Turvallisuuden kaksi maailmaa

Vuorotteluvapaan ehtoihin muutoksia

Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen:

Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmallisuus

20143

Tiedonhankinnan rajat

Arto HankilanojaPoliisin salainen tiedonhankintaTeoksessa seurataan poliisin salaisen tiedonhankinnan säännösten sekä niiden

toimeenpanon ja valvonnan kehittymistä poliisin yleisvaltuuden kaudelta

nykypäivään.

Tiedonhankintaan kohdistuva oikeudellinen kontrolli on lisääntynyt voimistu-

neen oikeudellistumisen myötä, ja esiin on noussut uudenlaisia poliisimiehen

oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä. Oikeusturvaa ovat osaltaan heikentäneet

osin tulkinnanvaraiset ja puutteelliset säännökset. Hallinnollisen tutkinnan ja

esitutkinnan välinen raja on osoittautunut ongelmalliseksi. Olisi perusteltua

pohtia, tulisiko laillisuuden valvonnasta säätää lakitasolla.

Teosta voidaan hyödyntää rikollisuuden torjuntatoimia koskevassa lainval-

mistelussa, säännösten toimeenpanossa sekä valvonnan ja oikeusjärjestelmän

rakenteiden kehittämisessä.

Toukokuu 2014, 309 sivua, 89 €

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Tulossa!

Helminen, Fredman, Kanerva, Tolvanen, ViitanenEsitutkinta ja pakkokeinotEsitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia sääntelevät normit

muuttuivat vuoden 2014 alusta. Uusissa laeissa viranomaisten toimivaltuudet

on säännelty entistä täsmällisemmin ja kattavammin. Huomioon on toisaalta

otettu myös rikostutkinnan tarpeet. Samantyyppisiä toimenpiteitä koskevat

pakkokeinolain ja poliisilain säännökset on yhdenmukaistettu.

Tämä teos on perusteellinen esitys esitutkinnasta ja pakkokeinoista. Teos on

välttämätön työkalu kaikille esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä työssään

soveltaville. Kirja soveltuu hyvin myös oppikirjaksi.

2012, 4., uud. p., 1215 sivua, 120 €

Helminen, Kuusimäki, RantaeskolaPoliisilakiPoliisilaki on poliisin toiminnan yleisen juridisen sääntelyn kannalta keskeisin

säädös. Poliisin tehtävistä ja toimivallasta säädetään kuitenkin myös monissa

muissa laeissa. Tässä teoksessa käsitellään poliisitoiminnan sääntelyä koskevan

kokonaiskuvan täydentämiseksi myös muita tärkeitä säädöksiä, jotka liittyvät

muun muassa rikostorjuntaan, kansainvälisiin yhteyksiin sekä lupa- ja vir-

ka-apuasioihin. Teoksessa on otettu huomioon myös muiden turvallisuusviran-

omaisten tehtävät ja toimivalta.

2012, 959 sivua, 120 €

3P&O 3/2014 3P&O 3/2014

Hannele Lotsari-Coffeng

hannele.lotsari@spjl.fitwitter.com/SPJL_POfacebook.com/SPJLPoliisiOikeus

Raparperin alkujuuri ulottuu sodanjälkeisel-

le rintamamiestontille, jonka puutarhurina

hääri vaarini. Sitkeitä ja elinvoimaisempia

juuria ei ole hätkähdyttänyt kovat ajat puhumat-

takaan peukalo keskellä kämmentä puutarhaunel-

maansa luovasta cityihmisestä. Tuloksia on synty-

nyt kolmen eri sukupolven työllä, mutta ero työn

laadussa on vaihdellut vuosikymmenten aikana.

Tähän samaan ilmiöön törmää, kun puhutaan

johtamisesta valtionhallinnossa – laatu vaihte-

lee. Organisaatioissa löytyy todellisia tähtiä, joilta

luonnistuvat niin tuloksen tekeminen kuin suhteet

henkilöstöön ja ylempään johtoportaaseen. Huonot

johtajarekrytoinnit taasen edellyttävät työyhtei-

söltä niin sanottuja pomminpurkutaitoja ja erikois-

miesten kuulumista vahvuuteen. Näihin erikois-

miehiin lukeutuvat myös edunvalvonnan ammat-

tilaiset. Pahimmillaan huonon pomon jälkien sel-

vittelyä tehdään pitkään.

Apinajohtajan käsikirjassa tutkijat Tommy Lundberg ja Ola Berggren avaavat esimiestaito-

ja simpanssien tapaan. Tärkeä sana apinamaailmas-

sa on sovittelu. Jotta ryhmäsopu säilyisi, on löy-

dettävä tapa ylittää erimielisyydet. Kysymys ei ole

voimasta, vaan luottamuksesta ja kyvystä olla em-

paattinen. Suuret kehitysmahdollisuudet piilevät

yhteistoiminnassa, ja oikeudenmukaisuus on yksi

tärkeimmistä normeista ryhmän toimivuuden kan-

nalta, toteavat tutkijat.

Yksinkertaistettuna, jos organisaatiot

ammentaisivat johtamisoppinsa simpans-

silaumasta, olisimme huomattavasti vä-

hemmän työllistettyjä myös liitossa. Oli-

si muistettava, että kasvu ei ole ainoa

asia, jota kannattaa metsästää. Var-

joon jää liian usein organisaation ke-

hityksen laajempi arviointi. Kehi-

tys ja kestävät ratkaisut taasen nä-

kyvät suoraan henkilöstön elämän-

laadussa.

Vaikuttamisesta kuulee puhuttavan yhä useim-

min tuloshakuisuuden lisäksi. Pelkkä tieto ei ohjaa

meitä vaan tarvitaan myös tunnetta, jotta syn-

tyy toimintaa. Professori Vilma Luoma-aho tut-

kii parhaillaan, mitä tapahtuu kohtaamisissa, jois-

sa syntyy negatiivista osallistumista ja vastaavas-

ti kohtaamisissa, joissa ihmiset oivaltavat asioita

ja näkevät asioissa mahdollisuuksia. Luoma-aho

peräänkuuluttaa kokonaisvaltaisempaa ihmisen

huomioimista.

Kokonaisvaltaista tarkastelua haetaan myös

parhaillaan uudistettavassa SPJL:n viestintäsuun-

nitelmassa ja visuaalisen ilmeen kohentamisessa.

Päätavoitteemme eli edunvalvonta tulee näkyä sel-

keästi kaikessa viestinnässämme, mutta miten sa-

noma saadaan koskettamaan ihmisiä? Asioita työs-

tetään yhdessä viestintätoimikunnan kanssa.

Näkyä ja kuulua pitää. SPJL on muun muassa

vuonna 2013 kommentoinut ja antanut lausunto-

ja neljäänkymmeneen eri asiaan. Määrä on melkoi-

nen ja kertoo, että liitto on vienyt jäsenten näke-

myksiä laajalla rintamalla eteenpäin. Liiton viime-

vuotiseen toimintaan voi tutustua vuosikertomuk-

sesta, joka valmistuu kesäkui-

seen liittokokoukseen. Liitto-

kokouksen tapahtumia voi

seurata myös somessa. Aktii-

vista kasvua siis odotellaan

myös liiton some-kanaviin

näin loppukeväästä.■

Kasvua ja kehitystäSain todistaa jälleen kasvun ihmettä. Puoli vuosisataa vanha

hapan vanhus nosti vihreän kruununsa multapenkistä.

4 P&O 3/2014

85. vuosikerta

Lehti nro 4/2014 ilmestyy viikolla 26 (aineistot viimeistään 2.6.2014)Lehti nro 5/2014 ilmestyy viikolla 35 (aineistot viimeistään 4.8.2014)

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen.

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi.

Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä.Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta.

JulkaisijaSuomen Poliisijärjestöjen Liitto

ToimitusAsemamiehenkatu 2, 00520 Helsinkitoimitus@spjl.fiwww.spjl.fi

PäätoimittajaviestintäpäällikköHannele Lotsari-Coffeng040 940 2065hannele.lotsari@spjl.fi

Viestintäassistentti/valokuvaajaKatja Almgren09 3484 2428katja.almgren@spjl.fi

OsoitteenmuutoksetJäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424

TaittoKaaripiste Oy

PainoScanWeb Oy, Kouvolap. 05 884 040

ISSN 1238-5387Aikakausmedian jäsen

IlmoituksetOlli-Pekka Dukp. 050 378 3932ollipekka.duk@gmail.com

ViestintätoimikuntaPekka Heikkinen Nina Juurakko-VesikkoPirkko Kauppinen Henna KelloniemiIlari KulmanenMika Nygård Mikko SalokannelEero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen

3/2014SISÄLTÖ

Osaamista ja ammattitaitoa

Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmallisuus ..................8

Liikennevalvontaa ruotsalaisittain ........................................18

Jäsenten eduksi

Pääluottamusmiehet ..............................................................20

Kansikuva: Katja Almgren

Kuva: O

ulu

n kau

punki

16

8 Kansijuttu: Liikennevalvonnan nykytila mietityttää.

5P&O 3/2014

Jokaisessa numerossa

Pääkirjoitus ...............................................................................3

Puheenjohtajan terveiset .........................................................6

Luottamustehtävissä ..............................................................14

Rouva Kokkonen ....................................................................22

Repen kynästä ........................................................................29

Muistamiset ............................................................................32

Ristikko ...................................................................................33

Lyhyesti ..................................................................................34

Tässä numerossa myös

Hyvää journalistista tapaa rikottiin .......................................12

Vanha nimi – täysin uudistunut laitos ..................................16

Röökinpoltto kielletty ............................................................23

Olemme pelinrakentajia .........................................................24

Luolamiehenä avokonttorissa ................................................26

Konstu kulmilta ......................................................................28

Information på svenska

Trafikvett och -etikett vid Optima i Jakobstad .....................30

Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p. 09 3484 2420

Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p. 09 3484 2433

Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p. 09 3484 2428

Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla 31.12.2014 asti

Anita Heino, talouspäällikkö, p. 09 3484 2422

Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p. 09 3484 2432

Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p. 09 3484 2426

Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/OM, p. 09 3484 2427

Pekka Lassila, pääluottamusmies/SM, p. 09 3484 2430

Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p. 09 3484 2429

Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p. 09 3484 2431

Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p. 09 3484 2424

Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p. 09 3484 2421

Rita Ridanpää, lakimies, p. 09 3484 2425

Jaana Tynjälä, talousassistentti, p. 09 3484 2423

Toimiston faksi: 09 3484 2410, p. 09 3484 2400,

puhelinpäivystys klo 9.00–15.00, spjl@spjl.fi,

Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja

puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle

tai liiton jäsenrekisteriin!

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto

24”Henkilöllisyyden

paljastaminen oli tekoon ja tekijöiden asemaan

nähden kohtuuton.” s. 12

6 P&O 3/2014

Harva-alueiden ääni heikentyy

teatterikuiskaukseksi, jota poliittiset

näyttelijät eivät kuule.

Yrjö Suhonen

yrjo.suhonen@spjl.fitwitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus

7P&O 3/2014

Sisäministeriö julkisti 7.4.2014 tilanneraportin turvallisuudesta harvaan

asutuilla alueilla. Raportin nimi on Turvallisuutta harvassa? Tässä lukijan

kannattaa kiinnittää huomio nimenomaan tuohon kysymysmerkkiin, sillä

se jäi päällimmäisenä mieleen lukukokemuksen jälkeen.

Artikkelitoimittaja Riitta Raatikainen kä-

sitteli samaista raporttia Savon Sanomissa

25.4.2014. Raatikainen näkee raportin piir-

tävän mustavalkoista kuvaa kahtia jakautunees-

ta Suomesta. Tähän käsitykseen on helppo yhtyä.

Kasvukeskuksissa viranomaiset hoitavat jatkossakin

niille kuuluvat tehtävät kohtuullisen rivakasti. Har-

va-alueilla raportti kehottaa kansalaisia ottamaan

turvallisuuden ylläpidon omiin käsiin.

Raportin lopussa listatut toimenpidesuositukset

ovat ohjeita tee-se-itse -miehille ja -naisille. Tarjolla

on vastuuta järjestöille, vapaapalokunnille, kylien

turvallisuussuunnitelmia, omaehtoista varautumis-

ta ja niin edelleen. Yksikään suositus ei sisällä mai-

nintaa riittävien viranomaisresurssien varmistami-

sesta. Tätä kautta raportti tarjoaa edelleen tasaisen

liukumäen esimerkiksi poliisin näkyvyyden vähen-

tämiseksi maaseudulla.

Suomea kehitetään kasvukeskusten tarpeiden

kautta. Niihin keskitetään kaikki yhteiskunnan

kannalta välttämättömät toimijat. Kasvukeskuksis-

sa asuvien ei tarvitse kantaa huolta arjen turvalli-

suudestaan, viranomaiset pitävät sen kyllä riittäväl-

lä tasolla. Poliisin, palokunnan ja sairaankuljetuksen

toimintavalmius- ja vasteajat ovat kunnossa.

Harvaan asutulla maaseudulla asuu raportin mu-

kaan vain noin kuusi prosenttia väestöstä. Viime

vuoden lopun tietojen mukaan tämä on 327 000 asu-

kasta. Käsitykseni mukaan pienemmistäkin vähem-

mistöryhmistä pidetään tässä maassa hyvää huolta,

kuten pitääkin. Tasapuolisuuden vuoksi kansalaisen

ei pitäisi tulla syrjityksi asuinpaikankaan vuoksi. To-

tuus näyttää kuitenkin olevan hieman toisenlainen.

Eri poliittiset ryhmittymät keskittyvät nekin

korjaamaan äänisaalistaan sieltä, missä ääniä on ja

ääntä riittää. Harva-alueiden ääni puolestaan hei-

kentyy teatterikuiskaukseksi, jota poliittiset näyt-

telijät eivät kuule. Maan hallitukseen valitaan toki

pakolliset kiintiöedustajat harva-alueelta, mutta sillä

ei tätä esillä olevaa tilannetta korjata, sekin on näh-

ty. Varsinkin, jos nämä valitut eivät edes jaksa istua

koko hallituskautta tehtävässään.

Riitta Raatikainen toteaa kirjoituksessaan kansa-

laisten joutuvan tilanteisiin, joissa tarvitaan asian-

tuntemusta, joka ei kuulu kansalaistaitoihin. Hänen

mukaansa näitä tilanteita varten koulutetaan polii-

seja, palomiehiä, ensihoitajia ja helikopterilentäjiä.

Raatikaisen mukaan heidän apunsa tulee ulottua vii-

vyttelemättä kaikille. Siihen on voitava luottaa. To-

tean tässä itse, että tähän emme ole voineet luottaa

enää pitkään aikaan. Luotto jatkaa heikkenemistään,

valitettavasti.

Vajaan vuoden kuluttua olemme kyllästetyt kan-

sanedustajaehdokkaiden vaalilupauksilla. Jos en ai-

van väärin veikkaa, luulen maan sisäisen turvalli-

suuden olevan monen eduskuntaan pyrkivän mai-

nospuheissa. Tässä vaiheessa kannattaa ehkä kai-

vaa esille edellisen kierroksen lupaukset ja katsoa,

kuinka hyvin ne ovat pitäneet. Mutta: eihän niistä

ole voinut pitää kiinni, kun taloudellinen tilanne on

kehittynyt odotettua huonompaan suuntaan.

On siis pakko säästää. Turvallisuutta harvassa?

on yksi säästämiskeino. Samalla se tarjoaa vadin kä-

sienpesuun niille, joiden pitäisi oikeasti kantaa vas-

tuu tasapuolisesta turvallisuustarjonnasta rakkaassa

Suomessamme. Syntyikö sinulle déjà vu -tunne? ■

Turvallisuuden kaksi maailmaa

8 P&O 3/2014

Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen:

Liikennevalvonnasta puuttuu suunnitelmalli

Teksti ja kuvat: Katja Almgren

Liikennepoliisi korvasi vuodenvaihteessa lakkautetun Liikkuvan poliisin.

Liikennettä valvotaan edelleen, mutta kuinka tehokkaasti. Mahdollisuus

puuttua vain yksittäisiin rikkeisiin, suunnitelmallisuuden puute ja

tulostavoitteiden olemattomuus vaarantavat hyvän liikenneturvallisuuden.

suus

9P&O 3/2014

10 P&O 3/2014

Pöydällä lojuu sikin sokin ajokortteja

ja rekisterikilpiä. On maanantai-aa-

mu, ja sotku on Sisä-Suomen poliisi-

laitoksen Jyväskylän liikennepoliisin sal-

doa viikonlopulta.

Uusimman poliisin hallintorakenne-

uudistuksen eli Pora III:n myötä Liik-

kuvan poliisin väki sulautettiin poliisi-

laitoksien liikennepoliisiin, ja LP:n toi-

mistopalvelut ajettiin alas. Poliisiautos-

sa voidaan tehdä osa ilmoituksista ja syö-

töistä, mutta paljon selvittelyjä ja pape-

rityötä on poliisien tehtävä myöhemmin

toimistolla.

– Kentällä oloaika lyhenee, ja paperi-

töiden teko on pois perustehtävästä. Kent-

tämiehet eivät ole omimmillaan paperi-

hommissa, työ on hidasta ja tietoja joutuu

korjailemaan, ylikonstaapeli Veikko Ma-tikainen kuvailee.

Kokonaisuus kateissa

Paperitöiden sijaan Veikko Matikaisen ja

ylikonstaapeli Ilkka Pietiläisen suurin

huolenaihe on se, että liikennevalvonta

rapistuu ja humalassa ajo räjähtää käsiin.

– LP:ssä oli tarkasti määritelty, miten

alueellisesti, kattavasti, oikea-aikaisesti

ja pitkäjänteisesti liikennevalvonta suo-

ritetaan, ja millaisin mittarein valvonnan

tulosta tarkastellaan, Matikainen kertoo

ja harmittelee, ettei yksittäisiin rikkeisiin

puuttuminen palvele kokonaisuutta.

– Nyt Poliisihallituksesta tulee vain

tieto teemaviikoista, mutta mitään tar-

kempaa suunnitelmallisuutta ei ole, Pie-

tiläinen lisää.

Kesäaikana ihmiset liikkuvat enem-

män ja tehtävämäärät lisääntyvät. Mati-

kainen pelkää, että puuttumiskynnystä

joudutaan kesäaikana nostamaan koh-

tuuttoman korkealle vain siksi, ettei ole

resursseja, joilla valvoa.

– Onko oikein, että talvella pienem-

mästäkin rikkeestä olet suurrikollinen ja

kesällä saat ajaa miten sattuu humalassa

kenenkään siihen puuttumatta? Matikai-

nen kysyy.

Liikennepoliisi hälytystehtäville

Kevät on vajaiden työvuorolistojen aikaa

runsaiden pyhien takia. Pääsiäisenä itse

vapaalla ollut Ilkka Pietiläinen myöntää,

että resurssipulasta kärsitään jatkuvasti.

Liikennepoliisi myös auttaa valvonta- ja

hälytyssektoria tarpeen mukaan.

– Ovathan hälytystehtävät toki tär-

keämpiä, pitäähän ne hoitaa, mutta se

kaikki on pois liikenteen valvonnasta,

Pietiläinen sanoo ja kertoo kuulleensa,

että joillekin tehtäville ei ole edes voitu

lähteä, kun tekijöitä ei ole.

Veikko Matikainen pohtii, että nyky-

tilanne liikenneturvallisuudessa olisi pal-

jon helpompi ylläpitää, jos siihen vain oli-

si resursseja, kuin korjata tilanne tulevai-

suudessa.

Isoilla kirjaimilla

Raskaan liikenteen valvonta on erikois-

ala, johon ei moni Liikkuvan poliisin ai-

kanakaan löytänyt riittävää kiinnostus-

ta. Työn likaisuus, pölyisyys ja jatkuvas-

ti muuttuvat säännökset ja EU-direktii-

vit aiheuttavat sen, että ala vaatii oma-

aloitteisuutta ja aitoa kiinnostusta aihee-

seen.

Veikko Matikainen epäilee, että jat-

kossa raskaan liikenteen valvontaan löy-

tyy entistä huonommin osaavia tekijöitä.

– Raskaan liikenteen valvonnassa pu-

hutaan isoilla kirjaimilla liikenneturvalli-

suudesta. On tärkeää, että tiellä on virkeät

kuljettajat, kuormat ovat kunnossa ja si-

donnat tehty oikein. Lisäksi ulkomaanlii-

kenne lisääntyy jatkuvasti, ja kieliongel-

mat tekevät tilanteista haastavia.

Ala vilisee erikoislainsäädäntöä, joka

pitää olla poliisilla hanskassa. Poliisiam-

mattikorkeakoululla on koulutusuudis-

tuksen takia syventävissä kursseissa ol-

lut taukoa, jolloin kaikki erikoisosaami-

nen on ollut oman mielenkiinnon ja opis-

kelun varassa.

– Meille ilmestyy aina välillä kahvi-

pöydälle alan ammattilehtiä, joista löy-

tyy tietoa muuttuneista säädöksistä. Ne-

tistä voi sitten etsiä aiheesta lisää ja jakaa

tietoa muille, Pietiläinen kertoo.

Myös Poliisiammattikorkeakoulul-

la on tauon jälkeen luvassa neliviikkoi-

nen koulutusjakso, kun raskaan liiken-

teen valvontakurssi alkaa ensi syksynä.

Konkreettisia apuja

Ilkka Pietiläinen kaipaa poliisiautoihin

tarkkuusalkometriä, joka joissain yksit-

täisissä autoissa on jo käytössä. Jos tark-

kuusalkometrejä saataisiin useimpiin au-

toihin, säästyisi paljon aikaa. Valmiudet

autoissa jo on.

– Humalassa ajavan voisi puhallut-

taa heti, eikä tarvitsisi lähteä tarkistutta-

”Suurin huolenaihe on se, että humalassa ajo räjähtää käsiin”

Ylikonstaapeli Veikko Matikainen.

11P&O 3/2014

maan asiaa lähimmälle toimipisteelle. Ei

tarvitsisi juopon kanssa turista niitä näitä

matkalla asemalle ja vielä takaisinkin. Vi-

ranomaisjärjestelmään upotetaan miljoo-

nia, mutta tällaista asiaa ei saada kuntoon,

mistä olisi konkreettista hyötyä ja apua, ja

toisi säästöä, Pietiläinen hymähtää.

Matikaisella ja Pietiläisellä on toinen-

kin konkreettinen toive: työttömät polii-

sit heti töihin.

– Työttömyyskorvauksen ja perus-

palkan erotus on niin pieni, että erotuk-

sen kattaisi työssä olevien ylitöistä aiheu-

tuvat korvaukset, Matikainen sanoo, ja

miehet nyökkäävät yhdessä. ■

Professori Marja-Liisa Manka:

Muutoksessa hallinnan tunne tärkeää

Poliisin hallintorakenneuudistus (Po-

ra) eteni vuoden vaihteessa kolman-

teen vaiheeseen ja Liikkuva poliisi lak-

kautettiin. Henkilöstölle järjestettiin

muutosvalmennuksia, mutta niiden

tarkoitusperistä oltiin montaa mieltä.

– Liikkuvaa poliisia on yritetty

vuosien varrella ajaa alas kahdeksan

tai yhdeksän kertaa, ja nyt se sitten

toteutui. Henkilöstöltä ei kyselty mi-

tään, asiat vain saneltiin. Muutosval-

mennuksia järjestettiin, mutta väel lä

oli ennemminkin pelko, että niitä vain

järjestetään lisää ja lisää, ylikonstaa-

peli Veikko Matikainen Sisä-Suomen

poliisilaitoksen Jyväskylän liikenne-

poliisista kertoo.

Työhyvinvoinnin ja johtamisen

professori Marja-Liisa Manka myön-

tää, että henkilöstöä on aina vaikeam-

pi saada ymmärtämään muutos, jos si-

tä ei oteta prosessiin mukaan.

– Ihmiselle on työssä tärkeää hal-

linnan tunne, minkä saamiseksi on hy-

vä tietää, miksi muutos tehdään ja mi-

ten se vaikuttaa kunkin omaan työhön

ja osaamisen tarpeeseen. Toiset ottavat

muutokset helpommin vastaan kuin

toiset, mutta jokaiselle se tuo epävar-

muutta. Tämä puolestaan vähentää hy-

vinvointia.

Matikaisen kollega ylikonstaapeli

Ilkka Pietiläinen kertoo, että moti-

vaatio ja työhyvinvointi on edelleen

Jyväskylässä hyvällä tasolla, mutta

pieniä merkkejä on voinut havaita sii-

tä, ettei kaikki ole täysin kunnossa.

– Osa haluaisi tehdä ihan vain pe-

rustyötä, kun on orientoitunut valvo-

maan liikennettä, ja nyt ihmetellään,

että mihin kaikki aika menee, Pietiläi-

nen kuvailee Jyväskylän liikennepolii-

sin tunnelmia.

Liikkuvan poliisin sulauttaminen

poliisilaitoksiin toi Veikko Matikaisen

mielestä toimintaa entistä byrokraat-

tisemmaksi ja kankeammaksi, paperi-

johtamiseksi. Ennen päälliköitä oli yk-

si, nyt niitä on yksitoista. LP oli Mati-

kaisen mielestä hyvinkin organisaatio-

ketterä, kun tunnissa saatiin tarvittava

tieto koko organisaatiolle.

– LP:ssä oli olemassa selkänoja, kun

pystyit kysymään linjauksia ongelma-

tilanteessa suoraan apulaispäälliköltä.

Poran myötä asioiden eteenpäin vie-

minen tuntuu mahdottomalta, kun on

vain isoja linjoja, Matikainen harmitte-

lee ja lisää, että nyt kentällä tuntuu sil-

tä, ettei kukaan isoista päälliköistä ole

aidosti kiinnostunut liikenneasioista.

Epäselvyyksiä on edelleen myös

toimintamalleissa. Esimerkiksi tiedok-

siannot erikoiskuljetuksiin liittyen ovat

Matikaisen mukaan edelleen epäselviä.

– Poliisin pitäisi päättää saattaako

se yli seitsemän metriä leveät kuljetuk-

set. Ennen LP sai tiedon kuljetuksista

viimeistään kolme päivää ennen. Tällä

hetkellä kukaan ei tiedä kenelle niistä

pitäisi ilmoittaa, kun hätä- ja tilanne-

keskukset eivät ilmoituksia halua, ei-

vätkä sektori- ja kenttäjohtajat anna

numeroitaan yleiseen jakoon.

Marja-Liisa Manka pohtii, voisi-

ko byrokraattista järjestelmää keven-

tää antamalla henkilöstölle enemmän

päätäntävaltaa.

– Pitäisi ymmärtää, ettei viisaus

ole vain yhden ihmisen päässä. Hyvä

johtaja on nykyaikana vastavuoroi-

nen, oikeudenmukainen ja reilu, jo-

ka innostaa ja inspiroi. Vanhakantai-

sen johtamiskulttuurin purkaminen

julkishallin nossa vaatii työnsarkaa,

mutta hyvinvoiva henkilöstö on yh-

teisön voimavara.

Ylikonstaapeli Ilkka Pietiläinen.

12 P&O 3/2014

Hyvää journalistista tapaa rikottiin

Sanomalehti Keskisuomalainen kertoi poliisin palveluksessa olevien virkamiesten

saamista sakkotuomioista. Uutisessa kerrottiin tuomittujen nimi, ikä, virka-asema

ja kotipaikka. Henkilöllisyyden paljastaminen oli tekoon ja tekijöiden asemaan

nähden kohtuutonta. Julkisen sanan neuvosto päätti, että Keskisuomalainen

on rikkonut hyvää journalistista tapaa ja antoi lehdelle huomautuksen.

Teksti Jonne Rinne • Kuvitus: Tanja Seppänen

13P&O 3/2014

Uutisointi poikkesi sekä suomalaisten sanomalehtien

että sanomalehti Keskisuomalaisen aiemmin noudat-

tamasta yksilöintitietojen julkaisulin jauksesta siten,

että jokaisen tuomitun henkilön asuinkunta, nimi, ikä ja

virka-asema mainittiin uutisen yhteydessä. Lisäksi varsi-

naisen uutisen alle on erikseen ja uutistekstistä poikkea-

valla fontilla kirjattu perustelut sille,

miksi Keskisuomalainen poikkeuksel-

lisesti julkaisi tuomion saaneiden vir-

kamiesten nimet, vaikka tuomiot ovat

normaalisti julkaisurajana pidettyä

kahden vuoden ehdotonta vankeus-

tuomiota matalammat.

Sanomalehti perusteli yksilöinti-

tietojen julkaisemista muun muassa

sillä, että poliisilla on yhteiskunnas-

sa poikkeukselliset valtaoikeudet ja

että poliisin tehtävä on valvoa lakien

noudattamista. Lisäksi julkaisemista

perusteltiin sillä, että poliisitehtäviä

hoitavilta pitää edellyttää nuhteetto-

muutta työssään.

Käsitykseni mukaan itsenäinen ja

riippumaton tuomio istuin oli ottanut

tähän asiaan kantaa sekä syyksiluet-

tavuuden että rangaistuksen mittaa-

misen osalta. Siten se seikka, että kyseiset henkilöt ovat ta-

pahtuma-ajankohtana virkasuhteessa poliisiin, ei tukenut

perustetta sille, että yksittäisten virkamiesten yksilöintitie-

toja julkaistiin ainakaan tässä laajuudessa.

Koska tapauksen poliisimiesten, vartijoiden ja toimisto-

sihteerin yksilöivien tietojen julkaiseminen poikkesi merkit-

tävällä tavalla valtakunnallisesta linjauksesta ja koska tie-

tojen julkaisemista perusteltiin poliisin yhteiskunnallisella

erityisasemalla, päätettiin laatia asiasta kantelu julkisen sa-

nan neuvostolle. Yksi jutun asianosainen antoi suostumuk-

sensa kantelun tekemiseen ja kantelukirje käsiteltiin myös

SPJL:n hallituksen kokouksessa 17.12.2013.

Kantelussa korostettiin epäkohtien lisäksi erityisesti sitä ,

että hyvän journalismin tulee ainakin lähtökohtaisesti olla

tasapuolista ja puolueetonta ilman, että yksittäinen ammatti-

kunta otetaan erikseen ja yksilöitynä erityisen tarkastelun,

huomion tai raportoinnin kohteeksi. Tämä tapaus poikkesi

olennaisesti ja merkittävällä tavalla suhteessa Keskisuoma-

laisen ja muiden valtakunnallisten lehtien aiemmin noudat-

tamaan julkaisulinjaan. Asiassa jäi näyttämättä peruste sii-

hen, mikä yleinen intressi on puoltanut yksittäisten virka-

miesten nimitietojen julkistamista. Tuomitun nimi yhdistet-

tynä virkanimikkeeseen, ikään sekä asuinpaikkaan muodos-

tavat siitä tarkasti yksilöivän tiedon

kyseessä olevasta henkilöstä.

Uutisoinnin negatiivista vaikutta-

vuutta lisäsi sen merkitys niiden hen-

kilöiden osalta, jotka asuvat pinta-

alaltaan ja asukasmäärältään pienissä

kaupungeissa. Esitetyn kokonaisarvi-

on perusteella nimitiedon julkistami-

nen ei ole palvellut yhteiskunnallis-

ta tiedonsaanti-intressiä, vaan se oli

tässä tapauksessa tuomittujen ase-

maan ja tekoon nähden selvästi koh-

tuutonta.

Julkisen sanan neuvosto katsoi

26.3.2014 antamassaan langettavas-

sa päätöksessä, että Keskisuomalai-

nen on rikkonut hyvää journalistis-

ta tapaa ja antoi lehdelle huomautuk-

sen. Päätöksen perusteissa JSN ko-

rosti erityisesti kahta seikkaa. Ensin-

nä tapauksessa tuomitut virkamiehet eivät olleet merkittä-

vässä asemassa, vaan niin sanottuja rivivirkamiehiä. Toisek-

si tuomittujen nimien julkaisu tiedotusvälineessä ei myös-

kään saa olla lisärangaistus, minkä vuoksi JSN piti nimien

ja muiden tunnistetietojen julkaisemista kohtuuttomana. ■

Julkisen sanan neuvosto

(JSN) on tiedotusvälineiden

kustanta jien ja toimittajien

perustama elin, jonka tehtävä-

nä on tulkita hyvää journa-

listista tapaa ja puolustaa

sanan- ja julkaisemisen

vapautta. Neuvosto käsittelee

myös toimittajan menettelyä

tietojen hankinnassa. JSN ei

ole tuomioistuin eikä se käytä

julkista valtaa. Sen päätöksiä

seurataan silti tarkoin.

Nimien julkaisu tiedotusvälineessä ei saa olla lisärangaistus.

Lyhyesti:Kantelu julkisen sanan neuvostolle liittyen sano-

malehti Keskisuomalaisen uutisointiin 26.10.2013.

Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi

26.10.2013 uutisen otsikolla ”Myllylän tietojen oi-

keudeton katselu toi sakot viidelle”. P&O-nettileh-

destä löydät aiheesta lisää.

14 P&O 3/2014

Luottamustehtävissä

”Omaan napaan tuijottamisen jälkeinen suun avaaminen saattaa innoittaa hetken muita napaan tuijottajia”

Toimittanut ja kuva: Katja Almgren

Pekka Antero Heikkinen, 52

Työpaikka: Poliisihallitus (Poha)

Tehtävä: poliisitarkastaja

Ay-toiminta: SPPY:n pj (5. kausi), SPJL:n hallitus (5. vuosi), hallituksen työvaliokunta (1. vuosi), toimitusneuvosto/viestintä-toimikunta (2. kausi)

15P&O 3/2014

Minä

Nuoruudessa tuli touhuttua partiossa ja erilaisis-

sa kerhotoiminnoissa, ja nuoriso-ohjaajan ammatti

kiinnosti. Tuota hommaa on tosin osin saanut tehdä

poliisinakin. Nuoruuden muotiammatti oli lääkin-

tävoimistelija, eli nykyisin fysioterapeutti – sekin

kiinnosti. Toisaalta olen saanut tehdä poliisissa aika

montaa ammattia, ja onhan sekin ihan siistiä!

On myönnettävä, että minussa asuu vieläkin

idealismin siemen ja kaikki uusi saa intoa aikaan –

kai se on pikku pakko, vai lieneekö luonnekysymys.

Työ

Aloitin vuoden 2014 alussa Pohassa ja laskeskelin,

että tämä on minulle tavalla tai toisella 9. organisaa-

tio poliisihallinnossa ja ehkä noin 20. tehtävä. Toi-

menkuvani on laaja ja haastava. Pääsen näkemään

asioita isossa kokonaisuudessa, kun vastaan osaltani

muun muassa valvonta- ja hälytystoiminnan, rikos-

torjunnan ja lupapalveluiden prosessien yhteisvai-

kuttavuuden ja poliisin ennalta estävän toiminnan

kehittämisestä.

Ehdin olla yli 20 vuotta esimiehenä ja nyt asian-

tuntijana huomaan kaipaavani ihmisten asioiden

hoitoa, vaikkei sekään aina niin helppoa, saati ki-

vaa ollut. Joskus olen miettinyt, että voisi olla hie-

noa palata lähtöruutuun, eli kotikaupunki Jyväsky-

lään, jossa aloitin poliisiurani 20-vuotiaana rikospo-

liisissa 1982.

Haasteet

Keskittäminen ja isot yksiköt tekevät poliisista sekä

ulkoisesti että sisäisesti kasvottoman toimijan. Po-

liisin vaivalla saavuttama kansalaisten arvostus ja

luottamus ollaan tämän myötä vaarassa menettää.

Pitää luoda uuden ajan kasvot hyvällä kanssakäy-

misellä sekä suhteessa kansalaisiin että hallinnon

sisällä. Tämä kaikki vaatii uudenlaista asennetta ja

uudenlaisten välineiden haltuunottoa.

”Muutos on mahdollisuus” tavataan sanoa,

mutta jatkuvat suuret muutokset ovat myös uhka

hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Toiminnan tasosta

ei tingitä ja jotain jopa tehostetaan ja vaikka tieto-

tekniikka auttaa, niin ihmisiä tarvitaan. Päällystön

osalta muutospaineet ovat olleet osin todella kovat:

toimenkuvat muuttuvat jatkuvasti, pääsääntöises-

ti laajemmiksi ja vaativimmiksi, mutta esimerkiksi

palkkausjärjestelmä ei ole vauhdissa mukana.

Tulevaisuus

Nyt tulee tehdä töitä tulevaisuuden eteen ja tärkein

asia on pitää liiton jäsenistö yhtenäisenä. Jäsenistön

on hyvä tietää, että yhtenäisyyden eteen on tehty

vuosikymmenien työ, jota ei pidä rikkoa aisalle kak-

kaamalla. Jos ja kun esitetään voimakkaita mielipi-

teitä, tai tehdään ulostuloja, kannattaa miettiä ensin

kokonaisuutta ja sanoa vasta sitten sanottavansa.

Yhtenäisyyden lisäksi liiton ja sen jäsenjärjestöjen

tulee pitää hyvää huolta taloudestaan.

Edunvalvontatyötä ei viime vuosien huimissa

muutoksissa ole välttämättä osattu arvostaa, mut-

ta arvostella kyllä. Jokaisen meistä kannattaisi pe-

rehtyä paremmin kokonaisuuksiin ja esittää sit-

ten rakentavaa kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia.

Omaan napaan tuijottamisen jälkeinen suun avaa-

minen saattaa innoittaa hetken muita napaan tui-

jottajia, mutta vaara sille aisalle kakkaamiselle on

myös ilmeinen.

Yhdessä

Olin pitkään tutkinnanjohtajana ja tapasin tiukoissa

paikoissa sanoa: ”Otetaan rauhallisesti”. Ihmisten

välisessä kanssakäymisessä asioita kannattaa miet-

tiä yhdessä ja nähdä yhdessä asioista ja organisaa-

tioista sekä etenkin ihmisistä koostuva kokonai-

suus. Hätiköimällä tulee sanottua ja tehtyä tyh-

myyksiä, jotka nakertavat luottamusta ja yhteis-

työn edellytyksiä. ■

”Olen saanut tehdä poliisissa aika montaa ammattia,

ja onhan se ihan siistiä!”

16 P&O 3/2014

Mitä muutos on tarkoittanut käytännössä henkilöstölle?

Toimipisteiden lakkauttamisten vuoksi

henkilöstö on siirtynyt uusiin toimipis-

teisiin, jolloin työmatkat ovat pidentyneet

ja matkustelu toimipisteiden välillä on li-

sääntynyt. Siirtyneille henkilöille muutos

on aiheuttanut uusiin esimiehiin ja työka-

vereihin totuttelua, kuten myös vastaan-

ottavien asemien henkilökunnalle. Tämän

muutoksen piti koskettaa vain hallintoa,

mutta jo nyt on nähty toiminnallista tar-

vetta uudistaa ryhmäjakoja. Se on aiheut-

tanut myös alipäällystölle tarpeen hakea

uudelleen omia virkojaan sisäisellä ilmoit-

tautumismenettelyllä. Toimintojen uudel-

leen organisointi jatkunee ja tullee aihe-

uttamaan myös jatkossa vapautuvien vir-

Toimipisteiden sulkeminen ja resurssien väheneminen aiheuttavat

haastetta poliisin palvelujen tasapuoliselle tarjonnalle ja saatavuu-

delle. Väheneviä resursseja on kohdennettava sinne missä niitä

eniten tarvitaan ja missä tehtävämäärät ovat suuret. Tämä tullee

väistämättä heijastumaan haja-asutus alueiden palvelutasoon ja

turvallisuustilanteeseen, toteaa pääluottamusmies Ari Hinno, joka

vastaa Oulun poliisilaitosta koskeviin kysymyksiin.

Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuva: Oulun kaupunki

Vanha nimi – täysin uudistuOulun poliisilaitos

+Jokilaaksojen poliisilaitos

+Kainuun poliisilaitos

+Koillismaan poliisilaitos

=

Oulun poliisilaitos

kojen siirtoja ja näin ollen resurssien koh-

dentamista painopistealueille.

Kuinka toimivia tilaratkaisut ovat?

Uusia tilaratkaisuja suunnitellaan edel-

leen. Pääpoliisiaseman polttava tilantar-

ve on hoidettava kuntoon jollakin tavalla,

ja suunnittelussa on hajautetun toimin-

17P&O 3/2014

nan malli. Hajautetusta toimintamallista

ei ole aiempaa kokemusta, joten sen toimi-

vuus ja kustannustehokkuus jäävät näh-

täväksi toteutuksen jälkeen. Uuden po-

liisilaitosalueen sisältä lopetettiin kuusi

toimipistettä. Muutoksia tapahtui väistä-

mättä ja remontoituja toimitiloja kaluste-

taan parasta aikaa.

Tilaratkaisuihin liittyy myös vakavat

sisäilmaongelmat muutamissa toimipis-

teissä, mikä on luonut lisäpaineita tilarat-

kaisujen uudelleenarviointiin.

Millaisia asioita luottamusmiehet ovat hoitaneet liittyen tähän uudistukseen?

Toimipisteiden lakkauttamisen vuoksi

suoritetuissa yhteistoimintamenettelyn

mukaisissa henkilökohtaisissa kuulemi-

sissa on luottamusmies ollut läsnä henki-

löiden niin pyytäessä. Muutamissa vir-

kaehtosopimusten tulkintakysymyksis-

nut laitos

• Henkilöstömäärä: noin 690, joista noin 540 poliiseja.

• Alueen koko pinta-alana: 61 608 neliökilometriä ilman merialueita.

• Asukasmäärä alueella: 479 000

104

34

15

544

■ Poliisit

■ Toimistotyöntekijät

■ Vartijat

■ Muut

Henkilöstöjakauma laitoksen alueella

P&O-nettilehdessä artikkeli

Oulun poliisilaitoksesta

”Monipiirteistä poliisitoimintaa”.

Kun rahoitusta vähennetään poliit-

tisilla päätöksillä, tulisi myös määritellä

mitkä tehtävät voidaan jättää hoitamatta.

Poliittisten päättäjien tulisi kantaa vas-

tuu tekemistään leikkauksista ja vähen-

nyksistä eikä jättää yksittäisiä virkamie-

hiä vastaamaan muiden tekemien ratkai-

sujen seurauksista. Muutoksen on kerrot-

tu olevan myös mahdollisuus, mutta jat-

kuvassa ”mahdollisuudessa” eläminenkin

alkaa jo kyllästyttää ja heikentää työtyy-

tyväisyyttä.

Jatkuvista muutoksista ja säästötoi-

menpiteistä huolimatta työmotivaatio on

mielestäni poliisihallinnossa edelleen kor-

kealla tasolla. Ympärillä vellovista hallin-

non muutoksista huolimatta henkilöstön

sitoutuminen on hyvä ja tehtävät suorite-

taan parhaalla mahdollisella tavalla.

Olen kuitenkin huolissani henkilöstön

jaksamisesta jo pelkästään työkuorman

vuoksi. Nyt ei tarvittaisi enää yhtään lisä-

kuormitusta työhön muutoksien muodos-

sa. Työtä kyllä riittää. Toivottavasti jokin

instanssi hankkisi lisärahoitusta työttö-

mien poliisien palkkaamiseksi, ettei kal-

lis koulutusinvestointi valuisi hukkaan ja

virassa olevat työntekijät uuvu työtaa-

kan alle. Yhtenä mittarina työhyvinvoin-

nin tasosta voisi pitää myös suurta mää-

rää vuorotteluvapaalle hakeutuvia kesän

ajaksi.

Vaikuttavatko muutokset raja-aluetoimintaan?

Poliisiasemaverkoston supistaminen on

pidentänyt partiointimatkoja ja matkus-

tamiseen käytettyä työaikaa. Poliisin pai-

kalle tuleminen hädän hetkellä kestää pi-

dempään.

Rajanylityspisteet poliisilaitoksen

alueella vaikuttavat liikennettä lisäävänä

tekijänä monipuolistaen liikennevalvon-

nan tarpeita. Suora matkustaja- ja kaup-

paliikenne rajan ylitse tuo ihmisiä enem-

män alueen taajamiin ja turistikohteisiin

lisäten poliisin tehtävämääriä.

Raja-alueen valvonta hoidetaan sa-

malla tavalla kuten aiemminkin. Hallin-

non siirtäminen ei vaikuttane alueen val-

vonnan tilanteeseen, mikäli operatiivisia

resursseja ei vähennetä rajaseudulta. ■

sä virkasiirtojen osalta on pyydetty tul-

kintaohjeita liiton pääluottamusmiehel-

tä. Palkkauksen yhdenmukaistaminen

lienee seuraava suuri savotta luottamus-

miessaralla.

Onko työilmapiirissä havaittu muutoksia?

Määräaikaisuuksien lakkauttamisen

vuoksi jäljellejäävän henkilöstön työ-

kuorma erityisesti tutkinnassa on kas-

vanut ja se on aiheuttanut huolta töiden

kasaantumisesta liian vähille työnteki-

jöille. Asiaa on pyritty hoitamaan tut-

kinnan töiden uudelleen organisoinnil-

la työkuorman tasaisemman jakaantu-

misen parantamiseksi. Oulun poliisilai-

toksen alue on jaettu neljään eri kenttä-

johtoalueeseen. Esimerkiksi arkena Ou-

lun (Oulun, Haukiputaan ja Limingan

alueet ) kenttäjohtoalueella kenttäpar-

tiot ovat toimineet juuri ja juuri mini-

mivahvuudella tai hieman sen alle. Jat-

kuvat pakkotahtiset tehtävät vähillä

partioil la nakertavat työmotivaatiota ja

kansalaisten uskoa poliisin toimintaan

avun viivästyessä.

18 P&O 3/2014

Liikennevalvonta voidaan nykyisin

jakaa kolmeen ryhmään: manuaali-

nen liikennevalvonta, siirrettävä au-

tomaattinen liikennevalvonta sekä kiin-

teä automaattinen liikennevalvonta.

Manuaalisen ja siirrettävän automaat-

tivalvonnan erot ovat siinä, että manuaa-

lisessa liikenteen valvonnassa rikkomuk-

sen tekijä pysäytetään heti, kun taas siir-

rettävässä valvonnassa rikkomuksen te-

kijään otetaan yhteyttä jälkikäteen.

Suomessa on jo vuosia käytetty siviili-

mallisia kameralla varustettuja poliisiau-

toja nopeusvalvontaan. Autot siirretään

paikasta toiseen, ja kameralla otetaan ku-

via ylinopeudella liikkuvista ajoneuvois-

ta. Pian kuvat voidaan langattomasti siir-

tää valtakunnalliseen liikennevalvonta-

keskukseen jatkokäsittelyä varten.

Myös Ruotsin poliisi on ottanut kiin-

teän automaattisen nopeusvalvonnan li-

Teksti: Sven-Olof Hassel • Kuvat: Ulf Nilsson ja Katja Almgren

Liikennevalvontaa ruotsalaisittainTällä vuosikymmenellä on monessa Euroopan maassa yleistynyt siirrettävä

automaattinen liikennevalvonta. Automatisointiin ovat vaikuttaneet tekniikan

kehittyminen ja se, että poliisin resurssit liikenteen valvonnassa ovat

kaventuneet. Näin on käynyt myös Suomessa.

Helposti siirreltävä automaattinen liikennevalvontakalusto on käytössä Ruotsissa.

19P&O 3/2014

Uusi valvontalaite jalankulkijoiden turvaksi

Jalankulkijat tuntevat itsensä turvat-

tomiksi Suomessa , kun moni autoilija

ei kunnioita suojatietä, ei edes silloin,

kun jalankulkija on jo astunut suoja-

tielle ja on ylittämässä katua tai tietä.

Tämä ei ole yksinomaan Suomen

ongelma. Olen henkilökohtaisesti to-

dennut, että ongelma on vielä suu-

rempi Venäjällä kuin Suomessa. Ve-

näjän liikenneviranomaiset ovat vih-

doin tajunneet, että ongelmaan on

puututtava.

Intertraffic-liikennemessuilla Ams-

terdamissa viime maaliskuun loppu-

puolella Stroy Invest Project Corpora-

tion -niminen venäläinen yhtiö esit-

ti uuden valvontalaitteen. Laitteella

yritetään saada autoilijat kuriin tilan-

teessa, jossa heidän tulisi väistää suo-

jatietä käyttäviä jalankulkijoita ris-

teyksissä tai muualla, missä ei ole lii-

kennevaloja.

Laite on nimeltään Strelka-2P. Se

on eräänlainen videolaitteisto johon

on kytketty automaattinen rekisteri-

kilpien tunnistuslaite (ANPR). Lan-

gattomalla tiedonsiirrolla väistämis-

velvollisuuden laiminlyönnistä voi-

daan välittää tiedot pysäytyspartiol-

le tai poliisin valvontakeskukseen

myöhempää käsittelyä varten. Kuva-

nauhalla näkyy ajoneuvon rekiste-

ritunnus. Epäselväksi jäi voidaanko

nauhalta tunnistaa ajoneuvon kuljet-

taja, joka ainakin Suomessa on vält-

tämätön.

Oletan, että uusi valvontalaite de-

monstroidaan kansainvälisessä lii-

kenneturvallisuuskongressissa 25.–

26.9.2014 Pietarissa.

säksi samantapaisen menettelyn kuin

Suomessa. Ero on kuitenkin huomattava.

Ruotsissa kaikki tapahtuu hyvin avoi-

mesti. Automaattisesta liikkuvasta ka-

meravalvonnasta tiedotetaan valvonta-

pisteen lähelle sijoitetulla liikennemerkil-

lä (VMS= variabel meddelande skylt), li-

säksi perävaunussa tai autossa on poliisin

ja tiehallinnon tunnukset.

On mielenkiintoista pohtia, kumpi

menettelyistä on liikenneturvallisuut-

ta ajatellen parempi. Vastaus on yksin-

kertainen, mikäli sakkoja halutaan ke-

rätä mahdollisimman paljon. Ilman polii-

sin näkymistä, sakotettavista ei ole puu-

tetta. Jos kuitenkin halutaan vaikuttaa

suureen massaan eli mahdollisimman

monen tiellä liikkuvan käyttäytymiseen,

joudutaan miettimään asiaa toiselta kan-

nalta. Näkyvä valvonta yhdistettynä tie-

dotukseen antaa hyvän tuloksen.

Samaan tulokseen tulivat maan par-

haat liikennetutkijat jo 1970–1980 -lu-

vuilla. Professori Markku Salusjärvi toteaa:

”Ajattelen asiaa siltä kannalta, että

valvonnan teho perustuu kuljettajien kä-

sitykseen siitä, kuinka paljon valvontaa

on. Aikaisempien tutkimusten mukaan,

he luulevat valvontaa olevan kymmen-

kertaisesti todellista enemmän. Tämä on

hyvä tulos. Käsitys valvonnan määrästä

perustuu siihen, kuinka paljon kuljettajat

näkevät valvontaa ja kuinka paljon siitä

tiedotusvälineissä puhutaan.

Salainen valvonta siviiliautoista on

tässä suhteessa tehotonta. Mielestäni te-

hokkainta olisi toteuttaa mobiilia valvon-

taa niin, että se toteutetaan kampanjana,

josta myös tiedotetaan julkisesti. Tällöin

valvonta-autojen tulee olla poliisiautoja.

Salusjärvi jatkaa, että näkyvän val-

vonnan lisäksi voi olla hyvä joskus val-

voa myös siviiliautoista. Sen avulla saa-

daan muun muassa tietoa siitä, kuinka

paljon esiintyy ”silmänpalvontaa”. Salai-

nen valvonta pysäytyspartioineen vaatii

kuitenkin paljon resursseja, muistaakse-

ni kuusi henkilötyötuntia yhtä valvonta-

tuntia kohden. Pysäytyspartion ansiosta

myös muu liikenne näkee valvonnan, mi-

kä moninkertaistaa sen tehon. Tästäkin

toiminnasta kannattaa tiedottaa ainakin

jälkikäteen.

Mobiili [siirrettävä] automaattival-

vonta täydentää kiinteää automaattival-

vontaa. Se kertoo kuljettajille, että auto-

maattisesti valvotuilla tiejaksoilla valvo-

taan myös kiinteiden pylväiden ulkopuo-

lella ja kiinteän automaattivalvonnan ul-

kopuolisilla teillä. Jos ajoneuvo on siviili-

auto, tieto valvonnan esiintymisestä ra-

joittuu kiinnijääneisiin, koska pysäytys-

partiota ei ole. Siksi poliisiauton käyttö

tehostaa valvonnan vaikutusta.” ■

20 P&O 3/2014

Hallitus on antanut 10.4.2014 eduskunnalle la-

kiehdotuksen vuorotteluvapaalain muuttami-

sesta. Vuorotteluvapaan ehtoja esitetään tiu-

kennettavaksi. Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa

lakiehdotuksessa esitetään, että

jatkossa vuorotteluvapaan edel-

lytyksenä olisi 16 vuoden työ-

historia nykyisen 10 vuoden si-

jaan.

Samalla lakiin ehdotetaan li-

sättäväksi ulkomaantyön laskeminen työhistoriaan.

Se koskee lähinnä sellaista aikaa, jonka henkilö on ol-

lut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

Vuorotteluvapaalle jääville ehdotetaan ylä-

ikärajaa. Jatkossa se olisi sidottu työeläkelain-

säädäntöön. Yläikäraja olisi vapaalle jääväl-

le nyt voimassa olevan työntekijän eläkelain

mukaan laskettuna 60 vuotta eli kolme vuot-

ta ennen eläkeiän alarajaa. Vapaalta ei siten

voisi jäädä enää suoraan eläkkeelle.

Yläikäraja ei koskisi kuitenkaan

ennen vuotta 1957 syntyneitä. Ylä-

ikärajan asettamista on perustel-

tu sillä, että yksi vuorotteluva-

paan tarkoituksista on tukea

työntekijän työssä jaksamis-

ta, joten vuorotteluvapaan

käyttö välittömästi ennen

vanhuuseläkkeelle siirty-

mistä on ristiriidassa sen

kanssa.

Vuorotteluvapaan kes-

toksi ehdotetaan vähintään sa-

ta kalenteripäivää nykyisen 90 päi-

vän sijaan ja enintään yhteensä 360

kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan

voisi halutessa jaksottaa. Tällöin

kunkin jakson vähimmäispituus olisi 100 kalenteri-

päivää.

Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava

vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamis-

ta. Vuorotteluvapaajakson ajankohtaa voidaan siir-

tää sopimalla uudesta ajankohdasta ennen jakson al-

kamista. Vapaat on pidettävä kahden vuoden sisällä.

Vuorottelukorvaus pysyy ennallaan. Se on työ-

historian pituudesta riippuen joko 70 % tai 80 % siitä

työttömyysrahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työt-

tömäksi jäädessään. Korvaus on 80 % kuten aiemmin-

kin, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työ-

historia ennen vapaan alkamista.

Vuorotteluvapaan sijaisen työttömyysedelly-

tykset muuttuvat. Jatkossa sijaiselta edellytetään

yhteensä 14 kuukauden aikana vähintään 90 päi-

vän työttömyysjaksoa. Tämä vaatimus ei koskisi al-

le 25-vuotiaita tai alle 30-vuotiaita työttömiä vasta-

valmistuneita eikä yli 55-vuotiaita. Heidän kohdal-

la vuorotteluvapaasijaisen ehdot säilyvät ennallaan

eli sijaisuuden saamiseen riittää yksikin työttömyys-

päivä.

Vuorotteluvapaa-ajan saa edelleen käyttää miten

haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi

jäädä oltuaan viisi vuotta töissä.

Ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaan laki-

muutos toteutuessaan ei koskisi sijaista eikä vuorot-

teluvapaalle jäävää, jos vuorottelusopimus on tehty

viimeistään 31.8.2014 ja vuorotteluvapaa alkaa vuo-

den 2014 loppuun mennessä. Molempien ehtojen tulee

täyttyä, jotta nyt voimassa olevia säännöksiä voitai-

siin soveltaa.

Lakimuutos on tällä hetkellä eduskuntakäsittelys-

sä, joten lopullinen muutosten sisältö ja mistä alkaen

muutoksia sovelletaan, selviää vasta, kun eduskun-

takäsittely on päättynyt. Lakia ehdotetaan astuvak-

si voimaan 1.9.2014. ■

Vuorotteluvapaan ehtoihin muutoksia

Oikeusministeriö

Pirjo Lappalainen

PÄÄLUOTTAMUSMIEHET

Lakia ehdotetaan

astuvaksi voimaan

syyskuussa.

21P&O 3/2014

Loma-ajan palkka osa-aikaisella

Uusien sopimusmääräysten johdosta työajan ja

sitä vastaavan palkkauksen muutokset aiheut-

tavat uudenlaisia tilanteita vuosiloma-ajan

palkan laskentaan ja maksamiseen osa-aikaiseksi siir-

tyvälle. Avaan asiaa esimerkkitapauksen kautta, jotta

ei tule väärinkäsityksiä ja yllätyksiä lomanviettoon.

Esimerkkitapauksessa kuukausipalkkaisen virka-

miehen työaika ja vastaavasti palkkaus muuttuu lo-

manmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana. Vuosi-

loma-ajan palkkana maksetaan loma-oikeudesta riip-

puen 9, 11,5 tai 14,5 % lomanmääräytymisvuoden

aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntynees-

tä palkasta, lukuun ottamatta hätätyöstä ja ylityöstä

maksettavaa korotusta, ja se maksetaan palveluksen

jatkuessa kesäkuun palkanmaksun yhteydessä.

VM:n soveltamisohjeessa on esimerkkinä 3 000 €/

kk tienaava henkilö, joka siirtyy 80 %:n työajalle

1.6.2014. Siitä alkaen hänen palkkansa on 2 400 €/

kk. Puhutaan siis vuoden 2015 lomasta, jonka loman-

määräytymisvuosi on 1.4.2014–31.3.2015.

Henkilö ansaitsee lomanmääräytymisvuonna

30 000 €: 2 kk täydellä palkalla ja 10 kk 80 %:n pal-

kalla. Pitkään 38 päivän lomaan oikeutetun vuosilo-

ma-ajan palkaksi muodostuu 4 350 € (14,5 % 30 000

€:sta) ja 30 päivän lomaoikeudella 3 450 € (11,5 %

30 000 €:sta). Samanlaisia laskelmia jouduttaisiin te-

kemään myös, jos osa-aikaisuudesta siirrytään koko-

aikaisuuteen.

Vuosilomalisää ei makseta, koska siihen oikeutta-

vat palkanlisät ja lisäpalkkiot sisältyvät lomanmää-

räytymisvuonna maksettuun tai maksetuksi erään-

tyneeseen palkkaan, jonka pohjalta loma-ajan palk-

ka lasketaan.

Esimerkkitilanteessa vuosiloma-ajan palkka mak-

setaan koko loma-ajalta kesäkuun 2015 palkan yhtey-

dessä. Kesäkuun suoritusta kannattaa siis säästää lo-

man pitoajankohtana käytettäväksi. Jos lomavuoden

2015 lomaa pitää ennen kesäkuuta, saa loma-ajan pal-

kan vasta kesäkuussa. Ellei sitten loma-ajalta makset-

taisi palkka normaalisti ja kesäkuus-

sa maksettavasta loma-ajan palkasta

vähennettäisi jo nautittu loma-ajan

palkka. VM:n ohjeen esimerkin mu-

kaan näin voitaisiin toimia vain, jos

lomaa pidettäessä ei vielä tiedetä, et-

tä työaika ja palkkaus muuttuvat lo-

manmääräytymisvuoden aikana.

Jos virkamiehen työaika ja vastaavasti palkkaus

ovat muuttuneet vasta lomanmääräytymisvuoden

jälkeen, määräytyy palkkaus ennen muutosta

maksettavan palkkauksen mukaisesti. Esi-

merkkinä on tilanne, jossa virkamies siir-

tyy kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi 1.6.2014

ja hän tämän jälkeen pitää lomaa, joka on

kertynyt 1.4.2013–31.3.2014. Tässä tilan-

teessa loma-ajan palkka määräytyy touko-

kuun 2014 palkkauksen mukaisesti.

Muutoksia ei tule, jos työaika ja

sitä vastaava palkkaus pysyvät ko-

ko ajan samana. Kuukausipalk-

kaisen virkamiehen vuosiloma-

ajan palkka määräytyy edel-

leen yleisen virka- ja työeh-

tosopimuksen 7 §:n mukai-

sesti.

Valtionvarainmi-

nisteriön (VM:n) anta-

mat vuosilomia koske-

vat soveltamismääräykset

ja -ohjeet on nyt julkaistu ja

ne löytyvät verkkosivuilta

www.vm.fi / Valtio työnan-

tajana / Virka- ja työehdot

/ Lomat. ■

Pekka LassilaSisäministeriö

Samanlaisia laskelmia

jouduttaisiin tekemään,

jos osa-aikaisuudesta

siirrytään kokoaikai-

suuteen.

22 P&O 3/2014

Teksti: Sirkku Kokkonen • Piirros: Annamari Lignell

Ajatuksia

Madeiran mietteetTämä on meistä kyllä paratiisi, sanoi rouva Kokkonen

Madeiralla taksikuskille, joka myönsi, että kyllä, niin

se on paratiisi hänellekin. Vaikka elintaso ja palkat

ovat alhaisemmat kuin meillä Suomessa.

Tuo paratiisitunnelma säilyi jopa liikenteen vili-

nässä keskellä Funchalia. Jalankulkijalla oli aivan eri

merkitys autoilijoille, nehän pysähtyivät heti ja

antoivat jalankulkijan ylittää tien rauhassa. Eikä

kukaan kiroillut autoissaan. Näin tekivät myös bussit

ja taksit! Kotona juuri bussit ja taksit olivat ne, joiden

alle jalankulkija saattoi hyvinkin kuvitella kuole-

vansa. Siinä ei kirosanoja säästellä, se on nokitusta,

varo, sinä pieni ihmisrukka!

Madeiralla kulkukoiratkaan eivät olleet kulkukoi-

ria, vaan rouva Kokkoselle kerrottiin, että kyllä niillä

isäntä on, vaikka ne täällä keskustassa kuljeksivatkin

yksin, älkää olko huolissanne! Ja merellä sitten, siellä

seilasivat sulassa sovussa pienet purjeveneet ja valta-

merihöyryt, ja aurinko siveli laivoja säteillään.

Parasta lepoa olivat kuitenkin kukkapuutarhat,

laakeripuumetsät, palmut ja eukalyptukset, paratiisi-

saarella kun oltiin. Onkin parasta lopettaa näin kau-

niisti, eikä kertoa sitä, kuinka törmäsin päin lasiseinää,

eikä sitä, kuinka hyydyin siellä Nunnien laakson kor-

keuksissa, eikä sitäkään, kuinka se yksi nuori mies

vihelsi, huh huh.

Samaan aikaan toisaalla: Kotona kohta viisitoista-

vuotias koira odotti rouva Kokkosta takaisin – nuk-

kui yönsä äidin sängyn vieressä, haaveili ja passi-

voitui. Poika yritti erilaisia konsteja aktivoidakseen

vanhusta, se kaikki toimi kuin sote-uudistus eli ei

toiminut. Sitten päivää ennen kuin rouva Kokkonen

matkusti takaisin kotiin Madeiralta, poika siivosi

huushollia, otti imurin, ja silloin se tapahtui: koira

heräsi eloon, metsästi imuria, haukkui sitä ja lopuksi

otti lelukanansa viereensä ja oli onnellinen. Vanhus

oli herännyt eloon! Ja vihdoin, kun rouva Kokkonen

herätteli vanhusta ilmoittaen olevansa taas kotona,

koiran silmistä loisti pohjaton ilo. Jestas, voiko ku-

kaan ikävöidä toista tuolla tavalla, ihmetteli rouva

Kokkonen.

Pinnan allaRouva Kokkonen oli ollut uuden kirjasto-

ohjelman koulutuksessa Itä-Suomen hovi-

oikeudessa ja käyttänyt siellä läppäriä.

Seuraavana aamuna töihin tultuaan hän

asetti läppärin telakalle, kuvitteli olevan-

sa jäänmurtaja Urho, juuri telakoituna

satamaan. Koneensa aukaistuaan hän

huomasi, että Sakari sanoutui irti, eikä

suostunut löytymään koko koneelta.

Tämä tapahtui kaksi kertaa.

Kun lopulta piti ottaa yhteys käyttäjä-

tukeen, kone suljettiin kaukopartion

avuin kahteen kertaan. Vika ei kuulema

johtunut Kuopion keikasta, ei sinne päin-

kään!

Nyt älä tee mitään, teen tässä PINNAN

ALLA juuri yhden jutun. Niin sanoi nuori

käyttäjätukihenkilö.

Juu ei, vastasi rouva Kokkonen.

Samalla hän näki, kuinka käyttäjätuki-

henkilö puki ylleen mustan sukelluspu-

vun, asetti snorkkelit ja putket paikoil-

leen, hyppäsi alas telakalta syvyyksiin,

veden syliin, Vellamon hoviin.

Jo alkoikin vilkkua näytöllä jos min-

kälaista tiedostoa, ikkunoita, käskyjä ja

kehotuksia ja rouva Kokkonen huokasi

ihmetellen ajatella, kyllä syvyyssukellus

on ihmeellinen laji!

23P&O 3/2014

Kohtuudella karrikoiden; kun ei ruokasavuja, niin

vaikkapa munkkipossut tai muuta makeaa. Tä-

män seurauksena vuoden päästä huomaa alka-

van keuhkoahtauman vaihtuneen kakkostyypin dia-

betekseksi ja ylipaino-ongelmaksi. Tällä logiikalla

myös tulee kieltää epäterveellisen ruuan ja makeisten

syönti työpaikalla, koska sekin saattaa altistaa vaka-

ville sairauksille. Tupakointikiellon kielteisin asia on,

ettei asiasta ole keskusteltu henkilökunnan saati tupa-

koitsijoiden kanssa. Hyviin tapoihin kuuluu mielestäni

keskustella asioista osallisten kesken. Mikähän mahtaa

olla seuraava yksipuolinen julistus?

Samalla ehdottomuudella kuin tupakointikieltoon

hätäkeskuksen johdon tulee suhtautua myös henkilö-

kunnan kaikkeen terveyteen liittyviin asioihin. Vuoro-

työläisen ruokailu ainakin omassa hätäkeskuksessa on

aneemista. Päiväaikaan ruokailu onnistuu ruokalassa,

muuna aikana on ruokailu hoidettava omin avuin. Ul-

kona ruokailuun ei ole mahdollisuutta, sen estävät tau-

kojen lyhyydet sekä matkan pituus lähimpään ruoka-

paikkaan. Tähän nähden ruokailutila ja ruoantekomah-

dollisuus on minun silmiin lähinnä säälittävä. Kaikki

kun eivät halua syödä mikroruokaa. Uuninpuute estää

suuremmat kokkailut, ja eipä tuossa paistinpannussa-

kaan ole pariin vuoteen ollut kehumista. En tiedä oliko

vika kokissa, ruuassa, olosuhteissa vai missä, kun aina

tuppasi palamaan tuotokset pohjaan. Ei auttanut vaik-

ka terveyttä uhmaten löi kourallisen voita pannulle en-

nen paistosta. No, nyt on sentään uusi pannu. Olosuh-

teisiin tuskin tulee täällä Jyväskylän Hätäkeskuksessa

muutosta, toivottavasti uusissa hätäkeskuksissa tau-

kotilojen viihtyvyyteen ja toimivuuteen paneudutaan.

Istumatyö altistaa monille sairauksille. Pelkillä

jumppakepeillä asiaa ei hoideta. Milloin aletaan kes-

kustella panostuksesta ergonomiaan, riittävistä tauois-

ta vaikkapa lennonjohdon malliin, jossa kolme varttia

töitä ja vartti taukoa, jotta pysyy vireänä ja välttyy

väsyneenä tehdyiltä virheiltä. Väitän hätäkeskuspäi-

vystäjän työtä yhtä vastuulliseksi kuin lennonjohtajan,

virheen tapahtuessa ei täälläkään ole kuin yksi onne-

ton vastaaja ikäviin kysymyksiin. No, palkassa taitaa

se ainut pieni ero lennonjohtoon olla.

Yt-neuvottelut tulee ja menee

Hätäkeskuslaitos on markkinoinut laitosten yhdisty-

mistä niin, että kaikille lakkautettavien laitosten päi-

vystäjille on töitä tarjolla. Asia pitää paikkansa. Jy-

väskylässä se tarkoittaa, että 31 työntekijää irtisano-

taan, koska he ovat ilmoittaneet, etteivät tule siirty-

mään työn perässä Vaasaan.

Hätäkeskuslaitos on myös julkisuuteen markki-

noinut niin sanottua muutosturvaa, joka tosin koskee

ennen kesää 2010 nimitettyjä vakinaisia työntekijöi-

tä. Muutosturvan piiriin kuuluvat ovat voineet teh-

dä työantajan kustannuksella ja työajalla yön yli mat-

koja Vaasaan tutustumistarkoituksessa. Tätä mahdol-

lisuutta on jokunen käyttänytkin, mikä on hyvä asia.

Näillä näkymin Vaasaan lähtijöitä on Jyväskylästä

kaikkiaan kaksi päivystäjää, joista minä olen toinen.

Kumpikaan meistä ei kuulu muutosturvan piiriin. It-

se olin muutosturvan eräpäivänä virkavapaalla toi-

sesta virasta, olin kuitenkin silloin jo hätäkeskuksessa

töissä. Joten minua ei koske muutosturvan edut ku-

ten ei kuulemma myöskään muuttoavustukset. Täs-

tä asiasta olen eri mieltä virkaehtosopimusta lukiessa.

Virkaehto sopimuksen kyseistä kohtaa tultaneen vielä

tutkiskelemaan niin hätäkeskuksessa kuin liittomme

toimistossa. Nurinkurista. Muutosturvan piiriin kuu-

luvat irtisanottavat vakinaiset työntekijät, jotka ovat

työsuhteessa ennen kesää 2010, mutta ei Vaasaan siir-

tymishalukkuutensa ilmoittaneet kaikki kaksi päivys-

täjää. Joten jos haluan tehdä mahdollisen tutustumi-

sen uuteen kotikaupunkiini, niin tee se omalla ajalla.

Ja omalla rahalla.

Minulle ei ehkä kannata puhua työntekijäystäväl-

lisestä työnantajasta. Olen siis hapan. ■

Röökinpoltto kiellettyHätäkeskuslaitokselta tuli jokin aika sitten henkilöstölle ilmoitus, että kaikki

hätäkeskukset ovat savuttomia vuoden 2015 alusta. Tupakointi on epäterveellistä,

sen kaikki tietävät. Mitäpä tekee tupakoitsija tauollaan? Etsii sijaistekemistä.

Teksti: Mikko Salokannel

24 P&O 3/2014

-Ehdottomasti tarvitaan. Liikkeen

perustehtävä ei ole muuttunut rei-

lussa sadassa vuodessa. Tavoittei-

ta voidaan pitää konservatiivisina, mutta

lyhyesti sanottuna tehtävänämme on pa-

rantaa työoloja. Nyt tarvitaan esimerkik-

si uudenlaisia näkemyksiä työaikaan ja

-paikkaan liittyvissä asioissa.

Valtiolla tehdäänkin perinteisesti pit-

kiä työuria. Näyttää kuitenkin siltä, että

pätkätyöt lisääntyvät samalla kun valtio-

varainministeriön kirstunvartijat tiuken-

tavat otettaan. Ammattiyhdistysliikkeen

yksi haaste on ottaa haltuun vakituisen

henkilöstön edunvalvonnan lisäksi mää-

räaikaisten asioiden ajaminen.

– Tavoitteena on, että pystyisimme

tarjoamaan samat edut myös pätkätyö-

tä tekeville. Tällä hetkellä se ei ole mah-

dollista lainsäädännöstä johtuen, mut-

ta asia on Pardian ja STTK:n agendalla.

Toiminta tavat muuttuvat, ja niin nuorten

kuin määräaikaistenkin tulisi voimak-

kaammin tuoda esille uudenajan työelä-

mään liittyviä asioita neuvottelupöytiin

keskustelun piiriin.

Sairauspoissaolot kertovat johtamisesta

Johtamiskulttuuri vaihtelee suuresti val-

tionhallinnossa. Muutostilanteissa, jois-

sa valtion organisaatiot ovat, johtamisen

todellinen taso näyttäytyy hyvässä ja pa-

hassa. Hiljaiset signaalit tyytymättömyy-

”Olemme pelinrakentajia”, toteaa puheenjohtaja Niko SimolaPasilassa Pardian toimiston kulmahuoneessa. Maisema avautuu Helsingin Messukeskukseen.

Vilkkaana kohtaamispaikkana tunnettu keskus saattaa yhteen yrityksiä asiantuntijoineen ja

inspiraatiota hakevia etsijöitä. Uusiin oivalluksiin luottava koko kansan kohtaamispaikka herättää

kysymyksen siitä, tarvitaanko modernissa innovatiivisessa yhteiskunnassa ay-liikettä lainkaan?

Teksti: Hannele Lotsari-Coffeng • Kuvat: Katja Almgren

nen johtamiseen on suoraan suhteessa or-

ganisaation kykyyn tehdä hyvää tulosta.

– Esimerkiksi hätäkeskuksissa työnan-

tajan pitää miettiä syitä suuriin sairaus-

poissaolojen määriin, ja työntekijöiden

työhyvinvointiin raskaassa muutostilan-

teessa tulee panostaa.

SPJL:n hallitus on huolissaan työil-

mapiirin kiristymisestä. Määräaikaisten

työntekijöiden ja työttömyystuen piirissä

olevien henkilöiden pyörittäminen muun

muassa viransijaisuuksien hoitamisessa

poliisihallinnossa rasittaa henkilöstöä ja

vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Huoles-

tuttavana pidetään sitä, että henkilöstö

venyy äärimmilleen ja tekee töitä jopa

sairaana.

Yhdenvertaisuutta ja perusoikeuksia

– Haasteena on jo nyt yhä yksilöllisempi

tarve johtamiseen ja tilanne vaatii paljon

koko työyhteisöltä, niin johtajilta kuin

työntekijöiltäkin. Yhdenvertaisuuden pe-

riaatetta pitää kuitenkin noudattaa ja sitä

tulee kunnioittaa, toteaa Simola.

Hänen oma johtamisfilosofiansa on

asiantuntijaorganisaatio Pardiassa se, et-

tä pitää olla kannustava ja antaa vapautta

työn suorittamiseen. Motivaatiota pitää

löytyä tekemiseen ja johtajan tulee mah-

dollistaa hyvä työskentely.

– Mielestäni asiantuntijat etsivät itse

ratkaisuja ja malleja työskentelylle. Johta-

destä hukkuvat liian usein muuhun orga-

nisaatiokohinaan.

– Jaksaminen on mitä suurimmassa

määrin työnantajan intressissä ja sairaus-

poissaolot kertovat konkreettisesti johta-

misen tasosta. Sairauspoissaolojen syi-

hin pureutuminen on pitkäjänteistä työ-

tä eikä laastariratkaisuja ole.

Osassa organisaatioita työtehtävät

edellyttävät erilaista johtamisotetta ja

muutokset tapahtuvat hitaalla vaihteel-

la, mutta työtyytyväisyyteen investoi-

minen kuitenkin kannattaa. Panostami-

Ay-liikkeelle toiminnan legitimiteetti tulee korkeasta järjestäytymisasteesta ja kivi-jalkana ovat aktiivijäsenet.

25P&O 3/2014

jana jos huomaan suunnassa olevan ehkä

toivottavaa, niin sitten korjataan suuntaa.

Tämä koskee myös omaa työtäni.

Sairauspoissaolojen lisäksi kevään ai-

kana on väännetty peistä työnantajan

edustajien kanssa sananvapauteen liit-

tyvissä asioissa. Kun SPJL:n jäsenet ovat

tuoneet julkisesti esille työpaikoilla ole-

via epäkohtia, on jokunenkin työnanta-

ja edustaja halunnut puuttua sisältöihin.

– Suomessa ei voida rajoittaa sananva-

pautta. Suunta, joka on näkyvissä esimer-

kiksi poliisien nimettöminä kirjeinä, on

huolestuttava ja se kertoo muun muassa

työntekijöiden ja työnantajan välisestä

luottamuspulasta. Me olemme ehdotto-

masti valmiita puuttumaan perusoikeuk-

sien rajoittamisyrityksiin. Työnantajan ei

pitäisi olla huolestunut virkamiesten sa-

nanvapaudesta, sillä suomalaiset virka-

miehet ovat erittäin lojaaleja työnantajaa

kohtaan.

Ammutaan kovilla

Poliittisessa keskustelussa on pitkään

puhuttu kilpailukyvystä ja Suomen jul-

kisen sektorin tehokkuudesta henkilös-

tö- ja palkkamenoineen. Vaikka Suomi on

pärjännyt erinomaisesti valtionhallinnon

tuottavuusmittauksissa ja olemme voit-

taneet jopa monia kilpailuja, niin koneis-

toa pidetään raskaana ja rasitteena talous-

kasvulle.

– Tässä taloudellisessa tilanteessa on

houkutteleva aihe puhua raskaasta hal-

lintokoneistosta. Ei meillä ole mitään ko-

neistoa. Meillä on ihmisiä, jotka tekevät

työtä yhteiskunnan hyväksi kuten polii-

sit, hätäkeskuslaiset ja oikeusministeriös-

sä työskentelevät henkilöt.

– Palkkakehityksestä puhuttaessa

unohdetaan, että koulutustaso valtiolla

on korkeampi kuin yksityisellä sektorilla.

Lisäksi keskustelun ulkopuolelle jää usein

se tosiasia, että valtiolla tehdään töitä pie-

nemmällä porukalla kuin ennen. Jos val-

tionhallinnon työntekijät alkavat tuntea

itsensä riippakiviksi tässä yhteiskunnas-

sa, niin se ei ole kestävä ja hyvä tie.

Toimiva julkinen sektori takaa myös

kilpailuedun yrityksille. Tämä asia jäi

huomiotta, kun Suomen Yrittäjät esitti-

vät halunsa työehtojärjestelmän uudista-

miseen. Millainen maailma rakentuisi, jos

sopiminen olisi työpaikkakohtaista, luo-

vuttaisiin työehtojen yleissitovuusjärjes-

telmästä ja otettaisiin käyttöön yleinen

kaikkia aloja koskeva minimipalkka?

– Yleissitovuuskeskustelu hämmentää.

Tasavertainen asema kilpailutilanteissa

luulisi olevan yrittäjienkin intresseissä.

Epätervettä kilpailua ruokkivat ratkaisut

eivät ole kannatettavia, sillä sopimusva-

paa tilanne hämmentää juuri sisämarkki-

noita. Saksassahan on tilanne, jossa hen-

kilö ei tule toimeen yhdellä palkalla. Ih-

miset joutuvat etsimään muita tulolähtei-

tä yhden työn lisäksi. Ei tällainen malli

voi olla se, mitä Suomeen halutaan. ■

Pardia on noin

60 000 jäsenen

ammattiliitto, jo-

hon kuuluu 24 jä-

senjärjestöä. Par-

dia on Toimihen-

kilökeskusjärjes-

tö STTK:n suu-

rimpia jäsenliit-

toja. Pardian jä-

senistöstä enem-

mistö työskente-

lee valtion viras-

toissa ja laitoksis-

sa. Pardia neu-

vottelee valtion

keskustason vir-

ka- ja työehtoso-

pimukset Valtion

työmarkkinalai-

toksen kanssa.

Ay-liike kilpailee jäsenten ajankäytöstä. Olemme samalla viivalla mediassa asioinemme kuin kevyempi viihde.

”Olemme ehdottomasti valmiita puuttumaan perusoikeuksien

rajoittamisyrityksiin”

26 P&O 3/2014

Ehkäpä työnantaja halusi huomioida pohjalaisuuteni

sijoittamalla omaan luolaan tottuneen virkamiehen

Pasilan ja ilmeisesti koko Suomen suurimpaan työ-

huoneeseen, jossa on lakeuden tuntua sisätiloissa. Pai-

kalla on yleensä kymmenkunta henkeä ja työrauha sen

mukainen. Kukin tutkii omia juttujaan, joten tiimityös-

tä ei ole kyse.

Havahdun usein siihen, että olen tuijottanut tietoko-

neen ruutua pitemmän aikaa juuttuneena johonkin koh-

taan. Yritän palauttaa mieleeni, mitä olin tekemässä ennen

kuin huoneessa kuuluva keskustelu, puhelu, radio- tai you-

tube-ohjelma vei huomioni. Erilaiset häiriöt vievät keskit-

tymiskykyä ja olen päivittäin tilanteessa, jossa joudun ot-

tamaan ajatuksen päästä kiinni ja muistelemaan, mitä olin-

kaan tekemässä. Melkoinen osa työajasta tuhraantuu eri-

laisten häiriöiden vuoksi.

Osa porukasta ei ole moksiskaan uudesta järjestelystä ,

eikä uusilla kavereilla ole lainkaan kokemusta omassa huo-

neessa työskentelystä. Kaikki eivät kuitenkaan sopeudu

avokonttoriin.

Avokonttoriin siirtymisen jälkeen keskeneräisten jut-

tujeni määrä lähes kaksinkertaistui pahimmillaan, mut-

ta nyt se on saatu jollain lailla aisoihin. Muu yhteisö rea-

goi tilanteeseen ainakin sairauslomien määrän reilulla kas-

vulla, minkä lisäksi useimmat koke-

vat suureksi haitaksi erilaiset melus-

ta johtuvat häiriötekijät. Olisiko syy-

tä huolestua? En ole yksin ajatuksie-

ni kanssa.

Olen lukenut toistuvasti kirjoi-

tuksia siitä, kuinka poliisissa kan-

netaan huolta työntekijöiden jaksa-

misesta, mutta käytännön toimet ei-

vät tunnu puhuvan sen puolesta, että asiaa haluttaisiin

oikeasti parantaa. Järjestelmän tulisi pitää kynsin ham-

pain kiinni kokeneista, ”kalustoon kuuluvista” tutkijois-

ta, mutta nykytilanne ei oikein viittaa siihen, että sellaista

kiinnostusta olisi.

Tutkijoille on tarjottu kuulosuojaimia, jotta he voisi-

vat paremmin tehdä työtään siinä työtilassa, joka heille on

osoitettu. Helsingin huumepoliisin ensimmäinen päällikkö

Torsti Koskinen totesi 1990-luvulla, että taistelu huumei-

ta vastaan on hävitty silloin, kun narkomaaneille aletaan

jakaa ilmaisia neuloja. Tuota mukaillen voisi sanoa , että

taistelu rauhallisen työtilan puolesta on hävitty silloin,

kun toimistotyöntekijöille aletaan jakaa kuulosuojaimia,

jotta he voisivat tehdä työnsä.

Asiakaskunta tiedostaa oikeutensa yhä valppaammin ja

vaatii virkamiestä tilille milloin mistäkin. Tuliterissä laki-

teksteissä toistuvat yhä useammin termit, ”viipymättä” ja

”ilman aiheetonta viivästystä”. Tuntuu kuin työnantaja ja

yhteiskunta pyrkisivät tarkoituksella kiristämään ruuvia

molemmista päistä vaatimalla yhä tarkempaa ja nopeam-

paa työsuoritusta samaan aikaan, kun työskentelyolosuh-

teita heikennetään päättäväisesti säästämällä henkilöstö-

ja kiinteistökuluissa. Jutun tutkija on kuitenkin se, jolle

esitetään ennemmin tai myöhemmin kysymys: ”Miksi tä-

mä asia on vielä kesken tai miksi sen tutkintaa ei ole edes

aloitettu?”

Tämä on tuhoisaa kehitystä niille, joita tekemättömät

työt painavat. Senpä vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan

tutkijoiksi yhä enemmän henkilöitä, jotka pystyvät hoita-

maan tutkintatyöt rupattelemalla samalla rattoisasti mui-

den kanssa ja joita hoitamattomat juttupinot eivät häiritse.

Meille on sanottu, että entiseen (eli omiin työhuonei-

siin) ei ole paluuta, vaan ”tämä on tilanne”. Toisaalta mi-

nulle kerrotaan, että ”eihän nää meidän jutut niin paljoa

vaadi”. Niin, ihmisten asioitahan tässä vain pitäisi saada

hoidettua ja ratkottua.

Saksan panssariaseen luojiin kuuluva Heinz Guderian julkaisi vuonna 1937 kirjan Achtung - Panzer! jonka yleis-

ohje panssarikomentajille kuului: ”Iske lujaa, äläkä hajo-

ta voimiasi!” Omissa työhuoneissa tutkijat pystyivät an-

tamaan ”nopean Heinzin” hengessä juttupinoille lujia is-

kuja, mutta maisemakonttorissa ainakin keskittymiskyky

hajoaa moniin häiriötekijöihin.

Parannusehdotus: Järjestetään ensihätään niin sanotut

”komisariokekkerit”, joissa päällystö näyttää esimerkkiä

siitä, että työt voi hoitaa avokonttorissa. Komisariotaso siir-

tyy avokonttoriin ja luovuttaa esimerkin vuoksi huoneen-

sa vuoden ajaksi yhden tutkijan käyttöön. Ei sitä muuten

ylikomisarioksi pääsisikään! Konstaapelitaso päättäköön

laitoskohtaisesti, jatketaanko kokeilua vuotta pidempään.

Eräällä 1990-luvun kurssilla todettiin poliisin alkoho-

lisoitumisesta, että siihen puututaan vasta silloin, ”kun se

kaveri on jo tipahtanut”. Puututaanko tutkinnan työsken-

telyolosuhteiden huononemiseen vasta sitten, kun tilanne

on kunnolla romahtanut? Tuskinpa silloinkaan. ■

Luolamiehenä avokonttorissaOlen yksi niistä rikostutkijoista, jotka menettivät oman työhuoneen

organisaatiouudistuksen pyörteissä. Olen totutellut pari vuotta

yhteishuoneeseen, jossa on tällä hetkellä yli 20 työpistettä.

Tutkijoille kuulosuojaimia, jotta he voisivat paremmin tehdä

työtään

Teksti: Kari Huhta

58 % ei pystyisi huolehtimaan perheensä menoista yksin.

KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT?Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti

monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta

HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI

Esimerkkihinta: 47-vuotias henkilö, SPJL:n jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.

if.fi 010 19 19 19

28 P&O 3/2014

Poikkesimme taannoin entisen vahvistetun kenttäryh-

män voimin katsastamaan menoa maailman vanhimmassa

kuningaskunnassa, Kööpenhaminan pääpoliisiasemalla

Tanskassa.

Tanskan poliisilla on oma hälytyskeskuksensa, kehi-

tyskaari on siellä edennyt erillisistä poliisin ja pelastuksen

hätänumeroista yhteen, palaten sitten jälleen jollakin ta-

voin erilleen. Yhdestä hätänumerosta saa kaikki palvelut,

mutta poliisitehtävät ohjataan poliisin hälytyskeskukseen

tai noheva kansalainen soittaa suoraan poliisin omaan nu-

meroon 114. Tekniikka vaikutti pitkälti samankaltaiselta

kuin meillä, mutta erityisen vuolaasti he kehuivat Applen

Mac-pohjaisia tietojärjestelmiä, jotka toimivat nopeasti ja

häiriöttömästi.

Hälytyskeskuksen alapuolella oli sitten ERTI- ja VATI-

johtokeskuspuitteet eri kerroksissa valmiina, esimerkiksi

suuria jalkapallo-otteluita varten. Yksi työpiste oli ERTI-

kerroksessa varattu myös pastorille.

Paikallisesta poliisin JOKE-HÄKE:sta siirryimme lai-

toksen omalla bussilla läheiseen JOUHA-VATI-Koira -yk-

sikköön. Paikallinen koirayksikkö tuottaa palvelut koko

pääkaupunkiseudulle. Koiranohjaaja kertoi, että asvaltoi-

dulle pihalle on tiputettu tippa tuoretta siemennestettä

ja koiran olisi tarkoitus paikantaa se. Koira teki työnsä ja

me annoimme aplodit. Veri- ja siemennesteen haistami-

seen koulutettuja koiria käytetään siellä väkivaltarikosten

tutkinnassa.

Ajoneuvokalustoa on ainakin kahta eri sorttia pelkäs-

tään mellakkatehtäviä varten, kevyttä ja raskasta -mallia.

Raskaan ajoneuvon sivupeilikin on esimerkiksi vaihdet-

tavissa kesken liikkeen, toiminnan ja tilanteen niin vaa-

tiessa. Miesvoimien sijaan joukkojen hallinnassa käyte-

tään paljon ajoneuvoja ja taktiikalla on keskeinen merki-

tys JOUHA-toiminnassa, kuten monipuolisella varustuk-

sella ja välineistöllä.

Yhdistetty JOUHA-VATI hoitaa kaikki Kööpenhami-

nan alueen asekeikat. Tässä he kilpailevat jossain määrin

poliisin oman valmiusyksikön AKS:n suhteen, jälkimmäi-

sen tappioksi.

NATO-maana ja entisenä suurvaltana poliisikin oli va-

rautunut 9/11:n jälkeen terrorismiin hankkimalla tähän

yksikköön muutaman MP5-tukiaseen lisää, niitä oli nimit-

täin iso varastollinen lattiasta kattoon, siltä varalta, että

jotakin osuisi tuulettimeen levitäkseen Kööpenhaminan

kaduille. Mielenterveysongelmista ja erilaisten päihtei-

den sekakäytöstä kärsivät asiakkaat ovat vahvasti edus-

tettuina. Heitä varten on kiinniottotilanteisiin hankittu

muun muassa erittäin voimakas punavalovalaisin, mikä

vie näkö kyvyn muutamiksi sekunneiksi vaikka sulkisi

silmänsä. Lisäksi kohdehenkilö on mahdollista vaahdottaa

saippualla ennen kiinniottoa, ja tähän oli kehitelty muu-

toinkin erilaisia tekniikoita ja malleja.

Lopuksi poikkesimme Tanskan poliisin valmiusyksik-

köön (AKS), jossa meille esiteltiin käytössä olevaa hyvin

monipuolista, eri käyttötarkoituksiin ja tilanteisiin sopi-

vaa asearsenaalia. Paikallinen Karhu tekee normiviik-

koa 8–16, yleensä treenaten. Keikkoja on varsin harvas-

sa ja virka-apupyyntöjen kynnys on noussut liiankin kor-

keaksi, mikä jossain määrin turhauttaa henkilöstöä. Teh-

tävät liittyvät valtiovierailuihin, vaarallisiin kiinniottoi-

hin ja ERTI-tilanteisiin. Heillä on käytössään kokonais-

palkkausmalli, joka tarkoittaa könttäpalkkaa sisältäen

kaiken. Haitta-, pyhä- ja ylityökorvauksia on sisällytetty

palkkaan tietyn kaavan mukaan. Hyvää on se, että kus-

tannukset ja ansiot ovat ennustettavissa.

Yhtä kaikki, ei tarvinnut hävetä suomalaisena poliisi-

na. Olemme ajan tasalla ja kehityksessä mukana.

Kirjoittaja Ilari Kulmanen on

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen pääluottamusmies

Ei ole Kööpenhamina kuin ennen

29P&O 3/2014

www.twitter.com/SPJL_PO

Rep

en

kyn

äst

ä

010 346 7520 | tulkkipalvelu@semantix.fi

010 346 7530 | translation@semantix.fi

Tilaa tulkki, 24h!Tilaa käännös!

Semantix – Kaiken maailman kielillä

www.semantix.fi

P&O ilmoitusmyyntiOlli-Pekka Duk

p. 050 378 3932

ollipekka.duk@gmail.com

30 P&O 3/2014

PÅ SVENSKA

Tyvärr ser verkligheten annorlunda

ut. Statistiken visar att Jakobstad

är en av de farligaste städerna i Fin-

land. Enligt statistik som försäkringsbola-

gen årligen sammanställer om skador som

ersatts ur trafikförsäkringar har Jakobstad

funnits i topptvåan i landet när det gäller

trafikolyckor/1 000 invånare under åren

2011 och 2012. År 2012 var antalet skador

19,5/1 000 invånare i Finland; motsvaran-

de siffra för Jakobstad var 30,6. Risken för

att bli skadad i Jakobstad var 7,9 när ge-

nomsnittet i hela landet var 4,3.

Samkommunen Optima som tar hand

om yrkesutbildning för unga och vux-

na har under de senaste fem åren satsat

mycket på säkerhet och trygghet. Nu gäll-

de det att ta fasta på trafiksäkerheten. Vå-

ra 1200 unga studerande rör sig till fots,

med cykel, moped, bil men även med trak-

torer. När vi konstaterade vissa problem

såsom till exempel att cyklister kommer

från alla håll utom uppifrån, det tycks

locka att gena över gator, gula sträck på

landsvägen betyder inget – tänkte vi dra

vårt strå till stacken – attityder borde

förändras och kunskaperna om riskerna

i trafiken ökas.

Samarbete behövs

En trafikgrupp började planera trafikdag

som skulle väcka känslor, helst lukta ben-

sin, vara fullt med ”action”. Inom yrkeslä-

roanstalter finns det gott om sakkunnig-

het. Med tanke på säkerhet så har vi lä-

rare i första hjälpen, flera hälsovårdare,

trafiklärare, billärare, sakkunniga inom

arbetarskyddet för att nämna några. Än-

då kallade vi samarbetspartners till hjälp.

Ansvarsfullt beteende i trafiken

– Trafikvett och -etikett vid Optima i Jakobstad

Text: Tuula Sissala • Bilder: Mikael Björkman, Tuula Sissala

Räddningsverket i full fart. En olycka har skett och en sitter fast i bilen.

Eftersom Jakobstad är en liten stad så borde det

finnas förutsättningar för trygg trafik.

31P&O 3/2014

Tre polisstuderande tog hand om före-

läsningen i trafikvett och -etikett. Inne-

hållet berörde trafikreglerna, Jakobstads

situation som nr 2 i statistiken gällande

antalet trafikolyckor och den farligaste

korsningen Pedersesplanaden och Råd-

husgatan i närheten av skolområdet.

Den andra föreläsningen hade plane-

rats omfatta försäkringar och platsun-

dersökning. Vi hade konkreta frågor: Vad

kostar det att förorsaka, vara delaktig i, en

olycka? Skillnader om man är berusad el-

ler nykter? Vems är ansvaret ifall du kör

och kamraterna får dig att köra för fort?

Trimmad moped? De två polisstuderande

fick skräddarsy temat och ta upp när po-

lisen behövs på plats, vad polisen vill ve-

ta och varför.

Den tredje föreläsningen gällde hur li-

vet känns efter en svår olycka. Ingvar Helsing från Optima berättade om si-

na erfarenheter och två polisstuderande

om polisernas funktion på olycksplatsen.

Det var så knäpptyst i auditoriet när dessa

syddes ihop till en hårresande historia var

en bemötande bil med drogpåverkad fö-

rare fick Ingvars liv att se annorlunda ut.

Att något förfärligt sker behöver ju inte

vara ens eget fel.

Utomhus på parkeringsområdet hade

vi vältbilen. Studerande fick prova hur det

känns när bilen far upp och ner. Aningen

allvarligare blev det när räddningsverket i

Jakobstad visade hur man öppnar bilvrak

för att få föraren ut ur bilen. Två demo-

lerade bilar öppnades: en bakifrån fram-

åt och en från sidan. Ronnie Emet led-

de verksamheten och berättade vad som

görs och varför samt vilket ansvar hör till

räddningsverket och när börjar ambulan-

spersonalens ansvar.

Det andra parkeringsområdet hade vi

reserverat för tung trafik. Stefan Koski ville visa att det faktiskt finns döda vink-

lar. Studerande fick se med egna ögon att

flera bilskolebilar och polisstuderande in-

te syntes till när man satt på förarbänken

i långtradaren. Otroligt men sant, konsta-

terade de.

Den sista hållplatsen gällde evakue-

ringen av en brinnande buss. För att det

skulle kännas verkligt använde vi dis-

corök. Ingen panik uppstod men stude-

rande kostaterade att bussen blev snabbt

full med rök. Ifall man skall ut så skall det

ske med detsamma.

Hur lyckades vi

Vi samlade in feedback både via diskus-

sioner och via nätet. Det visade sig att

studerande var nöjda. Enligt deras åsikt

lyckades polisstuderande med vitsorden

mycket bra och bra. Jag tror och hopp-

as att även polisstuderande lärde sig en

hel del.

Studerande vid Optima gav också

hälsningar till staden Jakobstad. Enligt

dem borde man sluta med högerregel på

esplanaden, sätta trianglar med väjnings-

plikt i de farligaste korsningarna. Vägar-

na kunde förbättras och vägmålningarna

(pilar, linjer osv.) är ett måste.

Trafiken borde övervakas mera av po-

liserna och det som alla kan skriva un-

der: ”Lär barnen hur trafiken funkar or-

dentligt”. ■

Samarbete med myndigheter har använts

vid Optima, alltid med bra resultat.

Tankarna fördes till två viktiga ins-

tans er: räddningsverket och polisen.

Räddningsverket har varit en aktiv aktör

i genomförandet av skolans säkerhet och

trygghet. Dessutom har en svensk utbild-

ning varit utlokaliserad till Optima. Där

fanns nära kontakter och samarbetsvilja.

Polisens resurser har däremot varit

små. Det finns skolpolisverksamhet men

resurserna är små. Här slog det en tanke:

skulle vi hitta en win-win –situation med

den svenskspråkiga polisutbildningen i

Tammerfors. De besöker oss årligen för

sin studeranderekrytering så eventuellt

skulle de vara intresserade av att samar-

beta med oss med trafiksäkerheten. Sva-

ret blev ja, och vi fick snabbt planeringen

i gång. Kommissarie Kjell Nylund, två

andra lärare och 19 polisstuderande skul-

le delta i trafikdagen 20.3.2014. Polisstu-

derandena skulle hålla infotillfällen och

delta i övningar på Optimas parkerings-

områden. Denna gång hade vi skolpolisen

med oss hela dagen.

Lokala bilskolor ställde upp och vältbi-

len hyrde vi av Nykterhetsförbundet Tra-

fik & Hälsa. En aktör saknades – försäk-

ringsbolagen. Vi frågade av tre som bol-

lade med ärendet inom sina bolag och vi

fick ingen på plats.

Trafikdagen med -16 grader ute

Programmet 20.3. började klockan 8.00

med gemensam samling. Aktiviteter

fanns både utomhus och inomhus för de

586 studerande som hade undervisning

den dagen. Det fanns 42 svenskspråkiga

och 2 finskspråkiga grupper. Noga plane-

ring behövdes för genomförandet.

32 P&O 3/2014

MUISTAMISET

Eläkkeelle

Pekka SaarenpääPekka syntyi vuonna 1956

Valkealan Hillosensalmel-

le, Vuohijärven rannalle.

Koulunsa hän kävi Kou-

volassa ja armeijan Utin laskuvarjojää-

käreissä. Pekka valmistui poliisiksi 1980.

Ensimmäinen työpaikka oli maamme pää-

kaupungissa, jossa aluksi puolen vuotta

vahdittiin lähetystöjä. Kotikulmat vetivät

Pekan perhettä puoleensa ja paluu Kou-

volan seudulle tuli 1986. Toukokuussa

1999 Pekka tuli teknisen tutkinnan ryh-

mään. Vuosiin on mahtunut monenlaista

keikkaa. Viimeisenä suurempana ehkäpä

jonkinlaisen ympyrän sulki vanhan kou-

lunsa palonsyyntutkinta.

Ritva Helminen, Lea Lääperi ja Maritta GrönholmPäijät-Hämeen käräjäoikeuden eläkkeel-

le jäävien osastosihteerien Ritva Helmi-

sen, Lea Lääperin ja Maritta Grönblomin

elämässä kääntyi uusi lehti, mukava sel-

lainen: vapaus työelämän kiireistä ja ai-

katauluista. Pitkä on ollut ura jokaisella:

Ritva Helminen on aloittanut Lahden

raastuvanoikeudessa 1983, Lea Lääperi

Orimattilan tuomiokunnassa 1972 ja Ma-

ritta Grönblom Lahden raastuvanoikeu-

dessa 1985.

Suruviestit

Toivo Tervo(16.6.1941–14.1.2014)

Toivo syntyi rajan takana

Kontupohjassa, mistä evak-

koretki suuntautui Etelä-

Pohjanmaalle, Kauhavalle. Keskikoulus-

ta päästyään Topi muutti siskonsa innoit-

tamana Porin seudulle parem pien työ-

mahdollisuuksien perään. Varusmiespal-

veluksen jälkeen poliisin ammatti alkoi

kiinnostaa nuorta miestä, ja niinpä To-

pi pyrki ja hyväksyttiin Otaniemeen po-

liisinkokelaskurssille vuonna 1962. To-

pi työskenteli koko virkauransa Helsin-

gin poliisilaitoksella. Hän jäi eläkkeelle

vuonna 1999 Pasilan poliisipiirin päivys-

täjän tehtävästä.

Risto Huttunen(k. 18.4.2014)

Aikanaan Kallion piirin

päällikkönä Pengerkadul-

la toiminut ylikomisario

Risto Johannes Huttunen kuoli muuta-

man vuoden sairasteltuaan pitkäperjan-

taina 18.4.2014 Koskelan vanhustenkes-

kuksessa Helsingissä.

P&O-lehti julkaisee Muistamiset-palstalla

kirjoituksia sekä paperilehdessä että ver-

kossa. Kaikki kirjoitukset ovat luettavissa

kokonaisuudessaan P&O-nettilehdessä

kohdassa Muistamiset. Muistamiset-pals-

talla julkaistaan uutisia: merkkipäivästä,

eläköitymisestä, häistä, lapsien syntymästä

tai kollegan poismenosta. Tapahtumasta

saa olla kulunut enintään kolme kuukautta.

Tarkemmat ohjeet löydät osoitteesta:

www.spjl.fi/etusivu/P&O-lehti/ohjeita

kirjoittajille/muistamiset

Lausunto eduskunnan hallin-

tovaliokunnalle VSN 4/2014

vp julkisen talouden suunni-

telmasta vuosille 2015–2018

(15.4.2014)

Lausunto eduskunnan hallin-

tovaliokunnalle hallituksen

esityksestä 18/2014 vp edus-

kunnalle terrorismirikoksia

koskevaksi lainsäädännöksi

(23.4.2014)

Lausunto Poliisiammattikor-

keakoululle luonnoksesta esi-

miestyön ja työnjohdon eri-

koistumisopintojen opetus-

suunnitelmasta (24.4.2014)

Lausunto Poliisiammattikor-

keakoululle luonnoksesta po-

liisin (ylempi AMK) – tutkin-

non opetussuunnitelmasta

(24.4.2014)

Kommentit Palkansaajajärjes-

tö Pardialle STTK:n hallitus-

ohjelmatavoitteet 2015 -luon-

noksesta (11.4.2014)

Eduskunnan hallintovalio-

kunnan kuulemistilaisuus

27.3.2014 hallituksen esityk-

sestä 220/2013 vp laiksi raja-

vartiolain muuttamisesta

sekä eräiksi siihen liittyviksi

laeiksi

Listaan on kerätty SPJL:n viimei-

simmät kannanotot. Kaikki liiton

antamat lausunnot löytyvät spjl.fi

-jäsensivuilta.

Opiskele Hämeenlinnassa Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston oikeustieteen (HTK/HTM) tutkintotavoitteisia opintoja. Opintoja mahdollisuus suorittaa joustavasti töiden ohella!

Infotilaisuus pe 6.6.2014 klo 17-18 Hämeenlinna, Verkatehdas (Radiotalo)

Opiskele Hämeenlinnassa Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston oikeustieteen

HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Puh. (03) 647 4070, kesayliopisto@hame.fi

www.hameenkesayliopisto.fi

PÄTEVÖIDY JURIDIIKAN ERITYISALOJEN ASIANTUNTIJAKSI!

OTIMME KANTAA

33P&O 3/2014

Lähetä ristikko täytettynä 11.6. mennessä osoitteeseen Poliisi & Oikeus, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Ristikko”. Ristikon postittaneiden kesken arvotaan 5 luontoarpaa.

Nimi______________________________________________ Osoite_______________________________________________________________

RISTIKKO Laatija: Pentti Miettinen

34 P&O 3/2014

14.–16.5. Järjestötoiminnan

täydennyskurssi Tallinnassa

20.5. Työvaliokunta

2.6. P&O 4/2014 aineistopäivä

4.6. Hallitus

5.–6.6. Valtuusto

TULOSSA

Lehden 2/2014 ristikon palauttaneiden kesken on arvottu 5 Luontoarpaa.

Arvan voittivat:Pertti Koivunen, JyväskyläPekka Valkeapää, SärkisalmiJaana Alanen, KeravaAino Sukava, RuovesiEsa Aaltonen, Riihimäki

Ristikon ratkaisun löydät netistä!

Eurovaalit pidetään 25.5.2014. STTK:n puheen-

johtaja Antti Palola muistuttaa: ”Euroopan

unionissa päätetään suuri osa suoraan suoma-

laisen palkansaajan arkeen vaikuttavista

asioista. Siksi onkin tärkeätä, että palkansaajat

käyttävät äänioikeuttaan EU-vaaleissa, ja saam-

me Brysseliin henkilöitä, jotka tuntevat suoma-

laista työelämää ja palkansaajan arkea”.

Ylikonstaapeli, filosofian maisteri Mari

Kaunistola on kokoomuksen ehdokkaana

EU-vaaleissa. Kaunistolan ajatuksiin voi

tutustua P&O-nettilehden artikkelissa

”Näissä vaaleissa pitää puhua turvallisuudesta”.

Lisää EU-vaaleista:

aaniasuomesta.fi

sttk.fi

Sillä siisti Keskimäärin SPJL:n mökeissä vietetään noin 500 majoitus-

vuorokautta vuodessa per mökki. SPJL:n mökit ovat laa-

dukkaita ja hyvin varustettuja. Kaikkien viihtyvyyden,

hyvinvoinnin, mukavan mielen ja rentouttavan loman toi-

votaan alkavan siistissä mökissä. Loman lopussa vastaavasti

oletetaan, että siivous sujuu.

Kaikkien majojen varausvahvistuksissa on kerrottu, että

mökin siivouksesta huolehtii vuokraaja itse ja että siivoa-

matta jättäminen aiheuttaa ylimääräisen laskun. Siivous-

välineet ja -aineet ovat majoilla talon puolesta. Jos niissä

on puutteita, niin tee ilmoitus isännälle ja siivousvälineitä

tuodaan lisää.

– Kaikilla majoilla tehdään suursiivous kerran vuodessa,

jolloin pestään muun muassa vuodevaatteet ja matot.

Jos mökki on mennessä siivottomassa kunnossa, niin siitä

kannattaa antaa heti tieto isännälle. Hänen päätöksellään

lähetetään tarvittaessa siivottomuudesta lasku edelliselle

varaajalle. Toivon siis kaikilta majan varaajilta ryhtiä siivous-

asiassa, sanoo jäsenpalvelusihteeri Asta Jakobsson.

Palkansaajan ääni ratkaisee

35P&O 3/2014

46 kpl lausuntoja,

kommentteja ja kuulemisia antoi

SPJL yhteensä vuonna 2013.

Kommenttiblogikirjoitukseen ”Rajan yli”. ”Riittää kun lapissa on kolme poliisia: yksi ajaa ruotta-laisen, toinen rajamiehen ja kolmas kaappaa jostain jonkun siviilin ka-veriksi. Kuitenkin poliisityöt hoidan mielelläni poliisin kanssa. Syitä en edes viitsi luetella.”.

facebook.com/SPJLPoliisiOikeus

Kysyimmespjl.fi -sivulla mielipidettä lehden ulkoasusta. 1640 henkilöä kävi antamassa äänensä ja 20 % vastaajista ei huomannut lehden ulkoasussa uudistusta. Raik-kaana ja uudenaikaisena ulkoasua taasen piti 19 % vastaajista. Nyt kysymme sinulta, kuinka tyytyväi-nen olet ilmapiiriin työpaikallasi? Anna arviosi spjl.fi -nettisivulla.

Seuraavassa

lehdessä siirrymme lomatunnel-miin. Liikunta on lehden 4/2014 teemana. Anna vihje liikkuvasta työkaveristasi, jota voimme mah-dollisesti haastatella lehteen osoit-teeseen toimitus@spjl.fi 20.5. mennessä.

’Fobbat tulee!’ Rakkaalla lapsella on

monta nimeä. Nuor-

ten uusioslangissa

”fobba” on nykyisin

yleisnimi poliisille.

Sanan juuret löyty-

vät nettipoliisi, yli-

konstaapeli Marko

”Fobba” Forssin

nimestä.

bamari, byylari, jepari, jeppe, koukku, kyttä, pollari, šeriffi, skoude,slurkki, slurbaano, asvalttiskoobari,

jauholakki, kissalan pojat, kyy,

mustikanpoimija, fobba, nappikalle,nappikauppias, peltilippa, rautarinta,

sinivuokko, tinalätsä, tinanappi,nappi, valkovuokko, vuokko

SPH ry:n hallituksen

tiedot löydät SPJL:n netistä.

Poliisiammattikorkeakoululla (Vaajakatu 2, Tampere) suoritetaan seppeleenlasku viran-toimituksessa väkivaltaisesti surmansa saa-neiden poliisien muistolaatoille valtakunnal-lisena Poliisinpäivänä 30.8.2014 kello 12.00.

Tilaisuuteen toivotetaan tervetulleiksi muistolaatoilla mainittujen poliisimiesten omaiset. He voivat halutessaan laskea kukkalaitteensa muistolaatoille.

Omaisten tulee tilaisuuden järjestelyjen vuoksi ilmoittautua viimeistään 22.8.2014 Poliisiammattikorkeakoulun turvallisuus-päällikkö Olli Sainiolle joko sähköpostitse olli.sainio@poliisi.fi, puhelimitse numeroon 050 585 9209 tai postitse osoitteella Poliisi ammattikorkeakoulu, Olli Sainio, PL 123, 33721 Tampere.

Koska tilaisuudesta ei ilmoiteta valta-kunnallisissa sanomalehdissä, Poliisi & Oi-keus -lehden saajien toivotaan informoivan omaisia tilaisuudesta.

Poliisihallinnon Veteraanit ryRikospoliisien Eläkejärjestö ry

Jäseneksi Liikkuvan poliisin perinneyhdistykseen

Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia yli 80

vuoden ikään ehtineen ja joulukuussa lakkau-

tetun Liikkuvan poliisin perinnettä ja tukea

liikenneturvallisuuden hyväksi tehtävää viran-

omaistyötä kolmannen sektorin toimijana.

Voit ilmoittautua yhdistyksen jäseneksi sähkö-

postiosoite: lp.perinneyhdistys@gmail.com

Seppeleenlasku virantoimituksessa surmansa saaneiden poliisien muistolaatoille

Kuva

: Tuom

as H

einonen

/ R

od

eo

Tykkää meistäfacebook.com/SkodaSuomiMaahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS

ŠKODA Octavia alk. 22 035,12 €, autoveroton suositushinta alk. 18 085 € + arvioitu autovero 3 950,12 € CO2-päästöllä 114 g/km, yhdistetty kulutus 4,9 l/100 km. Malliston yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: 3,2–6,7 l/100 km ja 85–156 g/km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinnasto 30.4.2014.

ŠKODA Octavia alk. 22 035,12 €

ŠKODA OCTAVIAVUODEN AUTO SUOMESSAŠKODA OCTAVIAVUODEN AUTO SUOMESSA

Vuoden Auto

2014Suomessa

Isojen perheautojen kategoria.Toimituksen ja lukijoiden valinta.

Vertailussa automaattivaihteiset farmarit.

1. ŠKODA Octavia Combi 1,4 TSI, 9,4 p.2. VW Golf Variant 1.4 TSI, 8,9 p.3. Opel Astra Sports Tourer 1.4 T, 8,4 p.3. Toyota Auris Touring Sports Hybrid, 8,4 p.5. Ford Focus 1.6 Wagon, 8,1 p.6. Hyundai i30 Wagon 1.6 GDI, 7,6 p.

Tekniikan Maailma 1/2014

Vertailussa ylemmän keskiluokan farmarit.

1. ŠKODA Octavia Combi 1.4 TSI, 9,0 p.2. Mazda6 SportsWagon 2.0 Skyactive, 8,7 p. 3. Peugeot 508 SW THP 156, 8,6 p. 4. Toyota Avensis 1.8 Valvematic Wagon, 8,5 p.

Tuulilasi 14/2013

Katso kaikki testivoitot: skoda.fi