TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 7/2011 (752)

TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys

7/2011 (752)

kansaajista, yli 60 prosenttia, ei ollut kiinnos-tunut metsäpalveluyrittäjyydestä. Kuvasta 3 voidaan nähdä edellisten lisäksi, että noin 15 prosenttia voisi ryhtyä, mutta ei juuri ajattele asiaa ja että noin 20 prosenttia on periaatteellisella tasolla kiinnostuneita.

Kun vastauksia tarkasteltiin eri näkö-kulmista, vähäistä kiinnostusta yrittäjäksi näyttäisi selittävän pessimistiset odotukset toimeentulosta. Sekä avoimissa vastauk-sissa että yrittäjäksi ryhtymisen työläyttä

Metsäpalveluyrittäjyyden kipinä palaa palkansaajien keskuudessa

Yksikönpäällikkö Jukka Makkonen, TTS

Metsänhoito kiinnostaa potentiaalisia metsäpalveluyrittäjiä, mutta vähem-män kuin toimistotyöt. Kuva: Jukka Makkonen

YRITYSTOIMINTA

Toimeentulon mahdollisuudet huolettavat pal-kansaajia metsäpalveluyrittäjyydessä ja ainoastaan joka kymmenes olisi valmis ryhtymään yrittäjäk-si. Laadullisilla tekijöillä arvioituna yrittäjyys ei kuitenkaan näyttäydy huonona vaihtoehtona. Met-säalan epäselvä tilanne vaikutti vastaajiin ja useat odottivat muutoksia ennen yrittäjyyspäätöstä.

Yrittäjyysmyönteiset olivat toimeentulon suhteen optimistisempia, omasivat aikaisempaa yrittäjä-kokemusta ja osoittivat laaja-alaista kiinnostusta metsäalan töihin. Yrittäjämyönteisten antaman signaalin mukaan tulevaisuuden metsäpalvelu-yrittäjä palvelee asiakkaitaan metsäsuunnittelusta perunkirjoitukseen.

tutkimuksella potentiaalisten yrittäjien eli metsäalan palkansaajien näkemyksiä met-säpalveluyrittäjyydestä.

Joka kymmenes yrittäjyysmyöntei-nenKyselytutkimuksessa selvitettiin palkan-saajien ja yrittäjien suhtautumista metsä-palveluyrittäjyyteen. Palkansaajista erittäin myötämielisesti metsäpalveluyrittäjyyteen suhtautui noin 10 prosenttia. Pääosa pal-

Metsätalous ja puunhankinta elävät vah-vaa murroskautta. Metsäalan suurimpina haasteina on pidetty uusien metsänomis-tajien ja puukaupan aktivointia sekä met-säpalvelujen ja neuvontapalvelujen kilpai-lutusta. Yhtenä vastauksena haasteisiin on esitetty metsäpalveluyrittäjiä. Yrittäjyyden eduiksi on mainittu muun muassa mah-dollisuus tuottaa eri työkokonaisuuksia rationaalisemmin, asiakaslähtöisemmin ja kustannustehokkaasti. TTS selvitti kysely-

TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 7/2011 (752)2

81

328

114

33

64

41

65

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Palkansaajat (726)

Suhtautuminen metsäpalveluyri äjyyteen

Yri äjyysmyönteiset (aja elee ak ivises jaryhtyisi miellään)

Päät iminen yri äjyys kiinn staa ja ryhtyisi mielellään yri äjäksi m a ei aja ele ak ivises yri äjyysvaiht eht a

iv t iminen yri äjyys kiinn staa ja ryhtyisi mielellään yri äjäksi m a ei aja ele ak ivises yri äjyysvaiht eht a

Päät iminen yri äjyys kiinn staa m a ei ryhtyisi yri äjäksi

iv t iminen yri äjyys kiinn staa m a ei ryhtyisi yri äjäksi

Ei ole kiinnost n t yri äjyydestä

Yri äjyysvastaiset (ei hal a edes harkita)

Kuva 2. Palkansaajavastaajien kategorisointi metsäpalveluyrittäjyyssuhtautumisen mukaan.

kemusta oli vain neljällä prosentilla ja kolmanneksella ei ollut kokemusta laisinkaan.

Yrittäjyyden kytevä paloEdellä esitettyjen tulosten perusteella vastaajien tuo-mio metsäpalveluyrittäjyydelle oli kova. Tämä oli osin odotettua, joten yrittäjyyden houkuttelevuutta halut-tiin selvittää myös epäsuorasti. Kyselyssä vastaajia pyy-dettiin kuvaamaan ihanne työelämäänsä 11 kriteerillä. Arviointi tapahtui asteikolla usein - harvoin. Tämän jäl-keen kysyttiin samojen kriteerien toteutumista palkan-saajana ja toteutumisodotuksia metsäpalveluyrittäjänä. Kuvassa 4 näkyy palkansaajien vastausten keskiarvot.

Palkansaajatyö näytti olevan lähempänä ihanne työ-elämää, kun arvioitiin työn mielekkyyttä, kansainväli-syyttä, työpaikan mukavuutta sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen ongelmattomuutta. Sen sijaan yrit-täjyys oli palkansaajatyön kanssa samalla tasolla tai jopa lähempänä ihannetta, kun kyseessä oli palkitseminen, vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen kanssakäyminen, ammattitaidon lisääminen sekä henkinen ja fyysinen kuormitus. Metsäpalveluyrittäjyys ei näiden tulosten valossa näytäkään enää niin kaukaiselta vaihtoehdol-ta. Erityisesti palkitsevuudessa yrittäjyyden odotettiin voittavan.

Vertailun vuoksi kuviin 4–6 on koostettu vastaavat tulokset yrittäjiltä, yrittäjyysmyönteisiltä ja yrittäjyys-vastaisilta. Erityisesti yrittäjyysmyönteisten ja -vastaisten tuloksissa näkyy päinvastaiset näkemykset. Ainoastaan palkitsevuuden osalta yrittäjyysvastaiset odottavat yrit-täjyyden voittavan.

Metsäalan myllerryksen vaikutus vastauksiin?Yrittäjyyshalujen kyseleminen metsäalan myllerrysten keskellä voi antaa väärän kuvan ammattikunnan yrittä-jyyshaluista. Esimerkiksi metsäalan organisaatioihin liit-tyvä keskustelu näkyi tutkimuksen avoimissa vastauk-sissa hyvin selkeästi. Näkemyksissä peräänkuulutettiin muutoksia metsäalalla ennen kuin yrittäjäksi ryhtymistä voisi harkita. Vastaajat kokivat metsäpalvelumarkkinat yrittäjille vaikeina erityisesti, jos palveluiden tarjonnassa pitäisi kilpailla olemassa olevien organisaatioiden kans-sa. Se jää nähtäväksi, muuttuisivatko yrittäjyyshalut, jos metsäpalvelumarkkinat kehittyisivät yrittäjämyöntei-simmiksi. Johtaisiko yrittäjyyden kasvu metsien hoidon kannalta toivottuun suuntaan, jää myös vastaamatta tässä tutkimuksessa.

15 prosenttia odotti toimeentulon pa-rantuvan, 30 prosenttia pysyvän sama-na ja 55 prosenttia heikentyvän.

Yrittäjyysmyönteisillä aikaisem-paa kokemustaYrittäjyysmyönteisistä yli kolman-neksella oli omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä, mikä on selvästi enem-män kuin palkansaajilla yleensä (12 %). Yrittäjyysvastaisilta omakohtaista ko-

selvittävässä kysymyksessä riittävän toimeentulon savuttaminen nimet-tiin haastavimmaksi tehtäväksi. Yrit-täjyysmyönteiset olivat tulotason kehittymisen suhteen toiveikkaimpia. Yrittäjyysmyönteisistä 35 prosenttia odotti toimeentulon parantuvan yrit-täjänä ja lähes 45 prosenttia pysyvän samana. Yrittäjyysvastaiset näkivät asian päinvastoin eli yli 90 prosentilla tulot laskisivat. Kaikista palkansaajista

Kuva 1. Suunnittelutyöt kiinnostivat yrittäjyysmyöntei-siä eniten. Kuva: Sakari Alasuutari

TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 7/2011 (752) 3

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

Palkansaajien näkemykset työelämästä

PalkansaajanaMetsäpalveluyri äjänäIhanne työelämä

5 = Usein

4 = Melko usein

3 = Satunnaises

2 = Melko harvoin

1 = Harvoin1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

Yri äjien näkemykset työelämästä

PalkansaajanaMetsäpalveluyri äjänäIhanne työelämä

5 = Usein

4 = Melko usein

3 = Satunnaises

2 = Melko harvoin

1 = Harvoin

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

Yri äjyysmyönteisten näkemykset työelämästä

PalkansaajanaMetsäpalveluyri äjänäIhanne työelämä

5 = Usein

4 = Melko usein

3 = Satunnaises

2 = Melko harvoin

1 = Harvoin 1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

Yri äjyysvastaisten näkemykset työelämästä

PalkansaajanaMetsäpalveluyri äjänäIhanne työelämä

5 = Usein

4 = Melko usein

3 = Satunnaises

2 = Melko harvoin

1 = Harvoin

Kuva 6. Yrittäjyysvastaisten näkemyksiä ihanne työelämästä, palkan-saajatyöstä ja oletetusta metsäpalveluyrittäjyydestä.

Kuva 3. Palkansaajien näkemyksiä ihanne työelämästä, palkansaaja-työstä ja oletetusta metsäpalveluyrittäjyydestä.

Kuva 4. Yrittäjien näkemyksiä ihanne työelämästä, palkansaajatyöstä ja metsäpalveluyrittäjyydestä.

Kuva 5. Yrittäjyysmyönteisten näkemyksiä ihanne työelämästä, palkan-saajatyöstä ja oletetusta metsäpalveluyrittäjyydestä.

TTS:n tiedote: Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 7/2011 (752)

TTS - TYÖTEHOSEURAPL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200

Päätoimittaja: Anna-Maija KirkkariTaitto: Kaija Laaksonen

TTS , Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finlandtel. +358 9 2904 1200

www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi

Hinta 4,40 € Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5493, ISSN 1799-5493 (Painettu), ISSN 1799-5531 (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011

4

TOIMISTOTYÖT KIINNOSTAVAT Yrittäjyysmyönteisillä kiinnostavimmat met-säpalvelut noudattivat samaa linjaa muiden palkansaajien kanssa. Kuvaan 7 on koostettu 43:sta eri metsäpalvelulajista 15 kiinnostavin-ta. Listalta löytyy pääasiassa asiantuntijapal-veluita mutta myös taimikon hoito, raivaus, istutus ja pilkeyrittäjyys.

KoulutustarpeetKun keskustelu siirtyy lisäkoulutustarpeisiin, yrittäjyysmyönteiset paljastavat laaja-alaisen kiinnostuksensa eri palvelulajeihin. Lisäkou-

0 % 20 % 40 % 60 % 80 %

Istutus

Erikoispuukauppa

Koulutus-, edotus- ja neuvontapalvelut

Luonnonhoito-, luontopolku- jamaisemasuunnitelmat

Pol opuun teko ja myyn

Metsänparannustöiden suunni elu (mm. e- ja ojitushankkeet)

Raivaus

Energiapuukauppa

Metsäveroilmoitukset

Puukaupan avustaminen, hakkuun valvontaja kontrollimi aus (valtakirjakauppa)

Taimikon / nuoren metsänhoito

Tila-arviot

Metsäomaisuuden hallinnoin ja hoito (ml. yhteismetsät)

Puunmyyn suunnitelmat (mm. leimikon rajaus ja suunni elu)

Rahoitushakemukset (mm. Kemera)

Metsänhoitotöiden suunni elu

Yri äjyysmyönteisten kiinnostus metsäpalvelulajeihinTOP 15

0 % 10 % 20 % 30 % 40 %

Koulutus-, edotus- ja neuvontapalvelut

Energiapuukauppa

Hanketoiminta ja hallinnoin(esim. EU-hankkeet)

Laatu- ja ympäristöjärjestelmät

Viherurakoin

Lakiasiat, perinnöt, perukirjat

Kiinteistönvälityspalvelut

Metsänparannustöiden suunni elu (mm. e- ja ojitushankkeet)

Luonnonhoito-, luontopolku- jamaisemasuunnitelmat

Metsävahinkoarviot

Metsätalouden kirjanpito- ja atk-palvelut

Tieisännöin

Tila-arviot

Metsäomaisuuden hallinnoin ja hoito (ml. yhteismetsät)

Metsäveroilmoitukset

Yri äjyysmyönteisten kaipaama lisäkoulutusTOP 15

lutustarpeiden listalle nousee useita monia-layrittäjyyteen liittyviä metsäpalvelulajeja. Li-säkoulutuksen kautta oltaisiin mahdollisesti valmiita tarjoamaan niin metsäomaisuuden laaja-alaista hallinnointia kuin tieisännöin-tiäkin. Tämänkaltainen ajattelu lienee hyvä pohja metsäpalveluyrittäjän uralle, sillä se mahdollistaa monipuolisen, ympärivuoti-sen tulovirran. Yrittäjyysmyönteisiä eniten kiinnostavat metsäpalvelulajit on esitetty kuvassa 8. Eniten lisäkoulutusta kaivattiin metsäveroilmoitusten tekoon ja metsäomai-suuden hallinnointiin.

Kuva 8. Yrittäjyysmyönteisten toivoma lisäkoulutus metsäpalvelula-jeihin liittyen.

Kuva 7. Yrittäjyysmyönteisiä kiinnostavista metsäpalvelulajeista 15 eniten suosiota saanutta.

Tutkimuksen toteuttaminen Vuoden 2010 kesälomien jälkeen toteutet-tuun internet-kyselyyn vastasi 817 metsäalan toimijaa, joista 91 oli yrittäjiä ja 726 palkan-saajia. Vastaajat edustivat laajasti koko maata ja eri metsäalan tehtäviä. Tutkimus tuloksia analysoitiin vertaamalla neljän vastaajaryh-män vastauksia: palkansaajat, yrittäjät, yrit-täjyysmyönteiset ja yrittäjyysvastaiset. Lop-puraportin voi ladata maksutta osoitteesta www.ttskauppa.fi .