24
Yleisen kielitieteen peruskurssi Cyk 110 Sl 06 Laury

Yleisen kielitieteen peruskurssi

  • Upload
    ivria

  • View
    76

  • Download
    0

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Yleisen kielitieteen peruskurssi. Cyk 110 Sl 06 Laury. Kielen kuvaus –tehtävästä (lisäopintopisteet). - PowerPoint PPT Presentation

Citation preview

Page 1: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Yleisen kielitieteen peruskurssi

Cyk 110

Sl 06

Laury

Page 2: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Kielen kuvaus –tehtävästä (lisäopintopisteet)

Tehtävänä on kuvata jonkun opiskelijalle ennestään

tuntemattoman kielen foneettinen, fonologinen, morfologinen

ja syntaktinen järjestelmä sekä sen demografisia ja

yhteiskunnallisia piirteitä sekä kontakteja muihin kieliin Tehtävän voi suorittaa ryhmätyönä (esim. eri osa-alueet voi

jakaa ryhmän eri jäsenille) – lopullisesta tuotteesta käy ilmi,

miten työ jaettiin. Tässä vaiheessa voi jo muodostaa ryhmän ja käydä

kirjastossa tutustumassa referenssikielioppeihin Referenssikielioppi (reference grammar) on jonkun kielen

tieteellinen kuvaus lingvistien tarpeisiin

Projektin onnistuminen riippuu osaksi lähteenä käytetyn kieliopin

luonteesta!

Page 3: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Kotitehtävät

2.

1. i æ s u vokaaleja

2. pʰ n m w bilabiaaleja

pʰ n m w sonorantteja

3. ʤ ʃ s ʒ frikatiiveja

ʤ ʃ s ʒ postalveolaareja

4. a ɔ u æ väljät ja puoliväljät [-

supp.] ɑ ɔ u æ takavokaaleita

5. b g k d soinnillisia klusiileja

6. f s z ʃ soinnittomia

frikatiiveja

f s z ʃ sibilantteja

Page 4: Yleisen kielitieteen peruskurssi

7. tʰ pʰ t d soinnittomia klusiileja

tʰ pʰ t d alveolaareja

8. i æ y u etuvokaaleja

i æ y u suppeita vokaaleja

9. β ð ɸ ɣ soinnillisia frikatiiveja

10. e ɔ ɛ ɪ höllät vokaalit

e ɔ ɛ ɪ etuvokaaleja (laveita)

e ɔ ɛ ɪ välisiä vokaaleja

Page 5: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Wichita [kʷ] on labiaalistunut, mutta silti velaarinen (koko

artikulaatio ei muutu)

nasaalien ja labiaalisen klusiilin puuttuminen on

epätavallista (joskin vel. klus. on labiaalistunut!)

vokaalitilaa ei ole maksimoitu (etinen järjestelmä,

vrt. konsonantteihin)

Huom. Vokaalit ovat etisiä, konsonantit taas eivät

Page 6: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Kertausta – foneemin ja allofonin käsite

Foneemi äännetyyppi (’äänneperhe’) tietyssä kielessä

Merkitystä erotteleva, kontrastiivinen distribuutio

- [bɑɹkɪŋ] vs. [pʰɑɹkɪŋ]

kielen puhujille foneemin eri muunnokset, allofonit ’sama’

äänne

Allofoni foneemin allofonien distribuutio riippuu foneettisesta

ympäristöstä (esim. ru. [ø] > [ɶ] / _ r)

Distribuutiona täydennysjakauma (missä toinen

esiintyy, toinen ei koskaan esiinny)

Page 7: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Täydennysjakauma (komplementaarinen distr.) ja oppositio (distinktiivisyys) (kertausta)

englannissa: [pʰ] [p] ovat saman foneemin allofoneja hindissä: /pʰ/ /p/ kuuluvat eri foneemeihin

/pʰəl/ ‘hedelmä’ /pəl/ ‘hetki’

/kapi/ ‘kopio’ /kapʰi/ ‘suuri’

- englannissa [pʰ] esiintyy painollisen tavun alussa, [p]

taas ei koskaan

- Äänteet ovat täydennysjakaumassa

- missä toinen esiintyy, toinen ei koskaan

esiinny

- distribuutio on ennustettavissa

- äänteet ovat saman foneemin allofoneja

- vaihtelemalla ei saa aikaan eri sanoja

Page 8: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Hindissä samat äänteet kuuluvat eri foneemeihin niiden distribuutio on päällekkäinen, kontrastiivinen

kumpikin voi esiintyä samassa ympäristössä kuin toinen

esiintymät eivät ole ennustettavissa

löytyy minimipareja

Page 9: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Foneemit äänneperheinä

Foneemi jossain kielessä muodostaa joukon

samantapaisia äänteitä, jotka eivät ole oppositiossa (=

saman foneemin allofonit) Näistä joku on pääallofoni, laajimmin esiintyvä perheen

edustaja

- engl. vokaalit, joilla myös nasaalinen artikulaatio, eli

[æ/æ̃]; näistä nasaalivokaali esiintyy vain

nasaalikonsonanttien edellä, joten pääallofoni on

oraalinen

Page 10: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Fonologiset piirteet

Foneettiset perusominaisuudet Esim. etinen, suppea, tiukka

Piirteitä, joiden avulla voidaan kuvata eri kielten

äännerakenteen johdonmukaisuuksia

- esim. engl. [+ tiukka] on piirre, joka liittyy vokaalin

esiintymiseen tietynlaisissa tavuissa (sekä avoimissa CV

että suljetuissa CVC-tavuissa)

- suomessa piirre [+väljä] ennustaa vokaalin piirteeksi [-

pyöreä]

Piirteitä kuvataan piirrematriisilla (esim. suomen vokaalit

ojenteessa)

Page 11: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Luonnollinen luokka

Ryhmä äänteitä tietyssä kielessä, joiden määrittelyyn

tarvittava piirteiden määrä on pienempi kuin yksittäisen

jäsenen kuvaamiseen tarvittavien piirteiden määrä esim. suomen pyöreät etuvokaalit [y, ø], jotka eroavat

piirteen [suppea] suhteen

Eri kielissä eri luonnolliset luokat ja eri jäsenet

samoissa luokissa esim. suomen klusiilit [ptk, d] vrt. engl. [ptkbdg]

suomesta puuttuvat soinnilliset klusiilit (ainakin

joistakin murteista)

etuvokaalit: suomessa on pyöreitä etuvokaaleja [y,

ø], jotka puuttuvat englannista

Page 12: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Vastauksia/reaktioita viime luennon kysymyksiin ja kommentteihin

s/ʃ japanissa ja englannissa engl. /sɪp/ /ʃɪp/ (kaksi eri foneemia)

japan. [ʃimasɯ] [sɯʃi] (saman foneemin allofoneja)

- cf. <susi> (japan. rav.), mutta <shushi> (Hels. Kauppatorilla)

- engl. soinnittomien klusiilien aspiraatio tavunalkuisina

- it. kanadanenglannissa myös [kɑɹ] pro [kʰɑɹ]?

- kontakti ra. kanssa?

- Englanti aspiraatiokielenä

- Sanoissa cap ja gap kontrasti on aspiraatio;

tavunalkuiset <bdg> ovat foneettisesti soinnittomia,

mutta aspiroimattomia (vrt. [pʰɑɹkɪŋ] [bɑɹkɪŋ])

Page 13: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Tavu

Koostuu äänteistä Rakenne

σ (tavu)

O (onset) R (rhyme)

N (nucleus) C (coda)

s p r ɪ n t

Page 14: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Kaikissa kielissä on tavuja Tavallisinta on, että tavun ydin on vokaali, mutta se voi

olla myös sonorantti: [bɹd] bird

σ

O R

N C

b ɹ d

Page 15: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Tavussa on aina ydin (nucleus) Tavuissa on tavallisesti yksi konsonantti alussa (onset) Tavuissa on usein yksi konsonantti lopussa (coda Tavallisin tavutyyppi on siis CV, ja CVC Tavunalkuiset konsonanttiyhdistelmät ovat

harvinaisempia kuin tavunloppuiset Kielen puhujat tietävät millainen tavutyyppi omassa

kielessä on, ja he mukauttavat outoja tavuja Engl. [skʌt] Scott > [kotsi]

Page 16: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Fonotaksi

Yhdistelymahdollisuudet/rajoitukset vrt. wichita!

Konsonantti- ja vokaaliyhtymät

- Kuinka monta konsonanttia voi esiintyä peräkkäin tavun

tai sananalkuisina tai -loppuisina, ja missä järjestyksessä

Tendenssejä:

- Kasvava sonorisuus tavun ydintä kohti

- Soinnilliset seuraavat soinnittomia alussa

- eng. [sw-, pl-, kr-, *lp-, *rk-]

- Likvidat edeltävät klusiileja ja frikatiiveja lopussa

- su. [-rs, -ŋk, *-sr, -kŋ]

Page 17: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Vokaalit Vokaalisointu: suomessa ei samassa sanassa

sekä [u o ɑ] että [y ø æ]

- ’Layry’ pro Laury

Page 18: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Fonologisista säännöistä

Fonologisten sääntöjen voi ajatella toimivan foneemitason

ja allofonitason välillä, täten:

/α/ > [β] / __ γ

> [α ] muualla

Esim. /ø/ > [ɶ] / __ r

> [ø ] muualla

Page 19: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Säännöt voivat toimia tavun tasolla

Engl. svaavavokaalin [ ə ] kato painollisen tavun edellä:

- esim. sanoissa police, parade (ei pakollinen sääntö)

[ ə ] > 0 / C0 __ σ C0 V

[+painollinen]

eli svaavavokaali katoaa painollisen tavun edellä

(tavun edellä jonka vokaalilla on paino)

[plís, pɹéd]

Page 20: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Fonologisten harjoitusten ratkaiseminen

Tagalog h/ʔ

kahon ’laatikko’

hariʔ ’kuningas’

ʔumagos ’virrata’

ʔaɾi ’omaisuus’

kaʔon ’hakea’

humagos ’maalata’

1. Etsi minimipareja. Jos niitä on, äänteet ovat eri

foneemeja (eri foneemien allofoneja), distribuutio

on distinktiivinen (kontrastiivinen).

Page 21: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Tagalogin d/ɾ

datiŋ ‘saapua’

dami ’määrä’

dumi ’lika’

daɾatiŋ ‘saapuu FUT’

manduɾukot ’taskuvaras’

daɾaʔiŋ ‘valittaa FUT’

maɾumi ‘likainen’

maɾami ‘monta’

daʔiŋ ‘valittaa’

mandukot ‘käydä taskuvarkailla’

Page 22: Yleisen kielitieteen peruskurssi

1. Etsi minimipareja

2. Jollei niitä löydy, tee lista ympäristöistä, joissa äänteet

esiintyvät

d ɾ

# __ a a ___ a

# __ u u ____u

n __ u a ____u

3. Tee yleistys

Page 23: Yleisen kielitieteen peruskurssi

/d/ > [ɾ] / V ____ V

> [d] muualla

Entä / ɾ / > [d] / # ___

n ___

> [ɾ] muualla

Kumpi sääntö on parempi, ja miksi?

Page 24: Yleisen kielitieteen peruskurssi

Kotitehtävät

Palautettava tiistaina Kaikki tehtävät on palautettava ennen tenttiin tuloa Osasuorituksetkin hyväksytään Fonologian tehtävissä ainakin ympäristöt on listattava