WWF:n · 2020. 2. 6. · Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, nostaa maaliskuun lopussa ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan. koko maailman puheenaiheeksi. Tapahtuma

earthhour.fi

WWF:nEARTH HOUR

Valomerkki ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden

puolesta

© A

KI-P

EK

KA S

INIK

OS

KI / W

WF

EARTH HOUR

Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, nostaa maaliskuun lopussa

ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan koko maailman puheenaiheeksi.

Tapahtuma antaa jokaiselle mahdollisuuden ottaa osaa keskusteluun, näyttää huolensa ja tehdä konkreettisia

tekoja planeettamme tulevaisuuden eteen. Earth Hour tunnetaan erityisestä valomerkistä,

joka syntyy, kun miljoonat ihmiset sammuttavat turhat valonsa tunniksi maaliskuun viimeisenä lauantaina.

Se on symbolinen ele, jonka viesti on tärkeä.

© A

KI-P

EK

KA

SIN

IKO

SK

I / W

WF

earthhour.fi

WWF:nEARTH HOUR

3

Valomerkki ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden puolestaTiesitkö, että eliölajien määrä maapallollamme on jyrkässä laskussa? Selkärankaisten villieläin-ten määrä on vähentynyt 40 vuodessa keskimää-rin 60%. Tällä hetkellä käynnissä oleva lajien su-kupuuttoaalto vaikuttaa elämämme edellytyksiin tällä maapallolla. Muodostamme yhdessä muiden eliöiden kanssa elämää täynnä olevan verkoston, joka kannattelee meitä kaikkia ja mahdollistaa meille esimerkiksi ravinnonsaannin. Tästä ver-kostosta tulee pitää huolta, jotta hyvinvointi tällä planeetalla on mahdollista. Kaikilla eliölajeilla on myös oikeus olla olemassa. Tästä syystä Earth Hour näyttää valomerkin paitsi ilmastolle myös luonnon monimuotoisuudelle.

Keskeinen luonnon monimuotoisuuteen vaikutta-va tekijä on ruoka, jota kulutamme päivittäin. Kes-tämätön ruuantuotanto kiihdyttää luonnon moni-muotoisuuden vähenemistä ja ilmastonmuutosta merkittävästi. Tästä syystä kannustamme kaikkia kiinnittämään huomiota siihen, millaista ruokaa itse kulutamme ja millaisia ruokaan liittyviä mah-dollisuuksia meille tarjotaan ympäristössämme. Liian suuri lihankulutus on yksi merkittävimmistä sekä luonnon monimuotoisuuteen että ilmaston-muutokseen vaikuttavista tekijöistä. Tiesitkö, että kestävässä ruokavaliossa punaista lihaa tulisi syö-dä korkeintaan kerran viikossa? Tästä syystä on aiheellista pohtia muutamaa seikkaa: Onko kou-lussanne kasvisruokavaihtoehtoja muillekin kuin kasvissyöjille? Voisitko harkita vähentäväsi lihan määrää omassa ruokavaliossasi? Voit vaikuttaa ih-misen ja muiden lajien tulevaisuuteen vaatimalla tarjolle lisää kasvisruokaa ja syömällä sitä.

© A

KI-P

EK

KA

SIN

IKO

SK

I / W

WF

Sisältö:

Tehtävä 1. Matka luonnon monimuotoisuuteen

4-5

Tehtävä 2. Haapapuun seuralaiset eksyksissä

6-7

Tehtävä 3. Älä heitä hukkaan!8

Tehtävä 4. Kasvismaistajaiset8

Tehtävä 5. Hampurilaisen ja spagetin maaottelu

10

Tehtävä 6. Pallon paras ruoka11

Tehtävä 7. Kirje päättäjille12

Earth Hour aamunavausteksti13

Lajikuvat14-18

TOIMITTANEET: EMMA KURENLAHTI JA SIIRI JAAKKOLA

KUUNNELMAN KÄSIKIRJOITUS JA TOTEUTUS: EMMA KURENLAHTI & MIKKO KURENLAHTI

4

Matkatkaa muiden eliöiden maailmaan linkin takaa löytyvän kuunnelman (12 min) avulla. Millaisena yhteinen kotimme näyttäytyy toisten lajien näkökul-masta? Kuunnelma toimii meditatiivisena harjoittee-na, joka johdattaa rauhoittumaan päivän touhujen keskellä.

Pyydä oppilaita asettumaan miellyttävän tuntuiseen asentoon joko makuulle tai istumaan ja sammutta-kaa valot. Voitte halutessanne sytyttää led-kynttilöitä tunnelman luomiseksi. Tämän jälkeen kehota oppi-laita sulkemaan silmät ja kuunnelkaa Matka luonnon monimuotoisuuteen. Kuunnelman jälkeen pyydä op-pilaita avaamaan silmät. Siirtykää sitten rauhallisesti keskustelemaan kuunnelman herättämistä ajatuksis-ta ja kokemuksista.

Oheismateriaalina on kuunnelmassa esiintyvien eliölajien kuvia, joita voitte tarkastella yhdessä. Poh-tikaa, millaisia mielikuvia eliöistä syntyi matkan ai-kana? Vastasivatko mielikuvat sitä, miltä eliölajit ku-vissa näyttävät?

Tehtävä 1.

Matka luonnon monimuotoisuuteen

Suositus: Kaikenikäisille

Kesto: 20 min

Materiaalit: Matka luonnon monimuotoisuuteen -kuunnelma (mp3-tiedosto), kuvat eliölajeista

sivuilta 14-18.

Tarvikkeet: älylaite ja kaiutin.

Lataa: wwf.fi/opetusmateriaalit/earth-hour

LisätehtäväVoitte myös maalata paperille tuntemuksia, joita kuunnelma herätti. Tällöin jokainen voi halutessaan kertoa omasta maalauksestaan ja sen välityksellä il-maistuista tunteista.

© P

AU

LIIN

A H

EIN

ÄN

EN

/ W

WF

https://wwf.fi/mediabank/12123.mp3

5

Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan maa-pallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. Luonnonym-päristöjen moninaisuus ja lajien sisäinen geneetti-nen vaihtelu ovat myös osa tätä monimuotoisuutta. Maapallo tarvitsee hyvinvoivia ja monipuolisia luonnonympäristöjä, joissa elää runsas kasvi- ja eläinlajien kirjo. Se on kaiken elämän edellytys.

Jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma tehtävänsä luonnossa ja paikkansa ravintoketjussa. Ihmisen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden massiivi-nen köyhtyminen on ajanut monet lajit todelliseen ahdinkoon. Tärkeiden lajien kuten petoeläinten väheneminen tai katoaminen voi sekoittaa koko-naisen ekosysteemin. Seuraukset voivat olla arvaa-mattomat myös ihmisille.

Suojelemalla luonnon monimuotoisuutta suoje-lemme myös kaikkia ihmisen elämän, terveyden ja hyvinvoinnin mahdollistavia asioita – esimerkiksi puhdasta vettä, hengityskelpoista ilmaa, ruokaa ja lääkeaineita mahdollistavia lajeja.

© S

AR

I NÄ

SÄ

LÄ /

WW

F

6

Tehtävän tarkoituksena on havainnollistaa oppilail-le etsimisleikin avulla luonnon monimuotoisuuden merkitystä ja eliölajien riippuvuussuhteita. Oppilai-den on määrä löytää haapapuun eksyneet seuralais-lajit luokkahuoneesta ja tuoda ne takaisin haavan luokse. Etukäteisvalmisteluna opettaja tulostaa kuvat kahdesta eri-ikäisestä haavasta ja haavan seuralaisla-jeista, ja piilottaa haapapuun seuralaiset eri paikkoi-hin luokkahuoneessa. Seuralaiset voi piilottaa myös ulos, jos kuvat on mahdollista laminoida. Halutes-saan opettaja voi ottaa mukaan vain osan lajeista.

Aluksi oppilaat kutsutaan haapapuiden kuvien ym-pärille istumaan. Opettaja kertoo ensin lyhyesti luon-non monimuotoisuudesta ja haavan merkityksestä. Tämän jälkeen opettaja kertoo, että haavan seura-laiseliöt ovat joutuneet eksyksiin, ja oppilaat voivat auttaa niiden löytämisessä, jotta ne pääsevät takai-sin haavan luo. Ohjeistuksen jälkeen oppilaat saavat vapaasti etsiä kaikki piilotetut seuralaislajit. Kun la-jit on tuotu takaisin haavan luo, lasketaan yhdessä, montako haapaa tarvitsevaa lajia löydettiin. Luetaan yhdessä lajien nimet sekä kuvien takana olevat esit-telytekstit.

Lopuksi pohditaan oppilaiden kanssa haavan tärke-yttä luonnon monimuotoisuudelle. Miten käy seura-laislajeille, jos haapapuiden määrä vähenee ja niitä

Tehtävä 2.

Haapapuun seura-laiset eksyksissä

Suositus: 3.-6.luokka

Kesto: 20 min

Materiaalit: Tulostetut kuvat kahdesta

eri-ikäisestä haavasta (sivu 14) ja kortit haavan seuralaislajeista

Lataa: wwf.fi/opetusmateriaalit/earth-hour

© P

AN

U K

UN

TTU

/ W

WF

https://wwf.fi/opetusmateriaalit/earth-hour

7

on yhä vaikeampaa löytää metsistä? Erityisesti van-hat ja lahoavat haavat ovat tärkeitä luonnon moni-muotoisuudelle. Moniko lajeista häviää, jos kaikki vanhojen ja lahojen haapojen asukkaat poistetaan?

LisätehtäväAsetutaan piiriin. Jokainen oppilas on yksi haavan seuralaislajeista. Opettaja kertoo väittämiä seura-laislajeista ja ne lajit, joita väittämä koskee, nousevat ylös tai astuvat eteenpäin. Käydään läpi kyseisten eli-öiden nimet. Väittämät voivat olla esimerkiksi:

• Olen kolopesijä.

• Olen kovakuoriainen.

• Viihdyn myös kaatuneessa haavassa.

• Olen lahottajasieni.

• Kasvan haavan rungolla.

• Olen nisäkäs.

• Hakkaan puuta terävällä nokallani.

• Minulla on kuusi jalkaa.

• Toukkani asuvat haavassa.

• Ruokailen haavassa.

• Olen jäkälä tai sammal.

Haapa on elämän puuHaapa on metsän monimuotoisuuden avainlaji, eli olemassaolollaan se turvaa monien muidenkin eliöiden säilymisen. Haavan seuralaislajien, kuten erilaisten sienten, lintujen ja hyönteisten määrä on kerrassaan uskomaton: Noin 1000 lajia viihtyy hy-vin haavan seurassa eli kuuluu sen seuralaiseliös-töön. Noin 120 lajia on sen sijaan täysin riippuvai-sia haavasta eli ne eivät pärjäisi ilman haapaa. Osa seuralaislajeista tarvitsee elääkseen jopa 100-vuo-tiaan haavan. Niitä on metsissä erityisen vähän. Haapa on metsiemme tärkein kolopuu, sillä sen pehmeään puuainekseen tikkojen on helppo haka-ta pesäkolonsa. Tikankoloihin voivat myöhemmin muut kolopesijät, esimerkiksi linnut ja liito-oravat tehdä omat pesänsä. Haapaa voikin hyvällä syyllä kutsua elämän puuksi.

8

Miksi ruokaa menee hukkaan? Keskustelkaa erilaisis-ta tilanteista, joissa syömäkelpoista ruokaa laitetaan roskiin. Listatkaa näitä tilanteita. Keksikää jokaisel-le tilanteelle jokin ratkaisu, miten voisi toimia, että ruoka ei joutuisikaan roskiin. Keksikää iskulauseita hävikkiruuan vähentämiseksi ja askarrelkaa hävik-kiruokaa ja ruuan roskiin heittämistä vastustavia ju-listeita. Kiinnittäkää julisteet koulun seinille, esimer-kiksi ruokalaan.

Tehtävä 3.

Älä heitä hukkaan!


Kesto: 30 min

Kasvismaistajaisten tarkoituksena on tutustuttaa op-pilaat erilaisiin kasviksiin ja opettaa heitä arvosta-maan erilaisia makuja. Tehtävässä on tärkeää ohjata oppilaita kuvailemaan ja puhumaan ruuasta arvosta-vaan sävyyn ja välttämään negatiivisia kommentteja, kuten yököttelyä.

Ottakaa mukaan erilaisia kasviksia, hedelmiä ja juu-reksia, joista osa on oppilaille vähemmän tuttuja. Pilkkokaa kasvikset pieniksi palasiksi niin, että jokai-selle oppilaalle riittää makupala. Oppilaat kiertävät maistelemassa ja merkitsevät muistiin, mitä mais-toivat ja miltä se maistui. Vaihtoehtoisesti voidaan maistella kaikki yhtä kasvista kerrallaan. Maistelun jälkeen äänestetään voittajakasvis. Äänestys voidaan suorittaa esimerkiksi peukkuäänestyksellä, arvoste-lemalla jokainen kasvis asteikolla 1–3 tai lappuää-nestyksellä.

Tehtävä 4.

Kasvismaistajaiset


Tarvikkeet: erilaisia kasviksia, hedelmiä ja juureksia

pilkottuna suupaloiksi

© A

KI-P

EK

KA

SIN

IKO

SK

I / W

WF

9

Ruoka ja luonnon monimuotoisuusVarsinkin luonnonkalojen kalastukseen sekä soi-jan ja palmuöljyn tuotantoon liittyy laajamittaisia haasteita, jotka vaikuttavat luonnon monimuo-toisuuden vähenemiseen. Tällä hetkellä lähes kol-mannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja eli kalat eivät ehdi lisääntyä samaa tahtia kuin nii-tä pyydetään. Samalla monet pyyntimenetelmät, kuten pohjatroolaus, tuhoavat myös muuta meri-luontoa ja kalanpyydyksiin kuolee jatkuvasti myös merinisäkkäitä, -kilpikonnia ja lintuja.

Soijan ja palmuöljyn tuotanto sen sijaan perustu-vat usein menetelmiin, jotka edellyttävät sademet-sän raivaamista viljelyalan tieltä. Kun sademetsiä raivataan, metsistä katoaa myös tuhansia kasvi- ja eläinlajeja, joista useita ei ole vielä edes löydetty. Sademetsän lukemattoman eliömäärän sijaan soi-japellossa kasvaa yleensä vain yksi kasvi eli soija. Metsien tuhoutuminen nopeuttaa myös ilmaston-muutosta, sillä trooppiset metsät sitovat huomat-tavan määrän hiilidioksidia. Valtaosa maailman soijasta käytetään eläinten rehuksi ja myös suoma-laisten ruokapöytiin soija päätyy pääosin lihatuot-teiden ja kananmunien muodossa.

Eläinperäisten ruoka-aineiden tuotanto vaatii pal-jon enemmän maa-alaa kuin viljan ja kasvisten tuotanto, sillä lehmien, sikojen ja kanojen ravinto kasvaa pääosin pelloilla, joilla voitaisiin tuottaa myös ihmisravintoa. Yhden sianlihakilon tuottami-seen tarvitaan yli neljä kiloa viljaa, jolla voitaisiin ruokkia ihmisiä. Nykyisillä ruokailutottumuksilla ruokaa ei riitä kaikille. Tästä syystä luonnonystä-vän kannattaa syödä paljon kasviksia ja vain vähän eläinperäisiä tuotteita.

© J

UTT

A K

UU

RE

/ W

WF

10

Tehtävä 5.

Hampurilaisen ja spagetin maaottelu

Suositus: 3. luokasta ylöspäin

Kesto: 10 min

Tarvikkeet: maalarinteippiä

Tehtävän tarkoituksena on pohtia oppilaiden kans-sa ruuantuotannon ja luonnon monimuotoisuuden välistä yhteyttä. Jos spagetti tomaattikastikkeella ja hampurilainen naudanlihapihvillä kilpailevat siitä, kumpi pärjää vähemmällä viljely- ja laidunmaalla, spagetti voittaa ylivoimaisesti.

Etukäteisvalmisteluna merkitse lattiaan maalarintei-pillä kaksi aluetta: 2m x 2m= 4 m² ja 0,71m x 0,71m= 0,5 m². Isompi alue on naudanlihahampurilaisen ja pienempi kasvispastan tuottamiseen tarvittava maa-ala. Pyydä oppilaita kokeilemaan, mahtuvatko kaik-ki hampurilaisen tuottamiseen tarvittavan maa-alan alueelle. Entä kuinka monta oppilasta mahtuu kasvis-pastan tarvitseman maa-alan alueelle? Kokeilun jäl-keen keskustelkaa siitä, mistä ero mahtaa johtua. Uut-ta viljelyalaa raivaamalla vähennetään usein luonnon monimuotoisuutta merkittävästi. Voitte pohtia, kum-massa elää enemmän eri eliölajeja, soijapellossa vai sademetsässä.

LisätehtäväTehtävän jälkeen voitte yhdessä edistää luonnon mo-nimuotoisuuden säilymistä pitämällä kasvisvälipalan tai -lounaan kynttilän valossa Earth Hourin hengessä. Reseptivinkkejä voi etsiä esimerkiksi WWF:n Ruokaop-paasta (https://wwf.fi/ruokaopas/reseptit/) tai Vai- kuta syömällä -sivustolta (http://vaikutasyomalla.fi/).

© A

KI-P

EK

KA

SIN

IKO

SK

I / W

WF

11

Tehtävä 6.

Pallon paras ruoka

Suositus: Yläkoulu ja 2. aste

Kesto: 30 min

Materiaalit: Pallon paras ruoka -pelikortit

40 kpl + peliohje

Lataa tai tilaa kortit: wwf.fi/opetusmateriaalit/earth-hour

Pelissä etsitään vastuullisinta ruoka-annosta, mutta korteilla voi pelata myös etsien esimerkiksi tiettyyn vuodenaikaan ekologisinta ruokaa.

Peli koko luokan kesken yhdellä pakalla Pakka jaetaan tasan 4-5 oppilaan ryhmien kesken. Kukin ryhmä valitsee omista ruokakorteistaan vas-tuullisimman aterian, esittelee sen ja perustelee valintansa koko luokalle. Lopuksi luokka valitsee yhdessä keskustellen voittaja-aterian. Jos tulee kiis-telyä, ryhmät voivat yrittää saada oman ateriansa voittajaksi kertomalla, miten kyseisen ruuan vastuul-lisuutta voi vielä lisätä. Pallon paras ravintola Perustakaa ruokapelikorttien avulla pallon paras ra-vintola, joka tarjoaa vastuullista ruokaa.

• Valitkaa ravintolalle toimintaidea: mitä näkö- kulmaa se painottaa?

• Keksikää ravintolalle nimi

• Laatikaa ravintolalle korttien aterioista koostuva menu (5-10 annosta).

• Kirjoittakaa ruoka-annoksille houkutteleva kuvailu, kuten ravintolan ruokalistassa voisi olla mutta kertoen oikeasti niiden ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista.

Seitan on vehnägluteenista valmistettu tuote, jota käytetään usein lihan korvikkeena. Uunijuureksiin voi käyttää myös hieman nahistuneita juureksia, jolloin ruokahävikkiä syntyy vähemmän. Seesaminsiemenistä ja kaalista valmistettu lisäke sisältää runsaasti kalsiumia.

SEITANIA, uunipalsternakkaa ja tahini-coleslawta, vettä

© Sabrina Bqain / WWF

0,8

KALSIUM-PITOINENV

YMPÄRISTÖ-KASVATUS

2018_Ruokakortit_2.indd 19 18/06/2018 11.01

Sialle syötettävä rehu sisältää usein soijaa, jonka viljelyllä on suuria ympäristö vaikutuksia etenkin EteläAmerikassa. Kasvihuonekasvisten ympärivuotinen tuotanto aiheuttaa suuria ilmastopäästöjä. Riisin korvaaminen ohralla säästäisi vesivaroja ja vähentäisi ilmastopäästöjä.

CHILI CON CARNE pavuista ja sianjauhelihasta, riisi, suomalaista kasvihuonetomaattia, vettä

© Shutterstock

1,7 PÄÄRUOKA 1,2 CO2 TOMAATTILISÄKE 0,5 CO2



Broilerinrehu sisältää tyypillisesti soijaa, jonka vastuuton viljely tuhoaa sademetsiä. Riisin viljely vaatii paljon vettä ja aiheuttaa ilmasto päästöjä seisovan veden vuoksi. Talvella kannattaa suosia hyvin säilyviä juureksia kasvihuonevihannesten sijaan.

KERMAINEN BROILERIKASTIKE ja riisi, juuresraaste, leipä, vettä

© Shutterstock

1,5



Juuston ilmastovaikutukset ovat suuret, kuten muidenkin eläinperäisten tuotteiden. Niiden tuottamiseen tarvitaan myös paljon maaalaa. Broilerinrehu sisältää tyypillisesti soijaa, jonka vastuuton viljely tuhoaa sademetsiä.

EMMENTAL-JUUSTOLLA KUORRUTETTUA BROILERIA, riisiä, vihersalaatti, limsaa

JUUSTON OSUUS 1,3 CO2

© Shutterstock

2,7



Liharuoan ympäristövaikutukset ovat moninkertaiset kasvisruokaan verrattuna. Samasta annoksesta voi valmistaa ympäristön kannalta paremman vaihtoehdon korvaamalla liha soijarouheella. Kasvihuonekasvisten ympärivuotinen tuotanto aiheuttaa suuria ilmastopäästöjä.

LIHAMAKARONILAATIKKO sika-nautajauhelihasta, tomaatti-kurkkusalaatti, leipä ja maitoa

LIHAN OSUUS 2,5 CO2

© Apetit Ruoka Oy

3,8



Luonnonlaidunliha on yksi harvoista ruoantuotantotavoista, joka lisää luonnon monimuotoisuutta. Perunaa voi helposti kasvattaa itse pienelläkin pihalla tai kasvusäkissä parvekkeella.

NAUDAN PIPPURIPIHVI LUONNONLAIDUNLIHASTA, persiljavoi, uudet perunat ja uunivihannekset

© Katrin Havia / WWF

3,8

LUONNON-LAIDUNLIHA



Soijapapu on hyvä ja ympäristöystävällinen proteiinin lähde. Talvella kannattaa suosia hyvin säilyviä juureksia ja sitrushedelmiä kasvihuonevihannesten sijaan. Kuljetusten osuus ruoan ilmastovaikutuksista on pieni, vaikka ruoka tuotaisiin toiselta puolelta maapalloa.

KASVISPIHVIT SOIJAROUHEESTA, porkkana-appelsiini-salaatti Reilun kaupan appelsiineista, vehnäleipä, vettä

© Apetit Ruoka Oy

1,1

V



Palkokasvit ja pähkinät ovat hyviä proteiinin lähteitä. Pähkinöiden tuotanto on tärkeä elinkeino useissa kehitysmaissa. Kuljetusten osuus ruoan ilmastovaikutuksesta on pieni, vaikka ruoka tuotaisiin toiselta puolelta maapalloa.

HERNE-KASVIS-PÄHKINÄWOKKI nuudelien kera, limsaa

0,3

© Maija Kaukonen / WWF

HYVÄ AMINOHAPPO-KOOSTUMUSV



Itse poimittujen sienien ympäristöpäästöt ovat erittäin pienet. Kerman vaihtaminen soija tai kaurakermaan pienentää ympäristövaikutuksia. Riisin korvaaminen ohralla säästää vesivaroja ja vähentää ilmastopäästöjä.

MUHENNOS itse poimituista kantarelleista ja soijakermasta, ohralisäke, raastesalaatti juureksista, vettä

0,3

© Sabrina Bqain / WWF

V



Nyhtökaura on hyvä proteiinin lähde, joka on valmistettu kaurasta ja pavuista. Niiden viljelyyn tarvitaan vain vähän maapintaalaa ja tuotannolla on eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna pienet vesistöjä rehevöittävät vaikutukset. Talvella kannattaa suosia hyvin säilyviä vihanneksia kasvihuonevihannesten sijaan.

NYHTÖKAURA-MAKARONILAATIKKO, kaalisalaatti ja vettä

© Antti Haavisto / WWF

0,3

HYVÄ AMINOHAPPO-KOOSTUMUSV



Pavut ovat hyvä proteiinin lähde. Hyvin säilyvää kaalia ja kotimaisia marjoja kannattaa suosia syksyllä ja talvella.

PAPUPIHVIT, keitetyt perunat, kaali-mustaherukkasalaatti, ruisleipä ja vettä

© Sanna Koskinen / WWF

0,8

KUITU-PITOINENV



Härkis on hyvä ja ympäristöystävällinen proteiinin lähde, joka on valmistettu härkäpavuista. Papujen viljelyyn tarvitaan vain vähän maapintaalaa, ja tuotannolla on eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna pienet ilmastoa ja vesistöä kuormittavat vaikutukset.

HÄRKIS-KAALILAATIKKO, puolukkasurvos, soijamaitoa

© Verso Food Oy

0,3

V



40 korttia, 4-6 pelaajaa, peliaika n. 20 minuuttia

Pelin kulku: Kortit jaetaan tasan pelaajien kesken ja jätetään kuvapuoli alaspäin pinoksi. Jokainen pelajaa kääntää omasta pinostaan päällimmäisen kortin. Pelaajat tutustuvat aterioihin ja valitsevat keskustellen niiden joukosta vastuullisimman. Voittajakortti jätetään pöydälle, muut laitetaan pois.

Jatketaan kierros kerrallaan, jokaisesta kierroksesta jää yksi voittajakortti pöydälle. Kun pakat on pelattu, jokainen valitsee omista voittajakorteistaan parhaan ja näiden kesken valitaan koko pelin voittajaateria.

Tutustu myös muihin WWF:n maksuttomiin materiaaleihin:wwf.fi/ymparistokasvatus

PALLONPARAS RUOKA

Pelissä etsitään vastuullisinta ruoka-annosta, joka olisi sekä ympäristöystävällisin että

huomioisi oikeudenmukaisuuden maailmassa.



Linssit ovat hyvä proteiinin lähde. Mausteet ja yrtit ovat tärkeitä vientituotteita monissa kehitysmaissa. Niitä viljellään usein pienillä perhetiloilla.

INTIALAINEN CHILI-LINSSIKEITTO, vaalea leipä ja maitoa

© Alli Ikonen

0,6



Soijasta valmistettu tofu on hyvä proteiinin lähde. Itse kasvatettujen itujen ilmastopäästöt ovat olemattoman pienet.

TOFU-HUNAJAKASVIKSET WOKISSA, ituja, vaalea leipä ja maitoa

© Hanna Seimola / WWF

0,7



Sosekeittoon voi käyttää myös vähän nahistuneita vihanneksia, jolloin ruokajätettä syntyy vähemmän. Pähkinöiden ja mausteiden tuotanto on tärkeä elinkeino useissa kehitysmaissa. Annoksen ympäristövaikutuksia voi pienentää vaihtamalla lehmänmaidon soija tai kauramaitoon.

PORKKANA-SOSEKEITTO Reilun kaupan pähkinöillä ja kardemummalla maustettuna, tumma leipä ja maitoa

© Apetit Ruoka Oy

0,9



Pavut ovat hyvä proteiinin lähde. Edellisen päivän ylijääneet letut voi käyttää tässä ateriassa hyödyksi. Hedelmien ja pähkinöiden tuotanto on tärkeä elinkeino useissa kehitysmaissa. Saat ateriasta vegaanisen korvaamalla lettujen lehmänmaidon kauramaidolla ja jättämällä kananmunan pois.

TÄYTETYT PAPULETUT, salaatti päärynöistä sekä Reilun kaupan avokadoista ja pähkinöistä, vettä

© Pauliina Heinänen / WWF

1,0



Juuston ilmastovaikutukset ovat suuret, kuten muidenkin eläinperäisten tuotteiden. Niiden tuottamiseen tarvitaan myös paljon maaalaa. Luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia lannoitteita eikä torjuntaaineita ja eläinten olot ovat tehotuotantoa paremmat.

LUOMUTOMAATTI-MOZZARELLAPIIRAKKA, purjo-paprika-oliivisalaatti, luomumaitoa

© Shutterstock

1,2



© G

-STO

CK

STU

DIO

/ S

HU

TTE

RS

TOC

K

https://wwf.fi/opetusmateriaalit/earth-hour

12

Tiesittekö, että monien suomalaisten mielestä polii-tikot eivät ota päätöksenteossaan riittävästi huomi-oon luonnon monimuotoisuutta? Voitte yhdessä var-mistaa, että päättäjät tietävät monimuotoisuuden merkityksestä. Kertokaa poliitikoille, miksi luonnon monimuotoisuuden edistäminen on tärkeää. Tämän voitte tehdä lähettämällä kirjeen eri puolueiden eduskuntaryhmille.

Oppilaat voivat suunnitella ja tuottaa kirjeen sisällön itse. Vaihtoehtoisesti kirjettä varten voidaan haasta-tella oppilaita ja koostaa yhdessä opettajan kanssa viesti päättäjille. Kirjeeseen liittyen oppilaat voivat pohtia seuraavia kysymyksiä: Mitä haluaisit sanoa päättäjille luonnon monimuotoisuudesta ja sen mer-kityksestä itsellesi sekä muille lajeille? Miksi moni-muotoisuuden edistäminen on tärkeää? Mitä luonto sinulle merkitsee? Pienemmän oppilaat voivat myös halutessaan piirtää vastaukset kysymyksiin. Kun kaikkien oppilaiden ajatukset on kirjattu kirjeeseen, lähettäkää kirje eduskuntaryhmille.

Eduskuntaryhmien yhteystiedot löytyvät seuraavilta sivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/eduskuntaryhmat/eduskuntaryhmarekisteri/Sivut/default.aspx

Tehtävä 7.

Kirje päättäjille


Kesto: 45 min

© C

HR

ISTO

FFE

R B

OS

TRÖ

M

13

Earth Hour

Aamunavausteksti

© J

UH

A TA

SK

INE

N /

WW

F

”Viileä vesi soljuu karvaisia kylkiäni ja pulleaa vatsaani pitkin. Pian on aika tuon pikkuisen syntyä, joka mahassani nyt tem-meltää. Mutta mistä löytäisinkään sopivan pesäpaikan?

Olen itämerennorppa, Saimaalla uiskente-levan saimaannorpan vähemmän tunnettu sukulainen. Meidän norppien pesimiskausi on juuri käynnissä. Sopivat pesäpaikat vaan tuntuvat olevan nykyään kovin harvassa!

Tuolla kaukaisuudessa siintää toinenkin norppa. Mitäköhän se tuumailee? Etsiikö sekin lumikinosta, johon voi kaivaa oman pesän? Parempi ehkä uida kauemmas, sil-lä viihdyn yksin. Ajatuskin toisen norpan kohtaamisesta ahdistaa! Varsinkin nyt, kun on aika synnyttää tuo uusi pikkuinen pallero tähän maailmaan. Toisinaan miele-ni seikkailee lumikinosten turvaamaan ko-tikoloon, jossa vietin elämäni ensimmäiset hetket emoni turvallisessa hoivassa. Silloin en kaivannut yksinäisyyttä, vuosia sitten. Mutta tänään, tänään vesi tuntuu raik-kaalta. Katseeni on kirkas ja saan kiitää yksin läpi vesien. Hetkinen, tuolla yläpuo-lella jää näyttää lupaavan tummalle. Oli-sikohan siellä lumikinos, johon kaivautua? Uin pintaa kohti. Nyt on aika aloittaa pe-sänkaivamisurakka.”

Ilmastonmuutoksen myötä lukuisien lajien on sopeudut-tava täysin uusiin olosuhteisiin selviytyäkseen. Itäme-rennorppa ja monet muut pohjoiset lajit eivät kuitenkaan voi sopeutua ympäristöön, jossa ei ole lunta ja jäätä, sillä norpan poikaset eivät selviydy ilman suojaavaa lumi- tai jääpesää. Esimerkiksi Saaristomerellä jäätalvi on nykyi-sin keskimäärin liian lyhyt norpan pesintään. Jos lajin elinympäristö häviää lämpenevän ilmaston myötä, se on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tätä elinympäristöjen ja lajien hupenemista kutsutaan myös luonnon monimuo-toisuuden köyhtymiseksi. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen vaikuttaa meihin kaikkiin, sillä olemme riip-puvaisia toisista lajeista. Maapallo tarvitsee hyvinvoivia ja monipuolisia luonnonympäristöjä, joissa elää runsas kas-vi- ja eläinlajien kirjo. Se on kaiken elämän edellytys.

Onneksi itämerennorppaa ja muita lajeja uhkaavan su-kupuuton torjumiseksi voidaan toimia. (Ensi) lauantaina (30.3.) on WWF:n eli Maailman luonnonsäätiön järjes-tämä Earth Hour -tapahtuma. Tässä maailman suurim-massa ilmastotempauksessa sadat miljoonat ihmiset ympäri maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi puoli yhdeksästä puoli kymmeneen. Sen lisäksi että tapahtu-malla halutaan innostaa ihmisiä toimimaan maailman tu-levaisuuden puolesta, sillä halutaan vaikuttaa maailman päättäjiin niin, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi ale-taan vihdoin tositoimiin.

Annetaan yhdessä valomerkki luonnon monimuotoi-suuden ja ilmaston puolesta sammuttamalla valot Earth Hourin aikana!

14

Keski-ikäinen haapa 45 v.

© S

AN

NA K

OS

KIN

EN

/ WW

F

Ränsistynyt haapa 100 v.

© P

ER

TTI HA

RS

TELA / VA

STAVA

LO

© S

AN

NA K

OS

KIN

EN

/ WW

F©

PE

RTTTI H

AR

STE

LA / VAS

TAVALO

Keski-ikäinen haapa 45 v.

Ränsistynyt haapa 100 v.

15

© C

HR

ISTO

FFER

BO

STR

ÖM

© P

ETTE

RI H

AU

TAM

AA

Meriajokas

Taimen

16

© JU

HA TA

SK

INE

N©

VIS

HN

EV

SK

IY VAS

ILY / SH

UTTE

STO

CK

Saimaannorppa

Palokärki

17

© PA

NU

KU

NTTU

© IG

OR

SE

ME

NO

V / S

HU

TTES

TOC

K

Haapa

Runkohaapsanen

18

© S

TAFFA

N W

IDS

TRA

ND

/ WW

F©

JON

ATAN

PIE

/ UN

SP

LAS

H

Ahma

Naali

Documents

WWF:n · 2020. 2. 6. · Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, nostaa maaliskuun lopussa ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan. koko maailman puheenaiheeksi. Tapahtuma