24

KVARTTI 2�06

Kaupunkiseutujen taloudellisen menestyksen

merkkejä etsitään usein tutkimus- ja kehittä-

mistoiminnan määrästä, proaktiivisesta inno-

vaatiopolitiikasta, riskisijoittajista, yrittäjyy-

destä, luovasta luokasta ja niin edelleen. Ta-

vaksi on tullut korostaa myös yliopistojen mer-

kitystä.

Yliopistojen rooli ei läheskään aina ole niin suorakuin toivotaan. Ne eivät välttämättä aina ole uudenyrittäjyyden ja keksintöjen kehtoja. Tästä huolimattayliopistoilla voi olla merkittävä vaikutus taloudellises-sa kehityksessä. Parhaimmillaan yliopistot vievätkumppaninsa tutkimusmatkalle tuntemattomaan, haas-tavat niiden ajattelun ja siten istuttavat tulevaisuudensiemeniä ja vahvistavat sattuman tarttumapintoja.

Yliopistojen rooli ei rajoitu vain uuden tiedon jaosaamisen tuottamiseen, lisensointiin ja patentointiintai uuden yrittäjyyden synnyttämiseen. Ne houkuttele-vat tietoa ja osaamista muualta, ne auttavat sovelta-maan muualla tuotettua tietoa paikallisiin olosuhtei-siin. Yliopistoilla voi myös olla iso rooli olemassa ole-van mutta tiedostamattoman paikallisen tiedon tekemi-sessä näkyväksi, uudelleen suuntaamisessa ja tuotta-vaksi toiminnaksi kääntämisessä.

Ofta söker man förklaringar till stadsregioners

ekonomiska framgångar i mängden forskning

och utveckling, proaktiv innovationspolitik,

riskinvestering, företagarskap, kreativ klass,

och så vidare. Det har också blivit kutym att

betona universitetens roll.

Men denna roll är inte alltid så omedelbar som manönskar. Universiteten är inte alltid en vagga för ny fö-retagsamhet och uppfinningar. Trots det kan de spelaen viktig roll för den ekonomiska utvecklingen. I bästafall tar universiteten sina partners med på upptäcktsfär-der i det okända, ifrågasätter deras tänkesätt och sårdärmed framtidsfrön och stärker kontaktytorna förslumpen.

Universitetens roll begränsar sig inte bara till att fåfram, licensera och patentera ny kunskap eller före-tagsverksamhet. De drar till sig kunskap och kunnandefrån annat håll, de hjälper till att på de lokala förhållan-dena tillämpa kunskap som tagits fram annanstans.Universiteten kan också ha en stor roll i att synliggörabefintlig men obekant lokal kunskap, att rikta in den pånytt och att göra den till lönsam verksamhet.

Yliopistot sattuman lähteinä ja tarttumapintoina

Universiteten som källa och kontaktyta för slumpen

Markku Sotarauta & Richard Lester

25

KVARTTI 2�06

Varför växer vissa stadsregioner?

För bara några år sedan svor varje utvecklare medsjälvrespekt i de läraktiga regionernas namn. Underbörjan av 2000-talet har kreativ klass, kreativ ekonomioch kreativa städer varit på allas läppar. Men trots nyatrender och då och då förnyad utvecklingsretorik stötervi gång på gång på grundfrågorna för utvecklingen ochutvecklandet i stadsregioner: varför blomstrar somligastadsregioner medan andra inte gör det? Varför utveck-las nytt kunnande och teknologi mycket starkare i vissaregioner än i andra?

Ofta söker man förklaringar på framgång i mäng-den forskning och utveckling, proaktiv innovationspo-litik, riskinvestering, företagarskap, kreativ klass, ochså vidare. Det har också blivit kutym att betona viktenav nära växelverkan mellan universitet, företag och of-fentlig förvaltning. Ofta riktas dock uppmärksamhetenpå strukturer medan utvecklingsdynamiken blir i skym-undan. Och frågorna ovan kan ju faktiskt ställas annor-lunda: Varför förmår vissa stadsregioner förnya sigsnabbare än andra? Vilka faktorer är viktiga för strate-gisk anpassning?

Strategisk anpassning syftar dels på känslighet attidentifiera förändringstrender, dels förmåga att göra enegen tolkning av förändringen, framtidstrenderna ochsin egen roll i sammanhanget (se Sotarauta & Srinivas2006). Syftet med denna artikel är att begrunda univer-sitetens roll för strategisk anpassning och ekonomiskutveckling. Ur den synvinkeln kan man t.ex. kommafram till tanken att vissa stadsregioner förnyar sig självsnabbare än andra därför, att där finns människor somlevt i framtiden långt före oss andra. Svaret kan alltsåvara skenbart enkelt: i vissa städer har slumpen möjlig-het att verka, i andra inte.

Miksi jotkut kaupunkiseudutkasvavat

Joitain vuosia sitten jokainen itseään kunnioittava ke-hittäjä vannoi oppivien alueiden nimiin. 2000-luvunalussa luova luokka, luova talous ja luovat kaupungitovat nousseet kaikkien huulille. Uusista kehityskuluis-ta ja aika ajoin uudistuvasta kehittämisretoriikastahuolimatta törmäämme kerta toisensa jälkeen kaupun-kiseutujen kehityksen ja kehittämisen peruskysymyk-siin: Miksi toiset kaupunkiseudut kasvavat mutta toiseteivät? Miksi uuden teknologian ja osaamisen kehityson paljon vahvempaa joillain seuduilla kuin joillaintoisilla?

Varsin usein menestyksen merkkejä etsitään tutki-mus- ja kehittämistoiminnan määrästä, proaktiivisestainnovaatiopolitiikasta, riskisijoittajista, yrittäjyydestäja niin edelleen. Tavaksi on tullut korostaa myös yli-opistojen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistä vuoro-vaikutusta. Huomio keskittyy varsin usein rakenteisiinkehityksen dynamiikan jäädessä taustalle. Edellä esite-tyt kysymykset voi kuitenkin esittää toisellakin taval-la: Miksi osa kaupunkiseuduista kykenee uusiutumaannopeammin kuin toiset? Mitkä tekijät ovat tärkeitästrategisessa sopeutumisessa?

Strateginen sopeutuminen viittaa ensinnäkin herk-kyyteen tunnistaa muutoksen suunnat ja toiseksi ky-kyyn luoda oma tulkinta muutoksesta, tulevaisuudensuunnista ja omasta roolista (ks. Sotarauta & Srinivas2006). Tämän artikkelin tavoitteena on pohtia yli-opistojen roolia strategisessa sopeutumisessa ja ta-loudellisessa kehityksessä. Tästä lähtökohdasta saattaapäätyä vaikkapa ajatukseen siitä, että jotkut kaupun-kiseudut uudistuvat muita nopeammin, koska niissä onihmisiä, jotka ovat eläneet tulevaisuudessa paljon en-nen meitä muita. Vastaus voi siis olla näennäisenyksinkertainen: joissain kaupungeissa on sattumalletarttumapintoja, toisissa ei.

26

KVARTTI 2�06

Frön för tillväxt och kontaktyta förslumpen

Informations- och kommunikationsteknologins till-växt var hisnande i Finland i början av 90-talet, menvarför var den snabbast just i Huvudstadsregionen,Uleåborg och Tammerfors samt lite senare även i Jy-väskylä? Det finns många svar: universitetens starkaforskning och utveckling inom branschen, Nokiassnabba tillväxt och centrala roll, stadsregionernas akti-va näringspolitik och statens satsningar. Alla dessafaktorer, som inverkat på varandra och samverkat harotvivelaktig inverkat på dessa stadsregioners utveck-ling på lång sikt. Givetvis har de olika faktorerna haftolika betoning i olika städer. Gemensamt för dessa stä-der är dock att de har kontaktytor för slumpen.

Vi kan ta Tammerfors som exempel på hur slumpenkan spela in. På 1950-talet fanns inget universitet iTammerfors, och om man inte med Tammerfors stadsledning hade lyckats grunda två universitet hade ut-vecklingen på 1990-talet knappast varit möjlig. I dengrogrund som universiteten utgjorde såddes viktigafrön för framtiden i och med att Nordens första profes-sur i datateknik inrättades vid Tammerfors universitetår 1965. I och med den började utbildningen och forsk-ningen i branschen liksom samarbetet inom datateknikväxa i Tammerfors. Mycket snart flyttade ifrågavaran-de professor till Tammerfors tekniska högskola, ochefter det fanns det vid de båda universiteten lärare, for-skare och studerande i datateknik under en tid då data-teknikens roll i samhället ännu var marginell jämförtmed idag (se Kostiainen & Sotarauta 2002.)

När informations- och teknologiklustret sedan bör-jade växa snabbt på 1990-talet fanns det redan en sam-ling människor i Tammerfors som sedan länge hadelevt i ett informationssamhälle, utan att ännu kalla detså. De förmådde raskt utnyttja de möjligheter den nyatiden gav, de hade kunnande och färdiga nätverk. Destäder som först på 1990-talet började satsa på företag-samhet, forskning och utbildning inom informations-och kommunikationsteknologibranschen var ohjälpli-

Kasvun siemenet ja sattumantarttumapinnat

Informaatio- ja kommunikaatioteknologian kasvu oli90-luvun alun Suomessa huikean nopeaa, mutta miksikasvu oli nopeinta juuri pääkaupunkiseudulla, Oulussaja Tampereella sekä hieman myöhemmin myös Jyväs-kylässä? Tähän kysymykseen löytyy monenlaisia vas-tauksia: yliopistojen vahva tutkimus- ja koulutustoi-minta kyseisellä alalla, Nokian nopea kasvu ja vahvarooli, kaupunkiseutujen aktiivinen elinkeinopolitiikkaja valtion panostukset. Kaikki nämä yhdessä, toisiinsavaikuttaen ja toisiltaan voimaa saaden, ovat kiistattavaikuttaneet kyseisten kaupunkiseutujen kehitykseenpitkällä aikavälillä. Kehitykseen vaikuttaneiden teki-jöiden painotukset ovat eri kaupungeissa toki erilaisia.Yhteistä kyseisille kaupungeille on, että niissä oli sat-tumalle tarttumapintoja.

Otetaan Tampere esimerkiksi siitä, mihin sattumatarttuu ja miten. 1950-luvun Tampereella ei ollut yli-opistoa ja jos Tampereen kaupungin johdolla ei kau-punkiin olisi kyetty kahta yliopistoa hankkimaan, olisi1990-luvun kehityskuluille tuskin ollut maaperää.Yliopistojen muodostamaan maaperään istutettiin tu-levaisuuden kannalta merkittäviä siemeniä, kun Tam-pereen yliopistoon perustettiin pohjoismaiden ensim-mäinen tietotekniikan professuuri 1965. Professuurinmyötä alkoi alan koulutus ja tutkimustoiminta ja tieto-tekniikkayhteisö alkoi kasvaa Tampereella. Varsinpian kyseinen professori siirtyi Tampereen teknilliseenkorkeakouluun ja tämän jälkeen kahdessa yliopistossaoli tietotekniikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoitaaikana, jolloin tietotekniikan rooli yhteiskunnassa olimarginaalinen tähän päivään verrattuna. (ks. Kostiai-nen & Sotarauta 2002.)

Informaatio- ja teknologiaklusterin alkaessa 1990-luvulla kasvaa nopeasti Tampereella oli valmiina jouk-ko ihmisiä, jotka olivat eläneet tietoyhteiskunnassa jopitkään käyttämättä varsinaisesti kyseistä termiä. Hekykenivät nopeasti hyödyntämään uuden ajan mahdol-lisuudet; heillä oli osaaminen ja verkostot valmiina. Ne

27

KVARTTI 2�06

kaupungit, jotka vasta 1990-lu-

vulla alkoivat laajemmin panos-

taa informaatio- ja kommunikaa-

tioteknologia-alan yritys-, tutki-

mus- ja koulutustoimintaan oli-

vat auttamattomasti myöhässä.

Ne joutuivat vahvistamaan ja/tai

luomaan rakenteita ja

samanaikaisesti opettelemaan

uuden maailman sääntöjä sekä

uusia toiminta- ja

ajattelumalleja.

Periaatteessa innovaatioita

voi syntyä missä tahansa, mutta

käytännössä uudet asiat syntyvät

usein sellaisissa paikoissa, joissa

on riittävästi erilaisia ihmisiä te-

kemässä riittävästi erilaisia asioi-

ta. Moninaisuus on tulevaisuu-

den kasvualusta ja erityisen tär-

keäksi on nousemassa yhteen-

kietoutunut moninaisuus, joka

tarkoittaa kahden tai useamman itsessään moninaisen

klusterin limittymistä toisiinsa (Asheim, forth.).

Yhteenkietoutunut moninaisuus on sattuman syntymi-

sen ja tarttumisen ehto. Yliopistojen yksi kes-

keisimmistä rooleista on tarjota erikoistunut (yksittäi-

set yliopistot) mutta monipuolinen (koko järjestelmä)

maaperä, johon sattuma tarttuu ja jossa kasvaa

monenlaista yllättävää.

Yliopistojen roolit taloudellisessakehityksessä

Viimeaikaisessa keskustelussa yliopistot on nostettu

innovaatiovetoisen kehityksen ytimeen monella rinta-

malla. Seuraavassa avataan näkökulmia yliopistojen

rooliin taloudellisessa kehityksessä. Pohdinta perustuu

Local Innovation Systems -projektin alustaviin yh-

teenvetoihin. (ks. tarkemmin Lester 2005.) LIS-pro-

jektissa tutkittiin yliopistojen roolia 23 alueella kuu-

gen på efterkälken. De blev tvungna att stärka och/eller

skapa sina strukturer samtidigt som de måste lära sig

reglerna i en ny värld och nya aktions- och tankemo-

deller.

I princip kan innovationer födas var som helst, men

i praktiken föds nya saker ofta på sådana ställen där det

finns tillräckligt mycket människor av olika slag som

gör tillräckligt olika saker. Mångfalden är framtidens

tillväxtgrund, och särskilt viktig håller den samman-

vävda mångfalden på att bli. Med den avser man två el-

ler flera i sig mångfacetterade kluster som förenats

(Asheim, opubl.). Den sammanvävda mångfalden är

ett villkor för att slumpen skall kunna uppstå och spri-

das. En av universitetens viktigaste roller är att erbjuda

en specialiserad (enskilda universitet) men mångsidig

(hela systemet) grogrund där slumpen kan få fotfäste

och där det växer fram allt möjligt oväntat.

Arabianrannan yritys- ja koulutusrakennuksia. � Byggnader för företagsamhet ochutbildning i ArabiastrandenKuva. � Bild. Kimmo Rönkä.

28

KVARTTI 2�06

Universitetens roll i denekonomiska utvecklingen

På senare tid har universiteten på många håll lyfts framsom en del av den innovationsdrivna utvecklingenskärna. I det följande anlägger vi synpunkter på univer-sitetens roll i den ekonomiska utvecklingen. Vi utgårfrån preliminära sammandrag av projektet Local Inno-vation Systems (se Lester 2005.) LIS-projektet stude-rade universitetens roll i 23 regioner i sex länder. Fin-lands andel finansierades av Teknologiska utveck-lingscentralen Tekes. Dessutom fick LIS till vissa de-lar stöd i Massachusetts Institute of Technologyn(MIT) globaliseringsprojekts fallstudier i Indien, Ir-land och Israel (se Berger 2005).

Fyra utvecklingsförlopp, fyra olikarollkartor för universiteten

Det är svårt att säga någonting allmängiltigt om uni-versitetens roll i den ekonomiska utvecklingen utan attgöra sig skyldig till förenklingar. Alla de 23 fall somLIS-projektet studerade är på sitt sätt unika. För attkunna överblicka och disponera fallstudierna och uni-versitetens roll gjordes en enkel typologi av fallen,med vars hjälp vi kan analysera universitetens roll iförhållande till fyra olika innovationsdrivna utveck-lingsförlopp inom industrin. Syftet med typologin äratt få grepp om både den regionala utvecklingen ochdynamiken i universitetens roll (Lester 2005). Det ärgivetvis klart att de fyra utvecklingsförloppen (se ned-an) är starkt förenklade. I praktiken är det ofta svårt attse klara skillnader mellan dem. Dessutom kan en givenindustrigrens utveckling inom en viss region innehållaförlopp som hänför sig till flera kategorier.

I - Endogen utveckling syftar på ett förlopp där inter-na faktorer i en region leder till uppkomst av nya indu-strigrenar. I denna utveckling har universiteten ofta enbetydande roll. Till de berömdaste exemplen hörPC-industrins utveckling i Silicon Valley och biotek-

dessa maassa. Suomen osuuden rahoitti Tekes. LisäksiLIS-projektia sivunneen Massachusetts Institute ofTechnologyn (MIT) globalisaatio -projektin case-tut-kimukset Intiassa, Irlannissa ja Israelissa tukevat joil-tain osin myös LIS-projektia (ks. Berger 2005).

Neljä kehityskulkua, neljä erilaistaroolikarttaa yliopistoille

Yliopistojen roolista taloudellisessa kehityksessä onvaikea sanoa mitään yleispätevää sortumatta yksinker-taistuksiin. Kaikki LIS-projektissa tutkitut 23 tapaustaovat omalla tavallaan ainutlaatuisia. Jotta case-tapaus-ten kirjoon ja yliopistojen rooliin olisi mahdollista saa-da jonkinlainen jäsennys, laadittiin LIS-aineiston pe-rusteella yksinkertainen typologia, jonka avulla onmahdollista tarkastella yliopistojen roolia suhteessaneljään erilaiseen teollisuuden innovaatiovetoiseen ke-hityskulkuun. Typologian tarkoituksena on tavoittaasekä aluekehityksen että yliopistojen roolin dynaami-suus (Lester 2005). On toki selvää, että alla esitetytneljä kehitystyyppiä ovat vahvasti yksinkertaistettuja.Käytännössä kyseisten tyyppien väliltä on usein vai-kea löytää selviä eroja. Yhden teollisuudenalan kehitysjollain tietyllä alueella voi lisäksi sisältää useammankategorian mukaisia kehityskulkuja.

I – Endogeeninen kehitys viittaa sellaiseen kehitys-kulkuun, jossa alueelle syntyy sisäsyntyisten tekijöi-den varassa uusi teollisuudenala. Tässä kehityskulussayliopistoilla on usein merkittävä rooli. Kuuluisia esi-merkkejä ovat vaikkapa PC-teollisuuden kehitys Sili-con Valleyssa ja bioteknologian kehitys New Havenis-sa. Listaan voidaan liittää myös langattoman viestintä-teknologian kehitys Suomen pääkaupunkiseudulla(Lester 2005; Sturgeon 2000; Lahenius 2005).

Tyypin yksi kehityskuluissa yliopistojen rooli mää-rittyy pääosin ”standardimallin” mukaisesti eli keskei-sessä asemassa on usein eturivin tieteellinen tutkimusja koulutus. Lisäksi aggressiivinen lisensointi- ja pa-tentointipolitiikka korostuvat. Tyypin I kehityskulku-

29

KVARTTI 2�06

nologins i New Haven. På den listan kan man även sät-ta in den trådlösa informationsteknologins utveckling iFinlands huvudstadsregion (Lester 2005; Sturgeon2000; Lahenius 2005).

I utvecklingsförloppet av typ I definieras universi-tetens roll i huvudsak enligt ”standardmodell” så, attframskjuten forskning och utbildning ofta intar en cen-tral ställning. Dessutom framträder en aggressiv licen-serings- och patenteringspolitik. En nyckelroll förfrämjande av utvecklingsförlopp av typ I har före-tagskuvös och övriga tjänster som stöder startandet avvetenskapsbaserade företag. Eftersom de industrigre-nar som föds under en endogen utveckling är nya i re-gionen får även skapandet och stärkandet av bran-schens identitet en viktig roll. Dessutom har nya indu-strigrenar ofta sina egna ”missionärer”, vars uppgift äratt sprida kunskap och förståelse för den nya bran-schens särdrag och behov.

II – Industritransplantat syftar på att ny industri flyt-tar in i regionen från andra håll. Bland LIS-projektetsfallstudier har vi South Carolina, där BMW har byggtstora produktionsanläggningar. Ett annat exempel äroljeindustrins etablering av forskning, produktion ochservice i Stavanger och i Aberdeen (i Skottland) (Hata-kenaka et al. 2005). När industri utifrån etableras i om-rådet blir universitetets (och yrkeshögskolornas ellerliknande) viktigaste roll att utbilda den arbetskraft somindustrin behöver. Ganska ofta är det fråga om att genågot slags anpassande skolning och att rikta in befint-lig undervisning så den stöder den nya industrigrenensbehov. Dessutom kan högskolorna svara på regionenssmå och medelstora företags behov av att utveckla sinatekniska färdigheter för att kunna agera underleveran-tör för den nya branschens ledande företag.

III –Gammal industri diversifieras genom teknolo-

giindustrin. Fallen i denna kategori handlar om ut-vecklingsförlopp där industrin i en region först stagne-rar men sedan lyckas förnya sina basteknologier så attden utvecklas till ny teknologidriven industri. Som ex-

jen edistämisessä yrityshautomot ja muut tiedeperus-taisten yritysten syntyä ja kehitystä tukevat palvelutovat keskeisellä sijalla. Koska endogeenisessä kehi-tyksessä alueelle syntyvät teollisuudenalat ovat uusiako. alueella, myös alan identiteetin luominen ja vah-vistaminen nousee tärkeään asemaan. Usein uudellateollisuudenalalla on myös omat ”lähetyssaarnaajan-sa”, joiden tehtävänä on levittää tietoa ja ymmärrystäuuden alan luonteesta ja tarpeista.

II – Teollisuuden ”transplantaatio” viittaa tilantei-siin, joissa muualta siirtyy alueelle uutta teollisuutta.LIS:n caseista tähän kategoriaan kuuluu muun muassaautoteollisuuden sijoittuminen Etelä-CarolinaanBMW:n sijoitettua sinne merkittävän tuotantolaitok-sen. Toinen esimerkki on öljyteollisuuden tutkimus-,tuotanto- ja palvelutoimintojen sijoittuminen Stavan-geriin (Norja) ja Aberdeeniin (Skotlanti). (Hatakenakaym. 2005). Teollisuuden sijoittuessa alueelle yliopis-ton (ja ammattikorkeakoulujen tai vastaavien) tär-keimmäksi rooliksi nousee teollisuuden tarvitsemantyövoiman kouluttaminen. Aika usein kyseessä on jon-kinlainen muuntokoulutus ja olemassa olevan koulu-tuksen suuntaaminen tukemaan uuden teollisuu-denalan tarpeita. Lisäksi korkeakoulut saattavat tukeauuden teollisuuden tulon myötä alueen pk-yrityksissäsyntynyttä tarvetta kehittää omia teknisiä valmiuksi-aan, jotta ne voisivat toimia uuden alan veturiyritystenalihankkijoina.

III – ”Vanhan teollisuuden” diversifikaatio kohti

teknologiateollisuutta. Tämän kategorian esimerkitviittaavat sellaisiin kehityskulkuihin, joissa alueellaoleva teollisuus ajautuu taantumaan mutta kykenee uu-distamaan ydinteknologioitaan siten, että koko teolli-suudenala kehittyy uudenlaiseksi teknologiavetoiseksiteollisuudeksi. Esimerkiksi Akron tunnettiin aikanaanmaailman rengaspääkaupunkina, mutta globaalin kil-pailun myötä rengasteollisuus ajautui suuriin vaikeuk-siin. Rengasteollisuuden osaaminen kyettiin kuitenkin

30

KVARTTI 2�06

empel var Akron i Ohio känd som världens huvudstad ibildäck. När sedan bildäcksindustrin där råkade i storasvårigheter på grund av den globala konkurrensen,lyckades man rikta om bildäckskunnandet till kunnan-de i polymerindustri (se Safford 2004.)

I utvecklingsförlopp av typ III kulminerar universi-tetens roll som mest typiskt i att aktörer som tidigareverkat skilt börjar närma sig varandra och att struktu-rella luckor fylls. I och med att industrin utvecklas tillnågonting nytt förändras även dess behov av kunskapoch kunnande. Mycket ofta är läget det att företageninte haft nämnvärt samröre med forskningen beroendepå sin gamla verksamhets natur, och att behovet avforskning ökar i och med att ny teknologi blir allt vikti-gare för företaget. Även i denna kategori betonas ska-pandet av en identitet för den nya industrigren som tarform.

IV – Inre förnyelse av befintlig industri syftar på falldär industri som redan finns i regionen håller kvar sinidentitet och näringsgren men förmår förnya sig interntså att nytt kunnande och ny teknologi kan tillämpas påoch läggas till traditionella produkter och processer.Det kanske bästa LIS-fallet är den industrisektor iTammerfors som specialiserat sig på tillverkning avtunga rörliga arbetsmaskiner. Där har de ledande före-tagen integrerat elektronik, hydraulik och kontrolltek-nologi i det traditionella mekaniska maskinbygget.Inom sitt speciella, smala segment har den tammerfor-

muuntamaan polymeeriteollisuudeksi. (ks. Safford2004.)

Tyypin kolme teollisuuden kehityskuluissa yliopis-tojen rooli kulminoituu tyypillisimmillään toisistaanerillään olevien toimijoiden yhteentuomiseen ja raken-teellisten aukkojen paikkaamiseen. Teollisuudenmuuntuessa joksikin aiemmasta poikkeavaksi myössen tiedon ja osaamisen tarpeet muuttuvat. Varsinusein tilanne on, että yrityksillä ei juurikaan ole ollutsuoria yhteyksiä tutkimukseen vanhan toiminnanluonteesta johtuen, mutta uuden teknologian noustessaaiempaa keskeisempään rooliin yritystoiminnassamyös tutkimuksen tarve kasvaa. Myös tässä katego-riassa uuden muotoutumassa olevan teollisuudenalanidentiteetin luominen korostuu.

IV – Olemassa olevan teollisuuden sisäinen uudis-

tuminen viittaa sellaisiin tapauksiin, joissa alueella jooleva teollisuus säilyttää aiemman identiteettinsä jatoimialansa, mutta kykenee uudistumaan sisäisesti si-ten, että perinteisiin tuotteisiin ja prosesseihin kyetäänliittämään uutta osaamista ja teknologiaa. LIS-projek-tin caseista tämän kategorian kehityskuluista ehkä pa-ras esimerkki on Tampereen raskaiden liikkuvien työ-koneiden valmistukseen erikoistunut teollisuuden sek-tori, jonka avainyritykset ovat integroineet elektroniik-kaa, hydrauliikkaa ja kontrolliteknologiaa perinteiseenmekaaniseen koneenrakennukseen. Tampereella toi-mivat teollisen koneenrakennuksen yritykset ovatnousseet kapeissa markkinasegmenteissä maailmanmarkkinajohtajiksi (Martinez-Vela & Viljamaa 2004).Turussa taas perinteinen lääketeollisuus ja elintarvike-teollisuus ovat bioteknologian avulla kyenneet kehit-tymään seuraavalla askelmalle (Srinivas & Viljamaa2004).

Olemassa olevan teollisuuden sisäisessä muutos-prosessissa avaintoimijoita ovat usein yritykset itse,mutta myös yliopistolla voi olla keskeinen rooli muu-tosprosessissa. Useimmiten yliopistojen rooli kul-

31

KVARTTI 2�06

siska maskinindustrin nått en ställning av världsledare(Martinez-Vela & Viljamaa 2004). I Åbo har den tradi-tionella läkemedelsindustrin och livsmedelsindustrinmed bioteknikens hjälp förmått komma upp på en läng-re driven nivå (Srinivas & Viljamaa 2004).

Nyckelaktörer i den befintliga industrins förän-dringsprocess är ofta företagen själva, men även uni-versiteten kan ha en viktig roll i sammanhanget. Oftakulminerar universitetens roll i att man tillsammansmed företagen löser de problem som förändringspro-cessen inneburit för företagen. Dessutom kan universi-teten förmedla nya rön från andra delar av världen åtden egna regionens företag, alltså så att säga skannaglobal information och anpassa dem till lokala behov.

minoituu yritysten muutosprosessissa esille nousevienongelmien ratkaisemiseen yhdessä yritysten kanssa.Lisäksi tiedon välittäminen maailmalta oman alueenyrityksille eli eräänlainen globaalin tiedon skannaus jamuuntaminen paikallisiin tarpeisiin saattaa kuuluayliopistojen tehtäväkenttään.

Standardimallin rajat

Vaikka innovaatiotoiminnan vuorovaikutteisuutta onkorostettu jo jonkin aikaa, varsin usein erilaisissa ke-hittämisasiakirjoissa ja asiaan liittyvissä keskusteluis-sa korostetaan yliopistojen suoraa roolia alueiden jayritysten kehityksessä. Keskustelua ovat vauhdittaneetmaailmanlaajuisesti tunnetut korkean profiilin esimer-kit. Kukapa ei olisi kuullut, miten Silicon Valleyssä,Bostonin alueella ja Cambridgessa (Iso-Britannia) onsyntynyt uusia innovaatiota ja miten kyseisille alueille

Taulukko 1. LIS-projektin caset muutostyypeittäin (Lester 2005)Tabell 1. LIS-projektets 23 fall enligt typ av förändring (Lester 2005)

Maa Kaupunki Teollisuus/teknologia Hallitseva muutostyyppiLand Stad Industri/teknologi Övervägande förändringstyp

USA Rochester, NY Opto-elektroniikka Optoelektronik IIIUSA Akron, OH Polymeerit Polymerer IIIUSA Allentown, PA Optoelektroniikka/terästeollisuus II

Optoelektronik/stålindustriUSA Boston, MA Bioinformatiikka Bioinformatik IUSA New Haven, CT Bioteknologia Bioteknologi IUSA Charlotte, NC Moottoriurheilu Motorsport (NASCAR) I/IVUSA Greenville-Spartanburg Autoteollisuus Bilindustri IIUSA Alfred-Corning, NY Keramiikkateollisuus Keramikindustri IVUSA Youngstown, OH Teräs/autoteollisuus Stål/bilindustri –Suomi Finland Tampere Tammerfors Koneenrakennus Maskinbygge IVSuomi Finland Turku Åbo Bioteknologia Bioteknologi IVSuomi Finland Seinäjoki Teollinen automaatio Industriell automation IVSuomi Finland Pori Björneborg Teollinen automaatio Industriell automation IVSuomi Finland Helsinki Helsingfors Langaton viestintä Trådlös informationsöverföring ISuomi Finland Oulu Uleåborg Terveysteknologia Hälsoteknologi IIso-Britannia Keski-Skotlanti Optoelektroniikka Optoelektronik IStorbritannien Mellersta SkottlandIso-Britannia Aberdeen Öljy- ja kaasuteollisuus Olje- och gasindustri IIStorbritannienIso-Britannia Cambridge Bioinformatiikka Bioinformatik IStorbritannienTaiwan Taipei-Hsinchu Elektroniikka Elektronik IITaiwan Taipei-Hsinchu Ohjelmistot Programvara IJapani Japan Hamamatsu Optoelektroniikka Optoelektronik IJapani Japan Kioto Kyoto Elektroniikka Elektronik III/IVNorja Norge Stavanger Öljy- ja kaasuteollisuus Olje- och gasindustri II

32

KVARTTI 2�06

Gränserna för standardmodellen

Fastän växelverkans betydelse för innovation redanhunnit betonas ett tag, ser man och hör man ofta i olikautvecklingspromemorior och diskussioner att universi-tetens direkta roll i regioners och företags utvecklingbetonas. Denna debatt har stimulerats med världskändaexempel av hög profil. Vem har inte hört hur det i Sili-con Valley, Bostonregionen och Cambridge fötts nyainnovationer och hur det uppstått verkligt inflytelseri-ka expertiscentra i dessa regioner. Inspirerade av dessatypexempel eftersträvar man en stärkning av universi-tetets roll med hjälp av åtgärder av samma slag som iutvecklingstyp I.

I vissa fall har standardmodellen fungerat fint, ochde uppfinningar som fötts vid universiteten har inver-kat på företagslivet – på ett för universiteten mycketlönsamt sätt. Som exempel kan nämnas gene splicing(genförening) vid Standford University i Kalifornien,kemoterapimedicinen vid Florida State University ochden medicinering mot blodpropp man utvecklat vid ettuniversitet i Wisconsin. Om man förutom dessa exem-pel ännu nämner att sådana företag som Cisco, Googleoch Yahoo alla har vuxit fram vid Stanford University(Lester 2005), och att studerande och/eller personal vidMassachusetts Institute of Technology under högsko-lans livstid hunnit grunda över 4 000 företag medsammanlagt över en miljon anställda i olika delar avUSA och övriga världen (MIT – impact on innovation,1997), har vi en övertygande samling exempel på huruniversitet kan inverka på ekonomin mycket direkt.Men ändå är den ekonomiska betydelsen av modellenbakom dessa exempel begränsad, och dessutom över-drivs deras betydelse ofta. Ovedersägligen har univer-siteten haft sin betydelse för den ekonomiska utveck-lingen, men i det stora hela har till och med de ameri-kanska universitetens direkta inverkan på ekonominändå varit relativt liten.� År 2003 byggde bara 2–3 % av alla nya företag i

USA på vetenskapligt och teknologiskt kunnandefrån universiteten.

on muodostunut todella vaikuttavia osaamiskeskitty-miä. Näiden esimerkkitapausten innoittamina yliopis-ton roolin vahvistamisessa tavoitellaan usein kehitys-tyypin I mukaisia toimenpiteitä.

Joissain tapauksissa standardimalli on toiminut hie-nosti ja yliopistoissa syntyneet keksinnöt ovat vaikut-taneet yrityselämään ja lisäksi ovat yliopistoille erit-täin tuottoisia. Tällaisia ovat esimerkiksi Stanfordinyliopiston geeniteknologiaan liittyvät keksinnöt (genesplicing), Floridan valtion yliopiston kemoterapialää-ke ja Wisconsinin yliopiston veren hyytymistä estävälääkitys. Edellisten esimerkkien lisäksi kun muistetaanvielä mainita, että sellaiset yritykset kuin Cisco, Goog-le ja Yahoo ovat kaikki kasvaneet Stanfordin yliopis-tosta (Lester 2005), ja että MIT:n opiskelijat ja/tai hen-kilökunta ovat yliopiston olemassaolon aikana perus-taneet yli 4 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä ylimiljoona ihmistä eri puolilla USA:ta ja maailmaa (MIT– impact on innovation, 1997), niin meillä on käsissävakuuttava sarja esimerkkejä siitä, miten yliopistotvaikuttavat taloudelliseen kehitykseen hyvin suoraan.Edellä mainittujen esimerkkien takana olevan mallintaloudellinen merkitys on kuitenkin rajallinen ja lisäk-si niiden merkitystä usein liioitellaan. Yliopistoilla onkiistatta ollut merkitystä taloudellisessa kehityksessä,mutta loppujen lopuksi USA:nkin yliopistojen suoravaikutus taloudelliseen kehitykseen on suhteellisenpieni.� Vuonna 2003 USA:ssa kaikista uusista yrityksistä

vain noin 2–3 % perustui yliopistojen tieteellisen jateknologisen osaamisen varaan.

� Vuonna 2001 USA:ssa myönnettiin yhteensä noin150 000 patenttia, joista 3 700 myönnettiin yliopis-toille. Vuonna 2004 kymmenen eniten patentoinut-ta yritystä ylittivät jokainen 1 300 patentin rajan,kun parhaana yliopistona Caltech sai 135 patenttiaja MIT 132.

� Vuonna 2003 yliopistojen tutkimus- ja kehittämis-resursseista vain noin 4 % tuli teknologian lisen-soinnista. Käytännössä tästäkin suurin osa tulee joi-denkin yliopistojen muutamille yksittäisille keksin-

33

KVARTTI 2�06

� År 2001 beviljades sammanlagt ca. 150 000 patent iUSA, varav 3 700 åt universitet. År 2004 hadesamtliga tio företag i USA som fått flest patentminst 1 300 patent, medan Caltech såsom bästa uni-versitet fick 135 och MIT 132.

� År 2003 bestod bara 4 procent av universitetens re-surser för forskning och utveckling av teknologiskalicensintäkter. Och i praktiken handlade det omenstaka uppfinningar vid enstaka universitet. LitaNielsen, direktör för MIT Technology LicensingOffice, betonade i sitt tal vid en LIS-konferens i de-cember 2005 att hennes egen byrås verksamhet varoffentlig service och inte en guldgruva för universi-tetet (Lester 2005).

Förutom patentering och licensering spelar ävenkonsulttjänster och i synnerhet samprojekt mellan stu-derande och företag en viktig roll för överföringen avkunskap från universitet till företag. Dessutom är detskäl att betona att det inte ens i vår standardmodellhandlar om lineär överföring av kunskap, kunnandeoch teknologi utan om en process av växelverkan, därsamarbetet med företagen stimulerar även universite-tens personal och studerande.

Trots att vi tidigare lyft fram vår standardmodellsbegränsningar skall den inte på något vis förringas.Den är en av universitetets centrala roller, men inte allauniversitets eller alla discipliners eller platsers. Ett avde viktigaste budskapen med LIS-projektet är att detbästa som universiteten kan erbjuda företagen är såda-na tolkningssituationer där samarbetspartnern utsättsför en så stor mångfald av nya idéer som möjligt. I demest gynnsamma fallen tar universiteten sina partnersut på upptäcktsfärd i det okända, utmanar deras tänke-sätt och sår därmed framtidsfrön och stärker kontakt-ytorna för slumpen.

”Om forskarna vid MIT börjar tänka på samma sätt

som Microsofts forskare, har universiteten inte längre

något att tillägga till Microsofts tolkning av världen.

Då skiljer sig universitetens forskning inte längre från

företagens R&D på något vis” (Lester & Piore 2004).

nöille. Joulukuussa 2005 järjestetyssä LIS-konfe-renssissa puhunut MIT:n Technology LicensingOfficen johtaja Lita Nielsen korosti oman yksik-könsä toiminnan olevan julkista palvelua eikä yli-opiston rahantekokone. (Lester 2005)

Patentoinnin ja lisensoinnin lisäksi konsultointi jaerityisesti opiskelijoiden yritysten kanssa tekemät pro-jektit ovat usein keskeisessä asemassa tiedon siirtymi-sessä yliopistoista yrityksiin. Lisäksi on syytä koros-taa, että standardimallissakaan kyse ei ole lineaarisestatiedon, osaamisen ja teknologian siirrosta vaan vuoro-vaikutteisesta prosessista, jossa yhteistyö yritystenkanssa vaikuttaa stimuloivasti yliopistojen henkilö-kuntaan ja opiskelijoihin.

“Kumpulan Physicum”. � Physicum i GumtäktKuva: � Bild: Kimmo Rönkä

34

KVARTTI 2�06

Sammandrag

I grund och botten handlar utvecklandet av stadsregio-ner om strategisk anpassning. Ingen stadsregion kanhelt utforma sin egen verksamhet eller verksamhetsmi-ljö som den själv vill. För att anpassningen skall kunnavara proaktiv och strategisk borde det finnas tillräck-ligt med sammanflätad mångfald i städerna. Men detstrategiska inom kunskapsekonomin är bara delvis pla-nerat (se Boschma & Sotarauta; Sotarauta & Srinivas2006.) Mångfalden betonas eftersom vi aldrig helt kanförutsäga den framtida utvecklingen och/eller helt fågrepp om den med olika utvecklingsprogram och -sys-tem. Mångfalden möjliggör nya och överraskande ut-vecklingsförlopp samtidigt som den säkrar att åtmin-stone en del av aktörerna i stadsregionen förmår gripanya möjligheter snabbt.

Fallstudierna i LIS-projekt visar att universitetenkan vara ett gott stöd då det gäller att lösa identifieradeproblem, men framför allt utgör de en utvecklings-grund på sikt. Väsentligt för Finlands framtid vore attman även i universitetens fall kunde högakta mångfaldoch olikhet och förstå att universiteten kan ha mycketolika roller i den regionala utvecklingen, beroende påvilka starka sidor de har och hurdan utvecklingen är ideras region. Universitetens roll begränsar sig inte tillatt komma med ny kunskap och nytt kunnande, till li-censering och patentering och till födande av ny före-tagsamhet. De undervisar också och de drar till sigkunskap och kunnande från andra håll, de hjälper tillatt tillämpa importerad kunskap på sin egen regionsbehov på ett lämpligt sätt. Universiteten kan också haen stor roll i att synliggöra befintlig men obekant lokalkunskap, att rikta in den på nytt och att göra den tilllönsam verksamhet. Då de är som bäst kan universite-ten utgöra grogrund för långsiktig utveckling och age-ra kontaktyta för slumpen.

Vaikka edellä nostettiinkin esille standardimallinrajat taloudellisessa kehityksessä, sitä ei kuitenkaansovi millään muotoa vähätellä. Se on yksi keskeisistäyliopiston rooleista, mutta ei kaikkien yliopistojen eikäkaikkien tieteenalojen eikä kaikissa paikoissa.LIS-projektin yksi keskeisimmistä viesteistä on, ettäparasta mitä yliopistot voivat yrityksille tarjota ovatsellaiset tulkitsevat tilat, joissa yhteistyökumppanit al-tistuvat mahdollisimman laajalle uusien ideoiden kir-jolle. Parhaimmillaan yliopistot vievät kumppaninsatutkimusmatkalle tuntemattomaan, haastavat niidenajattelun ja siten istuttavat tulevaisuuden siemeniä javahvistavat sattuman tarttumapintoja.

”Jos MIT:n tutkijat alkavat ajatella samalla tavalla

kuin Microsoftin tutkijat, yliopistolla ei enää ole mi-

tään lisättävää Microsoftin tulkintaan maailmasta. Se

ei enää erotu yritysten omasta T&K –toiminnasta mil-

lään tavalla.” (Lester & Piore 2004.)

Yhteenveto

Kaupunkiseutujen kehittäminen on pohjimmiltaanstrategista sopeutumista. Yksikään kaupunkiseutu eivoi täysin muokata omaa toimintaansa tai toimintaym-päristöään haluamansa kaltaiseksi. Jotta sopeutuminenolisi proaktiivista ja strategista, kaupungeissa tulisiolla riittävästi yhteenkietoutunutta monimuotoisuutta.Tietämystalouden strategisuus ei kuitenkaan ole suun-niteltua kuin osin. (ks. Boschma & Sotarauta; Sota-rauta & Srinivas 2006.) Moninaisuus korostuu, koskaemme koskaan voi täysin ennakoida tulevaa kehitystäja/tai ottaa sitä haltuun erilaisilla kehittämisohjelmillaja -järjestelmillä Moninaisuus mahdollistaa uudet jayllättävät kehityskulut ja toisaalta se varmistaa, että ai-nakin osa kaupunkiseudun toimijoista olisi kykeneviätarttumaan nopeasti uusiin mahdollisuuksiin.

LIS-projektin caset osoittavat, että yliopistot voivatolla hyvä tuki tunnistettujen ongelmien ratkaisemises-sa, mutta ennen kaikkea ne ovat pitkän aikavälin kehi-tysalustoja. Suomen tulevaisuuden kannalta olennaistaon, että myös yliopistojen kohdalla osattaisiin kunni-

35

KVARTTI 2�06

oittaa moninaisuutta ja erilaisuutta ja ymmärrettäisiin,että yliopistoilla voi olla hyvinkin erilaisia roolejaaluekehityksessä riippuen niiden sisäisistä vahvuuk-sista ja kyseisen alueen kehityskuluista. Yliopistojenrooli ei rajoitu vain uuden tiedon ja osaamisen tuotta-miseen, lisensointiin ja patentointiin sekä uuden yrittä-jyyden synnyttämiseen. Ne kouluttavat ja houkuttele-vat tietoa ja osaamista muualta, ne auttavat sovel-tamaan muualla tuotettua tietoa oman alueen tarpeisiinja paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Yliopistoilla voimyös olla iso rooli olemassa olevan mutta tiedostamat-toman paikallisen tiedon tekemisessä näkyväksi, uu-delleen suuntaamisessa ja tuottavaksi toiminnaksikääntämisessä. Parhaimmillaan yliopistot voivat ollapitkän aikavälin kehityksen kasvualustoja ja sattumantarttumapintoja.

Lähteet � Källor

Asheim, B. [tulossa] Constructing Regional Advantage:Principles – Perspectives – Policies. DG Research ExpertGroup on ‘Constructing Regional Advantage’. Julkaisema-ton raportti.

Boschma, R. & Sotarauta, M. [tulossa.] Economic policyfrom an evolutionary perspective: The case of Finland.International Journal of Entrepreneurship and InnovationManagement (accepted)

Hatakenaka, S. & Gjelsvik, M. & Lester, R. & Westnes, P.(2005) Oil and gas industry in Aberdeen and Stavanger.Julkaisematon työpaperi.

Kostiainen, J. & Sotarauta, M. (2002) Finnish City Rein-vented: Tampere’s Path from Industrial to Knowledge Eco-nomy. MIT IPC Working Paper 02-007. Cambridge: USA.

Lahenius, K. (2005) University-Industry Collaboration inWireless Technology Case Helsinki, Finland. Julkaisematontyöpaperi.

Lester, R. (2005) Universities, Innovation, and the Com-petitiveness of Local Economies: A Summary Report fromthe Local Innovation Systems Project – Phase I. MITIndustrial Performance Center Working Paper 05-010.

Lester, R. K. & Piore, M. J. (2004) Innovation – the Mis-sing Dimension. Harvard University Press. Cambridge, MA.

Martinez-Vela, C. & Viljamaa, K. (2004) Becoming high-tech: The reinvention of the mechanical engineering in-dustry in Tampere, Finland. MIT IPC Local InnovationSystems Working Paper 04-001.

MIT – Impact on Innovation. 1997. Economics Departmentof BankBoston

Safford, S. (2004) Searching for Silicon Valley in theRustBelt: The Evolution of Knowledge Networks in Akronand Rochester. MIT IPC Local Innovation Systems WorkingPaper 04-002.

Srinivas, S. & Viljamaa, K. (2003) BioTurku: “Newly” inno-vative? The rise of bio pharmaceuticals and the biotechconcentration in southwest Finland. MIT IPC Local Innova-tion Systems Working Paper 03-001.

Sotarauta, M. & Srinivas, S. (2006) Coevolutionary PolicyProcesses: Understanding Innovative Economies and Futu-re Resilience. Futures, Vol. 38, No. 3. April. pp. 312-336.

Sturgeon, T. J. (2000) How Silicon Valley Came to Be. InKenney, M. (ed.) Understanding Silicon Valley: The Anato-my of an Entrepreneurial Region. Stanford BusinessBooks.