suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Kolmossija ei ole häpeä | 3

5/2013

Pienet pulassaLähes 26 prosenttia yrityksistä

teki viime vuonna tappiota. Mikroyritykset putosivat

muiden yritysten kelkasta.

ravistajat:RaKentaja PistÄÄ alaa Ruotuun | 14 – 15

uutiset:VilunKiPeli heRÄtti KamPaajat | 6

Kasva!Yrityksen pitää kasvaa.

Jos jämähtää paikalleen, tulee äkkiä alas.

Pertti Oksa

uutiset:talousaPuun jÄRKeVÄ malli | 6

4–5 – 1

– 2

- 3

– 4

– 5

– 6

– 7

– 8

– 9

– 10

– 11

– 12

VaiKea Vuosi Yritykset, joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Vertailu 2012 vs. 2011.

Liikevaihto

LiiketuLos

-7,5 % -12,5 %

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

lähde: Bisnode

Prosenttia

ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI!www.yrittajapaivat.fi

Henkka HyppönenEsko Valtaoja

Inka Henelius

Olli Rehn

Ku

va:

Eu

roop

an k

omis

sio

Jaajo Linnonmaa

Lappeenranta 18.–20.10.2013

YRittÄJÄsaNoMat • 5/20132

Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013.

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (autoveroton suositushinta 29.170 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 166 g/km 3.102,59 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 166–186 g/km ja EU-yh-distetty kulutus 6,3–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. *Koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 15.5.–30.6.2013. Ei yhdistettä-vissä muihin tarjouksiin. **Kaikkien 15.5.–18.8.2013 koeajaneiden tai Fordinsa huollattaneiden kesken arvotaan uusi 5-ovinen Ford Fiesta 1.0 EcoBoost 100 hv Titanium. Lisätiedot: www.ford.fi ja Ford-liikkeet.

ford.fi/hyotyajoneuvot

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Rinta-Joupin Autoliike • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Laakkonen • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • VARKAUS: Autokari • YLIVIESKA: Rinta-Joupin Autoliike

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm.8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia.

FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (+ toim.kulut 600 €).

Tervetuloa koeajolle!

FORDILLA 100 € ON NYT 1.000 €*Ford Transit Customiin ja Transitiinnyt 1.000 €:n arvosta varusteita hintaan

FORD KESÄSTARTTI 2013Starttaa kesään Ford-liikkeestä ja hyödynnä parhaat edut.

KOEAJA UUSI FORD JA VOITA OMAKSESI UUSI FORD FIESTA.**

100 €

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 3

aiheita:

Yrittäjien ääntä on viisasta kuunnella

Timo Lindholm:

Vähemmän uusia yrityksiä – miksi?

Suomen Yrittäjien pitkäjänteiselle työlle tuli vapun alla tunnustusta, kun Helsingin Sanomat julkisti listat eduskunnan valio- kuntien kuulemisissa.

Ei ole yllätys, että Elinkeinoelämän keskusliitto nousi listoilla ykköseksi. Joillekin sen sijaan saat-toi tulla yllätyksenä Suomen Yrittäjien sijoittumi-nen kolmen joukkoon.

Vielä isompi ihmetyksen aihe oli palkansaaja-järjestöjen vähäinen osallistuminen lainvalmiste-lutyöhön.

Ministeriöiden työryhmissä istuminen on yksi tärkeimpiä tapoja vaikuttaa lakeihin. Sitä kutsu-taan lobbaamisen kovaksi ytimeksi.

Lobbaamisella on sanana aina negatiivinen kaiku. Sen huomasi julkisesta keskustelusta ke-hysriihen jälkipyykin pesun yhteydessä. Erilaiset salaliittoteoriat sinkoilivat sinne tänne.

Elinkeinoelämän kuulemisessa ei ole kuiten-kaan mitään pahaa, päinvastoin. Tuntuukin ou-dolta, että elinkeinoelämän vahvaa roolia alettiin paheksua tulosten julkistusten jälkeen. Ainakin tietyissä piireissä.

On erittäin tärkeää, että vihdoin myös pk-yrittä-jän näkemyksiä kuunnellaan. Tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, minkä kokoluokan yrityk-set vastaavat uusien työpaikkojen syntymisestä maahamme.

Pk-yritykset ovat avainasemassa, jos valtiovalta haluaa saavuttaa kovan tavoitteen 200 000 uuden yksityisen sektorin työpaikan synnyttämiseksi.

Ilman henkseleiden paukuttelua voi myös todeta, että Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden kuuleminen lainvalmistelutyön yhteydessä on viisasta. He tietävät parhaiten lakien vaikutukset yrittäjiin, yrityksiin ja ylipäätään yrittäjyyteen. Lisäksi asiantuntijoilla on ajantasaisin tieto 116 000 jäsenyrityksen taloudellisesta tilanteesta.Rehellisesti on myönnettävä, että töitä paremman yrittäjyysilmapiirin luomiseksi riittää. Ja paljon.

Kehysriihipäätös jätti henkilöyhtiöt epäreiluun asemaan osakeyhtiöihin nähden, arvonlisäveron taannoiset korotukset vaativat alarajan huojen-nuksen korottamista, harhaanjohtava markki-nointi on kitkettävä ja palkankorotuksista pitäisi sopia paikallisesti yrityksissä. Lisäksi pankkien rahahanojen tiukentuminen on ollut osalle myrk-kyä.

Huomio olisi myös kiinnitettävä vaikeuksissa olevien yritysten talousneuvontaan. Toivottavasti joku ministeri ottaa asiassa kopin. Nykyinen talou-den tilanne ainakin vaatii sen.

Uusien perustettujen yritysten määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden jokaisella

vuosineljänneksellä. Pelättävissä on, että lasku jatkuu.

Yrityksen perustamiselle samoin kuin sen perustamatta jättämiselle on aina pit-kä rivi syitä. Usein perustamisten jarruina sanotaan olevan verotuksen ja työmarkki-noiden kankeiden pelisääntöjen. Vähem-mälle huomiolle jäävät alkavien yritys-ten rahoituskysymykset sekä suurten yritysten suhtautuminen pienyrityksiin yhteistyökumppaneina tai kilpailijoina.

Yritys ei starttaa ilman rahoitusta. Yrittäjän oma rahallinen panos on it-

sestään selvästi osa pakettia, mutta myös ulkopuoliset rahoittajat ovat välttämättö-miä. Pankkien riskienhallinta ei tiukke-

nevan säätelyn oloissa taivu aloittavien yritysten kattavaan rahoitukseen.

Kun markkinaehtoista rahaa ei löydy riittävästi, on julkisen rahoituksen täy-tettävä näitä ilmeisiä markkinapuutteita – joustavasti ja mahdollisimman pienellä byrokratialla.

Uutta yrittäjyyttä pidättelee myös vastuu, joka voi toisinaan olla täysin kohtuuton. Kun pieni toimiminiyrittäjä on mukana yhtensä lenkkinä esimerkiksi rakennushankkeen ketjussa, on tämän yri-tyksen vastuiden määrittely ja ennakointi usein vaikeaa. Sopimuskiistoissa pienyrit-täjä on lähes aina alakynnessä.

Entä uuden alun mahdollisuus? Liian usein käy niin, että kerran – syystä tai toi-sesta – epäonnistunut yrittäjä on merkitty henkilö pitkäksi aikaa. Merkkaus ilmenee

rahoitusvaikeuksina ja myös niin, ettei tällaiselle yrittäjälle myydä tarvikkeita suuresta liikkeestä aina edes pankkikor-tilla.

Oma kysymyksensä on maksuaikojen pituus.

Pienyritystä ei ole perustettu pankiksi eikä rahoittajaksi yritysten välisessä mak-suliikenteessä. Pienen yrityksen kassa ei kestä kymmenien päivien maksuviiveitä.

Lähes joka viides pk-yritys oli viime vuonna maksuhäiriöinen.

Nihkeä taloustilanne ja siihen liittyvä liikevaihdon heikkous selittävät osan näistä ongelmista. Liian usein syynä ovat kohtuuttoman pitkät maksuajat, joihin pienyritykset ovat joutuneet tyytymään.

Ennen niin hyvä maksumoraali on Suo-messa repsahtanut.

töitä paremman yrittäjyysilmapiirin luomiseksi riittää. ja paljon.

Pienyritystä ei ole perustettu pankiksi eikä rahoittajaksi yritysten välisessä maksuliikenteessä.

suomi pärjää, jos yrittäjät menestyvät ja työllistävät.

UUTISET:8 | eeRo Vaissi

etsii totuutta

10 | Maatilamatkailu istuu kesään12 | Kestääkö tie enää rekkaa18 | Naamamerkki ei kirvoita hymyä

dEbaTTI:22 | maRjo VeitonmÄKi Vs.

juKKa ihanus

arjESSa:24 | KiPPis ja Kulaus:

olut ViRtaa miKKelissÄ

26 | Polkupyörä on osa kulttuuria

TaLOUS:28 | aRVosta omaa tYötÄsi,

ulKoista jotain

30 | Paksu ei voi paksusti

vapaaLLa:32 | KaKKu PitÄÄ

Pintansa juhlissa

rESUmé:35 | nYheteR På sVensKa

yrITTajaT.fI:Mitä ulkoistuspalveluja aiot ostaa? Ota kantaa verkossa!

KolumnitiMo LiNdhoLMtimo.lindholm@yrittajat.fi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

YRittÄJÄsaNoMat • 5/20134

UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Pienillä kovat paineet

jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Mikroyritysten liikevaihto ja tulos romahtivat viime vuonna. Tappiolle painuneiden yritys-ten määrä on yli neljännes.kimmo koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

mikroyritykset ovat pudonneet kelkas-ta, jos mittareina käytetään liikevaih-don kasvua ja liike-tulosta.

Yritystietoa tarjoavan Bisnoden las-kelmien mukaan pienimpien yritysten liikevaihto romahti viime vuonna kes-kimäärin 7,5 prosenttia ja liiketulos 12,5 prosenttia. Mukana otannassa on noin 60 000 osakeyhtiötä, jotka ovat päättä-neet tilikautensa vuonna 2012.

– Ilmiö on huolestuttava, myöntää Bisnoden johtaja Matti Rahikka.

Määrällisesti pienet yritykset edusta-vat koko yrityskannassa enemmistöä. Osakeyhtiöistä yli puolet tekee liike-vaihtoa 200 000 euroa tai sen alle.

Mikroyritysten ahdinko näkyy myös tappiolle painuneiden yritysten koko-naismäärässä. Bisnoden tiedoista sel-viää, että tappiota tekevien yritysten määrä kasvoi 6,2 prosenttia 25,6 pro-senttiin. Näin ollen joka neljäs yrityk-sen tulos on miinusmerkkinen.

Vaisu vuosi. Suomen Yrittäjien vara-toimitusjohtaja Timo Lindholm ei läh-de vielä ennustamaan konkurssiaaltoa. Ennusmerkit tämän vuoden osalta ovat kuitenkin heikot. Esimerkiksi ensim-mäisellä kvartaalilla Suomen brutto-kansantuote oli -1,5 prosenttia alempi viime vuoden vastaavaan aikaan ver-rattuna.

– Tästä vuodesta on tulossa viime vuotta huonompi. Syksyllä täytyy olla aika vahva käänne, jotta vuodesta tulisi edes kohtuullinen, Lindholm ennustaa.

Hänen mukaansa yritysten liikevaih-

don voimakas lasku ja maksuhäiriöt kielivät ongelmista. Arvonlisäveron nousu tälle vuodelle ja kotimarkkinoi-den hiipuminen eivät tilannetta pa-ranna.

– Ne rassaavat pienten yritysten porukkaa. Mahdollisuudet parantaa tulosta säästöillä ovat aika rajalliset, kun kulupuoli ei jousta eikä pusku-reita ole. Yksinyrittäjä joustaa omalla tilipussillaan.

Lindholmilla ei ole patenttivas-tausta tilanteen korjaamiseksi. Hän kannustaa yrityksiä verkottumaan muiden yritysten kanssa, jotta uusia tilauksia tai asiakkaita löytyisi.

Lisäksi rahoittajiin on syytä ottaa ajoissa yhteyttä.

– Henkilöyhtiöiden verotuksen kor-jaus samalle viivalle osakeyhtiöiden kanssa helpottaisi henkilöyrittäjiä. Myös arvonlisäveron alarajan huojen-nus auttaisi pieniä, Lindholm sanoo.

isommat pärjäsivät. On tuloksissa hyvääkin.

Mikroyrityksiä suuremmat pk-yritykset ovat onnistuneet kasvat-tamaan liikevaihtoaan keskimäärin 2,9 – 6,4 prosenttia.

– Kun prosentteja vertaa tuotannon kasvuun ja yleiseen kehitykseen, luvut ovat ok, Lindholm kertoo.

Liiketulosten osalta hajonta onkin jo isompi. Esimerkiksi suurten yritys-ten tulokset ropisivat alas oikein kun-nolla: 50 prosenttia.

– Rakennemuutos näkyy näiden yritysten tuloksissa selvästi, Rahikka sanoo.

investoinneissa hiljaista

> Bisnoden laskelmat osoitta-vat, että yritysten korollinen vieras pääoma ei ole kasva-

nut.Se kielii heikosta innosta inves-

toida. Ja jos investointeja tehdään, ne rahoitetaan pääosin tulorahoi-tuksella.

Syksyllä tilanne voi olla jo valoi-sampi. Näin uskoo ainakin tilitoi-misto Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola.

Hänen mukaansa rakentaminen on yllättävän tärkeässä roolissa

yritysketjussa. Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista selviää, että rakennusyritysten liikevaih-to laski joulu-helmikuussa lähes neljä prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Vaikka nyt näyttää nihkeältä, syk-syllä pankkien rahahanat saattavat jälleen aueta.

– Pankit vetävät nyt todella tiuk-kaa linjaa. Ne eivät voi loputtomiin myydä ei-oota. Löysää rahaa tulee väkisin jossain vaiheessa, Tahkola ennustaa.

Pienet vaikeuksissa, muilla kohtalainen vuosi (2012 vs. 2011)

0-0,2milj.

euroa

Liikevaihto, muutos %

7 % –

6 % –

5 % –

4 % –

3 % –

2 % –

1 % –

0 –

– 5 % –

– 10 % –

0,2-0,4milj.

euroa

0,4-1,0milj.

euroa

1,0-2,0milj.

euroa

2,0-10,0milj.

euroa10,0-20,0milj.

euroa

Liiketulos, muutos %

30 % –

20 % –

10 % –

0 –

– 20 % –

– 40 % –

– 60 % –

0-0,2milj.

euroa

0,2-0,4milj.

euroa

0,4-1,0milj.

euroa

1,0-2,0milj.

euroa

2,0-10,0milj.

euroa

10,0-20,0milj.

euroa

timo lindholm

Mahdollisuudet parantaa tulosta säästöillä ovat aika rajalliset, kun kulupuoli ei jousta.

timo lindholm

Liikevaihtoluokka

Liikevaihtoluokka

Yrittäjäpalkinto uudistuu – ehdota suosikkiasi Valtakunnalliset Yrittäjäpalkin-not jaetaan lokakuussa 45. kerran.

Juhlavuoden kunniaksi pal-kintolautakunta on päättä-nyt uudistaa palkintokritee-reitä. Keskeinen muutos on se, että työntekijämäärään sidotut kokoluokat on poistet-tu.

Tänä vuonna jaetaan kolme yrittäjä-palkintoa. Uudeksi palkintoluokaksi on perustettu Tunnus-tuspalkinto yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä.

Ehdotukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Myös yrittäjät voivat ehdottaa mieleistään ehdokasta omalle alue-järjestölleen.

Yrittäjät osaavat arvostaa palkintoa. Esimerkiksi yksi vuoden 2010 voittajista, karstulalaisen Finn-Savotta Oy:n toimitus-johtaja Anita Halme, pitää palkintoa suurena kunniana. Samalla se lisää yrityksen tunnettuutta ja motivoi yrittäjiä sekä työntekijöitä.

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 5

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: On vaikeaa löytää perusteita työnantajien väitteille työtaistelujen haitallisuudesta. sttK:n pääekonomisti Ralf sund.

9000 Yrittäjien Facebook-verkko-yhteisö on ylittänyt 9 000 tyk-kääjän rajan. Kasvuvauhti on

kova, sillä edellinen 8 000 tykkääjän rajapyykki rikkoontui vuodenvaihteessa. Yrittäjien Facebook-ryhmä lyö jäsen-määrällään laudalta monet vastaavat yhteisöt.

Yrittäjät on myös Twitterissä tunnuksella @suomenyritta-jat. Sinne päivittyvät esimerkiksi päivittäiset nettiuutiset. Twitterillä on jo yli 3 500 seuraajaa.

Viime vuoden tilinpäätöstiedot kertovat niin huonoja kuin hyviäkin uutisia.

Hyvä uutinen on ehdottomasti se, että pk-yritykset pystyivät kasvattamaan liikevaihtoaan ja osa tulostaan-kin vaikeissa olosuhteissa.

Huolestuttavaa on puolestaan mikroyritysten tilanne ja yleisestikin tappiollisten yritysten kasvanut määrä.

mikroyritykset ovat aiemmin kulkeneet käsi kädessä muiden pk-yritysten kanssa. Nyt ne ovat pudonneet kelkasta.

Kuinka huolestunut pitäisi sitten olla?aika huolestunut, sillä tälle vuodelle ei ole luvassa

kasvua. Kotimarkkinat ovat hyytyneet. Yritysten kulut kasvavat joka vuosi, mutta mitään takeita ei ole lisä-myynnistä. se on huono yhtälö.

ja nyt puhutaan kymmenistä tuhansista yrityksistä. näillä yrityksillä ei ole taseissaan isoja puskureita.

jälkiviisasteluna voi sanoa, että ainakaan arvon- lisäverotuksen korotus ei osunut tässä tilanteessa nappiin.

KommenttikiMMo koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

jako kahteen leiriin

odotus päättyy, tarinat tulevat olohuoneisiinMTV3-kanavalla alkaa kesäkuussa toinen tuotantokausi Suo-messa on yritystä -dokumenttisarjasta, jossa yrittäjät kerto-vat kokemuksiaan ja pohtivat yrittäjille keskeisiä kysymyksiä.

Sarjaa tehtäessä kuvattiin yli sata yrittäjää eri puolilla Suo-mea. Ensimmäinen jakso esitetään 1. kesäkuuta ja siinä tapaamme kaksi nuorta miestä, jotka siirtyivät yrittäjiksi suoraan koulun penkiltä.

Yrittäjilläkin on oikeudetSuomen Yrittäjät on yhdessä Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa laatinut ohjeistuksen yrittäjän oikeuksista puhelin-myyntitilanteista.

Ohjeille on hurja tarve.

Suomen Yrittäjät saa nimittäin päivittäin lukuisia yhteyden-ottoja yrittäjiltä, jotka ovat saaneet laskun, tilausvahvistuk-sen tai muun syntyneestä sopimuksesta viestittävän doku-mentin yritykseltä, jonka kanssa yrittäjät eivät ole tehneet sopimusta.

Lue yrittäjän oikeudet puhelinmyyntitilanteissa tästä linkis-tä: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnan_abc/yritta-jan_tietosuoja_puhelinmyyntitilanteessa/

Pienet vaikeuksissa, muilla kohtalainen vuosi (2012 vs. 2011)

+6,2 %tappiolle painuneiden yritysten määrä kasvoi

viime vuonna 6,2 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

25,7 %tappiollisten yritysten määrä viime vuonna.

+1,7 %alle kymmenen miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevien yritysten korollinen vieras pääoma kasvoi keskimäärin 1,7 prosenttia. suurilla

yrityksillä velka laski 20 prosenttia. se kielii olemattomasta innosta investoida.

Bisnoden tietokannassa on noin 60 000 osakeyhtiötä, jotka ovat päättäneet tilikautensa 2012. Määrä vastaa noin puolta kaikista osakeyhtiöistä.

20,0-milj.

euroa

keski-määrin

20,0-milj.

euroa

keski-määrin

YRittÄJÄsaNoMat • 5/20136 UUTISET

NeUVONtaa. talousavun resurssit pitää saada kuntoon, sanoo janne Makkula.

Nykyisen hallituksen hal-litusohjelmaan kirjattiin velvoite selvittää yrittäjien

velkajärjestelyyn liittyviä ongelmia ja parantaa yksinyrittäjien ja mik-royrittäjien asemaa. Parhaillaan käynnissä oleva yksityishenkilön velkajärjestelylain muutostyö vaa-tii tuekseen myös velkaneuvonta-järjestelmän uudistuksen, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntö-asioiden päällikkö Janne Makkula.

– Tähän täytyy löytyä rahaa, jos halutaan, että velkaongelmista

parturi-kampaamo- ja kauneudenhoitoalat ovat harmaan talou-den riskialoja, koska ne myyvät palveluja suoraan kuluttajalle

ja osa tuloista tulee käteismyynnis-tä. Nyt pimeään toimintaan puutu-taan omavalvonnalla. Vuonna 2010

tehdyissä verotarkastuksissa ha-vaittiin harmaata taloutta 49 pro-sentilla parturi-kampaamoista ja 44 prosentilla kosmetologeista. Toi-mipaikoissa oli puuttuvaa myyntiä tai vääränsisältöisiä kuitteja.

Puolet myy pimeästiParturi-kampaa-moissa harmaa talous kukoistaa. Riikka koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Ns. kuitinantopakko on hyvä asia parturi-kampaamo- ja kauneuden-hoitoalojen rehellisille yrittäjille. Myyjän velvollisuus antaa ostajalle kuitti elinkeinotoiminnassa tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Kam-paamo- ja kauneudenhoitoaloil-la uskotaan myös vapaaehtoisen omavalvonnan voimaan, ja vuoden alusta Luotettava Kauneus Oy aloit-ti alan järjestöjen tukeman sertifi-oinnin myymisen yrityksille. Serti-fiointijärjestelmässä tarkastukset suoritetaan yhteistyössä Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa. Arvioin-tilautakunnan hyväksymät kritee-rit täyttävä yritys sitoutuu muun muassa antamaan kuitin kaikista

palveluista, noudattaa alan työeh-tosopimuksia ja vakuuttaa toimin-tansa asianmukaisesti.

– Asiakkaat löytävät vaatimuk-set täyttävät yritykset Luotettava kauneus -verkkosivuilta, Luotetta-

va Kauneus Oy:n osakas Johanna Ahlberg kertoo.

Harmaan talouden räjähdys.Harmaa talous on kasvanut kam-paamoalalla niin suureksi, että TEMissä istui asiassa kauneuden-hoitoalan harmaan talouden tor-juntaa selvittänyt työryhmä, joka jätti loppuraporttinsa kesällä 2012.

– Tällä alalla on oltu vuosi-kymmeniä, ellei vuosisata hyvin salaperäisiä liikevaihdosta ja hin-noittelusta niin kollegoihin, alan järjestöön kuin kuluttajiin päin. Uskon, että myös tämä ala muut-tuu avoimemmaksi, Suomen Hius-yrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila kertoo.

TEMin raportin mukaan harmaa talous tehdään kampaamoissa ja kauneushoitoloissa, joissa liike-vaihto on alle 100 000 euroa.

– 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella harmaan talouden osuus oli 20–25 prosent-tia. Harmaan talouden suoranai-nen räjähtäminen johtuu siitä, että palasimme takaisin korkeaan arvonlisäverokantaan vuoden 2012 alusta. Sangen moni yrittäjä aloitti ennakoinnin jo vuonna 2010, Lau-rila selventää.

Näin Norjassa. Helsinkiläisen Hius- ja kauneushoitola Salon Frisetin toimitusjohtaja Minna Makkonen lähti mukaan sertifioin-tijärjestelmään, koska haluaa näyt-tää hoitavansa kaikki velvoitteet oikein.

– Tänä päivänä on paljon kam-paamoita, joissa työtä tehdään sel-laisilla hinnoilla, ettei ole yrittäjänä vaikeaa laskea, pystytäänkö hin-noista maksamaan arvonlisäverot, liiketilakulut, tuloverot, ainekulut ja palkka itselle. Se ei vain ole mah-dollista.

Makkonen on osakkaana toi-sessakin helsinkiläisessä kampaa-mossa Katjamariateamissa. Salon Frisetin liikevaihto vuonna 2012 oli reilut 400 000 euroa. Yritys työllis-tää kahdeksan henkilöä. Makkonen nostaa esille Norjan esimerkin har-

OMaVaLVONta. tammikuussa käynnistyneen sertifioinnin piirissä on nyt mukana 32 liiketoimipaikkaa, kertoo luotettava Kauneus Oy:n toimitusjohtaja Mikaela Albäck (vas) vierellään osakas johanna Ahlberg.

Harmaan talouden suoranainen räjähtäminen johtuu siitä, että palasimme takaisin korkeaan arvonlisäverokantaan vuoden 2012 alusta.

arja laurila

reHeLLiNeN yrittäjä. Asiakkaiden ehdotukset suoraan käteen maksamisesta ovat lisääntyneet tänä vuonna. ihmettelen, eikö asiakas arvosta sitä, että hoidam-me kaikki kulumme, Minna Makkonen lataa.

PeKKa siPola

PeKK

a s

iPo

la

yrittäjien aseman parantaminen velka-järjestelyssä edellyttää myös kunnolli-sia neuvontapalveluita.

hannu hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

Yrittäjien velkajärjestely vaatii kunnon tuen

päästään nopeasti eroon ja uusi alku mahdollistuu, Makkula sa-noo.

Velkajärjestelyyn pyrkijä tarvit-see nopeasti apua, sillä maksuvai-keuksiin ajauduttaessa ongelmat ajan kuluessa vain pahenevat.

Velkajärjestelyyn hakeutumi-sessa yrittäjää voisivat yhteistyös-sä auttaa esimerkiksi nykyinen velkaneuvontaorganisaatio ja yrit-täjille taloudellisissa ongelmissa maksutonta neuvontaa tarjoava Talousapu. Samalla pitäisi turvata

Talousavun rahoitus ja resurssit, sekä pohtia julkisin varoin annet-tavan taloudellisen neuvonnan organisointi ja rakenteet niin, että palvelun laatu ja saatavuus turvataan koko maassa, Makkula toteaa.

yrityssaneeraus on liian kal-lis. Lainsäädännön muuttami-nen on tärkeää, sillä nykyisin esimerkiksi yrittäjän äkillisen sai-rastumisen aiheuttamien mak-suvaikeuksien takia terveelläkin pohjalla oleva yritys voidaan jou-tua lopettamaan velkajärjestelyn saamiseksi. Tämä on rinnastetta-vissa tilanteeseen, jossa palkan-saajalta vaadittaisiin irtisanoutu-mista avun saamiseksi.

– Kysymys on toiminimiyrit-täjistä, jotka ovat käytännössä usein rinnastettavissa palkansaa-

jaan. Ei voi olla niin, että hän on tämän kanssa täysin eri asemassa, Makkula linjaa.

Selvitysten mukaan lopetta-maan joutuneet yrittäjät haluai-sivat jatkaa liiketoimintaa, mutta tähän ei anneta velkajärjestelyssä mahdollisuutta. Toiminimiyrittä-jälle lainsäätäjän nyt ratkaisuksi tarjoama yrityssaneeraus on usein liian kallis, sillä se maksaa vähin-tään 10 000 euroa.

Makkula arvioi, että yrittäjien pääsy velkajärjestelyn piiriin tus-kin aiheuttaisi hakemustulvaa. Näin ei käynyt hiljattain lakimuu-toksen tehneessä Ruotsissa. Vel-kajärjestelyä kaipaavien yrittäjien määrää on tosin lähes mahdotonta arvioida, koska lakimuutoksesta hyötyvät yrittäjät nykyään joutu-vat yksinkertaisesti lopettamaan kannattavankin toimintansa.

maan talouden kitkemisestä. Siellä ei saa tukusta ostaa ilman yrityk-sen korttia, näin hillitään villiä kauppaa.

Ahlberg peräänkuuluttaa yrit-täjän, kuin myös kuluttajien, vas-tuuta käyttää luotettavaa yrittäjää

palvelussa. – Kuitinantopakko on hyvä juttu,

mutta pitää tiedostaa, ettei esimer-kiksi pankkikorttitosite ole kuitti. Se voidaan tehdä kuitiksi, mutta pankkikortti on ihan yhtä helppo vetää ohi kassan kuin käteinen.

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat

ajassa:

Kiinnostavatko videotreffit?tieKe järjestää 7. kesäkuu-ta 91. bisnestreffit, joissa pureudutaan videoneuvot-teluihin.

tapahtuma järjestetään kello 8 – 9 valtiovarainmi-nisteriön tiloissa Helsin-gissä osoitteessa marian-katu 9. lisätietoja saa veli Riekkiltä numerosta 09 4763 0403.

UUTISET 7

Varaa paikkasi ajoissaValtakunnallisten yrittä-jäpäivien verkkosivut on avattu.

Nyt kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä kesäkuun loppuun asti osallistumis-maksu on edullisempi. Tapahtuman teeman ylitä rajasi ympärille on koottu kattavasti ohjelmaa rajakaupan erityispiirteistä paikallisiin yrittäjäesimerk-keihin ja heidän menestys-tarinoihinsa.

gaalan juhlapuhujaksi on lupautunut EU-komissaari olli Rehn.

Valtakunnalliset Yrit-täjäpäivät järjestetään lappeenrannassa 18.-20. lokakuuta. Ilmoittautu-miset osoitteessa: www.yrittajapaivat.fi.

6/2013

seuraaVa numero ilmestyy 13.6.

Työ- ja elinkeinoministeriö on aset-tanut tavoitteeksi luoda cleantech-alalle 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Alan pien-yritysten kasvuennuste on lähes 30 prosenttia vuodelle 2013.

Cleantech-liiketoiminta oli vii-me vuonna yksi Suomen voimak-kaimmin kasvaneista aloista. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 24,5 miljardia euroa ja vuosikasvu 15 prosenttia. Tulos käy ilmi Clean-

tech Finlandin tuoreesta Ympäristö-liiketoiminta Suomessa 2013 -tutki-muksesta.

– Cleantech on viime vuosina ollut Suomessa yksi harvoista kas-vualoista ylipäätään, ja yksi todel-la harvoista, joilla kasvu on ollut vuosittain kymmenen prosenttia tai enemmän, sanoo työ- ja elinkei-noministeriön Cleantechin strate-gisen ohjelman strateginen johtaja Mari Pantsar-Kallio.

1,8 miljardin euron potentiaaliVarsinaissuomalaisissa yri-

tyksissä on kasvupotenti-aalia 1,8 miljardin euron verran vuoden 2015 lop-puun mennessä. Kasvu-

tavoitteet selviävät Varsi-nais-Suomen Yrittäjien tilaamasta tutkimuksesta.

Tutkimukseen vastanneet yri-tykset edustivat kaikkia elinkeinon aloja. Voimakkainta kasvua tavoi-tellaan palvelualoilla sekä teolli-

suudessa. Tutkimuksen mukaan palvelusektorille on syntymässä tuhat uutta työpaikkaa. Yhteensä työpaikkoja olisi tulossa 1 800.

Tärkeimmiksi kasvustrategioiksi yritykset näkivät liiketoimintamal-lin uudistamisen, uusien asiak-kaiden ja tuotteiden löytämisen, markkinointimiksin muuttamisen, tuotantokapasiteetin kasvattami-sen sekä yhteistyön kahden tai useamman yrityksen kesken.

50 000 työpaikkaa

Moni yrittäjä luulee vielä, ettei liikkuva netti riitä.

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi sekä sähköposti, kalenteri ja nettiselain.

DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä:yrityskauppa.dna.fi

Samsung Galaxy Xcover 2

€/kk/24kk(alv. 0%)

689

DNA Liikkuva Laajakaista yrityksilleon tehokas, missä ikinä työskenteletkin.

DNA Y-pakettialk. 15,90€/kk/24kk (alv. 0%)

tHe

Cou

nCi

l o

f tH

e eu

ro

Pea

n u

nio

n

mistä rahaa yrityksellesuomen yrittäjät ja finnve-ra järjestävät 6. kesäkuuta klo 9 – 11 finnveran audi-toriossa (eteläesplanadi 8, alakerta) seminaarin yritysrahoituksesta.

Seminaarissa julkistetaan selvitys pankkien yrityksiltä perimistä palvelumaksuista.

Mukaan mahtuu 50 ensim-mäistä.

Ilmoittautumiset toukokuun loppuun mennessä: www.webropolsurveys.com/s/BB740e83e2F00193.par

YRittÄJÄsaNoMat • 5/2013

Suorat:

2

Kysymys: Delipap inves-toi yli neljä miljoonaa euroa uuteen tuotantolinjaan Tam-misaaren vaippatehtaaseen. Tuotantokapasiteetti kolmin-kertaistuu. Paljonko palkkaat-te lisätyövoimaa, kun uusi linja avataan keväällä 2014, Delipap Oy:n toimitusjohtaja Oskari Nuortie?

Vastaus: Täytyy muistaa, että tavaraa ei ole vielä myyty. Alussa pärjäämme nykyisellä väellä. Sitten kun visiomme toteutuvat, puhutaan 8 – 10 henkilön rekrytoinnista. Osa näistä voi olla ajankohtaisia jo vuonna 2014.

Kysymys: Kotimaan myyn-tinne Muumi-vaipoissa kasvoi alkuvuodesta 20 prosenttia viime vuoden loppuun ver-rattuna. Paljonko Delipapin markkinaosuus on vaippa-markkinoilla Suomessa?

Vastaus: Trendi jatkuu sa-manlaisena edelleen. Arviom-me mukaan Muumivaipalla on noin kahdeksan prosentin markkinaosuus Suomessa. Kaupan omilla merkeillä on lastenvaippoja, ja olemme ainoa suomalainen vaipan-valmistaja. Teemme siis myös kaupanmerkeille vaippoja.

Kysymys: Muumi-vaipat ja niiden pääraaka-aineet tule-vat Suomesta, mikä vähen-tää kuljetusmatkoja säästäen luontoa. Tuotteiden valmis-tuksessa ei lisätä kemikaale-ja. Onko teillä näyttöä, että tuttipullojen Bisfenoli-A:n kaltaiset kohut ovat saaneet vanhemmat valitsemaan Muumi-vaippapaketin mui-den merkkien sijaan?

Vastaus: Tuotteessamme kohtaa monta asiaa, jotka vai-kuttavat kuluttajan päätöseen. Otamme koko tuotantoproses-sissa jätteenkäsittelyn ym. seikat huomioon. Hinta-laatu-suhde ja kotimai-suus ovat suurim-mat valintakri-teerit kuluttajilla. Ympäristöystäväl-lisyys tulee kolman-tena kriteerinä.

3

Muumi-vaipan valmistajalla pyyhkii hyvin

1

8 UUTISET

oskari Nuortie

Kun Kuntamaisema Oy saapuu arvioi- maan uuden kunta-asiakkaan palvelun-tuotannon kustan-nuksia, vastaan ei

tule enää yllätyksiä.– Mutta aiheutamme joka ker-

ralla keräämällämme datalla vilk-kaan keskustelun kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, kertoo toi-mitusjohtaja Eero Vaissi.

Kuntamaisema on puolessa vuosikymmenessä käynyt läpi 150 kunnan tapaukset. Asiakaskuntia yrityksellä on 70 ja kiinnostusta palveluihin löytyy laajemminkin. Sote- ja kuntauudistusten edistymi-sen seuraaminen on kuitenkin pitä-nyt kuntia odottavalla kannalla.

Suomalaiskuntien tietoisuus palveluntuotantonsa kustannuk-sista vaihtelee Vaissin mukaan huomattavasti. Hän kertoo, että joissakin kunnissa on oltu hyvin perillä esimerkiksi terveyskeskuk-sen toiminnasta.

– Missään ei ole tullut vastaan kuntaa, joka olisi kattavasti läpiva-laissut ilman Maisemaa sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistystoimen ja teknisten palveluiden kustan-nusrakenteet sekä niiden suhteet toisiinsa.

riesana sekava atk. Miksei kun-nissa sitten tiedetä paremmin toiminnan todellisia kuluja ja vai-kutussuhteita? Osasyynä ovat tieto-järjestelmät, joista on vaikeaa saada ulos käyttökelpoista dataa. Pienes-täkin kunnasta voi löytyä 50 keske-nään huonosti keskustelevaa järjes-telmää. Ja palvelutuotannon valtava laajuus voi tukehduttaa yritykset tehdä kokonaisanalyysin alkuunsa.

Kuntamaisema tarjoaa kunnille järjestelmää, jonka avulla ne voivat

Kuntien läpivalaisijaPelkkä palvelun yksikköhinnan tietäminen ei riitä onnistuneeseen ulkoistamiseen, sanoo Eero Vaissi.

hannu hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

ohjata palveluntuotantoaan tie-topohjaisesti. Yhtiön geneerinen malli ahmaisee sisäänsä moni-mutkaisetkin palveluntuotannon palikat. Vaikka esimerkiksi mielen-terveyspalveluista puhuttaisiin eri kunnissa hieman eri nimillä, nii-den toiminta on kuitenkin lopulta samanlaista.

– Voimme lopulta mallintaa sa-malla logiikalla satamaa ja lasten-suojelua, Vaissi sanoo.

Kun tiedot on syötetty Kuntamai-seman malliin, palveluja voidaan vertailla muiden kuntien palvelun-tuotannon kustannuksiin. Samalla saadaan tietoa siitä, miten palve-luntuotannon eri osa-alueet mah-dollisesti kuormittavat toisiaan.

– Pelkällä kustannuslaskennalla ei saada aikaiseksi tarvittavaa läpi-näkyvyyttä, Vaissi toteaa.

yksikköhinta ei riitä. Ulkoistuk-sella on vaikeaa saavuttaa säästöjä, jos palveluketjun keskinäiset riip-puvuudet eivät ole selvillä. Pelkkä yksikköhinta ei vielä riitä.

– Tällaisessa tilanteessa voi käy-dä niin, että esimerkiksi sote-palve-lujen ulkoistaminen paisuttaa eri-koissairaanhoidon kustannuksia, Vaissi sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi vanhus-ten kotihoidon, joka voi olla hal-paa, mutta huonoa. Näin tehdyt nimelliset säästöt näkyvät helposti muiden vanhustenhuollon kustan-nusten nousuna.

Kokonaiskuvan puuttumisen kannalta sote-menoiltaan keski-tasoakin edustavasta kunnasta voi löytyä Vaissin mukaan paikka miljoonaluokan säästöihin. Kun kokonaiskuvaa ei tiedetä, erityisen tehokkaasti järjestetyt osat peittä-vät alisuoriutujien puutteet.

– Tekee pahaa kuunnella mant-raa siitä, miten vanhustenhuol-toon ei riitä rahaa, kun toinen kunta käyttää 75 vuotta täyttänyt-tä kohti 14 000 euroa, kun toiselle riittää 9 000. Tätä eroa ei selitä sai- rastavuus vaan rakenteet ja toi-mintamallit, joita tehostamalla kaivattua rahaa kyllä olisi.

Vesa-matti Väärä

> Suomen Yrittäjät vaatii kuntien lakisääteisten tehtävien arviointia

uudelleen. Tehtävämäärä on jo 535 – määrä on turvonnut kaksinkertaiseksi vuodesta 1990. Jotta julkinen talous saataisiin kestävälle pohjalle, pitäisi lähes 200 tehtävää arvioida uudelleen.

Suomen Yrittäjien mukaan palveluiden pääasiallisen järjestämisvastuun pitää edelleen olla kunnilla, mutta kunnan ei ole pakko tuottaa kaikkia palveluita itse.

– Liiallinen sääntely hidastaa yritystoiminnan kehittymistä ja erityisesti palveluiden ulkoistamista, mikä on välttämätöntä, jos halutaan turvata edes koh-talaiset hyvinvointipalvelut, sanoo varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Sy: Kuntien tehtävistä 200 arvioitava uudelleen

LäPiVaLaiSija. Kuntamaisema auttaa kuntia johtamaan tiedolla, kertoo toimitusjohtaja eero Vaissi.

Kustannuksissa eroja Kuntamaisema-asiakaskunnissa 2012 Minimi Maksimisisätaudit ja neurologia / yli 75v. asukas 439€ 1593€erikoissairaanhoito / asukas 882€ 1455€Varhaiskasvatus / lapsi 5502€ 13636€Perusopetus / oppilas 7426€ 8908€

yrittäjäsanomien huhtikui-sessa selvityksessä kaupun-git ilmoittivat aikeensa ostaa

lisää palveluja etenkin mielenter-veyden asumisessa, vanhus- ja vam-maispalveluissa, kotihoidossa, las-tensuojelussa ja psykososiaalisessa asumisessa. Espoo ilmoitti ainoana

Vanhuspalvelujen keskittyminen huolestuttaaKaupunkien tule-vissa sote-ostoissa hajontaa.

Riikka koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

lisäävänsä yksityisten tuottajien osuutta terveysasemapalveluissa.

Selvityksen mukaan 21 maakun-nan keskuskaupungista ja pk-seu-dun kaupungista niukka enemmis-tö aikoo lisätä ostojaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tosin myös hin-nankorotuksia mainittiin syyksi sii-hen, että ostojen arvo kasvaa.

yksityisasiakkaiden osuus kasvussa. TESO ry:n toiminnan-johtaja Marjo Rönkä vahvistaa selvityksen tulokset laajemmassa mittakaavassa.

– Vanhusten ja vammaisten ko-tihoito on kasvanut määrällisesti

eniten, ja kasvu näyttää jatkuvan. Yksityisasiakkaiden osuus on läh-tenyt kasvamaan. Yksityisten pal-veluntuottajien osuuden kasvuun on vaikuttanut muun muassa pal-velusetelien käytön yleistyminen kunnissa.

Röngän mukaan yksityisten osuus myös mielenterveys- ja las-tensuojelupalveluissa on kasvanut. Lastensuojelussa yksityisten tuot-tajien osuus on suuri: Kauppaleh-den mukaan 60 – 80 prosenttia lastensuojelupalveluista ostetaan yksityisiltä. Rönkä on huolissaan vanhusten asumispalveluissa li-sääntyneestä keskittymisestä.

– Seitsemän suurinta yhtiötä hal-litsevat 50 – 55 prosenttia markki-noista. Näissä ei ole yhtään yksityis-omisteista yritystä, vaan suurimmat ovat kansainvälisiä terveyspalvelu-yrityksiä.

– Toinen huolestuttava piirre on kunnissa näkyvä trendi kasvattaa omaa tuotantoa. 1990-luvun alun lama-aikaan, kunnat katsoivat, että tulee halvemmaksi ostaa palveluita ulkoa. Tämän vuoksi yksityisten pal-velutuotanto alkoi kasvaa. Nyt reilut kymmenen vuotta myöhemmin on alettu kasvattaa omaa tuotantoa. Ihmettelen, miksi näin, Marjo Rön-kä kysyy.

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat UUTISET 9

Lapin Yrittäjät, Lapin TE-palvelut ja Lapin oppisopi-muskeskus ovat yhteistyös-sä Lapin Kansan ja Lapin liiton kanssa avanneet Nuorille töitä -sivuston, jos-sa lappilaisyritykset voivat ilmoittaa alle 30-vuotiaille tarkoitettuja työ- ja harjoit-telupaikkoja.

Sivusto tarjoaa yrityk-sille helpon ja ilmaisen alustan osallistua Nuor-ten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen tarjoamalla harjoittelu-, kesä-, määräai-kaisia ja vakituisia työpaik-koja sekä oppisopimus- ja työkokeilupaikkoja.

Sivusto on otettu käyttöön viime vuonna Pir-kanmaalla ja nyt mukaan ovat lähteneet Lapin lisäksi Keski-Suomi ja Etelä-Poh-janmaa.

-11,3teollisuuden uusien tilausten arvo oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 maaliskuussa 11,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. tammi-maaliskuussa tilaukset vähenivät 10,0 prosenttia vuoden takaisesta.

Finpro arvioi, että Ranskassa aloitettava Oasis 3 -risteilijän rakennusurakka saattaa tuoda suomalaisyrityksille yli sadan miljoonan euron tilaukset.

Finpro kertoo varmistavansa suomalaisten meriteollisuusyri-tysten osuutta rakennustöistä avaamalla kesällä projektitoimis-ton Ranskaan STX:n Saint-Nazai-ren telakan yhteyteen. Projekti-toimiston asiantuntijat auttavat

suomalaisyrityksiä täyttämään Ranskan lainsäädännön ja te-lakan alihankkijoille asettamat velvoitteet.

– Kevään aikana Finpro on järjestänyt suomalaisyrityksille tapaamisia telakan ostoista päättävien tahojen kanssa. Tarjo-amalla käytännön apua haluam-me varmistaa, että suomalaiset

pk-yritykset ja suoma-lainen osaaminen ovat mukana projekteissa ja yritykset saavat vietyä kaupat maaliin, sanoo Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen.

Ranskalaisen telakan toimintatavat poikkeavat suoma-laisista muun muassa lainsää-dännön, projektin suunnittelun ja raportoinnin osalta.

Suomalaisille työntekijöille eniten työperäistä stressiä aiheuttavat töiden uudel-leenjärjestely ja työsuhteen epävarmuus.

Stressaavaksi koetaan myös työn määrä sekä työtehtävien ja vastuiden epäselvyys työyhteisössä.

Tiedot ilmenevät juuri julkaistusta Euroopan työterveys- ja -turvallisuus-viraston (Bilbao-virasto) tekemästä mielipidekyse-lystä, johon vastasi noin 550 suomalaista työnteki-jää. Yhteensä kyselyyn vas-tasi yli 16 000 työntekijää 31:stä Euroopan eri maasta. Euroopan laajuinen kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa.

Näin stressaa työntekijä

Työsopimuslain palkan maksamista koskevia sään-nöksiä muutetaan.

Jatkossa palkka on mak-settava työntekijän ilmoit-tamalle pankkitilille. Palkan voi maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Kätei-senä maksetusta palkasta tulee liittää kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti.

Vaikka palkat pääosin maksetaankin tilille, on yhä aloja, joissa asiakkaat tyypillisesti maksavat os-toksensa käteisellä. Silloin on luonnollista, että myös palkka maksetaan työnte-kijälle käteisellä. Erityisesti Pohjois-Suomessa yrityksen etäisyys lähimpään pank-kikonttoriin voi olla jopa useita satoja kilometrejä.

into kasvaa, Lappi mukaan

sata miljoonaa laivarahaa

käteismaksu pysyy vaihtoehtona

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201310 UUTISET

tila sijaitsee kilometrin päässä Petä-

jäveden vanhasta kirkosta. onko teidät löydetty hääjuhla-

paikkana?Häitä juhlitaan reilu kymmenen kesä-sesonkina. Tuleva kesä menee pitkälti häiden ympärillä. 150 henkeä vetävä

kivinavetta toimii lämpöisen sään aikaan. Lisäksi meillä on useita

pienempiä tiloja.

Paljonko teillä käy kesäseson-

kina matkailijoita: syöjiä, juhlijoita ja majoittujia?

Ateriapalveluiden puolella meillä on keskimäärin 3000 asiakasta vuodessa. Mutta tänä vuonna on ostettu enem-

män tilaisuuksia kesälle kuin aiemmin. Meillä on neljä mökkiä, joita myymme

keskimäärin 25 viikkona vuodessa. Kesä on mökkivuokrauksen

kiireisin aika.

kirrin tilan juuret ulottuvat vuoteen 1611.

Milloin laajensitte liiketoimintaa maatalouden ulkopuolelle?

Mieheni vanhemmat aloittivat laajentami-sen liitännäiselinkeinoihin 1990-luvulla, kun

EU kolkutteli ovella. Meillä on sen verran vähän peltoja, että lypsykarjatalouden laajentaminen oli mahdoton ajatus. Vuonna 2000 tulimme mieheni kanssa ohjaksiin sukupolvenvaihdoksen kautta. Pohdimme , mihin suuntaan viemme tilan toi-

mintaa. Ostettuamme pihapiirimme kaikki talousrakennukset omaksemme, pää-

simme muun muassa lisäämään majoituspalveluja.

Mitä kesämat-kailijat tekevät Petäjä-

veden seudulla? Toivottavasti liikkuvat vesistössä

sekä soudellen että kanootin kanssa. Petäjävedellä on merkattuja ulkoilurei-tistöjä, kuten rauhoitettu luontoalue Karhunahas sekä suopolku Tampin-kierros, Vanhan Viitosen veneilyreit-

tiä unohtamatta. Meidän mökki-tiluksilla on kaikissa laituri ja

vene.

tom

mi a

ntt

on

en

Kotoista mökkeilyä ja luomuravintoa

Kuka? Hanni ja juha Kumpunenikä: Hanni Kumpunen 46-vuotias ja juha Kumpunen 47-vuotias.työura: Hanni Kumpunen on koulutukseltaan kotitalousteknikko. juha Kumpunen on metalliseppä-sisustuspuuseppä.Perhe: 18-vuotias jalmari ja 16-vuotias Nestori Kumpunen. He harrastavat paljon musiikkia. Sekä kaksi pystykorvaa ja yksisilmäinen kissa.Motto: Leppoista oloa maaseudun rauhassa.

juttu- tuulella

olette myös tuotteis-taneet palvelujanne, kerrot-

teko lisää tästä? Tarvitsemme tuotteistettuihin palveluihin muita yrittäjiä mukaan. Pyrimme räätälöi-mään toiveiden pohjalta ohjelmapaketteja.

Lähinnä olemme järjestäneet työhyvinvointi-palveluja, joissa iltapäivällä on järjestetty akti-viteetteja sekä paikalliset hierojat ja fysiotera-

peutit ovat tulleet meille antamaan hoitoja. Päivän päätteeksi on ollut savusauna lämpimänä. Tarjoamme rauhallista

maalla oloa, ei moottoroitu-ja palveluja.

kuinka suuri osa Maatilamatkailu

kumpusen liikevaihdosta tulee matkailupalveluista?

Harjoitamme maatalouden ohella liitännäiselinkeinona matkailupal-

veluiden tuottamista. 60 prosenttia liikevaihdostamme tulee matkai-

lusta ja majoituksesta, loput luomuviljelystä.

Maatilamatkailu Kumpunen tarjoaa rauhallista maalla oloa. Petäjävedellä sijaitseva tila vuokraa mökkejä ja lämmittää savusaunaa, jonka juurakkolauteilla matkaajat voivat levähtää. B&B-majoitukseen kuuluu aamiainen oman pellon antimilla.Riikka koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat UUTISET 11

4239€/kk

Kertamaksulla 562 €.

24 kk sop. ALV 0 %.

Yritys 1000 +Samsung Galaxy S4

SONERALTATYÖELÄMÄÄNVINKKEJÄ

sonera.fi /vinkit

49 % kaipaa vinkkejä älypuhelimen työkäyttöön.Anna oma vinkki osoitteessa sonera.fi /vinkitVoita älypuhelin!

On olemassa puhelin, jota voit käyttää työssäsi silloinkin, kun et voi siihen koskea. Ja puhelimeen liittymä, joka pysyy budjetissa.Vastaa vaikka puheluihin ja lue sähköpostejasi koskematta puhelimeen. Sellainen on uusi Samsung Galaxy S4. Kun se on varustettu Sopiva Yrityksille -liittymällä, jonka kiinteään kuukausihintaan sisältyy kaikki tarpeellinen, tiedät tasan tarkkaan paljonko puhelimen käytöstä kuussa maksat.

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201312 UUTISET

Suomen teillä nähdään pian huomattavasti aikaisempaa paina-vampia rekkoja. Hal-lituksen odotetaan tekevän ajoneuvoase-

tuksen muutoksen vielä ennen kesälomia. Se, missä jopa 76-tonni-silla ja 4,4 metriä korkeilla ajoneu-voyhdistelmillä voidaan lopulta ajaa, on kuitenkin vielä osittain hä-märän peitossa. Kuljetusyrittäjien investoinnit seisovat, sillä kukaan ei halua ostaa järeää kalustoa, jon-ka käyttämistä rajoittaisi esimer-kiksi painorajoitettu silta.

– Pitää olla varmuus, millaisel-la kuormalla missäkin voi ajaa, tiivistää murskaa raskaalla yhdis-telmällä ajava Eero Hakala.

Painorajoitusten piiriin tulee liikenneviraston arvion mukaan

Lisätonnien mielekkyys mietityttääKuljetusyrittäjät eivät uskalla investoida, sillä tulevien jättirekkojen käyttöolosuhteista ei ole täyttä selvyyttä.hannu hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

yhteensä 500 siltaa, eikä kaikkien parantamiseen löydy lähivuo-sina rahaa. Tieverkkoon pitäisi satsata kymmenen vuoden ajan jopa 70 miljoonaa ylimääräistä, mutta hallitus on luvannut vain alle neljänneksen. Lisäongelman tilanteeseen tuo se, että kuntien katuverkon jättirekoille asetta- mien rajoitteiden kartoitus on vie-lä pahasti kesken.

Suma syntynyt. Epävarmuuden takia espoolaisen Hakalan inves-toinnit ovat nyt jäissä. Hän hankki vuosi sitten vetoauton, joka muu-toksen myötä jää pieneksi. 76-ton-nisessa yhdistelmässä pitää olla yhdeksän akselia. Nyt Suomessa saa ajaa enintään 60-tonnisella ja 4,2 metriä korkealla yhdistelmällä, jossa pitää olla seitsemän akselia.

KiVireKKa. eero hakala pelkää ajoneuvoyhdistelmien paisumisen vain kasvattavan yrittäjän kustannuksia.

Voita iPad mini ja tulostinwww.brother.fi/voita

Kilpailu on voimassa 25.8.2013 asti

vuoden takuu

sisältäen 1. vuoden SWAP-laitevaihtotakuun

199,-alv 0 %

279,-alv 0 %

aleKsi Poutanen

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat UUTISET 13

Markkinoiden paras yrityspuhelin, budjetissa pysyvällä paketilla.

Hanki omasi:• www.sonera.fi /yritys/s4• Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat• Lähetä tekstiviesti SAMSUNG nroon18100, niin soitamme sinulle.

Hinnat vain yritysasiakkaille. Alv 0 %.

Sopiva Yritys 1000 sisältää:

• 1000 min puhetta• 1000 viestiä• Netti jopa 21 Mbit/s

Kuukausimaksuun sisältyy käyttö pohjolassa ja Baltiassa.

4239€/kk

Kertamaksulla 562 €.

24 kk sop. ALV 0 %.

Yritys 1000 +Samsung Galaxy S4

UUsi jäsenpalvelU!

älä jää tUntemattomaksi sUUrUUdeksi.

Uusi jäsenpalvelu Synergia yhdistää yrittäjät. Vihdoinkin voit kohdentaa markkinointiasi, löytää ja tulla löydetyksi. Rekiste-röidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi, voita Tallink Siljan Tukholman risteily kahdelle. synergia.yrittajat.fi

UUsi jäsenpalvelU!

synergia.yrittajat.fi

Lisätonnien mielekkyys mietityttää

KiVireKKa. eero hakala pelkää ajoneuvoyhdistelmien paisumisen vain kasvattavan yrittäjän kustannuksia.

– Olisi pitänyt ostaa neliakse-lisen auton sijaan viisiakselinen, niin voisi käyttää neliakselista vaunua. Murskaa ja hiekkaa ajaes-sa se on parempi vaihtoehto kuin viisiakselinen vaunu.

Tammelalainen kuljetusyrittäjä Pekka Valtonen kertoo hankki-neensa keväällä vetoauton van-hojen normien mukaan. Valtosen mukaan investointien viivästymi-nen on ongelma yrittäjille ja ajo-neuvokauppiaille.

– Investoinnit olisi voinut jakaa pidemmälle ajanjaksolle, jos halli-tus olisi valmistellut uudistuksen paremmin.

Paperilla hyvä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL on arvostellut tapaa, jolla ajoneuvoasetuksen muutosta valmisteltiin. SKAL:n mielestä yrittäjiä on kuultu huo-nosti, eikä valmistelussa tehty riittävää selvitystä siitä, miten infrastruktuuri kestää painavam-mat yhdistelmät. SKAL olisi aluksi nostanut yhdistelmien enimmäis-painon 64 tonniin. Rinnalla olisi käynnistetty laajapohjainen selvi-tystyö.

– Kun olisi ollut riittävät tiedot infrastruktuurin rajoitteista ja muutostarpeista sekä eri kalusto-

tyyppien sopivuudesta erilaisiin asiakasvaatimuksiin ja toimin-taympäristöihin, olisi voitu ra-kentaa kestävämpi säädöspohja tulevaisuuden muutoksille. Tämä malli ei päättäjille kuitenkaan kel-vannut, sanoo logistiikkapäällikkö Sakari Backlund.

Eero Hakalan mielestä nykyisil-lä ajoneuvoyhdistelmien painoilla olisi pärjätty mainiosti. Hallitus on arvioinut painorajoitusten noston tuovan logistiikkakustannuksiin jopa 200 miljoonan säästöt vuo-sitasolla, kun kalustoa on uusittu. Hakala pelkää, että kuljetusyrittä-jä ei siivua tehostumisesta näe.

– Uudistus on tehty teollisuut-ta ja kauppaa ajatellen, ei siitä ole hyötyä meikäläisille.

Tukkikuormia metsäteollisuu-delle ajava Valtonen suhtautuu ti-lanteeseen hieman optimistisem-min. Hän pitää selvänä, että myös kuljetusyrittäjien on hyödyttävä uudistuksesta.

– Ajatus uudistuksessa on hyvä, kun kokonaispainoja nostamalla voidaan samalla kalustomäärällä kuljettaa enemmän. Tilanne, jos-sa ensin annetaan asetus ja vas-ta myöhemmin tiedetään, missä painavampia kuormia voi ajaa, on kuitenkin hankala.

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201314

ravISTajaT

Fira taistelee vanhoja asenteita vastaanyhtiöllä on vahva ideologia parantaa rakentamisen laa-tua kustannuste-hokkaasti yhdessä eri toimijoiden kanssa.kimmo koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

rakennusliikkee-nä aloittaneen Firan omista-jat joutuivat tekemään ko-via päätöksiä f inanssikriisin

mainingeissa. Yksi vaihtoehto oli jopa lopettaa toiminta, vaikka yh-tiö teki liikevaihtoa lähes 20 mil-joonaa euroa ja liiketoiminta oli sujunut hyvin.

– Perinteisen mallin skaalautu-vuus tuli tiensä päähän. Emme voi-neet enää kasvaa Seinäjoelta käsin rakennusliikkeenä, sanoo toimitus-johtaja Jussi Aho.

Hän oli juuri aloittamassa toimi-tusjohtajana ja oli mukana miet-timässä vaihtoehtoja. Omistajat valitsivat kuitenkin kasvun tien. Samalla he rakensivat täysin uuden

emme voi vain palkata hyviä tyyppejä. Pitää olla joku syvempi ajatus.

jussi aho

aleKsi Poutanen

KaSVUUN. jussi Ahon luotsaama Fira teki täyskäännöksen liiketoimintamalliinsa neljä vuotta sitten. se kannatti, sillä yhtiön liikevaihto on kolminkertaistunut sen jälkeen.

liiketoimintamallin, joka on ravis-tanut rakennusalaa siitä lähtien.

– Emme voi vain palkata hyviä tyyppejä. Pitää olla syvempi ajatus. Se vaatii muutosta omistajilta, hal-litukselta, johdolta, henkilöstöltä ja koko toiminnalta, Aho kertoo.

Ensimmäinen muutos oli laa-jentaa omistusta. Henkilöstöannin seurauksena omistajia on noin 30. Seuraavaksi puntariin joutuu halli-tustyö.

asiakas keskiöön. Voimakkain muutos liiketoimintaan on palve-lukeskeisyys.

Ahon mukaan rakentaminen on perinteisesti gryndausta ja kilpailu-urakointia, jossa asiakkaan tarpeet eivät ole keskiössä.

– Siinä on paljon näkökohtia, jotka eivät tue yhä enemmän keski-

öön nousevaa asiakaslähtöisyyttä. Osapuolia on paljon ja heille selvi-ää liian myöhään, mitä tuleman pitää. Asiakas toivoo vain, että pro-jektiin tulee yhtenäinen joukko, jolla on yhtenäinen tavoite. Silloin tulee hyvä lopputulos, Aho lataa.

Hän puhuu paljon yhteistyöstä,

laadusta ja kustannuksien hallin-nasta. Osansa saavat viime vuosi-sadalta periytyneet hankemallit ja vanhakantainen ajattelu.

– Kehittynyt kansakunta osaa ostaa hyvää osaamista ja palvelua. Perinteisissä rakennusalan hanke-malleissa ei osteta osaamista vaan halvinta suorittamista.

Fira on kehittänyt mallia, jossa alkuvaiheessa kerätään paras mah-dollinen osaajatiimi kehittämään ja arvioimaan hanketta yhdessä asiakkaan kanssa.

Jos rakennetaan terveystaloa, ryhmässä on väkeä aina lääkäreistä arkkitehteihin.

Gryndaus ei maistu. Fira on an-tanut alkuimpulssin ja ollut mu-kana kehitystyössä Järvenpään kaupungin omistamassa ja Tekesin

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 15

1) yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) aikaisemmin esitellyt yritykset: juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu).

> Perinteisen rakennusliikkeen toimintamallin muuttuminen herättää kunnioitusta myös

Ravistajat-asiantuntijaraadissa. Yrityksen strategiaan on kirjattu, että Fira on jatkossa rakennusalan palveluyritys.

Tekesin markkinointi- ja viestin-täjohtajan Ulla Hiekkanen-Mäkelän mukaan toimintamalli on uskottava. Fira pystyy tehokkaasti selvittämään, priorisoimaan ja dokumentoimaan asiakkaan liiketoiminnan vaatimuk-set rakennushankkeelle.

– Fira näkee palveluliiketoiminnan vaihtoehtoisena toimintatapana rakennusalalla vallalla oleville ura-kointimuodoille. Yhtiön tavoitteena on myös kasvattaa liiketoiminta vuoteen 2015 mennessä kansainväli-seksi toiminnaksi konseptin avulla, Hiekkanen-Mäkelä kehuu.

Myös Itella Postin liiketoimintajoh-taja Pasi Ketonen pitää Firaa Ravista-jat-hengen mukaisena yrityksenä.

– It-teknologian ja ohjelmistokehi-tysprosessien hyödyntäminen raken-tamisessa on uudenlaista ja innova-tiivista ajattelua, Ketonen sanoo.

avoimuus iso valtti. Elisan myyn-tijohtaja Kalevi Westerlund lisää listaan mukaan vielä avoimuuden.

– Avoimuus ja aito asiakasläh-töisyys syntyvät käyttäen nykytek-nologian tuomia mahdollisuuksia, esimerkiksi ”virtuaalista rakenta-mista”, jolla varmistetaan kaikkien projektien osapuolten vaikuttamis-mahdollisuudet sekä sitoutuminen, Westerlund luettelee.

Hänen mukaansa saumattoman kommunikaation avulla vältetään väärinkäsityksiä eikä yllätyksiä synny rakennusprojektin edetessä.

Fira taistelee vanhoja asenteita vastaan

Ravistajissa mukana:

fira pähkinänkuoressa•Fira oy on perustettu seinä-

joella vuonna 2002. Nykyisin omistajia on noin 30. Yhtiöllä ei ole varsinaista pääomistajaa. suurinkin omistusosuus on 20 prosenttia.

•Yhtiö oli alun perin rakennus- liike, joka keskittyi pysäköin-titaloihin ja betonirakentami-seen.

•vuonna 2009 Firan liiketoi-mintamalli muuttui. uuden mallin mukaan Fira pyrkii muuttamaan toimintatavallaan alan vallitsevia tapoja ajatella ja toimia. Yhtiö kehittää ja toteuttaa rakennushankkeita

palvelulähtöisesti yrityksille sekä julkiselle sektorille.

•Nykyään Firan tyypillisiä rakennuskohteita ovat liike- ja toimistotilat, hoivakiinteistöt, teollisuuskohteet ja voimalai-tokset, pysäköintiratkaisut sekä vaativat maanalaiset rakenteet.

•Fira-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 60 miljoo-naa euroa. konserniin kuuluva tytäryhtiö Fira Palvelut oy toi liikevaihdosta viidenneksen.

•Yhtiön pääkonttori sijaitsee vantaalla.

Sekoita pakkaa! äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

ääniä annettu 5 677

firan omistajat uskalsivat avoimesti pohtia yhtiönsä tulevaisuutta. syntyi muutos.

Uusi ajatusmalli luo kasvua ja ravistelee toimialaa. asiakas on oikeasti tärkein ja yhteistyöllä saavutetaan laatua sekä kustannustehokkuutta.

fira välttelee velkaantumista eli pitää näppinsä erossa gryndauksesta.

1

2

3

Kolme pointtia

rahoittamassa projektissa, jossa ta-voitteena on luoda integroitu malli julkiselle sektorille paremman ra-kentamisen laadun puolesta.

– Annamme osaamisemme hank-keen parhaaksi, Aho sanoo.

Hän myöntää uudenlaisen pal-veluajatuksen sisäistämisen toimi-alalla olevan välillä vaikeaa.

Joka tapauksessa Firan liikevaih-toon strategia on tuonut vauhtia. Viime vuonna konserni teki arvi-olta 60 miljoonan euron liikevaih-don.

Strategiaan linjattiin myös kan-nattavuustavoitteet. Ahon mukaan Fira ei harrasta gryndausta, sillä johdon ajatukset ovat yleensä siel-lä, missä ovat taloudelliset paineet-kin.

– Meillä on terve palveluyrityk-sen tase, hän kertoo.

fira rikkoo alan perinteitä4/10

OSA

Näin ravistajat- sarja etenee

Kalevi Westerlund

ulla Hiekkanen-mäkelä

Pasi Ketonen

> Firan toimitusjohtaja Jussi Aho kavahtaa rakennusalan lieveil-

miöitä eli harmaata taloutta sen kaikissa muodoissaan.

– Rakennusala muuttuu, sen on pakko muuttua, toi-mitusjohtaja uskoo.

Aho joutui tikunnokkaan, kun hän alkoi epäillä yhtiöön palkkaamaansa työpäällik-köä väärinkäytöksistä Hert-toniemen metrovalvomon työmaalla. Fira oli työmaan pääurakoitsija.

Firan tekemä tutkinta-

pyyntö johti laajaan rikostut-kintaan laajentuen koske-maan useita eri Helsingin kaupungin rakennusviraston rakennuttamia urakkakoh-teita.

– Halusimme lopettaa rikollisen toiminnan kerralla. Se on aiheuttanut meille hirveän määrän työtä ja maineriskinkin. Yritykset eivät yleensä mainesyistä uskalla tehdä yhteistyötä poliisin kanssa. Tämä vaatii Suomessa uutta ajattelua, Aho sanoo.

Korruptio kitkettävä

it-teknologian ja ohjelmistokehitys- prosessien hyödyntäminen rakentamisessa on uudenlaista ajattelua.

Pasi Ketonen

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201316 UUTISET

henkireikäsarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.hannu hallamaa

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Herätimme vanhan ky-läyhdistyksen henkiin 18 vuotta sitten, kun Tykköön kyläkoulu oli lakkauttami-suhan alla. Minut valittiin puheenjohtajaksi, osin siksi, että olen yrittäjä, osin siksi, että lapseni olivat tuolloin kouluikäisiä.

Olen toiminut Tykköön kyläyhdistyksen puheenjoh-tajana siitä lähtien. Hyvällä porukalla kyläyhdistystä on mukavaa pyörittää, eikä vastuu tunnu raskaalta. Minulla on hyvät verkostot, joten kun kysyn, haluaisiko joku muu ottaa tämän hom-man, sanotaan, että se olisi kauhia paikka, kun sinulla on kaikki tutut jo olemassa.

Teen työni yrittäjänä pääosin yksin tietokoneen ääressä, joten on helpotus päästä ihmisten pariin, esimerkiksi rakentamaan. Meille valmistui syksyllä 2010 kylätalo, joka tehtiin

kahdeksassa kuukaudessa pääasiassa talkootyönä. Esimerkiksi anturan valu tehtiin talkoina, innokkai-den amatöörirakentajien voimin. Ammattimiehiksi kylältä löytyi sähkömies sekä putkimies.

Kylätalo on yhteisön kes-kipiste. Meillä on monenlai-sia tapahtumia, viimeksi ke-vättori, kesäkuussa taas on Rokki-kokki-lastenkonsertti. Kesäisin talolla lämpiää joka toinen keskiviikko savusau-na kyläläisten käyttöön.

Saimme elävöitettyä kylää EU:n tukemilla Leader-hankkeilla, joita on toteutettu kaikkiaan viisi. Ensimmäisessä kartoitim-me kylällä olevia tyhjiä asuntoja, joita sitten saatiin myyntiin. Kylälle muutti 2000-luvun alussa 35 uutta asukasta, joka osaltaan auttoi kyläkoulun säilyttä-misessä tähän kevääseen asti. Nyt asukkaita on 175, kun koko Jämijärven asu-kasmäärä on noin 2 000.

Hanke myös yhdisti selvästi kyläläisiä.

Kyläyhdistyksessä on parikymmentä aktiivia, mutta isompia ponnistuk-sia varten väkeä saadaan enemmän liikkeelle. Olem-me onnistuneet katsomaan hyvin eteenpäin, emme ole jääneet miettimään, mitä olisi pitänyt tehdä.

Seuraavaksi kokeilem-me kyläyhteisön voimin kesäkioskin pyörittämistä. Ajatuksena on tarjota pai-kallisille nuorille ensim-mäinen kesätyöpaikka ja näin auttaa heitä elämässä eteenpäin.

Sain palkinnon Satakun-nan vuoden kylätoimijana vuonna 2011, Tykköö taas palkittiin Satakunnan kylä-palkinnolla 2012. Avain me-nestyvään kylätoimintaan on sen huomaaminen, että asiat pitää tehdä itse. Kylä säilyy elävänä omalla työllä ja toiminnalla, kukaan ei kanna puolestanne vettä kaivoon.

jussi Pa

rtan

entimo sorvali:hyvä porukka tekee kylän

Kirjanpitoa ja eU-neuvontaa•timo sorvalin yritys Jämijärjen agritilit on tilitoimisto. Yri-

tys tarjoaa esimerkiksi kirjanpitopalveluita, viljelysuunnit-telua, eu-tukineuvontaa ja veroneuvontaa. sorvalin lisäksi yrityksessä on yksi osa-aikainen työntekijä. asiakkaina on pienyrityksiä, yhdistyksiä ja maatalousyrittäjiä.

www.yrittajat.fi /ratkaisuja/mercedes-benz

Sinä tiedät kuljetustarpeesi, meillä on siihen

ratkaisut. Monipuolisesti, joustavasti ja ehdot-

toman kokonaistaloudellisesti. Mercedes-Ben-

zin Charterway-kokonaisuus tarjoaa järkeviä ja

yksilöllisiä kuljetusratkaisuja tarvitsitpa autoa

satunnaiseen ajoon tai jokapäiväiseen kuljet-

tamiseen. Kun haluat parantaa autoilusi kan-

nattavuutta, on Charterway helpoin ratkaisu

tähän.

Ota yhteyttä niin tehdään juuri sinulle par-

haiten sopiva kokonaisuus.

Charterway RentAutot ajossa ilman pääoman sitomista. Vuokraa mieleisesi auto ja aja huoletta – vuokramaksut kattavat kaikki huollot.

Charterway HuolenpitosopimusHuolto- ja korjauskulut tarkasti tiedossa vuosiksi eteenpäin, kiinteään kuukausihintaan. Mahdolli-suus 100 % hyvitykseen maksujen ja kulujen ero-tuksesta sopimuksen päätyttyä!

Charterway HuoltoleasingAlle toiveidesi mukainen auto ja käyttöösi räätälöi-dyt ratkaisut toimintavarmuutesi parantamiseen. Ajoneuvoleasing ja huolto yhdestä paikasta.

Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat UUTISET 17

KyLLä. Yrittäjävaikutusten

arviointi on jo päätetty ottaa käyttöön lieksassa ja nurmes harkitsee

asiaa.

Päivi Rahkonen, hollolan kunnanjohtaja

Juha Myyryläinen, Pukkilan kunnanjohtaja

Minna heikkinen, Pielisen karjalan kehittämiskeskus

KyLLä. Pienessä kunnassa asioita mieti-

tään yhdessä, jos yrittäjä on yhteydessä. toimimme nopeasti ja joustavasti.

seppo alatörmänen, enon-tekiön kunnanvaltuuston puheenjohtaja

KyLLä. Meillä on muun muassa

yhteinen elinkeinoasioita käsittelevä ryhmä, jossa vahvistetaan yrittäjien ja kunnan välisiä suhteita.

Kaupungilla:

Ote-taaN. huomioim-

me yritysvaikutuksen ja meillä on yrittäjäys-tävällinen ilme kunnan toiminnassa se näkyy työ- paikkojen kasvuna

pk-yrityk- sissä.

Otetaanko yrittäjä huomioon seudullasi?

60Latinalaisen amerikan taloudet investoivat voimakkaasti satamiin ja lentokenttiin, arviolta jopa 60 miljardia dollaria. Finpron mukaan suomalaisillekin riittää alueella kosolti töitä.

Vain puolet suomalaisista työnteki-jöistä on sitä mieltä, että johdolla on selkeä näkemys yrityksen suun-nasta, ja että johto pitää antamansa lupaukset.

Johdon ei myöskään koeta arvosta-van hyvin tehtyä työtä, eikä työnteki-jöitä kohdata kokonaisina ihmisinä. Palkka ei vastaa työn vaativuutta eikä tunnustuksia jaeta tasapuolisesti.

Tiedot selviävät Suomalaisen työ-elämän tila 2013 -tutkimuksesta.

Great Place to Work Instituten teettämässä kyselyssä tutkittiin suomalaisen työelä-män tilaa selvittämällä työntekijöi-den kokemuksia työpaikoistaan.

”Kokonaisuudessaan tämä on todella hyvä työpaikka” -väittämän allekirjoittaa vain hieman yli puolet tutkituista. Mitä isompi organisaatio, sitä huonommin siellä viihdytään. Or-ganisaation koon vaikutus työtyyty-

väisyyteen on kuitenkin yllättävän pieni. Heikointa

työviihtyvyys on Itä-Suomes-sa ja parasta Pohjois-Suomessa.

– Tutkimustuloksen perusteella us-kallan väittää, että keskimääräisissä suomalaisissa työpaikoissa työsken-telee huonosti johdettu, työstään ja organisaatiostaan vieraantunut työntekijä, sanoo Great Place to Work Institute Finlandin toimitusjohtaja Panu Luukka.

mihin viet yritystäsi?

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia.

Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi

Jäsenetua Yrittäjille!

-2,2snt/lpolttoaineesta*

Jäsenkortilla

ta*

-2,7snt/l

polttoaineesta*

Yrityskortilla

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201318 UUTISET

Elintarvikevalvojien ra- vintoloihin ja elintar-vikemyymälöihin tekemien tarkas-tusten tietoja ryhdytään tou-

kokuun aikana julkaisemaan internetissä. Tarkastusten läpinäkyvyyttä lisäävän ohjelman nimi on Oiva, ja arviointituloksia ku-vataan neliportaisella hymynaama-asteikolla. Ensi vuoden alusta Oiva-naamoja alkaa näkyä myös liikkeiden ovissa.

Valvontatietojen jul-kaisulle pyritään elintar-viketurvallisuusvirasto Eviran mukaan lisäämään valvonnan lä-pinäkyvyyttä ja yhtenäistämään valvontakäytäntöjä sekä paranta-maan kuluttajien mahdollisuuk-sia tehdä valintoja. Jyväskylän seudulla toimivan Grilli 21 -ket-jun yrittäjä Markku Mäkinen suhtautuu uudistukseen va- rauksella.

– Suomalaiset ponnistavat liik-keelle negatiivisen kautta. Huono arvio huomataan, muttei hyvää.

Mäkinen sanoo pelkäävänsä, että surullisemman naaman saa-van yrityksen kannalta merkistä voi tulla leimaava. Hän luottaisi ennemmin asiakaspalautteen voi-maan kuin julkiseen viranomaisar-viointiin.

Mikään uusi innovaatio tarkas-tustietojen julkisuus ei kansainväli-

anna lundén: läheisyyttä verotukseen

Verohallinto on tehnyt viime vuosina töitä, jotta yritykset voivat täyttää velvollisuutensa ja maksaa veronsa mahdolli-

simman helposti. Uudistukset ovat vähentäneet

byrokratiaa. Suomen Yrittäjät kartoitti virtaviivaistuksia ja kävi alkuvuodesta esittelemässä Verohallinnolle yrittäjien näkemyksiä kehityssuunnista. Työtä myös jatketaan.

Verotuksen osaamista on keskitetty viime vuosina valtakunnallisiin palvelu-pisteisiin. Erikoistuminen tuo mukanaan laatua, mikä on positiivista. Toinen puoli asiasta on näkynyt palvelupisteiden lak-kautuksina. Ennen yrittäjä saattoi käydä tulkinnanvaraisissa asioissa keskustele-massa verovalmistelijan kanssa.

Läheisyyden puute on monille uusi ilmiö käytännön verotyössä.

Yrittäjien mielestä tiedonvaihdossa voitaisiin omaksua myös uutta tekniik-kaa jopa nopeammin kuin on tehty. Säästöä saadaan usein aikaan pienil-läkin korjauksilla. Skannaukset ovat yrityksissä tätä päivää.

Esimerkiksi verotarkastuskertomuk-set tulisi saada myös sähköisinä.

Lisäksi tilitoimiston, jolla on yrityksen tunnisteet, tulisi voida käydä kirjeen-vaihtoa sähköpostilla yrityksen puolesta.

Itsepalveluna tulostettavat reaali-aikaiset todistukset veronmaksusta edustaisivat niin ikään tämän päivän tekniikkaa paremmin kuin kuukausit-tain postitse lähetettävät todistukset.

Tarjouspyyntöjen aikataulut ovat tiukkoja ja mukana on nykyisin oltava todistus verojen ajantasaisesta maksus-ta. Tulostus nettipalveluna toisi kaikille säästöjä. Hallinnossa on vastikään

aloitettu tällaisen ajantasaisen rekiste-rin valmistelu.

Listaa riittää. Yrittäjät kokoaa Vero-hallinnolle edelleen ehdotuksia sähköis-ten tietoluovutusten rationalisoimisesta ja näillä yhteiskunnalle saatavista säästöistä.

Veronkorotukset nousevat yrittäjien palautteessa usein puheeksi, vaikka säännökset eivät ole muuttuneet. Säännönmukaisen verotuksen yhtey-dessä määrättävät veronkorotukset ovat ongelmallisia, jos lainsäädäntö on tulkinnallista.

Esimerkiksi uusien kannusteiden, kuten t&k-vähennyksen hylkääminen ei saisi johtaa lainkaan veronkorotuk-siin, koska lain määritelmä on todella tulkinnallinen. Suhteettomat sanktiot luovat vain tyytymättömyyttä koko järjestelmään.

Läheisyyden puute on monille uusi ilmiö käytännön verotyössä.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien veroasioiden johtaja.

KolumniaNNa LuNdéNanna.lunden@yrittajat.fi

Naamamerkit tulevatViranomaiset aloittavat ravinto-loiden ja elintar-vikemyymälöiden arvioinnin hymy- ja mutrunaamoilla.

sesti ole. Helsingissä ja Turussa toi-mivan Vegemestan yrittäjä Robert Ramstedt kertoo tutustuneensa vastaavaan järjestelmään Tanskassa.

– On jo aikakin, että tällainen systeemi tulee Suomeen. Ei siitä pitäisi kenellekään olla haittaa. Jos tietoa ei halua julkaistavaksi, silloin on jotain piilotettavaa.

Ramstedt toivoo, että myös elin-tarvikevalvontaa suorittavat virka-miehet hahmottaisivat julkisuuden kasvamisen lisäävän myös heidän vastuutaan. Hän uskoo muutoksen lisäävän suomalaisten yrittäjien tie-toisuutta elintarviketurvallisuus-

> Onko käynyt niin, ettet ole kuullutkaan koko Oiva-järjestel-

mästä? Ei huolta. Jos asiat hoidetaan yrityksessäsi kunnolla, saat mairean hymyn niin että heilahtaa, vakuuttaa Eviran ylitar-kastaja Marina Häggman. Elintarvikevalvontaan ei tule hymynaamojen myötä uusia vaatimuksia.

– Oivallisen hymyn saa, jos valvottavat asiat ovat lain vaatimassa kunnossa.

Eli esimerkiksi ravinto-lan siisteyden ja hygienia-asioiden pitää olla vaadi-tulla tasolla, kuten myös elintarvikkeiden säilytyk-sen.

Oiva-tarkastuksessa ei anneta ainoastaan yksit-täistä hymynaamaa, vaan yhteensä parikymmentä ar-vosanaa A4-arkille. Jokainen tarkastettava kategoria saa oman hymynaamansa, jois-ta eräänlaiseksi yleisarvo-sanaksi nostetaan heikoin suoritus.

Häggman muistuttaa, että elintarviketarkastajat käyvät läpi samoja turvalli-suusasioita kuin aikaisem-minkin, sillä lainsäädäntö ei tältä osin ole muuttunut. Pieniä tarkistuksia linjan-vetoihin voi alueellisesti tulla Eviran uudistamien ohjeiden myötä esimerkiksi sen suhteen, mitä työvaat-teilta vaaditaan.

hannu hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

Perushyvä suoritus riittää

asioista jo nykyiseltäkin korkealta tasolta.

Vuoden mittainen rypistys. Eviran arvion mukaan kaikkien elintarvikkeiden kanssa tekemisis-sä olevien toimijoiden tarkastami-nen kestää vähintään vuoden ver-ran. Uuden ohjeistuksen mukaiset tarkastukset ovat parhaillaan käynnissä ympäri maata ja niiden tuloksia syötetään internet-pal-veluun. Tarkastuksen tuottamia hymynaamoja voi liikkeen oveen laittaa heti ne saatuaan, vaikka pa-kolliseksi tuloksista ilmoittaminen

tulee vasta vuoden 2014 alussa.Oiva-järjestelmään siirtymi-

sen taustalla on lakimuutos, joka edellyttää elintarvikevalvonnan tulosten kertomista kuluttajille, kertoo Eviran ylitarkastaja Marina Häggman. Samalla kunnallisen elintarvikevalvonnan ohjeistus yhdenmukaistettiin, jotta kulut-tajien elämä ja Eviran seurantatyö helpottuisivat.

– Yritysten kannalta ainoa uusi asia on se, että valvontatulokset julkistetaan. Jos valvonnan perus-teella saatu hymy ei miellytä, riit-tää, kun laittaa asiat kuntoon.

Hym

yna

am

aKu

Vat:eVir

a

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 19

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201320 UUTISET20 UUTISET

Kiinan kanssa on tehtävä liiketoimintaa nyt tai sitten ei leikitä kymmenen vuoden kuluttua ollenkaan.

Pirita Mikkanen

Kiinalaiset vannovat nyt energiatehok-kuuden nimiin.kimmo koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Suomalaisilla pelin paikka

KiiNaN aSiaNtUNtija. Pirita Mikkanen kertoo, että Greenstreamilla on 70 projektia eri puolilla Kiinaa.

Ki i n a l a i s e t teollisuusyri-tykset etsivät kuumeises-ti energiaa säästäviä rat-

kaisuja eri puolilta maail-maa.

Taustalla on sama on-gelma kuin länsimaissakin: jatkuvasti nouseva energian hinta, mutta tämän lisäksi Kiinassa energiantarve kas-vaa 5 – 10 prosentin vuosi-vauhtia.

Ilmastorahoitukseen eri-koistuneen Greenstreamin liiketoimintajohtaja Pirita Mikkanen kuvaa markki-noita rajattomaksi Suomen kokoluokan kannalta.

– Kiinan kanssa on teh-tävä liiketoimintaa nyt tai sitten ei leikitä kymmenen vuoden kuluttua ollenkaan, Mikkanen sanoo.

Greenstream on veturi-na Tekesin rahoittamassa kahden vuoden ohjelmassa, jossa rakennetaan yhdessä suomalaisten teknologiatoi-mittajien kanssa asiakkuuk-sia Kiinaan. Ohjelma on yksi Team Finlandin pilottihank-keista.

Suomalaiset cleantech-alan yritykset käyvät läpi Greenstreamin kanssa yri-tyksen potentiaalin ja kyvyn pärjätä Kiinassa. Analyysien perusteella kehitetään yri-tyksen kilpailukykyä Kiinan markkinoille.

– Katsomme tilannetta ni-menomaan kiinalaisten nä-kökulmasta ja saatamme tie-tää konkreettisen laitoksen, jolla on oikeita tarpeita ener-giansäästöön. Se on valtava askel kohti oikeaa myyntiä, Mikkanen summaa.

Greenstream voi olla myös itse koko projektin ra-hoittaja, jolloin yhtiön asi-akkaana on kiinalainen teol-lisuuslaitos ja suomalainen cleantech-yritys toimittaa laitokselle energiaa säästä-vän ratkaisun.

rohkeasti mukaan. Huh-tikuussa käynnistyneessä ohjelmassa on mukana kym-

menen cleantech-yritystä, joiden liikevaihto on muu-tamista miljoonista kymme-niin miljooniin euroihin.

Lisäksi neuvottelut ovat käynnissä niin ikään kym-menen yrityksen kanssa. Oh-jelman hinta on liikevaihdos-ta riippuen 5 000 – 25 000 euroa.

– Saimme tehtyä yhden sopimuksen jo kiinalaisen paperitehtaan kanssa, jonka energiatehokkuus paranee suomalaisyrityksen ansios-ta, Mikkanen kertoo.

Hänen mukaansa yrityk-sen koko ei ole esteenä Kii-nan markkinoille pääsemi-seksi, mutta panostuksia on

tehtävä. Yhden työntekijän pitää olla valmis viettämään paikan päällä ainakin suu-rimman osan vuodesta.

– Teknologian täytyy olla myös skaalautuva kokonais-ratkaisu ja monistettavissa

tarvittaessa nopeasti yhdes-tä tehtaasta 200 tehtaaseen, Mikkanen opastaa.

Kysymys onkin enemmän uskalluksesta, jos teknologia on kunnossa. Suomalaisilla on nimittäin omat vahvuu-

tensa kovassakin kilpailussa. – Meillä on kyky uudistaa

teollisuutta, jossa on pitkät investointisyklit. Se on sitä jalat maassa -insinööriosaa-mista ja siihen yhdistyy vielä hi-tech, Mikkanen sanoo.

Kaipaako toimistosi tarvikkeita?Yrittäjä, liittymällä myymälöidemme kanta-asiakkaaksi, saat helposti toimistotarvikkeita ja keskittämällä tuntuvia etuja ostoksistasi.

Kysy lisää myymälästämme tai lue osoitteesta www.staples.fi

Staples-myymälät: Yhteistyössä:

HelsinkiLauttasaariLauttasaarentie 52, 00200 Helsinki

SörnäinenVanha Talvitie 8 B (Tukkutori), 00580 Helsinki

TampereKuokkamaantie 4 A, 33800 Tampere

TurkuHovioikeudenkatu 2, 20500 Turku

LahtiLinjakatu 4, 15100 Lahti

Jyväskylä Seppälänkankaan LiikekeskusSorastajantie 1, 40320 Jyväskylä

KuopioPuijonkatu 45, 70300 Kuopio

jarKKo Virtanen

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 21UUTISETUUTISET

Martti Pallari:Opetuksen laatua on lisättävä

ammattikorkeakoulut ovat re-sursseineen merkittäviä toimijoi-ta alueillansa.

Omalta osaltaan ne luovat pohjaa yrittämiselle. Yrittäjien näkökulmasta ky-symys on ennen kaikkea ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta ja yhteistyöstä tutkimus- ja tuotekehityksessä. Ammat-tikorkeakouluilta voidaan odottaa myös panosta uuden yrittäjyyden aikaansaami-sessa.

Vaikka ammattikorkeakouluilla on vahva alueellisen toimijan leima, niiden vaikuttavuutta oman alueensa näkökul-masta ei ole juurikaan selvitetty. Tästä havainnosta liikkeelle lähtien Suomen Yrittäjät, Arene ry ja Amk-Tutka-verkosto tekivät laajahkon kyselytutkimuksen Suo-men Yrittäjien jäsenyrityksille.

Yli puolet yrittäjistä ilmoitti tekevän-sä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys, sitä paremmat kokemukset yhteistyöstä oli ollut. Yli puolet yrittäjistä uskoo yhteistyön alueen ammattikorkea-koulun kanssa pysyvän entisellään tai paranevan tulevaisuudessa.

Pienten yritysten osalta yhteistyö on ollut kuitenkin varsin ohutta. Tämä tutkimustulos asettaa haasteen jatkoa ajatellen. Yhteistyötä on lisättävä jatkossa juuri näiden yritysten osalta! Ongelmat yhteistyön vähäisyydestä pienten yritys-ten kohdalla johtunevat muun muassa palvelujen sisällöstä ja siitä, että ammatti-korkeakoulujen palveluja ei tunneta.

Opiskelijayhteistyö on yleisin yhteis-työmuoto. Seuraavana tulevat koulu-

tusyhteistyö ja kolmantena tutkimus- ja kehitysyhteistyö.

Jossakin määrin yllättävä ja ehkä samal-la odotettukin tulos oli se, että vain noin kolmannes kyselyyn vastanneista koki, että ammattikorkeakouluopiskelijoilla valmistuttuansa on riittävät valmiudet toimia yrittäjinä!

Jossakin määrin linjassa tämän tut-kimustuloksen kanssa on se, että vain hieman yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi yleiset työelämävalmiudet ammat-tikorkeakoulututkinnon suorittaneiden kohdalla riittäviksi.

Edellä kuvatun kyselyn tulokset asettavat ammattikorkeakoulut uusien valintojen eteen. Opetuksen laatua sekä yhteistyötä erityisesti pienyritysten kanssa on lisättävä.

kyselyn tulokset asettavat ammattikorkeakoulut uusien valintojen eteen.

KolumniMaRtti PaLLaRimartti.pallari@yrittajat.fi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

Uusia viiden euron seteleitä on ollut liikkeellä jo kohta kuukauden.

Julkisuuteen on tullut ainakin yksi tapaus, jossa yrittäjä on kieltäytynyt ottamaan asiak-kaalta vastaan uusia seteleitä, koska ei ole niitä tunnistanut.

Suomen Pankin rahatekniikan päällikön Paavo Pertun mukaan setelien vaihtaminen on kuukausia kestävä prosessi. Yrittäjien on syytä varautua myös siihen, että uusia vanhojakin seteleitä lasketaan liikkeelle.

– Käyttämättömiä vanhoja viitosia on varas-tossa. Niitä tulee vielä jossain vaiheessa, Perttu vahvistaa.

Uudet viiden euron setelit ovat osa Europa-

sarjaa, jolla on haluttu luoda yhtenäisyyttä. Nyrkkisääntönä vanhoi-hin seteleihin verrattuna on se, että vesileimassa ja hologrammissa on Europa-neidon kasvoku-

va ja että setelin etupuolella on liukuväri.– Kymmenen euron seteli tulee todennä-

köisesti ensi vuonna. Ilmoitamme siitä kyllä hyvissä ajoin, Perttu lupaa.

8,4työttömyys nousee 8,4 prosenttiin tänä vuonna ja pysyy samalla tasolla ensi vuonna. työttömyystilanne heikkenee erityisesti uudella-maalla, kaakkois-suomessa, Pirkanmaalla ja Lapissa.

tällainen on uusi viiden euron seteli

NISSAN HYÖTYAJONEUVOT UUDISTA BISNESMALLISI

Nissan. Innovation that excites.

NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2–5,3 l/100 km, CO2 -päästöt 135–139 g/km. Primastar-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,5-7,9 l/100 km, CO2 -päästöt 178–202 g/km.

• Reilu tavaratila (4,2 m3) • Tilaa kahdelle eurolavalle • Vakiovarusteena mm. ilmastointi, ajotietokone, keskuslukitus, Integroitu navigointilaite peruutuskameralla, jossa 5’’ LCD-värinäyttö, MP3-yhteensopiva CD/radio sekä Bluetooth.

Ominaisuudet mm. • Ilmastointi • CD/Radio Bluetooth • Lisälämmitin kellolla • Tavaratila 5,9 m3, kantavuus n. 1 200 kg • Toimintasäde tankillisella jopa 1 300 km

NISSAN NV200 wOrkINg STAr EDITION23 000 €(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 17 548,83 €, autovero 4 851,17 €)

NISSAN PrIMASTAr wOrkINg STAr EDITIONALk. 28 814,68 €(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 24 676,00, autovero 3 538,68 €)

LISää BISNESIDEOITA: NISSAN.fI

NYT kATTAVASTI VArUSTELTUINA wOrkINg STAr EDITION -ErIkOISMALLEINA

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201322

dEbaTTILokakuun alusta

lähtien työntekijä voi siirtää vuosilo-maansa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien,

jos hän sairastuu vuosilomallaan. Nykyisinhän loman saa siirtää vasta, kun sairaus on jatkunut viikon. Laki-

muutos on järjetön. Työvoimakustannuksia, jotka johtuvat muusta kuin tehdystä työajasta, ei pidä nostaa. Sen sijaan tar-vitsemme työllisyyden kasvua tukevia ratkaisuja. Lakimuu-tos lisää työnantajien kustannuksia ja riskiä sekä vähentää työllistämishaluja. Muutos johtui EU-tuomioistuimen tul-

kinnasta. Olisiko tätä tulkintaa voinut soveltaa työllistä-viä pk-yrityksiä vähemmän rasittaen?

talouselämä uutisoi huhtikuus-sa hallituksen kehysriihessä tekemästä päätöksestä poistaa yritysten edustuskulujen vähen-nyskelpoisuus täydellisesti ensi vuodesta alkaen.

Talouselämän haastattelema valtiova-rainministeriön virkamies toteaa, ettei päätöksen seurauksia ole pystytty lainkaan arvioimaan. Asiasta ei ole myöskään käyty minkäänlaista julkista keskustelua ennen kehysriiheä.

Edustuskulujen vähennysoikeuden pois-taminen tulee epäilemättä vähentämään yri-tysten edustuskuluihin käyttämää rahamää-rää ja samalla ajamaan useat ravintola- ja matkailualan yrittäjät ahtaalle, ja lisäämään

alan työttömyyttä.Hallituksen äkkinäiset ja osittain täy-

dessä hiljaisuudessa tehdyt, ilman julkista keskustelua toteutetut suunnanmuutokset

verotuksessa ovat aiheuttaneet sen, että toimintaympäristö Suomessa ei ole yrityksil-le vakaa ja helposti ennakoitavissa. Yhtei-söveron alennus tarjoillaan pitkällä kepillä, suurimpana hyötyjänä suurta tulosta tekevät yhtiöt.

Pienten yhtiöiden kasvumahdollisuuksia olisi parannettu merkittävästi, jos hallitus olisi yhteisöveron laskemisen lisäksi määri-tellyt yhteisöveron progressiiviseksi niin, että alle sadan tuhannen euron tulos olisi yhtei-söverosta täysin vapaa ja yhteisöveroa kerät-täisiin vain tämän ylimenevältä osalta. Tämä olisi tukenut pienten yhtiöiden investointi- ja rekrytointimahdollisuuksia merkittävästi nyt tehtyä päätöstä enemmän, samalla kuitenkin säilyttäen suurten yhtiöiden tuoman suuren

yhteisöverotulon. Kaikista Suomessa vuonna 2011 työllis-

täneistä yrityksistä pienten ja keskisuurten yritysten osuus oli 99,3 prosenttia.

Alle kymmenen työntekijää työllistävien mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä oli vastaavasti 93,4 prosenttia ja kaikista työn-antajayrityksistä 81,1 prosenttia.

On siis syytä kysyä, unohtuiko hallituksel-ta kehysriihessä yritysvaikutusten arviointi?

Mikko Kivinen, scene group oy:n toimitusjohtaja

toimintaympäristö Suomessa ei ole yrityksille vakaa ja helposti ennakoitavissa.

Suomi on lähes suunnitelmatalous,

sillä julkisen talouden osuus Suomen bruttokan-

santuotteesta on niin suuri.ajatuspaja liberan tutkimusjohtaja elina lepomäki Helsingin sanomissa

Muut lehdet Kaksintaistelu: Ensi syksystä lähtien työntekijä saa kaikki vuosilomalla sairastamansa päivät loman jälkeen vapaaksi. Yrittäjä Marjo Veitonmäki ja STTK:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Jukka Ihanus väittelevät siitä, mikä järki tässä lakimuutoksessa on.

Työ- ja elinkeino-ministeriö laski, että laki-

muutos maksaa työnantajille vuosittain yli 200 miljoonaa eu-roa. Työnantaja maksaa poissaolos-ta kahdesti – sairauspoissaolosta ja siirretystä lomasta. Muutos lyhentää muutenkin lyhyttä työaikaa ja vähen-tää työpanosta, jolloin tuottavuus laskee. Tämä heikentää edelleen kil-pailukykyämme. Muutos koskee raskaimmin pieniä ja keskisuuria työvaltaisia aloja. Miten työnteki-jäjärjestössä asia nähdään – eikö näin vähennetä yritysten haluk-

kuutta työllistää?

Kun lakimuutos tulee voi-maan, pitäisi ottaa käyttöön ensimmäisen

päivän karenssisääntö, eli ensimmäinen sairaus-poissaolopäivä olisi palkaton. Näin hillittäisiin sairaus-

poissaolosäännön epäasianmukaista käyttämistä myös vuosilomalla. Työehtosopimuksia on vaikeaa tältä osin muuttaa, mutta aloittaa voitaisiin säätämällä työsopimus-lakiin karenssipäiväsääntö. Samoin Suomen pitäisi ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa sairausajalta maksetaan 80 prosenttia palkasta. Miten työntekijäpuolelta voitaisiin

tulla vastaan jakamaan riskiä?

Lähetä mielipiteesitoimitus@yrittajat.fi

Yksityissairaaloiden kysyntä syntyy siitä, kun

vauraat, vanhenevat ihmiset haluavat nopeasti hyvää hoitoa ja julkisella puolella hoitojonot

ovat pitkät. Terveyspalvelualan liiton toimitusjohtaja

Merja Hirvonen Helsingin Sanomissa

ale

Ksi P

ou

tan

en

Vakuutus-yhtiöiden rooli yritys-

rahoituksessa voi tulevina vuosina kasvaa. Sitä varten tarvitaan yrityksen tulos- ja

tasetietojen lisäksi myös yritysanalyysejä.

lähitapiolan pääjohtaja erkki moisander etelä-suomen

Sanomissa

Harvan toimialan käyrät

osoittavat tänä päivänä kasvua. Luomu on positii-

vinen poikkeus. Europarlamentaarikko Tarja Cron-

berg Vihreässä langassa

Marjo veitonmäkiyrittäjä

Kirje | Mikko Kivinen

Hallitukselta unohtui yritysvaikutusten arviointi

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 23

Kustantaja ja julkaisijaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 92 692 kpl (LT 2012).

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaHannu Hallamaa, toimittajaLotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla)Raija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

KyselyKiristääkö pankkisi lainaehtojasi?

Facebook-pikakyselyyn saatiin 17 vastausta.

ale

Ksi P

ou

tan

en

yrittajat.fi: Kuukauden kommenttiNykyään työnantajakin voi pitää kiinni oikeuksistaan, vaikka oikeudessakin. Olen parin vuosikymmenen aikana kertyneen asianajokokemuksen aikana huomannut, että asenteet ovat onneksi muuttumassa eikä työntekijä ole läheskään aina oikeassa tuomioistuimenkaan mielestä.Jaana Juutilainen kommentoi sairauslomariitajuttua

Jukka ihanussttK:n yhteiskuntasuhdepäällikkö

aINaKaaN vIELÄ EI OLE SITÄ TEHNyT

29 %KyLLÄ 12 %

EN TarvITSELaINaa

47 %

pääsääntöisesti työntekijällä on lain ja TESien perusteella oikeus palkkaan ensimmäi-

senä sairauspäivänä. TESien määräykset ovat neuvo-teltu kokonaisuus työehdoista alan tarpeisiin. Jos yhtä

yksityiskohtaa muutetaan, se vaikuttaa työehtojen kokonai-suuteen. Joissakin työehtosopimuksissa on säädetty karens-sipäivistä, kun sen on katsottu sopivan osaksi alan työehtoja. Työnantaja saa maksamastaan palkasta korvauksen Kelalta omavastuuajan jälkeen. Kelan toimintaa rahoittamassa ovat palkansaajat veronmaksajina ja vakuutusmaksujen kautta. Näin he ovat mukana kantamassa riskiä. Karenssikeskus-telua hedelmällisempää olisi etsiä yhdessä keinoja pitkien sairauslomien lyhentämiseen. Siinä onnistumisella olisi

suuri merkitys yhteiskunnan ja työnantajien kustan-nuksille.

monissa EU-maissa on ollut vastaava lainsäädäntö jo aiem-

min voimassa. Jos tämä olisi työllistämisen este, Saksassa ei olisi syntynyt uusia työpaikkoja. Yksittäi-sen tekijän vaikutusta työllistämiseen ei tule liioitella. Keskustelussa usein unohtuu, että moni työntekijä tulee sairaana töihin, kun ei halua lisätä työkaverien taakkaa. Tämä johtaa siihen, että sairaana työskennellessä työn

laatu ja tuottavuus kärsii, ja muutkin saattavat sai-rastua.

jos työntekijällä on aito mahdollisuus pitää vuosi-

loma, se palauttaa työn rasituksista. Tämä edesauttaa työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. EU-tuomioistuin totesi, että vuosilomalla ja sairauslomalla on erilaiset tavoitteet. Jos vuosiloma ku-luu sairastaen, työntekijä ei ehdi palau-tua, ja työ kuormittaa vain aikaisempaa

enemmän. Suomella ei ollut liikku-matilaa.

EI 12 %

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201324

arjESSayrittäjän arjessa

Hitsipillit rätisevät vielä, mut-ta olutta täällä tehdään jo. Panimoyrittäjä Pertti Oksan hymyn loiste kilpailee val-tavien rosterisammioiden kanssa. Tähän mikkeliläisel-

lä teollisuusalueella sijaitsevaan panimoon mies on upottanut jo 1,5 miljoonaa euroa. Kun kaikki on valmista, investoinnin mää-räksi tulee noin kaksi miljoonaa euroa. Tässä taloustilanteessa hanke kuulostaa melkeinpä uhkarohkealta, mutta pankkilaina järjestyi.

– Meillä oli kotityöt tehtynä ja valmiit

tuotteet, se helpotti rahan saantia. Haihatte-luun ei nyt saa rahaa, Oksa toteaa.

Lainan lisäksi Oksa laittoi peliin omia rahojaan. Saimaan Juomatehtaan kannalta kyseessä oli pakkorako, sillä kasvamiseksi täytyi investoida. Jos uusiin tiloihin ei olisi satsattu, nyt alas ajettu Lappeenrannan pa-nimo olisi pitänyt remontoida täysin. Vaikka pienpanimoala on hyvässä kasvussa, yleinen taloustilanne mietityttää yrittäjää. Pienpani-moiden oluet kun ovat luksustuotteita.

– Ei tämä toki riskitöntä ole, sen myön-nän.

Miljoonakerhoon. Aiemmin Lappeenran-nassa toiminut yhtiö arvioi nousevansa uuden panimon myötä maan kolmanneksi suurimmaksi pienpanimoksi. Ensi vuonna tuotanto ylittää miljoonan litran rajapyykin, Oksa uskoo. Kapasiteettia Mikkelin laitoksel-la on yli kahden miljoonan litran vuosituo-tantoon. Työntekijöitä laitoksella on aluksi seitsemän, mutta piakkoin toistakymmentä.

Oksalle olut on intohimo, kuten olut-kulttuurin edistäminenkin. Mies korostaa

Saimaan Juomatehtaan olevan kasvuha-kuista liiketoimintaa, mutta puhuu samalla lähiruuan, luomun ja lähijuoman puoles-ta. 1990-luvulla alkanut panimoura ja alan seuraaminen on opettanut Oksalle, että pienpanimossa pitää olla ammattitaitoa ja liiketalousosaamista oluenrakkauden lisäk-si – muuten toimintaa on vaikeaa saada kes-täväksi.

– Ammattimaiset ja erilaisella tavalla asioita tekevät tulokkaat ovat alalle terve-tulleita, sillä he tuovat lisää positiivista kier-rettä.

Pienpanimoiden osuus myydyistä olutlit-roista on viime vuosina kasvanut voimak-kaasti. Nyt osuus on 2,6 prosenttia. Kan-sainvälisessä vertailussa varaa kasvuun on, sillä esimerkiksi Tanskassa pienpanimoiden osuus myynnistä on lähes kolminkertainen.

– Uskon, että ihmisten kiinnostuksen kasvu pienpanimoiden oluisiin jatkuu, Oksa sanoo.

Parempaa olutta kauppoihin. Mutkia nousuun voi tuoda ostovoiman heikkenemi-

nen tai valtiovallan toiminta, kuten arvolisä- tai alkoholiveron korotus. Myös mahdollinen alkoholin mainostuskielto heittäisi kapuloi-ta juuri vähemmän tunnettujen pienpani-moiden rattaisiin, Oksa toteaa.

Pari toivomusta Oksa heittää päättäjille. Pienpanimojen ei kannata tehdä bulkkituot-teita, ja monet erikoisoluet ovat parhaim-millaan yli 4,7 prosentin vahvuisina. Vahvat oluet pitäisikin saada kauppojen hyllylle, pa-remmin ihmisten ulottuville. Koska ne ovat suhteessa alkoholin määrään arvokkaita, Oksa arvioi, että tästä tuskin syntyisi sosiaa-lisia ongelmia. Hän toivoo myös, että pani-mot voisivat ryhtyä suoramyymään vahvoja oluita tilaviinien tapaan.

Mutta juuri nyt Oksa keskittyy alkavaan kesäsesonkiin. Uuden panimon tuotantoa alkaa virrata asiakkaille toukokuun aikana, ja uusia tuotteita pitää saada markkinoille, jotta kasvu jatkuisi. Luvassa on esimerkiksi perinteisin menetelmin tehtävää siideriä.

– Yrityksen pitää kasvaa. Jos jämähtää pai-kalleen, tulee äkkiä alas, summaa Oksa yli 30 vuoden kokemuksella.

Panimobuumin harjallaMikkeliin uuden pani-mon avanneelle Pertti Oksalle olut on intohi-moa ja tiukkaa bisnestä.

miKKelihannu hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

jUUreVaSti. saimaan juomatehtaan yrittäjä

Pertti Oksa (vas.) ja kehi-tysjohtaja jussi laukkanen

uskovat paikallisen oluen nousuun.

jere lauHa

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 25

muistathan: 12. kesäkuuta on sähköisen kausiveroilmoituksen jättö-päivä huhtikuun 2013 arvonlisäveron osalta, sekä verojen maksun eräpäivä.12

KESÄKUU

Panimobuumin harjalla

> Pienpanimoille tuo nostetta kansainvälinen craftbeer-ilmiö. Yhä useampi suomalainen on kiinnostunut oluesta ja tämä näkyy myös

kauppojen kasvaneina oluthyllyinä. Vaikka oluen ko-konaismyynti on kääntynyt laskuun, pienpanimojen markkinoille toimittaman oluen määrä on kasvanut viidessä vuodessa kolmesta miljoonasta 11 miljoonaan litraan.

Pienpanimoala lähti kasvuun sääntylyn vapau- tuessa 1990-luvulla. Pienpanimot saavat oluen osal-ta verohelpotuksia, kun niiden tuotanto ei kasva yli kymmenen miljoonan litran. Tällä hetkellä Suomes-sa toimii 30 pienpanimoa, joista selvästi suurin on Laitila. Markkinoille on nyt uusia tulijoita, ja vanhat laajentavat toimintaansa.

Saimaan juomatehdas•Pertti oksa aloitti panimotoiminnan 1995

•kasvusuunnitelma vuonna 2010, jolloin tuotanto 135 000 litraa

•Myynti- ja jakelusopimus hartwallin kanssa 2011

•tuotanto tänä vuonna 700 000 litraa

•tavoitteena vuonna 2014 yli miljoonan litran tuotanto

•Mikkelin panimon lisäksi oksalla on ravintolapanimo Bruuveri helsingissä

•Liikevaihto 2012 noin 1,2 miljoonaa euroa

> – Kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut, nyt uskalletaan kokeilla ja hakea erilaisia tuot-teita, analysoi pienpanimoiden markkinaosuu-

den kasvun pohjasyitä Nokian Panimon toimitusjohta-ja Matti Heikkilä.

Hän uskoo kasvun olevan vakaalla pohjalla yleisestä taloustilanteesta huolimatta, sillä kuluttajalle satsaus pienpanimon olueen ei euromääräisesti ole suuri.

Vesikriisin taannoin runtelema panimo teki vuonna 2012 ensimmäisen kerran voitollisen tuloksen ja yri-tyksen liikevaihto kasvoi lähes 20 prosenttia. Kasvu on jatkunut alkuvuonna yli kymmenen prosentin tahtia. Tänä vuonna panimo tuottanee 1,8 miljoonaa litraa olutta.

– Tilaa kasvaa on, ei tässä vielä ole pienpanimoiden kesken kilpailua, Heikkilä toteaa.

Lahtelaisen Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyy-sing arvioi, että pienpanimoiden oluiden markkina-osuus voi Suomessa nousta 5 – 7 prosenttiin. Teeren-pelillä on käynnissä laiteinvestointi, joka mahdollistaa tulevaisuudessa 1,5 miljoonan litran vuosituotannon, kun olutta syntyy tänä vuonna 0,4 miljoonaa litraa.

Pyysing korostaa nykyisen verohelpotuskäytännön olevan pienpanimoille elintärkeä kasvun jatkumiseksi. Kasvu synnyttää uusia työpaikkoja: Pyysing arvioi, että olutlitran tuottamiseksi pienpanimossa tehdään suur-panimoon verrattuna 20-kertainen määrä ihmistyötä. Nyt nousussa olevan olutkulttuurin tueksi hän kaipaa keittiömestareilta luovuutta.

– Yllättävän usein törmää tilanteeseen, jossa lähiruoka tarjoillaan vaikkapa chileläisen punaviinin kanssa, vaikka vaihtoehdoksi löytyisi alueessa kiinni oleva pienpanimon olut.

Sopuisasti nousussa

Käsityöbuumi

Muistathan:

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 13.6.2013

Elintarvikealan erikoisliike Oulussa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

SY-22032013-2681

Kodin sisustustuotteiden maahantuonti ja tukkukauppa, jolla toimintaa koko Suomessa ja ulko- mailla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 100 m2.

SY-26032013-2686

Sisustusalan erikoisliike Varsi- nais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 134 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

SY-05042013-2709

Vähittäiskaupan liiketoiminta Etelä-Savossa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työn- tekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 488,5 m2. Hintapyyntö 370 000 €.

SY-19042013-2757

Luonnonmukaiseen puunkäsit- telyyn erikoistunut yritys Uudel- tamaalta. Työntekijöitä 1. Liike- vaihto 100 000 - 200 000 euroa. Vuokratut toimitilat 200 m2.

SY-24042013-2765

Miesten ja naisten asusteliike Keski-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 2 - 3. Liikevaihto 100 000 - 200 000 euroa. Vuokratut toimitilat 120 m2.

SY-26042013-2777

Syöte shop -kauppakeskus Iso- Syötteellä. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat

SY-08052013-2800

Puutarha/kukkakauppa Uudel- lamaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Omat toimitilat. Hinta-pyyntö 750 000 €. pihakeskus.fi

SY-14052013-2817

Kauppa

Mainostoimisto/kuvatulostamo Pirkanmaalla. Asiakkaat eri liike-toiminta alueilta ympäri Suomen. Liikevaihto 1 - 200 000 €. Vuokratut toimitilat n. 300 m2.

SY-20032013-2672

Kannattava erikoiskaupan ja keit-tiökalustevalmistuksen liiketoi-minta. Liikevaihto yli 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 700 m2.

SY-10042013-2729

Myydään/myydään osuus yksityi- nen sosiaali- ja terveyspalvelu-jen tuottajayksikkö (perhe- neuvola ja psykoterapiapalvelut) Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 30 000 €.

SY-13052013-2806

Ct-alan koulutus-/konsultointi-yritys tai osuus yrityksestä. Liike-vaihto v. 2012 175 000 euroa. Vuok-ratut toimitilat 112,5 m2.

SY-24042013-2768

Muut toimialat

Peltisepänliike Etelä-Pohjan-maalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2.

SY-09042013-2724

Myydään tai etsitään osaomistajaa Satakunnassa toimivaan ilmas-tointialan yritykseen. Liikevaihto 2 000 000 €. Työntekijöitä 8. Vuok-ratut toimitilat.

SY-25042013-2771

Peltisepänliike Turun talous- alueella. Verstas vuokratiloissa n. 100 m2. Hintapyyntö 45 000 €.

SY-15052013-2822

Rakentaminen

Tilitoimiston liiketoiminta Espoos-sa. Vakiintunut asiakaskunta. Liike-vaihto 85 000 - 100 000 €. Työn- tekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 50 000 €.

SY-19022013-2578

Kotisiivousyritys, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä yli 100. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 1 100 000 €.

SY-17042013-2748

Ekologinen spa-pienoiskylpylä, kauneus-jalkahoitola Uudelta-maalta. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 81,5 m2. Hintapyyntö 190 000 euroa.

SY-24042013-2767

Raskaan ajoneuvokaluston korjaamon osakkeet tai liiketoi-minta Uuudellamaalla. Liikevaihto 750 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 1 600 m2.

SY-14052013-2815

Myydään osuus siivousalan yri-tyksestä Varsinais-Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 15 000 €.

SY-16052013-2824

Palvelut, liikenne Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Pikaruokaravintola Etelä-Savos-sa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 125 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

SY-03042013-2702

Anniskeluravintola Oulussa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimi-tilat 241 m2 + terassi 40 m2. Hinta-pyyntö 100 000 €.

SY-08042013-2715

Kotkan Varissaaressa on myynnissä kesäravintola Fort Elisabetin liike-toiminta irtaimistoineen. Saari on myös erinomainen kesätapahtuma-paikka. Saaren seilorit ovat valmii-na alkavaan kauteen, joten toimi ripeästi, niin ehdit mukaan! Soitte-le, niin kerron lisää 0500-491544

KYMI-17042013-2749

OSTETAAN YRITYKSIÄ

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Lukkotehdas Pietarissa. Liike- vaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Omat toimitilat 15 977 m2. Hintapyyntö 4 000 000 €.

SY-03042013-2704

Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalta. Yhtiö on velaton, ja sen liikevaihto on yli 120 000 euroa.

SY-10042013-2728

Metallialan tuote, jonka markkina- alue on Suomi. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 145 000 €.

SY-11042013-2732

Metallialan (metallirakenteiden valmistus) yritys Kymenlaaksossa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-12042013-2736

Kannattava elintarviketeollisuu-den yritys Itä-Suomesta. Toimin- taa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimi- tilat.

SY-30042013-2787

Yritys Pohjois-Pohjanmaalla, jonka toimialana alihankintakoneistus, koneiden ja laitteiden valmis-tus ja asennus. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 580 m2. Hintapyyntö 400 000 €.

SY-06052013-2796

Hiekkapuhallus- ja maalausalan yritys Satakunnassa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat: lämmin tila 300 m2, kylmäpuhaltamo 150 m2.

SY-07052013-2798

Tekstiilialan yrityksen osak-keet. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liike-vaihto 250 000 - 300 000 €. Työn-tekijöitä 2,5 + 1. Vuokratut toimitilat 500 m2. Osakkeiden myyntihinta 120 000 €.

SY-13052013-2807

Teollisuus

Ostetaan henkilöstöpalvelu- yrityksen liiketoiminta. Omat tai vuokratut tilat. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-03042013-2703

Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Myytäviä kohteitamme:Metallituotteiden valmistusta .....200 000 Pakkaukset ....................................500 000 Siivousalan yritys ......................... 550 000 Hotelli Itä-Suomessa ................. 1 200 000 Puusepänteollisuusyritys.............495 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa ......................................490 000 Kultasepänliikkeen vaihto-omaisuus ...Tarjouksen perusteella Huoltoasema Pylkönmäellä ..........195 000 Ilmastointialan urakointiliike........170 000 + vaihto-omaisuus Tuottava oman brändin omaava ruokaravintola ................ 168 000 Muotivaateliike ...............................60 000 Itsepalvelukirpputori pääkaupunkiseudulla .................... 175 000 Perinteikäs rautakauppa .............300 000 + varasto Autokorjaamo ...............................209 000 Liikehuoneiston osakekanta ........ 230 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201326 arjESSa26 arjESSa

Kotimaisen pyörän puolesta

Satavuotiset perinteet velvoittavat. Näin summaa Tähtipyörän toimitusjohtaja Jan Peter Bonn yhtiön toimintaa.

– Meille on tärkeää, että Pohjan-maalla valmistetaan polkupyöriä. Haluamme ylläpitää kotimaista tuotantoa.

Suomessa on jäljellä enää muu-tama polkupyöriä valmistava yri-tys, joista ylivoimaisesti suurin on pari vuotta sitten tuotantoa takaisin kotimaahan siirtänyt Hel-kama. Bonn toteaa, että Helkaman ratkaisu helpotti muiden pyöränte-kijöiden tilannetta nostamalla alan profiilia.

Kotimaisuus näyttää Bonnin mukaan nyt kelpaavan pyöräilijöil-le. Toinen valtti on käsityö.

– Pyörät kootaan samoilla me-netelmillä kuin 30 vuotta sitten, ja ostajat arvostavat sitä.

Tähtipyörä suunnittelee mallit tehtaalla ja tilaa alumiinirungot alihankintana Taiwanista. Yhtiö käyttää mahdollisuuksien mu-kaan suomalaisia ja varsinkin lähi- alueella toimivia alihankkijoita, mutta kaikkia tarvittavia osia ei saa täältä, Bonn kertoo. Pohjan-maalta yhtiö hankkii pyöriin esi-merkiksi lokasuojat, kädensijat, vannenauhat ja heijastimet.

Viime vuosina Tähtipyörä on satsannut malleihin, joiden askel-korkeus on matala. Pyörän selkään on siis helppoa ja turvallista kiive-tä, vaikkei jalka enää nouse not-keasti.

– Uskomme, että ihmisten kiin-nostus pyöräilyyn lisääntyy var-sinkin, kun suuriin kaupunkeihin saadaan parempia pyöräilyväyliä.

Pientä voittoa tekevän Tähtipyö-rän näkymiä Bonn pitää valoisina, varsinkin kun pientä pyöräilybuu-mia on ilmassa. Kylmästä kevääs-tä huolimatta myynti on vetänyt viime vuoden malliin, ja tehdasta työllistävät yhä enemmän yrityk-

Pienvalmistajat haluavat ylläpitää Suomessa polku-pyörien tekemisen kulttuuria.

hannu hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

tähtipyörä•tuotanto 3 000–4 000 pyörää vuodessa

•kuusi työntekijää

•tehdas sulvassa vaasan lähellä

•tähtipyörä-nimellä yritys on toiminut vuodesta 1987

•syömähampaana suomalaisiin oloihin suunnitellut naistenpyörät

Pelago•Pyrkii tänä vuonna rikkomaan tuhan-

nen myydyn pyörän rajan

•kymmenen työntekijää

•tehdas helsingin Jätkäsaaressa

•Perustettu 2009

•tyypillinen asiakas 25–40-vuotias kaupunkilainen

> Korjaamoyrittäjän kannalta sillä, missä pyörät valmistetaan, on vähemmän merkitystä. Huoltaa

niitä täytyy kuitenkin. Espoossa toimi-van Tapiolan Polkupyöräpajan yrittäjä Antti Koivisto on sesongin ollessa kuu-mimmillaan joutunut myymään eioota.

– Ei ole järkeä kerryttää yli kolmen viikon jonoa, Koivisto toteaa.

Yksinyrittäjänä toimiva Koivisto on pitänyt pajaa kolmen vuoden ajan. Tradenomitaustainen mies oli aiemmin myyjänä pyöräliikkeessä, jossa teki

myös huoltotöitä. Tästä sikisi ajatus perustaa oma yritys.

– Asiakkaita on alusta asti ollut pal-jon. Huoltoon tulee pääasiassa työmat-kapyöriä, Koivisto kertoo.

Polkupyörissä Koivistoa harmittaa laadun heikkeneminen. Valmistaja sääs-tää sellaisissa osissa, joita on silmällä vaikeaa arvioida, esimerkiksi pyörän navassa. Niinpä halvimpia pyöriä ei kannata huollattaa kuin kerran.

Koivistolle yrittäjyydestä on tullut elämäntapa, vaikkei polkupyöräily

hänelle sellainen olekaan. Mies ihmette-lee, ettei alalla ole enempää tekijöitä. Tilaa kun löytyisi, hän arvioi.

– Pidin liikettä joulun jälkeen kaksi kuukautta kiinni, ja heti oli töitä jonos-sa. Kesälomaakaan en ehdi pitää kuin kaksi viikkoa.

Kolmen vuoden yrittäjärupeama on saanut Koiviston toteamaan, että hän ei enää vaihtaisi takaisin palkkatyöhön. Toiminnan laajentaminenkin siintelee mielessä – asiakaspalveluhenkiselle korjaamoketjulle voisi olla tilausta.

Huoltomies puskee pitkää päivää

LäHiPyÖrä. tähtipyörän toimitusjohtaja jan Peter Bonn käyttää pyörissä mahdollisimman läheltä saatavia osia.

sille mittatilaustyönä tehtävät sar-jat. Niiden osuus on kymmenisen prosenttia tuotannosta.

– Haluamme pysyä omarahoit-teisina ja nykyisissä puitteissa. Meille työllistäminen on tärkeäm-pää kuin suuri voitto, Bonn linjaa.

Pelago syntyi sokkona. Helsin-gissä toimiva Pelagokin uskoo juu-revuuteen, mutta tähtää kansain-väliseksi brändiksi. Vuonna 2009 perustettu yritys on vielä raken-nusvaiheessa, vaikka kansainvälis-täkin tunnustusta on tullut.

– Yritystä perustaessamme emme tehneet aluksi laskelmia. Halusimme tehdä töitä pyöräilyn parissa ja meillä oli ajatuksia siitä, millaisia pyöriä haluamme tehdä. Uskoimme, että monella muulla-kin olisi pyöristä samoja ajatuksia, Timo Hyppönen kertoo.

Hän perusti Pelagon yhdessä veljensä Mikon kanssa ajatukse-na rakentaa sellaisia pyöriä, joilla itse haluaisivat ajaa. Nyt yhtiö myy kuutta pyörämallia, joista neljä

kootaan Helsingissä. Kaksi tulee belgialaiselta alihankkijalta. Suo-messa koottujen pyörien osista suurin osa on tuontitavaraa, vaik-ka yhtiö on etsinyt aktiivisesti ali-hankkijoita.

– Toivomme, että voisimme tulevaisuudessa käyttää pyörissä enemmän Suomessa valmistettuja osia ja täkäläistä suunnittelutyötä, Hyppönen sanoo.

Sen Hyppönen toteaa, että polku-pyörien valmistus Suomessa ei ole helppo laji. Tuotantokustannuksia pitää seurata tarkasti, sillä hintakil-pailu on kovaa. Pyöräilykulttuuria edistääkseen yrityksen pitää olla terveellä taloudellisella pohjalla.

Kotimarkkinoiden lisäksi Pela-go valmistaa pyöriä myös vientiin, jonka osuus tuotannosta on nyt noin kymmenen prosenttia. Vien-titavoitteeksi Hyppönen nostaa neljänneksen tuotannosta. Suurin satsaus on tällä hetkellä Saksassa: yrityksellä on Berliinissä myymälä.

– Tavoitteena on luoda vahva suomalainen polkupyöräyritys,

Hyppönen paaluttaa.Pelago odottaa tältä vuodelta

kasvua, mutta Hyppönen arvioi te-kemistä vielä riittävän useammaksi vuodeksi, jotta yritys pääsee tasolle,

jossa omistajat voivat olla toimin-taan tyytyväisiä.

– Olemme tietenkin ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet tähän men-nessä tehtyä.

joHannes terVo

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 27arjESSa 27

Puhepaketti sis. 100 min puhetta/kk norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaes-sa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 €/min. Puhepaketti sis. 50 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Mobiililaajakaista Plus: maksiminopeus 2 Mbit/s. Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–2 Mbit/s, kohtuukäyttö 5 Gt/kk ja ylimenevä tiedonsiirto 5,50 €/alkava 5 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. hintaan. Matkapuheluhinnat ulkomailla: EU+Venäjä soitto 0,20€/min, vastaanotto 0,05€/min (norm. 0,29€/min ja 0,08€/min). Tiedonsiirto ulko-mailla: päiväkohtainen hinta EU+Venäjä alk. 5€/25Mt, ylimenevä tiedonsiirto 5€/alkava 25Mt (norm. 0,70€/Mt). Ei erillistä kuukausimak-sua, hinnoittelu aktivoituu käytön mukaan. Muu maailma: matkapuhelu- ja datahinnoittelu hinnaston mukaan. Hinnat voimassa toistai-seksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

elisa.fi /ajanvarausSoita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30, pvm/mpm)elisa.fi /verkkokauppa

Ennennäkemättömän edullinen Nokia LUMIA ja Elisa Idea takaavat huolettoman surff auksen työ-matkoillasi EU:ssa ja Venäjällä vain 5 €:n päivähintaan verkosta riippumatta.

Työmatkailijan etupaketti: huippuedullinen Nokia LUMIA ja

dataa kiinteään hintaan

Elisa Idea -liittymäpaketti yrityksille• 100 min puhetta/kk • 50 kpl tekstiviestejä/kk • Elisa Mobiililaajakaista 2M • Data EU:ssa ja Venäjällä 5 €/pv • Puhe EU:ssa ja Venäjällä –30 % Vodafone World -hinnaston normaalihinnoista

895€/kk

€/kk

Palkittu muotoilu, Pure View -kamera, LTE-yhteensopiva.

(24 kk sop.) tai 395 € Alv 0 %

Nokia LUMIA 920Huipputekniikkaa ja muunneltavuutta vaativaan käyttöön, LTE-yhteensopiva.

(24 kk sop.) tai 269 € Alv 0 %

Nokia LUMIA 820Kaunis, kevyt ja siro. Lumioiden paras akunkesto.

(24kk sop.) tai 241 € Alv 0 %

Nokia LUMIA 720

1120€/kk1010

€/kk1650

Alv 0%Kattavat yhteydet kaikkialla maailmassa:

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201328

TaLOUS

Kukaan ei myöskään osaa tehdä kaikkea itse. Kuinka moni hallitsee kirjanpidon?

Helena Palmgren, työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö

Ota kantaa verkossa: yrittajat.fi

yrittäjät tuhlaa-vat arvokasta t y ö a i k a a n s a kaikkeen tur-haan asiakas-hankinnan ja

liiketoiminnan kehittämisen kustannuksella. Ongelma kos-kee erityisesti pienten yritys-ten omistajia.

Itellan teettämän tutki-muksen mukaan ulkoistuspal-velujen ostoaikeet vaihtelevat 8-25 prosentin välillä vähän palvelusta riippuen. Sen sijaan useimmat yrittäjät kokevat ulkoistamisen liian kalliiksi ja turhaksi, sillä ”samat asiat

pystyy tekemään itsekin”.– Tulos oli kieltämättä yllä-

tys. Onko yrittäjillä sitten niin paljon tekemistä, että he eivät edes ehdi ajatella koko asiaa, pohtii Itella Postin liiketoimin-tajohtaja Pasi Ketonen.

Ristiriita ulkoistamisen tur-huudesta syntyy, kun yrittäjät tunnistavat haasteeksi omas-ta työkyvystä ja jaksamisesta huolehtimisen.

Katse ydinosaamiseen. Työhyvinvoinnin asiantunti-jat kehottavatkin yrittäjiä kes-kittymään ydinosaamiseen yrityksen koosta riippumatta.

– Yksinyrittäjillä voi yksin-kertaisesti olla taloudellinen tilanne sellainen, että teh-dään mahdollisimman paljon itse. Ja kun päivät ovat pitkiä, voimavarat vähenevät. Omalle työlle on kuitenkin aina osat-

tava laskea hinta, sanoo Työ-terveyslaitoksen kehittämis-päällikkö Helena Palmgren.

– Kukaan ei myöskään osaa tehdä kaikkea itse. Kuinka moni yrittäjä hallitsee kirjan-pidon? hän kysyy.

Eläke-Fennian työhyvin-voinnin asiantuntija Annarita Koli liputtaa niin ikään ulkois-tuspalveluiden puolesta.

Koli on tutkinut yrittäjien jaksamista. Viime syksynä jul-kistetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että puolella yrittäjäkun-nasta on kohonneita riskejä, osa kuvittelee olevansa jopa ”supermies”.

– Kasvuvaiheessa olevissa yrityksissä esimiesrooli tulee yrittäjille uutena asiana. Sii-nä vaiheessa kannattaa hakea esimieskoulutusta, eikä tehdä kaikkea itse, Koli kertoo.

Kirjanpito tärkein. Yrittä-jän pitää tehdä jo yrityksen alkuvaiheessa monta ulkois-tuspäätöstä ennen kuin hä-nen tarvitsee miettiä esimies-koulutusta.

Ensimmäisenä ja ehkä tär-keimpänä ulkoistuskohteena on yrityksen kirjanpito. Työ-terveyslaitoksen Palmgren kuvaa tilitoimistoa yrittäjän yhdeksi tärkeimmistä kump-paneista.

Siitä huolimatta tuhannet yrittäjät hoitavat kirjanpidon itse tai sen tekee joku kave-ri. Taloushallintoliiton mu-kaan tilitoimistoilla on noin 200 000 yritystä tai yhteisöä asiakkaanaan.

Liiton toimitusjohtajalla Juha Ahvenniemellä ei riitä ymmärrystä niitä kohtaan, jotka eivät ulkoista kirjanpi-toaan.

– Toiminta on aika harras-telijamaista eikä riskienhal-lintaa mietitä lainkaan. Herää kysymys, paljonko bisneksellä tienaa, jos ajankäyttö on tätä, Ahvenniemi sanoo.

yrittäjät ostavat ulkoistamis- palveluita nihkeästi.kimmo koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

> Tilitoimistopalvelujen lisäksi myös tie-totekniikan ja siihen liittyvien palvelu-jen ulkoistaminen kiinnostaa yrittäjiä.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtajan Rasmus Roihan mukaan yrittäjät osaavat jo aika hyvin ulkoistaa näitä palveluja.

– Kaikilla on järkevät yhteydet ja palvelujen hinta on laskenut niin alas, että ostaminen on helppoa. Yleensä rauta ostetaan vielä itse, mutta siitä eteenpäin hankitaan palvelusopi-muksin, Roiha sanoo.

Hän myös kannustaa epäileväisiä kysy-mään erilaisista palveluista toisilta yrittäjiltä.

Sitä kautta saa hyvin tietoa.Kyselyn perusteella noin viidennes yrittäjis-

tä on kiinnostunut kotisivu- ja verkkokauppa-palveluista.

Roiha toivoo, että tekniikan sijaan yrittä-jät keskittäisivät voimavaransa myyntiin ja markkinointiin.

– Myynnin sijaan yrittäjät perinteisesti odottavat, että joku ostaisi heiltä. Tärkeä kysy-mys on, saadaanko tieto perille asiakkaalle.

Hän mainitsee markkinointikanavina muun muassa Google-haun, internetmarkkinoinnin ylipäätään, twiittaukset ja Facebook-sivut.

Laske työllesi hinta

Miksi ei ulkoisteta? Prosenttia, mainitsi ensiksi

liian kallista 29 %Toiminta pienimuotoista 25 %Ei tarvetta 24 %osaamme ja haluamme tehdä itse 19 %ulkoistus hankalaa ja epäluotettavaa 3 %

Palikat kasassa, paukut myyntiin

Ulkoistuspalvelujen ostoaikeet pk-yrityksissälähde: itellan teettämä tutkimus

Laskujen lähettämi-nen verkkolaskuna

25 %

sähköiset tyvi-palvelut

25 %

kotisivupalvelu

23 %

kirjeiden vastaanot-taminen verkosto-

palvelussa

20 %

asiakashallinta- järjestelmä (CRM)

8 %

lähde: itellan teettämä tutkimus

Ulkoistuksen hyödytProsenttia, mainitsi ensiksi

Voi keskittyä ydinosaamiseen 30 %Kustannussäästöt 22 %ajan säästö 22 %Ostaa osaamista resurssipulaan 19 %Verkostoituminen 7 %

ale

Ksi P

ou

tan

en

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 29

2,5 mrd Luottotappioiden määrä on suomessa noin 2,5 miljardia euroa.

Paljonko aikaasi kuluu kirjanpitoon?Kolme vaihtoehtoa pienelle yritykselle:1. tee kirjanpitosi itse+ et maksa rahaa ulos yrityksestäsi.- Omaa aikaasi kuluu paljon.- Vaikea pysyä ajan tasalla lain ja asetusten kanssa.- rahaa palaa järjestelmiin.- Virheet ovat omalla vastuullasi.

2. ulkoista lakisääteinen peruskirjanpito+ säästät aikaasi.+ Vältyt kirjanpidon rutiiniongelmien pohtimiselta.+ Raportit kulkevat ajallaan.+ Tilitoimisto hoitaa viranomaisraportoinnin puolestasi.+ tehokkaat ja ajantasaiset tietojärjestelmät.- et enää käsittele numeroita itse, joudut perehtymään raportteihin.- joudut opettelemaan sähköisten järjestelmien käyttöä, jos siirryt sähköiseen laskutukseen.- Tehokkaat kirjanpidon rutiinit, mutta perussopimukseen ei kuulu talousohjausta.

3. ulkoista talousohjaus+ optimoit rahankäyttösi.+ saat ehdotuksia liiketoimintasi kehittämiseen.+ et kehitä firmaasi yksin.+ tiedät koko ajan, mikä on yrityksesi taloudellinen tilanne.+ Kuulet heti, jos jokin liiketoimintasi osa-alue ei ole kannattava.+ liiketoimintasi kannattaa paremmin, kun asetat sille selkeitä numeerisia tavoitteita.- joudut etsimään kirjanpitäjän, joka ymmärtää liiketoimintaasi.- joudut toimittamaan säännöllisesti myyntisi tiedot kirjanpitäjällesi, jotta hän pystyy ennustamaan täsmällisesti.- joudut varaamaan aikaa säännöllisille tapaamisille.

lähde: taloushallintoliitto

Ulkoistuspalvelujen ostoaikeet pk-yrityksissälähde: itellan teettämä tutkimus

tietotekniikka pilvipalveluna

19 %

Mainostilan osta-minen internetissä

18 %

verkkokauppapalvelu

15 %

Markkinoinnin suunnitteluun

liittyvät palvelut

14 %

TEGERA® 9105 TEGERA® 290 TEGERA® 629 TEGERA® 9146

www.tegera.fi

Helppoa kun on homma hanskassaSuurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin.

TEGERA®-suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta. Laajasta vali-

koimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet – hienomekaniik-

ka- ja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen.

TEGERA®- KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI

Käsineitä saat mm. seuraavilta jälleenmyyjiltämme:

Ahlsell, Etra, Hartman, Hong Kong, K-Rauta, K-maatalous,

Lindström, Rautia, Tools, Velimark ja Würth.

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201330 TaLOUS

Fanijoukko apuunfacebookissa näh-tiin poikkeukselli-nen yrityksen pelastuskampanja. Riikka koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

ravintoloitsija Otto Helin kirjoitti Face-bookiin yrityksen sivuille maalis-kuun puolivälissä ”Titanic”-kirjeen,

jossa hän vetosi asiakkaisiinsa tarjoamalla kanta-asiakaskortteja myyntiin ja latasi omat kortit pöy-tään.

850 ihmistä osti 99 euron arvoi-sen kortin, ja jo ovensa sulkenut ra-vintola saatiin jälleen auki. Ravin-tola oli maaliskuun alussa kiinni 1,5 viikkoa.

Studioravintola Paksun saaga alkoi 7. joulukuuta 2012, mutta sen klubipuoli avattiin vasta tammi-kuun alussa remontin viivästymi-sen vuoksi.

– Remontista aiheutui budjetoi-mattomia kustannuksia, ja mene-timme viivästymisen vuoksi pikku-joulumyyntiä, Helin kertoo.

Kauppa lähti kuitenkin hyvin käyntiin, ja klubin puolella oli vii-konloppuisin ”hurja” meininki.

– Vaikea tilanne konkretisoitui meille vuodenvaihteen tienoilla, kun laskuja alkoi tippua luukusta. Ymmärsin, että ilman lisärahoi-tusta olemme pulassa. Päätimme osakkaiden kesken, että selviy-dymme tilanteesta, koska kauppa kuitenkin kävi ja asiakkaat olivat tyytyväisiä.

Pankkirahoitus ja muut perintei-set rahoituskanavat osoittautuivat umpikujaksi.

Tammi- ja helmikuu ovat ra-vintoloissa vuoden vaikeinta ai-kaa, mutta Helinin mukaan heillä kauppa kävi ja perusliiketoiminta oli hyvällä mallilla. Maaliskuisen Facebook-vetoomuksen jälkeen ravintolan tykkääjämäärä sosiaa-lisessa mediassa lisääntyi rajusti. Facebook-sivulla on lähes 4 600 tykkääjää. Se on paikalliselle yri-tykselle paljon.

– Helmikuun lopulla alkoi kui-tenkin tulla perintäkirjeitä. Silloin tilanteen hallitseminen alkoi käydä mahdottomaksi.

Maaliskuun alussa ensimmäi-nen velkoja haki yritystä konkurs-siin.

Valokuvausta, videotuotantoa ja ravintolatoimintaa. Otto He-lin on toiminut 15 vuotta Helsin-gin ravintolamaailmassa. Hän on muun muassa ollut perustamas-sa Senaatintorille Ravintola Sunn Oy:tä. Tällä hetkellä hän on lou-nasravintola ja leipomo Voipoikien osakkaana Tuho & Turma Oy:n Studioravintola Paksun lisäksi.

Helsingin ydinkeskustassa si-jaitsevalla Paksulla on iso kanta-asiakas- ja fanipohja. Ravintolan konsepti on tarjota tuhtia ruokaa, muun muassa sunnuntaifeast on ohjelmassa. Ruokapaikan ja klubin yhteydessä on valokuvausstudio. Ravintoloitsijan tuorein aluevaltaus on yhteistyö kokkiohjelmatuotan-

nossa missi Sara Chafakin kanssa. Kuvaukset järjestetään ravintolassa, mutta neuvottelut levityskanavasta ovat vielä kesken.

Yrittäjä Helin ei ponnistelisi ra-vintolan puolesta, jos ei näkisi lii-ketoiminnassa potentiaalia.

– Olisi hulluutta laittaa yritys kuntoon, jos en uskoisi sen liiketoi-mintamahdollisuuksiin.

– Mielenlaatuuni ei sovi, että pienyrittäjistä koostuvat velkojam-me jäisivät nuolemaan näppejään, jos ajautuisimme konkurssiin.

Paksusta tekee erikoisen sen ym-pärille noussut faniyhteisö.

– Facebookin Pelastajat-porukka antaa vinkkejä ja tarjoaa apukäsiä. En ole nähnyt tällaista ennen yri-

joulukuu avajaiset 7.12. ”Joulukuu ravintolassa oli haipakkaa. Klubipuolen avaamisen viivästymisestä tuli myyn- nin mene-tys-tä.” tammikuu

Klubipuoli auki ”Klubi-illoissa oli alusta alka-en hyvä meininki ja porukka tykkäsi.”

Helmikuu Hyvät merkit ilmassa ”Kaikki toimi. Helmikuun lopulla alkoi sitten tulla perintäkirjeitä.”

Maaliskuu Pelastaja-kampanja facebookissa ”minulle tuli euforia ihmisten myötätun-nosta.”

Huhtikuu joukkorahoituksen hakeminen invesdor-palvelussa ”Päivät kuluivat puhelimes-sa ja päälle vielä 10 tunnin

työpäiviä.”

toukokuu joukkorahoitusannin onnistuminen /epäonnistuminen ”annin on-nistuminen ratkaisee jatkomme. Odotan tietenkin älynväläystä.”

1

3

2

Odotukset valtion erityisrahoituslai-toksia, erityisesti finnveraa ja tekesiä kohtaan ovat kasvaneet.

Pk-yritysten kiinnostus pääomasijoittamiseen yhtenä rahoitusvaih-toehtona on viime vuosina lisääntynyt.

Pienten kasvuyritysten rahoitusvalikoimassa voi olla joukkorahoi-tuksen kautta saatu oman tai vieraan pääoman ehtoinen rahoitus.

lähde: varatoimitusjohtaja timo lindholm, suomen yrittäjät

yritys- rahoituksen muutoksen tuulia:

tystoiminnassa. Tässä on erilaista yhteenkuuluvuutta kuin pelkässä kanta-asiakkuudessa.

toimiiko joukkorahoitus? Helin kertoo viimeiseksi oljenkorrekseen joukkorahoituksen. Tuho & Tur-ma Oy järjesti julkisen osakeannin joukkorahoituspalvelu Invesdorin kautta. Yhtiön osakkeista laskettiin markkinoille puolet. Osakkeita las-kettiin myyntiin 40 000 kappaletta.

Yrityksen velkataakka on yh-teensä 300 000 euroa. Helin ja kumppanit hakevat annin kautta 215 000 euron pääomaa, josta ka-sassa on vasta 28 000 euroa, kun annin päättymiseen on enää 1,5 viikkoa. Nyt yrityksessä on 15 osa-

kasta, joista kaksi on pääosakasta.– Sijoittajan on helpompi lähteä

startup-yritykseen kuin ns. pelas-tettavaan yritykseen. Tarvitsemme sijoittajia nostamaan yritys koivil-leen, ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä tuottonäkymiä.

Helin kertoo Invesdorin kautta mukaan ilmoittautuneissa sijoit-tajissa olevan paljon samoja hen-kilöitä kuin Facebookin Pelastajat-porukassa. Mukana on yrittäjiä ja entisiä yrittäjiä.

– Ravintolatoiminnassa yksi rat-kaisu on se, että joku toinen ostaa. Se tarkoittaisi, että myisimme lii-ketoiminnan, emmekä näin pelas-taisi yhteisöämme. Mielestäni Pak-sun pitää jatkaa samalla linjalla.

jarKKo Virtanen

tOiVONKiPiNä. helsinkiläisen Paksun ravintoloitsija sai Facebook-vetoomuksen vastaanotosta toivonkipinän. Verkostoituminen, yhteistyö ja tukijoukko ovat yrittäjän tärkein voimavara, Otto helin kuvailee.

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 31

KIINTEISTÖJEN RAJAT KARTALLE AUTOMAATTISESTI

KIINTEISTÖJEN KAUPPAHINNAT KARTALLA KARTTAPALVELUN

TYÖKALUILLA VOIT:

Käyttää koko näytön kokoista karttaa Tehdä vapaita

aluerajauksia Valita tietyn alueen

kiinteistöt Zoomata Rajata alueita Laskea pinta-aloja

VALITSE MIELEISESI KARTTA-AINEISTO:

Maastokartta Taustakartta Ilmakuva Vinovalovarjostekartta

monipuolisin kiinteistötietojen kokonaisuus on nyt täällä!Onhan yrityksesi käytössä jo Kauppalehti Tietopalveluiden Kiinteistöhaku?

Kauppalehti Tietopalveluiden uudistunut Kiinteistöhaku tarjoaa entistä monipuolisemmin tietoa kiinteistöistä.

kiinteistöhaun kautta käytössäsi mm.• useita kartta-aineistoja (esim. maasto- ja taustakartta)• karttapalvelun kätevät työkalut tehokkaaseen työskentelyyn• kiinteistöjen kauppahinnat ja rajat pyykkeineen kartalla• rakennusten tiedot• kiinteistöjen viralliset asiakirjat• lisäksi paljon muita hyödyllisiä ominaisuuksia

Kiinteistöhaku mahdollistaa yhden tai useamman kiinteistön tietojen samanaikaisen hakemisen mm. kiinteistötunnuksella ja kiinteistön osoitteella. Haetun kiinteistön perustiedot näytetään palvelussa veloituksetta. Kiinteistöhaun karttapalvelu kohdistaa hakemasi kiinteistön kartalle automaattisesti.

Tutustu nyt monipuoliseen ja helppokäyttöiseen kiinteistötietojen kokonaisuuteen osoitteessa tietopalvelut.kauppalehti.fi

tilaa kiinteistöhaku käyttöösi:tietopalvelut@kauppalehti.fi, puh. 0800 141 070

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201332

vapaaLLa

Eila KiviniemiLakkiaisen kysyntäpiikki 1Mikä on kysytyin tuote ylioppilas-

juhlien pitopöytään, Nisu- ja kakku-puodin yrittäjä eila kiviniemi?

Täytekakut, kinuskikuningatar on ollut suosi-tuin, ja suolaiset piirakat. Tuotteiden kuvia voi katsoa yrityksen nettisivuilta sekä Facebook-sivuilla.

2 Milloin lakkiaisten tarjottavat myytiin loppuun?Äitienpäivän jälkeen tilauskirjat alkavat

olla täynnä. Vielä lakkiaisviikkoa edeltävällä viikolla voimme ottaa joitakin yksittäisiä tilauksia. Pidämme kuitenkin pelivaran, koska teemme myös juhlapalveluille tuotteita.

3 Lupaatte ”Pohjois-suomen parhaat tarjottavat niin iloon, suruun, riemuun ja juhlaan”. Millaista pa-

lautetta olette vuosien varrella saaneet tarjoiluistanne?Juuri hiljattain asiakkaat kä-vivät varta vasten kiittämässä ristiäisiin toimittamistamme kakuista. Meillä on paljon asiakkaita, jotka käyttävät säännöllisesti palveluitam-me.

4 Menevätkö tuotteenne etupäässä yksityistilaisuuksiin? Meillä on asiakkaina yksityisiä, kuten

Juhlapalvelu Jokela sekä yhdistyksiä. Rovanie-men seurakunta on iso asiakas meille.

5 Näkyykö talouskriisi kuluttajien kukkarossa? Ei näy. Jos juhlia pidetään, niihin satsa-

taan. Muun muassa häihin on tilattu reilusti tarjottavaa meiltä. Minulla on kaksi ammatti-taitoista ahkeraa työntekijää. Teen itse 6-päi-väistä viikkoa.

6 Miten leipomoyrittäjä karistaa juhlavalmistelustressin?Toivomme, että asiakkaat tilaisivat tuot-

teet ajoissa. Tarjoamme kuljetuksen asiakkaan luokse, lähialueelle kuljetus sisältyy hintaan.

juhlavalmistelustressi karisee tilaamalla tarjottavat ajoissa. tarjoamme kuljetuksen asiakkaan luokse.

Kuka: eila Kiviniemiikä: 59.työ: Vuosina 1982–89 olin yrittäjänä, pidin Kemijärvellä Saloran ruokalaa. Sen jälkeen tein keittiömestarin töitä. Nisu- ja kakkupuotia olen pitänyt kuusi vuotta. teemme yhteystyötä Lapin ammattiopiston leipuripuolen kanssa.Perhe: Naimisissa, mies on suutariyrittäjä. yksi poika, jonka vaimo on minulla töissä. Lapsenlapsia on neljä.Unelma: Pysyä terveenä.

tuomio

6 kysy- mystä

jouni Porsanger

Lottohysteria. vasemmisto pitää kymmenettä päivää kriisikokousta, sillä hyvin-

vointivaltio on taas vaarassa pyyteettömästi hyvää tekevän

veikkauksen ja Ylen liiton kariuduttua.

Keksintökone. Nokian kesäl-lä lanseeraama phabletti on raikas uudistus pefletistä.

aluevaltaus. suomeen on tu-lossa sienifarmien aalto, kun kaikki homekoulut otetaan uusiokäyttöön. sienikasvat-

tajat pelkäävät enää sitä, että Museovirasto ehtii ensin

suojelemaan kohteet.

Menneisyyden tuulahdus. tiuhaan lentävät puukot ovat aiheuttaneet sen, että kaikki kulkevat hiihtoliiton käytä-villä pareittain selkä selkää

vasten.

Kerjäläisten valtakunta. ke-ravalle on pesiytynyt jättimäi-nen kerjäläisleiri. Brändiryh-

mä iloitsee, sillä nyt kaupunki tunnetaan muustakin kuin

vain murhista.

täh? Panttivankidraama osoitti, että erkki tuomiojan maine kaikkitietävänä yli-ih-misenä on suuresti liioiteltu.

Kuluneen KuuKauden Plussat ja miinuKset

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 33

Mitä ihmettä? Vain alle puolet yli 30 000 asukkaan kunnista huomioi paikalliset yritykset sosiaalipalveluja ostaessaan.Sosiaalibarometri 2013

Baanalla

NäKeMyStä. evan johtaja Matti Apunen

(vas.) kiivaassa kuntakeskustelussa

Aalto-yliopiston professorin Paul

lillrankin kanssa. Molemmat alustajat

puhuivat palvelu-tuotannon vapaut-tamisen puolesta.

taustalla myhäilee suomen Yrittäjien

puheenjohtaja Mikko simolinna. (Kuva:

juha tanhua)

lähde mukaan joukkuemaratonille

PÖHiNää. turussa järjestettiin 2.–11. touko- kuuta Putiikkiviikot, joiden tavoitteena on elävöittää kaupungin keskustaa ja nostaa esille siellä toimivia yri-tyksiä. Mukana menossa olivat Anne Aholainen turun Yrittäjistä ja sten-erik lundsten turun Ydinkeskusta-yhdistyksestä.

KUNta-aSiOita rUOtiMaSSa. suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaari keräsi 23.–24. huhti-kuuta lahteen ennätysmäärän osallistujia, yli 500 kuntajohtajaa, yrittäjää ja muuta vaikuttajaa. (Kuva: hannu hallamaa)

Keuruun Yrittäjät ry haastaa yhdessä Martti Vainion kanssa kaikki Suomen yrittäjät juoksemaan heinäkuun 12. päivän iltana SM-joukkueviestimaratonia. Sarjoja on kaksi, joista

toinen on yrityksille.Joukkueen muodostaa neljä juoksijaa, joista kukin juoksee yhden

osuuden 10,55 kilometriä. Lisäksi järjestäjät palkitsevat kolme paras-ta joukkueasua. Palkinnot jaetaan lauantai-iltana Keuruun Markki-noiden 30-vuotisjuhlassa Keuruun uimahallissa. Maraton juostaan Keuruun Yömaratonin yhteydessä: www.keuruunyomaraton.fi.

Ilmoittaudu mukaan 30. kesäkuuta mennessä toimisto@ keuruunyrittajat.fi.

Milloin: 12. heinäkuutaMukana myös: Olympialaisissakin Suomea edustanut entinen kestävyysjuoksija Martti Vainio

�

VIESTILEHDET OYTunnus 5015109Info: M200003VASTAUSLÄHETYS

Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestilehdet Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestilehdet Oy:n asiakaspalveluun: Viestilehdet Oy/Asiakas-palvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 020 413 2277 (ark. 8–16).

Kyllä kiitos! Haluan tilata Maaseudun Tulevaisuuden edulliseen tutustumishintaan 3 kk vain 46,90 € (norm. 63,90 €).Tilaus on määräaikainen ja siihen kuuluu 2 Kantri-lehteä sekä 2 Suomalainen Maaseutu -liitelehteä.

Haluan tilata kestotilauksena 12 kk 185 € ja saan3 kk:n lehdet kaupan päälle ensimmäiseen jaksoon.Kestotilaajana saan myös kaikki kestotilaajan edut mm. luku-oikeuden näköislehteen ja arkistoon.

Tarjous on voimassa 31.8.2013 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Tilaus olkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja laskutetaan tilauksen alettua.

MaaseudunTulevaisuus

maksaatilauksen

postimaksun.

Nimi _________________________________________________________________________

Lähiosoite ___________________________________________________________________

Postinumero ____________________ Postitoimipaikka ____________________________

Puhelin _____________ – ____________________________________________________

Allekirjoitus _________________________________________________________________

TILAUSKOR TTI

MM3068K

Maaseudun Tulevaisuus kertoo uutiset luotettavasti. Kolme kertaa viikossa ilmestyvä lehti tarjoaa ajankohtaista ja ammatillista tietoa, sekä monipuolista sisältöä elämän-menoon.

Suomalainen Maaseutu2 numeroa

kaupan päälle!

Kantri2 numeroa

kaupan päälle!

Suomalainen Maaseutu -lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja on suosittu vaihtokoneiden osto- ja myyntipaikka. Yhteensä jopa 2000 vaihtokonetta joka nume-rossa.

Kantri 11 kertaa vuodessa asiaa ja tunnelmointia hieman rennommalla otteella. Mukana vapaa-aika, harrastukset, ilmiöt ja tapahtumat, luonto ja trendit.

MM3068M

Tilaa puhelimitsenumerosta 020 413 2277 (ark. klo 8–16)

Tilaa netistäwww.maaseuduntulevaisuus.fi /tilaus

Mainitse tilaustunnus MM3068

Tutustu!3 kk vain46,90 €(norm. 63,90 €)

+ +

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201334 parHaaT paLvELUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUTILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

Tiedustelut: Kari Salko puh. 0400-604133kari.salko@alma360.fi

VIDEOTUOTANTOA

www.kalaproductions.fi

Kala Productions OyKaarle Lahdenpää

040 - 5518733

(UUSIMAA/E-SUOMI)

VIDEOTUOTANTOAYRITYKSILLE

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

5/2013 • YRittÄJÄsaNoMat 35

rESUmé fakta eller fiktion: det är svårt att hitta motiv till arbetsgivarnas påståenden om skadligheten med arbetskonflikter.

sttK:s chefsekonom ralf sund

Smilisarna är på väg Företagar-priset förnyas – nominera din favoritDet nationella företagarpri-set delas ut för 45:e gången i oktober.

Till jubileumsårets ära har juryn beslutat att förnya priskriterierna. Den mest centrala förändringen är att storleksklasserna som varit bundna till antalet arbetsta-gare har slopats.

I år delas tre företagarpris ut. En ny prisklass har grun-dats: ett pris för väl utfört arbete till fördel för företa-gandet.

Nomineringarna ska lämnas in senast i slutet av maj. Även företagarna kan nominera sin favoritkandi-dat till den egna distriktsor-ganisationen.

Uppgifter om de granskningar som livsmed-elstillsynsin-spektörerna

gör i restauranger och livs-medelsbutiker kommer att börja publiceras på Internet i maj. Namnet på programmet som ska öka insynen är Oiva, och resultaten av granskningarna beskrivs med en fyr-gradig smilis-skala. Från och med nästa år kommer Oiva-smilisarna även att synas på verk-samheternas dörrar.

Genom att publicera gransk-ningsuppgifterna försöker man enligt Livsmedelssäkerhetsverket Evira att öka insynen i gransk-ningarna och förenhetliga gransk-ningspraxisen samt förbättra konsumenternas valmöjligheter. Företagaren Markku Mäkinen som driver kedjan Grilli 21 i Jy-väskylä förhåller sig avvaktande till förnyelsen.

– Finländarna utgår ifrån det negativa. Man märker den dåliga kritiken, men inte den goda.

Mäkinen säger att han är rädd för att företag som får en sur smilis stämplas som dåliga. Han litar mer

på kundfeedback än på offentliga myndighetsbedömningar.

Att offentliggöra gransknings-uppgifter är internationellt sett ingen nyhet. Företagaren Robert Ramstedt som driver Vegemesta i Helsingfors och Åbo berättar att han känner till ett motsvarande system i Danmark.

– Det var på tiden att det här sys-temet kom till Finland. Det borde inte skada någon. Om man inte vill offentliggöra uppgifterna har man

något att dölja.Ramstedt hoppas att inspektö-

rerna som genomför livsmedels-tillsynen förstår att ökad offentlig-het även ökar deras ansvar. Han tror att förändringen kommer att öka de finländska företagarnas medvetenhet om livsmedelssäker-hetsärenden, även om nivån redan är hög.

en kraftansträngning på ett år. Enligt Evira räcker det minst ett

år att granska alla aktörer som på ett eller annat sätt hanterar livs-medel.

Granskningar enligt de nya an-visningarna pågår som bäst i hela landet, och resultaten av dem re-gistreras i en Internettjänst.

Affärsverksamheterna kan ge-nast placera smilisarna som de får efter granskningen på sina dörrar, men det blir obligatoriskt att syn-liggöra resultatet först från och med 2014.

väntan är över, snart kan du ta del av historierna i ditt vardags-rumPå kanalen MTV3 börjar i juni den andra säsongen av dokumentärserien Suomessa on yritystä (Företagande i Finland), där företagarna berättar om sina erfarenhe-ter och diskuterar centrala frågor för företagare.

Över hundra företagare runt om i Finland filmades för serien.

Det första avsnittet visas den 1 juni och då träffar vi två unga män som blev företagare direkt från skol-bänken.

Petra Sippola, IsokyröTeemu Nikkanen, Vantaa Sumi Moreno, HelsinkiLasse Blomqvist, Lappeenranta Kari Virtanen, Fiskars

Yhteistyössä:

suomessa on yritystäsuomessa on yritystä -dokumenttisarja jatkuu MTV3:lla ke-säkuun alussa. Sarja antaa puheenvuoron pk-yrittäjille. Uudet työpaikat syntyvät Suomessa pääosin pieniin ja keskisuuriin yri-tyksiin, ja näiden yrittäjien vastuu työllistämisestä vain kasvaa.

Sarja näyttää, millaista on pk-yrittäjän arki. Sen on tuotta-nut Franck Media yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja sen alue-järjestöjen kanssa. Katso esitysajat ja lisätietoja osoitteessa www.yrittajat.fi/suomessa-on-yritysta

Myndigheterna börjar bedöma restauranger och livsmedelsbutiker med glada och sura smilisar.

hannu hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

YRittÄJÄsaNoMat • 5/201336

Paikallinen tv-mainonta on tehok-kaampaa kuin printtimainonta. Ja täysin samalla rahalla.

Tutustu paikallisen mainonnan mahdollisuuksiin osoitteessa spotti.fi/paikallinenmainonta

Yrittäjä, näin tavoitat tärkeät silmäparit.