ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela

Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

Ympäristölupapäätös

Nro 25/2010/1

Dnro ESAVI/367/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen

22.6.2010

ASIA M-real Oyj:n Kyron voimalaitoksen toimintaa koskevan ympäristölupapää-

töksen nro 48/2004/1, 29.6.2004 lupamääräysten tarkistamista koskeva

ympäristönsuojelulain 55 §:n mukainen hakemus, joka koskee Hämeenky-

rön kunnassa sijaitsevan M-real Oyj:n Kyröskosken kaasuvoimalaitoksen

toimintaa.

LUVAN HAKIJA M-real Oyj

PL 20

02020 Metsä

LAITOS M-real Kyro

39200 Kyröskoski

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

M-real Oyj:n (aiemmin Kyro Power Oy:n) kaasuvoimalaitos sijaitsee Hä-

meenkyrön kunnan Kyröskosken keskustaajamassa M-real Oyj:n Kyron

paperi- ja kartonkitehtaan yhteydessä osoitteessa 39200 Kyröskoski. Lai-

tos sijaitsee M-real Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Suojanen 108-408-22-0

ja maakaasuasema M-real Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Tehdasalue 108-

408-3-188.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 30.5.2008.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu

31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön

voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 §:n 1 momentin mukaan ympä-

ristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat

asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat

Etelä-Suomi

2

aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimival-

taiselle aluehallintovirastolle.

Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskus.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Voimalaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n

1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3 b)

mukaan, sen öljysäiliöt lisäksi ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momen-

tin kohdan 5 a) mukaan.

M-real Oyj:n Kyron voimalaitoksen toistaiseksi voimassa olevassa ympäris-

töluvassa nro 48/2004/1, 29.6.2004 on hakijaa velvoitettu jättämään ha-

kemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.5.2008 mennessä.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelu-

asetuksen 5 §:n 1 momentin kohtien 3 b) ja 5 a) mukaan.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen valti-

on aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

annetun lain (903/2009) 4 §:n 2 momentin mukaan.

M-real Oyj:n voimalaitoksella ja kartonki- ja paperitehtaalla on sellainen

tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jäte-

huoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35

§:n 4 momentissa säädetään. Ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin

perusteella myös voimalaitoksen ympäristölupa-asioiden osalta toimivaltai-

nen lupaviranomainen 31.12.2010 asti oli Länsi-Suomen ympäristölupavi-

rasto.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Kaasuvoimalaitoksella on seuraavat ympäristönsuojelulainsäädännön mu-

kaiset luvat:

– Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös koskien Kyro Power

Oy:n Kyröskosken kaasuvoimalaitoksen toimintaa (Länsi-Suomen ympäris-

tölupavirasto nro 48/2004/1, 29.6.2004).

– Vaasan hallinto-oikeuden päätös ympäristöluvasta (Länsi-Suomen ympä-

ristölupavirasto nro 48/2004/1, 29.6.2004) tehdystä valituksesta (nro

05/0238/3, 30.6.2005).

3

– Päätös Kyro Power Oy:n Kyröskosken kaasuvoimalaitoksen ympäristölu-

papäätöksessä (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 48/2004/1,

29.6.2004) edellytetystä selvityksestä, joka koski vedenkäsittelyssä flotaa-

tiolaitoksella muodostuvan rejektin talteenotto- ja käsittelymahdollisuuksia

(Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 22/2005/2, 14.10.2005).

Turvatekniikan keskus (TUKES), kauppa- ja teollisuusministeriö ja teknilli-

nen tarkastuskeskus ovat antanut Kyröskosken kaasuvoimalaitosta koske-

via kemikaalilainsäädännön ja maakaasuasetuksen mukaisia lupia ja muita

päätöksiä vuodesta 1971 alkaen. Luettelo (päivätty 27.5.2008) edellä mai-

nituista päätöksistä on hakemusasiakirjoissa.

Samalla tehdasalueella sijaitsevalla M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonki-

tehtaalla on seuraavat asiaan liittyvät luvat:

– Ympäristönsuojelulain mukainen päätös M-real Oyj:n M-real Kyron paperi-

ja kartonkitehtaan toiminnalle (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro

84/2003/1, 30.12.2003). Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro

05/0444/3, 29.12.2005, ympäristöluvasta tehdyistä valituksista ja korkein

hallinto-oikeus on antanut päätöksen taltionumero 614, 15.3.2007, Vaasan

hallinto-oikeuden päätöksestä tehdystä valituksesta.

Alueen kaavoitustilanne

Vuonna 1967 hyväksytyssä rakennuskaavassa voimalaitoksen alue on te-

ollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T).

Hämeenkyrön keskustan 30.11.2001 vahvistetussa yleiskaavassa M-real

Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan ja M-real Oyj:n voimalaitoksen alue

on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Osa alueesta (tehdasalueen

vanha piippu ja konttorirakennus sekä kerhorakennus Puistola) on merkitty

rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai

rakennusryhmiä käsittäväksi alueeksi (sl-2). Voimalaitoksen ja tehdasalu-

een länsipuolella oleva alue on merkitty pääosaltaan keskustatoimintojen

alueeksi (C) ja eteläpuolinen alue lähivirkistysalueeksi (VL) sekä urheilu- ja

virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Voimalaitos- ja tehdasalueen itäpuolella

Pappilanjoen vastarannalla on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET)

sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Tehdas- ja voimalaitosalu-

een pohjoispuolella on kerros- ja pientalovaltaiset asuntoalueet (AK ja AP)

sekä lähivirkistysalue (VL).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Voimalaitos sijaitsee Hämeenkyrön kunnan Kyröskosken keskustaajamas-

sa Pappilanjoen länsipuolella M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkiteh-

dasalueella.

Tehdasalueella on M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan ja siihen

liittyvien toimintojen (paperi- ja kartonki- kone, tapettikone, hiomo, kemi-

4

kaalien ja jätteiden varastointi, raaka- ja prosessivedenkäsittely sekä jäte-

vedenpuhdistamo) ja M-real Oyj:n entisen vesivoimalaitoksen lisäksi Ga-

sum Oy:n Kyröskosken maakaasun paineenvähennysasema.

Paperi- ja kartonkitehdasalueen eteläpuolella on urheilu-, virkistys- ja puis-

toalueita, länsipuolella taajaman keskustan kauppa- ja toimistokiinteistöjä

sekä pohjoispuolella asuntokiinteistöjä ja lähivirkistysalue. Idässä tehdas-

alue rajoittuu Pappilanjokeen ja Kyröskoskeen. Pappilanjoen itäpuolella on

maa- ja metsätalousvaltaisia alueita sekä kallion sisällä oleva M-real Oyj:n

nykyinen vesivoimalaitos.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tehdasalueen pohjois- ja länsipuo-

lella, jossa Kyröskosken taajaman lähin asutus sijaitsee noin 70 m:n etäi-

syydellä voimalaitoksesta lounaaseen. Lähin asutus tehdasalueen poh-

joispuolella on noin 100 m:n etäisyydellä. Pohjoisessa osa asutuksesta on

esteettömästi näköetäisyydellä ja osa harjun päällä.

Lähin koulu, päiväkoti ja vanhustentalo ovat Kyröskosken taajamassa run-

saan 0,5 km:n etäisyydellä voimalaitoksesta länteen. Pappilanjoen ja sen

yläjuoksulla olevan Kyrösjärven rannalla on loma-asutusta.

Ympäristön tila ja laatu

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Voimalaitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Noin 1,5 km:n etäisyy-

dellä Kyröskosken harjun luoteispuolella sijaitsee I luokan pohjavesialue

(0210802 Mannanmäki), jossa lähin vedenottamo (Enonlähde) sijaitsee

noin 3 km:n etäisyydellä tehdas- ja voimalaitosalueesta. Lähialueen asuin-

taloissa on kunnallinen vesijohtoliittymä lukuunottamatta muutamia tehdas-

ja voimalaitosalueen pohjoispuolella sijaitsevia Kyröskosken harjun kiin-

teistöjä, joissa on kaivoja talousveden ottamista varten.

Tehdasalue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallises-

sa ympäristössä. Kosken vastarannalla koskiuoman vieressä sijaitsevat

Kyröskosken kalliot ovat lähin suojelukohde. Lähimmät Natura 2000

-verkostoon kuuluvat alueet ovat noin 6 km:n etäisyydellä tehdasalueesta

sijaitseva Alhonlahti (FI0346001) ja noin 8,4 km:n etäisyydellä tehdasalu-

eesta sijaitseva Vatulanharju-Ulvaanharju (FI0309001), jotka ovat SCI-

aluetyypin alueita.

Vesistöjen tila

Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisessa pintavesien ekologisessa luokitte-

lussa Kyröskosken lähivesistöt on luokiteltu niin, että Kyrösjärvi on hyvässä

ekologisessa tilassa, Pappilanjoki on voimakkaasti muuttunut vesistö joh-

tuen joen lyhytaikaissäännöstelystä ja Kirkkojärvi on tyydyttävässä ekolo-

gisessa tilassa.

5

Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan

Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia kasvillisuuteen on Hämeenkyrössä sel-

vitetty vuonna 1991 tehdyillä männynneulas- ja maaperänäytetutkimuksilla.

Hämeenkyrön kunnan ilmanlaatua ei ole mitattu, eikä kasvillisuusvaikutuk-

sia ole selvitetty vuoden 1991 jälkeen.

Hämeenkyrön merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet liiken-

teen lisäksi ovat paperi- ja kartonkitehdas jätevedenpuhdistamoineen ja

kaasuvoimalaitos, joka on Hämeenkyrön suurin yksittäinen päästölähde il-

maan.

Maaperän tila

Pääasiassa suopohjaisella maaperällä sijaitseva voimalaitosalue on asfal-

toitu. Voimalaitosalueen maaperän tilaa ei ole tutkittu.

M-real Kyro on tutkinut paperi- ja kartonkitehtaan tehdasalueen maaperän

pilaantuneisuutta vuonna 2005 (Selvitys maaperän pilaantuneisuudesta,

työnro 040488, 27.10.2005, Geotesti Oy). Tehdyissä tutkimuksissa havait-

tiin lähinnä raskasmetalleja sekä vanhojen öljysäiliöiden ja huoltomontun

läheisyydessä raskaan polttoöljyn SAMASE-ohjearvon ylitykset. Poistettu-

jen öljysäiliöiden, käytöstä poistetun ongelmajätevaraston ja kemikaaliva-

raston alueilta löytyi näytepisteitä, joissa oli kohonneita pitoisuuksia arsee-

nia, kadmiumia, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Osassa pisteitä SAMASE-raja-

arvo ylittyi kuparin, lyijyn ja sinkin osalta. Selvityksen johtopäätöksissä to-

detaan, että mahdolliset riskit täyttömaassa ovat hyvin vähäisiä, koska me-

tallit eivät juuri liiku maaperässä. Lisäksi ne sijaitsevat pintamaan täytössä,

jolloin niitä ei pääse liukenemaan pohjaveteen. Maaperässä havaittujen öl-

jyhiilivetyjen määrä oli myös suhteellisen vähäinen ja niiden sijainti oli pin-

tamaassa.

Melu

Voimalaitoksen lähialuetta kuormittaa Kyröskosken taajamaliikenteen ai-

heuttaman melun lisäksi pääasiassa M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonki-

tehtaan ja sen kuorimoon yhdistävän kuljettimen sekä M-real Oyj:n voima-

laitoksen aiheuttama melu. Sekä voimalaitoksen että paperi- ja kartonkiteh-

taan melu on tasaista huminaa ympäri vuorokauden. Kuorimon ja kuljetti-

men toiminnasta aiheutuu näitä epäsäännöllisempää melua.

Melumittauksiin ja teollisuusmelumallinnukseen perustuvan ympäristöme-

luselvityksen (M-real Oyj, Kyro Power Oy, Kyröskoski, Meluselvitys,

25.6.2002, SCC Viatek Tampere) mukaan melutaso tehdas- ja voimalai-

tosalueen lähiympäristössä ylittää tietyillä alueilla melun ohjearvot (VNp

993/1992). Paperi- ja kartonkitehdastoimintojen aiheuttama melu on alu-

eella hallitsevaa. Päiväohjearvon (55 dB (LAeq)) ylityksiä lähimmissä häiriin-

tyvissä kohteissa on vähän, lähinnä tehtaasta pohjoiseen olevalla mäellä

sekä eteläsuunnassa Hammareninkadun varrella. Yöajan ohjearvo (50 dB

6

(LAeq)) ylittyy tehdasalueen pohjois-, luoteis- ja eteläpuolella sijaitsevilla

alueilla pääsääntöisesti enintään 5 dB:llä.

Liikenne

Paperi- ja kartonkitehtaan ja voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva liiken-

nemelu muodostuu päivittäisen työmatkaliikenteen lisäksi lähinnä M-real

Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan raaka-aine- ja tuotekuljetuksien ai-

heuttamasta raskasliikenteestä. Tehdasalueen liikennemääräksi on arvioitu

40 rekka-autoa ja 100 henkilö/pakettiautoa klo 7–22 välisenä aikana.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Kaasuvoimalaitos (kombivoimalaitos ja varakattila) sekä siihen liittyvät toi-

minnot sijaitsevat M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan ja siihen

liittyvien toimintojen yhteydessä.

M-real Oyj:n kaasuvoimalaitos on höyry-, sähkö- ja kaukolämpöenergiaa

tuottava laitos. Energiasta pääosa toimitetaan samalla tehdasalueella si-

jaitsevalle M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaalle. Sähköä ja läm-

pöä toimitetaan myös muille asiakkaille.

Voimalaitoksen perusteho tuotetaan vuonna 1995 käyttöönotetussa kom-

bivoimalaitoksessa ja huippu- sekä varateho vuonna 1972 käyttöönotetulla

höyrykattilalla.

Toimintahistoria

Nykyinen kombivoimalaitos on rakennettu vanhan maakaasuvoimalaitok-

sen yhteyteen. Vanha voimalaitos osa on rakennettu 1950- ja 1970-

luvuilla. Voimalaitoksen tiloissa on käytöstä poistettu kiinteän polttoaineen

kattila K5.

Voimalaitoksen omistaja vaihtui 1.7.2007, kun M-real Oyj osti kaasuvoima-

laitoksen Kyro Power Oy:ltä.

Prosessit

M-real Oyj:n kaasuvoimalaitokseen kuuluu kaasuturbiinista (kaasuturbiini

G7) ja lämmöntalteenottokattilasta (kombikattila K7) muodostuva kombi-

voimalaitos sekä höyrykattila (varakattila K6). Kaasuvoimalaitoksessa on

lisäksi vastapaineturbiini (G4), lauhdeturbiini (G3), apulauhdutin ja höyry-

akku. Kaasuvoimalaitoksen yhteenlaskettu polttoaineteho on 276 MW ja se

käsittää seuraavan taulukon mukaiset yksiköt:

7

Kaasuturbiini

G7

Kombikattila

K7

Varakattila

K6

Pääpolttoaine

(Varapolttoaine)

maakaasu

maakaasu maakaasu

(raskas

polttoöljy)

Polttoaineteho (MW) 146 40 90

Keskimääräinen

käyntiaika (h/a)

8 300 < 800

Käyttöönottovuosi 1995 1972

Hyötysuhde (%) 70–85 80–90

Kombivoimalaitos

Vuonna 1995 käyttöönotettu kombivoimalaitos muodostuu polttoainetehol-

taan 146 MW:n kaasuturbiinista (G7, GE Frame 6, nimellissähköteho 38,3

MW) ja lisäpoltolla (40 MW) varustetusta lämmöntalteenottokattilasta (K7),

jolloin kombivoimalaitoksen yhteenlaskettu polttoaineteho on 186 MW.

Kaasuturbiinia ajetaan yleensä aina kombikytkennässä, jolloin sen pako-

kaasujen sisältämä energia otetaan talteen lämmöntalteenottokattilasta.

Lämmöntalteenottokattilaa ei voi käyttää ilman kaasuturbiinia.

Sekä kaasuturbiinin että lämmöntalteenottokattilan käyttötehoalue on 50–

100 %. Kaasuturbiinia ajetaan normaalisti 80–100 %:n teholla niin sano-

tussa premix-tilassa. Kombivoimalaitoksen hyötysuhde vaihtelee välillä 70–

85 % ja on korkeimmillaan (85 %) talvella yhteistuotannossa, jolloin ei tuo-

teta lauhdesähköä. Kombivoimalaitoksen vuotuinen nettohyötysuhde on ol-

lut keskimäärin 74 %. Kombivoimalaitoksen sähköntuotannon hyötysuhde

yhdistetyssä lauhde- ja vastapaineajossa on noin 40 %.

Kaasuturbiinissa polttoaineen palaminen tapahtuu polttokammioissa, joi-

den polttoainejärjestelmä on varustettu dry-low-NOx-polttoainesuuttimin

(DLN). DLN-polttimissa polttoaineen palaminen tapahtuu vaiheistettuna pa-

lamisena ajotilanteen mukaan kahdessa eri vyöhykkeessä (premix-ajo).

Kaasuturbiinin käynnistystä, osakuorma-ajoa sekä tehonmuutostilanteita

varten polttokammiossa on primäärivyöhyke (lean-lean-ajo). Premix-ajossa

polttoaine syötetään polttokammioiden primäärivyöhykkeeseen, jossa se

sekoittuu laihaksi seokseksi ilman kanssa. Polttoaineilmaseoksen palami-

nen tapahtuu polttokammion sekundäärivyöhykkeessä sekundäärisuutti-

men tukiliekin avulla.

Polttoaineen palamisessa syntynyt mekaaninen energia pyörittää kaasu-

turbiinia, joka pyörittää kompressoria ja generaattoria. Sähkö siirretään

muuntajan kautta 110 kV:n sähköverkkoon.

Kaasuturbiinin kuumat savukaasut johdetaan lämmöntalteenottokattilaan,

joka on kahden painetason luonnonkiertokattila. Kattilan peräosassa on li-

säksi suljettu kuumavesipiiri. Korkeamman painetason höyrypiiri toimii 84

bar:n paineessa ja matalampi höyrypiiri liukuvalla paineella 3‒20 bar. Pai-

8

netaso määräytyy sen mukaan, ajetaanko höyryä suoraan vastapaineverk-

koon vai lauhdeturbiinin 18 bar:n verkkoon. Kuumavesipiirissä kiertävällä

vedellä lämmitetään kaukolämpövettä ja lauhdeturbiinin lauhdetta. Savu-

kaasujen lämpötila laskee kattilassa noin 90 ºC lämpötilaan ennen niiden

johtamista savupiippuun.

Kaasuturbiinin ja samanaikaisesti käytössä olevan lämmöntalteenottokatti-

lan keskimääräinen käyntiaika on noin 8 300 h/a. Vuonna 2007 kombivoi-

malaitoksen käyntiaika oli 7 905 h.

Kaasuturbiinin ja lämmöntalteenottokattilan savukaasut johdetaan maan

pinnasta 60 metriä korkeaan piippuun.

Varakattila

Voimalaitoksen varakattilana on vuonna 1972 käyttöönotettu höyrykattila

(K6), joka on vuonna 1985 muutettu raskasöljykäyttöisestä maakaasu-

/raskasöljykäyttöiseksi. Höyrykattilan pääpolttoaineena on maakaasu ja va-

rapolttoaineena raskas polttoöljy.

Kattilan tuotantokapasiteetti on 73 MW höyryä. Vastapaineturbiinin läpi

ajettaessa tuotetaan myös sähköä. Kattilassa tuotettu höyry johdetaan

vastapaineturbiinin kautta vastapaineverkkoon ja kolmeen kaukolämpö-

lämmönvaihtimeen.

Varakattilan käyttötehoalue on 50–100 %. Varakattilaa käytettäessä sitä

ajetaan yleensä 100 %:n teholla, jos paperi- ja kartonkitehdas toimii täydel-

lä kapasiteetilla.

Kattilassa on neljä maakaasupoltinta ja neljä höyryhajoitteista raskasöljy-

poltinta sekä ekonomaiseri savukaasujen lämpöenergian talteenottamisek-

si. Kattilan savukaasuja ei puhdisteta. Kattilan hyötysuhde on noin 80–90

%.

Varakattilaa on käytetty keskimäärin 678 tuntia vuodessa (vuosien

2004‒2007 keskiarvo). Kattilaa käytetään lähinnä kombivoimalaitoksen ju-

hannus- ja huoltoseisokin aikana kesällä sekä jouluseisokin aikana talvella.

Vuonna 2008 varakattilan käyntiaika oli 907 h.

Varakattilan savukaasut johdetaan maan pinnasta 82 metriä korkeaan

piippuun.

Muut prosessit

Voimalaitoksen höyrynjakeluprosessiin kytketyillä 33,5 MW:n apulauhdut-

timella ja 90 m3:n höyryakulla tasataan paperi- ja kartonkitehtaan mahdolli-

sista prosessihäiriöistä aiheutuvat höyrykuorman vaihtelut.

9

Vuonna 1972 käyttöönotettua vastapaineturbiinia (G4, nimellisteho 16

MW) käytetään yleensä 5–8 MW:n teholla ja vuonna 1956 käyttöönotettua

lauhdeturbiinia (G3, nimellisteho 6 MW) yleensä 2–3 MW:n teholla.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Kombivoimalaitos tuottaa M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan

käyttöön 4,9 ja 12 bar:n höyryä, sähköä ja kaukolämpöä. Kaukolämpöä

toimitetaan myös Hämeenkyrön kunnan asuintaajamiin. Sähköä toimite-

taan 110 KV:n valtakunnanverkkoon.

Kombivoimalaitoksen bruttotuotantokapasiteetti kaasuturbiinin peruskuor-

malla ilman lämmöntalteenottokattilan lisäpolttoa on noin 50 MW sähköä ja

60 MW höyryä ja 10 MW kaukolämpöä. Lämmöntalteenottokattilan lisäpolt-

toa käyttäen kombivoimalaitoksen peruskuormalla tuotantokapasiteetti on

60 MW sähköä, 103 MW höyryä ja 7 MW kaukolämpöä. Varakattilan K6

tuotantokapasitetti on 73 MW höyryä.

Vuonna 2007 Voimalaitoksessa tuotettiin yhteensä 313 GWh sähköä, 272

GWh höyryä, 51 GWh lämpöä teollisuudelle ja 38,5 GWh kaukolämpöä.

Polttoaineiden käyttö ja varastointi

Voimalaitoksen pääpolttoaineena on maakaasu. Voimalaitoksen varapolt-

toaineina käytetään raskasta polttoöljyä (varakattila K6). Kaasuturbiinin ja

lämmöntalteenottokattilan varapolttoaineena on käytetty aikaisemmin ke-

vyttä polttoöljyä, mutta tämän käytöstä on luovuttu.

Raskasta polttoöljyä ei ole käytetty viime vuosina lukuun ottamatta vuonna

2006 tapahtunutta vuorokauden mittaista maakaasun toimituskatkoa. Kaa-

suturbiinissa on käytetty kevyttä polttoöljyä lyhyen koekäytön yhteydessä

vuonna 2004.

Maakaasun kulutus on noin 100 milj. m3(n)/a. Maakaasun tehollinen läm-

pöarvo on 36 MJ/m3(n), rikkipitoisuus 0 %, tuhkapitoisuus 0 % ja kosteus 0

%.

Varakattilassa käytettävän raskaan polttoöljyn (Mastera LS 380) tehollinen

lämpöarvo on 40,9 MJ/kg ja rikkipitoisuus on 0,95 p-%.

M-real Oyj:n kaasuvoimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden kulutus

vuosina 2004–2008 on esitetty seuraavassa taulukossa:

10

2004 2005 2006 2007 2008

Maakaasu, 1 000 m3 102 900 84 594 97 774 89 540 90 601

- Kaasuvoimalaitos 99 198 82 613 96 600 84 602 86 804

- Varakattila 3 702 1 981 1 174 4 938 3 797

Kevyt polttoöljy, t 34 - - - -

- Kaasuvoimalaitos 34 - - - -

- Varakattila - - - - -

Raskas polttoöljy, t - - 78 - -

- Kaasuvoimalaitos - - - - -

- Varakattila - - 78 - -

Polttoaineiden varastointi

Raskas polttoöljy varastoidaan asfaltoidulla voimalaitosalueella sijaitsevas-

sa 3 000 m3:n lämpöeristetyssä terässäiliössä, joka on normaalisti tyhjil-

lään. Säiliö on ulkona, maavallin ympäröimässä asfalttipohjaisessa suoja-

altaassa, jonka tilavuus on noin 3 500 m3. Suoja-allas on viemäröity sulku-

venttiilin ja hälytyksellä varustetun öljynerotuskaivon kautta tehdasalueen

puhdasvesikanaaliin, josta vedet ohjautuvat Pappilanjoen alajuoksulle.

Kevyt polttoöljy varastoidaan 450 m3:n lämpöeristetyssä terässäiliössä, jo-

ka on ulkona raskasöljysäiliön kanssa samassa suoja-altaassa. Kummatkin

öljysäiliöt on tyhjennetty ja puhdistettu vuonna 2004.

Polttoöljysäiliöt täytetään valvotusti. Säiliöissä on lisäksi ylitäytönestimet.

Säiliöiden pinnankorkeuden tarkkailu tapahtuu automaattisilla pinnanmit-

tausantureilla, joiden näyttö näkyy valvomossa. Säiliöalueen valvontaka-

meralla nähdään myös vallitilaan.

Kevyttä polttoöljyä varten on myös kaksi päiväöljysäiliötä. Kevyen polttoöl-

jyn 5 m3:n säiliö sijaitsee suoja-altaassa voimalaitoksen sisätiloissa.

Maakaasua ei varastoida voimalaitosalueella.

Kemikaalien käyttö ja varastointi

Voimalaitoksessa käytettävät tärkeimmät kemikaalit, niiden varastointi- ja

käyttömäärät ovat seuraavat:

Kemikaalin

kauppanimi

Haitta-

luokitus

CAS-

numero

Suurin

varastomää-

rä

Käyttö (t/a)

Raskas polttoöljy T 68476-33-5 3 000 m3 Ks. polttoaine-

taulukko

Kevyt polttoöljy Xn 68476-30-2 450 m3 ja

5 m3

Ks. polttoaine-

taulukko

Maakaasu F+ 8006-14-2 - Ks. polttoaine-

taulukko

11

Lipeä C 1310-73-2 5 m3 19

Rikkihappo C 7664-93-9 5 m3 13

Alumiinisulfaatti Xi 10043-01-3 3 m3 12

Natriumaluminaatti C 7647-14-5 3 m3 11

Trinatriumfosfaatti - 7601-54-9 10 x 25 kg 0,4

KK-Amina 8026 Xi 110-91-8,

108-01-0,

11-42-2

600 kg 1

KK-6080-kemikaali Xi - 1 x 200 l 0,2

Vakuumisuola - 7647-14-5 3 x 1 t -

Voiteluöljyt - 6,5 m3, 7 m3,

0,7 m3, 1 m3

ja 5 x 200 l

Voimalaitoksen sisätiloissa olevassa vedenkäsittelylaitoksella on sekä nat-

riumhydroksidiliuosta (noin 50 % NaOH) että rikkihappoa (noin 98 %

H2SO4) varten 8 m3:n varastosäiliöt. Säiliöiden suoja-altaat on viemäröity

sulkuventtiilillä varustettuun neutralointialtaaseen, josta neutraloidut vedet

johdetaan M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan jätevedenpuhdis-

tamolle. Varaston kautta kulkeva natriumhydroksidimäärä on noin 19 t/a ja

rikkihappomäärä noin 13 t/a.

Vedenkäsittelylaitoksella varastoidaan myös kemiallisen veden valmistuk-

sessa flokkauskemikaalina käytettävä alumiinisulfaatti, pH:n säätökemikaa-

leina käytettävät natriumaluminaatti ja trinatriumfosfaatti sekä hapenpois-

tokemikaalina käytettävä KK-Amina 8026, korroosionestoaineena käytettä-

vä KK-6080-kemikaali (dietyylihydroksyyliamiini) ja humussuodattimen el-

vytyksessä käytettävä vakuumisuola.

Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus

Jäähdytysvedet

Voimalaitoksen jäähdytysveden käyttö jakautuu seuraavasti:

‒ normaaliajon jäähdytysvesi noin 20‒50 l/s

‒ apulauhdutin jäähdytysvesi noin 0‒200 l/s

‒ lauhdeturbiinin jäähdytysvesi noin 500 l/s.

Teoreettinen jäähdytysvedenkäytön maksimimäärä on 750 l/s (2 700 m3/h)

ja minimimäärä 20 l/s (72 m3/h). Ajotilanteista riippuen jäähdytysveden

määrä vaihtelee tuolla vaihteluvälillä. Tyypillisessä ajotilanteessa jäähdy-

tysvesimäärä on noin 35‒50 l/s (126‒180 m3/d). Jäähdytysveden määrä

kasvaa esimerkiksi kartonki- tai paperikoneen seisokkitilanteessa, jolloin

joudutaan käyttämään apulauhdutinta. Lauhdeturbiiniajon määrä riippuu

lähinnä sähkömarkkinoiden tilanteesta. Lauhdeturbiinin ajomäärä vuosit-

tain on noin 1 000‒3 000 tuntia.

12

Raaka- ja talousvesi

Voimalaitos ottaa raaka- ja jäähdytysvetensä Kyrösjärvestä Pappilanjoen

yläjuoksulta. Raakavettä tarvitaan kattilassa käytettävän lisäveden valmis-

tukseen noin 12 m3/h (110 000 m³/a).

Raakavesi johdetaan Pappilanjoen rannassa erillisessä rakennuksessa

olevan välppäyslaitteiston sekä ketjukorisuodatinlaitteiston kautta raaka-

vesiputkessa voimalaitokselle, jossa se käytetään joko jäähdytysvetenä tai

siitä valmistetaan kattilaprosessiin lisävettä voimalaitoksessa sijaitsevan

kemiallisen veden valmistuslaitteistossa.

Voimalaitoksen kemialliseksi vedeksi valmistettava vesi johdetaan flotaati-

on, hiekkasuodatuksen, ioninvaihtosarjojen yhteydessä olevan humus-

suodattimen ja täyssuolanpoistolaitoksen ioninvaihtosarjojen kautta termi-

seen hapenpoistoon, minkä jälkeen se johdetaan syöttövesisäiliöstä katti-

laprosessien lisävetenä käytettäväksi. Kattilaveden pH:n säätöön käyte-

tään trinatriumfosfaattia ja jäännöshapen sitomiseen KK-Amina-kemikaalia.

Myös voimalaitoksen höyrypiireissä tarvittava vesi käsitellään täyssuolan-

poistolaitoksen ioninvaihtimissa.

Ioninvaihtosarjojen elvytyksessä käytetään rikkihappoa, natriumhydroksidia

ja natriumkloridia. Ioninvaihtosarjojen elvytysvedet neutraloidaan neutra-

lointialtaassa. Neutraloidut elvytysvedet johdetaan M-real Oyj:n Kyron pa-

peri- ja kartonkitehtaan jätevedenpuhdistamolle.

M-real Oyj:n kaasuvoimalaitokselta lisätään kaukolämpöveteen kaukoläm-

pöveden kerrostumien- ja korroosionestoaineena käytettävää KK-6080-

kemikaalia (dietyylihydroksyyliamiini).

Talousvesi hankitaan Hämeenkyrön kunnan vesilaitokselta.

Liikenne

Voimalaitostoiminnan aiheuttamaa raskasta liikennettä ovat muutaman

kerran vuodessa tapahtuvat kemikaalikuljetukset. Ne tapahtuvat yleensä

Valtatie 3:n suunnasta Häijääntietä Valtakadulle ja edelleen tehdasalueelle

ja voimalaitokselle.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Kombivoimalaitoksessa maakaasun poltossa muodostuvia typenoksidi-

päästöjä vähennetään kaasuturbiinin dry low NOx-tekniikalla, jossa ty-

penoksidien muodostumista rajoitetaan pitämällä polttoaine-ilmaseos pa-

lamisessa mahdollisimman laihana. Myös kombikattilassa olevien maa-

kaasun lisäpolttimien käyttö pienentää ominaispäästötasoa. Kaasuturbiinin

NOx- ja CO-päästöt vuoden 2008 AST-mittauksissa olivat: 40 mg

NO2/m3(n), 15 % O2, (BAT-taso 20‒75 mg/m3(n)) ja 58 mg CO/m3(n), 15 %

O2, (BAT-taso 5‒100 mg/m3(n)).

13

Ilmaan johdettavia päästöjä vähennetään käyttämällä voimalaitoksen pää-

polttoaineena maakaasua, josta ei aiheudu kiintoaine- tai rikkipäästöjä.

Laitoksen hiukkaspäästöt ovat alle määritysrajan < 1 mg/m3(n) (BAT-taso

5 mg/m3(n)). Venäjältä tuleva maakaasu on rikitöntä, joten laitoksen rikki-

dioksidipäästöt ovat < 1 mg/m3(n) (BAT-taso 10 mg/m3(n)).

Varakattilan päästöt ilmaan vuoden 2007 päästömittauksissa olivat: 169

mg NO2/m3(n), 3 % O2, (BAT-taso 50‒100 mg/m3(n)) ja 0 mg CO/m3(n),

3 % O2, (BAT-taso 30‒100 mg/m3(n)).

Kaasuturbiinin ja kattilan toimintaa ohjataan automaatiojärjestelmällä ja

kattilan savukaasupäästöjä mitataan jatkuvatoimisesti. Hätä-/seisventtiilit

suojaavat polttoaineen siirron hätätilanteissa.

M-real Oyj:n voimalaitoksessa kaasuturbiinille syötettävän maakaasun esi-

lämmityksellä parannetaan laitoksen kokonaishyötysuhdetta käyttämällä

muuten hukkaan menevää vastapainehöyryä. Myös kaasun tarvittavaa

korkeampi lämpötila parantaa kaasuturbiinin hyötysuhdetta.

Voimalaitoksen likaantuneet vedet johdetaan käsiteltäväksi kartonkitehtaan

biologiselle jätevedenpuhdistamolle, lukuun ottamatta kattilan ulospuhal-

lusvesiä. Biologinen jätevedenpuhdistus edustaa parasta käyttökelpoista

tekniikkaa, joten voimalaitoksen sisäisten puhdistusjärjestelmien käyttöön

ei ole tarvetta.

Polttoaineen käsittelyn hajapäästöjen rajoittamiseksi venttiiliasemat on va-

rustettu kaasuvuotoantureilla, joista on johdettu hälytys voimalaitoksen val-

vomoon.

Energiatehokkuus

M-real Oyj:n kombivoimalaitoksen hyötysuhde puhtaassa vastapaineajos-

sa, jolloin lauhdesähköä ei tuoteta, on > 80 % (BAT-taso 75‒85 %). Teh-

taan vaihtelevasta lämpökuormasta johtuen vuosikeskiarvo laitoksella

asettuu kuitenkin tasolle noin 74 %.

Kombivoimalaitoksen sähköntuotannon hyötysuhde yhdistetyssä lauhde-

ja vastapaineajossa on noin 40 %, joka on huomattavasti alempi kuin LCP-

BREF-asiakirjassa annettu vertailuarvo (CCGT-laitoksella 46–58 %). Tämä

johtuu vastapainehöyryn korkeasta lämpötilasta ja paineesta puhtaan

lauhdelaitoksen parametreihin verrattuna.

Kaasuturbiinin sähköntuotannon hyötysuhde peruskuormalla on 32 %

(BAT-taso 32‒35 %). Käytännössä hyötysuhde on hieman alempi, noin

31,5 %, johtuen siitä, että ajettaessa laitosta vastapainetuotannon mukaan

kaasuturbiini toimii osakuorma-alueella.

M-real Oyj:n sähköntuotannon sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotan-

non kulutussuhdeluvut poikkeavat BREF–referenssiarvoista (teollisuuden

14

CCGT), koska M-real Oyj:n voimalaitoksessa lauhdeajon määrä on melko

suuri ja laitoksen vanhojen vastapaine- ja lauhdeturbiinien hyötysuhde ei

vastaa uusien yhteistuotantoon rakennettujen turbiinien hyötysuhdetta.

Puhtaassa yhteistuotannossa toimitaan hyvin lähellä referenssiarvoja.

Varakattilassa on ekonomaiseri savukaasujen lämpöenergian talteenotta-

miseksi.

Voimalaitoksen omakäyttösähköteho on 1 MW:n suuruusluokkaa. Vuonna

2000 omakäyttösähkön määrä oli 7,5 GWh (27 TJ).

M-real Oyj on liittynyt 18.1.2008 elinkeinoelämän energiatehokkuussopi-

mukseen. Sopimuksen mukainen energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) on

ulkoisesti arvioitu 11.2.2009. Arvioinnissa ei tullut esiin vakavia poik-

keamia.

Voimalaitoksella on sertifioidun ympäristöhallintajärjestelmä (ISO 14001).

Omistajavaihdoksen jälkeen (1.7.2007) voimalaitoksen ympäristöjärjestel-

mä on ollut osa M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan ympäristöjär-

jestelmää. Viimeisin ulkoinen arviointi on suoritettu 11.2.2009. Arvioinnissa

ei tullut esiin vakavia poikkeamia.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin

Voimalaitoksen höyrypiireissä tarvittava vesi käsitellään täyssuolanpoisto-

laitoksessa, jonka ioninvaihtosarjojen elvytysvedet kerätään ensin neutra-

lointisäiliöön. Neutraloidut elvytysvedet, humussuotimen pesuvedet ja flo-

taatiolaitoksen rejekti johdetaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Kaa-

suturbiinin offline-pesuvedet johdetaan myös neutraloinnin jälkeen puhdis-

tamolle. Voimalaitoksen saniteettivedet johdetaan M-real Oyj:n Kyron pa-

peri- ja kartonkitehtaan saniteettiviemärin kautta kunnalliseen jäteveden

puhdistukseen.

Jäähdytysvedet

Puhtaat jäähdytysvedet johdetaan puhdasvesikanaalia pitkin Pappilanjo-

keen. Jäähdytysveden lämpötila nousee noin 8‒12 astetta. Voimalaitoksen

vedenkäytön ollessa keskimäärin noin 3 000 m³/h ja lämpötilan nousun

noin 10 astetta, muodostuu vesistöön johdettavaksi lämpökuormaksi noin

3 000 GJ/vrk. Lämpökuorman vaikutukset vesistön kannalta arvioidaan kui-

tenkin erittäin vähäiseksi.

Jäähdytysvesien lämpötilaa ei tällä hetkellä mitata jatkuvatoimisesti, eikä

lämpötilasta ole tarkkaa tietoa. Yksittäismittausten perusteella jäähdytyk-

seen käytettävän veden lämpötila nousee prosessissa noin 6‒8 oC. Voima-

laitoksen laitteet on mitoitettu tietylle lämpökuormalle ja jäähdytystarpeelle,

jonka tuloksena syntyy tietyn lämpöistä jäähdytysvettä. Voimalaitoksen

15

jäähdytysveden lämpötilaan ei siten voida käytännössä vaikuttaa olennai-

sesti laitosta ajettaessa. Jäähdytysvesien lämpötilan alentaminen saattaisi

vaatia merkittäviä muutoksia laitoksen tekniikkaan ja ajotapaan, jotka eivät

ole perusteltuja. Ensisijainen tapa alentaa veden lämpötilaa on lisätä jääh-

dytykseen käytettävän veden määrää. Tämä lisää pumppauskustannuksia

ja saattaa vaatia laitemitoitusten uusimista, mutta ei vaikuta millään tavalla

vesistöön johdettavaan kokonaislämpökuormaan. Tämän johdosta mah-

dollisen lämpötilarajan asettamisen vaikuttavuus ja tarve voidaan kyseen-

alaistaa.

Sadevedet

Voimalaitoksen piha-alue on asfaltoitu ja sadevedet alueelta kerätään sul-

jettavilla kansilla varustettujen viemärikaivojen ja hälyttimillä varustettujen

öljynerotuskaivojen kautta tehdasalueen puhdasvesiviemäriin. Öljysäiliöi-

den varoaltaat on viemäröity myös öljynerotuskaivon kautta puhdas-

vesiviemäriin ja edelleen sitä kautta Pappilanjokeen. Kattiloiden ulospuhal-

lusvedet johdetaan myös puhdasvesikanaaliin. Ulospuhallusvesien ja pi-

havesien määrä on vähäinen, eikä niiden arvioida aiheuttavan havaittavia

ympäristövaikutuksia.

Päästöt ilmaan, päästöjen vähentäminen ja päästömittaukset

Maakaasua poltettaessa ei muodostu hiukkas- ja rikkidioksidipäästöjä, jo-

ten M-real Oyj:n kaasuvoimalaitoksen ilmaan johdettavat päästöt koostuvat

pääasiassa kombivoimalaitoksen kaasuturbiinissa ja lämmöntalteenotto-

kattilassa sekä varakattilassa muodostuvista typenoksidi- ja hiilidioksidi-

päästöistä. Varapolttoaineiden käytöstä aiheutuu myös hiukkas- ja rikkidi-

oksidipäästöjä.

M-real Oyj:n kaasuvoimalaitoksen ilmaan johdettavat päästöt vuosina

2004–2008 on esitetty seuraavassa taulukossa (VAHTI-

ympäristönsuojelun tietojärjestelmä):

Päästö (t/a) 2004 2005 2006 2007 2008

Typenoksidit (NO2) 147,70 125,80 157,10 137,50 110,50

- Kaasuvoimalaitos 135,90 121,60 153,60 128,60 103,70

- Varakattila 11,80 4,20 3,50 8,90 6,80

Hiukkaset 0,09 0,00 0,00 0,00 0,00

- Kaasuvoimalaitos 0,09 0,00 0,00 0,00 0,00

- Varakattila 0,00 0,00 0,20 0,00 0,00

Rikkidioksidi (SO2) 0,13 0,08 0,26 0,09 0,09

- Kaasuvoimalaitos 0,13 0,08 0,10 0,09 0,09

- Varakattila 0,00 0,00 0,16 0,00 0,00

Hiilidioksidi (CO2) 206 464 166 818 193 366 176 580 178 693

- Kaasuvoimalaitos 199 039 162 893 190 797 166 862 171 205

- Varakattila 7 425 3 925 2 569 9 718 7 488

16

Päästöjen vähentäminen

Maakaasua käytettäessä kaasuturbiinin typenoksidipäästöjä vähennetään

dry-low-NOx-polttimien avulla. Polttimien toiminta perustuu palamisilman ja

polttoaineen esisekoitukseen ennen polttoaineen syttymistä. Laitoksen

kaasuturbiinissa esisekoitus tapahtuu vain, kun kaasuturbiinia ajetaan yli

80 %:n teholla (premix-ajo). Kun kaasuturbiinia ajetaan alle 80 %:n teholla,

polttokammiot toimivat tavallisen polttimen tavoin (lean-lean-ajo) ja ty-

penoksidipäästöjen taso on dry-low-NOx-polton päästötasoa korkeampi.

Lisäpolttimia käytettäessä typenoksidien ominaispäästötaso pienenee,

koska lisäpoltossa ei synny merkittäviä määriä typenoksideja.

Varakattilassa ei ole low-NOx-polttimia tai muuta päästöjen vähentämistek-

niikkaa. Hakija esittää, että raskasta polttoöljyä käytettäessä varakattilan

typenoksidien, hiukkaspäästön ja rikkidioksidin päästöraja-arvot muutetaan

tavoitearvoiksi ehdottomien luparajojen sijaan tai poistetaan kokonaan.

Voimassa olevassa ympäristöluvassa varakattilan typenoksidipäästön raja-

arvo on 450 mg/NO2/m³(n), 3 % O2, hiukkaspäästön 50 mg/m³(n), 3 % O2,

ja rikkidioksidipäästön 1 700 mg/m³(n), 3 % O2, raskasta polttoöljyä käytet-

täessä.

Varakattilan K6 käyttötunnit ovat vuositasolla vähäisiä, keskimäärin vain

noin 600 tuntia. Kattilan polttoaineena käytetään ensisijaisesti maakaasua

ja polttoöljyyn turvaudutaan vain poikkeustilanteessa, jos maakaasua ei

jostain syystä ole saatavilla. Siten raskaan polttoöljyn käyttöaika jää vuosi-

tasolla tyypillisesti korkeintaan muutamiin kymmeniin tunteihin. Kattilan pol-

tintekniikka on peräisin kattilan rakennusvuodelta 1972 ja kattilan päästöt

ovat tästä johtuen nykyaikaista polttotekniikkaa käyttäviä kattiloita korke-

ammat. Kattilalla on vaikeuksia päästä raskasta polttoöljyä käytettäessä

ympäristöluvassa asetettuihin päästörajoihin etenkin typenoksien osalta.

Lupaehtojen noudattamisen varmistamiseksi vähintään kattilan polttimet

täytyisi ilmeisesti uusia, mikä tarkoittaisi luokkaa 500 000–800 000 euron

investointeja. Tällaisia investointeja ei voida pitää kohtuullisina muutamien

kymmenien tuntien vuotuisen käyttöajan varmistamiseksi. Varakattilan vä-

häisellä raskasöljyajolla ei myöskään ole missään olosuhteissa sellaisia

ympäristövaikutuksia, että ne edellyttäisivät nykyisen kaltaisten ehdottomi-

en luparajojen asettamista.

Päästömittaukset

Kombivoimalaitoksen päästöt on mitattu ulkopuolisen asiantuntijalaitoksen

toimista jatkuvatoimisen mittalaitteen AST-mittauksien yhteydessä. Vuoden

2007 AST-mittauksissa (Ramboll Analytics Oy, 31.12.2007) kombivoimalai-

toksen typenoksidipäästöjen keskiarvopitoisuudet eri ajotilanteissa olivat:

44 mg NO2/m3(n), 15 % O2 (normaaliteho), 48 mg NO2/m

3(n), 15 % O2 (ko-

rotettu teho) ja 241 mg NO2/m3(n), 15 % O2, (lean-lean-ajo). Hiilimonoksi-

dipitoisuudet eri tehoilla vaihtelivat välillä 1‒14 mg CO/m3(n), 15 % O2.

Vastaavasti paasuturbiinin päästöt vuoden 2008 AST-mittauksissa olivat:

40 mg NO2/m3(n), 15 % O2, ja 58 mg CO/m3(n), 15 % O2. Edelliset laajat

vertailumittaukset (QAL2) on tehty 2006.

17

Vuonna 2003 suoritetuissa typenoksidimittauksissa (Insinööritoimisto Paa-

vo Ristola Oy, 15266, Kyro Power Oy, K6-kattilan NOx-mittaukset

15.1.2003) maakaasukäyttöisen varakattilan savukaasujen typenoksidi-

päästö oli 87 mg NO2/MJ (203 mg/m3(n) kuivaa kaasua 8,7 %:n O2-

pitoisuudessa) kattilakuorman ollessa mittausten aikana noin 50 t/h höyryä.

Varakattilan vuoden 2007 mittauksissa päästöt olivat: 169 mg NO2/m3(n), 3

% O2 ja 0 mg CO/m3(n), 3 % O2.

Raskasta polttoöljyä käytettäessä varakattilan savukaasujen typenoksidi-

tai hiukkaspitoisuuksia ei ole mitattu. Sekä kombivoimalaitoksen että vara-

kattilan savukaasujen hiukkaspäästöt on mitattu vuonna 1996 maakaasua

käytettäessä. Kombivoimalaitoksen hiukkaspäästöjä ei ole mitattu kevyttä

polttoöljyä käytettäessä.

Melu ja tärinä

Hakijan mukaan M-real Oyj:n voimalaitostoiminnan aiheuttama melutaso

(LAeq) tehdasalueen ulkopuolella noin 100 m:n etäisyydellä voimalaitokses-

ta sijaitsevilla lähimmillä asuinalueilla on laitoksen normaalissa ajotilan-

teessa alle 50 dB.

Voimalaitoksen normaalitoiminnasta aiheutuva melu on jatkuvaa, tasaista

ja laajakaistaista huminaa ympäri vuorokauden eikä laitoksella synny ym-

päristöä haittaavaa tärinää. M-real Oyj:n voimalaitoksen toiminnasta aiheu-

tuva melu muodostuu laitoksen tuuletusilmapuhaltimien, kaasuturbiinin ja

sen ilmanottoaukon sekä savupiipun pään aiheuttamasta melusta. Melua

aiheuttavat toiminnat on vaimennettu tai äänieristetty. Kaasuturbiini sijait-

see äänieristetyssä kotelossa laitosrakennuksen sisällä. Ilmanottoaukon

melu on vaimennettu äänenvaimentimella, jonka takuuarvo on 65 dB(A)

mitattuna 10 m:n etäisyydeltä. Savupiipusta aiheutuvaa melua on vaimen-

nettu äänenvaimentimella, jolloin 1 m:n etäisyydeltä piipun huipusta mitat-

tuna melulle on annettu takuuarvo 70 dB(A).

Maakaasuaseman toiminnasta ei aiheudu melua eikä varakattilassa ole

ääninuohousta raskasöljykäytön jälkeen.

Käynnistysventtiilien ulospuhallukset (alle kymmenen kertaa vuodessa),

varoventtiilien koestukset ja puhallukset mahdollisissa häiriötilanteissa

(keskimäärin alle kerran vuodessa) sekä kaasuturbiinin imuilmasuotimen

paineilmapuhdistukset (nollasta kolmeen kertaan vuodessa) aiheuttavat

tavanomaisesta poikkeavia, hetkellisiä melupiikkejä voimalaitoksen käyn-

nistysten ja mahdollisten toimintahäiriöiden yhteydessä. Käynnistys- ja va-

roventtiilien ulospuhalluksien aiheuttamaa melua vaimennetaan äänen-

vaimentimella, joten ulospuhallusten aiheuttama melutaso 100 m:n etäi-

syydellä äänenvaimentimesta yhden metrin korkeudella maanpinnasta mi-

tattuna ei ylitä 70 dB(A).

Laitoksen toiminnasta ei myöskään synny ympäristöä haittaavia tärinöitä,

hajuhaittoja tai pölyä.

18

Melumittaukset

Voimalaitokseen liittyvät äänitehotasomittaukset eri melulähteistä on tehty

syksyllä 2006. ("Kyro Power Oy, Kyröskoski. Äänitehotasomittaukset

2006", Ramboll Finland Oy, 12.9.2006). Saatuja tuloksia verrattiin vuonna

2002 tehtyihin mittauksiin. Niiden perusteella vuoden 2006 äänitehotasot

ovat samansuuruisia tai hieman alhaisempia verrattuna vuoden 2002 tu-

loksiin. Nousua oli tapahtunut yhden melulähteen kohdalla. Nousun aiheut-

ti poistoilmapuhallin, joka oli otettu käyttöön vuoden 2002 mittausten jäl-

keen.

Ramboll Finland Oy:n tekemien mittausten mukaan voimalaitoksen aiheut-

taman melutason ei ole todettu nousseen edellisestä mittauksesta. Voima-

laitostoiminnan aiheuttama melu on merkittävää vain tehdasalueella eikä

erotu alueen muusta melusta tehdasalueen ulkopuolella, missä voimalai-

toksen aiheuttama melutaso on alle 50 dB(A).

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Voimalaitoksen jätehuollon käytännön hoitaminen ja kirjanpito on yhdistetty

M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan toimintaan. Voimalaitoksen

toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja välivarastoidaan voimalaitoksella

olevissa astioissa ja keräyslavoilla. Hyödyntämiskelpoinen jäte pyritään

käyttämään uudelleen. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden käsit-

telyluvan omaavaan paikkaan.

Voimalaitoksen toiminnasta syntyy vuosittain jätteitä keskimäärin seuraa-

vasti:

Jätelaji Jätenimike Määrä, tonnia Käsittely- tai

toimituspaikka

Tavanomaiset jätteet

Paperi-, pahvi- ja

kartonkijäte

20 01 01 10 Hyötykäyttö

Metalli- ja rautaromu 17 04 05 3 Hyötykäyttö

Ioninvaihtohartsijäte 19 09 05 3 (kerran 10

vuodessa)

Ekokem Oy Ab

Rakennusjäte 17 09 04 8 Kaatopaikka

Betonijäte 17 01 01 11 Kaatopaikka

Risujäte 20 02 01 0,3 Kaatopaikka

Kaasuturbiinin

imuilmansuodattimet

15 02 03 1 (kerrran 3-4

vuodessa)

Kaatopaikka

Yhdyskuntajäte 20 03 01 16 Kaatopaikka

Ongelmajätteet

Jäteöljyt 13 02 08 2 Ekokem Oy Ab

Kiinteä öljypitoinen jäte 13 08 99 0,4 Lassila & Tikanoja Oyj

Öljyemulsiot ja

leikkuunesteet

12 01 09 9 Lassila & Tikanoja Oyj

Akut 20 01 33 0,003 Lassila & Tikanoja Oyj

19

Paristot 20 01 33 0,1 Lassila & Tikanoja Oyj

Loistelamput 20 01 21 0,1 Lassila & Tikanoja Oyj

Asbestijäte 17 06 01 0,004 Lassila & Tikanoja Oyj

Maali- ja liimajäte 08 01 11 0,1 Lassila & Tikanoja Oyj

Kemikaalijätetynnyrit 15 01 10 0,1 Lassila & Tikanoja Oyj

Liuotinainejätteet 14 06 03 0,4 Lassila & Tikanoja Oyj

Laboratoriojäte 20 01 14 0,01 Lassila & Tikanoja Oyj

Elektroniikkaromu 16 02 13 0,28 Lassila & Tikanoja Oyj

Satunnaisesti muodostuva polttokelpoinen puujäte, kuten rikkinäiset, käy-

tetyt kuormalavat (jätenimike 15 01 03) toimitetaan M-real Oyj:n henkilö-

kunnan käyttöön. Maakaasun hiukkassuodattimet (jätenimike 05 07 99)

toimitetaan kaatopaikalle.

Flotaatiolaitoksen rejekti ja kattilavedet johdetaan tehdasalueen puhdas-

vesikanaaliin. Kaasuturbiinin ja kombikattilan neutraloidut pesu- ja puhdis-

tusvedet johdetaan M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan jäteve-

denpuhdistamolle. Prosessiveden hiekkasuodatuksesta ei muodostu jätet-

tä. Hiekanerotuskaivojätettä ei muodostu.

Ongelmajätteet välivarastoidaan lajeittain niille varatuissa asianmukaisissa

astioissa voimalaitoksen sisätiloissa olevassa ongelmajätteiden keräyspis-

teessä, joka on allastettu vuotojen varalta. Huolto- ja kunnossapitotöissä

muodostuvat jäteöljyt välivarastoidaan varoaltaassa olevassa säiliössä.

Käyttökelpoiset voiteluöljyt toimitetaan jatkojalostukseen.

Koneenosien pesuvedet välivarastoidaan voimalaitoksella olevassa säili-

össä ja toimitetaan ongelmajätekeräykseen.

Päästöt maaperään

Voimalaitos ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Voimalaitok-

sen polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ovat asianmukaisesti varoallastettuja,

voimalaitosalue on asfaltoitu, eikä alueelta johdeta jätevesiä maastoon tai

ojaan. Puhtaat vedet (jäähdytysvedet, ulospuhallusvedet) on johdettu puh-

dasvesikanaalia pitkin Pappilanjokeen.

Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet

Maakaasun mahdollisissa toimitushäiriötilanteissa varakattilassa siirrytään

raskaan polttoöljyn käyttöön. Polttoöljyn käytöstä aiheutuu tavanomaista

suurempien typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös hiukkas- ja

rikkidioksidipäästöjä.

20

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön

M-real Oyj:n kaasuvoimalaitoksen vaikutus vesistöön muodostuu lähinnä

Pappilanjoesta otettavien ja voimalaitoksessa lämmenneiden jäähdytys-

vesien palautuksesta Pappilanjokeen.

Pappilanjoki on voimakkaasti lyhytaikaissäännöstelty. Säännöstelyn joh-

dosta jokeen ei käytännössä muodostu talvisin kunnollista jääpeitettä. Li-

säksi säännöstely rajoittaa joen virkistyskäyttöä voimakkaasti. Yleisin jääh-

dytysvesien johtamisesta aiheutuva haitta vesistölle on jääpeitteen ohe-

neminen ja siitä seuraavat vaikutukset virkistyskäyttöön ja jäällä liikkumi-

seen. Lisäksi jäähdytysvesien johtamisalueella saattaa esiintyä normaalia

enemmän sumua. Jäähdytysvesien vaikutukset kalastoon ovat erittäin vä-

häisiä. Pappilanjoen lyhytaikaissäännöstelyn johdosta Kyron kaasuvoima-

laitoksen jäähdytysvesien vaikutukset vesistön käyttöön ovat hakijan nä-

kemyksen mukaan merkityksettömiä. Voimalaitoksen jäähdytysvedet eivät

aiheuta sellaisia ympäristövaikutuksia, että lämpötilaa koskevien rajoitus-

ten asettaminen olisi perusteltua.

Vaikutus ilmaan

M-real Oyj:n kaasuvoimalaitoksen vaikutuksia ulkoilman epäpuhtauspitoi-

suuksiin on kaasukombivoimalaitoksen rakentamissuunnittelun yhteydessä

arvioitu Ilmatieteen laitoksen tekemällä leviämismalliselvityksellä (Ilmatie-

teen laitos, 15.7.1994). Selvityksen mukaan kaasukombivoimalaitoksen

päästöjen aiheuttamat tutkimusalueen ulkoilman suurimmat laskennalliset

typpidioksidipitoisuudet alittivat selvästi sekä silloin voimassa olleet että

nykyisin voimassa olevat enimmäisohjearvot, kun laitoksen piipun korkeus

oli 40 m maan pinnasta. Voimalaitoksen piipun korkeus on 60 m maan

pinnasta, joten pitoisuudet ovat vieläkin pienemmät.

Kaasukombivoimalaitoksen päästöjen aiheuttamat ulkoilman suurimmatkin

typpidioksidipitoisuudet alittivat voimassa olleet ilman laatua koskevat val-

tioneuvoston ohjearvot (typpidioksidin enimmäispitoisuuden tuntiohjearvo

300 g/m3 ja vuorokausiohjearvo 150 g/m3, VNp 537/1984) sekä nykyään

voimassaolevat ilman laatua koskevat ohjearvot (typpidioksidin enimmäis-

pitoisuuden tuntiohjearvo 150 g/m3 ja vuorokausiohjearvo 70 g/m3, VNp

480/1996), vaikka kaasuturbiinin peruskuormakäytön maksimipäästöillä

tehdyillä leviämislaskelmilla saadaan laitoksen normaaliin käyntiin verrat-

tuna selvästi yliarvioituja typenoksidipitoisuuksia.

Korkein ohjearvoihin verrannollinen typpidioksidin vuorokausikeskiarvo, 0,5

g/m3, esiintyi noin 320 m:n etäisyydellä päästölähteestä koillisen ja idän

välisessä sektorissa ja korkein tuntikeskiarvo, 1,2 g/m3, noin 2 km:n etäi-

syydellä laitoksesta pohjoiseen.

21

Mallilaskelmien mukaan asutusalueilla esiintyvät korkeimmatkin pitoisuudet

ovat niin pieniä, ettei niiden voida olettaa aiheuttavan terveydellistä haittaa

väestölle. Myös elolliseen luontoon kohdistuva vaikutus näyttää erittäin vä-

häiseltä.

Melun ja tärinän vaikutukset

Toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta ympäristövaikutuksia tehdasalueen

ulkopuolella. Laskennallinen melutaso (LAeq) ylitti 55 dB vain voimalaitok-

sen piha-alueella. Voimalaitosmelu ei erotu tehdasalueen ulkopuolella,

missä voimalaitoksen toiminnan aiheuttama melutaso (LAeq) on alle 50 dB.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakemukseen on liitetty M-real Kyron voimalaitoksen käyttö ja päästötark-

kailuohjelma vuosille 2008‒2015 (20.4.2009). Tarkkailusuunnitelma on esi-

tetty tämän päätöksen liitteenä.

Käyttötarkkailu

Voimalaitos- ja tehdasalue on vartioitu aidattu alue, jota valvotaan alueen

porttirakennuksesta sekä jatkuvatoimisella kulunvalvontakameralla ympäri

vuorokauden.

Voimalaitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti miehitetyn paikallisvalvomon

prosessinohjaus- ja käytönvalvontajärjestelmällä. Järjestelmään kirjataan

tiedot laitoksen toiminnasta, tuotetun energian määrästä, kuormituksen

vaihteluista, käytön taloudellisuudesta, hyötysuhteista, polttoaineiden kulu-

tuksista, kattiloiden käyntiajoista, päästöistä ja mahdollisista häiriöistä. Mit-

tausarvojen poikkeaminen normaaliraja-arvoista aiheuttaa hälytyksen ja

tarpeen vaatiessa polttoprosessien pysäytyksen. Mittausten tulokset ja hä-

lytystiedot siirtyvät voimalaitoksen automaatiojärjestelmään, jossa ne nä-

kyvät valvomomonitoreissa ja tallentuvat minuutin välein prosessitietoko-

neelle, joka laskee ja tarvittaessa tulostaa päästötiedot. Valvomoon tulee

tieto myös mittalaitteiden häiriöistä.

Voimalaitoksessa käytettävien polttoaineiden kulutusta seurataan jatkuva-

toimisen polttoainemäärämittarin avulla. Kaasuturbiinissa, kombikattilan li-

säpoltossa ja varakattilassa käytetty maakaasumäärä mitataan erikseen.

Maakaasun sekä raskaan ja kevyen polttoöljyn laatua seurataan polttoai-

netoimittajilta saatavien analyysitodistusten perusteella.

Kombivoimalaitoksen savukaasuista mitataan jatkuvasti lämpötilaa sekä

hiilimonoksidi- ja happipitoisuutta. Varakattilan savukaasuista mitataan jat-

kuvasti hiilimonoksidi- ja happipitoisuutta. Prosessin seurannan kannalta

oleellisten mittausarvojen poikkeaminen normaaliraja-arvoista aiheuttaa

hälytyksen ja tarpeen vaatiessa polttoprosessien pysähdyksen.

Varakattila nuohotaan höyrynuohouksella raskasöljykäytön jälkeen.

22

Päästötarkkailu

Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu

Kombivoimalaitos

Kombivoimalaitoksen savukaasujen hiilimonoksidi- ja typenoksidipäästöt

mitataan lämmöntalteenottokattilan jälkeisestä piipusta jatkuvatoimisella

IR-analysaattorilla (NDIR, Advance Optima URAS 14, SCC-K NO/NO2

converter). Analysaattori on uusittu vuonna 2006. Mittaustulokset kirjautu-

vat prosessitietokoneelle (Valmet Damatic) päästöjen laskentaa varten.

Jatkuvien mittausten laadunvarmistus noudattaa standardia SFS-EN

14181. Jatkuvatoimisille mittalaitteille tehdään laajat vertailumittaukset

(QAL2) viiden vuoden välein. Vuosittain tehdään suppeammat vertailumit-

taukset (AST). Käytönaikainen laadunvarmistus tehdään laitoksen oman

instrumenttiasentajan toimesta sekä vuosittaisten vertailumittausten yhtey-

dessä.

Hakija esittää, että polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolai-

tosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen ra-

joittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) liitteen 3

kohdassa 4) vaadittu savukaasujen painemittaus ei ole ilmaan johdettavien

päästöjen tarkkailun kannalta tarpeellinen. Perusteluina todetaan, että

koska laitoksen NOx-analysaattori on kaasunäytettä ottava analysaattori,

kosteuden ja paineen mittausta ei tarvita kaasumaista pitoisuutta määritel-

täessä. Lisäksi savukaasun tilavuusvirtaus saadaan laitoksella tarkemmin

laskettua kattilataseesta. Polttoaineen kulutuksesta laskettu savukaasun ti-

lavuusvirta on tasalaatuista polttoainetta käytettäessä tarkempi kuin mit-

taamalla tehty määritys.

Muiden päästöjen tarkkailu perustuu ainetaselaskelmiin (SO2) ja ominais-

päästökertoimiin (hiukkaset ja CO2).

Varakattila

Vuoden 2006 aikana varakattilan savukaasukanavasta rakennettiin lämmi-

tetty näytteenottolinja kombikattilan analysaattorille, jolloin happi-, hiili-

monoksidi- ja typenoksidipitoisuudet voidaan mitata jatkuvasti.

Muita päästöjä tarkkaillaan ainetaselaskelmiin (SO2) ja polttoaineiden omi-

naispäästökertoimien perusteella (hiukkaset, CO2).

Jäte- ja jäähdytysvesien tarkkailu

Puhdasvesikanaaliin johdettavien prosessijätevesien yhteismäärä mitataan

M-real Oyj:n toimesta. Vedenvalmistukseen tuleva raakavesimäärä mita-

taan ja raakavedeksi käytettävän veden lämpötilaa seurataan.

23

Voimalaitos ei tarkkaile puhdistamolle johdettavia jätevesiä. Pappilanjo-

keen johdettavien jäähdytysvesien lämpötilaa tai virtaamaa ei tarkkailla.

Jätteiden tarkkailu

Voimalaitoksen jätehuolto on osa koko tehdasalueen jätehuoltoa, eikä jät-

teitä tarkkailla erikseen.

Melupäästöjen tarkkailu

Voimalaitoksen merkittävimpien ympäristön melutasoon vaikuttavien melu-

lähteiden äänitehotasot on mitattu vuonna 2002 ja 2006.

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

Voimalaitos osallistuu alueella tehtäviin ilmapäästöjen vaikutustarkkailui-

hin, jos sellaisia tullaan tekemään Hämeenkyrön kunnan alueella.

Voimalaitoksen toiminnan vesistövaikutuksia ei tarkkailla erikseen. M-real

Oyj osallistuu Kyrösjärven ja Pappilanjoen vesistön vedenlaadun ja veden-

pinnan korkeuden yhteistarkkailuun sekä Pappilanjoen kalataloudelliseen

velvoitetarkkailuun.

Raportointi

Voimalaitoksen toiminnasta ja toiminnan valvonnasta, laitoksen tuotannos-

ta ja käyntiajoista, energian- ja vedenkäytöstä, polttoaineiden ja kemikaali-

en määrästä sekä päästöistä ilmaan, veteen ja viemäriin ja häiriötilanteista

pidetään kirjaa.

Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennes-

sä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenky-

rön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito säilytetään vähin-

tään viisi vuotta raportoinnin jälkeen.

Voimalaitoksen E-PRTR-raportointi käsittää NOx-, CO2-, CO-, N2O-, CH4-,

ja NMVOC-päästöjen vuosittaisen raportoinnin laitoksen käyttäessä poltto-

aineena maakaasua. Mikäli varapolttoaineiden käyttö on vuositasolla suur-

ta, raportointi voi laajentua myös raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien

ja PAH-yhdisteiden vuosittaisten päästömäärien raportoinnilla.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Kaasuvoimalaitoksen toiminta on vaarallisten kemikaalien teollisesta käsit-

telystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaan kemikaalien

laajamittaista käsittelyä ja varastointia, minkä edellyttämässä voimalaitok-

sen sisäisessä pelastussuunnitelmassa on arvioitu erilaisten vaaratekijöi-

den todennäköisyyttä sekä niistä laitosalueella ja ympäristössä aiheutuvia

seurauksia. Pelastussuunnitelma sisältää myös kaikki laitokselle painelai-

24

telain (869/1999) ja maakaasuasetuksen (1058/1993) edellyttämän vaa-

ranarvioinnin sekä turvallisuusselvityksen mukaisesti laaditut häiriö-, hätäti-

lanne- ja turvaohjeet. Pelastussuunnitelmassa on kuvaus pelastusorgani-

saatiosta, varoitus-, hälytys- ja sammutusjärjestelmistä sekä tiedottamises-

ta että yhteistyöstä viranomaisten kanssa mahdollisissa onnettomuustilan-

teissa.

Riskinarviointi

Voimalaitoksen toimintaan liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä ovat tulipalot

ja sammutusaineiden aiheuttamat vahingot, vesi-, höyry- ja kaukolämpö-

vuodot sekä öljy-, kemikaali- ja kaasuvuodot että niiden aiheuttama räjäh-

dysvaara tai vaarallisten aineiden aiheuttamat vahingot ympäristössä, ku-

ten öljyn pääsy viemäriin ja edelleen vesistöön sekä maaperän pilaantumi-

nen öljyvuodon seurauksena.

Voimalaitoksen ympäristöjärjestelmään kuuluu ympäristönäkökohtien mer-

kittävyyden arviointo, johon sisältyvät poikkeuksellisten ja häiriötilanteiden

päästöjen merkittävyyden arviointi.

Toimet onnettomuuksien estämiseksi ja onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Laitoksen laitteille ja käyttötilanteille sekä häiriö-, vaara- ja onnettomuusti-

lanteiden varalle on ohjeet. Voimalaitokselle on Turvatekniikan keskuksen

ohjeen mukaisesti laadittu sisäinen pelastussuunnitelma, joka sisältää

myös onnettomuustilanteissa tiedottamisen. Ulkopuolisille urakoitsijoille

laadittu järjestysohje sisältää myös työ- ja paloturvallisuutta sekä ympäris-

tönsuojelua koskevat ohjeet. Maakaasun käytöstä on tehty maakaasuase-

tuksen mukainen vaaranarviointi. Maakaasun siirto on suojattu hätätilan-

teiden varalta. Paineenvähennysaseman pääsulkuventtiili ja laitekohtaiset

syötöt on varustettu hätä-/seisventtiileillä.

Vahinkotilanteisiin on varauduttu suoja-altaiden, öljynerottimien, häly-

tysautomatiikan, sammutusjärjestelmien ja tarkkailun avulla.

Polttoöljysäiliöt ovat suoja-altaassa, joka on viemäröity sulkuventtiilikaivon

ja hälytyksellä varustetun öljynerotuskaivon kautta. Öljysäiliöt täytetään

valvotusti ja niissä on ylitäytönestimet. Rikkihappo- ja natriumhydroksidisäi-

liöiden suoja-altaat on viemäröity sulkuventtiilillä varustettuun neutraloin-

tialtaaseen.

Voimalaitoksessa on automaattiset öljy- ja kaasuvuotohälyttimet sekä hätä-

/seiskytkimet. Voimalaitoksen savun- ja lämmönilmaisimiin sekä manuaali-

siin painikkeisiin perustuva automaattinen palohälytysjärjestelmä hälyttää

paikallisten ääni- ja valosignaalien lisäksi myös pelastuslaitokselle sekä

voimalaitoksen valvomoon ja tehdasalueen portille.

Voimalaitoksessa on automaattiset tai manuaalisesti laukeavat palovesi- ja

sammutusjärjestelmät. Kaasuturbiinikontissa on automaattinen hiilidioksi-

disammutusjärjestelmä sekä kaasuturbiinihallissa automaattinen savun-

25

poistojärjestelmä. Voimalaitoksella on M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kar-

tonkitehtaan kanssa yhteinen palo- ja pelastusorganisaatio, jossa päävas-

tuu käytännön toimenpiteistä kuuluu M-real Oyj:n tehdassuojelupäällikölle

ja teollisuuspalomestarille.

Piha-alueen sadevesiviemäreissä on suljettavat kannet ja öljynerotus-

kaivoissa on hälyttimet. Voimalaitoksella on vahinko- ja palontorjuntakalus-

toa. Vuotojen varalle on imeytysainetta.

Laitteiden, säiliöiden ja öljynerotuskaivojen tarkastukset suoritetaan mää-

räajoin. Paineastioille ja maakaasulaitteille on määräaikaistarkastukset. Öl-

jy- ja kaasuvuotoilmaiset, palohälytyslaitteiden toiminta ja sammutusjärjes-

telmät testataan kerran kuukaudessa. Palotarkastukset suoritetaan määrä-

ajoin.

Poikkeuksellisen suuria päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista sekä

muista vahingon tai onnettomuuden aiheuttamista poikkeuksellisista pääs-

töistä ilmoitetaan viranomaisille.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Ympäristölupahakemusta on täydennetty 6.10.2008, 10.2.2009, 23.3.2009,

26.3.2009, 8.5.2009, 11.5.2009, 31.5.2010 ja 15.6.2010.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Länsi-Suomen

ympäristölupaviraston ilmoitustaululla 31.10.–1.12.2008 välisenä aikana ja

Hämeenkyrön kunnan ilmoitustaululla 28.10.‒3.12.2008 välisenä aikana.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 30.10.2008 Hämeenkyrön Sa-

nomat -lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 §:n

mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti

koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi-Suomen

ympäristölupavirastossa ja Hämeenkyrön kunnantoimistossa.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Hakemuksesta on neuvoteltu 24.3.2009. Neuvottelun muistio on liitetty

asiakirjoihin.

Lausunnot

Ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti Länsi-Suomen ympäristölupavi-

rasto on pyytänyt lausunnon lupahakemuksesta Pirkanmaan ympäristö-

keskukselta, Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Hä-

meenkyrön kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Hämeenkyrön kun-

nalta.

26

Pirkanmaan ympäristökeskus on 28.11.2008 antamassaan lausunnossa

todennut muun muassa, että koska laitos sijaitsee samalla laitosalueella ja

muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden M-real Oyj:n Kyron paperi- ja

kartonkitehtaan kanssa ja laitoksilla on muun muassa yhteinen jätehuolto,

tulisi näiden ympäristölupa-asiat käsitellä samanaikaisesti. Laitos on myös

ympäristöhallinnontietojärjestelmässä osa tehdasta eli raportointi tapahtuu

tehtaan raportoinnin yhteydessä. Laitosten lupamääräysten tarkistamista

koskevat hakemukset olisi myös käsiteltävä samanaikaisesti ja siksi tätä

asiaa ei tulisi ratkaista ennen kuin M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonki-

tehtaan hakemus on myös käsittelyssä tai vaihtoehtoisesti laittaa uusi tar-

kistamispäivämäärä samaan ajankohtaan kuin on tehtaan lupamääräysten

tarkistamishakemukselle määrätty päivämäärä.

Melumittaustulosten mukaan voimalaitos ei ylitä melulle lupapäätöksessä

asetettuja raja-arvoja. Tehtaan ja voimalaitoksen aiheuttamia melutasoja

lähiympäristössä tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena. Melumallinnus

tulisi päivittää niin, että siinä on otettu huomioon sekä tehtaan, että voima-

laitoksen aiheuttama melu ja näiden tulosten perusteella harkita, onko

voimalaitokselle tarpeen määrätä meluntorjuntatoimia.

Laitoksen ulospuhallusvesien sisältämä kuormitus tulisi selvittää ja tarvitta-

essa määrätä ulospuhallusvedet johdettavaksi tehtaan jätevedenpuhdis-

tamolle.

Voimalaitos on varustettu LCP-asetuksen vaatimukset täyttävillä mittalait-

teilla, joille on säännöllisesti tehty asetuksen mukaiset QAL2- ja AST-

mittaukset, Viimeisimmät mittaukset on tehty viikolla 45. Mittausten mu-

kaan laitteistot ovat toimineet hyvin.

Hakemuksen liitteenä olevaa tarkkailusuunnitelmaa tulisi täydentää laitos-

kohtaisella selvityksellä E-PRTR-asetuksen mukaisesti raportoitavista

päästökomponenteista. Tämän täydennyksen jälkeen tarkkailusuunnitelma

voidaan hyväksyä lupakäsittelyn yhteydessä, eikä sitä ole syytä jättää erik-

seen hyväksyttäväksi.

Ympäristökeskus on tehnyt voimalaitokselle ja tehtaalle määräaikaistarkas-

tuksen 25.11.2008. Tarkastuksella tuli ilmi, että voimassa olevan lupapää-

töksen lupamääräyksen 19. mukaista jatkuvatoimista virtaamamittausta ei

laitoksella ole. Koska laitos on nykyään osa M-real Oyj:n Kyron tehdasta ja

voimalaitoksen jätevesien määrä on niin pieni osa puhdistamolle meneväs-

tä vesimäärästä, päätöksessä ei ole tarpeen määrätä tätä mittausta.

Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunta on 3.12.2008 antamassaan

lausunnossa todennut, että aiempaan nähden on M-real Oyj:n Kyron voi-

malaitoksella parantunut flotaatiolaitoksen rejektivesien käsittely. Hake-

muksessa esitettyjen voimassa olevien lupaehtojen muuttamisessa tulee

ottaa huomioon, että päästöjen ilmaan osalta toteutuu valtioneuvoston

asetuksessa (711/2001) asetetut vaatimukset. Lupakauden pituutena 10

vuotta on riittävä vakiintuneessa prosessissa ja luvan tarkistus tulee kui-

tenkin automaattisesti ajankohtaiseksi, jos toiminnassa tapahtuisi olennai-

27

sia muutoksia. Hakemuksen liitteessä käyttö- ja päästötarkkailuohjelman

osalta hakija esittää vuosiksi 2009‒2015 päästömittauksiksi vain päästöjen

ilmaan seurantaa. Voimalaitoksen sijainnin johdosta ei pidä unohtaa melu-

päästöjen seurantaa ja sitä tulee selvittää myös lähimmissä häiriintyvissä

kohteissa.

Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan

(5.12.2008), että lupahakemuksesta ei ole varsinaisesti huomautettavaa.

Hämeenkyrön kunnanvirastoon toimitetuista papereista ei kuitenkaan käy

ilmi, onko melumittauksia suoritettu mahdollisissa häiriintyvissä kohteissa.

Ainakin lähimpien häiriintyvien kohteiden osalta melumittaukset kohteessa

olisivat suotavia. Lisäksi säännöllinen melutilanteen seuranta olisi suota-

vaa järjestää.

Muistutukset ja mielipiteet

AA:n muistutuksessa todetaan, että voimalaitos on merkittävä meluhaitta.

Voimalaitoksesta on kuulunut ajoittain korkeataajuista, pitkiä aikoja kerral-

laan jatkuvaa ääntä. Ääni haittaa alueella asumista merkittävästi. Muistut-

taja toivoo, että viranomaiset selvittäisivät ääneen lähteen ja puuttuvat asi-

aan.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 18.12.2008 päivätyllä kir-

jeellä.

Luvan hakija on esittänyt Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 26.1.2009

saapuneen vastineen, jossa todetaan muun muassa seuraavaa.

Pirkanmaan ympäristökeskus

Hakija pitää perusteltuna ympäristökeskuksen näkemystä voimalaitoksen

ympäristöluvan käsittelystä samanaikaisesti M-real Oyj:n Kyron paperi- ja

kartonkitehtaan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen kanssa. M-real

Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehdasta koskeva hakemus lupamääräysten

tarkistamiseksi on jätettävä 31.12.2010 mennessä (KHO:n päätös

15.3.2007). Käytännössä lupien yhteiskäsittely tarkoittaisi siten voimalai-

toksen ympäristöluvan tarkistamishakemuksen käsittelyn lykkäämistä noin

kahdella vuodella. Koska voimalaitoksen toiminta on vakiintunut, eikä haki-

jalla ole nykyisen ympäristöluvan ehtoihin pääosin huomautettavaa, on kä-

sittelyn lykkääminen käytännössäkin mahdollista.

Hakija kuitenkin vastustaa ympäristökeskuksen toissijaista ehdotusta sijoit-

taa voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamisajankohta vastaamaan kar-

tonkitehtaalle määrättyä tarkistamisajankohtaa. Paperi- ja kartonkitehtaan

luvan tarkistamishakemus on jätettävä 31.12.2010 mennessä, jolloin voi-

malaitoksen tarkistetun ympäristöluvan voimassaolo jäisi alle kahden vuo-

den mittaiseksi. Tämä ei ole hakijan eikä toiminnan jatkuvuuden kannalta

järkevää, eikä perusteltua. Hakija korostaa myös, että jo voimalaitoksen

28

nykyisen ympäristöluvan voimassaoloaika on poikkeuksellisen lyhyt, vain

neljä vuotta (lupa myönnettiin 29.6.2004).

Hakemuksen käsittelyn mahdolliseen lykkäämiseen liittyen hakija korostaa,

että hakemuksessa esitetty vaatimus voimalaitoksen varakattilan päästöra-

ja-arvojen muuttamiseksi tai poistamiseksi on edelleen aiheellinen ja ajan-

kohtainen. Asiasta on kuitenkin neuvoteltu Pirkanmaan ympäristökeskuk-

sen kanssa tarkastuskäynnin yhteydessä joulukuussa 2008 ja löydetty ha-

kijaa toistaiseksi tyydyttävä tulkinta varakattilan käyttötilanteisiin liittyen.

Näin ollen hakija katsoo voivansa jatkaa toimintaa nykyisen ympäristöluvan

ehtojen mukaisesti hakemuksen käsittelyn mahdollisen lykkäämisen ajan.

Asian selkeyttämiseksi varakattilan lupamääräykset tulee kuitenkin tarkas-

tella ympäristölupapäätöksessä hakijan esittämällä tavalla.

Voimalaitoksen ja kartonkitehtaan melun osalta hakija pitää mahdollisena

ja perusteltuna selvittää melun leviäminen ja ympäristön melutasot saman-

aikaisesti molemmille toiminnoille. Hakija teettää teollisuusalueelle päivite-

tyn melumallinnuksen kartonkitehtaan ympäristöluvan tarkistamishake-

muksen jättämiseen mennessä. Hakija korostaa kuitenkin, että melua kos-

keva numeeriset ohje- tai raja-arvot tulee asettaa ympäristöluvassa selke-

ästi molemmille toiminnoille erikseen.

Kyron voimalaitoksen ulospuhallusvesien aiheuttamaan kuormitusta Pappi-

lanjokeen on arvioitu hakijan toimesta laskennallisesti. Kyron voimalaitos

käyttää kattilavedessä trinatriumfosfaattia noin 400 kg vuodessa. Kemikaa-

lin fosforipitoisuus on 8,7 paino-%. Olettaen että kaikki kattilaveden sisäl-

tämä fosfori kulkeutuu ulospuhallusvesien mukana pois järjestelmästä,

saadaan ulospuhallusvesien aiheuttamaksi fosforikuormitukseksi alle 35 kg

vuodessa, eli luokkaa alle 0,1 kg vuorokaudessa. Kuormitus on siten erit-

täin vähäistä, eikä ulospuhallusvesien aiheuttamasta kuormituksesta tai

vesien johtamisesta ole tarpeen antaa lupamääräyksiä. Ulospuhallusvesi-

en johtaminen jätevedenpuhdistamolle vaatisi lisäksi merkittäviä teknisiä

muutoksia ja investointeja voimalaitoksen veden johtamisjärjestelmään.

Tällaiset investoinnit eivät ole tässä yhteydessä perusteltuja.

Hakija on valmis päivittämään hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuun-

nitelman laitoskohtaisella selvityksellä E-PRTR-asetuksen mukaisesti ra-

portoitavista päästökomponenteista.

Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunta

Hakijan näkemyksen mukaan lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu

huomioon voimalaitoksen nykyisessä lupapäätöksessä ja lupamääräysten

tarkistamishakemuksessa. Hakijalle ei ole lausuntoon huomautettavaa.

Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto

Hakijan näkemyksen mukaan lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu

huomioon voimalaitoksen nykyisessä lupapäätöksessä ja lupamääräysten

tarkistamishakemuksessa. Raportti vuonna 2006 toteutetuista melumitta-

29

uksista on hakemuksen liitteenä. Muilta osin hakijalle ei ole lausuntoon

huomautettavaa.

Muistutus

Hakija toteaa, että muistuttajan kuvaamaan korkeataajuista ääntä on saat-

tanut esiintyä syksyllä tehdyn voimalaitoksen vuosihuollon aikana muuta-

mina yksittäisiä kertoja. Tilanteet ovat aiheutuneet varoventtiilin aukeami-

sesta, mutta loppuneet heti vuosihuollon jälkeen. Normaalitilanteessa voi-

malaitoksen melutaso ei ole noussut, eikä toiminnasta hakijan mukaan ai-

heudu muistutuksessa kuvattua melua. Muistutuksen johdosta hakija pyrkii

havainnoimaan kuvatun kaltaisen melun esiintymistä tehostetusti myös

kartonkitehtaan toiminnan osalta.

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Luparatkaisu

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut M-real Oyj:n Kyröskosken

kaasuvoimalaitoksen toiminnan ympäristöluvan nro 48/2004/1, 29.6.2004

lupamääräykset. Voimalaitoksen toimintaan kuuluvat kaasuturbiini ja läm-

möntalteenottokattila, varakattila ja polttoaineiden varastointi voimalaitos-

toiminnan yhteydessä. Tarkistetut lupamääräyksen kuuluvat seuraavasti:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Polttoaineet

1. Voimalaitoksessa varapolttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipi-

toisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Voimalaitoksessa käytettä-

vän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosent-

tia. Mikäli raskasta polttoöljyä käytetään varakattilassa K6 varapolttoainee-

na yhtäjaksoisesti pidempään kuin 24 tuntia, tulee tästä ilmoittaa Pirkan-

maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenkyrön kun-

nan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, VNA 867/2006)

Päästöt ilmaan

Piipunkorkeudet

2. Kombivoimalaitoksen (kaasuturbiini G7 ja kombikattila K7) savukaasut on

johdettava ilmaan vähintään 60 metriä korkean ja höyrykattilan (varakattila

K6) vähintään 82 metriä korkean piipun kautta. (YSL 43 §, VNA 1017/2002

5 §)

Typenoksidipäästöt

3. Voimalaitoksen polttoaineteholtaan 146 MW:n kombivoimalaitoksen (kaa-

suturbiini G7 ja kombikattila K7) typenoksidipäästö saa olla enintään 75

30

mg NO2/m3(n) kuivaa savukaasua muunnettuna 15 %:n happipitoisuuteen.

Päästöraja-arvo ei koske kombivoimalaitoksen käynnistys- ja alasajotilan-

teiden, savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden eikä M-real Oyj:n

Kyron paperi- ja kartonkitehtaan lyhyiden huolto- ja kunnossapitoseisokki-

en aikaisia päästöjä. (YSL 43 §, VNA 1017/2002 5 a §, 8 §, 11 §)

4. Voimalaitoksen polttoaineteholtaan 90 MW:n höyrykattilan (varakattila K6)

typenoksidipäästö saa olla enintään 300 mg NO2/m3(n) kuivaa savukaasua

muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Typenoksidipäästön tavoitearvo on

100 mg NO2/m3(n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuu-

teen. Tavoitearvo muuttuu raja-arvoksi 1.1.2017 alkaen. Päästöraja-arvot

eivät koske varakattilan käynnistys- ja alasajotilanteiden aikaisia päästöjä.

(YSL 43 §, VNA 1017/2002 5 a §, 8 §, 11 §)

Hiukkaspäästöt

5. Voimalaitoksen polttoaineteholtaan 90 MW:n höyrykattilan (varakattila K6)

hiukkaspäästö saa olla enintään 5 mg/m3(n) kuivaa savukaasua muunnet-

tuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvo ei koske varakattilan käyn-

nistys- ja alasajotilanteiden aikaisia päästöjä. (YSL 43 §, VNA 1017/2002

8 §, 11 §)

Rikkidioksidipäästöt

6. Voimalaitoksen polttoaineteholtaan 90 MW:n höyrykattilan (varakattila K6)

rikkidioksidipäästö saa olla enintään 35 mg SO2/m3(n) kuivaa savukaasua

muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. (YSL 43 §, VNA 1017/2002 8 §)

Melu ja tärinä

7. Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa voimalaitosta lähinnä

olevien, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiin-

teistöjen piha-alueilla ylittää päivällä kello 07–22 ekvivalenttimelutasoa

(LAeq) 55 dB eikä yöllä kello 22–07 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB. (YSL

43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

8. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua aiheuttamisperiaatteen mukaisella

kustannusosuudella M-real Kyron tehdasalueen laitosten melupäästöjen

vähentämistä koskeviin selvityksiin ja tehdasalueen melun leviämistä kos-

keviin laskennallisiin selvityksiin siten, että voimalaitoksen melulähteet ote-

taan huomioon selvityksiä laadittaessa. (YSL 4 §, 43 §, 46 §)

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

9. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja kar-

tonkijäte, soveltuvin osin puu- ja rakennusjätteet sekä metalli- ja rautaro-

mu) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen

käsittelyyn. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää

aineena. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, tai jätteet, joiden hyö-

tykäytön järjestäminen on teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta, voidaan

31

toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia

aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelma-

jätteiksi. (YSL 43 §, JL 6 §)

10. Ongelmajätteet (kuten jäteöljyt, öljynerotuskaivon liete, öljynsuodattimet,

öljyiset rievut ja imeytysaine sekä muut öljy- ja raskasmetallipitoiset jätteet,

akut ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja loisteputket, liuotinjätteet sekä

muut ongelmajätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet) on

toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukai-

sessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaan-

otto on hyväksytty.

Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakir-

ja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot on-

gelmajätteistä.

Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erik-

seen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain

mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vas-

taanotto on hyväksytty, ja sitä kautta uudelleen käyttöön. (YSL 43 §, 45 §,

JL 3 §, 6 §, 9 §, 15 §, JA 3 a §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA

1129/2001)

11. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai

säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alu-

eella. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltä-

vä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varas-

toinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa

tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varas-

toitava tiiviillä alustalla niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäris-

tölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sade-

vesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. (YSL 43 §, 45 §, JL

6 §, JA 5 §, 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997)

Varastointia koskevat määräykset

12. Polttoaineet ja kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitos-

alueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä,

hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä

muutakaan haittaa ympäristölle.

Polttoöljysäiliöt on sijoitettava tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että

maaperän pilaantuminen polttoainesäiliöiden täytön ja polttoaineiden pur-

kamisen tai säiliöiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Ke-

mikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmu-

kaisesti merkityssä astiassa. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava

asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JL 6 §,

19 §, NaapL 17 §)

32

Päästöt vesiin ja viemäriin sekä maaperään

13. Sadevedet ja muut alueen pintavedet, jäähdytysvedet sekä prosessijäte-

vedet on kerättävä hallitusti ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai

pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kattiloiden likaantumattomat ulospuhallus-

vedet voidaan johtaa puhdasvesikanaaliin. Puhdasvesikanaaliin ei saa joh-

taa likaantuneita jäähdytysvesiä. Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja

pinta- tai pohjavesiin on estettävä öljynerotuksella.

Jätevedenpuhdistamoon johdettavaan jäteveteen ja yleiseen viemäriin ei

saa laskea sellaista jätettä tai johtaa jätevesiä niin, että siitä on haittaa

viemärin tai viemäriverkon rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdis-

tamolietteen asianmukaiselle käsittelylle ja hyötykäytölle. (YSL 43 §, 47 §,

JL 6 §)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14. Vahinko- ja onnettomuustilanteisiin sekä päästöjen puhdistinlaitteiden ja

prosessilaitteiden vika- ja häiriötilanteisiin, jotka voivat lisätä päästöjen

määrää tai muuttaa niiden laatua haitallisemmaksi tai lisätä laitoksesta ai-

heutuvaa melua, on varauduttava ennakolta asianmukaisella teknisellä

valmiudella, toimintasuunnitelmilla ja koulutuksella. Kemikaali- ja öljyvuoto-

jen varalta laitosalueella sekä kuorikentän alueella on oltava riittävästi

imeytysmateriaalia ja muut vuotojen keräämiseksi ja leviämisen estämi-

seksi tarvittavat asianmukaiset välineet aina saatavilla. (YSL 7 §, 8 §, 43 §,

JL 6 §)

15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutu-

nut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poik-

keavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin

tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutu-

vien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on

kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa normaaliin toimintakun-

toon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, JL

6 §)

16. Kombivoimalaitoksen ja varakattilan typenoksidipäästöjen vähentämiseen

tarkoitettujen laitteiden ollessa rikkoutumisen tai toimintahäiriön vuoksi

poissa toiminnasta tai toimiessa vajaatehoisesti on luvan saajan rajoitetta-

va kombivoimalaitoksen päästöjä käyttämällä hakemuksen mukaisesti polt-

toaineena maakaasua ja vastaavasti varakattilassa maakaasua tai raskas-

ta polttoöljyä. Luvan saajan tulee korjata laitteistot ja palata normaalitoi-

mintaan mahdollisimman nopeasti. (VNA 1017/2002 14 §)

17. Kombivoimalaitos ja varakattila saavat kumpikin erikseen toimia enintään

120 tuntia yhden kalenterivuoden aikana siten, että savukaasupäästöjen

vähentämiseen tarkoitetut laitteet ovat poissa toiminnasta ja kombivoima-

laitoksen tai varakattilan savukaasujen hiukkas- tai typenoksidipitoisuuden

tuntikeskiarvo ylittää päästörajan. Kaasuturbiinin ja kattiloiden ylösajo- ja

33

alasajotilanteita ei oteta huomioon määräyksen noudattamisen tarkaste-

lussa. (YSL 43 §, VNA 1017/2002 14 §)

18. Luvan saajan on ilmoitettava kombivoimalaitoksen ja varakattilan savukaa-

sujen puhdistuslaitteiden häiriöistä ja rikkoontumisista 48 tunnin kuluessa

niiden ilmenemisestä ja maakaasun saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä

välittömästi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja

Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, 64 a §,

YSA 30 §, VNA 1017/2002 15 §)

19. Edellä lupamääräyksessä 18 määrätyn lisäksi muista poikkeuksellisista ti-

lanteista, kuten vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua

vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, poltto-

nesteitä tai muita aineita pääsee maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemä-

riin tai haihtumaan ilmaan, on ilmoitettava viipymättä Pirkanmaan elinkei-

no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenkyrön kunnan ympäris-

tönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, 62 §, YSA 30 §)

Tarkkailumääräykset

20. Kaasuvoimalaitoksen käyttötarkkailu ja päästöjen tarkkailu on suoritettava

ympäristölupahakemuksessa esitetyn suunnitelman (päivätty 20.4.2009)

mukaisesti seuraavasti täydennettynä lupamääräyksillä 21‒22.

Tarkkailuohjelma tulee tarvittaessa päivittää Pirkanmaan elinkeino-, liiken-

ne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla niin, että muutokset eivät

heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräys-

ten valvottavuutta. (YSL 43 §, 46 §, 108 §, VNA 1017/2002 18 §)

Ilmaan johdettavat päästöt

Jatkuvat mittaukset

21. Voimalaitoksen kombivoimalaitoksen savukaasujen typenoksidi- ja hiili-

monoksidipitoisuuksia on mitattava jatkuvatoimisesti.

Savukaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa, painetta ja vesihöyrypitoisuutta

on mitattava jatkuvatoimisesti. Savukaasujen vesihöyrypitoisuutta ei kui-

tenkaan tarvitse mitata jatkuvatoimisesti, jos savukaasu kuivataan ennen

päästöjen analysointia. Lisäksi savukaasujen tilavuusvirtausta on mitattava

tai seurattava laskennallisella menetelmällä jatkuvatoimisesti.

22. Määräyksien 3. ja 4. päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa

noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo

ei ylitä raja-arvoja ja lisäksi määräyksen 3. osalta 95 prosenttia kaikista ka-

lenterivuoden kahden kalenterivuorokauden keskiarvoista ei ylitä 110 pro-

senttia raja-arvosta. (VNA 1017/2002 11 §)

23. Toiminnanharjoittajalla tulee olla järjestelmä, jolla määräyksen 20. mukai-

sia mittaustuloksia käsitellään päästörajoitusten noudattamisen tarkkailun

34

sekä muun päästötiedon tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Mit-

tausjärjestelmän on oltava sellainen, että kombivoimalaitoksen savukaasu-

jen typenoksidi- ja hiilimonoksidipitoisuuksia ja päästövirtaa voidaan kai-

kissa laitoksen käyttötilanteissa tarkkailla jatkuvatoimisesti.

Raja-arvoihin verrattaviin yksiköihin muunnetuista typenoksidien hetkit-

täisarvoista on laskettava tuntikeskiarvoja. Tuntikeskiarvo on hylättävä, jos

mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi tuntikeskiarvon las-

kentaan käytettävistä arvoista, määräyksen 21 mukaisten apusuureiden

arvoja lukuun ottamatta, hylätään enemmän kuin ⅓. Mikäli jonain kalente-

rivuorokautena hylätään enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa, on kaikki

kalenterivuorokauden mittaukset hylättävä. Kombivoimalaitoksen käynnis-

tys- ja alasajotilanteiden sekä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilantei-

den aikaisia sekä hylättyjä tuntikeskiarvoja lukuun ottamatta, on tuntikes-

kiarvoista edelleen laskettava raja-arvoihin verrattavia kahden kalenteri-

vuorokauden keskiarvoja ja kalenterikuukauden keskiarvoja.

Luvan saajan on pidettävä kirjaa mittaustulosten hylkäämisestä mittausjär-

jestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi. Luvan saajan on viipymättä il-

moitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos

useamman kuin 10 kalenterivuorokauden mittaukset on mitätöity kalenteri-

vuoden aikana.

Ilmaan johdettavien typenoksidien kokonaispäästöt on määritettävä vuosi-

päästöinä sekä kahden kalenterivuorokauden ja kalenterikuukauden jak-

soissa. Käynnistys- ja alasajotilanteiden ja savukaasun puhdistinlaitteiden

häiriötilanteiden aikaiset päästöt on määriteltävä tuntipäästöinä. (YSL 43 §,

46 §, 108 §, VNA 1017/2002 18 §)

24. Savukaasupäästöjen seurantaan käytettävien jatkuvatoimisten mittalaittei-

den laadunvarmennus on toteutettava standardin SFS-EN 14181 mukai-

sesti.

Mittalaitteet ja mittausjärjestelmät on kalibroitava sekä niiden toiminta, luo-

tettavuus ja tulosten taso on tarkastettava edellä mainitun standardin mu-

kaisella ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehtävällä QAL2-menettelyllä

seuraavan kerran viimeistään vuoden 2011 aikana ja tämän jälkeen viiden

vuoden välein sekä AST-menettelyllä vuosittain lukuun ottamatta niitä vuo-

sia, jolloin QAL2-menettely suoritetaan. Mittaustulosten 95 prosentin luot-

tamusvälin arvo ei saa ylittää typenoksidien osalta 20 prosenttia ja hiuk-

kasten osalta 30 prosenttia vastaavista päästöraja-arvoista. Päästölasken-

taan käytettävät mittaustulokset tulee olla ulkopuolisen asiantuntijan laati-

malla kalibrointifunktiolla korjattuja. Mittalaitteiden ja mittausjärjestelmien

luotettavuutta on ylläpidettävä QAL3-menettelyn mukaisesti. Vertailumitta-

usten yhteydessä tulee todentaa myös poistokaasujen tilavuusvirta. (VNA

1017/2002 18 §)

35

Kertamittaukset

25. Varakattilan savukaasujen typenoksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet on mi-

tattava ulkopuolisella asiantuntijan toimesta vuoden 2011 aikana ja tämän

jälkeen typenoksidi- ja hiilimonoksidimittaukset on toistettava aina kahden

vuoden välein. Mikäli seuraavissa QAL2-mittauksissa todetaan, että laitok-

sen jatkuvatoiminen mittalaite täyttää standardin SFS-EN 14181 vaatimuk-

set myös varakattilan päästöjen mittaamiseen, voidaan kertamittaukset

tämän jälkeen korvata jatkuvalla mittauksella. Kertamittaukset on tehtävä

kattilan käyttötehoalueen suurimmalla ja keskimääräisellä teholla siten, et-

tä kattilan käyttö muutoin vastaa mahdollisimman hyvin normaalia käyttöti-

lannetta muun muassa palamisolosuhteiden suhteen.

Mittaustulokset on esitettävä yksikössä mg/m3(n) kuivaa savukaasua

muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Mittausraportissa on esitettävä käy-

tetyt polttoaineet ja niiden syöttömäärät mittausten aikana sekä käytetyt

mittausmenetelmät. Päästöt on esitettävä myös yksiköissä kg/h. Lisäksi on

esitettävä savukaasujen lämpötila sekä O2-pitoisuus mittausten aikana ja

vertailu laitoksen jatkuvien mittausten tuloksiin. Mittausraportissa on esitet-

tävä arvio tulosten edustavuudesta. Raportti mittaustuloksista on toimitet-

tava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeen-

kyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kulues-

sa mittausten suorittamisesta.

Lupamääräyksessä 4 määrättyä päästöraja-arvoa katsotaan kertamittauk-

sissa noudatetun, jos minkään kolmesta yksittäismittauksesta koostuvan

mittaussarjan tulokset kokonaisepävarmuudet huomioon ottaen eivät ylitä

määräyksissä annettuja raja-arvoja. (YSL 43 §, 46 §)

Päästöt vesiin

26. Pappilanjokeen johdettavan jäähdytysveden lämpötilaa ja virtaamaa on mi-

tattava jatkuvatoimisesti.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

27. Kaasuvoimalaitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso voimalai-

tosta lähinnä sijaitsevien asuintalojen ja -kiinteistöjen piha-alueilla on mitat-

tava vuoden 2010 loppuun mennessä ja mittaukset on toistettava kolmen

vuoden välein. Mittaukset on suoritettava vähintään kahdessa kohteessa.

Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäris-

tömelun mittaaminen" mukaisesti.

Melumittausten tulokset on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuoje-

luviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta.

(YSL 5 §, 43 §, 46 §, 108 §)

36

Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistus

28. Kaikki mittaukset, näytteidenotto, analysointi, automaattisten mittausjärjes-

telmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset ja jatkuvatoimisten mitta-

uslaitteiden laadunvarmennus on suoritettava Euroopan standardointikomi-

tean (CEN) standardien tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan ta-

soisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin

mukaisesti. (YSL 43 §, 46 §, 108 §, VNA 1017/2002 18 §)

Kirjanpito ja raportointi

Kirjanpito

29. Laitoksen käytön päästöjen ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, mittaus-

laitteiston kalibroinneista ja tarkastustesteistä sekä näytteenotosta ja ana-

lyyseista on pidettävä kirjaa siten, että valvontaviranomainen voi tarvittaes-

sa tarkistaa, että polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitos-

ten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoit-

tamisesta annetun valtioneuvoston asetuksessa (1017/2002) säädettyjä ja

tässä päätöksessä annettuja laitoksen toimintaa koskevia vaatimuksia ja

päästöraja-arvoja noudatetaan. Kirjanpitoon on liitettävä kunkin mittauksen

tulokset ja muut mittausta tai toimenpiteitä koskevat olennaiset tiedot.

Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta

merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäivä-

kirjaa. Siihen on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvitta-

vat tiedot.

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 46 §,

JL 51 §, 52 §, VNA 1017/2002 17 §)

Raportointi

30. M-real Oyj:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Pir-

kanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hämeenkyrön

kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti,

josta käyvät ilmi muun muassa ainakin seuraavat M-real Oyj:n kaasuvoi-

malaitosta koskevat tiedot:

Voimalaitoksen tuotantotiedot (GWh/kk, sähkö, lämpö ja höyry) ja laitoksen

sisään syötetyn energian vuosittainen kokonaismäärä (MJ/a) polttoaineit-

tain luokiteltuna, kaasuturbiinin, lisäpolton ja varakattilan käyntiajat (h/kk),

polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot sekä kulutustiedot (t/a,

m3/a), vedenkulutus sekä kemikaalien käyttömäärät, laskennalliset ja/tai

mitatut vuosipäästöt veteen ja viemäriin sekä ilmaan (rikkidioksidi-, hiuk-

kas-, raskasmetalli- ja typenoksidipäästöt sekä hiilidioksidipäästöt kattila- ja

kaasuturbiinikohtaisesti että päästökomponenteittain eriteltynä (t/a), pääs-

töjen vertailu lupamääräyksiin ja asetuksen (VNA 1017/2002) vaatimuksiin

37

(mukaan lukien häiriötilanteiden päästöt) sekä päästöjen laskentatavat ja

mittausmenetelmät ja arvio tulosten edustavuudesta.

Vuosiraportissa on esitettävä yhteenveto jatkuvista mittauksista ja niiden

laadunvarmennuksesta, mittausten luotettavuudesta, toiminta-ajoista ja

mahdollisista häiriöistä sekä huolloista. Vuosiraportissa on esitettävä yh-

teenveto päästöjen jatkuvien mittausten tuloksista, tiedot mittaustulosten

hylkäämisestä vuoden aikana sekä mittalaitteiden tarkastuksista, kalibroin-

timittauksista että myös kertamittauksista.

Raportissa on lisäksi esitettävä tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja

ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuk-

sista (syy, ajankohta, kestoaika ja arvio päästöistä ilmaan, viemäriin, vesiin

tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetuista toimenpi-

teistä sisältäen myös toimenpiteet vastaavien tilanteiden ennaltaeh-

käisemiksi) sekä tiedot tehdyistä valituksista.

Laitoksella muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja

kaatopaikalle toimitetut jätteet sekä ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu,

määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen (toimituskohteet, kuljetus-

ajankohdat ja kuljettajat). Lisäksi on esitettävä energiankäytön tehostami-

seksi tehdyt toimenpiteet ja selvitys vuoden aikana toteutetuista toimenpi-

teistä jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä hyötykäytön

lisäämiseksi.

Vuosiraportin yhteydessä on ilmoitettava myös laitoksessa ja sen toimin-

nassa toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista. (YSL 46 §, JL 51

§, 52 §, JA 22 §, VNA 1017/2002 17 §)

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset

31. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen

toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien-

suojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toi-

minnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43 §, 46 §, 90 §, JL 6 §,

NaapL 17 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta M-real Oyj:n kaasuvoi-

malaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä nii-

den nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut

vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla

on säädetty.

38

Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut

Kaasuvoimalaitoksen toiminta, tarkistetut lupamääräykset huomioon otta-

en, ei aiheuta yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa ter-

veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,

maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden

huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt-

tömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä

naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta

naapureille. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset luvan

myöntämisedellytykset.

Luvan saajalla on riittävä asiantuntemus lupahakemuksen mukaiseen toi-

mintaan. Voimalaitoksen toiminnasta ilmaan ja veteen johdettavat päästöt

eivät aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista il-

manlaadun mittaustulosten, leviämismalliselvityksien sekä Pappilanjoen

vedenlaadun tarkkailutulosten perusteella arvioituna.

Kaasuvoimalaitoksen toiminnasta yhdessä viereisen M-real Oyj:n paperi-

ja kartonkitehtaan toiminnan kanssa aiheutuu melua, joka melumittausten

ja -mallinnusten mukaan saattaa ylittää lähimmillä olemassa olevilla asuin-

alueilla valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mu-

kaiset melutason ohjearvot. Voimalaitoksen toiminnasta ei kuitenkaan ole

katsottu aiheutuvan ohjearvojen ylityksiä, kun toimitaan tämän päätöksen

lupamääräysten mukaisesti. Lupapäätöksessä on annettu tarvittavat mää-

räykset melutilanteen seuraamiseen. Hakija on vastineessa ilmoittanut

osallistuvansa paperi- ja kartonkitehtaan lupapäätöksen tarkistamiseen liit-

tyvään vuonna 2010 toteutettavaan melun leviämismalliselvitykseen.

Toiminnasta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista ja pilaan-

tumisen vaara on huomioitu hakemuksen mukaisessa nykyisessä toimin-

nassa sekä myös lupapäätöksessä muun muassa polttoaineiden, kemikaa-

lien ja jätteiden varastointia ja käsittelyä, onnettomuus- ja häiriötilanteita

sekä ilmoitusvelvollisuutta koskevissa määräyksissä. Laitos ei sijaitse tär-

keällä tai muulla vedenhankintaa soveltuvalla pohjavesialueella tai sellai-

sen välittömässä läheisyydessä.

Kaasuvoimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu erityisten luonnon-

olosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai muun käyttömahdol-

lisuuden vaarantumista ottaen huomioon laitoksen toiminnan aloitusajan-

kohta, laitoksen sijaintipaikka ja vaikutusalueen muut nykyiset toiminnot.

Voimalaitosalue on asemakaavoitettu ja toiminta on kaavan mukaista.

Kombivoimalaitoksen ja varakattilan polttolaitosten ilmaan johdettavien

päästöjen vähentämistekniikat edustavat kattiloiden käyttöönottoajankohta

huomioiden parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon täs-

sä päätöksessä asetetut lupamääräykset. Hakemuksessa esitettyjen tieto-

jen perusteella on arvioitavissa, että toiminta on järjestetty energiatehok-

kaasti.

39

Laitoksella muodostuvien biologiselle puhdistamolle ja Pappilanjokeen

johdettavien jäte- ja jäähdytysvesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen

tekniikan mukaista toimittaessa lupahakemuksen ja annettujen lupamäärä-

ysten mukaisesti.

Kaasuvoimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu lupahakemuksen ja tehdyn

vesistötarkkailun perusteella arvioiden sellaista vesistön pilaantumista, jos-

ta aiheutuisi korvattavaa vahinkoa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräys 1. Raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä

käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuk-

sen (689/2006) mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipi-

toisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipi-

toisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Pidempiaikaisista raskaan polttoöl-

jyn käytöstä on tarpeen ilmoittaa valvontaviranomaiselle, jotta voidaan ar-

vioida tarve luvan muuttamiselle.

Lupamääräys 2. Määräyksessä piipun korkeudet on määrätty valtioneuvos-

ton asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten

ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoitta-

misesta (1017/2002) mukaisesti niin, että ihmisen terveyttä ja ympäristöä

suojellaan.

Tehtyjen leviämismalliselvitysten perusteella toiminnasta aiheutuvat suu-

rimmat ilman epäpuhtauspitoisuudet alittavat selvästi valtioneuvoston pää-

töksen ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta

(480/1996) ohjearvot ja valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta

(711/2001) muun muassa rikkidioksidille, typpidioksidille, typenoksideille ja

hengitettäville hiukkasille annetut raja-arvot, joten piipun korkeudet on ase-

tettu hakemuksen mukaisina.

Lupamääräykset 3‒6. Määräyksissä kombivoimalaitoksen ja varakattilan

päästörajat perustuvat LCP-asetuksen 5 a §:ään, 8 §:n 1 momenttiin sekä

liitteen 2 taulukoihin 11, 13, 14 ja 15. Kombivoimalaitoksen kevyen poltto-

öljyn päästöraja-arvoja ei ole asetettu, koska hakija on hakemuksessaan

ilmoittanut luopuvansa kevyen polttoaineen käytöstä kaasuturbiinin vara-

polttoaineena. Lupahakemuksen mukaan varakattilassa käytetään raskas-

ta polttoöljyä ainoastaan poikkeustilanteissa, joten erillisiä päästöraja-

arvoja nestemäisille polttoaineille ei ole katsottu tarpeellisiksi antaa. Poltto-

öljyjä ei enää varastoida jatkuvasti laitosalueella. Päästöraja-arvot eivät

koske savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita, joista on määrätty

erikseen. Sen sijaan päästöraja-arvot koskevat kattilan toimintaan liittyviä

häiriötilanteita, kuten mahdollisia polttoaineen tai polttoilman syöttöhäiriöi-

tä.

Lupamääräys 3. Kombivoimalaitoksen typenoksidien päästöraja-arvo (75

mg NO2/m3(n), 15 % O2) on annettu LCP-asetuksen vähimmäispäästöraja-

arvoa tiukempana. Laitos on päästömittausten perusteella selvästi alittanut

40

nykyisin voimassa olevan päästöraja-arvon (100 mg NO2/m3(n), 15 % O2)

jatkuvassa käytössä premix-ajossa. Asetusta tiukempi päästöraja-arvo on

tarpeen kombivoimalaitoksen huolellisen käytön varmistamiseksi ja par-

haan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi. Suurten polttolaitosten

parhaan käytettävissä olevan tekniikan referenssi-asiakirjassa ("Reference

Document on Best Available Techniques for Large Combustion Plants,

May 2005") esitetty normaalitoiminnassa BAT-tekniikoilla saavutettava

suoritustaso olemassa olevien dry-low-NOx-tekniiikkaa käyttävien kaasu-

turbiinien typenoksidipäästöille on 20−75 mg NO2/m3(n), 15 % O2. Päästö-

raja-arvoa ei ole kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi antaa parhaan käyttö-

kelpoisen tekniikan suoritustason ylärajaa tiukempana, koska kyseessä on

olemassa oleva polttolaitos. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella

kombivoimalaitoksen toiminta muussa kuin premix-tilassa on katsottu sa-

vukaasun puhdistimen häiriötilanteeksi, josta on määrätty erikseen.

Lupamääräys 4. Varakattilan typenoksidien tavoitearvo ja päästöraja-arvo

1.1.2017 alkaen (100 mg NO2/m3(n), 3 % O2) on annettu LCP-asetuksen

vähimmäispäästöraja-arvoa tiukempana. Päästömittausten perusteella va-

rakattilan typenoksidien päästö alittaa LCP-asetuksen mukaisen vähim-

mäispäästöraja-arvon (300 mg NO2/m3(n), 3 % O2), mutta ei alita nykytek-

niikalla 1.1.2017 voimaan tulevaa päästöraja-arvoa. Asetusta tiukempi

päästöraja-arvo on tarpeen toiminnasta varakattilan huolellisen käytön

varmistamiseksi, ympäristöön aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja par-

haan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi. Suurten polttolaitosten

parhaan käytettävissä olevan tekniikan referenssi-asiakirjassa esitetty

normaalitoiminnassa BAT-tekniikoilla saavutettava suoritustaso olemassa

olevien kaasukattiloiden typenoksidipäästöille on 30−100 mg NO2/m3(n), 3

% O2. Koska kyseessä on kuitenkin varakattila, jonka vuotuinen käyttöaika

on melko lyhyt (500‒1 000 tuntia), on toiminnanharjoittajalle annettu usean

vuoden siirtymäaika raja-arvon saavuttamiseksi.

Lupamääräykset 7‒8. Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason

ohjearvoista on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajami-

en välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alu-

eilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvi-

valenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7–22) ohjearvoa 55 dB eikä yöajan (klo

22–7) ohjearvoa 50 dB. Määräyksessä 7 laitoksen toiminnasta aiheutuvia

yö- ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston pää-

töksen ohjeiden mukaisesti.

Lupahakemukseen sisältyneiden meluselvityksen ja melumittaustulosten

perusteella koko tehdasalueen toiminnoista aiheutuva melu saattaa ylittää

melutason ohjearvoista annetun valtioneuvosten päätöksen (993/1992)

mukaiset päivä- ja yöohjearvot läheisillä asuinalueilla. Voimalaitoksen

osuus koko tehdasalueen melupäästöstä on tehtyjen selvitysten perusteel-

la vähäinen. Voimalaitos on osana M-real Oyj:n Kyron tehdasalueen toi-

minnallista kokonaisuutta velvoitettu osallistumaan jatkossa toteutettavien

selvitysten tekemiseen aiheuttamisperiaatteen mukaisella kustannusosuu-

della. Selvityksien toteuttamisesta määrätään tarvittaessa M-real Oyj:n Ky-

ron paperi- ja kartonkitehtaan toimintaa koskevassa ympäristöluvassa.

41

Lupamääräys 9. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on

teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia

verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittä-

vä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä

energia.

Lupamääräys 10. Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jä-

tettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä

vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa öljyä sisältä-

vät jätteet sekä loisteputket ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja akut

ovat jäteasetuksen 3 a §:n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen ylei-

simpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) tarkoitta-

mia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittämi-

nen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukai-

sessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely

on hyväksytty.

Jätelain 6 §:n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa

siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakir-

jamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta

asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenette-

ly helpottaa valvontaa.

Valtioneuvosto on antanut päätöksen öljyjätehuollosta (101/1997). Päätök-

sen 2 §:n mukaan öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdol-

lista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla ta-

valla järjestettyyn öljyjätehuoltoon. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään en-

sisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Päätöksen tarkoittamia

uudistamiskelpoisia öljyjätteitä ovat muun muassa hydrauliikka-, muuntaja-

ja kompressoriöljyt, prosessilaitteiden voimansiirto- ja vaihteistoöljyt sekä

lämmönsiirtoöljyt ja öljyiset kierrätettävät konepyyhkeet ja käytetyt öljytyn-

nyrit.

Lupamääräys 11. Jätelain 6 §:n mukaan jätehuolto on järjestettävä muun

muassa niin, että jätteistä tai jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa

terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 §:n mukaan jätteet on kerättävä ja

pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudes-

sa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan eh-

käisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tar-

peellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Erilaatuisia ongelma-

jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi,

jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja

se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai hait-

taa.

Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) mukaan

öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä eikä ainetta niin, että siitä voi

aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollolle. Jäteasetuk-

sen 6 §:n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja

42

jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen jär-

jestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.

Lupamääräys 12. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden joutuminen

maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen

saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheut-

taa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle esimerkiksi

maaperän pilaantumisena. Polttoöljyjen ja kemikaalien varastoinnissa ja

käsittelyssä on kiinnitettävä huomiota tiiviisiin suojarakenteisiin sekä vie-

märöintien suojaukseen niin, että mahdollisten häiriötilanteiden aikana

suoja-altaaseen tai lattialle päässeet kemikaalit voidaan kerätä talteen.

Lupamääräys 13. Päästöjä vesiin ja viemäriin koskeva lupamääräys on

annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Muun muassa raskas-

metalleja, happoja, emäksiä tai muita vaarallisia kemikaaleja sisältävien jä-

tevesien johtaminen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmu-

kaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa puhdistamon toimintahäiriön tai vai-

kuttaa puhdistamolietteen koostumukseen tai ominaisuuksiin niin, että sen

jatkokäsittely tai hyödyntäminen vaikeutuu.

Lupamääräykset 14‒19. Häiriötilanteisiin varautumista ja häiriötilanteissa

toimimista koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen eh-

käisemiseksi sekä ympäristönsuojelulain ja LCP-asetuksen poikkeukselli-

sia tilanteita koskevien määräysten noudattamiseksi. Häiriötilanteiden ja

muiden poikkeuksellisten tilanteiden aiheuttamien päästöjen pitämiseksi

mahdollisimman vähäisinä, on toiminnanharjoittajan huolehdittava voima-

laitoksen toiminnan riittävästä valvomisesta ja varaosien saatavuudesta

sekä suoritettava huollot ja kunnostukset ajankohtana, jolloin päästöt ovat

mahdollisimman pienet. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästö-

jen valvonnan toteuttamiseksi.

Lupamääräys 16. Ilmaan johdettavien päästöjen määrään vaikuttavissa

savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteissa luvan saajan on määräyk-

sen 16 mukaisesti palattava normaaliin toimintaa mahdollisimman nopeas-

ti. Koska kombivoimalaitoksessa ja varakattilassa käytetään pääasiallisena

polttoaineena maakaasua, ei häiriötilanteiden aikaisista päästöistä ole ollut

tarpeen antaa yksilöityjä päästömääräyksiä. Häiriötilanteiden aikana käyte-

tään ensisijaisesti polttoaineena maakaasua, jonka ominaispäästöt muihin

polttoaineisiin verrattuna ovat pienet. Kaasuvoimalaitoksen typenoksidi-

päästöjä vähennetään polttoteknisesti (dry-low-NOx-tekniikka). Polttotek-

niikka huomioon ottaen häiriötilanteissa (esimerkiksi ajettaessa vajaatehol-

la lean-lean-ajossa) ei ole arvioitu aiheutuvan sellaisia typenoksidipäästö-

jä, joista aiheutuisi merkittävää ympäristön pilaantumista. Varakattilan

määräystä asetettaessa on arvioitu, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt

aiheuta merkittävää pilaantumista myöskään silloin kun varakattilassa käy-

tetään lyhytaikaisten häiriötilanteiden aikana raskasta polttoöljyä.

Lupamääräys 17. Määräyksen laitteiden käytettävyysaikavaatimuksen 120

tuntiin luetaan tilanteet, jolloin laitteiden toimimattomuus aiheuttaa edellyte-

tyn päästötason ylittymisen. Tällöin käytettävyysaikavaatimukseen ei tar-

43

vitse lukea laitteiden epäkäytettävyystilanteita, joissa lupamääräyksissä

edellytetty päästötaso alitetaan muutoin.

Lupamääräykset 18‒19. Lupamääräykset häiriö- ja poikkeustilanteista ja

niistä ilmoittaminen on tarpeen valvonnan sekä ilmoituksen johdosta mah-

dollisesti annettavien määräysten vuoksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksen toimivallasta määrätä poikkeuksellisista tilanteista on säädetty

ympäristönsuojelulain 64 a §:ssä ja LCP-asetuksen 16 §:ssä.

Lupamääräykset 20‒28. Tarkkailumääräykset ovat tarpeen laitoksen pääs-

töjen selvittämiseksi, päästöraja-arvojen noudattamisen seuraamiseksi,

ympäristönsuojelulain ja LCP-asetuksen noudattamiseksi, raportointivaati-

musten täyttämiseksi sekä valvonnan vuoksi.

Lupamääräys 20. Hakemuksessa esitetty tarkkailusuunnitelma on hyväk-

sytty ja sillä on korvattu aikaisemmin voimassa ollut käyttö- ja päästötark-

kailusuunnitelma. Jatkossa tarkkailusuunnitelman yksityiskohtia voidaan

tarvittaessa muuttaa valvontaviranomaisen päätöksellä.

Lupamääräys 21. Toiminnanharjoittajan esitystä savukaasujen painemitta-

uksesta luopumisesta ei ole hyväksytty, koska kyseessä on LCP-

asetuksen vähimmäisvaatimus, josta ei ole mahdollista myöntää poikkeus-

ta. Maakaasua poltettaessa rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen arviointi ny-

kyisin käytössä olevilla menetelmillä on katsottu riittävän luotettavaksi ta-

vaksi arvioida toiminnassa syntyvät päästöt ja raja-arvojen noudattaminen.

Lupamääräys 24. Savukaasupäästöjen tarkkailun luotettavuuden varmis-

tamiseksi jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet ja -mittausjärjestelmät on

tarkastettava ja kalibroitava määrävälein ulkopuolisen asiantuntijan toimes-

ta standardin SFS-EN 14181 mukaisesti. Standardin mukaiset QAL2-

vertailumittaukset on tehty vuonna 2006, minkä vuoksi ne tulisivat tehtä-

väksi seuraavan kerran viimeistään vuonna 2011, ellei toiminnassa tai mit-

tauslaitteistossa tapahdu muutoksia ennen tätä ajankohtaa. Ulkopuolisten

asiantuntijoiden suorittaman laadunvarmennuksen lisäksi jatkuvatoimisten

päästömittauslaitteiden ja -mittausjärjestelmien käytönaikaisesta laadun-

varmennuksesta on huolehdittava.

Lupamääräys 25. Varakattilan mittausvelvoite on asetettu siten, että jos

voimalaitoksen päästöjä ei mitata jatkuvasti, on laitoksen päästöjä LCP-

asetuksen mukaan mitattava kertaluonteisesti vähintään joka kuudes kuu-

kausi tai niiden määrää on arvioitava ympäristölupaviranomaisen hyväk-

symällä tavalla. Voimalaitoksen polttoaineteholtaan 90 MW:n höyrykattila

on pääasiassa maakaasulla toimiva huippu- ja varakattila, jonka keskimää-

räiseksi käyntiajaksi on ilmoitettu noin 500 h/a. Kahden vuoden välein ta-

pahtuva typenoksidi- ja hiilidioksidimittaus on katsottu riittävän luotettavak-

si tavaksi arvioida varakattilan päästöjä, mikäli niitä ei mitata jatkuvatoimi-

sesti. Varakattilan piipusta on tehty mittausyhde kombivoimalaitoksen

päästömittauslaitteistolle. Jatkuvatoimisella mittauksella voidaan korvata

kertamittaukset, mikäli seuraavissa QAL2-mittauksissa todetaan, että mit-

44

tausjärjestely täyttää standardin SFS-EN 14181 vaatimukset myös varakat-

tilan päästöjen mittaamiselle.

Kertamittauksiin liittyvästä mittausepävarmuuden hyväksyttävyydestä päät-

tää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvontaviran-

omaisena.

Lupamääräys 26. Pappilanjokeen johdettavan jäähdytysveden seurantaa

koskeva määräys on annettu toiminnan päästöjen tarkkailemiseksi. Jääh-

dytysveden määrää tai lämpötilaa ei ole aikaisemmin seurattu jatkuvatoi-

misesti. Tarkkailun perusteella lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä

on mahdollista asettaa tarvittaessa lisämääräyksiä jäähdytysvettä koskien.

Lupamääräys 27. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoitta-

jan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Kerta-

luonteinen melumittaus voimalaitosta lähinnä sijaitsevissa häiriintyvissä

kohteissa, tässä tapauksessa ainakin sekä laitosalueen pohjois- että lou-

naispuolella noin 100 m:n etäisyydellä voimalaitoksesta sijaitsevien asuin-

rakennusten piha-alueilla, on tarpeen annetun määräyksen 7 valvomiseksi

ja melutason toteutumisen varmistamiseksi. Melumittauspisteet on valitta-

va niin, että mittauksissa saatu tulos vastaa voimalaitostoimintojen ainakin

kahdessa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa aiheuttamaa melutasoa

mahdollisimman edustavasti, jotta voidaan todeta voimalaitostoiminnan

vaikutus alueen melutasoon. Suoritettavat melutasomittaukset voidaan

tehdä myös yhteistarkkailuna M-real Oyj:n Kyron paperi- ja kartonkitehtaan

toimintaa koskevien melumittausten kanssa.

Hämeenkyrön paikallinen ilmanlaadun seuranta ei käsitä ilmanlaadun mit-

tauksia. Kun otetaan huomioon, että M-real Oyj:n kombivoimalaitoksen

toiminnasta aiheutuvat ulkoilman typpidioksidipitoisuudet leviämismallin

perusteella ovat suuruusluokaltaan noin 1 % valtioneuvoston päätöksessä

(480/1996) annetuista vuorokausi- ja tuntiohjearvoista, ei tässä vaiheessa

ole tarpeen suorittaa ilmaan johdettavien päästöjen vaikutusten tarkkailua

M-real Oyj:n kaasuvoimalaitoksen osalta.

Lupamääräys 28. Ympäristönsuojelulain 108 §:n ja LCP-asetuksen mu-

kaan muun muassa mittaukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotetta-

vasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Lupamääräykset 29‒30. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset

on annettu valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Jätelain 4 §:n mukaan

kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että

jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Vuosiraporttien avulla seurataan jät-

teiden hyötykäytön edistymistä ja jätemäärien kehittymistä.

Lupamääräys 31. Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa

on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Mää-

räys on tarpeen sen varmistamiseksi, että toiminnan päätyttyä ryhdytään

tarvittaviin toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukai-

sen jätehuollon järjestämiseksi.

45

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUK-

SIIN

Toiminnasta aiheutuvan melun osalta ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa

melua koskevia määräyksiä.

Muutoin hakemuksesta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt

vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista

ilmenevällä tavalla.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

(YSL 28 §)

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi

31.12.2019 mennessä.

Hakemukseen on liitettävä yhteenveto suoritetuista vaikutustarkkailuista,

päästömittauksista ja arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltami-

sesta toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä säädetyt

tiedot soveltuvin osin.

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset:

– Ympäristönsuojelulain mukainen päätös koskien Kyro Power Oy:n Kyrös-

kosken kaasuvoimalaitoksen toimintaa (Länsi-Suomen ympäristölupaviras-

to nro 48/2004/1, 29.6.2004).

– Vaasan hallinto-oikeuden päätös ympäristöluvasta (Länsi-Suomen ympä-

ristölupavirasto nro 48/2004/1, 29.6.2004) tehdystä valituksesta (nro

05/0238/3, 30.6.2005).

– Päätös Kyro Power Oy:n Kyröskosken kaasuvoimalaitoksen ympäristölu-

papäätöksessä (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 48/2004/1,

29.6.2004) edellytetystä selvityksestä, joka koski vedenkäsittelyssä flotaa-

tiolaitoksella muodostuvan rejektin talteenotto- ja käsittelymahdollisuuksia

(Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 22/2005/2, 14.10.2005).

46

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök-

siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami-

sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42,

43, 45, 46, 47, 52, 53, 55, 56, 62, 90, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 5, 16, 18, 19, 30, 37 §

Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 9, 15, 19, 51, 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6, 7, 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja merilii-

kenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)

Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polt-

tolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästö-

jen rajoittamisesta (1017/2002)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on-

gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden

luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaan-

panosta (903/2009) 4 §

Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 §

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista

suoritteista (1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 325 euroa.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallin-

non palvelukeskuksesta Joensuusta.

Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella

annetun ympäristöministeriön asetuksen (1145/2009) aluehallintoviraston

maksuista mukaisesti. Asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta,

jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu tämän

asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Käsit-

telymaksu määräytyy täten ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006)

alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista mukaisesti. Ase-

tuksen maksutaulukon mukaisesti polttoaineteholtaan yli 150 MW:n voima-

47

laitoksen ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suu-

ruus on 10 650 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahake-

muksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mu-

kaisesta maksusta.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös M-real Oyj

PL 20

02020 Metsä

Jäljennös päätöksestä

Hämeenkyrön kunta

Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Hämeenkyrön kunnan terveydensuojeluviranomainen

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoESAVI-367-04.08-

2010 mukaan.

Ilmoitus päätöksestä

Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölu-

pavastuualueen ja Hämeenkyrön kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamal-

la kuulutuksesta Hämeenkyrön Sanomissa.

48

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liitteet Liite 1. Valitusosoitus

Liite 2. M-real Kyron voimalaitoksen tarkkailusuunnitelma (päivätty

20.4.2009)

Pekka Häkkinen

Jaakko Kuisma

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ylitarkas-

taja Jaakko Kuisma.

JK/sl

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen

antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 22.7.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä

vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomai-set kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluvi-ranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koske-

vat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niis-tä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaa-sa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toi-

miteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisem-min toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vali-tuskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimi-tettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää-räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot

käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti-

maksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2

M-real Oyj, M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 2008 –2015

päivitetty 20.4.2009

Alkuperäinen tarkkailuohjelma päiv. 25.2.2005 (Kyro Power Oy)

1. päivitys 6.6.2006 (Kyro Power Oy)

2. päivitys 23.5.2008 (M-real Oyj, M-real Kyro voimalaitos)

3. päivitys 20.1.2009 (M-real Oyj, M-real Kyro voimalaitos) /E-PRTR-komponentit

4. päivitys 20.4.2009 (M-real Oyj, M-real Kyro voimalaitos)

Enwin Oy

Tarja Tamminen

Ari Tamminen

p. 03-2664396

f. 03-2664396

tarja.tamminen@enwin.fi

ari.tamminen@enwin.fi

http://www.enwin.fi

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 2

SISÄLLYS

1. Laitostiedot .................................................................................................................................................... 3 2. Käyttötarkkailu ............................................................................................................................................ 4 3. Päästöraja-arvot - ilmapäästöt .................................................................................................................... 5

4. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu ................................................................................................... 7 4.1 Kombivoimalaitos (kaasuturbiini G7 ja kombikattila K7) ...................................................................... 7 4.2 Varakattila (K6, höyrykattila, 90 MW) ................................................................................................... 8

4.3 Yhteenvetotaulukko M-real Kyro voimalaitoksen ilmapäästömittauksista ............................................. 9

5. Jäähdytys- ja jätevesien määrän ja laadun tarkkailu ............................................................................. 10 6. Jätteiden laadun tarkkailu......................................................................................................................... 10 7. Melupäästöjen tarkkailu ............................................................................................................................ 10

8. Päästöjen ympäristövaikutusten tarkkailu .............................................................................................. 11 8.1 Ilmaan johdettavien päästöjen vaikutusten tarkkailu ............................................................................. 11

8.2 Vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusten tarkkailu ........................................................................ 11 8.3 Meluvaikutusten tarkkailu ..................................................................................................................... 11

9. Päästömittausten laadunvarmennus, tulosten laskenta ja virhearviointi ............................................. 11 9.1 Kiinteästi asennettujen mittalaitteiden laadunvarmistus ........................................................................ 12

9.2 Typenoksidipäästöjen laskenta jatkuvatoimisista mittauksista.............................................................. 15

10. Käyttö- ja päästötietojen kirjanpito ja tallentaminen sekä raportointi viranomaisille .................... 18 10.1 VAHTI-raportointi.............................................................................................................................. 18

10.2 E-PRTR-raportointi............................................................................................................................ 18 10.2.1 M-real Kyro voimalaitoksen E-PRTR-ilmapäästökomponentit ..................................................... 19

10.2.1 Yleistietoa E-PRTR- raportoinnista ............................................................................................... 19 YHTEENVETO YMPÄRISTÖLUVAN VELVOITTEISTA V.2005-2015 ............................................... 23

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 3

1. Laitostiedot

M-real Oyj, M-real Kyro voimalaitoksen perusteho tuotetaan maakaasukombivoimalaitoksessa, jonka

yhteenlaskettu polttoaineteho on 186 MW ja laitoksen käyttötehoalue 50 – 100 %.

Voimalaitokseen kuuluu kaasuturbiinista (kaasuturbiini G7) ja lämmöntalteenottokattilasta (kombikattila K7)

muodostuva kombivoimalaitos sekä varakäytössä oleva höyrykattila (varakattila K6) (Taulukko 1). Kaasuvoi-

malaitoksessa on lisäksi vastapaineturbiini (G4), lauhdeturbiini (G3), apulauhdutin ja höyryakku. Koko

voimalaitoksen yhteenlaskettu polttoaineteho on 276 MW Kaasuturbiinin varapolttoaineena on kevyt polttoöljy

(POK).

Varakattilaa on käytetty keskimäärin 678 h/a neljän vuoden keskiarvona (2004-2007), polttoaineena maakaasu.

K6-varakattilan varapolttoaineena on raskas polttoöljy (POR). Raskasta polttoöljyä on viimeisen 4 vuoden

aikana käytetty hyvin vähän, ainoastaan maakaasun toimituskatkojen aikana. (muutama vrk v. 2006).

Taulukko 1. M-real Kyro voimalaitos

Kombivoimalaitos

Kaasuturbiini

G7

Kombikattila

K7

Varakattila

K6

Pääpolttoaine

(Varapolttoaine)

maakaasu

(POK)

maakaasu

maakaasu

(POR)

Polttoaineteho (MW) 146 40 90

Keskimääräinen

käyntiaika (h/a) 8 300 < 800

Käyttöönottovuosi 1995 1972

Hyötysuhde (%) 70 – 85 80 – 90

M-real Kyro kaasuvoimalaitoksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelma noudattaa ympäristölupapäätöstä LSY-

2001-Y-291 (29.6.2004) sekä sen perusteena olevia säännöksiä ja määräyksiä. Hiilidioksidipäästöt lasketaan

Energiamarkkinaviraston hyväksymän CO2-päästöluvan mukaisesti. Uusi hakemus ympäristölupapäätöksen

lupamääräysten tarkistamiseksi on tehty 31.5.2008.

Yhteyshenkilö: Voimapäällikkö Tero Siltanen, p. 0400-832828, tero.siltanen@m-real.com

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 4

2. Käyttötarkkailu

Voimalaitoksen toimintaa seurataan 24 h/d miehitetyn paikallisvalvomon ATK-perusteisella prosessinohjaus- ja

käytönvalvontajärjestelmällä. Siihen kirjautuvat tiedot laitoksen toiminnasta, tuotetun energian määrästä,

kuormituksen vaihteluista ja käytön taloudellisuudesta sekä hyötysuhteista, polttoaineiden kulutuksista ja

kattiloiden käyntiajoista sekä päästöistä ja mahdollisista häiriöistä.

Polttoaineiden tarkkailu Voimalaitoksessa käytettävien polttoaineiden (maakaasu, raskas ja kevyt polttoöljy) kulutusta seurataan jatkuvatoimisten polttoainemäärämittarien avulla. Kaasuturbiinissa, kombikattilan lisäpoltossa ja varakattilassa käytetty maakaasumäärä mitataan erikseen.

Maakaasun sekä raskaan ja kevyen polttoöljyn laatua seurataan polttoainetoimittajilta saatavien analyysitodis-

tusten perusteella. Gasum Oy toimittaa maakaasun analyysitiedot (kuten lämpöarvo ja metaanipitoisuus) kerran

kuukaudessa. Voimalaitoksessa varapolttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla

enintään 1.00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0.10 painoprosenttia. Raskasöljysäiliö on kunnostettu v. 2004. Kevytöljysäiliö on tyhjä ja tarkastetaan, jos otetaan käyttöön.

Palamisen hyvyys Kombivoimalaitoksen savukaasuista mitataan lämpötila (lt, °C) ja hiilimonoksidipitoisuus (CO, ppm) ja jäännöshappi (O2 %) jatkuvatoimisilla mittareilla. Varakattilan savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti hiilimonoksidi- ja jäännöshappipitoisuus (CO ja O2).

Tehotasot ja käynnistykset Kombivoimalaitoksen ja varakattilan energiamäärät (lämmön ja sähkön) ja käyntiajat kirjautuvat raportointijär-jestelmään. Hetkelliset tehotasot kirjataan valvomopäiväkirjaan. Käynnistykset kirjataan eri polttoainekäytöillä.

Nuohoukset Varakattila nuohotaan höyrynuohouksella aina raskasöljykäytön jälkeen.

Poikkeamakirjanpito

Prosessin seurannan kannalta oleellisten mittausarvojen poikkeaminen normaaliraja-arvoista aiheuttaa

hälytyksen ja tarpeen vaatiessa polttoprosessien pysäytyksen.

Savukaasumittausten (CO, NOx, O2, lt) tulokset siirtyvät voimalaitoksen automaatiojärjestelmään, jossa ne

näkyvät valvomomonitoreissa ja tallentuvat prosessitietokoneelle, joka laskee päästötiedot. Valvomoon tulee

tieto myös mittalaitteiden häiriöistä sekä käynnistysten ja alasajojen aikaisista poikkeamista suhteessa

normaaliin käyttötilanteeseen. M-real Oyj:n Kyron tehtaiden koneiden käyntitiedot tallentuvat myös koneelle.

Ilma- ja jätevesipäästöjen tarkkailu Laitoksen ilma- ja jätevesipäästöjen tarkkailu toteutetaan ympäristölupapäätöksen (LSY-2001-Y-291 (29.6.2004)) ja ns. LCP-asetuksen (N:o 1017/2002) vaatimusten mukaisesti. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset suoritetaan standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä pidetään yksityiskohtaista kirjanpitoa.

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 5

3. Päästöraja-arvot - ilmapäästöt

M-real Kyro voimalaitoksen ent. Kyro Power Oy ympäristölupapäätöksessä (LSY-2001-Y-291 (29.6.2004))

esitetyt ilmapäästöjen raja-arvot 1.1.2008 alkaen on esitetty alla.

Kombivoimalaitoksen (kaasuturbiini G7 ja kombikattila K7) typenoksidipäästöt:

enintään 100 mg NO2/m3(n) kuivaa savukaasua red. 15 %:n O2-pitoisuuteen maakaasua käytettäessä

enintään 200 mg NO2/m3(n) kuivaa savukaasua red. 15 %:n O2-pitoisuuteen kevyttä polttoöljyä käytet-

täessä.

Päästöraja-arvot koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kombivoimalaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita (tehtaan koneet alhaalla) lueta tähän kuuluviksi.

Typenoksidipäästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuo-den yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 % ei ylitä 110% raja-arvosta

90 MW:n höyrykattilan (varakattila K6) typenoksidipäästöt:

enintään 300 mg NO2/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen maakaasua kattilan ainoa-

na polttoaineena käytettäessä,

enintään 450 mg NO2/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen raskasta polttoöljyä kattilan

ainoana polttoaineena käytettäessä

enintään 310 mg NO2/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen maakaasua ja raskasta

polttoöljyä samanaikaisesti kattilan polttoaineina käytettäessä.

Päästöraja-arvot koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita lueta tähän kuuluviksi.

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 6

90 MW:n höyrykattilan (varakattila K6) hiukkaspäästöt:

enintään 5 mg/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen maakaasua kattilan ainoana polttoaineena käytettäessä

enintään 50 mg/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen raskasta polttoöljyä kattilan ainoana polttoaineena käytettäessä

enintään 10 mg/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen raskasta polttoöljyä ja maakaa-sua samanaikaisesti kattilan polttoaineina käytettäessä.

Päästöraja-arvot koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita lueta tähän kuuluviksi.

90 MW:n höyrykattilan (varakattila K6) rikkidioksidipäästöt:

enintään 35 mg SO2/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen maakaasua kattilan ainoana

polttoaineena käytettäessä

enintään 1 700 mg SO2/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen raskasta polttoöljyä

kattilan ainoana polttoaineena käytettäessä

enintään 160 mg SO2/m3(n) kuivaa savukaasua red. 3 %:n O2-pitoisuuteen raskasta polttoöljyä ja

maakaasua samanaikaisesti kattilan polttoaineina käytettäessä.

Päästöraja-arvot koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita lueta tähän kuuluviksi.

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 7

4. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailu

4.1 Kombivoimalaitos (kaasuturbiini G7 ja kombikattila K7)

Jatkuvatoimiset mittaukset kombivoimalaitoksella (kaasuturbiini G7 ja kombikattila K7, yhteensä 186 MW) on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Jatkuvatoimiset mittaukset kombivoimalaitoksella

Mittausparametri Mittaustapa Menetelmä

Jäännöshappipitoisuus O2 kuivista savukaasuista, % sähkökemiallinen kenno

Hiilimonoksidi CO kuivista savukaasuista, ppm Advance Optima URAS 14

Typenoksidit (NOx) kuivista savukaasuista, ppm Advance Optima URAS 14, with SCC-K NO/NO2 converter

Lämpötila tositila, C pt 100

Kombivoimalaitoksen savukaasujen hiilimonoksidi (häkä, CO) ja typenoksidipäästöt (NOx=NO+NO2) mitataan

lämmöntalteenottokattilan jälkeisestä piipusta jatkuvatoimisella IR-analysaattorilla (NDIR, Advance Optima

URAS 14, with SCC-K NO/NO2 converter, toimittaja: ABB). Mittaustulokset (NOx:4mA=0 ppm, 20mA=250

ppm, CO 0-200 ppm) kirjautuvat prosessitietokoneelle (Valmet Damatic), jossa varsinainen päästölaskenta

tapahtuu.

Savukaasun paineen ja vesihöyrypitoisuuden mittausta ei tarvita koska jatkuvatoimiset kaasumaisten aineiden pitoisuusmittaukset tehdään extraktiivisella analysaattorilla kuivatusta savukaasusta (vrt. paineen vaikutus- SFS-EN 14181 Annex F, Table F.1 ja F.2, missä paineen muutoksen vaikutus pitoisuuteen alle 1 % lukemas-sa --> 0 mg/m3). Kaasumaisen komponentin massapäästön laskentaa varten savukaasun määrä saadaan määritettyä kattilataseesta tasalaatuista polttoainetta poltettaessa (maakaasu / öljy).

Jatkuvien mittausten laadunvarmistus noudattaa standardia SFS-EN 14181. Kombivoimalaitoksen polttoproses-

sien ja poistokaasujen seurantaan käytettävät jatkuvatoimiset mittarit (O2, CO, NOx,) kalibroidaan 5. vuoden

välein QAL2 :n mukaisesti sekä jatkuvatoimisen mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso tarkistetaan

vertailumittauksin (AST) kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Käytönaikainen laadunvarmistus

(QAL3) tehdään laitoksen oman instrumenttiasentajan toimesta sekä vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan

toimesta. Laadunvarmistuksesta on lisätietoja kohdassa 9. Kevyen polttoöljyn (<0.1p-% S) käyttö kombivoimalaitoksessa

Kevytpolttoöljykäyttöisen kombivoimalaitoksen päästöjen tarkkailu perustuu jatkuvatoimisen NOx- mittauksen

lisäksi ainetaselaskelmiin (SO2) ja polttoaineen ominaispäästökertoimiin (hiukkaset ja CO2).

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 8

4.2 Varakattila (K6, höyrykattila, 90 MW)

Varakattilan K6 jatkuvatoimiset mittaukset ja menetelmät on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Jatkuvatoimiset mittaukset varakattilalla (90 MW) 1

Mittausparametri Mittaustapa Menetelmä

Hiilimonoksidi CO kuivista savukaasuista, ppm Advance Optima URAS 14

Typenoksidit (NOx) kuivista savukaasuista, ppm Advance Optima URAS 14, with

SCC-K NO/NO2 converter

Jäännöshappipitoisuus O2 kostea O2-% / kuiva O2-%

zirkonium-kenno /sähkökemiallinen kenno

Lämpötila tositila, C pt100 / termoelementti

1HUOM. Vuoden 2006 aikana tehtiin varakattilan savukaasukanavasta lämmitetty näytteenottolinja Advance

Optima URAS 14-analysaattorille, jolloin jäännöshappi, hiilimonoksidi ja typenoksidit (kuivista kaasuista)

voidaan mitata varakattilan käytössä ollessa jatkuvatoimisesti samalla mittarilla kuin tavallisesti kombivoima-

lan savukaasut.

Määräaikaiset mittaukset varakattilalla

Maakaasua käytettäessä höyrykattilan (varakattila K6) typenoksidipäästöt mitataan määräajoin ulkopuolisella

asiantuntijalla. Mittaukset tehdään kahden (2) vuoden välein (viimeisin mittaus 4.10.2007). Ympäristöluvassa

edellytetyt kertamittaukset suoritetaan kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla.

Varakattilan K6 savukaasujen hiukkas- ja typenoksidipitoisuudet on mitattu raskasta polttoöljyä käytettäessä v. 2006 (21.9.2006) ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Luvan mukaisesti, mikäli höyrykattilaa käytetään raskaalla polttoöljyllä yli 500 tuntia vuodessa, suoritetaan mittaukset myös aina ylitysvuotta (>500 h/a) seuraavan vuoden aikana. Raskasöljyä (<1 p-% S) käytettäessä rikkidioksidipäästöt (SO2) lasketaan perustuen ainetaselaskelmiin. Lupamääräyksissä määrättyjä päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, kun minkään kolmesta yksittäismittauksesta koostuvan mittaussarjan tulokset kokonaisepävarmuudet huomioon ottaen eivät ylitä määräyksissä annettuja raja-arvoja (ks. kohta 3). Varakattilan vuosipäästöt lasketaan kertamittauksissa määritettyjen kattilan ominaispäästökertoimien ja polttoaineen kulutustiedon perusteella. Mittaukset tehdään Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. Mittausten laadunvarmistuksesta ja mittausepävarmuuden määrityksestä on lisää kohdassa 9.4.

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 9

4.3 Yhteenvetotaulukko M-real Kyro voimalaitoksen ilmapäästömittauksista

Taulukon 4. päästömittausten aikataulu perustuu M-real Oyj, M-real Kyro voimalaitoksen (ent. Kyro Power Oy) ympäristölupapäätökseen (LSY-2001-Y-291 ,29.6.2004).

Taulukko 4. M-real Kyro:n ilmapäästömittaukset.

Omat on-line mittaukset

v. 2006/ 2007

1 v. välein

2 v. välein

5 v. välein seuraavan kerran POR käytettäessä

>500 h/a käytettäessä varakattilaa POR:lla

Kombivoimalaitos

maakaasu NOx, CO, O2, lt

NOx (QAL2*2006)

NOx (AST**)

NOx (QAL2*)

kevyt polttoöljy (varalla)

O2, lt, NOx, CO

Varakattila K6

maakaasu <800 h/a

O2, lt (NOx, CO)

NOx 2007 NOx (hiukkaset)

raskaspolttoöljy (varalla)

O2, lt (NOx, CO)

NOx, 2006, hiukkaset

NOx, hiukkaset

seuraavana vuonna NOx, hiukkaset

maakaasu+POR (varalla)

O2, lt (NOx, CO)

*jatkuvatoimisen NOx-mittarin kalibrointi QAL2 mukaan (SFS-EN 14181)- v. 2005 ja uusittu v. 2006 - uusi analysaattori **jatkuvatoimisen NOx-mittarin tason tarkistus AST mukaan (SFS-EN 14181)

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 10

5. Jäähdytys- ja jätevesien määrän ja laadun tarkkailu

Vedenvalmistukseen tuleva raakavesimäärä mitataan ja raakavedeksi käytettävän veden lämpötilaa seurataan.

Jäähdytysveden määrä arvioidaan laitemitoitustietojen perusteella. Puhdasvesikanaaliin johdettavien prosessi-

vesien yhteismäärä mitataan M-real Kyron toimesta. M-real Kyron tehtaan jätevedenpuhdistamolle johdetaan voimalaitoksen prosessivedenpuhdistuksessa syntyvät humussuodattimen ja ioninvaihtoyksiköiden regenerointivedet, jotka neutraloidaan ennen johtamista puhdistamolle. Voimalaitoksen jätevesimäärä sisältyy siten M-real Kyro tehtaan jätevesimäärään, joka raportoidaan kokonaisuutena.

6. Jätteiden laadun tarkkailu

Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja kartonkijäte, soveltuvin osin puu- ja

rakennusjätteet sekä metalli- ja rautaromu) kerätään erilleen ja toimitetaan hyödynnettäväksi asianmukaiseen

käsittelyyn Lassila & Tikanoja Oy:lle.

Ongelmajätteet säilytetään niille varatussa keräyspisteessä asianmukaisesti merkityissä astioissa. Ongelmajät-

teet (kuten jäteöljyt ja muut ongelmajätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet) toimitetaan

käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä. Ongelmajätettä luovutettaessa laaditaan

jätteiden siirrosta siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajät-

teistä.

Voimalaitoksen jätteiden raportointi tapahtuu yhdessä koko tehdasalueen jätehuollon raportoinnin

kanssa ( M-real Oyj, M-real Kyro).

7. Melupäästöjen tarkkailu

Voimalaitoksen merkittävimpien ympäristön melutasoon vaikuttavien melulähteiden äänitehotasot (LWA) on

mitattu ympäristöluvan mukaisesti vuonna 2006 samassa laajuudessa kuin vuonna 2002 tehdyssä melupäästö-

kartoituksessa voimalaitoksen normaalissa tuotantotilanteessa.

Mittausraportista esitettiin mitatut melulähteet, mittausajankohdat ja –paikat (mittausetäisyys ja –korkeus) sekä

käytetty mittalaite ja mittausmenetelmä sekä mittaustulosten epävarmuus.

Melumittausten toimitettiin tiedoksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuo-

jeluviranomaiselle.

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 11

8. Päästöjen ympäristövaikutusten tarkkailu

8.1 Ilmaan johdettavien päästöjen vaikutusten tarkkailu

M-real Kyro voimalaitos osallistuu alueella tehtäviin ilmapäästöjen vaikutustarkkailuihin mm. ilmanlaadun mittauksiin tai leviämismallinnuksiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jos sellaisia kunnan alueella tehdään.

8.2 Vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusten tarkkailu

Vesistöön johdettavien päästöjen vaikutustarkkailu kuuluu koko tehtaan tarkkailusuunnitelman piiriin

(M-real Oyj, M-real Kyro).

M-real Oyj, M-real Kyro osallistuu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n suorittamaan Kyrösjär-

ven ja Pappilanjoen vesistön vedenlaadun ja vedenpinnan korkeuden yhteistarkkailuun sekä Pappilanjoen

kalatalouteen liittyvään velvoitetarkkailuun Hämeenkyrön kunnan kanssa.

8.3 Meluvaikutusten tarkkailu

Ekvivalenttimelutaso voimalaitosta lähinnä sijaitsevien asuintalojen ja –kiinteistöjen piha-alueilla on mitattu

kertaluonteisesti vuonna 2006 ja tulokset on toimitettu tiedoksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Hämeen-

kyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Mittaukset suoritettiin ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti.

9. Päästömittausten laadunvarmennus, tulosten laskenta ja virhearviointi

M-real Kyro kombivoimalaitoksen jatkuvatoimisten ilmapäästömittausten laadunvarmennus tehdään kiinteästi

asennettujen päästömittauslaitteiden laadunvarmennustandardin SFS-EN 14181 mukaisesti (QAL 2: 5 vuoden

välein ja AST: 1 vuoden välein).

Höyrykattilan (varakattila K6) kertamittauksena tehtyjen päästömittausten laadunvarmennus tehdään Euroopan standardointikomitean (CEN) standardien tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. Kertamittauksena tehtyjen päästömittausten virhearviointi tehdään ulkopuolisen asiantuntijan toimesta Päästömittausten käsikirjassa, osa 1 1 esitettyjen kaavojen mukaisesti laskemalla eri epävarmuustekijöiden yhdistetty standardiepävarmuus, laajennettu kokonaisepävarmuus 95 % luottamustasolla ja suhteellinen kokonaisepävarmuus (%).

1 Päästömittausten käsikirja, Osat 1-3, VTT2002

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 12

9.1 Kiinteästi asennettujen mittalaitteiden laadunvarmistus

Kiinteästi asennettujen mittalaitteiden laadunvarmistusstandardi (SFS-EN 14181) pohjautuu mm. EU:n suuria

voimalaitoksia koskevaan LCP-direktiiviin (large combustion plants, (2001/80/EC). Kyseinen direktiivi on

otettu käytäntöön Suomessa valtioneuvoston asetuksena N:o 1017/2002 (Valtioneuvoston asetus polttoainete-

holtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästö-

jen rajoittamisesta, ns. ”LCP-asetus”).

Laadunvarmistus on SFS-EN 14181 standardissa jaettu neljään osaan:

QAL 1: Quality check of the measuring procedure = mittausmenetelmän soveltuvuus käyttökohteeseen (SFS-EN-ISO 14956) / laitetoimittaja

QAL 2: Quality assurance of installation = kiinteästi asennetun mittalaitteen (AMS) kalibrointi ja vali-dointi referenssimenetelmän (SRM) avulla

QAL 3: Ongoing quality assurance during operation = käytönaikainen laadunvarmistus

AST: Annual Surveillance Test =vuosittainen valvonta

Standardissa esitetään ne keinot, miten vertailumittauksin osoitetaan laitoksen päästömittalaitteiden toimivan

EU-direktiivin (LCP-asetuksen) esittämien vaatimusten mukaisesti sekä kuinka mittausten laatu varmistetaan

myös vertailumittausten välillä.

Lisäksi noudatetaan seuraavaa julkaisua: ”Kiinteästi asennettujen mittalaitteiden laadunvarmistusstandardi,

Quality Assurance og Automated Measuring Systems, QA of AMS ((EN 14181) ja sen kansallinen tulkinta /

Yhteinen menettelytapa”, Pellikka, T., Puustinen, H. VTT-TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTTR1095807,

14.3.2008.

Vertailumittaukset 5 vuoden välein QAL2:n mukaan

M-real Kyro voimalaitoksen kiinteästi asennetut jatkuvatoimiset mittalaitteet testataan 5. vuoden välein ko.

standardin QAL2-mukaisin vertailumittauksin. Kiinteästi asennetun mittalaitteen kalibrointisuoran määritys

tehdään vertailumittausten avulla. Kalibrointisuoran pitää kattaa kaikki laitoksen normaaliin toimintaan liittyvät

tilanteet, minkä vuoksi vertailumittausten aikana laitosta suositellaan ajettavaksi siten, että pitoisuudet

vaihtelevat niin paljon kuin se käytännössä on mahdollista, kuitenkin normaalin toiminnan puitteissa. Vertailu-

mittauksissa kiinteästi asennetun mittalaitteen (AMS=Automatic Measurement System) mittausdataa verrataan

referenssimenetelmällä (SRM, Standard Reference Method) saatuihin arvoihin.

Vertailumittaukset tehdään vähintään 15 mittausparin (kesto min. a´ 30 min) avulla. Nämä 15 mittausta jaetaan

tasaisesti kolmelle päivälle, jotta vältetään tulosten välillä oleva mahdollinen autokorrelaatio. Kuitenkin, jos

vertailumittauksissa saadaan katettua vain pitoisuusalue, joka on paljon pienempi kuin päästöraja-arvo, voidaan

kalibrointifunktion toimivuus päästöraja-arvopitoisuudessa testata referenssikaasuseoksilla (esim. 5 mittaparia

referenssikaasuilla). Referenssimenetelmällä saadut arvot ilmoitetaan aina samassa tilassa kuin AMS:n

korjaamattomat tulokset ilmoitetaan ja näiden arvojen avulla muodostetaan kalibrointisuora.

Vertailumittausten avulla määritetään AMS:lle kalibrointifunktio:

yi = α + βxi (1)

yi = AMS:n kalibroitu pitoisuusarvo (=SRM)

α = kalibrointifunktion y-akselin leikkauspiste

β = kulmakerroin

xi = AMS:llä mitattu pitoisuus

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 13

Kalibrointifunktion avulla lasketaan uudet kalibroidut arvot AMS:lle. Nämä arvot muunnetaan vaadittuihin

olosuhteisiin (esim.0 °C, 1013 mbar, 15 % O2, kuiva kaasu) käyttäen AMS:n omaa mittausdataa (lämpötila,

happipitoisuus). Vesihöyrypitoisuutta ei tarvitse mitata, jos jatkuvatoiminen päästömittari mittaa pitoisuutta

kuivissa kaasuissa.

Asetuksessa ilmoitettu vaatimus mittausepävarmuudelle (esim. NOx 20 %) muutetaan keskihajonnaksi, σ0,

seuraavan kaavan avulla:

σ0 = p * ELV/1,96 (2)

missä p = mittausten sallittu epävarmuus (typen oksideille NOx 20 %)

ELV = päivittäinen päästöraja-arvo (emission limit value)

Normalisoitujen SRM- ja AMS-pitoisuusmittaparien keskihajontoja verrataan direktiivissä esitettyihin

vaatimuksiin:

SD < σ0kv (3)

missä SD = mittaparien välinen keskihajonta

σ0 = asetuksen vaatimus mittauksen epävarmuudelle, keskihajontana ilmaistuna

kv = testikerroin (n=15, kv=0.9761)

Yhteenvetona voidaan todeta, että ensin laite kalibroidaan vertailumittausten avulla ja sitten tutkitaan saman

datajoukon avulla, täyttyvätkö tulosten vaihtelulle asetetut ehdot. Standardin mukaisen laskennan avulla

saadaan selville täyttääkö mittalaite mittauksille asetetut vaatimukset.

Jatkuvien typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus 95 %:n luottamusvälillä saa olla enintään 20 %

typenoksidipäästöjen raja-arvosta. Raja-arvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvot määritetään

hyväksyttävistä mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista vähentämällä niistä mittaustuloksen 95

%:n luotettavuutta kuvaava osuus raja-arvon pitoisuudesta laskettuna. Yhden mittaustuloksen 95 %:n luotetta-

vuutta kuvaava osuus on typenoksideille enintään 20 % päästöjen raja-arvosta.

Kaikki mittaukset, näytteidenotto, analysointi, automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät

vertailumittaukset ja jatkuvatoimisten mittauslaitteiden laadunvarmennus suoritetaan Euroopan standardointi-

komitean (CEN) standardien tai niiden puuttuessa ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainväli-

sen yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti.

QAL2 mittaukset tehtiin vuonna 2005 ja uusittiin vuonna 2006 uuden analysaattorin asennuksen jälkeen ja sen

jälkeen standardin mukaisesti 5 vuoden välein. Seuraavan kerran QAL2 tehdään 2011, jos vuosittainen AST on

standardin mukaisesti hyväksyttävissä.

Käytönaikainen laadunvarmistus (QAL3) Käytönaikainen jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmistus (QAL3) tehdään nollatason ja alueen kalibroinnil-la (zero and span characteristics) laitoksen instrumentoinnin kunnossapito-ohjelman mukaisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta keskimäärin kerran vuodessa. Sen lisäksi laite itse tarkistaa nolla-tason ja alueen automaattisesti kerran viikossa.

Saadut tulokset syötetään ns. CUSUM korttiin (Cumulative Sum, kumulatiivinen kontrolliseuranta taulukko).

Siinä otetaan huomioon analysaattorin edelliset kalibroinnit, sekä laitevalmistajan (QAL 1) määrittelemiä

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 14

arvoja, joiden perusteella CUSUM kortista saadaan tieto, pitääkö analysaattoria säätää ja kuinka paljon.

CUSUM korttien käytöllä voidaan parantaa analysaattorin käytettävyyttä ja ennakoida huoltojen tarvetta.

Kalibroinnilla tarkoitetaan toimenpidettä, jonka avulla tunnetuissa olosuhteissa saadaan selville mittausjärjes-

telmän näyttämien arvojen ja mitattavien suureiden todellisten arvojen välinen yhteys. Kalibrointi käsitteenä ei

sisällä laitteen säätöä. Analysaattorin QAL 1 raportti on tarkkailusuunnitelman liitteenä, Liite 1 (Liite on poistettu ympäristölupapää-töksen liitteenä olevasta tarkkailusuunnitelmasta) Vuosittainen valvonta (Annual Surveillance Test, AST) Ulkopuolinen asiantuntija tekee lisäksi vuosittaiset vertailumittaukset (5 mittaparia, AST). Vuosittain tehtävän vertailumittauksen kalibrointisuoraa ei syötetä laitoksen laskentaohjelmiin, vaan sillä ainoastaan tarkistetaan, että edellinen laajoissa vertailumittauksissa tehty kalibrointisuora on edelleen voimassa. Jos näin ei ole, selvitetään ja korjataan poikkeamien syyt sekä tehdään uudet laajat vertailumittaukset QAL 2:n mukaisesti. Vuosittaisessa laadunvarmistuksessa tarkastetaan mm. seuraavat mittauksiin liittyvät asiat:

Näytteenottolinja

Mittalaite – dokumentointi – linjojen vuototestit – huollot – häiriötestit (kuivat kaasuseokset) – vasteaika – nolla- ja kalibrointipisteen siirtymät

Evaluoinnista kirjoitetaan vuosittain raportti, josta edellä mainittujen asioiden tarkastuksen tulos käy ilmi.

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 15

9.2 Typenoksidipäästöjen laskenta jatkuvatoimisista mittauksista

Kombivoimalaitoksen typenoksidipäästöjen v. 2008 alusta voimaan tulevia pitoisuusraja-arvoja (ks. kohta 3) katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 % ei ylitä 110 % raja-arvosta. NOx-mittaustulokset (ppm, kuiva) kirjautuvat minuutin välein prosessitietokoneelle, joka laskee savukaasujen typenoksidipitoisuuden tuntikeskiarvot, vuorokausikeskiarvot, 48 tunnin keskiarvot ja kalenterikuukauden keskiarvot pitoisuuksina (mgNO2/m

3n) kuivaa kaasua redusoituna 15 % O2-pitoisuuteen. Raja-arvot koskevat vain normaalia käyttötilannetta, joten häiriötilanteet, kuten ylös- ja alasajot, tehtaan koneiden alasajot sekä seisokkipäivät poistetaan raja-arvolaskennasta (=häiriökriteerit). Analysaattori pidetään aina NOx-moodissa, jolloin se mittaa sekä NO että NO2-pitoisuudet savukaasus-ta ppm-pitoisuutena (kuiva savukaasu). Muunnos ppm-pitoisuudesta mg/m3n 15 % O2 tilaan:

)21(

)1521(*

4.22

46*2

2

)2%15(

3/

mitattuOmitattuNOxmitattuNO ppm

O

nmmg

missä: mg/m3mitattuNO2(15%O2)=mitattuNOx-pitoisuus typpidioksidina mg/m3n (NO2) redusoituna 15 % O2 ppmmitattuNOx= analysaattorin mittaama NOx-pitoisuus ppm-pitoisuutena (tilavuusosuuksina, kuiva) mitattu O2= savukaasun happipitoisuus (%) kuivissa kaasuissa 46= typpidioksidin molekyylipaino (g/mol) ja 22.4= ideaalikaasun moolitilavuus (l/mol), NTP

Raja-arvoon verrattavat tunti- ja vuorokausikeskiarvot määritetään hyväksyttävistä mitatuista tuntikeskiarvoista

vähentämällä niistä mittaustuloksen 95 %:n luotettavuutta kuvaava osuus raja-arvon pitoisuudesta laskettuna.

Yhden mittaustuloksen 95 %:n luotettavuutta kuvaava osuus on typenoksideille enintään 20 % päästöjen raja-

arvosta.

Raja-arvoon verrattava laskenta kaavoina :

Tuntikeskiarvo:

arvostarajakah

nmmg mitattuNO %20NO)..1(2

3/

(1hka).2

mg/m3n

missä: mg/m3

NO2(1hka). = NO2-pitoisuuden tuntikeskiarvo mg/m3n, red. 15 % O2

mg/m3mitattuNO2(1hka). =mitattu NO2-pitoisuuden tuntikeskiarvo mg/m

3n, red. 15 % O2

-20% raja-arvosta on:

maakaasupoltossa 20 %:ia raja-arvosta 100 mg/m3n -20 mg/m

3n

POK poltettaessa 20 % raja-arvosta 200 mg/m3n -40 mg/m

3n

Vuorokausikeskiarvot:

h

kah

nmmg

N

NOhyväksytyt)..1(2

3/

(24hka).2

mg/m3n NO

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 16

missä: hyväksytytmg/m3nNO2(1h.ka).= Hyväksytyt normaaliajotilanteen tuntikeskiarvopitoisuudet Nh= hyväksyttyjen tuntikeskiarvojen lukumäärä vuorokaudessa, Nh= (24 h-(häiriö/poikkeuspäästötunnit)). Hylättyjä tunteja (poikkeus/häiriötilanteesta aiheutuvia) ei saisi olla enempää kuin 3, muuten vuorokausikeskiarvo on hylättävä. 48 h keskiarvo eli kahden edellisen hyväksytyn vuorokauden keskiarvopitoisuus:

2

2NO

.).24(2

3/

(48hka).2

mg/m3n hka

nmmg NOvrkyväksyttyäedellistäh

missä:

(48hka).2

mg/m3n NO =typenoksidipitoisuuden 48 hyväksytyn tunnin keskiarvo (mg/m3n, red. 15 % O2 )

2edellistähyväksyttyävrkmg/m3n

NO2(24hka). = kaksi edellistä hyväksyttyä vuorokausikeskiarvoa (välissä voi olla

esim. ylösajo/alasajo/häiriötuntien takia hylätty vuorokausi eli hylätty laskennasta tietyin häiriökriteerein).

Vuoden kaikista hyväksytyistä 48 tunnin keskiarvoista 95 % ei saa ylittää 110 % raja-arvosta

maakaasulla 110 mg/m3n, 15 %O2

kevyellä polttoöljyllä 220 mg/m3n, 15 %O2

48h keskiarvona sovelletaan kahden vuorokauden keskiarvoa, alkaen klo 00:00.

Kalenterikuukauden keskiarvo: Kalenterikuukauden hyväksytyistä raja-arvoon verrannollisista tuntikeskiar-

voista lasketaan kuukauden keskiarvopitoisuus

h

kk

kah

nmmg

N

NOyväksytytkuukaudenh)..1(2

3/

ka).(kk 2

mg/m3n NO

missä:

kuukaudenhyväksytytmg/m3n

NO2(1h.ka). =Kalenterikuukauden hyväksytyt normaaliajon tuntipitoisuudet kk

Nh =kalenterikuukauden hyväksyttyjen raja-arvoon verrannollisten tuntikeskiarvojen lukumäärä

Kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei saa ylittää raja-arvoja

maakaasulla 100 mg/m3n, 15 % O2

kevyellä polttoöljyllä 200 mg/m3n, 15 %O2

Jos kombivoimalaitoksessa käytetään varapolttoainetta (kevyt polttoöljy) maakaasun sijasta osan aikaa

kalenterikuukaudessa määritetään laitoksen päästöraja-arvo eri polttoaineiden painotettujen päästöraja-arvojen

summana. Painotetut päästöraja-arvot lasketaan siten, että kunkin polttoaineen antama teho kerrotaan

vastaavalla päästöraja-arvolla ja näin saatu tulo jaetaan kaikkien käytettävien polttoaineiden antamien

tehojen summalla.

Ominaispäästöä (mg/MJ) laskettaessa päästöyksikköjen muuntokertoimena käytetään kerrointa 0.85

m3(n)/MJ, tai laitoksen kattilataseesta laskettua savukaasumäärää suhteessa polttoaineen kulutukseen.

Muuntokerroin vastaa maakaasun poltossa syntyvää ominaiskaasumäärä 15 % jäännöshappipitoisuudessa.

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 17

Muunnos ominaispäästöksi mg/MJ:

MJnmNOMJmg O

nmmg

NO /385.0*2/ )2%15(

3/

)2(

missä: 0.85 m3n/MJ= Maakaasun polton kuivan ominaissavukaasumäärän kerroin 15 % O2-pitoisuudessa2, tai kattilataseesta laskettu kuiva ominaissavukaasumäärä kulutettua polttoaineen energiayksikköä kohti

Typenoksidien massapäästö (kgNO2/h) lasketaan: =pitoisuus(mg/m3n)*savukaasun virtaus(kg/s) / savukaasun tiheys(kg/m3n)*3600/1000000

10000003600*.**/ 3//

2

3/

2 nmkg

savuk

skgnmmg QNOhkgNO

missä: kgNO2/h= massapäästö tunnissa typpidioksidina (kg/h) mg/m3NO2=mitattuNOx-pitoisuus mg/m3n typpidioksidina (NO2) kg/sQsavuk.= savukaasun virtaus kattilataseesta (kg/s) kg/m3nς=savukaasun tiheys, 1.27 kg/m3n Tai vaihtoehtoisesti massapäästö (kg/h) voidaan laskea ed. m. ominaispäästöstä:

000001.0*)/2(*)/3(*)3/(/2 MJmgNOhnmrtausmaakaasuvinmMJlämpöarvohkgNO

missä: maakaasun lämpöarvo 36 MJ/m3n Mittaustuloksista lasketaan prosessikoneella kuukausittaiset päästöt (tnNO2/kk).

2 Jalovaara J et al, Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa, Suomen ympäristö 649, Suomen

ympäristökeskus, Hki 2003 p. 126 / Taulukko 26. Päästöyksiköiden muuntokertoimet

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 18

10. Käyttö- ja päästötietojen kirjanpito ja tallentaminen sekä raportointi viranomaisille

M-real Oyj:n M-real Kyro voimalaitoksen toiminnasta ja toiminnan valvonnasta, laitoksen tuotannosta ja

käyntiajoista, energian- ja vedenkäytöstä, käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrästä ja laadusta sekä

päästöistä ilmaan, veteen ja viemäriin sekä häiriötilanteista pidetään kirjaa. Kirjanpito koskee käyttö-, päästö- ja

vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia sekä mittalaitteiden laadunvarmennusta ja

kalibrointeja. Kirjanpito säilytetään vähintään viisi vuotta raportoinnin jälkeen.

10.1 VAHTI-raportointi

M-real Kyro voimalaitos raportoi vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja

Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskevan raportin (VAHTI-

raportointi), josta käyvät ilmi muun muassa ainakin seuraavat M-real Kyro:n kaasuvoimalaitosta koskevat

tiedot:

Voimalaitoksen tuotantotiedot (GWh/kk, sähkö, lämpö ja höyry)

Laitoksen sisään syötetyn energian vuosittainen kokonaismäärä (TJ/a) polttoaineittain luokiteltuna

Kaasuturbiinin, lisäpolton ja varakattilan käyntiajat (h/kk, h/a)

Polttoaineiden rikkipitoisuus, lämpöarvot ja muut laatutiedot

Polttoaineiden kulutustiedot (t/a, m3/a)

Vedenkulutus

Kemikaalien käyttömäärät

Mitatut ja/tai laskennalliset päästöt edellä esitetyn mukaisesti laitoksen ympäristöluvan mukaan pitoi-suusraja-arvoihin verrannollisina arvoina ja vuosipäästöinä (kg/a)

o kattilakohtaisesti eriteltyinä o päästöjen vertailu lupamääräyksiin ja asetuksen (VNA 1017/2002) vaatimuksiin (raja-arvoihin) o päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät o arvio tulosten edustavuudesta

Lisäksi raportoidaan voimalaitoksen E-PRTR-ilmapäästökomponentit – ks. kohta 10.2

Vuosiraportissa esitetään yhteenveto jatkuvista mittauksista ja niiden laadunvarmennuksesta, mittausten

luotettavuudesta, toiminta-ajoista ja mahdollisista häiriöistä sekä huolloista.

Raportissa esitetään tiedot suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä

häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, ajankohta, kestoaika ja arvio päästöistä ilmaan, viemäriin, vesiin tai

maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetuista toimenpiteistä sisältäen myös toimenpiteet

vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiksi) sekä tiedot voimalaitokselle tehdyistä valituksista.

Vuosiraportin yhteydessä ilmoitetaan myös laitoksessa ja sen toiminnassa toteutetuista ja suunnitteilla olevista

muutoksista.

10.2 E-PRTR-raportointi

M-real Kyro voimalaitos raportoi vuosittain VAHTI-raportoinnin yhteydessä voimalaitoksen E-PRTR-ilmapäästökomponentit. M-real Kyro voimalaitoksen jätevedet johdetaan M-real Kyron tehtaan jätevedenpuhdistamolle. M-real Kyro raportoi koko laitoskokonaisuuden jätevesikuormituksen (nettokuormitus= ainoastaan prosesseista

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 19

aiheutuvien päästöjen nettolisäys vesistöön raportoidaan) sekä laitoskokonaisuuden jätteet sekä tehtaan omat ilmapäästöt. Tarvittaessa viranomainen laskee erillisilmoituksista yhteenlasketut laitoskokonaisuuden päästöt (M-real Oyj, Kyro laitoskokonaisuus).

10.2.1 M-real Kyro voimalaitoksen E-PRTR-ilmapäästökomponentit

Taulukossa 5. sivulla 22. on nykytiedon mukaiset M-real Kyro voimalaitoksen raportoitavat E-PRTR-komponentit. Raportointi perustuu joko jatkuvatoimiseen mittaukseen (M) tai laskentaan (C). Laskennassa käytetään yleisiä kirjallisuudessa esitettyjä ominaispäästöpäästökertoimia (esim. www.ymparisto.fi) tai laitoksella kertamittauksin määritettyjä laitoskohtaisia ominaispäästökertoimia. Huom.

Toiminnanharjoittaja raportoi kaikki päästöt VAHTIIN, myös häiriöpäästöt ja kynnysarvon alittavat päästöt. Viranomainen raportoi kynnysarvon ylittävät määrät E-PRTR-rekisteriin.

Päästökertoimia käytettäessä tulee vuosittain tarkistaa, onko yleisissä kertoimissa tapahtunut muutok-sia: www.ymparisto.fi > Yritykset ja yhteisöt > Päästöt > Päästötiedon tuottaminen ja ilmoittaminen päästörekistereihin (PRTR) > Aineistoa päästöjen määrittämiseen> Energiantuotannon aineistoa

Maakaasupoltossa raportoitavat komponentit on taulukossa 5 lihavoituna (NOx, CO2, CO, N2O, CH4, NMVOC). Varapolttoainetta (POK/POR) käytettäessä raportointi riippuu siitä, kuinka suuri on ko. varapolttoai-neen osuus laitoksen kokonaistuotannosta. Jos käyttö on ollut hyvin satunnaista voi kysymykseen tulla mm. raskasmetallien, PCDD/DF- ja PAH-yhdisteiden osalta raportointi: ND=not detected (alle havaintorajan). Raportoinnissa noudatetaan mm. seuraavien julkaisujen ohjeita:

Euroopan komissio, Eurooppalaisen PRTR-rekisterin toteuttamista koskeva opas, 31.5.2006

Saarinen et al., Metsäteollisuuden päästöjen raportointi Euroopan päästö- ja siirtorekisteriin, Ympäris-töministeriön raportteja 13/2007

Päästötiedon tuottamismenetelmät – Energiantuotanto, Suomen ympäristö, SYKE päiv. 6.10.2005

Päästökerrointaulukot. - Aineisto löytyy valtion ympäristöhallinnon sivuilta: www.ymparisto.fi > Yritykset ja yhteisöt > Päästöt > Päästötiedon tuottaminen ja ilmoittaminen päästörekistereihin (PRTR) > Aineis-toa päästöjen määrittämiseen> Energiantuotannon aineistoa

10.2.1 Yleistietoa E-PRTR- raportoinnista

Euroopan päästö- ja siirtorekisteristä (E-PRTR = European Pollutant Release and Transfer Register) on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 18.1.2006 (EY 166/2006). Rekisteri on jatkoa Euroopan päästörekisterille (EPER, European Pollutant Emission Register), johon laitoskohtaisia päästötietoja on raportoitu vuosien 2001 ja 2004 ilma- ja vesipäästöistä (http://www.eper.cec.eu.int). E-PRTR-rekisteri tulee sisältämään laitosten tai laitoskokonaisuuksien tietoja päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään, tietoja käsiteltäväksi toimitetun jäteveden sisältämistä epäpuhtauksista sekä tietoja käsiteltäviksi tai loppusijoitukseen toimitetuista jätteistä. Ensimmäinen toiminnanharjoittajia koskeva raportointivuosi on v. 2007, jonka tiedot tulee raportoida viranomaisille 2/2008. Euroopan PRTR-rekisteriin viranomaiset raportoivat kynnysarvot ylittävät päästöt ensimmäisen kerran 6/2009 mennessä. Jatkossa raportointi tapahtuu vuosittain. E-PRTR-asetus koskee 91 epäpuhtautta, joista ilmaan johdettavia on 60, veteen johdettavia 71 ja maaperään päästöinä raportoitavia 61. Lisäksi E-PRTR-rekisteriin ilmoitetaan tiedot käsiteltäviksi tai loppusijoitukseen toimitetuista jätteistä. E-PRTR-raportointi käsittää sekä normaalitoiminnan että häiriötilantei-den päästöt yhteensä. Kaaviossa 1. on Raportoinnin vaiheet ja taulukossa 6. on yleiskuvaus E-PRTR-raportoinnista kaikkien epäpuhtauksien osalta (ilma, vesi,maa,).

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 20

Kaavio 1. Raportoinnin vaiheet

Taulukko 6. E-PRTR-raportoinnin yleiskuvaus.

Päästöt Määrä 1 M/C/E 3 Mene-

tel-

mä4

ilmaan kg/year2 x x

veteen kg/year2 x x

maahan kg/year2 x x

Siirrot: Määrä 1 M/C/E 3 Mene-

tel-

mä4

Jätteen hyöty-

käyttäjän tai hävittäjän nimi ja

osoite

Jätteen vastaan-

otto-laitoksen nimi ja

osoite

Jäteveden

epäpuhtaudet:5

kg/year 2

x x

Tavanomainen

jäte:

poisto (D) t/year x x

hyötykäyttö (R) t/year x x

Ongelmajäte

maan sisällä:

poisto(D) t/year x x

hyötykäyttö (R) t/year x x

Ongelmajäte

ulkomaille:

poisto (D) t/year x x x x

hyötykäyttö (R) t/year x x x x 1)

Määrät ovat kokonaismääriä kaikista päästöistä tai siirroista (tavanomaiset , ei-tavanomaiset ja häiriötilanteet sekä onnettomuuspäästöt)

2) Kokonaismäärä jokaisesta epäpuhtaudesta. Lisäksi onnettomuuspäästöosuus raportoidaan myös erikseen milloin

mahdollista. 3)

Ilmoitetaan perustuuko annettu tieto mittaukseen (M), laskentaan © vai arvioon (E).

Vie tiedot VAHTI-järjestelmään

Viranomainen raportoi kynnysarvon ylittävät tiedot E-

PRTR-rekisteriin

Valitse raportoitavat päästökomponentit

Valitse päästötiedon tuottamismenetelmä

mittaus (M ), laskenta (C ), arviointi (E )

Jos ympäristölupapäätöksessä on määrätty

jatkuvatoimiset päästömittaukset, on päästöjen määritys

perustuttava näihin mittauksiin

Raportoi NR, jos päästö ei ole relevantti

Jos päästö on alle määritysrajan, raportoi ND

Määritä relevantit päästöt [kg/a] kolmen merkitsevän

numeron tarkkuudella ja ilmoita määritysmenetelmä

(M/C/E) ja sen kuvaus

Määrittele toiminnot, joiden päästöt raportoidaan

Laitoskokonaisuuden osalta kaikkien kattiloiden päästöt

raportoidaan erikseen, myös alle 50 MW:n kattiloiden

päästöt

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 21

4) Ilmoitetaan menetelmä, millä ilmoitettu M, C, tai E tieto on aikaansaatu. CEN-standardoidut menetelmät tai muu,

mikä. Menetelmistä ja niiden ilmoittamisesta lisätietoa: Guidance Document for the implementation of the European

PRTR, 31 May 2006 5)

Laitosalueen ulkopuolelle jätevedenkäsittelyyn toimitetun jäteveden sisältämät epäpuhtaudet komponenteittain

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009 22

Taulukko 5. M-real Kyro Power Oy:n raportoi seuraavat ilmapäästökomponentit E-PRTR-rekisteriin (nykytiedon mukaan 1/2009)

Päästö

Kaasuturbiini+ kombikattila Varakattila Yleisiä ominaispäästökertoimia

maakaasulle ja öljylle Kynnysarvo

kg/vuosi

Typen oksidit (NOx) M

Jatkuvatoiminen mittaus Jatkuvatoiminen mittaus - 100 000

Hiilidioksidi (CO2) C/M

Polttoaineen kulutus+ kerroin Polttoaineen kulutus+ kerroin sama kuin päästökaupassa / Energiamarkkinavirasto

100 milj.

Hiilimonoksidi (CO) M

Jatkuvatoiminen mittaus Jatkuvatoiminen mittaus kaasuturbiini: 20 mg/MJ poltinpoltto/ kaasu ja öljy: 20 mg/MJ

500 000

Dityppioksidi eli Typpioksiduuli (N2O) C

yleiskerroin tai laitoksen ominaispäästökerroin

yleiskerroin kaasuturbiini: 1 mg/MJ poltinpoltto/kaasu: 0.1 mg/MJ Poltinpoltto/öljy:1 mg/MJ

10 000

Metaani (CH4) C

yleiskerroin tai laitoksen ominaispäästökerroin

yleiskerroin kaasuturbiini/kaasu: 3 mg/MJ kaasuturbiini/öljy: 8 mg/MJ poltinpoltto/kaasu ja öljy: 1 mg/MJ

100 000

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pl. metaani (NMVOC)

C yleiskerroin tai laitoksen ominaispäästökerroin

yleiskerroin maakaasu: 2 mg/MJ POK: 3 mg/MJ POR: 2 mg/MJ

100 000

1Rikin oksidit

(SOx) C/M

1kun kaasuturbiinissa POK

Polttoaineen kulutus+ kerroin kun varakattilassa POR Polttoaineen kulutus+ kerroin

polttoaineen rikkipitoisuus ja polttoaineen kulutus

150 000

1Hiukkaset

(PM10) M/C

1kun kaasuturbiinissa POK kun varakattilassa POR laitoskohtainen ominaispäästöker-

roin päästömittauksista

50 000

1PAH-yhdisteet

C/E 1kun kaasuturbiinissa POK kun varakattilassa POR POK ja POR: 0.12 g/t tai 2.8 g/TJ

tai ND 50

1 PCDD/PCDF-yhdisteet

C/E

1kun kaasuturbiinissa POK kun varakattilassa POR POK: 0.0005 mg I-Teq/TJ

POR:0.0004 mg I-Teq/TJ tai ND

0.0001 kg I-Teq/a

1Raskasmetallit (As, Cd,

Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) C/E

jos varakattilassa POR käytössä pitkän aikaa

raskasmetallien päästökertoimet POR: www.ymparisto.fi tai ND

Muut PRTR_ilmakomponentit

ND=not detected / NR=not relevant

ND=not detected / NR=not relevant

1vain, jos poltetaan öljyä (POK/POR)- varapolttoaine

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009

YHTEENVETO YMPÄRISTÖLUVAN VELVOITTEISTA V.2005-2015 V. 2005

Päästömittaukset o QAL2, maakaasu / kombivoimalaitos; (NOx,) 6/2005 o Kertamittaukset, maakaasu / varakattila, (NOx, Hiukkaset)

Ympäristöluvan mukainen päästölaskenta laitoksen järjestelmään

Vesistön laatu- ja kalatalousvelvoitetarkkailu / KVVY

Flotaatiolaitoksen rejektin käsittelyvaihtoehtojen selvitys 1/2005

Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Pirkanmaan ympäristökeskukselle 2/2005

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2005 V.2006

Melupäästömittaukset ja ympäristömelumittaukset 12/2006

Päästömittaukset o QAL2, maakaasu / kombivoimalaitos; (NOx, 6/2006) / UUSI ANALYSAATTORI

Vesistön laatu- ja kalatalousvelvoitetarkkailu / KVVY

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2006 V.2007

Päästömittaukset o AST, vuosittainen valvontamittaus (NOx) / kombivoimalaitos o Kertamittaukset, maakaasu/varakattila (NOx)

Vesistön laatu- ja kalatalousvelvoitetarkkailu / KVVY

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2007 V.2008

v. 2008 uusien päästöraja-arvojen mukainen tarkkailu ja laskenta laitoksen järjestelmässä

Päästömittaukset o AST, vuosittainen valvontamittaus (NOx) / kombivoimalaitos

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2008

Lupamääräysten tarkistamista varten hakemus 31.5.2008 mennessä Länsi-Suomen ympä-ristölupavirastoon

Tarkkailusuunnitelman päivitys 5/2008 Pirkanmaan ympäristökeskukselle V. 2009

Päästömittaukset o AST, vuosittainen valvontamittaus (NOx) / kombivoimalaitos o Kertamittaukset, maakaasu/varakattila (NOx)

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2009

V.2010

Päästömittaukset o AST, vuosittainen valvontamittaus (NOx) / kombivoimalaitos o Kertamittaukset, maakaasu/varakattila (hiukkaset, 5 v. välein luvassa)

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2010

M-real Kyro voimalaitos Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma 04/2009

V.2011

Päästömittaukset o QAL2, maakaasu / kombivoimalaitos; (NOx, 5 v. välein) o Kertamittaukset, maakaasu/varakattila (NOx)

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2011 V.2012

Päästömittaukset o AST, vuosittainen valvontamittaus (NOx) / kombivoimalaitos

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2012 V. 2013

Päästömittaukset o AST, vuosittainen valvontamittaus (NOx) / kombivoimalaitos o Kertamittaukset, maakaasu/varakattila (NOx)

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2013 V. 2014

Päästömittaukset o AST, vuosittainen valvontamittaus (NOx) / kombivoimalaitos

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2014 V. 2015

Päästömittaukset o AST, vuosittainen valvontamittaus (NOx) / kombivoimalaitos o Kertamittaukset, maakaasu/varakattila (NOx, hiukkaset?)

Vuosi-ilmoitus VAHTI-järjestelmään 2/2015 *Huom. Varakattilan NOx- ja hiukkaspäästöt tulee mitata seuraavana vuonna, jos raskasöljyn

käyttöaika >500 h/a .