Embed Size (px)
DESCRIPTION
Kevään numeron aiheina muun muassa odottavien äitien hyvinvointi Intian maaseudulla sekä lasten palveleva puhelin Keniassa.
Citation preview
SUOMEN WORLD VISION 1/2010
ww
w.w
orl
dvis
ion
.fi
ww
w.k
um
mi.fi
ww
w.lahja
ksi
lehm
a.f
iw
ww
.kat
ast
rofi
.fi
Koulutus monipuolistiperheiden ruokavalionSri Lankassa SIVU 20
Palveleva puhelinauttaa lapsia Keniassa
SIVU 11
neuvontaa odottaville äideille Intiassa SIVU 6
W O R L D V I S I O N 1 / 2 0 1 0
ISSN 1797-8157
Vastaava päätoimittaja Tiina Saukko
Päätoimittaja Anna Pollari
Kirjoittajat:
Veera Sydänmaanlakka, Annette Gothóni, Merja
Tikkanen, Leena Piirto, Saara Nokelainen, Mirkka
Nyrhinen, Ulla Tervo, Katri Kaitainen, Christopher
Shore, Mimi ja Kuku
Ulkoasu: Katri Kurisjärvi
Kannen kuva: Veera Sydänmaanlakka,
Intia (2010)
Paino: Painotalo Miktor Oy
Julkaisija: Suomen World Vision ry
Lönnrotinkatu 20, 00120 Helsinki
Puh. 096 818 300 (pvm.)
www.worldvision.fi
12
Sisältö
Tämäkin lehti on
painettu ympäristö-
ystävälliselle paperille
El Salvadorin slummissa tarjoillaan lounaspuuroa
14 Kummityöntekijä Pralobh Ingle tapaa kummilapsia Ambegaonissa
SIVU 6
odottajien tukena
2
World Vision -lehti lähetetään Suomen World
Visionin tukijoille. Suomen World Visionilla on
oikeus käyttää World Vision -lehden tilaajatietoja
perusteltuja käyttötarkoituksia varten henkilötie-
tolain mukaisesti. Tietojen käytön markkinointitar-
koituksiin voi kieltää ilmoittamalla asiasta Suomen
World Visionin asiakaspalveluun.
6 ......... Intia: turvaa odottaville äideille
10 ....... Uganda: Faridah tukee
hiv-positiivisia
16 ....... Kenia: kevät viheriöi
Baringossa
20 ....... Sri Lanka: uusia oppeja
ravitsemukseen
24 ....... Kummin kysymys: kun
kummisuhde päättyy
26 ....... Renacer ja Libertadores –
uusia alkuja Perussa
MUMMILASSA sairastaminen ei ollut hullumpaa. Kerran mummi petasi sängyn keskelle keittiön lattiaa, koska tuhkarokon jälkeinen pahin kuume oli hellittänyt ja toipilaan piti saada seuraa.
MUMMIT, PAPAT, ÄIDIT JA ISÄT kaikkialla maailmassa haluavat hoitaa sairaita lapsiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu menettää lapsi sairaudelle, joka olisi parannettavissa oikealla hoidolla, jos siihen vain olisi mahdollisuus.
MAAILMASSA KUOLEE JOKA PÄIVÄ 24 000 alle 5-vuotiasta lasta – 99 prosenttia heistä kehitysmaissa. Iso osa näistä lapsista menehtyy ennaltaehkäistävissä tai hoidettavissa oleviin sairauksiin. Malariaan auttaisivat malariaverkot, ripuliin hyvä hygienia ja puhdas vesi. Useimpia sairauksia vastaan on olemassa lääkkeet ja rokotteet.
PALJON ON TEHTÄVISSÄ pelkästään koulutuksenkin keinoin – opettamalla, näyttämällä ja kannustamalla. Mutta myös varoja tarvitaan: terveyspalveluiden lisääminen, asiantuntijoiden palkkaaminen, lääkkeet, rokotukset ja puhdas vesi ovat kaikki tarpeellisia lasten terveyden edistämiseen tähtäävässä työssä.
LAPSIKESKEISENÄ JÄRJESTÖNÄ toimintamme paino-pisteenä on etenkin pienten lasten terveyden edistäminen ja lapsikuolleisuuden vähentäminen. World Vision on mukana vähentämässä lapsikuolleisuutta kolmannekseen seuraavan viiden vuoden aikana YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti.
TERVEET LAPSET SAAVAT HYVÄN ALUN elämälleen. He ovat yhteiskunnan tulevaisuus. Hyvinvoivat lapset ja nuoret osallistuvat yhteisön kehittämiseen, jaksavat käydä koulua sekä hankkia vanhempana ammatin ja toimeentulon.
TEIDÄN TUELLANNE Suomen World Visionin on mahdollista luoda tehokasta ja kestävää kehitystä kaikissa ohjelmissa ja erityishankkeissa. Verkostomme kautta vaikutamme lasten terveyteen maailmanlaajuisesti.
Parhain terveisin,
Tiina SaukkotoiminnanjohtajaSuomen World Vision
PS
Myös R-kioskit eri puolella Suomea ovat mukana edistämässä
lasten terveyttä: tulevana kesänä jokaisesta Ärrävesi-pullosta
lahjoitetaan 20 senttiä Sri Lankassa sijaitsevaan Kalpitiyan
aluekehitysohjelmaan. Tuella parannetaan puhtaan juoma-
veden saatavuutta alueella.
PÄÄKIRJOITUS
Terveyttäkaikille lapsille
3
HAITIN MAANJÄRISTYS
4
6-VUOTIAS REGINA CASTELE OLI PALAAMASSA koulusta, kun maanjäristys iski hänen kotikapunkiinsa Port-au-Princeen viime tammikuussa. Perheen koti tuhoutui, joten nyt hän asuu monen muun haitilaisen tavoin teltassa. Juoma- ja käyttövedestä on suuri puute. Perhe käyttää muun muassa vaatteiden pesuveden moneen kertaan.
Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana World Vision on toimittanut hätäapua noin 1,8 miljoonalle haitilaiselle. Työ maassa jatkuu kuitenkin vielä pitkään. World Vision osallistuu muun muassa pysyvien asuntojen jälleenrakennukseen, puhtaan veden saatavuuden parantamiseen sekä toimeentulomahdollisuuksien edistämiseen ja lasten-suojeluun.
Suomen World Visionin kautta on lahjoitettu Haitiin 260 000 euroa. Lahjoittaa on voinut monin tavoin – esimerkiksi keräyslippaisiin Tiimari-ketjun liikkeissä eri puolilla maata.
Lämmin kiitos kaikille Haitin maanjäristyksen uhreja tukeneille.
K U V A : John Kisimir/World Vision 2010
5
Aurinko paahtaa pilvettömältä tai-vaalta. Kirkkaan turkoosin väri-sen talon oveen koputetaan.
– Swati täällä, onko teillä hetki aikaa? Tulin katsomaan nuoren äidin ja pie-nokaisen vointia, tulija kysyy. Swati Jadhav, 32, otetaan iloisesti vastaan. Hän on vapaa-ehtoisena kyläterveystyöntekijänä tuttu ja turvallinen henkilö kaikille Estewadin kylän naisille.
Swati valittiin terveystyöntekijäksi neljä vuotta sitten. Alku ei ollut helppo tai yksin-kertainen:
– Olin aiemmin vapaaehtoisena sairaalas-sa: jaoin lääkkeitä ja avustin sairaanhoitajia. Ennen työni aloittamista olin kuitenkin hy-vin epävarma, sillä minulla ei ollut varsinais-ta koulutusta. En osannut kuvitella, miten osaisin jutella luontevasti vaikeista asioista naisten kanssa, Swati muistelee avoimesti.
Swati kävi World Visionin järjestämän terveyskoulutuksen, jossa opeteltiin pe-rusasioiden lisäksi myös kommunikointia: kuinka lähestyä arkoja aiheita. Koulutuksen, työkokemuksen ja hyvän palautteen jälkeen Swati on saanut itseluottamusta ja työ sujuu hyvin.
Swati kiertää talosta taloon päivittäin noin kahden tunnin ajan. Hän on myös osa-aikaisena postin palveluksessa ja toimittaa samalla kierroksella postiasioita.
Asenteiden muutosVielä kymmenen vuotta sitten ambegaonlai-nen nainen synnytti jopa 12 lasta. Vanhem-milla ei riittänyt kaikille ruokaa puhumat-takaan, että jokainen olisi päässyt kouluun. Lapset joutuivat väistämättä eriarvoiseen asemaan. Nyt lapsiluku on laskenut kah-teen.
– Ajat ovat todella muuttuneet. Ennen
lapset menivät naimisiin. Oli kiire, koska pelättiin sairastumista, ruokaa ei riittänyt koko perheelle ja vahvat uskomukset ohja-sivat elämäämme. Tilanne on muuttunut, sillä nyt naimisiin mennään vasta paljon 18 ikävuoden jälkeen ja myös tytöt menevät kouluun. Perhesuunnittelu on osa arkipäi-vää, eikä siinä ei ole mitään hävettävää tai pelättävää, kylän vanhin Kantabai Dhunda
Kengale kertoo.
Lapsi ei ole aina ollut tervetullut köyhiin oloihin. Kymmenisen vuotta sitten raskaana ollut nainen ei saanut erikoiskohtelua. Naiset eivät osanneet pitää huolta itsestään, eivätkä he ymmärtäneet syödä oikein ja riittävästi. Muu perhe ei myöskään huomioinut odot-tavien äitien tarpeita: elämä jatkui yhdeksän kuukauden aikana normaalisti. Ylimääräistä rauhaa tai lepoa ei ollut tarjolla.
– Töitä jatkettiin viimeiseen asti ja 10 päivää synnytyksen jälkeen täytyi palata ta-kaisin fyysisesti kuormittaviin töihin. Nyt tulevan äidin lepo alkaa noin kuukautta ennen laskettua aikaa ja hän palaa takaisin
normaalirutiineihin vasta 3–4 kuukauden kuluttua, Swati kertoo.
Vastasyntyneelle vain sokerivettäMoni ambegaonlainen lapsi syntyi aiemmin kehitysvammaisena äidin riittämättömän ravinnon vuoksi. Yksipuolinen ruokavalio koostui usein vain yhdestä viljasta, hirssistä. Nyt äidit ymmärtävät monipuolisen ravin-non merkityksen: mahdollisimman vähällä selviämistä ei pidetä enää urheana, sillä seu-raukset ymmärretään.
Tänään raskaana olevien naisten ruoka-valio sisältää maitoa, muita viljoja, vihreitä vihanneksia sekä proteiininlähteitä kuten kananmunia. Muutos näkyy suoraan lasten terveydessä: 10 vuotta sitten vastasyntyneen paino oli keskimäärin 2–2,5 kiloa. Nyt pai-no on noussut 2,5–3,5 kiloon.
Myös eräs lapsen terveyttä heikentävä vanha uskomus on saatu syrjäytettyä. Vasta-syntyneelle ei annettu ensimmäisten kolmen päivän aikana rintamaitoa, sillä sen uskottiin olevan pahaksi lapselle. Maito heitettiin pois ja lapsi sai vettä, johon oli välillä sekoitettu sokeria. Nyt vauvat saavat rintamaitoa jo en-simmäisen elintuntinsa aikana.
– Lasten terveys on parantunut merkittä-västi. Äidit osaavat antaa lapsille oikeanlais-ta ravintoa. Aiemmin perheen pienimmät lapset saivat pitkään vain lehmänmaitoa, ei mitään kiinteää. Lapset kärsivät erityises-ti ripulista. Nyt vauvojen kiinteä ruokinta aloitetaan noin seitsemän kuukauden iässä, useimmiten riisipohjaisella kasviskeitolla, Swati kertoo.
Lapsikuolleisuus on laskenut dramaat-tisesti: vielä kymmenen vuotta sitten noin puolet vastasyntyneistä ei selviytynyt. Nyt lapsikuolleisuus on laskenut kymmeneen prosenttiin.
T E K S T I J A K U V A T : Veera Sydänmaanlakka
Turvaaodottaville äideille
Estewadin kylässä Ambegaonissa Swati Jadhav huolehtii odottavien äitien ja vastasyntyneiden hyvinvoinnista. Hänen luokseen voi tulla niin isojen kuin
pieneltäkin tuntuvien murheiden kanssa. Lapsikuolleisuus on laskenut kylässä jyrkästi. Vielä kymmenen vuotta sitten perheeseen syntyi jopa 12 lasta,
nyt lapsia saadaan yksi tai kaksi.
INTIA
Vielä kymmenen vuotta sitten noin puolet vastasyntyneistä ei selviytynyt. Nyt lapsikuolleisuus on laskenut kymmeneen prosenttiin.
6
Terveystyöntekijä luo yhteisöllisyyttä naisten välille, sanoo Nanda Dattu Rongte.
7
– Aiemmin naiset synnyttivät kotona. Sairaalaan ei menty koskaan. Asioista ei tie-detty, niistä ei osattu, eikä haluttukaan pu-hua. Se on ollut naisille erittäin turhauttavaa aikaa. Kaikki on täytynyt pitää itsellään.
Nyt useimmat alueen naiset saapuvat kli-nikalle synnyttämään. Apua on vaikea saada perille kotisynnytyksiin, jos niiden aikana ilmenee komplikaatioita. Kyliin saattaa olla matkaa jopa 20 kilometriä jyrkkää vuoristo-polkua, jota pitkin ei autolla pääse.
Synnytyksen jälkeen Swati käy lapsen ja äidin luona vielä noin neljä kertaa tarkasta-massa, että molemmat voivat hyvin. Vauvan tiedot kirjataan tarkasti ylös ja niitä verra-taan ohjetaulukkoon, jotta saadaan selville, onko kehitys normaalia. Jos jotain poikkea-
Seurantaa ennen ja jälkeenSwati kerää kaikkien kylän raskaana olevien naisten tiedot ylös: nimi, koulutus, minkä ikäisenä naimisiin, ammatti, muut lapset, onko raskaus aiemmin keskeytynyt ja miksi. Näihin kysymyksiin vastaaminen tekee vä-lillä kipeää, ja Swati joutuu hyödyntämään kaiken oppimansa saadakseen naiset luotta-maan itseensä.
Swati tapaa raskaana olevat naiset kuu-kausittaisilla kotikäynneillä ja seuraa, että kaikki sujuu hyvin. Hän esimerkiksi kysyy, mitä töitä nainen on tehnyt ja kuinka pal-jon. Hän pitää myös ryhmäneuvoloita, jois-sa hän kertoo kuvien avulla raskaudesta sekä äidille ja vauvalle tärkeistä asioista ennen ja jälkeen synnytyksen.
vaa esiintyy, Swati ottaa yhteyttä lääkäriin ja järjestää joko koti- tai sairaalakäynnin.
Rohkaistuneita naisiaSwati on tärkeä tuki odottaville ja erityisesti nuorille äideille. Oma perhepiiri on Intiassa tärkeä, mutta nuori nainen ei aina uskalla kysyä kaikkea omalta anopiltaan tai edes äi-diltään. Swati on puolueeton henkilö, jolle voi uskoutua ja kertoa iloista sekä suruista.
– Swati käy usein luonamme, opastaa ja neuvoo. Hän on iso turva meille kaikille ja hän luo naisille yhteisöllisyyden tunnetta. Hän on myös hyvä perheongelmien ratkai-semisessa. Hänelle uskaltaa puhua. Ilman omaa terveystyöntekijää en tietäisi, keneltä kysyä. Olisinkin varmaan hiljaa, äiti Nanda
Swati (oik.) kertoo raskaudesta sanoinja kuvin.
Neuvolakirjan vasen sivu on äidin jaoikea lapsen merkintöjä varten.
8
AMBEGAON
Savita Vaubhay Mechkar, 24, on seitsemännellä kuulla raskaa-na. Tytär Purva, 1,5, nauraa ja vetää äidin huivista saadakseen huomiota.
– Raskausaikani on sujunut hyvin. Minulle on erittäin tär-keää tietää, että voin mennä vaikka keskellä yötä Swatin luo, jos tulee hätä. Hänen antamansa henkinen tuki on korvaamatonta.Savita asuu yhdessä aviomiehensä, tämän vanhempien, miehen veljen ja tämän perheen kanssa: talouteen kuuluu kaikkiaan 12 henkeä.
– Koko perhe huolehtii voinnistani ja kaikki ovat hyvin huo-maavaisia, Savita kertoo.
Nuori äiti naurahtaa hyväntahtoisesti ja kertoo ymmärtävän-sä, miten erilaista lasten hankkiminen hänen lapsuudessaan on ollut.
– En toivoisi 12 lasta, sillä en pystyisi tarjoamaan kaikille sitä, mitä haluaisin. Tahdon, että lapseni pääsevät kouluun ja opiskelemaan.
Savitalle Swati on korvaamaton
Dattu Rongte, 32, toteaa. Estewadin kylän asenteiden kokonaisval-
tainen muutos näkyy rohkeissa naisissa. He eivät enää jää taka-alalle, vaan huolehtivat omasta ja perheidensä hyvinvoinnista.
– Vielä kymmenen vuotta sitten olisim-me juosseet karkuun näin avointa tilaisuutta. Nyt on luontevaa ja helppoa puhua naisten asioista, synnytyksestä, imetyksestä tai saira-uksista, myös miesten kuullen. Ilmapiiri on todella muuttunut avoimemmaksi, Kanta-bai Dhunda Kengale kertoo äänekkäästi ja saa paikalla olevat miehet melkein punastu-maan. Naiset vain hymyilevät leveästi.
* Ambegaonin aluekehitysohjelma käyn-
nistyi vuonna 1995.
* Ohjelman tavoitteena on parantaa
lapsen ja hänen koko elinyhteisönsä
koulutusta, ravitsemusta, terveyttä,
toimeentuloa ja osallistumismahdolli-
suuksia.
* Viljelyolosuhteiden ja vedenjakelun
kehittyminen on ratkaisevasti edistänyt
alueen elinkelpoisuutta: yhä useampi
perhe saa riittävän toimeentulon ja mo-
nipuolisemman ravinnon kotiseudultaan.
* Nykyään liki 98 % lapsista käy peruskou-
lua ja suhtautuminen tyttöjen koulutuk-
seen on merkittävästi myönteisempi.
Pakistan
Myanmar
Nepal
INTIA
Sri Lanka
9
Hymyileväinen Faridah Na-
kilanda on toiminut WorldVisionin tukemana kyläter-veystyöntekijänä jo kymme-
nen vuotta. Varsinaiselta ammatiltaan hän on maanviljelijä.
Kituntulainen Faridah neuvoo kylänsä asukkaita erilaisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Hän ohjaa tarvittaessa ihmisiä lääkärille ja kuljettaa heille lääkkeitä terveys-keskuksesta. Myös hygieniakoulutus kuuluu terveystyöntekijän työhön.
Yksinkertaisilla toimilla voidaan ehkäistä esimerkiksi malariaa.
– Verkon alla nukkuminen, turhien pen-saiden ja puskien leikkaaminen pihapiiristä sekä seisovien vesien pois kaataminen, Fari-dah listaa ohjeitaan.
Yksi tärkeimmistä kohderyhmistä omas-
sa kotikylässä on kuitenkin hiv-positiiviset. – Heidän auttaminen on tärkeää jo siksi,
etteivät ihmiset olisi niin huolestuneita sai-raudestaan. Huolet voivat jopa tappaa ihmi-sen, hän sanoo.
Läheiselle pihalle on kokoontunut jouk-ko ihmisiä. Faridah kertoo, että heidän jou-kossaan on hiv-positiivinen mies, jonka hän sai taivuteltua hoitoon ja saattoi siten pelas-taa miehen hengen.
Faridahin mukaan tämä mies ei ole ainoa tapaus, vaikka asenteet ovatkin muuttuneet parempaan suuntaan. Kylän miehet käyvät entistä useammin testeissä ja hakeutuvat en-tistä innokkaammin hoitoon.
Kävellen hoidettavien luokseFaridahilla on yleensä kerrallaan noin seit-semän potilasta, joita hän tapaa iltapäivisin
maatöiden jälkeen. Osaa potilaista hän ta-paa vain kerran kuussa, toisia joka päivä.
– Kulkeminen on suurin haaste, sillä usein on yksinkertaisesti käveltävä. Matkat ovat muutaman kilometrin suuntaansa.
Jokaisessa kylässä on kolme terveystyönte-kijää. Yhteensä Kituntun alueella toimii kym-meniä vapaaehtoisia valistajia. World Vision kouluttaa heitä yhteisissä tapaamisissa, joita järjestetään noin kerran kuukaudessa.
– Joskus ihmiset ovat ensin kovapäisiä, mutta ajan myötä ottavat opit omakseen. He tulevat jopa itse hakemaan neuvoja, jot-ka ovat ensin torjuneet, Faridah kertoo.
Hän aikoo jatkaa terveystyötään myös tulevina vuosina.
– Koska minut on valittu tähän tehtä-vään, haluan kantaa tämän vastuun.
UGANDA
Faridah tukeehiv-positiivisiaUgandassa
T E K S T I J A K U V A : Saara Nokelainen
Faridah Nakilanda
* Suomen World Visionin oh-
jelmissa ja hankkeissa työhön
osallistuvat myös paikalliset
vapaaehtoiset. Terveystyössä
heillä on tärkeä rooli terveys-
tiedon lisäämisessä erityisesti
syrjäisemmillä seuduilla.
* Vapaaehtoiset terveystyöntekijät
kertovat hygieniasta, ravinnosta,
raskauteen ja äitiyteen liitty-
vistä asioista sekä sairauksien
ehkäisystä ja hoidosta. Heiltä saa
myös lisätietoa olemassa olevista
terveyspalveluista sekä tervey-
teen liittyvistä oikeuksista.
* Monissa maissa koulutetut
terveydenhuoltoalan työnte-
kijät keskittyvät kaupunkeihin.
Maaseudulla palveluita on
vähemmän. Esimerkiksi Ugan-
dan maaseudulla kätilö tai muu
koulutusta saanut henkilö on
läsnä vain 37 prosentissa synny-
tyksistä.
* Suo
UGANDA
Tansania
Kongo
Ke
nia
Sudan
10
• Childline eli lasten palveleva puhelin
perustettiin Keniassa vuonna 2006.
Suomen World Vision ryhtyi tukemaan
toimintaa vuonna 2008, jolloin aloitet-
tiin myös alueellisten puhelinkeskusten
suunnittelu.
• Suomen World Visionin tukemassa
Eldoretin puhelinkeskuksessa työsken-
telee kuusi vapaaehtoista päivystäjää.
Myös alueen lastensuojeluviranomaisia
ja terveysministeriön työntekijöitä on
koulutettu. Samalla on luotu yhteydet 90
alueella toimivaan yhteistyökumppaniin,
joiden luo soittajia voidaan tarvittaessa
ohjata.
• Childline -järjestön toimintaa tukevat
myös muun muassa SOS-lapsikylät (SOS
Children’s Villages) sekä IOM (Interna-
tional Organization for Migration).
Valitettavan harva kenialaislapsi on tietoinen oikeuksistaan ja siitä, mistä saa apua erilaisissa hätätilanteissa. Palveluita tai tu-
kea on usein etsittävä hankalasti eri paikois-ta – jos niitä on ylipäätään tarjolla omalla asuinseudulla.
Tilannetta helpottaa vuonna 2006 perus-tettu ilmainen tukipuhelin, jossa Childline -järjestön koulutetut päivystäjät vastaanot-tavat puheluita kaikkialta Keniasta.
Päivystäjät kuuntelevat soittajien huolia, neuvovat pulmatilanteissa sekä tiedottavat lapsen oikeuksista ja soittajien lähellä toi-mivista lasten ryhmistä. Lisäksi he ohjaavat tarvittaessa lääkärin tai lastensuojeluviran-omaisen luo. Jos kyseessä on hätätilanne, Childlinen työntekijä voi myös pyytää vi-ranomaista puuttumaan tilanteeseen.
Palvelua käynnistettäessä monet epäili-vät lasten kykyä esittää asiansa puhelimen välityksellä. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä jo aivan alkuvaiheessa soittoja vastaanotettiin 30 päivässä. Puhelinnumero oli vielä tuolloin vaikeasti muistettava 11 numeron sarja. Vuonna 2007 Kenian liiken-neministeriö myönsi linjalle hätätilanteisiin tarkoitetun lyhytnumeron. Viime vuonna
puheluita vastaanotettiin jo noin 900 päi-vässä.
– Lapset lainaavat useimmiten vanhem-pien kännyköitä. Siinä ei ole vaikeuksia, sillä puhelut ovat ilmaisia ja kännykät ovat yleisiä myös maaseudulla, kertoo Childlinen toi-minnanjohtaja Irene K. Nyamu Nairobin toimistossa.
Lapsia huolestuttaa väkivalta– Keskustelu etenee aina lapsen ehdoilla. Asia pyritään käsittelemään yhden puhelun aikana, koska lapsi ei aina soita toista kertaa. Neuvontatilannetta helpottaa usein se, ettei-vät lapset näe vastaajaa, K. Nyamu kertoo.
Linjalle soittavat lasten ohella myös ai-kuiset, jotka raportoivat lapsiin liittyvis-tä väärinkäytöksistä. Lapsia huolestuttaa useimmiten väkivalta, heitteillejätöt, koulun keskeytyminen ja töihin pakottaminen.
– Alle 12-vuotiaat soittavat saadakseen tietoa lasten oikeuksista sekä esimerkiksi
oppilaiden ruumiillisen kurituksen lain-mukaisuudesta. Yli 12-vuotiaat soittavat valitettavan usein kertoakseen kokemastaan hyväksikäytöstä, kertoo puheluihin vastaava Esther.
Yksi puhelu voi kestää jopa tunnin. Pal-velun kehittämiseksi kaikki tukipuhelimeen tulevat soitot luokitellaan ja tiedot lisätään tietokantaan.
Palvelua on tehty tutuksi eri puolilla Ke-niaa muun muassa kouluvierailuilla, jaka-malla tarroja ja julisteita sekä osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Suomen World Vi-sionin tuella toteutettiin North riftin alu-eella menestyksekäs radiokampanja, jonka jälkeen soittojen määrä lisääntyi selvästi.
– Tulevaisuuden haaste on palvelevan puhelimen saaminen yhä useamman ke-nialaislapsen ja nuoren ulottuville, Irene K. Nyamu kertoo.
Suomen World Vision tukee Eldoretin kaupunkiin toukokuun puolessa välissä ava-tun keskuksen toimintaa. Keskuksesta hyö-tyvät muun muassa Mogotion ja Meibekin kehitysohjelmien alueella asuvat lapset.
KENIA
Haloo, onkopalveleva puhelin?
T E K S T I : Anna Pollari * K U V A : Ulla Tervo
KENIA
Tansania
Uganda
Etiopia
So
ma
lia
usususususkekekekekekeekkkeskssss
–titititititiietetetetete oaooaoaoo
n n lylylyyhh
11
50 sentin puurolounasmaistuu kaikenikäisille.Makua muunnellaan hedelmilläja vihanneksilla.
12
Limassa El Salvadorin slummin naisten keittiössä käy kuhina. Eucaliptos-yhteisön vapaaehtoiset ottavat vastaan kippoja äideiltä ja
lapsilta, kauhovat puuroa ja punnitsevat tar-kasti ruoan määrän. Yhteiseen taulukkoon merkitään rasti, kun lapsi on saanut annok-sensa.
Keittiöpisteenä toimivan varaston ul-kopuolella istuu ja seisoo lapsia syömässä. Muutamat ovat vielä niin pieniä, että he tarvitsevat äitiensä apua. Kaikki vaikuttavat pitävän ruoasta.
– Keittiön toimintaan osallistuu 57 nais-ta. Joka arkipäivä töissä on kolme vapaaeh-toista, naistenryhmän puheenjohtaja Reyno
Wya Bautista kertoo. Tarjolla on ravintorikastettua mazamor-
ra-puuroa. Maissipohjaisen puuron makua muunnellaan hedelmillä ja vihanneksilla.
Perheet maksavat 50 senttiä annokselta. Yh-teensä ohjelmaan osallistuu noin 100 lasta.
– Seuraamme ohjelmaan osallistuvien lasten kasvua ja painoa. Merkitsemme ylös, kun he ovat käyneet syömässä oman annok-sensa, Reyno kertoo.
– World Visionin tuella olemme järjestä-neet perheille koulutuksia ravitsemuksesta. Lasten paino on lähtenyt nousuun hienosti ja aliravittujen määrä on vähentynyt.
Myös Reynon omat lapsensa ovat muka-na ravitsemusohjelmassa.
– Kolme lastani olivat kaikki aliravittuja. Perheemme ruokavalio on nyt monipuoli-sempi kuin ennen ja kaikki voivat parem-min, hän jatkaa.
– Tämä on hyvää, 4-vuotias Gadiel sa-noo. Hänen äitinsä Alicia kertoo, että he käyvät keittiöllä joka päivä.
– Emme asu kaukana, joten tänne on helppo tulla. Olen oppinut todella paljon erilaisista ruoista, mikä on hyvää ja mikä pa-haa lapselleni.
Kun ruoka on syöty, lapsilla on jo lei-kit valmiina. Toiset täyttävät tyhjiä pulloja hiekalla, toiset taas liukuvat alas rinnettä tai juoksevat toistensa perässä. Äidit istuskele-vat keskustelemassa. Huomenna tavataan uudestaan.
T E K S T I J A K U V A T : Annette Gothóni
– Tämä on auttanut meidänkin Annaa voimaan paremmin, kertoo Angela sylissään kaksivuotias tyttärensä.
Gadiel (oik.) ystävineen lusikoi mielellään Reynon ja muiden rouvien keittämää puuroa.
PERU
EcuadorKolumbia
Brasi l ia
Bol iv ia
PERU
EL SALVADOR
* Suomen World Vision käynnisti El
Salvadorin aluekehitysohjelman vuonna
2006 yhteistyössä Perun World Visionin
kanssa.
* Työtä tehdään Villa El Salvadorin ja Villa
Maria del Triunfon slummeissa Perun
pääkaupungissa Limassa.
* Ohjelman avulla parannetaan lasten ra-
vitsemustilannetta, hygieniaa ja terveyt-
tä. Lisäksi tuetaan koulutusta sekä lasten
ja nuorten osallistumismahdollisuuksia.
* Yli 1500 suomalaisella on kummilapsi El
Salvadorin ohjelman alueella.
Tämä on hyvää! ¡Que rico!
13
Erilaiset työtehtävät,yhteinen tavoite
WORLD VISION
Pamela Wamalwa, Meibeki, Kenia
Aloitin Meibekin aluekehitysohjelman johtajana helmi-kuussa 2010. Tehtäväni on varmistaa, että tällä alueella tapahtuu kehitystä ja myönteistä muutosta. Haluamme tukea jokaista lasta toteuttamaan elämän mahdollisuuksia.
Kolmen lapsen äitinä olen aina halunnut auttaa lapsia heidän elinyhteisöistään käsin. Asun työalueellani ja viih-dyn täällä hyvin.
Päiväni alkaa toimiston yhteisellä aamuhartaudella ja sen jälkeen käymme lyhyesti läpi päivän työt ja suunnitel-mat. Seuraan hankkeiden edistymistä ja pidän koulutuksia.
Kenttäkäynteihin kuluu paljon aikaa, 2–5 tuntia päivässä. Niihin mahtuu paljon keskusteluja ajankohtaisista asi-oista, haasteista ja siitä, miten niihin voidaan vaikuttaa. Teemme paljon yhteistyötä alueen asukkaiden, valtion virkamiesten ja poliittisten johtajien kanssa.
Myöhemmin palaan vielä toimistoon, jossa odottavat erilaiset raportit, sähköpostit, palaverit ja talousasiat.
Olen ylpeä siitä, että olen mukana Meibekin ohjelmas-sa tekemässä työtä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Positiivisen muutoksen seuraaminen on parasta työssäni. Kierrän kohteissa tapaamassa myös perheitä. Iloitsen, kun lapset pääsevät kouluun ja hymyilevät.”
14
Benjamin BoigorMeibeki, Kenia”Työskentelen vesiteknikkona aluekehitysohjelman vesihank-keessa. Vastaan 42 kilometriä pitkän vesijohtoverkoston tek-nisestä toteutuksesta. Paikallisen vesiosuuskunnan vapaaehtoiset huolehtivat varsinaisesta rakentamisesta. Tapaan sään-nöllisesti yhteistyökumppaneina toimivia putkimiehiä ja muurareita.
Työni tarjoaa haasteita, se on tässä kaikkein parasta. Haluan tehdä työtä ruohonjuuritasolla ja nähdä ihmisten elämän oikeasti muuttuvan. Täällä siihen on mahdolli-suus, kun puhdas vesi saadaan vähitellen yhä useamman meibekiläisen ulottuville.”
Lue lisää työntekijöidemme arjesta
www.worldvision.fi /media/artikkelit
Katso kummivastaava Karina García Uriben videotervehdys
Kolumbiasta:
www.worldvision.fi /kohdemaat/kolumbia/nace-la-esperanza
Delqui Barrios,Vida en Abundacia, Kolumbia”Vapaaehtoisena haastattelen ja kerään tietoa hankealueella, koulutan muita äitejä perhesuun-nittelussa, jaan tietoa hivistä jaaidsista sekä lasten oikeuksista.
Olen viiden lapsen yksinhuoltajana tehnyt paljon töi-tä, jotta he kaikki voivat käydä koulua. Jaan oppimaani tietoa mielelläni eteenpäin. Naapurilla saattaa olla vielä-kin vaikeampaa, ja minun tulee olla kiitollinen omasta tilanteestani. Rakastan työtäni: olen ansainnut yhteisön luottamuksen ja ihmiset osaavat pyytää minulta apua.”
Oscar Boije,Turku, Suomi”Olen toiminut viiden vuoden ajan kirjeenkääntäjänä sekä Suo-messa että Kolumbiassa. Vietin puoli vuotta opiskeluvaihdossa Bogotassa. Ilmoittauduin avuk-si World Visionin toimistolla ja käänsin satoja kirjeitä opiskelujeni ohella.
Ryhdyin vapaaehtoiseksi, sillä tunsin, että voisin tehdä enemmänkin. Vaikka opinnot välillä painavat päälle, aina löytyy hetki aikaa auttaa. Tiedän, että joka kerta kun yksi kirjeistäni avataan ja luetaan, jollakin puolella maailmaa ihmiset hymyilevät ja ovat onnellisia.”
Nanda BugaleAmbegaon, Intia”Vierailen jokaisen kummilapsen luona säännöllisin väliajoin ja toi-min World Visionin kummityön-tekijän yhteyshenkilönä hänen ja kyläni kummilasten välillä. Var-mistan, että kaikki kummilapset voivat hyvin, autan heitä kirjeenvaihdossa ja vietän aikaa heidän kanssaan. Tapaamme kuukausittain Ambegaonin alueen vapaaehtoisten ja World Visionin työntekijöiden kanssa; jaamme tietoa, kerromme onnistumisistamme ja kannustamme toisiamme.”
Pralobh IngleAmbegaon, Intia”Parasta työssäni on ehdottomas-ti lasten kohtaaminen. Tehtävii-ni kummityöntekijänä kuuluu muun muassa kirjeenvaihdon valvominen ja käyn säännöllisesti perheissä tapaamassa kummilap-sia. He ovat välittömiä ja rehellisiä, heistä saa paljon voi-maa. Jokainen meistä voi oppia paljon lapsilta.
Taisteleminen köyhyyttä vastaan ei ole helppoa. Ihmis-ten itse täytyy haluta muutosta, me emme voi tehdä kaik-kea heidän puolestaan. Olen onnellinen, että olen saanut mahdollisuuden tehdä oman osani muiden auttamiseksi.”
Maruja de la Vega BravoEl Salvador, Peru”Vapaaehtoisena osallistun mo-neen eri toimintaan: kummilas-ten kehittymisen seuraamiseen, vuosiraporttien tekemiseen, ter-veyskampanjoihin ja lasten ryh-miin. Autan missä voin.
Perheet ja lapset motivoivat minua tähän työhön. Muutokset lapsissa ovat paras kiitos.
Esimerkiksi lasten ryhmiin osallistuneet lapset ovat muuttuneet paljon lyhyessä ajassa: nykyään he arvostavat muita ja kuuntelevat muiden ajatuksia.
Lapsille on tärkeää, että heillä on fi ksua tekemistä myös koulun jälkeen. Alueellamme on nuorisoryhmiä, jotka myyvät huumeita ja tekevät rikoksia. Jos lapsilla ei ole turvallista paikkaa missä olla, he saattavat ajautua näi-hin ryhmiin.”
Christian Tohalino ReáteguiEl Salvador, Peru”Vastaan lastensuojeluun, lasten osallistumiseen ja kummiusasioi-hin liittyvistä toiminnoista. Aloi-tan työni toimistolla yhdeksältä lukemalla sähköpostit ja valmis-tautumalla päivän tapahtumiin. Yritän päästä yhteisöön mahdollisimman pian, sillä viihdyn siellä paremmin kuin tietokoneen äärellä.
Työ eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten, lasten, nuor-ten, aikuisten ja johtajien kanssa on todella kiinnostavaa. Jokainen päivä on erilainen. Siihen kuuluu esimerkiksi vierailuja lasten ryhmiin, vanhempien ja vapaaehtoisten koulutusta ja paikallisten viranomaisten tapaamisia.”
15
KENIA T E K S T I : Anna Pollari * K U V A T : Mikko Nupponen
Baringossa Kevät viheriöi
* Suomen World Vision käynnisti ravitsemusohjelman Baringossa Luoteis-Ke-
niassa vuoden 2009 alussa. Miljoonat kenialaiset ovat kärsineet ruokapulasta,
jonka taustalla on ollut muun muassa ankara kuivuus.
* Operaation aikana on turvattu aliravitsemuksesta kärsivien lasten välitöntä
ruoansaantia sekä samanaikaisesti parannettu baringolaisten pitkäkestoista
ruokaturvaa. Erilaisten avustustoimenpiteiden piirissä on ollut yli 70 000 hen-
kilöä.
* Viljely- ja laidunolosuhteet ovat parantuneet helmikuussa käynnistyneiden
sateiden ja kastelun ansiosta ja ihmisten ruokaturva on kohentunut.
* Ruokaturvaa parantava operaatio päättyy toukokuussa 2010, mutta pitkäkes-
toinen kehitysyhteistyö alueella jatkuu World Visionin tukemassa Marigatin
aluekehitysohjelmassa.
* 650 aliravittua lasta on saanut
hoitoa.
* Yli 700 maanviljelijälle on
annettu kuivuutta kestäviä
siemeniä ja koulutusta niiden
viljelystä.
* 160 Galla-vuohta on jaettu 10
naisryhmälle sekä alueella asu-
ville köyhille perheille.
* 140 uutta käsienpesuallasta
* 38 uutta vesitankkia
* 28 uutta vessaa
Milka Kemayan nuorimmainen sai apua aliravitsemukseen Kipche-reren terveysasemalta.
– Näemme lapsiemme taas ke-hittyvän, Kemaya kertoo. Myös perheiden vedensaantia on helpo-tettu rakentamalla terveysaseman yhteyteen vesitankki, johon kerä-tään sadevettä.
Naisryhmille on jaettu Galla-vuo-hia ja naisia on koulutettu vuohien hoidossa. Gallat tuottavat enem-män maitoa kuin tavalliset vuo-het ja ne saavat myös sitkeämpiä jälkeläisiä. Ryhmät jakavat kilejä eteenpäin perheille, joissa on alira-vitsemuksesta kärsiviä lapsia.
Maanviljelijät ovat saaneet kui-vuutta kestäviä siemeniä ja tietoa uusien lajikkeiden viljelystä. Lisäk-si viljelijöitä on koulutettu yksin-kertaisen tihkukastelun käytössä.
16
KENIA
Tansania
Bar ingo
Uganda
Etiopia
So
ma
lia
– Lapsemme jaksavat taas kävellä itse. Jokin aika sitten heitä täytyi vielä kantaa, kertoo Kipchereren kylässä asuva perheenisä. Paikalliset vapaaehtoiset ovat kiertäneet Baringon alueen kylissä ja neuvoneet vanhempia ravitsemusasioissa. He ovat ohjanneet aliravittuja lapsia terveysasemalle, jossa on tarvittaessa aloitettu ravintoterapia.
17
Yhdessä lastenterveyden puolesta
Suomen World Vision ja Pelastakaa Lapset käynnistävät yhteisen Älä pese käsiäsi -kampanjan, jonka teemana on pienten lasten terveyden edistäminen ja lapsi-kuolleisuuden vähentäminen.
Joka vuosi maailmassa kuolee lähes yhdeksän miljoonaa alle viisivuotiasta lasta. Tämä tekee 24 000 lasta päivässä. Pääosa näistä lapsista syntyy kehitysmaissa ja menehtyy eh-käistävissä ja parannettavissa oleviin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, ripuliin ja malariaan. Aliravitsemus on taustalla yli kolmanneksessa kuolemista. Terveyspalvelujen riittämättömyys ja terveystiedon vähäisyys ovat merkittäviä syitä lapsikuolleisuuteen.
Älä pese käsiäsi -kampanjalla halutaan lisätä suomalaisten tietoisuutta lasten terveyteen liit-tyvistä haasteista ja ratkaisuista. Maailman valtiot ovat sitoutuneet vähentämään lapsikuollei-suutta kolmannekseen vuoteen 2015 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tämän YK:n vuosituhat-tavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman lisäpanostusta lasten ja äitien terveyden edistämiseen. World Vision ja Pelastakaa Lapset haastavat Suomen toimimaan aktiivisesti sitoumuksen saa-
vuttamiseksi ja lasten terveyden edistämiseksi. Älä pese käsiäsi -kampanjan taustalla on World
Visionin viime syksynä käynnistynyt globaali Child Health Now -kampanja sekä kansainvälisen Pelasta-kaa Lasten Every One -kampanja.
Yhdistämällä voimansa järjestöt haluavat korostaa, että vastuu lasten eloonjäämisestä on meillä kaikilla – ei siis pestä tästä käsiämme! Yhteiskampanja käyn-nistyy toukokuun lopussa ja jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun saakka.
Lue lisää globaaleista kampanjoista:
www.childhealthnow.com
www.savethechildren.net/every_one
Suomenkieliset kampanjasivut aukeavat toukokuun
lopussa.
MAAILMALTAKUVIA
vvvv
VV
v
Miljoona puuntainta Peruun AURINKO PAISTAA kirkkaalta taivaalta Pitumarcan keskustorilla, Plaza de Armasilla. Ilma on lämmin ja koko tori on täynnä koululaisia ja kuntalaisia juhlistamassa Pitumarcan virallista puunistutuspäivää.
– Puut ovat kuin elämä. Ne tarvitsevat meiltä ihmisiltä samaa, kuin me lapset tarvitsemme vanhemmiltamme eli huolenpitoa ja rakkautta, nuori poika sanoo kunnantalolla.
Mosoq Ayllun alueella on toteutettu eroosion vastaista metsityshanketta ja reilun kahden vuoden aikana on saatu aikaan upeita tuloksia: ohjelma-alueelle on istutettu yli 100 000 hedelmä- ja luonnonpuuta.
Pienestä liikkeelle lähtenyt hanke on saanut koko piirikunnan innostumaan ja metsitystavoitteet ovat kasvaneet. Paikallisdemokratian keskeinen yhteisöelin (mesa de concertación) on päättänyt, että piirikunnan yhteinen tavoite on mil-joona tainta lähivuosien aikana.
Eri puolilla Pitumarcaa perinteisiin asuihin pukeutuneet lapset kantavat puuntaimia käsissään. Lapsia ujostuttaa, mutta hymy on herkässä. Kohta tai-met kasvavat kotikylien maaperässä.
Eroosion vastainen hanke on osa laajempaa Mosoq Ayllun aluekehitysoh-jelmaa, jonka tavoitteena on parantaa alueen perheiden ja yhteisöjen toimeen-tuloa ja elämänlaatua.
18
– Laukut menevät erinomaisesti kaupaksi, kertoo ryhmän jäsen Inés Manga. Pinar del Ríossa FURTin laukkuja tulee vastaan monien tyttöjen kädessä.
Kauppa käy jo niin hyvin, että ryhmä tarvitsee lisää työtilaa. Inés rakentaa parhaillaan kotiinsa uutta huo-netta FURTin käyttöön. Työskentely kotoa käsin mah-dollistaa perheen ja työn yhdistämisen. Tuottavan työn tekeminen ja oman rahan ansaitseminen lisää naisten riippumattomuutta, kohentaa heidän omanarvontun-toaan sekä lisää perheiden hyvinvointia.
World Visionilta saatu tuki ja kannustus on ollut tärkeä eteenpäin vievä voima. FURTin naiset ovat osallistu-neet ompelukursseille ja he ovat saaneet koulutusta tuoteke-hityksestä, taloushallinnosta ja kirjanpidosta. Lisäksi World Vision on tukenut kahden ompelukoneen hankintaa.
Myös FURT pistää hyvän kiertämään: Jokaisen ryh-män, joka on saanut World Visionilta tukea tavaran muo-dossa, on annettava tuki eteenpäin toiselle ryhmälle tai perheelle. Panoksen suurus on vähintään puolet alkupe-räisen tuen arvosta.
Pinar del Ríon erityishankkeen tavoitteena on muun muassa alueen nuorten koulutusmahdollisuuksien ja toi-meentulon paraneminen.
– Tytöt myös pärjäävät paremmin koulussa, kun il-taisin on aikaa ja rauhaa tehdä läksyjä, kertoo Suomen World Visionin erityisasiantuntija Ulla Tervo, joka osallistui avajaisjuhlallisuuksiin Tamughissa.
David Hakasa, Tamughin peruskoulun rehtori, arvioi juhlapuheessaan, että uusi asuntola lisää mer-kittävästi tyttöjen koulunkäyntiä alueella.
– Samoin yhä useampi tyttö jatkaa peruskoulusta lukioon, hän totesi.
Suomen World Vision käynnisti Sookin alue-kehitysohjelman vuonna 2008. Yksi ohjelman ta-
voitteista on parantaa tyttöjen asemaa; vähentää alueen kulttuuriin kuuluvaa tyttöjen silpomista ja liian aikaisia avioliittoja sekä lisätä tukea tyttöjen koulutukselle.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on Sookissa asuvien Pokotien keskuudessa yleinen aikuistumisriitti. Viime joulukuussa järjestettiin ensimmäiset vaihtoehtoiset ai-kuistumisjuhlat, joissa silpomisen sijasta aikuisuuteen siirrytään tanssin ja laulun keinoin. Juhlaan osallistui 300 tyttöä.
Silpomisperinteen muuttaminen edellyttää pitkäjän-teistä työtä. Terveysvalistuksen ohella on tärkeää parantaa Pokot-tyttöjen koulutus- ja toimeentulomahdollisuuksia.
Naisenergiaa KolumbiassaPINAR DEL RÍON lähiössä Barranquillassa toimivaan FURT-ryhmään kuuluu seitsemän nuorta naista. He om-pelevat vaatteita ja laukkuja ja myyvät niitä Pinar del Ríon lähiössä ja sen lähialueilla. FURT tarkoittaa voimaa, unio-nia, tarkkuutta ja työtä (Fuerza, Unión, Rigor y Trabajo).
Naisten ammattitaito on vähitellen vahvistunut ja FURTin tuotevalikoima on laajentunut peruskasseista monimutkaisiin olka- ja vyölaukkuihin, joita he valmis-tavat monista eri materiaaleista. Ryhmän jäsenet seuraavat ohjeita viimeisimmistä muoti- ja ompelulehdistä.
Koulutus on valoa KeniassaLÖPOYIN -TYTTÖJEN ASUNTOLA vihittiin käyt-töön helmikuussa syrjäisellä Sookin alueella Keniassa. Lö-poyin on pokotin kieltä ja tarkoittaa valoa.
Asuntola kohosi Tamughin koululle, jonka 520 op-pilaasta yli puolet on tyttöjä. Monelle heistä pitkä kou-lumatka aiheuttaa ongelmia: koti on liian kaukana päi-vittäiseen kulkemiseen ja sopivien vuokra-asuntojen löytäminen kylästä on vaikeaa. Näille tytöille tarvittiin turvallinen asuntola, jotta he voisivat jatkaa opiskelujaan mahdollisimman pitkälle.
19
Rakastan pientä poikaani ja olin huolissani, koska hän ei syönyt kunnolla. Halusin heti mu-kaan, kun kuulin World Visio-
nin ravitsemusohjelmasta, kertoo puolitois-tavuotiaan pojan äiti Sujeewari, 26. Hän asuu perheineen Sri Lankan luoteisosassa, Kalpitiyan alueella.
Aiemmin arviolta 30 prosenttia alueen lapsista kärsi kroonisesta, lasten kasvua hi-dastavasta aliravitsemuksesta ja jopa 16 pro-senttia akuutista, välitöntä lääketieteellistä hoitoa vaativasta aliravitsemuksesta. Myös aneemisten lasten osuus oli hälyttävän suuri, lähes 60 prosenttia.
Kalpitiyan kylissä aliravitsemuksesta kär-sivien lasten äideille on tarjottu 12 päivän ravitsemuskoulutusta. Äitejä on opetettu valmistamaan edullista ja terveellistä lähi-ruokaa kaupasta ostetun kalliin ja niukkara-
leen ainoastaan riisiä pienin lisukkein. – Vitamiinipitoisempaa ruokaa kuten
vaikkapa curryn lehtiä tai salaattia tarjottiin jostain syystä ennen vain aikuisille, kertoo eräs ravitsemuskoulutukseen osallistunut isoäiti.
Myös riittämättömät hygieniakäytän-nöt ja juomaveden puute ovat vakavia on-gelmia. Tarttuvat taudit ja likaisen veden aiheuttama ripuli ovat pikkulapsilla yleisiä. Tilannetta vaikeuttaa terveyspalveluiden puutteellisuus: infrastruktuuri on monin paikoin riittämätön ja henkilökuntaa aivan liian vähän.
World Visionin tuella kalpitiyalaisille äideille on annettu terveys- ja hygienia-koulutusta neuvolakäyntien yhteydessä. Hygieniatilannetta on pyritty parantamaan esimerkiksi tukemalla perheitä rakentamaan vessoja.
Uusia oppejaravitsemukseen
Ympärivuotisilla kasvimailla viljellään hyvin kuivuutta kestäviä lajikkeita.
SRI LANKA
vinteisen ruoan sijasta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluville äideil-
le ja lapsille on tehty anemiatestejä ja lasten punnituksiin on kiinnitetty entistä enem-män huomiota. Punnitusten yhteydessä on annettu tietoa siitä, mitä vanhempien tulee tehdä lastensa mahdollisen aliravitsemuksen ehkäisemiseksi.
Oikean tiedon ja vahvan sitoutumisen ansiosta Kalpitiyassa kuntoutettiin viime vuoden aikana kymmeniä aliravittuja lapsia.
Taustalla tiedonpuute tai väärät uskomuksetAliravitsemus tai yksipuolinen ravinto ei aina johdu siitä, että ruokaa ei ole. Usko-musten tai puutteellisen tiedon takia lap-sille saatetaan tarjota erilaista syötävää kuin aikuisille. Sujeewarin tapaan moni kalpitiy-alainen vanhempi antaa pienimmille lapsil-
20
Kasvimaita ja kotieläimiäKalpitiyassa ei aikaisemmin juurikaan viljel-ty kasviksia tai hedelmiä. Moni ei tiennyt, kuinka hyvän sadon niistä voi saada pienel-läkin maapalstalla. Nyt kymmenillä perheil-lä on ravitsemuksellisesti oikeaoppiset kasvi-maat ympärivuotisessa käytössä.
Viljelykoulutuksen lisäksi ravitsemus-projektissa on annettu kotieläinten kasva-tukseen liittyvää neuvontaa. Koulutuksen päätyttyä osallistujille on lahjoitettu muun muassa kanoja, joiden arvon lahjoituksen vastaanottaja sitoutuu palauttamaan takai-sin noin vuoden kuluessa.
Keittiön uusi järjestysKotikeittiöiden järjestäminen uuteen tyyliin on parantanut kalpitiyalaisten hygieniaa ja asumisviihtyvyyttä. Ravitsemusohjelmaan osallistuneita naisia on neuvottu elintar-vikkeiden oikeanlaisesta säilytyksestä ja perheitä on opastettu rakentamaan muusta asuinhuoneistosta erillään olevia keittiö-nurkkauksia.
Perheenäitejä on tuettu käyttämään energiaa säästäviä, uudenmallisia liesiä. Ne sijaitsevat vanhoja tulisijoja korkeammal-la ja niiden yhteydessä on myös savupiip-pu. Lattialiesien savu jäi ennen kiertämään asuinhuoneen sisälle ja heikko huoneilma aiheutti perheille usein sairastelua.
Kaikissa yhteisöissä on myös perheitä, joissa aliravitsemusta ei esiinny. Olemassa olevan tietotaidon leviäminen yhteisössä on tärkeää. Tällaisten vahvuuksien pohjalle rakennettu työ lisää kehitysyhteistyön kestä-vyyttä ja tuloksellisuutta.
T E K S T I J A K U V A T : Merja Tikkanen
Pakistan
Myanmar
Afganistan
Int ia
SRI LANKA
Nepal
Kotipuutarhasta runsautta ruokapöytään
T E K S T I J A K U V A : Leena Piirto
– Kädet täytyy pestä ennen ruokailua, 2-vuotias Madusha muistuttaa.
Äiti D.M. Chanawathi Dissanayaka, 36, osallistui kuopuksensa kanssa ravitse-musleirille viime elokuussa. Chanawathi sai tuhdin tietopaketin oikeanlaisesta ruo-kavaliosta, kasvimaan viljelystä, keittiöta-varoiden järjestämisestä, hygieniasta sekä tehokkaasta ja ekologisesta ruoanlaitosta.
Vielä leirin alkaessa Madusha kärsi ali-painoisuudesta ja anemiasta. Nyt pojan paino on noussut ja hemoglobiiniarvot ovat kohentuneet huimasti.
Chanawathin perheeseen kuuluu avio-mies, isoäiti ja kolme poikaa. Koko perheen hyvinvointi on lisääntynyt, kun äiti on op-pinut valmistamaan ravitsemuksellisesti rikkaita ruokalajeja.
– Eläinperäisten tuotteiden, vihreiden vihannesten, hedelmien ja raudan merkitys
oli yllätys. Nyt tiedän, miten tärkeitä pro-teiinit ja vitamiinit ovat ruoka-ainevalin-noissa, Chanawathi kertoo. Myös raudalla kyllästetyn suolan käyttö on uutta.
Chanawathi on innostunut uudesta kas-vimaastaan. Itse kasvatetut vihannekset ovat maultaan parempia kuin ostetut.
– Aiemmin minulla ei ollut puutarhaa, koska vedestä on puutetta ja erityisesti myyntituloja varten viljeltävät lajikkeet oli-sivat vaatineet paljon vettä. Nyt viljelemäni kasvit ovat kuitenkin hyvin kuivuutta kes-täviä ja terveellisiä. Ne ovat myyntituotteita maukkaampia, koska en käytä kemiallisia lannoitteita.
Uusia makuja on myös jaettu eteenpäin.– Olemme kutsuneet naapureita ja ystä-
viä kylään maistelemaan uudenlaisia ruokia. Palaute on ollut myönteistä, Chanawathi hymyilee.
SUOMEN WORLD VISION SRI LANKASSA
* Maassa sijaitsee kaksi Suomen World Visionin aluekehitysohjelmaa. Toiminta Kalpitiyas-
sa käynnistyi vuonna 2007 ja Ehetuwewassa vuonna 2008.
* Molempien aluekehitysohjelmien keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen kehittäminen,
perheiden taloudellisen hyvinvoinnin ja puhtaan juomaveden saatavuuden parantaminen
sekä yhteisöjen terveystilanteen kohentaminen.
* Yli 300 suomalaisella on kummilapsi Kalpitiyan alueella.
Madusha ja Chanawathi
21
KOLUMNI
Ilmastonmuutos ja lapsetIlmastonmuutoksen vaikutukset hei-kentävät lasten hyvinvoinnin perusedel-lytyksiä – terveyttä, turvallisuutta sekä veden- ja ruoansaantia, kirjoittaa World Visionin ilmastoasiantuntija Christopher Shore.
World Vision on lapsikeskeinen järjestö. Mittaamme kehitysyhteistyömme vai-kuttavuutta lasten hyvinvointiin liittyvil-lä tuloksilla: ”Tytöt ja pojat ovat terveitä,
he saavat opiskella, heistä huolehditaan, heitä suojellaan ja he saavat osallistua omaan elämäänsä vaikuttaviin pää-töksiin.”
Vaikuttaako ilmastonmuutos todella lasten hyvin-vointiin? Kyllä, ilmastonmuutos näkyy jo tämän päivän lasten elämässä, ja ilman kasvihuonekaasupäästöjen ja -pitoisuuksien vähentämistä voidaan odottaa, että tule-vien sukupolvien lapset kärsivät näistä vaikutuksista yhä enemmän.
Ilmastonmuutos vaikuttaa lasten elinoloihin, mikä puolestaan vaikuttaa heidän taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen ympäristöönsä; se heikentää ensin lasten hyvinvoinnin fyysisiä edellytyksiä – veden ja ruoan saa-tavuutta, terveyttä sekä fyysistä turvallisuutta – ja sen jäl-keen yhteiskunnallisia ja taloudellisia olosuhteita.
Suurimmat ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset lasten elämässä liitty-vät veteen. Sadeolosuhteet ovat jo muuttuneet, ja niiden odotetaan muuttuvan jatkossa entistä enemmän. Joissain paikoissa, kuten Keniassa, sade vähenee. Toisaalla sadetta saadaan odottamattomaan aikaan tai voimakkaampina ryöppyinä. Joissain paikoissa sademäärä taas lisääntyy.
Riisi on useiden miljoonien köyhien lasten perus-ravintoa, ja kastelun ajoitus on erittäin tarkkaa viljelyn onnistumiselle. Odottamattomat sateet voivat muuttua hengenvaarallisiksi, mikäli viljelijät eivät kykene nopeasti ja tehokkaasti sopeutumaan sateen vaihteluihin; perheil-tä loppuu ruoka tai ruoan ravitsemuksellinen tasapaino järkkyy. Kun aiemmin kolmen kuukauden aikana saadut ennustettavat sateet ryöpsähtävät kolmen viikon kaatosa-teina, vedenkeruu- ja kanavajärjestelmät eivät riitä niiden hallitsemiseen, ja niitä on muutettava.
Jäätiköt toimivat miljardien ihmisten makean veden varastoina. Ne keräävät talvella vettä ja vapauttavat sen kesällä purojen ja jokien kautta kohti valtameriä. Jäätiköi-den on havaittu sulavan hälyttävällä nopeudella kaikkialla maailmassa. Lyhyen ajan kuluessa tämä aiheuttaa tulvista johtuvia terveys- ja turvallisuusongelmia, koska monet haavoittuvassa asemassa olevat köyhät perheet elävät esi-merkiksi tulvatasangoilla. Pitkän ajan kuluessa pienenty-neet jäätiköt johtavat vakavaan vesipulaan.
Lasten terveys ja selviytyminen edellyttävät riittävää ja pysyvää puhtaan veden saantia, mikä on ilmastonmuu-toksen vuoksi vaarassa.
Myös lämpötilojen nousu vaikuttaa kehitysmaiden lapsiin. Heidän ruokaturvansa on uhattu-na, sillä tiettyjen tärkeiden ja satoisien ruokakasvien, ku-ten maissin ja soijapavun, sadot pienenevät huomattavasti lämpötilan noustessa yli 30 celsiusasteen. Jotkin ruoka-kasvit taas tarvitsevat kasvaakseen tietyn määrän kylmiä öitä. Erittäin kuumat jaksot, kuten pidemmät lämpöaal-lot, eivät aiheuta vahinkoa vain kasveille ja eläimille, sillä nälän tai tautien heikentämille lapsille ne voivat olla jopa hengenvaarallisia.
Jäätiköiden sulaminen ja valtamerten lämpölaajene-minen nostavat merenpintaa, mikä johtaa muun muassa viljelysmaiden pilaantumiseen sekä juomaveden suolaan-tumiseen. Myrskyistä tulee yhä voimakkaampia ja ranni-koilla hyökyaallot aiheuttavat tuhoisia tulvia.
Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja perheet jou-tuvat jo nyt jättämään kotejaan matalilla alueilla ja ranni-koilla asuinseutujen muuttuessa elinkelvottomiksi.
Ympäristömuutosten odotetaan lisäävän erilaisia tauteja niin ihmisissä, eläimissä kuin kasveissakin. Kohoavat lämpötilat ovat saaneet malarian leviämään uusille alueille, esimerkiksi Nairobiin ja Hara-reen, moskiittorajan yläpuolelle rakennettuihin kaupun-keihin. Puhtaan veden puuttuessa myös ripuli lisääntyy. Ruoansaanti saattaa vaikeutua, koska kasvi- ja eläintauteja esiintyy eri tavalla kuin ennen.
Ilmastonmuutos heikentää lasten hyvinvoinnin fyy-sisiä kulmakiviä ja uhkaa pyrkimyksiämme tehdä tästä maailmasta parempi paikka lapsille. Meidän on tehtävä muutoksia energiantuotantoomme ja kulutustottumuk-siimme. Muutoin tulevien sukupolvien lapset elävät maa-ilmassa, joka nykyistä vielä monin verroin haasteellisempi.
Christopher Shore on World Vision Internationalin Climate
Change Response Initiativen johtaja
Julkaistu Global Future -lehden numerossa 3/2009
SUOMEN WORLD VISION JA YMPÄRISTÖ
* Ympäristövaikutukset arvioidaan ja huomioidaan
kaikissa Suomen World Visionin aluekehitysohjelmissa
ja erityishankkeissa.
* Ohjelmiin sisällytetään keinoja sopeutua ilmaston-
muutoksen aiheuttamiin haasteisiin esimerkiksi ruoka-
turvaa parantamalla ja toimeentulomahdollisuuksia
monipuolistamalla.
22
olit hiv-positiivinen, mutta nyt voit mennä rauhassa esimerkiksi töihin. Hiv-positiivisia pitää rohkaista, jotta he eivät menettäisi toi-voaan, Juliet toteaa.
Hän muistelee lämmöllä World Visionin läsnäoloa kotikylässään. Kituntusta löytyy uutta sukupolvea, jolla on itsetuntoa ja us-koa tulevaisuuteen.
Kituntulainen Juliet Ndagire,24, on tullut käväisemään World Visionin toimistolla. Pienestä koululaisesta ja kum-
milapsesta on kasvanut ammattiin valmistu-nut nuori nainen.
Hän on toiminut seitsemän kuukautta vapaaehtoisena Sunrise-järjestössä Kitun-tun lähellä Kayabwessa. Nyt olisi löydettä-vä koulutusta vastaavaa palkkatyötä. Juliet on hiljattain valmistunut yliopistosta, jossa Counselling and advisory services -opinnot kestivät kolme vuotta. Juliet on valmis nuo-riso-ohjaaja, eikä aio antaa periksi koulutus-ta vastaavan työpaikan suhteen.
– Minulle on tärkeää näyttää, että opin-noistani on ollut hyötyä, sillä tyttöjen kou-lutukseen panostaminen on kotiseudullani vielä uusi asia, hän sanoo.
Julietia kiinnostaisi työ hiv-positiivisten parissa. Hänen mukaansa hiv-positiivisten tilanne kotiseudulla Kituntussa on parantu-nut viime vuosina, mutta kaikkialla Ugan-dassa näin ei ole.
– Ennen tunsit itsesi hyvin pieneksi, jos
– Yhteisössämme muistellaan varmasti vielä kymmenenkin vuoden kuluttua saatua tukea. Olemme kehittäneet vesijärjestelmiä ja meiltä löytyy sikoja, lehmiä, hedelmä-puita. Omalle perheelleni koulunkäynnin tukeminen on ollut kaikkein tärkeintä. Itse jatkoin yliopistoon asti ja siskoni opiskelee nyt kampaajaksi.
T E K S T I J A K U V A T : Saara Nokelainen
UGANDA
UGANDA
Tansania
Kongo
Ke
nia
Sudan
Vastavalmistunutetsii unelmiensatyöpaikkaa
KITUNTU
* Kituntun aluekehitysohjelma käynnistyi
vuonna 1997.
* Alueella on parannettu lasten ja nuorten
koulutusta sekä aikuisten lukutaitoa.
Lisäksi on keskitytty terveyspalveluiden
kehittämiseen sekä hygienia- ja saniteet-
titason parantamiseen. Myös hiv ja aids
-työ sekä toimeentulomahdollisuuksien
kehittäminen ovat osa aluekehitysohjel-
maa.
• Yli 1000 suomalaisella on kummilapsi
Kituntun alueella.
23
KYSYMYSKUMMIN
Kun kummisuhdepäättyy
Parhaimmillaan kummi pääsee seuraamaan kummilapsensa kasvua täysi-ikäisyyteen saak-ka. Kummilapsen elämässä voi kuitenkin aina tapahtua odottamattomia asioita ja toisinaan
kummisuhde saattaa päättyä, vaikka itse aluekehitysohjel-ma ei olisi vielä loppunut.
Kummisuhteeni päättyi kummilapsenmuutettua pois ohjelma-alueelta. Varsinkin uudemmilla ohjelma-alueilla siirtolaisuutta esiintyy jossain määrin, sillä perheet muuttavat työn pe-rässä pois kotikylästään. Syynä voi olla myös halu muuttaa lähemmäksi kauempana asuvia sukulaisia. Orvoksi jäänyt lapsi saatetaan sijoittaa sukulaisperheeseen toiselle puolel-le maata.
Muutto voi tapahtua nopeasti tai se voi olla pitkään harkittu. Kotikylästä pois muuttaminen on usein perheil-le vaikea päätös. World Visionin työntekijät ja vapaaeh-
toiset ovat perheiden tukena, mikäli he haluavat keskus-tella tilanteestaan ja tulevaisuudestaan. Kummien tukea arvostetaan perheessä suuresti, mutta loppujen lopuksi he tekevät omaa elämäänsä koskevat ratkaisunsa itse.
Kummilapseni aluekehitysohjelmapäättyy – miten hänen yhteisönsä pärjää ilman kuukausittaista tukeani? World Visionin aluekehitysohjelmat ovat pitkäkestoisia ja kestävät usein 10–15 vuotta. Työmme tavoite on alusta alkaen se, että paikallinen yhteisö ottaa itse vastuun ohjel-massa toteutettavista toiminnoista – kehitys jatkuu World Visionin työntekijöiden aikanaan poistuessa. Kummisuh-de ja aluekehitysohjelma päättyvät, kun alueen lapsilla on edellytykset hyvään tulevaisuuteen.
Kehitysyhteistyön tavoite on tehdä itsensä tarpeetto-maksi ja aluekehitysohjelman päättyessä on aika iloita saa-vutuksista. On kuitenkin ymmärrettävää, että hyvästien jättäminen herättää myös haikeutta niin täällä Suomessa kuin kohdemaassakin.
Jos kummilapseni elämäntilanne muuttuu, mitä haasteita tiedon saamisessa voi olla? Tiedonkulku voi toisinaan olla hidasta, sillä olosuhteet ovat haastavat; välimatkat ovat pitkiä, eikä puhelin- tai verkkoyhteys ole itsestäänselvyys syrjäisillä World Visio-nin toimistoilla. Paikalliset työntekijät tekevät kuitenkin parhaansa, jotta kummit olisivat ajan tasalla kummilapsi-aan koskevissa asioissa.
Työntekijät tapaavat kummiohjelmassa mukana olevia lapsia säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden välein.
Mikäli lapsen tai perheen elämässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, ilmoitamme niistä kummille mah-dollisimman pian.
Terveisin,Mirkka Nyrhinen
kummikoordinaattori
Terveelliset ja
24
appelsiiniappelsiini
greippi greippi
korvapuustikorvapuusti jäätelö jäätelölakritsilakritsi
omena omena
korppukorppu
Syntymäpäivänä kuninkaan sairastui linnan kokki inhanuhaan.
ATSIU ja tip-tip tip-tip nenänsä tippui vaan,
mut nuhakädet upotti hän taikinaan
ja valmisti mansikkapiirakoita ja kirnusi sokerikirnussa voita.
Pian aurinko laski ja hevosvaunuillaan saapuivat kauniit
prinsessat ja hallitus Karkkimaan.
Kaikki kumarsivat ja herkkupöydän ääreen istuivat,
mut kohta jo tip-tiptip-tip nenänsä tippuivat!
Mikä skandaali! Kaikki vieraat inhanuhan sai!
Onko syyllinen kokki vai kylmä tuuli perjantain?
Linnan kokki ei osannut pestä käsiään ja kaikki
vieraat tulivat kipeiksi.
Täydennä viesti, niin seuraavat juhlat pelastuvat.
Sairastuneet juhlavieraat tarvitsevat paljon vitamiini-
hedelmiä ja marjoja tullakseen terveiksi. Auta heitä
parantumaan ja ympäröi kaikki hedelmät ja marjat
kuninkaallisen ravintolan menusta.
SkandaaliSkandaalikuninkaan linnassakuninkaan linnassa
Viesti kokilleViesti kokille
epäterveelliset herkutepäterveelliset herkutTerveelliset ja Terveelliset ja
Mimin ja KukunMimin ja Kukun
puuhasivupuuhasivu
Ensi kerralla kun sairastut,
kätesi!
Käytä vettä ja !
Toivoo:
oma nimesi
Parahin herraParahin herrakokki!kokki!
KUNINKAALLINEN HERKKULISTA
MIMI JA KUKU on vuonna 2003 perustettu lasten musiikkiteatteriduo. Mimi-
tyttöä esittää lastenmuusikko, säveltäjä ja pedagogi Majka Nurminen sekä
Kuku-leijonaa lastenesiintyjä ja klovni Anna Kulmala.
K U V I T U S : Aino Arvonen
avocadoavocado
viineriviineri
sorbetti sorbetti
mustikkamustikka
tuulihattu tuulihattu
mandariinimandariini
marenkimarenki meloni meloni
pitkopitko
banaani banaani kiivi kiivi
keksi keksi
hattarahattara suklaasuklaa mansikkamansikka
päärynä päärynä vohveli vohveli
25
PERU
Suomen World Visionin työ laa-jenee vuoristoisella Ayacuchon alueella Perussa. Vuonna 2008 maassa aloitettiin kaksi uutta
aluekehitysohjelmaa: Renacer ja Liberta-dores. Molemmissa on tehty huolelliset alkukartoitukset. Nyt viimeistellään toi-mintasuunnitelmia yhdessä asukkaiden ja viranomaisten kanssa.
– Parasta tässä työssä on huomata, miten paljon paikalliset ihmiset osaavat ja haluavat osallistua, kertoo Renacerin ohjelman johta-ja Celia Cerda.
Renacerin aluekehitysohjelmassa on jo 70 vapaaehtoista. Vuoden ajan toimintaan osallistunut Venancio Mitmaforres on seit-
anemiasta. Noin 40 prosenttia lapsista on aliravittuja.
– Onko tilanne mielestänne oikeasti täl-lainen? Miksi näin on? Millaisia vaikutuksia tällä on? Entä mitä voimme tehdä asialle? Celia kyselee paikallaolijoita.
Vapaaehtoiset sekä alueella toimivat pai-kallisviranomaiset ja johtajat nyökyttelevät.
– Me tiedämme, että lasten pitäisi syödä vähintään viisi kertaa päivässä, mutta meillä ei riitä aikaa ruoan tekemiseen niin monta kertaa päivässä, yksi naisista sanoo. Sylissä hänellä on muutaman vuoden ikäinen tyttö.
– Kun lapsilla ei ole ruokaa, he eivät kas-va kunnolla, nainen eturivistä jatkaa hieman ujosti.
– Miesten pitäisi myös osallistua terveys-tarkastuksiin. He eivät usko kun me sanom-
Renacer ja Libertadores – uusia alkuja Perussa
Libertadoresissa lapset miettivät, mitä pitäisi muuttaa, jotta kaikilla olisi yhtä hyvä olla.
semän lapsen isä. Hän on kävellyt lähes neljä tuntia päästäkseen World Visionin järjestä-mään tapaamiseen.
– Tahdon osallistua tähän, sillä ohjelma muuttaa lastemme tulevaisuuden. Meidän ongelmamme on puhtaan veden puute ja lasten ravitsemus. Kun lapsillamme on pa-remmin ruokaa, he jaksavat myös opiskella. He ovat kuin kasveja – he tarvitsevat ravin-toa ja vettä, hän toteaa.
Tambillon kylässä paistaa aurinko. Yhtei-sötapaaminen järjestetään kyläaukion laidal-la sijaitsevassa kunnantalossa. Tapaamisessa käydään läpi alkukartoituksen tuloksia; lasten terveyttä, ravitsemusta, koulutusta ja oikeuksien toteutumista. Tulosten mukaan lähes 80 prosenttia lapsista ei syö päivän aikana tarpeeksi ja yli 60 prosenttia kärsii
T E K S T I J A K U V A T : Annette Gothóni
26
me, että lapset tarvitsevat enemmän ruokaa, kolmas nainen jatkaa.
Paikalla on lähes kolmekymmentä hen-keä, josta noin kolmasosa on miehiä. Miehet pysyttelevät kuitenkin suuriman osan ajasta hiljaa.
– Minun lapseni on jo täyttänyt viisi. Onko nyt myöhäistä hänen kohdallaan, pai-kalla oleva huolestunut äiti pohtii.
Paikallaolijat miettivät yhdessä, miten järjestää työt niin, että ruoanlaittoon jäi-si tarpeeksi aikaa. Tilaisuus jatkuu pitkälle iltapäivään. Kaikki tulokset käydään ajan kanssa läpi.
– Paikalliset yhteisöt osaavat itse parhaiten kertoa, miten voimme yhdessä parantaa tilan-netta. Tänään paikalla oli enimmäkseen joh-tajia ja vapaaehtoisia, mutta tahdomme saada tiedon perille myös perheille, Celia kertoo.
Lapsetkin osallistuvatLibertadoresin alueella alkukartoituksen tu-loksista kerrotaan lasten tilaisuudessa. Sali on koristeltu ilmapalloilla ja seinille on ri-pustettu värikkäille papereille kirjoitettuja lapsen oikeuksia. Jokainen osallistuja saa kaulaansa hedelmän muotoisen lapun, jo-hon kirjataan hänen nimensä.
Päivä aloitetaan leikillä. Lattiaan on teh-ty maalarinteipillä kolme juoksurataa, jotka ovat hieman eripituisia. Kahdella radalla on esteenä yksi tuoli, mutta kolmannella es-teitä onkin kaksi. Lapset jaetaan kolmeen ryhmään ja jokainen ryhmä saa valita kaksi edustajaa, jotka kilpailevat kottikärryn työn-tämisessä. Kilpailun jälkeen protestoidaan vimmatusti.
– Meidän rata oli pidempi!– Meillä oli kaksi estettä!Lapset istuvat rinkiin miettimään tilan-
netta. Radat mitataan erikseen ja esteet las-ketaan.
– Olemme yhdessä ymmärtäneet, mitä meidän olisi pitänyt muuttaa, jotta olisim-
me saaneet tasa-arvoisen kilpailun aikaisek-si, Yanina, yksi aikuisista sanoo.
– Samalla tavalla olemme tehneet alku-kartoituksen teidän kylänne tilanteesta, esi-merkiksi ravitsemuksesta. Sen jälkeen suun-nittelemme, mitä meidän pitäisi muuttaa, jotta kaikilla lapsilla olisi yhtä hyvä olla, hän jatkaa.
Päivä jatkuu tuloksien läpikäymisellä leikkien ja kuvien avulla. Prosenttien ym-märtämiseksi käytetään palloja tai papuja.
– Kymmenestä lapsesta näin moni on aliravittu, mutta näin moni pallo voi hyvin, 9-vuotias Erika kertoo muille.
Lapset saavat kertoa omia kokemuksiaan; mitä he ovat edeltävänä päivänä syöneet tai milloin he ovat viimeksi sairastaneet.
– Nämä lapset ovat saaneet kuulla alu-een tilanteesta ja samalla he ovat oppineet jakamaan omia ajatuksiaan. Saamme myös tietoa eteenpäin niille vanhemmille, jotka eivät pysty osallistumaan järjestämiimme ta-paamisiin, Libertadoresin ohjelman johtaja Marid Oré kertoo.
Huoneen reunalla istuu rouva kutomassa villapaitaa.
– Halusin nähdä omin silmin, miten mi-nun pieni Christian täällä pärjää. Hän on todella ujo, mutta puhuminen muiden edes-sä on tärkeää, jos haluaa menestyä, Viceta-äiti sanoo.
Christian käy keskustelun ja leikkien lomassa mittauttamassa käsivarttansa, jotta hihasta tulee oikean mittainen.
Suomen World Visioninvuosikertomus 2009
Suomen World Visionin vuosikerto-muksen sähköiseen versioon voi tutus-tua verkkosivuillamme. Kertomuksen voi myös tilata perinteisenä paperi-versiona asiakaspalvelusta. Julkaisusta löytyy lisätietoa järjestön lapsilähtöi-sestä ja yhteisöperustaisesta kehitys-yhteistyöstä viime toimintavuonna.
– Kehitysyhteistyön kestävyys ja vaikuttavuus ovat aina olleet tärkeä osa työtämme ja niihin olemme panostaneet myös toimintavuonna 2009. Kestäviä tuloksia rakennetaan yhdessä perheiden ja yhteisöjen kanssa. Olem-me pyrkineet entisestään vahvistaman kumppaneidemme omia voimavaroja parantaa elinolosuhteitaan ohjelma- ja hankealueillamme, kertoo Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko.
Vuosikertomus 2009: www.worldvision.fi /world-vision
Asiakaspalvelun yhteystiedot: puhelin 096 818 300 tai sähköposti
EcuadorKolumbia
Brasi l ia
Bol iv ia
Chi le
PERU
Renacerin ohjelman johtaja Celia Cerda on opiskellut jo päättyneen Suomen WorldVisionin opiskelijaohjelman tuella.
27
MAHDOLLI-SUUKSIEN
TORI -TELTTA
TENAVA-TIMBUKTU
MONSUUNI-LAVA SAVANNI-
LAVA
KA
ISA
NIE
ME
NT
IE
vuohen-paras
kasvattajaJOSPHINE EGO, 35 V, MEIBEKI, KENIA.
Vuoden 2007 lopussa Kenian Meibekissä perheet saivat lahjaksi laatuvuohen. Kaksivuotta myöhemmin Josphinen perheellä vuohia on kahdeksantoista.
Tämän ja muut aidot tarinat pitkäkestoisista aluekehitysohjelmistamme Keniassa, Ugandassa, Intiassa, Sri Lankassa, Perussa ja Kolumbiassa löydät Maailma kylässä -festivaalilta Helsingistä. Suomen World Visionin osasto löytyy Mahdollisuuksien tori -teltasta Kaisaniemen puistosta.
Tapahtumassa luvassa myös tuottamaamme ohjelmaa: rokkaavat Mimi ja Kuku, satusetä Wilson Kirwa, keskustelutilaisuus lasten terveydestä sekä paljon muuta.
Tervetuloa 29.–30.5. (la-su) Kaisaniemen puistoon!Tapahtumainfo: www.worldvision.fi /tapahtuuwww.maailmakylassa.fi
OSALLISTUKILPAILUUN
OSASTOLLAMME JAVOITA OPINTOMATKA 2 HENKILÖLLE ALUE-
KEHITYSOHJEL-MAAMME.
Pääpalkinnon sponsoroi Kaleva Travel.28
