Upload
matti-leskinen
View
430
Download
5
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Citation preview
KAUPUNKIKAAVA
Vuonna 2050 Helsinki on metropolialueen urbaani ydinVirpi Mamia
28.1.2014
HELSINGIN YLEISKAAVA
Helsingin yleiskaavaVisio 2050
Yleiskaavan VISIOhyväksyttiin KSLK:ssa 3.12.2013
KaupunkirakennemallinaRaideliikenteen verkostokaupunkija laajeneva kantakaupunki
Uusia mittavampia maankäyttöpotentiaaleja
- kattamalla, tunneloimalla tai muuttamallamoottoriteitä kaupunkibulevardeiksi
- tiivistämällä raideliikenteen solmukohtia,asemien ja merkittävien pysäkkien ympäristöjä
Elinkeinoelämän toimintaedellytystentukeminen
-Väestö kasvaa - Helsinkiin 260 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä-Kaavavaranto loppumassa:,jäljellä oleva merkittävä varanto nykyisillä projektialueilla jaÖstersundomissa (vuonna 2012 asumisen asema- yleiskaavavarantoa yht. noin 8 milj. k-m2 ,josta Östersundom vastaa noin puolta)
Vuoteen 2050 mennessä tulisi asemakaavoittaa Östersundomin ja nykyisten osa-yleiskaava-alueiden lisäksi yht. ainakin 9 milj. k-m2, mikäli asuntokysynnän oletetaanpysyvän suhteellisen vakaana
- Yleiskaava 2002 vanhentunut tilavarauksiltaan
- Yleiskaavassa mahdollista näyttää kaupungin vahva tahtotila elinkeinoalueidensakehittämiseen
Visiotyöskentely kahdella tasolla loppusyksyn 2012ja kevään 2013 aikana
Maankäytön tarkastelut ja selvityshankkeet
Visiotyöskentely: tiimit, mukana tiiviisti myös virastonmuut osastot, erityisesti liikenteenliikennejärjestelmätoimisto.
VuorovaikutusLaiturin teemaseminaarit, kaupunkisuunnittelumessutsekä Yleiskaavakahvit 22.5, asukastilaisuudet,Sidosryhmätapaamiset, Internet-sivut: www.yleiskaava.fi
Maija Mattila
Kuvat Teina Ryynänen
Visiotyön alkuvaiheessa tehtiin skenaariotarkastelu –vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista valittiintoivottavin. Työ raportoitiin.
Päädyttiin tarkastelemaan visiota seitsemän eri teemankautta.
Jokaista arvioitiin kaupunkitalouden, saavutettavuuden,ekotehokkuuden, energian ja ilmastonmuutoksen, hyvänkaupunkielämän sekä hyvän ympäristön, kulttuuriarvojen jaluontoarvojen näkökulmasta - eräänlaisten läpileikkaavienteemojen kautta.
Seitsemän eri teemaa ovat:AsuminenElinkeinot ja keskuksetLiikenneVirkistysMerellinen HelsinkiKansainvälinen HelsinkiUrbaanius
Kuva Christina Suomi
Kaupunkitalous vahvana läpileikkaavana teemana koko yleiskaavatyön ajan
Suurkaupungistumisen kaupunkitalouden vaikutusyleiskaavan visioon 2050:
Yritystoiminnan keskittyminen (agglomeraatioetu)Asumisen hajaantuminen
Työpaikkamäärän tulisi kasvaa korkean tuottavuuden alueilla keskustassaja sen laajennusalueilla. Kasvun ja kilpailukyvyn edellytys ontyöpaikkojen pysyminen ja lisääminen Helsingissä, agglomeraatioeduntäysimääräinen hyödyntäminen
Myös asumista tulee löytää paljon samoilta alueilta
Helsingin ilmastopäästöjen vähentämisenmahdollisuudet yleiskaavassa:
Maankäytön suunnittelu voi tukea ja mahdollistaa niin energiansäästöön kuin uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseen vaadittaviatoimia
Tärkeimmät:-kaupunkirakenteen tiivistäminen-liikenne ja liikkuminen-kestävä palveluiden mitoitus ja sijainti
Väestönkasvun ilmastovaikutuksetpääkaupunkiseudulla maankäytön suunnittelunnäkökulmasta (Oy Eero Paloheimo Oy Ecosity Ltd)
Alpo Tani
Energia ja ilmastonmuutos
Saavutettavuus
Hyvin saavutettavat alueet ovat vetovoimaisia jakilpailukykyisiä
Nykytilanteessa saavutettavuus henkilöautolla onylivoimainen julkiseen liikenteeseen nähdenpääkaupunkiseudulla
Maankäyttöä tulisi tehostaa merkittävästi poikittaistenjoukkoliikenneyhteyksien tukemiseksi
Saavutettavuustarkastelut keskeisellä sijallayleiskaavatyössä-saavutettavuus on yksi mittari, jolla yleiskaavanvaikutuksia arvioidaan
Raportit:
Arjen saavutettavuus - liikumme, jotta saavumme
Saavutettavuuden vaikutus alueiden vetovoimaan
Susa Tulikoura, Sakari Jäppinen, Salla Ahokas
Ympäristö - puitteet hyvällekaupunkielämälle
Virkistys, viihtyisyys - Hyvä kaupunkiympäristö
Kaupunkikuva
Ympäristöarvot, kulttuurihistorialliset arvot
Luonto
Hyvä kaupunkielämä
Palvelut
Sosiaaliset tekijät
Kulttuurihistoria
Kaupunkikulttuuri - urbaanius
Oikean kaupungin lisääminen on noussut tärkeäksiteemaksi visiotyössä-Urbaanin tavoittelu nousi esiin kaikissa 7:ssä eri visionteemassa
Se nousi myös nettikeskusteluissa ja Laiturintilaisuuksissa: ”Miksi sanotte tekevännekaupunkimaista, sanokaa tekevänne kaupunkia”
– oikealle kaupungille on ”tilaus”
Helsinki on urbaani, elämää sykkivämetropoli
Asumisen visiossa on nostettu esiin kymmenenkaupunginosakokonaisuutta:-isompien keskustojen ympärille muodostuupienemmistä naapurustoista koostuviakaupunginosakokonaisuuksia
Kaupunginosa- ja lähikeskustat tarjoavat erilaisiapalveluja – lähipalvelut löytyvät aidosti läheltä
Asumisen kehityksen painopistealueethyödyntävät nykyisiä raideyhteyksiä ja tukevatuusien poikittaisten raideyhteyksiensyntymistä
Palvelut turvataan ja asuntokantaa monipuolistetaantäydennysrakentamisella
-Innovatiivisia asumismahdollisuuksia: alueita,rakennustyyppejä ja asumismuotoja
J
J
Ideasuunnitelma Tapani Rauramo
Myllypuronpuukaupunkirakentumassa
Länsi-Herttoniemi
Helsingin kantakaupunkia tuottavuudenhuippualueena vahvistetaan ja laajennetaan
Myös muita keskustoja vahvistetaan jakehitetään sekoittuneiden toimintojen: palvelujen,työpaikkojen ja asumisen keskittyminä
Keskeiset elinkeinoalueet – tärkeimmät jasuurimmat työpaikkakeskittymät sekäelinkeinorakenteen monipuolisuuden kannaltakeskeiset alueet säilytetään ja niitä vahvistetaan
Tietyt elinkeinoalueet nähdään potentiaalisinatuottavuuden huippualueina: esimerkiksi Itä-Helsingissä Herttoniemi-Roihupelto ja Vuosaarensataman yritysalueKantakaupunki laajenemisalueineen (Pasila- Vallila-Kalasatama), Pitäjänmäki, Käpylä, Malmi, ViikkiKoivusaari
Elinkeinoelämän toimintaedellytystenturvaaminen
Väestönkasvuun suhteutettuna vuonna 2050 Helsingissä on180 000 työpaikkaa nykyistä enemmän.
Uudet tilatarpeet karkeasti arvioiden ovat noin 5 -5,4 milj. k-m², josta toimistotilaa 2,2 - 2,5 milj. k-m²,liiketilaa noin 1,7 milj. k-m² ja valmistus, varasto- ja muutatilaa (julkiset palvelut, pienyritykset) noin 700 000 k-m² -1,5 milj.k-m²
Yhdyskuntarakenteen, kaupunkitalouden, kilpailukyvyn sekäkaupungin vetovoiman näkökulmasta tämä tulisimahdollistaa
Yleiskaavalla voidaan näyttää vahva tahtotila Helsinginelinkeinoalueiden kehittämiseen
600 000 asukkaan kasvu seudulla edellyttää moninverroin parempiajoukkoliikenneyhteyksiä – rakennetaan kattava verkostomainen raideliikennejärjestelmä,jossa pikaraitiotiet täydentävät raskasta raideliikennettä
Kaiken perusta on saavutettavuus -hyvin saavutettavat paikat ovat vetovoimaisimpia
Yleiskaavassa keskeisiä ratkaistavia asioita:
Poikittaiset raideyhteydet:Jokeri 1 Ja Jokeri 2
Ns. Tiederatikka Otaniemestä Viikkiin ja Myllypuronkampukselle, mahdollisesti Itäkeskukseen saakka
Töölön metro jatkeineen tai pikaraitiotie
Pääliikenneverkon maanalaiset osuudet – mitävarauksia nykyisestä yleiskaavasta varataan myösuudessa yleiskaavassa
Keskeistä
Laajat yhtenäiset seudulle jatkuvat vihersormet japoikittaiset viheryhteydet muodostavat verkoston
Metsäverkosto, luonnonsuojelualueet ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ovat osavirkistysverkostoa
Helposti saavutettavat lähipuistot, kaupunginosapuistot,liikunta- ja virkistyspalvelut
Merellinen virkistysvyöhyke nykyistä saavutettavammaksi –sisälahtien virkistyskokonaisuudet ja rantareitti
Keskustassa urbaanit historialliset puistot ja julkisetkaupunkitilat
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen
Simo Karisalo
Keskeisimpiä toimintalinjauksia:
Kehitetään urbaaneja rantoja varaamalla enemmäntilaa ihmisille ja toiminnoille, vähemmän liikenteelle.
Rakennetaan koko kaupungin kattava rantareitti
Saaristoratikka Vuosaaresta Laajasalon kauttakantakaupunkiin
Kartoitetaan uusia merellisen asumisen paikkoja.Tulevaisuuden mahdollisuutena Melkkiympäristöineen?
Laajennetaan vesiliikennemahdollisuuksia
Avataan uusia saaria virkistyskäyttöön
Luodaan satamiin tehokkaat raideliikenneyhteydet.-Vuosaaren sataman metroasema
Edistetään tuulivoimatuotannon mahdollisuuksia
Huomioidaan Suomenlahden haavoittuvuus
Raisa Kiljunen-Siirola
Markku Siiskonen
Keskeistä:
Ydinkeskustan vahvistaminen elinkeinotoiminnan keskuksenaja matkailun keskittymänä.Laajentuvan kantakaupungin vetovoimaisuus
Kasvavat investointivyöhykkeet, jotka houkuttelevat tärkeitäkansallisia ja kansainvälisiä investointeja
Itäinen kasvukäytävä: Porvoon kehityssuunta
Suomenlahden kehityskolmion (Helsinki-tallinna-Pietari)vahvistaminen jaHelsinki-Tallinna-Baltia-Keski-Eurooppa-raideyhteydet
Logistiikkaverkostojen kehittäminenE18 logistiikkakäytävä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari,Tallinna
-Etelä-Suomen kaupunkiverkosto
-Toimiva lentoliikenne ja satamat ja niidenliikenneyhteydet (metro Vuosaaren satamaan)
Kuva Kaupunkimittaus
Kuva Helsingin satama
KAUPUNKIKAAVA
Vision toteutumisen toimenpiteitä
Maankäyttötarkastelujen painopistealueita ovat raideliikenteen solmukohdat,asemien ja keskeisten pysäkkien ympäristöt sekä moottoritiemäiset alueet
Heikki Salmikivi
Lahdenväylä
Kantakaupungin laajentaminen – maan vetovoimaisimmantuottavuuden huippualueen kasvun mahdollistaminen
Väylät vievät valtavan määrän tilaaArpeuttavat kaupunkirakennettaToimivat fyysisinä esteinä jopa samankaupunginosan sisälläHaittaavat palvelujen saavutettavuuttaVaikuttavat jopa kaupunginosieneriarvoistumiseen
Moottoritiet eivät voi ulottua uuden kantakaupunkirakenteen sisään
Kuva Kaupunkimittaus
Moottoritiemäiset alueet
Turunväylän jaVihdintienkaupunkibulevardit
Hämeenlinnanväylänkaupunkibulevardi
Tuusulanväy-län kaupunki-bulevardi Lahdenväy-
länKaupunkibulevardi
ItäväylänkattaminenKulosaaressa+Herttoniemenlaajennus
Laajasa-lonkaupunki-bulevardi
Vuosaarenkaupunki-Bulevardi
Länsiväylänkaupunkibulevardi
Lahdenväylän tarkastelua
Jaakko Kaarala
Kuva Kaupunkimittaus
Ideasuunnitelma ”Mannerheim-bulevardilta”Tapani Rauramo
Kuva 3dRender
Kuva 3dRender
Rakeisuuskuva Tuusulanväylän ympäristöstä nykytilanteesta ja vuonna 2050ideasuunnitelma Virpi Mamia
Länsiväylä
Länsiväylä
Lauttasaarentie
Kuva Kaupunkimittaus
Lauttasaaren pohjoisreuna/Valtteri HeinonenLauttasaaren pohjoisosaan uutta kerrosalaa yhteensä 290 000 k-m2 , josta asuntoja 170 000 k-m2
Itäväylälle kaupunkibulevardi soveltuu huonosti Itäkeskuksesta länteen metroraiteen takia,kyseeseen tulee pääasiassa erilaiset tunnelointi- ja kattamisratkaisut
Havainnekuva Kulosaaren tunnelista 2000-luvun alusta (NCC/B&M) (n. 200 000-250 000 k-m2) jaHerttoniemen kattamisesta 2013 /IRA-projekti/ Tuukka Linnas (250 000 k-m2)
Itäväylä
Tähänastiset moottoritiemäisiä alueita koskevat tarkastelut onkoottu raporttiin ”Helsingin kantakaupungin laajentaminen -Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytön tehostaminen jamuuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi”
Hankkeessa on arvioitu lisäksi kaupunkitaloudellisia vaikutuksia jaliikenteen yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia:
Helsingin moottoritiealueiden maankäytön muutostenkaupunkitaloudelliset vaikutukset (Kaupunkitutkimus TA Oy, Sito Oy14.2.2013)
Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutustenarviointi, OSA A (Strafica 7.10.2013) - keskeiset tulokset
Ongelmaksi muodostui kummassakin lähtötietojen keskeneräisyys, muttaraporteista saatiin hyvää tietoa jatkosuunnittelun pohjaksi
Virpi Mamia
Suunnittelua jatketaan jaarvioidaan vaikutuksia kokojatkosuunnittelun ajan
Kaupunkibulevardien maankäyttöpotentiaali on suuri
Kaupunkibulevardit tuottavat asuntokerrosalaa arvioltanoin 6 milj. k-m2 (työpaikkakerrosalaa tämän lisäksi noin puolettästä).
Kyseessä on merkittävä maankäyttöpotentiaali ja se kattaa noinpuolet tarvittavasta kerrosalasta, joka yleiskaavassa tuleelöytää.
Vuoteen 2050 mennessä tulisi asemakaavoittaa Östersundominja nykyisten osa-yleiskaava-alueiden lisäksi yht. ainakin 9 milj. k-m2.
Uusia projektialueita on mahdollista muodostaa näiltä alueilta
Turunväylä- Vihdintie/Ideasuunnitelma Tapani Rauramo
Malmin kehittämisperiaatteet ja maankäyttötarkastelut
Salla Ahokas, Crista Toivola
Kristian Kere
Ideasuunnitelmia Latokartanontielle
Oulunkylä-Käpylä- Pohjois-Pasila
Christina Suomi
Oulunkylä -Käpylä –Pohjois-Pasila
Ideasuunnitelma Christina Suomi
Ideasuunnitelma Tapani Rauramo
Roihupelto-Herttoniemi-Lounais-Myllypuro
Myllypuron puinenkaupunkikylärakentumassa
Täydennysrakentamista tutkitaan kaikkialla kaupungin alueella
Laajasalo, PuuskaniemiideasuunnitelmaaHanna-Maaria Kiema
Laajasalon tarkasteluaTerhi Kuusisto
Kaupungille edullista, taloyhtiöille lisärakentamisesta rahaa korjauksiin
Haasteena pysäköinnin vaatima tila ja kustannukset
Taloudellinen yhtälö täytyy saada yhtiöille kannattavaksi
Yleiskaavan toteutusohjelmassa ”täydennysrakentamisentyökalupakki”
Täydennysrakentamiseen liittyy paljon ratkaistavia asioita
Kuvat Simo Karisalo
Erityisesti 1960-70 –luvun rakennuskanta esikaupungeissa-Rakennusten kunnossapidon laiminlyöminen vaikutukset lähialueisiin-Rakennuskannan tekninen kunto ei kuitenkaan ole niin huono kuin mielikuvatantavat olettaa.
Paljon arvoristiriitojaYmpäristön arvojen mittaaminen absoluuttisesti? Sosiaaliset verkostot?
Kansallisvaranto, resurssitAsuntorakentamisen paineet valtavan haasteellista korvata puretut asunnotja rakentaa vielä merkittävä määrä niiden lisäksi.
TaloudellisuusJotta purkava saneeraus olisi taloudellisesti kannattavaa, tuleerakennusoikeutta nostaa todella reilusti. Uuden rakennusoikeuden arvon onkatettava rakennuksen jäljellä oleva arvo (käytännössä As.Oy:ssä markkina-arvo) ja purkukustannukset sekä uudet, usein kalliimmat pysäköintipaikat.
Milloin purkavan saneerauksen keinot käyttöön?Purkava saneeraus voisi toimia laajamittaisemmin alueella tai rakennuksissa,joiden tekninen arvo on täysin romahtanut ja sijainti kaupunkirakenteessa onhyvä.
Olemassa olevan rakennuskannan muokkaaminen jalisärakentaminen on kestävän kaupunkirakentamisennäkökulmasta laajamittaista purkamista järkevämpää
Täydennysrakentamiseen liittyy myös raportti ”Uudistava täydentäminen –purkava saneeraus”
Crista Toivola
Kaavan rakenne
-Yleiskaava 2002:n rajaukset tarkkoja
Ajatus on, että kaava ei ole rajauksiltaan niin tarkka kuinyleiskaava 2002.
Rakenne määräytyy sen mukaan, mitä asioita ontarpeen määrätä tässä kaavassa ja mitkä asiatvaativat joustovaraa.
-Volyymikartta (kartan esitystapaan malliaÖstersundomista?), johon lisäksi kytketty paikkatieto ja jotatäydentää selittäviä detaljikarttoja ja havainnollistavia kuvia?
Aikadimension yhdistäminen kaavaan esim. paikkatietona-jatkosuunnittelun toteuttamisjärjestys:strategisesti tärkeimmät kohteet asemakaavoitetaan ensin?
Liikennejärjestelmän merkitsemistapa?
Moottoritiemäisten alueiden tavoitteisto? – mitä merkitäänkaavaan, mitä toteutusohjelmaan?
Keskustatoimintojen alueet – kaupan lainsäädäntö
Uuden yleiskaavan rakenne
1. Visio 2050
2. Yleiskaava+Selostus taustaselvityksineenhavainnollistavine kuvineen javaikutusarviointeineen
3. Toteuttamisohjelma(myös paikkatietonaKartassa?)
Yleiskaava 2002 ”volyymikarttana”
AINEISTO
Vision pääraportti visiokarttoineen:Liiteraportit:
• Helsingin kantakaupungin laajentaminen - Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytöntehostaminen ja muuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi•Kohti urbaanimpaa Helsinkiä• Lähtökohdat ja periaatteet yritysalueille• Keskustan rooli yleiskaavan visiossa• Jokeri 2 - Maankäytön kehittämisperiaatteet• Tiederatikan vaikutusalueen maankäytön kehittämisperiaatteet• Esikaupunkien asemanseutujen kehittämisen edellytykset• Uudistava täydentäminen - purkava saneeraus• Helsingin palveluverkkoselvitys sekä tavoiteverkko 2050• Helsingin ilmastopäästöjen vähentämisen mahdollisuudet yleiskaavassa• Arjen Saavutettavuus - Liikumme jotta saavutamme• Saavutettavuuden vaikutus alueiden vetovoimaan• Suurkaupungistumisen kaupunkitalouden vaikutus yleiskaavan visioon 2050• Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto•Kansainvälinen Helsinki• Vuosaaren satamakeskus osana uutta yleiskaavaa• Meri-Helsinki yleiskaavassa•Skenaarioista visioihin - Pitkän aikavälin vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja alustavia visionelementtejä yleiskaavaan• Vuorovaikutusraportti• Yleiskaavan alkumetrit kaupunkilaisten kanssa- yhteenveto visiovaiheen keskustelusta•Viranomaisneuvottelumuistio
Visioon liittyvä oheismateriaali:
Toimitilavarannot pääkaupunkiseudullaHelsingin yritysalueiden markkinalähtöinen tulevaisuus (Newsec)Yritysalueet Helsingissä (sis. Helsingin Yleiskaava 2002 työpaikka-alueiden profiilit)Pääkaupunkiseudun työpaikkakeskittymät-klustereitako?Helsingin moottoritiealueiden maankäytön muutosten kaupunkitaloudelliset vaikutukset(Kaupunkitutkimus TA Oy, Sito Oy 14.2.2013)Helsingin uuteen yleiskaavaan liittyvien liikennehankkeiden vaikutusten arviointi, OSA A(Strafica) - keskeiset tuloksetVäestönkasvun ilmastovaikutukset pääkaupunkiseudulla maankäytön suunnittelunnäkökulmasta (Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd)Vihreä ja merellinen Helsinki 2050 - VISTRA osa I: lähtökohdat ja visio(Kaupunkisuunnitteluvirasto 2013)Automaattisen liikenteen metropolivisio ( Sovelto, Automaattisen liikenteen metropolivisio-työryhmä 17.5.2013)Elinkeinoelämän liikennetarpeet - Helsingin citylogistiikan ja asiakasliikenteenkehittämistarpeet -esiselvitys (Sito Oy, 2013)
Visioon kiinteästi liittyvä kehittämisohjelmaHelsingin Liikkumisen kehittämisohjelma (WSP Finland)
Liiteraporteissa mainitut selvitykset ja lähteet
20.11.2012Työohjelma Kslk/OAS
Aikataulu
Viestintä ja vuorovaikutus: kaupunkilaiset, elinkeinoelämä, sidosryhmät
Työohjelman valmistelu
11/2014Kaavaluonnos/Kslk
suunnittelu, jatkoselvitykset, vaikutusarvioinnit
Suunnittelu- jaselvityshankkeet:tarkasteluja erimittakaavatasolla kokoHelsingin alueella
Teemaryhmätyöskentely
Kevät 2012Teemaryhmien jatyöpajojenyhteenveto
2016Kaupunginvaltuusto
Tavoitteenasettelua,lähtökohtien kartoitusta
Yleiskaavatoimisto/Marja Piimies
2013 loppusyksyVISIO 2050 Kslk
2015Kaavaehdotus Kslk
2013 alkutalviKslk-seminaariLaiturin seminaarit
Kaavaluonnosnähtävillä