjelmakauden vaihtuessa saamani hyöty on ollut suuri.”

6 77

Talo

uden

tun

nusl

ukuj

a 20

15 Tuloslaskelma

Talo

uden

tun

nusl

ukuj

a 20

15

1 000 € 2015 2014 Erotus

TUOTOT

Valtion määräraha 814 771 43

Hanketoiminta 35 1 100 -1 065

Muut avustukset 245 18 227

Palvelumaksut 3 250 3 490 -240

TUOTOT YHTEENSÄ 4 344 5 379 -1 035

KULUT

Henkilöstökulut -3 328 -3 564 236

Poistot -10 -48 38

Palvelutoiminnan kulut -92 -482 390

Muut kulut -1 154 -1 472 318

KULUT YHTEENSÄ -4 584 -5 566 982

Tuotto-/ kulujäämä -240 -187 -53

Varainhankinta 142 148 -6

Sijoitustoiminta 25 23 2

TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ -73 -16 -57

Tase

1 000 € 2015 2014 Erotus

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 29 0 29

Aineelliset hyödykkeet 29 35 -6

Sijoitukset 143 143 0

Pysyvät vastaavat yhteensä 201 178 23

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset 821 895 -74

Rahoitusarvopaperit 1 590 1 720 -130

Rahat ja pankkisaamiset 1 144 1 163 -19

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 555 3 778 -223

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 756 3 956 -200

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Sidotut rahastot 31 31 0

Vapaat rahastot 47 47 0

Edellisten tilikausien ylijäämä 2 951 2 967 -16

Tilikauden ylijäämä -73 -16 -57

Oma pääoma yhteensä 2 956 3 029 -73

Lyhytaikainen vieras pääoma

Saadut ennakot 0 45 -45

Ostovelat 62 73 -11

Muut lyhytaikaiset velat 169 178 -9

Siirtovelat 569 631 -62

Vieras pääoma yhteensä 800 927 -127

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 756 3 956 -200

6 7

8 9

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry on jäsentensä hallinnoima organisaatio. Tarjoamme palveluja niin jäse- nistölle kuin muillekin asiakkaille.

Maatilajäsenemme ovat eniten sitoutuneet toimintaamme. Kiitokseksi siitä annamme heille jäsenetuna 5 % alennuksen peruspalveluistamme. Myös Seilab myönsi vuonna 2015 10 % alennusta viljavuustutkimuksista maatilajäsenillemme. Tavoitteenamme on kehittää jäsenyyttämme tarjoa- malla heille aiempaa enemmän etuja. Kaikki jäsenemme saavat neljä kertaa vuodessa jäsenasiakas-lehtemme. Lehti on hyvin luettu.

Jäsenmaksut 2015

Maatilajäsen 80 euroaHenkilöjäsen 25 euroaYhdistysjäsen 30 euroaYritys- ja kuntajäsen 360 euroa

Edustajiston kokoonpano 2015

ProAgria Etelä-Pohjanmaan ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto. Nykyinen edustajisto päät-tää kautensa vuonna 2017. Edustajisto on valinnut keskuudestaan puheenjohtajaksi tälle kaudelle maidontuottaja Maarit Nopan ilmajoelta.

Varsinainen jäsen Varajäsen

Kyrönmaa Hakala Anne Hautamäki Jarmo Ikola Timo Huhtala JarmoKuusisto Mika Kankaanpää Juha

Kauhava Hakomäki Juha Penttala MarjoHietamäki Jarmo Lammi VilleNäsi Raimo Knuuttila TuulaPaavola Pekka Erkkilä LeenaRantala Suvi Pellinen Esko

Hallintoa ja toimintaa vuoden varrelta

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

Seinäjoen alue Halkosaari Tuomo Heikkilä MarkoHantula Outi Puska SamiHirvelä Sari Lehtimäki EijaIsoluoma Matti Metsäranta JuhaKytölä Kai Vuorela LiisaLuhtanen Juha Kulmala TeemuMarkkila Esko Ristiluoma LeenaMarttila Saara Koivisto HeikkiNikkola Juha Mäki IrmaNoppa Maarit Sihto OlliPakkala Sirkka Alajoki JarmoPukkinen Sari Kankaanpää TeroRajamäki Hannu Rajala SeppoUlvinen Ilpo Hautala KatriYli-Hannuksela Lauri Ojala AnneYlinen Hannu Ojaniemi Veli-Jussi

Suupohja Erlands Marjo Koski SauliHautala Pekka Haapakangas MarkkuJunttila Jukka Mattila MillaNiemi-Aro Tuula Tervahartiala SannaPitkäranta Ulriikka Länsimäki AnttiKaleva Seppo Uusi-Kauppila MikaVäljä Marko Keski-Vakkuri Timo

Järvialue Ahde Liisa Sillanpää MarkkuAnttikoski Tuomas Luoma Seppo Järvinen Sami Mäyry EsaKyrönlahti Maija Hakamaa AskoLeikkari Pasi Saarinen JohannaPajala Ville Teikari ArjaPennala Outi Kujanpää Tuomas Petäinen Jaana Vuoriluoma AriSironen Matti A Huitikka-Oravasaari Eila

Henkilökunnan edustajatOlavi Kuja-Lipasti Seija Yli-HukkalaJuhani Torkko Tiina Soisalo

ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry hallitus 2015

ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallitus on keskusteleva joukko alueemme eturivin viljelijöitä. Yhteis-työ heidän ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan johtoryhmän kanssa on hedelmällistä. Hallitus kokoon-tui yhteensä 10 kertaa, joista kaksi oli sähköpostikokouksia.

Varsinainen jäsen Varajäsen

pj. Merja Keisala Jarmo Vainionpää Suvi RantalaJuha Kantola Markku J SillanpääAnssi Muilu Juha HakomäkiPetri Huttunen Anne OjalaMatti Rintakomsi Tuula Niemi-AroPäivi Hyppönen Jukka Nuujasiht. Hannu Haapala

ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajisto kokoontuu runsaslukuisena kahdesti vuodessa kokoukseen. Syyskokous on perinteisesti Seinäjoella. Kevätkokouksessa edustajisto tutustuu maakunnan elinkeinoihin. Kevätkokous 2015 oli Ilmajoella ja käyntikohteena oli Altia.

Edustajiston pj. Maarit Noppa

Hallituksen pj. Merja Keisala

10 11

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta 2015

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisilla on oma johtokuntansa. Vuonna 2015 sen puheen-johtaja oli Mervi Mäki-Neste.

Varsinainen jäsen Varajäsen

pj Mervi Mäki-Neste Milla Mattila Marianne HanhimäkiHanna Helander Outi HantulaPäivi Paloneva Hannele ViianenLeena Laine Eija KillinenHanna Koivulampi Sinikka LuomaSari Hirvelä Jenni Koskisiht. Terhi Välisalo

Maitotilavaliokunta 2015

Varsinainen jäsen Varajäsen

pj. Anja Norja, Alavus Jorma Hanhimäki, KauhavaJuhani Pitkäranta, Seinäjoki Ari Teppo, SeinäjokiMarjo Muhonen, Jalasjärvi Seppo Rajala, SeinäjokiMarkku Haapakangas, Kauhajoki Erkki Viitikko, KarijokiSanna Koskimäki, Evijärvi Ville Kari, AlajärviMatti Rintakomsi, Teuva Juha Kantola, SoiniMarko Väljä, Kauhajoki Seppo Kaleva, TeuvaMerja Keisala, AlavusAntti Tukeva, Maitosuomi Olavi Koskimäki, MaitosuomiEija Latomäki, Faba Minna Rintamäki, FabaHannu Haapala, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Arja Talvilahti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Tilintarkastaja

KHT Elina Saarenpää ja KPMG Oy Ab

Johtoryhmä

ProAgria Etelä-Pohjanmaan johtoryhmä kokoontui 20 kertaa vuoden 2015 aikana. Kokousten jäl-keen henkilöstölle toimitetaan sähköpostitse ajankohtaistatiedote.

Johtoryhmä 2015

Hannu Haapala pj. Henri HonkalaTuttu HonkolaTimo Korpela (1.9.2015 saakka)Miia Lenkkeri-Tamminen sihteeriTimo PajulaArja TalvilahtiKaisa Viitala (1.9.2015 saakka)

Tyky-tiimi

Tyky-tiimi kannustaa henkilöstöä hoitamaan omaa fyysistä ja psyykkistä vointiaan. Vuoden 2015 aikana oli useita mahdollisuuksia tutustua uusiin lajeihin. Kiitos tästä kuuluu Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun Into-hankkeelle, jossa ProAgria Etelä-Pohjanmaa oli yhtenä osallistuvana yhteisönä mukana.

Tyky-tiimin kokoonpano

Henri Honkala pj., Marianne Minni, Johanna Mäntyharju, Hannu Putula ja Seija Yli-Hukkala

Työsuojeluvaliokunta

Arja Talvilahti, työsuojelupäällikköErkki Riihikangas, työsuojeluvaltuutettuArja Kujala, 1. varavaltuutettuPekka Tuomisto, 2. varavaltuutettuUrpu Tanner-Koopmans, työsuojelutoimikunnan jäsen

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö on eteläpohjalaisen maatalouden tukija. Säätiö myön-tää vuosittain opinto- ja tunnustusstipendejä. Vuonna 2015 ProAgria Etelä-Pohjanmaa sai mer-kittävän rahoituksen säätiöltä maatalouden elinvoimaisuutta lisäävien hankkeiden valmisteluun.

Säätiön hallitus

pj. maakuntaneuvos Aulis Ranta-Muotio, Teuvamaanviljelijä Juhani Alakoski, Jalasjärviagrologi Martti Joensuu, Evijärviagronomi Merja Keisala, Alavusmaanviljelysneuvos, Antero Luomajärvi, Ilmajokiemäntä Helinä Perämäki, Kauhavaemäntä Hilkka Rinnekari, Isokyrösiht. maakuntaneuvos Antti Siljamäki, Seinäjoki

10 11

JÄRJESTÖHANKE AKTIVOI YHDISTYKSIÄMME

ProAgria Etelä-Pohjanmaa toteutti vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaan Maan-viljelysseuran säätiön rahoituksella järjestöhankkeen. Hankkeessa tavoitteena oli tiivistää suhteita jäsenyhdistyksiin.

Keväällä teimme kyselyn järjestöväen hyvistä kokemuksistaa ja kysyimme toiveita järjestötyöhön liittyen. Syksyllä hanke järjesti ympäri maakuntaa yhteensä 12 järjestöiltaa. Illoissa pääpaino oli yhdistysten kuulumisissa ja tu-levaisuuden toiveissa. Iltoihin osallistui kaikkineen runsaat 200 jäsenyhdis-tysten jäsentä.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan jäsenyhdistysten tilanne on sama kuin järjestö- kentässä ylipäätään. Paikoin toiminta on erittäin vilkasta konevuokrauksesta suurtapahtumiin ja uuden järjestösukupolven kasvattamiseen, mutta sitten taas haasteena on vaikea löytää uusia toimijoita.

Järjestöiltojen perusteella yhdistykset toivovat ProAgria Etelä-Pohjanmaalta- yhteyshenkilöä ja järjestötukea myös niille yhdistyksille, jotka eivät kuulu maa- ja kotitalousnaisiin

(maamiesseurat sekä osa kyläseuroista ja maa- ja kotitalousseuroista).- järjestökoulutusta ja tukea viestintään.- jäsenetujen päivitystä ja tietoa ProAgrian palveluista yhdistyksille.- toimihenkilöiden laajempaa jalkautumista maakuntaan sekä säännöllistä jäsenpostia myös niille yhdistyksille,

jotka eivät kuulu maa- ja kotitalousnaisiin.

Hankkeen aikana yhdistykset saivat meiltä kirjeen, jossa kerrottiin ProAgrian palveluista yhdistyksille sekä järjestökoulutuksesta suunnitellulla järjestöristeilyllä Vaasasta Uumajaan. Risteily toteutuikin maaliskuussa 2016. Järjestöhanke sai Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiöltä jatkorahoituksen vuodelle 2016. Sen toimintaa voi seurata osoitteessa www.proagria.fi/ep/yhdistys.

Illoissa yhdistykset vaihtoivat aktiivisesti kuulumisiaan muun muassa erilaisista hyvistä onnistumisista.

11

12 13

Toim

inta

a vu

oden

var

relt

a

Toim

inta

a vu

oden

var

relt

aMuistamiset 2015

15.1. Markku Suomela eläkkeelle15.1. Anna-Liisa Saari eläkkeelle15.1. Marketta Kivistö eläkkeelle15.1. Sami Sillanpää muihin tehtäviin15.1. Elina Iivari työsuhteen päättyminen27.2. Jouni Leppä 60 v.1.4. Unto Kangas eläkkeelle22.4. Jarmo Hietamäki 50 v.2.10. Liisa ja Juha Vuorela 50+50 v.8.10. Hannu Kivisaari 50 v.8.10. Arja Kujala 50 v.8.10. Kaarina Huovila 50 v.8.10. Katariina Vihlman 60 v.

Ritarikuntien kunniamerkit

Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit luovutettiin seuraaville luottamus- ja toimihenkilöille.

Suomen Leijonan ansioristi SL arMäkiniemi Ritva Kyllikki, maatalousyrittäjä, Kauhava

Maatalousseurajärjestön ansio- ja järjestömerkit, sukutilakunniakirjat

Uusittu sukutilakunniakirjaLahtinen Antti , Sööringin tila Laihia, vuodesta 1546

Sukutilaviirilehden uusintaHakala Jorma, Vanha-Hakalan tila Teuva, vuodesta 1577

PienoissukutilaviiriKitinoja Eero, Mikintalon tila Ylistaro, vuodesta 1777Hakala Jorma, Vanha-Hakalan tila Teuva, vuodesta 1577

Sukupolvien ketju -tauluKitinoja Eero, Mikintalon tila Ylistaro, vuodesta 1777Hakala Jorma, Vanha-Hakalan tila Teuva, vuodesta 1577

Kultainen järjestömerkkiRajamäki Raija Kauhajoki, Rinne Leena Kauhajoki, Harju-Keturi Tiina Kauhajoki, Lempola Ritva Seinäjoki, Kimpimäki Sirkka-Liisa Seinäjoki, Mattila Anne Seinäjoki, Tuomisto Pekka Isokyrö, Putula Hannu Alavus, Öhage Marita Ilmajoki

Hopeinen järjestömerkkiKangas Unto Seinäjoki, Jäske Susanna Kauhajoki, Hakamaa Elina Kauhajoki, Peltola Päivi Kauhajoki,Koivisto Anja Seinäjoki, Valtonen Airi Seinäjoki, Metsomäki Asta Seinäjoki, Puntanen Satu Seinäjoki, Pajula Timo Ylihärmä

Tunnustusstipendit ojennettiin edustajiston syyskokouksessa Seinäjoella Kirsi ja Arto Huhtalalle, Hannu ja Heikki Yliselle sekä Markus Luomalle. Onnittelut!

ETELÄ-POHJANMAAN MAANVILJELYSSEURAN SÄÄTIÖN TUNNUSTUSSTIPENDIT

Maanviljelysseuran säätiön tunnustusstipendit 2015

Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran säätiö palkitsee vuosittain eteläpohjalaisia edelläkävijöitä ja merkittäviä vaikuttajia. Palkinnonsaajat on valinnut ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Tänä vuonna palkinto ojennetaan Lakeuden Higlandin yrittäjille Kirsi ja Arto Huhtalalle, Maatalousyhtymä Ylisen, Hannu ja Heikki Yliselle sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan asiantuntija Markus Luomalle.

Lakeuden Highland, Kirsi ja Arto Huhtala, Jalasjärvi

Lakeuden Highland on maaseutuyritys, joka suoramyy oman tilansa tuotteet. Tila on Arto Huhta-lan kotitila, jossa Huhtalat kasvattavat ylämaankarjaa. Arto ja Kirsi Huhtala ovat molemmat koulu-tukseltaan agronomeja. Osaamisensa kautta he ovat ennakkoluulottomasti kehittäneet tilaa. Tilan tuotteita voi ostaa muun muassa Jalasjärvellä olevasta tilamyymälästä.

Maatalousyhtymä Ylinen, Hannu ja Heikki Ylinen, Seinäjoki, Nurmo

Maatalousyhtymä Ylinen on suomalaisen luomumaidontuotannon pioneeri. Isänsä Joukon jalanjäl-kiä jatkavat nyt päämäärätietoisesti pojat Hannu ja Heikki. Tilalla tehdään töitä suunnitelmallisesti kehittämisen näkökulmasta. ProAgria Etelä-Pohjanmaa on saanut olla mukana tilan kehittämisessä hyvinkin lähellä. Tilan kehittämiselle tuo oman haasteensa kaupungin läheisyys.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, asiantuntija Markus Luoma, Kauhava

Markus Luoma on pitkänlinjan proagrialainen kasvintuotannon asiantuntija. Hän on vuosikymmenten ajan tehnyt töitä kauhavalaisen maatalouden parissa. Työssään hän on nähnyt paljon, muun muassa EU:n mukanaan tuomat haasteet. Markus Luoma on arvostettu ja pidetty asiantuntija.

13

In memoriam

Karjantarkkailija Saara Kivistö-Rahnasto 8.12.1927–2.1.2015Suunnitteluagrologi Reijo Heikkilä 13.4.1946–22.1.2015Karjantarkkailija Anneli Olli 15.6.1937–10.3.2015Kotitalousneuvoja Mailis Isokangas 4.5.1928–25.12.2015

14 15

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

asProAgria Maito-, Lihanauta- jaLammasPalveluryhmän asiakastiloilla tuotetaan maitoa, naudanlihaa tai lampaanlihaa. Palveluryhmän tuo-tanto perustuu nurmeen ja eläinlajista riippumatta tiloja yhdistää nurmiviljely. Tehokas nurmivilje-lyn yhdistettynä kotieläintuotannon tehokkuuteen muodostaa pohjan kannattavalle tuotannolle. Taloudelliset ja toimivat investoinnit, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin huomioiminen ja yrittäjien jaksaminen ovat menestyvälle tilalle ominaista. Tilan yrittäjien valinnat ja tilan johtaminen ovat avainasemassa. ProAgrian tavoitteena on tuoda asiantuntijapalveluita niin tilan kokonaisuuden hallintaan kuin tuotannon kehittämiseen.

Luomutuotanto

Palveluryhmän tiloilla on luomutuotanto lisääntynyt pikkuhiljaa. Maitotiloilla luomumaidon mark-kinat ovat olleet kasvussa ja mukaan on tullut uusia maitotiloja. Emolehmätiloista on tuotannon laajaperäisyyden vuoksi jo suuri määrä luomussa. Myös lampaanlihaa saa luomuna. Luomutuo-tannon tiukentunut valvonta ja pikkutarkat määräykset ovat puolettaan vähentämässä intoa siir-tyä luomuun.

Maidontuotanto asiakastiloillamme

Vuosi 2015 oli maitotiloille raskas. Maidon hinnanlasku leikkasi monen tilan maataloustulosta suuren osan. Hinnanlaskun syynä oli Venäjän kaupan tyrehtyminen ja siitä johtuva ylituotanto ja maitotuotteiden hinnan lasku kaupoissa. Maidon hinnan laskupainetta lisäsi kiintiöjärjestelmän loppuminen 2015, kun Euroopan maitomaat saivat lisätä tuotantoaan vapaasti. Erityisesti inves-toineilla tiloilla oli taloudessa haasteita. Investointien määrä vähentyi edellisvuodesta sekä maa-taloustuotteiden hinnan alentumisen että EU:n ohjelmakauden muutosten takia. Investointitukia päästiin myöntämään vasta syksyllä ja maksatukset siirtyivät seuraavalle vuodelle. Lypsykarja- navettaan sai investointitukipäätöksen yhdeksän maitotilaa.

Lypsykarjanavettojen koko jatkoi kasvuaan ja kokoa kasvattaa pienten tilojen lopettaminen ja uusien navetoiden entistä suurempi koko. Tyypillinen uusi navetta on usein yli sadan lehmän eli kah- den lypsyrobotin yksikkö. Lypsyrobotti lypsi jo yli sadalla tilalla. Etelä-Pohjanmaalla oli vajaat kymme- nen navettaa, joissa on noin 200 lehmää tai enemmän. Yli 100 lehmää oli 51 asiakastilalla. Tuotos- seurantatilojen keskimääräinen karjakoko oli 44,7 lehmää ja mukana on yli 100 alle 20 lehmän karjaa. Vuoden lopussa maitotiloja oli Etelä-Pohjanmaan ja Kyrönmaan alueella 873 eli 53 tilaa vähemmän kuin vuonna 2014. ProAgrian palveluita käytti yli 90 % alueen maitotiloista.

Palvelumme maitotiloille

Maitotilojen volyymiltaan kattavin palvelu on tuotosseuranta, johon kuului vuoden lopussa 614 karjaa eli noin 70 % alueen maitotiloista. Tuotosseurannan laskenta ja raportit uudistettiin ja pal-velu keskitettiin muutamalle asiantuntijalle, jotka tuntevat hyvin tuotosseurannan palvelun ja tie-donsiirron. Uutena palveluna otettiin käyttöön Valion laboratoriossa lehmäkohtaisesta maito näyt-teistä määritettävä tiineystesti, jolla saa 28 vrk siemennyksestä tiedon onko lehmä tiine.

Tuotosseurannan tiedon laadun parantamiseen otettiin käyttöön ns. laatupisteet, joiden avulla yrittäjä voi seurata oman karjan tietojen luotettavuutta. Mitä parempaa tieto on, sitä paremmin tilan johtamisessa siihen voidaan tukeutua. Eteläpohjalaisten maitotilojen virallinen (482 karjaa) keski-tuotos oli 9 245 kg maitoa/lehmä/vuosi, maidon valkuainen 3,46 % ja maidon rasva 4,29 %. Nou- sua edellisestä vuodesta oli 495 kg. Koko maan karjojen keskituotos oli 9 438 kg maitoa, valkuais- % 3,50 ja rasva-% 4,28. Maitotilat vastasivat maidon hinnan alentumiseen tuotostasoa nostamalla.

Tuotoseurnanna tuloksista saa enemmän irti ja niitä voi paremmin hyödyntää, kun tuloksia tulkit- see ja tavoitteita asettaa ja seuraa asiantuntijan kanssa. Tähän tuotosseurannan tulosten hyödyntämi- seen kehitettyä Tuotannon ohjaus- palvelua käytti noin puolet tuotosseurannan asiakastiloista

Maitomäärien nousuun on osaltaan vaikuttanut aktiivinen ruokinnanohjauspalveluiden käyttö.

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

14

16 17

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

as

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

as

Ruokinnan ohjausta tehtiin vuoden aikana 443 tilalle eli yli 70 %:lle tuotosseurannan karjoista. Ruokinnanohjauksen avulla haetaan tilalle parasta taloudellista tulosta tilan omia rehuja täyden-tämällä ja karjan olosuhteet huomioiden.

Viljelysuunnittelua tehtiin 358 maitotilalle ja tukikaavakkeet täytettiin 383 maitotilalla. Neuvo-palvelua, jolla käydään läpi mm. tukipolitiikan ehtojen täyttymistä, tehtiin 266 maitotilalla. Asiak-kaiden kiinnostus nurmiviljelyn kehittämiseen on lisääntynyt. Yhä useampi asiakas haluaa palvelua, jossa tulkitaan rehuanalyysiä ja mietitään nurmien kehittämistä kasvustokäynneillä. Säilörehun kehit- tämiskeskustelu tuotiin uutena palveluna säilörehun kehittämiseen.

Talousasiantuntijoilla on ollut investointilaskelmien lisäksi maksuvalmiuslaskelmien päivityksiä ja tulevaisuuskeskusteluja. Maataloustuotteiden hinnanlasku on lisännyt talouspalveluiden tarvetta, mutta monella tilalla on korkea kynnys pyytää apua talousasioihin, jos pankki ei edellytä laskelmia. Taloussuunnitelmia tehtiin 42 maitotilalle, mikä johtui investointihakemusten

Karjakoon kasvaessa tilojen johtamisen merkitys korostuu. Investointituista huolimatta tilojen velkaantuminen lisääntyy. Tulevaisuuskeskustelu käytiin 93 maitotilan kanssa. Karjakoon kasvatta-minen tuo paineita peltopinta-alan lisäämiseen, nurmiviljelyn tehostamiseen ja lantalogistiikan rat-kaisemiseen. Uusi tukipolitiikka tuo lisää haasteita lannankäytölle ja peltoviljelylle.

Palvelumme lihanautatiloille

ProAgria Etelä-Pohjanmaan toiminta-alueella on 411 lihanautatilaa joista 158 tilalla on emo-lehmiä. Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2015 Suomessa 82 miljoonaa kiloa. Etelä-Pohjanmaalla naudanlihaa tuotettiin 11,6 miljoonaa kiloa. Maakunnista ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa naudanlihan tuotanto oli hieman suurempaa. Kauhava on maan kuntatilastossa tuotantomäärissä kolmantena. Siellä tuotettiin naudanlihaa 1,9 miljoonaa kiloa. Etelä-Pohjan-maan Ely-keskus rahoitti vuosikertomusvuonna 9 lihakarjarakennusta.

Viime vuonna tulevaisuuskeskustelu tehtiin 24 tilalle. Elinkeinosuunnitelma tehtiin 12 tilalle. Vil-jelysuunnitelman osti 92 lihanautatilaa ja tukihakuneuvontaa käytti 95 tilaa. Neuvo 2020 -palve-lua käytti hyväkseen 81 tilaa. Kaikkien palveluiden osalta tapahtui selkeää kasvua verrattuna vuo-teen 2014.

Tuotanto kasvoi yli 2 % edellisvuoteen verrattuna. Nautoja teurastettiin teurastamoissa 270 306 kappaletta, joista sonneja ja hiehoja 183 769 kpl. Sonnin keskimääräinen ruhopaino oli 341 kg ja hiehon 242 kg. Tuottajahinta oli keskimäärin sonneilla 3,47 €/kg ja teurashiehoilla 2,92 €/kg teu-rasluokassa O2. Nautaa oli varastossa vuoden 2014 lopulla n. 4,7 milj. kiloa.

16

Palvelumme lammas- ja vuohitiloille

ProAgria Etelä-Pohjanmaa vastaa lammastilojen tuotantoneuvonnasta Etelä-Pohjanmaan lisäksi Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Olemme aktiivisesti kehittä-mässä lammastaloutta ja toimii tiiviissä yhteistyössä lammaskerhojen, Pohjanmaan Lammasosuus-kunnan sekä alueen teurastamoiden ja rehuteollisuuden kanssa. Myös vuohitilojen ja Suomen Vuohi- yhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan alueella oli Luke:n tilastojen mukaan 73 tilalla yhteensä 4 066 uuhi-lammasta. Alueella on kuusi vuohitilaa, joilla on kaikkineen 1 500 vuohta. Lammasasiantuntijoilla oli koko toiminta-alueellaan tuotosseurannassa 119 lammastilaa. Lammasneuvonnan tilamäärät vuoden lopussa: Etelä-Pohjanmaa 35 lammastilaa, ruotsinkielinen Pohjanmaa 31 tilaa, Keski-Suomi 31 tilaa ja Keski-Pohjanmaa 22 asiakastilaa.

Hevostalous

ProAgria toteutti alkuvuodesta hevosyrittäjille suunnattua Hevospisnes -hanketta, joka toteutti mm. hevosyrittäjille suunnatun Menesty hevos- yrittäjänä -oppaan.

Alustavia tuotosseurannan tuloksia vuodelta 2015 toiminta-alueellammeALUE tiloja

kplkaritsoineita

uuhia, kpl4kk paino

kgteuraspaino

kgkasvuaika

pv

Keski Suomi 31 1 465 30,0 20,3 203

Etelä-Pohjamaa 35 1 766 33,0 20,7 190

Österbottens Svenska Lbs. 31 1 777 37,4 23,1 198

18 19

”TIINA TOI MEILLE PALKKAPÄIVÄN”

Isokyröläisellä Ojalan maitotilalla eläinten hyvinvointikorvausasiat ovat tuttuja. Ne ovat myös kunnossa. Hyvinvointiasiat on tilalla laitettu oikein priimaan kuntoon keväällä 2015. Kiitos siitä kuuluu ProAgria Etelä-Pohjanmaan Tiina Soisalolle, joka yhdessä tilan kanssa on kiertänyt tuotantotiloissa ja pohtinut, kuinka asioiden siellä tulisi olla. Sysäyksen Tiinan käynnille tila sai viime keväänä järjestämistämme hyvin-vointitilaisuuksista, joissa käytiin lävitse muuttuvia tukiehtoja.

- Kyllä Tiinaa täytyy kiittää, hän toi meille palkkapäivän, tilan isäntä ja emäntä Marjo Ojala toteavat.

- Vuositasolla puhutaan yli 20 000 eurosta. Eikä se raha pelkästään, vaan saimme selkeät piirustukset käyttöömme navetasta, johon on merkitty ohjeet, kuinka toimia missäkin tilanteessa. Kyllä niihin on palattu useaan otteeseen.

Hyvinvointiasioita on Ojalan tilalla laitettu lyöntiin Neuvo 2020 -palveluna. Tiloilla on tällä ohjelmakaudella käytettävissiin Neuvo-palveluihin yhteensä 3 500 e. Sillä rahalla voi tilalla saada aikaan jo vaikka mitä.

- Seuraavaksi perehdymme Ojalan tilan kanssa siihen, ovatko kotieläinpuolen täydentävät ehdot kunnossa, Tiina Soisalo kertoo.

Tilan on mahdollisuus saada Neuvo 2020 -palvelua muun muassa eläinten hyvin-vointi- ja terveysasioihin.

- Neuvontaa saa haluamastaan aihealueesta omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Mikä parasta, palvelua voi käyttää samasta aihealueesta useamman kerran ohjelmakauden aikana, kertoo Tiina Soisalo.

Kevät 2015 toi viljelijälle 3 500 euron edestä ilmaista palvelua

Maaliskuussa 2015 avautui uusi Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmä. Se tuli korvaamaan vanhan tilaneuvontajärjestelmän. Viljelijällä on koko ohjelmakauden ajan käytettävissään 3 500 euroa neuvopalveluiden käyttöön. Rahaa voi käyttää monenlaisiin asioihin, kuten erilaisiin ympäristö- kartoituksiin, kasvipuolen asioihin sekä eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin. Ennen järjestel-män avautumista neuvojat tekivät Neuvo-tentin järjestelmän eri osa-alueista. Sen läpäistyään sai oikeudet tehdä Neuvo-palveluita. Kaiken kaikkiaan ProAgria Etelä-Pohjanmaalla on noin 50 Neuvo- asiantuntijaa. Asiakkaat ottivat Neuvo 2020 -palvelut hyvin vastaan. Vuoden 2015 lopussa Neuvo-varauksia oli meidän keskuksessa tehty noin 1000. Järjestelmä itsessään on kuitenkin hyvin byro-kraattinen kaikkine papereineen ja erilaisine kirjauksineen. Byrokratia ei kuitenkaan pahemmin näy palvelun asiakkaalle, vaan ProAgria Etelä-Pohjanmaan taloushallinnon arjessa.

ProAgria Etelä-Pohjanmaalla työskentelee myös eläinlääkäri. Seija Perasto on terveydenhuoltoeläinlääkäri, joka jakaa kallisarvoisia vinkkejä maitotiloillemme muun muassa itua-asiakaslehden eläinlääkäri-palstalla.

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

as

18

ProA

gria

Mai

to-,

Lih

anau

ta- j

a La

mm

as

20 21

ProA

gria

Kas

vi-,

Sik

a- ja

Siip

ikar

jaKasvi-, Sika- ja Siipikarja

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

Vuosi 2015 jää muistiimme maatalouden ohjelmakauden vaihtumisen ja tiukan talouden vuotena. Viljastomme oli tavanomaista vaatimattomampi viljelyalojen laskun että matalamman satotason vuoksi. Maataloustuotteiden hinnat laskivat. Tämä vaikeutti etenkin alueemme sika- ja siipikarjati-lojen toimintaa. Vilja- ja perunatilojen haasteena oli sadon ja tuotantopanosten huono hintasuhde sekä viime vuosia matalampi satotaso. Kaikkia tuotantosuuntia rasittivat tällä ohjelmakaudella alentuneet EU-tukien tasot.

Tuotantokustannusten tunteminen tuo selkänojaa sadon markkinointiin. Tarjosimme asiakkaille vuonna 2015 aktiivisemmin talouden ja tuotantokustannusten seurantaa. Kustannusten selvittä-minen tuo esille myös oman tilan kehityskohteet.

Ohjelmakauden vaihtumisen vuoksi hanketoiminta oli keskeytyksissä koko vuoden. Sen sijaan uusia kehityshankkeita valmisteltiin EU-tukitiedotukseen sekä perunan- ja marjantuotantoon.

ViljelyKasvu – toimintaansa kehittävälle viljantuottajalle

Viljantuottajille tarkoitettu palvelukokonaisuus ViljeKasvu-palvelupaketti vakiintui vuosikertomus-vuonna. Palvelu otettiin käyttöön myös luomukasvintuotantotiloilla. Palvelua käytti jo yli 20 tilaa.

Palvelupaketin tavoitteena on auttaa asiakasta tilansa viljantuotannon kehittämisessä. Pakettiin kuuluu viljelyn suunnittelun lisäksi kasvustokäynti, tuotantokustannuslaskelma sekä ryhmätapaa-misia. Tavoitteena on vahvistaa viljelijäverkostojen syntymistä, joissa vinkit ja kehitysideat kulkevat tuottajalta toiselle. Asiakkailta saatu palaute on osoittanut palvelukehityksemme olevan oikeasuun-taista.

Palveluryhmä numeroina

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän asiakaspeitto toiminta-alueellamme on kehittynyt hyvään suuntaan. Saimme runsaasti uusia asiakkaita ja lukumääräisesti suurimpien palvelujen kysyntä kasvoi.

Tehtyjen palveluiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta lukuun ottamatta liiketoiminta-suunnitelmia, sillä toimintakertomusvuonna oli yksi investointitukihaku vähemmän kuin edellisinä vuosina. Asiantuntijapalveluidemme kasvava kysyntä osoittaa sen, että palvelut ovat ajanmukaisia ja tuottavat hyötyä asiakkaalle. Liiketoiminnan kasvu luo mahdollisuudet toiminnan kehittämiselle.

Merkittävimpien palveluiden määriä palveluryhmän asiakastiloille vuonna 2015Tuotantosuunta Tukihaku-

neuvontaViljely- suunnitelma

Neuvo 2020

Liiketoiminta-suunnitelma

Tulevaisuus-keskustelu

Viljatilat 692 655 221 13 31

Perunatilat 63 73 25 3 1

Sikatilat 80 80 26 8 13

Siipikarjatilat 37 32 12 9 5

Erikoiskasvitilat 29 29 10 2 2

20

Kuv

a R

odeo

.fi

22 2323

ProA

gria

Kas

vi-,

Sik

a- ja

Siip

ikar

ja Tulevaisuuden palvelutarve

Rakennemuutos kiihtyi entisestään toimintakertomusvuonna. Yleinen kannattavuuskehitys ja uuden ohjelmakauden myötä lisääntynyt byrokratian määrä lisäsi viljelyn lopettamispäätöksiä. Tämän seurauksena kasvava tilakoko, tuottajien entistä korkeampi osaamistaso ja erikoistuneiden tilojen vaatima erikoisosaaminen muuttavat asiakkaiden palvelutarpeiden luonnetta. Toimintaympäristön muuttumisen takia palvelua kysytään myös tilakokonaisuuden hallintaan. Kokotilan tuotannon kehit- täminen vaatii kattavaa ja kokonaisvaltaista palvelua kaikilla tuotannon osa-alueilla. Ajanmukaisilla palveluilla ja asiantuntijoidemme hyvällä osaamisella pystymme vastaamaan näihin haasteisiin. Kasvava kiinnostus palveluitamme kohtaan kertoo onnistumisestamme!

Palvelut Etelä-Pohjanmaalla ja Kyrönmaalla 2015

Tuotantosuunta Palvelu, kpl

Viljatilat 1 385

Sikatilat 190

Siipikarjatilat 84

Erikoiskasvitilat (mm. peruna, marja) 261

Kasvi-, Sika- ja Siipikarjatilat -palveluryhmän henkilötyövuosikertymä 2012–2015

2012 2013 2014 2015

htv 17,1 20,1 16,1 17,0

22 232323

24 25

Maatilojen ja sitä myötä koko maaseudun suhdannekuva oli 2015 vuoden aikana hyvin mollivoit-toinen. Samaan aikaan ajoittunut rahoituskauden vaihdos epävarmoine aikatauluineen niin inves-tointi- kuin tuotantotukien osalta oli myrkkyä maaseudun kokonaistaloudelle.

Omistajanvaihdospalvelut

Maatilojen sukupolven vaihdoksissa oli vuosikertomusvuonna hiljaista. Etelä-Pohjanmaan ELY-kes-kuksen alueella tehtiin yhteensä vain 8 aloittamistukipäätöstä, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 104. Teimme vuoden aikana vain 26 sukupolvenvaihdosta. Tämän lisäksi teimme muita kaupanteko- palveluita ja niihin liittyviä suunnitelmia sekä perhe ja perintöoikeudellisia asiakirjoja noin 100.

Yritys- ja tilipalvelut

ProA

gria

Yrit

ys- j

a til

ipal

velu

t

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

Maatilojen omistajanvaihdokset 2015

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tehtiin 8 kpl aloittamistuen saanutta sukupolvenvaihdosta

- niistä ProAgria teki kaupanvahvistamiseen saakka 7 kpl

ProAgrian tekemät SPV:t ilman aloittamistukea 19 kpl

Tilipalvelut

340 maatilaa

67 yritys-, yhdistys- ja yksityisasiakasta

109 kannattavuuskirjanpitotilaa

Yrityspalvelut

Maatilojen toimintamuodon muutokset osakeyhtiöksi 4 kpl

Maatilojen yhtiöittämisselvitykset 8 kpl

Muiden yritysten toimintamuodon muutokset osa-keyhtiöksi 2 kpl

Yrityksille tai yritystoimintaa suunnitteleville tehtiin tulevaisuuskeskusteluja sekä erilaisia suunnitelmia ja laskelmia yhteensä 10 kappaletta.

Olavi Kuja-Lipasti ja Samuli Lampinen ovat omistajanvaihdosten ykkösasiantuntijoita maakunnassamme.

24

Kuv

a Pi

xhill

.com

26 27

ProA

gria

Yrit

ys- j

a til

ipal

velu

t Maatilojen yhtiöittäminen

Vuonna 2015 kannattavuusmuutoksien vuoksi koko maatilakokonaisuuksien yhtiöittämiseen pysähtyi ja tukien ja hinnanmuutoksien vaikutuksista oltiin odottavalla kannalla. Yhtiöittämisselvi-tyspalvelulle on ollut silti ollut kysyntää. Vuonna 2015 ProAgria Etelä-Pohjanmaassa tehtiin 8 yhtiöit- tämisselvitystä, joista 4 kpl on edennyt varsinaiseen yhtiöittämiseen.

Tilipalvelut

Vuoden 2015 alussa kampanjoimme tilipalvelujen asiakasmäärän kasvattamiseksi. Alkuvuoden aikana saatiin hieman yli 30 uutta asiakasta tilipalveluihin. Tavoitteena on tarjota asiakkaille konkreettista hyötyä tuotanto- ja talousasiantuntijoiden yhdessä tuottamista palvelukokonaisuuksista. Kuu-kausittain tehtyjen kirjanpitopalvelujen hyödyntäminen yhdessä tarpeellisten tuotantopalvelujen kanssa tarjoa varsinkin karjatiloille jatkuvan ajan tasalla olevan tiedon tilan tilanteesta, antaa sel-keän pohjan tilan juoksevan toiminnan suunnittelulle ja poistaa viimehetken stressiä veroilmoitus- ja tukihakuruuhkista.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan Tilipalvelujen kehittämisen painopisteinä ovat edelleen palvelupro-sessin hiominen, osaamisen kehittäminen ja IT-tuen vahvistaminen. Tavoitteena on laadukkaasti tehtyjen kirjanpitojen kytkeminen perustaksi muille ProAgrian palveluille.

Kannattavuuskirjanpito

Vuonna 2015 oli tavoitteena kannattavuuskirjanpitotilojen määrän lisääminen Etelä-Pohjanmaalla. Joka vuosi tiloja poistuu lopettavien tilojen myötä, joten uusien tilojen rekrytointi on aina ajankoh-taista. Kuluneena vuonna tilojen kokonaismäärää saatiin kasvatettua 8 kappaleella ja vuoden aikana tallennettiin 108 kannattavuuskirjanpitotilan tiedot.

Yrityspalvelut

Yleisen suhdannekehityksen lisäksi palvelujen kysyntää vähensi yritysten alentunut kiinnostus edelli-siä ohjelmakausia pienempien investointitukien hakuun sekä kiristynyt kilpailutilanne. Asiakasken-tässämme kasvua ja kasvuhakuisuutta oli nähtävissä erityisesti toimintaansa erilaistaneessa metalli- teollisuudessa.

Uuden hankekauden alkaessa syksyllä kartoitimme asiakaskuntaamme silmällä pitäen mahdol-listen yritysryhmä -hankkeiden hakemista. Tämän asian selvittämistä jatketaan myös vuonna 2016.

Rak

ennu

s-, s

alao

ja- j

a m

ittau

spal

velu

t

ProAgria Etelä-Pohjanmaa teki rakennussuunnittelua, pääsuunnittelua ja rakennuttamista Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan alueille. Lypsykarjanavettojen suun-nittelu- ja rakennuttamispalveluja tehtiin eniten. Muita kohteita olivat lihakarjanavetat, hevostallit, lampolat, konesuojat, kuivurit ja lämpökeskukset. Myös erilaisia asiantuntijapalveluita ja arvioin-teja kysyttiin entiseen tapaan.

ProAgria Etelä-Pohjanmaa panosti alkuvuonna 2015 voimakkaasti valtakunnallisen rakennus-palvelukonseptin kehittämiseen. Tavoitteena oli rakennus- ja investointipalvelujen valtakunnallinen yhtenäistäminen, tuotteistaminen ja kehittäminen, joka olisi toteutettu rakennusalan ammattilai-sen johdolla valtakunnallisesti. Asiasta ei kuitenkaan saatu valtakunnallisesti aikaan yhteistä näke-mystä ja päätöstä.

Kuluneen vuoden aikana ProAgria -keskukset tekivät itsenäisiä ratkaisujaan rakennuspalvelujen kehittämisen ja rekrytointien osalta. Myös Etelä-Pohjanmaalle rekrytoitiin yksi henkilö väliaikaisesti työruuhkia purkamaan. Loppukesästä investointitahti hiipui johtuen uuden rahoituskauden inves-tointitukipäätösten siirtymisestä. Omalta osaltaan investointien suunnittelua vähensi maatalous-tuotteiden negatiivinen hintakehitys sekä epävarmuus maataloustukien maksuaikatauluista.

Yhdessä Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa toteutettiin ”Maatilarakentamisen työturvalli-suuden kohentaminen ammattimaisuutta edistämällä”-hanke. Hankkeen päätavoitteena oli paran- taa maatilojen rakentamisen työturvallisuuden tasoa. Hankkeessa tehtiin työturvallisuus tiedotus-materiaalia ja pidettiin seminaareja. Hankkeen tulokset ovat sovellettavissa laajemminkin maaseu-dun pienten yrittäjien talonrakennuskohteiden työsuojelussa. Hankkeen kummityömaana toimi Suupohjan ammatti-instituutin maatalousoppilaitoksen navettatyömaa, jonka suunnittelusta myös vastasi ProAgria Etelä-Pohjanmaa.

Salaojasuunnittelu- ja mittauspalvelut

Vuosi 2015 alkoi salaojasuunnitte-lujen ja paalutusten osalta melko hiljaisena johtuen vanhan rahoi- tuskauden rahojen loppumisesta. Mittauspalvelujen osalta työt jakau- tuivat Vapon turvealueiden ja -aumo- jen mittauksiin, maa-, sora- ja kal-lioainesten mittauksiin sekä valta-ojitushankkeiden mittaus ja paalu- tustöihin. Märkä kesä vähensi tur-vepuolen mittaustöitä merkittäväs-ti, mutta vastaavasti maa-, sora- ja kallioainesten mittaustyö oli keski-määräistä enemmän. Syksyn myötä puintien päätyttyä lähti liikkeelle myös valtaojahankkeita, joita vietiin eteenpäin kiivaalla tahdilla.

Uutena avauksena loppuvuo-desta ProAgria Etelä-Pohjanmaan mittauspalvelut saivat Destialta uuden risteysalueen mittaustyöt. Tämä osoittaa mittauspalvelujem-me osaamisen ja teknisten välinei-den tason riittävän monipuolisiin ja vaativiin tehtäväkokonaisuuksiin.

Rakennus-, salaoja- ja mittauspalvelut

”Vuonna 2015 investointitahti hiipui”, kertoo rakennuttajapäällikkö Timo Korpela.

28 29

Etelä-Pohjanmaanmaan maa- ja kotitalousnaisetToimintavuosi oli hankekausien vaihdoksesta johtuen taloudellisesti haasteellinen, mutta järjes-töllisesti vahva.

Ruokakursseja tilattiin entiseen tapaan. Hyvän mahdollisuuden ravitsemustietouden levittämi-seen antoivat Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen valtakunnalliset hankkeet.

Yhteistyössä valtakunnallisen Herättäjä-Yhdistyksen kanssa toteutimme joukkomuonituksen opaskirjasen, jota hyödynnetään vuosittain Herättäjäjuhlien valmisteluissa.

Toimintavuotta leimasi aktiivinen hankesuunnittelu, mutta laadimme entiseen tapaan lukuisia suunnitelmia niin yksityisille kuin julkisen puolen tilaajille. Erityisesti voidaan mainita Ähtäri Zoon tilaama Kotieläinpihan ympäristösuunnitelma sekä pihasuunnitelman teko kahdeksalle Seinäjoen Asuntomessujen 2016 messurakentajalle, mikä tarkoittaa neljännestä kaikista messupihoista.

Maa

- jak

otit

alou

snai

set

28

Palv

elur

yhm

äkat

sauk

set

Ruokakurssit kiinnostavat. Kuvassa Asta Asunmaa kauden kasvisten maailmassa.

YKKÖSSIJA NÄKYVYYDESSÄMaailma kehittyy ja niin kehittyvät myös tavat ta-voittaa jäsenistö. Etelä-Pohjanmaan Maa- ja koti-talousnaiset olivat vuonna 2015 erittäin aktiivisia sähköisten välineiden päivittämisessä. Tämä näkyi ykkössijana valtakunnallisissa maa- ja kotitalous-naisten tilastoissa.

Piirikeskuksen sivuilla oli siis muihin keskuksiin ver-raten eniten käyntejä kotisivuillaan sekä eniten sivu-jen käyttäjiä. Keskus on myös ollut hyvin aktiivinen Facebookin käyttäjä. Sieltä kotisivuille linkitetyn si-sällön ansiota on varmasti hieno ykkössijakin.

Seuraa meitä: http://etela-pohjanmaa.maajakotitalousnaiset.fiFacebook: www.facebook.com/epmkn

30 31

Maa

- jak

otit

alou

snai

setNeuvo 2020 -palvelun puitteissa teimme runsaasti maisema- ja luontokohteiden kartoituksia, ja

uuden tukikauden ympäristösopimusten hoitosuunnitelmat työllistivät myös. Järjestimme maisema- aiheisia luentoja ja kursseja ja esittelimme palvelujamme useissa tapahtumissa (mm. Ähtärin Erä- ja puutarhamessut ja Wasalinen puutarharisteily).

Ensimmäistä kertaa järjestetylle Vuoden maisemateko -kisalle saimme tiedotusvälineissä hyvää näkyvyyttä. Etelä-Pohjanmaan Vuoden maisemateko -palkinnon sai Johannes Laakso Lappajärveltä, kunniamaininnan Hanhikosken maa- ja kotitalousnaiset.

Tarjosimme hygieniakoulutusta sekä tilauksesta että toteuttamalla avoimia testitilaisuuksia. Oman erikoisryhmänsä ovat muodostaneet maahanmuuttajat, joille Ilmajoen opisto on tilannut koulutustilaisuuksia. Pakkausmerkintäkoulutuksen toteutimme syksyllä sähköisenä.

Bussilastillinen maa- ja koti- talousnaisia matkasi huhtikuussa NurinOIkein-risteilylle. Kuvassa ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa näyttää, kuinka valmis-tuu virkkaamalla kaulakoru.

HANKKEET

Piirikeskus ollut mukana toteuttamassa:

- Järjestöhanke (ProAgria Etelä-Pohjanmaa, rahoittajana Etelä-Pohjanmaan Maanviljelys-seuran säätiö)

- Syö hyvää (MKNK, rahoittajana RAY)- Kaurasta kaaliin, muikusta mustikkaan — Pohjolan superruoat lautaselle (MKNK, rahoit-

tajana MMM)- Kasvisaarteen arvoitus leikki-ikäisille (MKNK, rahoittajana MMM) - Missä leipä kasvaa (MKNK, rahoittajana MMM)- Rannat kuntoon — toimintamalli kylien ja asukkaiden käyttöön (MKNK, rahoittajana YM)

Maa

- jak

otit

alou

snai

set

Impin päivää 2015 vietimme Ähtärin eläinpuistossa. Maisemasuunnittelija Marika Turpeinen jakoi siellä puuntaimia istutettavaksi.

Järjestötoiminta

Piirikeskus oli toteuttamassa ProAgria Etelä-Pohjanmaan järjestöhanketta. Lisäksi olimme mukana kahdella järjestöllisellä risteilyllä sekä useissa maakunnallisissa ja paikallisissa tapahtumissa.

Toimme esiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen valtakunnallista teemaa ”Metsästä voimaa” ja tempausta ”Istutamme puun, torjumme ilmastonmuutosta” Impinpäivänä Sudennälkäisten metsäretkellä Ähtärissä yhteistyössä eläinpuiston ja Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen kanssa. ”Miljoona litraa metsämarjoja” -kisassa sekä joukkue- että yksityiskisassa kymmenen parhaan marjan- poimijan joukossa oli kaksi eteläpohjalaista edustajaa.

Olemme tukeneet maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallista historiikkityötä ja kommentoineet aktiivisesti valtakunnallista strategiatyötä. Olemme myös mukana maakunnallisen Naisen Suomi 100 vuotta -produktion valmistelussa. Toimintavuonna ensimmäisen kerran valitun Etelä-Pohjan-maan Vuoden maa- ja kotitalousnaisen tittelin sai Tuula Saarela Laihialta.

30

32 33

ProAgria keskukset valtakunnallisesti

ProA

gria

kes

kuks

et

ProA

gria

kes

kuks

et

Maito-, lihanauta-, ja lammasyritysten palvelut

Tuotosseurannan kehitysprojekti päättyi. Lypsylehmien tuotoslaskenta, tuotosseurannan ohjesääntö sekä raportit uudistuivat. Tuotosseurannan näytteenottoon ja tiedonsiirtoon tuli uutta teknologiaa ja uusia palveluja. Tiineystestien tilaus tuotosseurannan maitonäytteestä oli Valion tuottajille mah-dollista syksystä alkaen.

Ruokinnan ohjaus -palvelun peitto on 55 % tuotosseurantatiloista. Erityisesti hiehojen ruokin-nan suunnittelu kiinnosti. Uusi Tuotannon ohjaus -palvelu auttaa parantamaan tuotannon talou-den lisäksi eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin teemavuotena keskityttiin eläinten ja yrit-täjien hyvinvointiin.

Uutena nurmipalveluna lanseerattiin Säilörehukartoitus. Palvelussa kartoitetaan tilan nurmi- rehutuotannon pullonkaulat ja selvitetään kehityskohteet. Benchmarking-pienryhmätoiminta laajeni, ensimmäiset valtakunnalliset nurmipienryhmät kokoontuivat verkossa.

Neuvo 2020, Maatilojen neuvontajärjestelmää hyödynsivät erityisesti emolehmä- ja lihanautatilat eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen ja luomuun siirtymisen selvittämisessä. Talouslaskelmat ja tsekkilistat kiinnostivat asiakkaita kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa.

Lampaiden jalostus- ja tuotosseuranta kiinnostivat ja järjestelmään liittyi mukaan 100 uutta asiakastilaa. Vuohirekisterihankkeessa selvitettiin vuohien sukutietoja ja tallennettiin niitä tietokan-taan uudella WebVuohi-ohjelmalla.

Maidontuotannon Huippuosaajat -ohjelman 15 uutta valmennettavaa jatkoivat opintojaan. Emolehmä- ja naudanlihan tuotantoon valittiin seitsemän erikoistunutta asiantuntijaa työskente-lemään lihanauta-asiakkaiden kanssa valtakunnallisesti. ProAgria Maito -seminaari kokosi ennätys-yleisön, 200 osallistujaa. Valtakunnalliset lammaspäivät järjestettiin keväällä ja syksyllä.

AVAINTIEDOT 2015

• Koko organisaation yhteinen strategiaprosessi tuotti mission, vision ja visiotavoitteet ja nosti asiakkaat entistä vahvemmin toiminnan keskiöön

• Tuotosseuranta uudistui. Näytteenottoon ja tiedonsiirtoon tuli uutta teknologiaa ja uusia palveluja.

• Neuvo 2020 -palvelut lanseerattiin. Tukipuntarilla tuli todelliseen tarpeeseen arvioimaan tuki-muutoksia järjestelmän muuttuessa.

• Uudet puutarhatuotannon -palvelut PuutarhaKasvu, PuutarhaTuotto ja PuutarhaToiminta lanseerattiin.

• Ensimmäiset valtakunnalliset Benchmarking-nurmipienryhmät kokoontuivat verkossa.• ProAgria Keskusten Liitto valittiin valtakunnallisen Energiatehokkuuden koordinaatio-

hankkeen vetäjäksi.

32

Kuv

a iS

tock

.com

34 35

ProA

gria

kes

kuks

et Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritysten palvelu

Uuden tukikauden käynnistyminen ja siihen liittyvien uusien säädösten ja ehtojen merkitysten avaa-minen tiloille korostui alkuvuonna. Uuden Tukipuntari-palvelun avulla simuloitiin tiloille tukimuu-tosten vaikutuksia tuloihin ja maksuaikatauluihin sekä arvioitiin ympäristökorvauksen ja eläinten hyvinvointikorvauksen mahdollisuuksia tiloilla. Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 -pal-velut kiinnostivat asiakkaita.

Uudistetut kasvintuotannon palvelut, viljatiloille sekä viljaa käyttäville sika- ja siipikarjatiloille suunnatut ViljelyKasvu ja ViljelyTuotto sekä puutarhatiloille suunnatut PuutarhaKasvu, Puutarha-Tuotto ja PuutarhaToiminta otettiin käyttöön. Niiden avulla yrittäjän on mahdollista parantaa kas-vintuotannon kannattavuutta, hallita kustannuksia, turvata tilan toimintaedellytyksiä tulevaisuu-dessa sekä verkostoitua muiden tilojen kanssa.

Tehokkuutta parantavat sähköiset toimintamallit vakiintuivat. Viljelysuunnitelmien teko siirtyi Web-Wisun myötä nettiin. Pelto- ja puutarhakasviasiantuntijoiden välistä tiedonvaihtoa tiivistettiin ajan-kohtaiskatsausten avulla. ViljelyKasvu-erityisasiantuntijoiden verkosto käynnistettiin. Maan raken- teen ja vesitalouden kysymykset nousivat esille ja näitä tukemaan julkaistiin TietoTuottamaan -sar-jassa Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirja.

Neuvo 2020 -palvelut kysyttyjä sikatiloilla

Myös sikatilat hyödynsivät uusia Neuvo 2020 -palveluja aktiivisesti. Tukipuntarin avulla useat sika- tilat pystyivät hakemaan optimaaliset tuet tuotantoonsa. Tilojen heikko taloudellinen tilanne ja markkinoiden epävarmuus vaikuttivat sikatilojen investointeihin.

ProAgria Liha Osaamiskeskus on mukana Eläinten terveys ETT ry:n hallinnoimassa, maa- ja metsätalousministeriön osarahoittamassa ruokaketjun kehittämishankkeessa. Welfare Quality -arviointiin liittyvää yhteistyötä jatkettiin Snellman Lihanjalostus Oy:n kanssa. Osaamiskeskus oli mukana myös Sikavan asiantuntijatehtävissä, sika-asiantuntijaryhmässä ja laatujärjestelmän kehi-tystehtävissä.

Yritys- ja tilipalvelut

Suosituimmat yrityspalvelut olivat liiketoiminnan ja investointien suunnittelu sekä talouteen ja rahoi- tukseen liittyvät palvelut. Uutena palveluna lanseerattiin Investoinnin toteutettavuustutkimus. Se antaa selkeän kuvan yrityksen liiketoiminnan kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksista, mihin suun-nattuna ja mitoitettuna investoinnit kannattaa tehdä. Selvitystä voi hyödyntää myös yritysrahoituk-sen ja investointitukien haussa.

Tili- ja taloushallinnon palveluja kehitettiin konsultoivaan suuntaan. Kassabudjetoinnin palvelut olivat vuoden aikana monipuolisesti esillä. Yrittäjien omistajanvaihdospalvelun sisältöä ja toiminta-tapoja uudistettiin ja erikoistuneiden asiantuntijoiden osaamista ja valmiuksia kehitettiin. Tavoit-teena on vastata kasvavaan kysyntään. Suomen yrittäjistä noin 75 000 on jo ylittänyt 55 vuoden iän.

Maaseutuohjelmaa 2014–2020 valmisteltiin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Keskusten välisenä yhteistyönä suunniteltiin ohjelmaan useita uusia kehittämishankkeita, tärkeimpinä ProYritys-akti-vointihankkeet. Myös yhteistyö Yritys-Suomen seudullisissa yrityspalveluissa jatkui.

Energiatehokkaiden toimintatapojen suunnittelussa ja käyttöönotossa maatiloilla vahvistettiin roolia. Energiasuunnitelmia tehtiin Neuvo 2020 -palveluina. Energia-asiantuntijoiden valmiuksia tuettiin valmennuksilla. Investointiratkaisujen suunnitteluun tuotettiin materiaalia. Energiasuunni-telmista koottiin vertailutietoa tiloilla tehtävän suunnittelutyön pohjaksi. Liitto valittiin valtakun-nallisen Energiatehokkuuden koordinaatiohankkeen vetäjäksi.

Jäse

nasi

akas

leht

i

itua on jäsenasiakaslehti. Sen levikki on vuosien varrella kasvanut. Vuonna 2015 lehden painos oli 11 000 kpl. itua ilmestyy neljästi vuodessa.

35

36 37

Yhte

ystie

dot

2016

Yhte

ystie

dot

2016Toimihenkilöt 2016ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Huhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKI (Etelä-Pohjanmaan elinkeinotalo)Keskus, puhelin (06) 4163 111, fax (06) 4163 448e-mail-osoitteet: etunimi.sukunimi@proagria.fiwww.proagria.fi/ep

JOHTO JA TUKIPALVELUTHaapala Hannu, toimitusjohtaja 043 825 2805Lenkkeri-Tamminen Miia, viestintäpäällikkö 0400 159 118Toppari Juha-Matti, myyntipäällikkö 043 825 2806Perälä Tuula, toimistosihteeri, ilmoittautumiset ja tuotetilaukset 040 706 3386Lokasaari Elina, talous- ja viestintäsihteeri 043 824 7779Öhage Marita, hankepäällikkö 040 689 1060Honkola Tuttu, talouspäällikkö 040 847 4096Huovila Kaarina, asiantuntija, taloushallinto, palkanlaskenta 050 378 1793Ilonen Saija, asiantuntija, taloushallinto, ostoreskontra 040 7035 035Lemettinen Maija, toimistosihteeri 043 824 7780Putula Hannu, IT-asiantuntija 040 510 5965PROAGRIA KASVI-, SIKA- JA SIIPIKARJATILATHonkala Henri, palvelupäällikkö 040 827 7100VILJATILAT ETELÄLeppä Jouni, asiantuntija, kasvintuotanto 0400 361 250Mäenpää Mika, asiantuntija, talous, kasvi-, sika- ja siipikarjatilat 040 528 7922Mäkelä Juha, asiantuntija, kasvintuotanto 0400 267 535Nummijoki Heli, nuorempi asiantuntija, kasvintuotanto 043 826 6773Pennala Tuomas, asiantuntija, kasvintuotanto 043 826 6772Tuomisto Pekka, erityisasiantuntija, kasvinsuojelu, kasvintuotanto 0400 891 889Vihonen Erkki, asiantuntija, luomukasvintuotanto 040 678 7689VILJATILAT POHJOINENAla-Luukko Kaija, asiantuntija, talous, kasvi-, sika- ja siipikarjatilat 040 832 3521Hannonen Jussi, asiantuntija, kasvintuotanto 043 826 6771Luikku Niko, asiantuntija, kasvintuotanto 0400 297 245Luokkakallio Jari, asiantuntija, luomukasvintuotanto, energia 0400 297 235Mäkinen Jari, asiantuntija, kasvintuotanto 040 510 2795Perälä Marja-Leena, asiantuntija, kasvintuotanto 0400 166 200Vihlman Katariina, asiantuntija, kasvintuotanto 040 582 6775PERUNA- JA MARJATILATJaakkola Anna-Kaisa, asiantuntija, kasvintuotanto, peruna 040 525 0375Luoma Markus, asiantuntija, kasvintuotanto, peruna 0400 180 071Raatikainen Arja, erityisasiantuntija, marjatuotanto 050 377 9530Rahko Juhani, asiantuntija, kasvintuotanto, peruna 043 825 0103PROAGRIA MAITO-, LIHANAUTA- JA LAMMASTILATTalvilahti Arja, palvelupäällikkö, toimitusjohtajan sijainen 0400 168 489MAITOTILAT, TOIMIALUE KOKO MAAKUNTALampen Tiina, asiantuntija, tuotosseurannan tekniikka 043 825 2408Mäntyharju Johanna, erityisasiantuntija, ruokinta, teknologia, luomu, maitotilat 040 512 1901Niinistö Anne , erityisasiantuntija, ruokinta, maitotilat 043 825 0522Riihikangas Erkki, erityisasiantuntija, talous, maitotilat 0400 160 041Sillanpää Satu, erityisasiantuntija, ruokinta, teknologia, maitotilat 040 672 4567Soisalo Tiina, erityisasiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 502 5590Tarsia Essi, asiantuntija, kotieläintuotanto, luomu 043 826 6769Vallinhovi Sari, erityisasiantuntija, kasvintuotanto, nurmi 0400 764 217

ITÄINEN MAITO (JÄRVISEUTU, KUUSIOKUNNAT)Hongisto Saila, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat, luomu 0400 497 516Kivisaari Hannu, asiantuntija, kasvintuotanto, nurmi, luomu 0400 798 580Norja Anja, asiantuntija, talous, maitotilat 043 826 6770Paloneva Päivi, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 043 825 6327ETELÄINEN MAITO (SUUPOHJA, JALASJÄRVI, KURIKKA, ILMAJOKI)Kananoja Arja, asiantuntija, kasvintuotanto, nurmi 040 507 0475Kujala Arja, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 759 8618Lämpsä Jarmo, asiantuntija, talous, maitotilat 040 126 3481Mattila-Löppönen Kirsi, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 594 5745Onkamo-Hill Teija, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 481 3818Yli-Rahnasto Auli, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 526 2467POHJOINEN MAITO (KAUHAVA, KYRÖNMAA, LAPUA, SEINÄJOKI)Jääskeläinen Marita, asiantuntija, kotieläin-, nurmituotanto, maitotilat 043 825 4860Minni Marianne, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 040 528 4582Pietilä Mirva, asiantuntija, kotieläintuotanto, maitotilat 043 825 0524Rintamäki Sanni, asiantuntija, maitotilat 043 825 8508LIHANAUTA-, LAMMASTILATAlanco Milla, erityisasiantuntija, lammas- ja vuohituotanto 040 706 0558Hakomäki Sini, asiantuntija, lammas- ja vuohituotanto , luomu 043 825 0526Kraatari Vuokko, asiantuntija, lihanauta- ja emolehmätuotanto 040 169 6557Tanner-Koopmans Urpu, asiantuntija, lihanauta- ja emolehmätuotanto 040 184 8166Viitasalo Marjut, asiantuntija, talous, nauta- ja lammastilat 040 353 0227YRITYS, TUOTANTOTALOUS JA YMPÄRISTÖPajula Timo, palvelupäällikkö 040 503 2650SPV-, TILI- JA YRITYSPALVELUTKuja-Lipasti Olavi, erityisasiantuntija, yhtiöittäminen, omistajanvaihdokset, verotus 040 127 2420Lampinen Samuli, erityisasiantuntija, omistajavaihdokset, kiinteistönarvioinnit 040 526 0147Autio Kaija, asiantuntija, tilipalvelut Kauhava 040 139 5597Harju Ella, asiantuntija, tilipalvelut Kauhajoki, Seinäjoki 043 825 6323Hytönen Leena, asiantuntija, tilipalvelut Seinäjoki 040 584 7559Kallioniemi Satu, asiantuntija, yritys- ja tilipalvelut Seinäjoki 040 848 7759Saari Inkeri, asiantuntija, tilipalvelut Alajärvi 040 554 2669Yli-Hukkala Seija, asiantuntija, kannattavuuskirjanpito, tilipalvelut Seinäjoki 040 580 2258Kallioniemi Kari, erityisasiantuntija, yrityspalvelut 0400 267 384RAKENNUS-, SALAOJA- JA MITTAUSPALVELUTTiinanen Elina, asiantuntija, rakentaminen, rakennussuunnittelu 040 560 9038Keltto Markku, asiantuntija, salaojitus 040 730 9820Laakso Juha, asiantuntija, mittaus, salaojitus 040 526 4930Niemelä Harri, asiantuntija, mittaus, salaojitus 040 544 4510Pirttimäki Heimo, asiantuntija, mittaus, salaojitus 0400 367 212Tiinanen Elina, asiantuntija, rakentaminen, Keski-Pohjanmaa 040 560 9038Väisänen Seppo, asiantuntija, vesitalous 043 825 2810Ylikantola Juha, asiantuntija, salaojitus, rakentaminen 043 825 8510MAA- JA KOTITALOUSNAISETAsunmaa Asta, erityisasiantuntija, ruoka, kotitalous, vs. toiminnanjohtaja 040 592 9226Asunmaa Riikka, maisemasuunnittelija 040 534 9337Turpeinen Marika, maisemasuunnittelija 043 825 2410LIHA OSAAMISKESKUSYliaho Maija, sika-asiantuntija, ProAgria Liha Osaamiskeskus 040 529 0832TRAHTEERI Elinkeinotalon lounas- ja tilausravintola, www.trahteeri.net 043 824 8510

38 39

Taul

ukot

Taul

ukot Keskituotoksen kehitys 2015

Karjoja Lehmiä/ karja

Maito kg

Valk. kg

Rasva kg

Valk. %

Rasva %

EP 2015* 614 44,7 9 245 320 396 3,46 4,29EP 2014 652 42,4 8 744 289 359 3,30 4,10EP 2013 681 40,0 8 654 285 257 3,29 4,13EP 2010 837 32,5 8 656 294 364 3,39 4,20EP 2005 1 178 24,7 8 215 279 345 3,39 4,20EP 2000 1 670 19,3 7 624 259 325 3,39 4,24EP 1995 1 999 15,1 6 776 223 297 3,30 4,39EP 1991 2 037 14,0 6 351 206 282 3,24 4,45EP 1980 5 453 4,40EP 1970 4 638 4,40EP 1955 3 514 4,40EP 1945 2 298 4,00

Koko maa 2015 5 816 39,6 9 438 330 404 3,50 4,28Koko maa 2014 6 180 37,5 9 112 308 377 3,38 4,13Koko maa 2013 6 489 35,3 8 958 301 371 3,36 4,14Koko maa 2010 7 830 29,2 8 886 305 373 3,43 4,19Koko maa 2005 10 962 22,3 8 427 288 354 3,41 4,20Koko maa 2000 15 208 17,8 7 775 264 332 3,40 4,27Koko maa 1995 19 538 14,1 6 923 228 303 3,30 4,37Koko maa 1991 21 433 12,8 6 440 209 285 3,24 4,43Koko maa 1980 5 580 4,40Koko maa 1970 4 660 4,40Koko maa 1955 3 577 4,10Koko maa 1945 2 178 4,10* Tulokset ovat virallisten karjojen tuotoksia. Virallisia karjoja oli Etelä-Pohjanmaalla oli 482.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan maitotilojen kehityslukuja 2015E-P Koko maa

Tuotosseurannassa olevatKarjojen määrä 614 5 816Lehmien määrä 27 822 229 121Lehmiä, kpl/karja 44,7 39,4Luomumaitotiloja 16 102Lehmiä luomutilalla, kpl/karja 79,6 51,3Tuot.seur. lehmien %-osuus 80,2 84,1Tuot.seur.lehmät AY, % 27,0 55Tuot.seur.lehmät HOL, % 41,6 43,4Tuot.seur.lehmät SK, % 1,0 1,2

Virallisten karjojen tuotostulokset*Keskituotos, kg 9 245 9 438Rasva-% 4,29 4,28Valkuais-% 3,46 3,5Keskipoikimakerta 2,30 2,37Poikimaväli, pv 419 413Siem./poikiminen 1,97 1,94EKM, kg/elinpäivä 12,9 13,2* Tuotosseurantakarjojen tuloksista oli 90 % virallisia. Tuotostiedot ovat virallisia jos tiedon laatupisteet ovat > 0 vuosikeskiarvona.

Maidontuotanto kunnittain 2015Maidontuottajia* Muutos Meijeriin lähetetty

2015 2014 2015–2014 litraa litraa/tilaAlajärvi 73 78 -5 20 580 314 281 922Alavus 77 80 -3 19 648 722 255 178Evijärvi 34 35 -1 10 863 504 319 515Ilmajoki 42 46 -4 18 524 927 441 070Isojoki 17 18 -1 3 527 595 207 506Isokyrö 22 24 -2 7 156 694 325 304Jalasjärvi 90 94 -4 37 632 932 418 144Karijoki 16 17 -1 4 410 171 275 636Kauhajoki 96 102 -6 24 094 374 250 983Kauhava 100 105 -5 30 350 083 303 501Kuortane 33 34 -1 14 144 760 428 629Kurikka 53 54 -1 16 831 633 317 578Laihia 10 10 0 2 231 192 223 119Lappajärvi 21 23 -2 4 884 984 232 618Lapua 46 49 -3 11 203 984 243 565Seinäjoki 75 80 -5 19 735 741 263 143Soini 21 21 0 5 269 536 250 930Teuva 20 22 -2 8 160 207 408 010Vimpeli 14 15 -1 3 570 668 255 048Ähtäri 18 19 -1 8 227 768 457 098Etelä-Pohjanmaa 878 926 -48 271 049 789 307 925* Maidonlähettäjiä 31.12.

Keskituotokset kunnittain Etelä-Pohjanmaalla 2015Karjoja Tuotosseuran-

nassa tiloja %Maito kg* Valk %* Rasva %*

Alajärvi 50 68,5 8 963 3,45 4,36Alavus 47 61,0 9 297 3,46 4,30Evijärvi 27 79,4 9 372 3,52 4,26Ilmajoki 30 71,4 9 619 3,51 4,32Isojoki 10 58,8 8 851 3,56 4,51Isokyrö 17 77,3 8 719 3,50 4,39Jalasjärvi 66 73,3 9 457 3,46 4,28Karijoki 13 81,3 9 258 3,51 4,38Kauhajoki 62 64,6 8 846 3,52 4,30Kauhava 80 80,0 9 143 3,50 4,31Kuortane 23 69,7 9 279 3,35 4,18Kurikka 37 69,8 9 004 3,38 4,15Laihia 4 Alle 5 tuottajaaLappajärvi 15 71,4 9 202 3,58 4,53Lapua 29 63,0 8 913 3,46 4,41Seinäjoki 45 60,0 9 363 3,38 4,17Soini 15 71,4 8 838 3,47 4,50Teuva 12 60,0 9 167 3,44 4,27Vimpeli 10 71,4 9 303 3,37 4,14Ähtäri 14 77,8 10 560 3,42 4,34E-P 2015 614 69,0 9 245 3,46 4,29Koko maa 2015 5 816 9 438 3,50 4,28* Tuotosseurannan tulokset ovat virallisten karjojen tuloksia. Virallisia karjoja oli 482.

40

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liitonjohtamisjärjestelmälle on

myönnetty ryhmäsertifikaatti

Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 2, 60220 SEINÄJOKIPuh. (06) 416 3111, faksi (06) 416 3448www.proagria.fi/ep Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa