1

Kiehtova Pelléas ja Mélisande

Puhdistus taipuu oopperaksi

1/2012

Baletin kulissien

takana

2

Oy Osk.Lindroos Ab

Mikonkatu 4 , Helsinki | p. +358 9 624188 | lindroos@osk-lindroos.fi

3

s i s ä l t ö

18 KaritaMattilaon TapausMakropuloksentähti20 Balettitanssijanarkikulissientakana

24 Nuortenmusiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa

29 Ohjelmistossa Bajadeeri,LännentyttöjaRusalka

30 Töissätaidetehtaassa YlivahtimestariKajFriberg

31 Aitiopaikka Uutisia,ihmisiäjatapahtumia

34 Ooppera-info

24

29

12 20

6 PelléasjaMélisande toteutetaanhuippuvoimin10 Puhdistus Keväänodotettuoopperauutuus

12 ViihdyttäväbalettikomediaCoppélia

14 JormaElojaTeroSaarinen Suomalaistanykytanssiamaailmalta

4

MAN

DAT

UM

HEN

KIVA

KUU

TUSO

SAKE

YHTI

Ö

AbsolutistiTavoittelemme absoluuttista tuottoa

pitkällä aikavälillä. Nopea reagointi, oikein valitut instrumentit ja aktiivinen suojautuminen mahdollistavat

asiakkaillemme tasaisemman tuoton.

www.mandatumlife.fi

5

Suomen Kansallisoopperan asiakaslehti 1/2012Vastaava toimittaja

Heidi Almi

Toimitus Heidi Almi, Raiko Häyrinen, Jussi Iltanen

Juhani Koivisto, Heli Rislakkipress@opera.fi

Tätä numeroa avustivat Hannele Jyrkkä, Minna lindgren, JarMo PaPinnieMi,

Heikki Tuuli, Sakari Viika

Ulkoasu Mainostoimisto Faros / Tuija Pirttijoki

KannessaSalla Eerola

KansikuvaSakari Viika

Suomen KansallisoopperaHelsinginkatu 58

PL 176, 00251 HelsinkiKeskus (09) 403 021

www.ooppera.fi

Oopperasanomat ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2012.

Ilmoitusmyynti Anne Rönnberg 0400-595 992, mediamyynti@skty.fi

Painos 55 000 kplPainopaikka Forssa Print

Oopperasanomat voit tilata maksutta kotiosoitteeseesi. Tilaukset: liput@opera.fi tai

puh. (09) 4030 2210.

Koko vuosi tanssin juhlaa

Viime vuonna juhlittiin Kansallisooppe-ran 100 vuotta. Juhlat eivät ole ohi, sillä

90 vuotta sitten Kansallisbaletti otti en-simmäiset pienet askeleensa oopperan rinnalla. Vuosien mittaan askelet ovat vahvistuneet, ja tänä päivänä Kansallis-

baletti on innostunut, kansain-välinen ja kunnianhimoinen

ryhmä, josta koko Suomi voi olla ylpeä. Niin menestyksen hetkinä

kuin vaikeampina aikoina suomalaista balettia ovat kannat-taneet intohimoiset, taiteeseensa uskovat ihmiset. Tehtävämme on tarjota yleisölle sekä klassikoita että tanssin uudempia virtauksia – monipuolisesti eri näkökulmia siihen, mitä kaikkea tanssin avulla voi ilmaista. Tärkeintä on, että se mitä tehdään, on korkeatasoista ja koskettaa! Tätä linjausta noudattaa myös juhlavuoden ohjelmisto. Luvassa on kolme uutta ensi-iltaa. Léo Delibesin lumoaviin säveliin pohjautuvan Coppélian on Marc Ribaud sijoittanut 1900-luvun alkuun ja elokuvan maailmaan. Olen myös ylpeä voidessani tuoda kotinäyttämölleni tämän hetken menesty-neimmät nykykoreografimme, Tero Saarisen ja Jorma Elon. Andersenin Lumikuningatar on aina kuulunut lempisa-tuihini – se on vaikuttava rakkauden ja lasten viattomuuden ja voiman ylistys. Syksyllä minulla on ilo lahjoittaa suoma-laisille perheille tähän satuun perustuva koreografiani, jonka taikamaailmaa ovat kanssani luomassa pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu. Juhlavuoteen kuuluu myös erityishankkeita. Svenska kul-turfonden tuo 5 000 ruotsinkielistä koululaista ja lukiolaista Helsinkiin kokemaan balettia. Olen erittäin onnellinen tästä projektista, sillä monelle nuorelle tämä voi olla ensikohtaa-minen baletin kanssa. Juhlavuonna haluamme myös tulla tapaamaan suoma-laisia toreille ja turuille. Kevään päätteeksi koko Kansallisba-letti esiintyy Senaatintorilla suuressa ilmaistapahtumassa. Tämän jälkeen pienempi erityisjoukko hyppää kiertuebussiin ja tuo tanssitervehdyksensä seitsemälle paikkakunnalle Suomessa. Odotamme tätä tilaisuutta yhtä innolla kuin itse kesälomaa!

Kenneth GreveBaletin taiteellinen johtaja

P Ä Ä K I R J O I T U S

6

7

Teksti JUhANiKOiViSTOKuvat BERLiiNiNDEUTSChEOPER/MARCOARTUROMARELLi

E N S I - I L T A

Veden h ei jastuksia u n e n o m a i s e s s a o o p p e r a s s a

sa yleisöstä hurrasi, osa vihelsi ja yritti häiritä esitystä. Pelléas

ja Mélisanden kantaesitys vuonna 1902 herätti kiihkeitä tun-teita puolesta ja vastaan, sillä Claude Debussy (1862–1918) vei kuulijan kaiken siihen asti kuullun tuolle puolen. Koskaan aikaisemmin ei näin hiljaisin sävyin ollut luotu näin voima-kasta vaikutusta. Debussyn ainoasta oopperasta tuli lumoavan monikerrok-sinen kokonaisuus, johon kuulija voi uppoutua kokonaan. Itse tarina on yksinkertainen. Golaud löytää metsästä Mélisanden, vie hänet vaimonaan linnaan, jossa ovat hänen sairas isänsä, kuningas Arkel, velipuoli Pelléas ja lapsi edellisestä avioliitos-ta. Pelléas ja Mélisande rakastuvat, mustasukkainen Golaud surmaa veljensä, Mélisande synnyttää lapsen ja kuolee. Tapahtumia on vähän, mutta pinnan alla on sitäkin enemmän. Libreton perustana oleva Maurice Maeterlinckin symbolistinen näytelmä on jo itsessään monitasoinen. Sen sanat soivat kuin sävelaiheet, palaavat, toistuvat ja muuntu-vat, ja jokainen sana tuntuu tarkoittavan myös jotain muuta. Debussy ei kuvita sanoja eikä tapahtumia vaan niiden herät-tämiä ajatuksia ja mielikuvia. Musiikki on kuin aaltoilevaa ja virtaavaa vettä, joka saa aina uusia muotoja.

TeksTin ja musiikin liiTTo

Richard Wagner oli 1800-luvun lopun modernien säveltäjien ihailema. Myös Debussy otti häneltä oppia, mutta halusi jäljittelyn sijasta luoda uuden oopperamuodon.

Mélisande, häntä rakastavat veljekset Pelléas ja Golaud, linna synkän metsän keskellä, pohjaton lähde, meri – kun näihin ainek-siin yhdistyi Claude Debussyn veden tavoin väreilevä musiikki, syntyi yksi oopperan historian kiehtovimmista teoksista, unen-omainen tarina salaperäisestä naisesta ja hänen kuolemastaan.

”Suunnittelen toisenlaista dramaattista muotoa: musiikki alkaa siitä, mitä puhe ei voi ilmaista”, hän kirjoitti. ”Haluaisin, että musiikki tulisi kuin varjosta ja toisinaan palaisi sinne, että se olisi aina hienovaraista.” Debussy pohti tarkasti, mitä halusi oopperalta. Musiikin ja tekstin liiton piti olla täydellinen. ”Teosta kuunnellessaan katsoja joutuu kokemaan kahden-laisia toisilleen etäisiä tunteita, toisaalta henkilöiden, toisaalta musiikin. Olen pyrkinyt siihen, että nämä kaksi tunnetta sulau-tuisivat toisiinsa täydellisesti ja olisivat samanaikaisia.” Teksti ja musiikki kohtasivat hienosti, mutta säveltäjä ja kirjailija riitautuivat nimiosan esittäjän valinnan vuoksi. Maeterlinck julkaisi lehtikirjoituksen, jossa toivoi oopperan epäonnistumista ja kieltäytyi katsomasta koko teosta. Vasta 20 vuoden kuluttua hän näki oopperan ja myönsi Debussyn olleen oikeassa. Musiikki oli tuonut tekstiin uuden tason. ”Ensimmäistä kertaa ymmärsin täysin oman näytelmäni”, Maeterlinck sanoi kuultuaan oopperan.

uusi Tuleminen huippuvoimin

Pelléas ja Mélisanden esitys on yksi Kansallisoopperan viime vuosien merkittävimpiä tapahtumia, sillä asianharrastajien palvoma teos on jäänyt Suomessa harvinaisuudeksi. Kan-sallisoopperassa Pelléas on tuotettu kerran vuonna 1958 ja silloinkin se nähtiin vain viisi kertaa. Tuolloin teos esitettiin suomeksi. Nyt se kuullaan siis ensimmäistä kertaa ranskan kielellä, johon koko musiikki on tiiviisti sidoksissa.

O

8

9

E N S I - I L T A

Merkkiteoksen uutta tulemista tukee työryhmä, josta mikä tahansa oopperatalo voisi olla ylpeä. Kapellimestarina on Mikko Franck. Teoksen ohjaa ja lavastaa Marco Arturo Marelli, joka muistetaan Kansallisoop-perassa erityisesti huikeita näkymiä tarjonneesta Ruusuritarista.

heijasTuksia ja syvyyTTä

”Olen iloinen voidessani tulla ohjaamaan teoksen, jota rakastan hyvin paljon”, Marco Arturo Marelli sanoo. Marelli on aiemmin ohjannut Pelléas ja Mélisanden Berliinin Deutsche Operissa. Hän pitää teosta erityisen vaativana, sillä kaikki siinä on jotain muuta, ”kuin salakari pinnan alla”. ”Kukaan ei ymmärtäisi, jos esitys olisi vain symbolismia”, Marelli sanoo. Hän haluaakin kertoa Pelléasin ja Mélisanden tarinan myös aivan konkreettisesti, sillä vain silloin myös alitajuista heijastava toinen taso voi toimia. ”Neljä sukupolvea on kietoutunut tiiviisti toisiinsa sairauden, kuoleman ja lamaantumisen kautta”, hän kuvaa oopperan sisältöä. ”Tämä sisäinen loukussa oleminen, henkilöiden yksinäisyys ja eristyneisyys on minulle näyttämökuvan määräävä tekijä. Niin syntyi vettä lainehtiva tila, eräänlainen bunkkeri täynnä heijastavaa syvyyttä.” Näyttämöllä on vettä suurissa altaissa peräti 30 000 litraa. Efektin tavoittelusta ei ole kysymys, vesi vain on koko oopperan keskeinen elementti. Marelli vertaa Debussyn musiikkiakin veteen: se virtaa välillä rauhallisesti, väreilee veden tavoin, sen pinta heijastaa ihmisiä ja tapahtumia, mutta pinnan alla on pohjaton syvyys. ”Vesi on minulle unenomaisten aavistusten välittäjä, ja samalla sen ahdistuksen elementti, jota miehet kokevat kohdatessaan tunte-mattoman ja tutkimattoman – sekä naisessa että heissä itsessään.”

Topi Lehtipuu Pelléasin roolissa

Pelléas ja Mélisanden myötä Kansallisoopperan lavalle palaa tenori Topi Lehtipuu, jonka edelli-sestä esiintymisestä – Ryöstö seraljista -oopperan Belmontena – on kulunut kahdeksan vuotta. ”Ai onko siitä niin kauan?”, Pariisissa pitkään asunut Lehtipuu hämmästyy. ”Ne olivat ratkaisevia kokemuksia. Sain harjoitella rooleja, Belmontea ja Così fan tutten Ferrandoa, joita olen myöhemmin tehnyt paljon muualla. Oli myös jännä tulla kotimaahan lunas-tamaan odotuksia, kun olin jo laulanut jonkin verran ulkomailla”, Lehtipuu muistelee vuosien takaisia esiintymisiään. Pelléasia ovat tenoreiden lisäksi laulaneet myös monet baritonit, esimerkiksi François Le Roux, joka nyt Kansallisoopperassa esittää Golaud’ta. ”Rooli on kirjoitettu korkealle baritonille. En ole kovin korkea tenori, mistä on hyötyä tässä roo-lissa. Musiikki on myös kirjoitettu todella hyvin.” Lehtipuu sanoo, että Pelléasia esittävän te-norin haaste on saada äänensä kuulumaan. Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ole siitä, että laulajan pitäisi puhkaista valtaisa orkesteripauhu. ”Isossa salissa kyse on siitä, miten voi laulaa hiljaa, melkein kuiskaten ja saada sen kantamaan. Teksti on tässä roolissa hyvin olennainen. Siksi laulajan pitää luoda värejä.” Oopperan kahden muun pääroolin solistit ovat kovinta mahdollista tasoa, François Le Roux ja Angelika Kirchschlager. ”On mahtava kunnia saada heidät mukaan. François on urheilutermein libero, puolustuksen lukko, joka ankkuroi meidät kulttuurisesti oikeaan suuntaan.”

Raiko Häyrinen

Claude debussy pelléas ja mélisande

musiikinjohTo mikko Franckohjaus, lavasTus ja valaisTus marco arturo marelli puvuT dagmar niefind

aRkel jyrki korhonen / hannu ForsbergGeneviÈve lilli paasikivipelléas Topi lehtipuuGolaud François le Rouxmélisande angelika kirchschlager

Ensi-ilta 23.3.2012

10

Teksti JARMOPAPiNNiEMi Kuvat TONihäRKöNEN,MARKOhEiNONEN

-luku, Länsi-Viro. Sisarukset rakastuvat samaan mieheen, mutta mies näkee

vain toisen siskoista. Tulee sota, tulevat valloittajat. Rakkautta vaille jäänyt sisar tarttuu tilai-suuteen, hän kostaa, kavaltaa, pettää läheisensä. Pettää oman maansa. Vuosikymmeniä myöhemmin Viro on jälleen vapaa. Vanhan Aliiden ovelle ilmestyy nuori nainen. Hänen mukanaan tulee myös menneisyys. Tämä on Sofi Oksasen Puhdistuksen asetelma. Siinä yksityinen yhdistyy yleiseen, pienen ihmisen kohtalo kansakunnan kohtaloon. Teos ei anna helppoja vastauksia, Aliide ei ole pelkkä petturi eikä pelkkä uhri. On helppo nähdä hänen tehneen väärin, mutta yhtä helppo on ym-märtää, miksi hän teki niin kuin teki. Vaihtoehdot olivat vähissä. Suuria tunteita ja valtavia teemoja sisältävä Puhdistus kääntyi varsin helposti oopperan kielelle, kertoo libretisti ja säveltäjä Jüri Reinvere. Keskeiset henkilöt ja tapahtumat ovat samat kuin romaanissa, mutta asioiden esittämisjärjestys ja painotukset ovat toisenlaiset. ”Olen tietoinen siitä, että Sofilla on ollut mielessä vahva naisen asemaan liittyvä tematiik-ka. Minulla taas korostuu virolaisten tilinteko menneisyyden kanssa. Väitän, että menneisyys voidaan jättää taakse vasta, kun se on kohdattu silmästä silmään”, Reinvere sanoo. Jüri Reinvere on syntynyt Virossa, mutta hän muutti sieltä pois jo pari vuosikymmentä sitten. Ensin uutena kotimaana oli Suomi, sittemmin hän on asunut mm. Ruotsissa, Puolassa ja Berliinissä.

Naisia historian kurimuksessa

1930Kevään odotettu oopperauutuus Puhdistus tuo näyttämölle menestys-romaanista tutun tarinan. Vanha nainen joutuu vastakkain oman menneisyytensä kanssa, ja samalla nousee tarkastelta-vaksi kokonaisen kansakunnan lähihistoria.

Jüri Reinvere Tiina Puumalainen

11

E N S I - I L T A

”Puhdistus on ollut Virossa järkytys monella tavalla”, Rein-vere kertoo. ”Siellä on totuttu puhumaan menneisyydestä tietyllä tavalla. Mutta Sofi Oksanen ei kerro niitä pieniä ja isoja valheita, joita virolaiset ovat kertoneet itselleen.”

kahTia jaeTTu pääRooli

Oopperana Puhdistus on säveltäjän mukaan perinteinen. ”En pyrkinyt ennätyksiin modernin kokeellisuuden saralla.” Teoksen dramaturgiaan liittyvät esikuvat ovat lähinnä sak-salaisia ja venäläisiä. ”On samalla kertaa sekä outoa että oikein”, Reinvere naurah-taa, ”että tämä teos, joka kertoo siitä, kuinka vaarallista on elää Venäjän naapurissa, seuraa venäläisen oopperan perinteitä.” Kuten oopperoissa niin usein, myös Puhdistuksessa on keskushenkilönä kärsivä ja kehittyvä nainen. Päärooli on niin mittava, että se on jaettu kahtia. Nuorta ja vanhaa Aliidea esittää kaksi eri sopraanoa. “Molemmilla on tehtävänään valtava roolityö, vuosikym-meniä kattava elämäntarina”, sanoo teoksen ohjaaja Tiina Puumalainen. Hän pitää erittäin kiinnostavana sitä, että molemmat Aliidet ovat usein yhtä aikaa näyttämöllä. Vanha ja nuori Aliide näkevät saman tilanteen kumpikin oman ymmärryk-sensä kautta. He voivat nähdä toisensa, menneen ja tulevan minänsä, mutta eivät kykene muuttamaan itseään. Näin tulee konkreettiseksi historian vääjäämättömyys, se, että asiat on hyväksyttävä sellaisina kuin ne ovat tapah-tuneet.

ihmisiä poikkeusolosuhTeissa

”Puhdistuksen henkilögalleria koostuu ihmisistä poikkeus-olosuhteissa. Jokaisen on tehtävä valintansa tietämättä tulevasta, ja kaikki vaihtoehdot ovat vaikeita tai vaarallisia”, Puumalainen määrittelee. “Libretto on armoton, se paljastaa ihmisen heikkoudet ja pienuuden. Mutta toisaalta se tekee hyvin ymmärrettäväksi sen, kuinka vaikeaa on valita oikein.” Teoksen kuvaamat sodan ja sorron olosuhteet ajavat ihmiset äärimmäisiin tekoihin. ”Pientä onnea tavoitellaan, suuret saappaat tallaavat sen. Suurin rakkaus johtaa pahim-piin vääryyksiin.” Tiina Puumalaista kiinnostaa myös nuoren Zaran ja vanhan Aliiden suhde. “Molemmat ovat elämässään ajau-tuneet vaikeisiin, lähes mahdottomiin olosuhteisiin. Zara on joutunut nykyaikaisen kyydityksen uhriksi, Aliide kokemaan painajaismaisen järjestelmän julmimmat ajat. Heidän koh-

taamisessaan elämän monisäikeisyys näkyy kirkkaasti. Teko-jemme jäljet vaikuttavat moniin ihmisiin vuosikymmenien ajan, eivätkä eräät rikokset vanhene koskaan.”

vyöRyTysTä ja inTiimejä heTkiä

Sekä säveltäjä että ohjaaja ovat innostuneita Kansallisoop-peran suuren näyttämön tarjoamista mahdollisuuksista. “Oopperan näyttämötekniikka on maan paras, voimme luot-taa siihen, että suunnitelmat siirtyvät näyttämölle parhaalla mahdollisella tavalla”, Puumalainen suitsuttaa. Hyvin suuressa roolissa nähdään kuoro, joka muuttuu toiveikkaan nuoren Viron häävieraista neuvostosotilaiksi, metsäveljiksi, kuulustelijoiksi ja kyydittäviksi. Tiina Puumalainen kertoo, että näyttämökuvaan on haettu vaikutteita niin neuvostopropagandasta kuin tämän päivän joukkoliikkeistäkin. “Rakennamme tarinaa, johon mahtuu sekä pieniä, intiimejä hetkiä että suuria, koko näyttämön täyttäviä vyörytyksiä.” “Tarina kulkee ajassa edestakaisin, mutta kaikki tapahtuu Aliiden ympärillä, hänen muistoissaan ja ajatuksissaan. Hänet ympäröi suurvallan vaikutus, sota ja tuho, jonka keskellä on tehtävä valintansa.” Puhdistus on Jüri Reinveren ensimmäinen täysimittainen ooppera. Se on myös hänen debyyttinsä Suomen Kansallis-oopperassa. Pelottiko moinen haaste? “Ai pelottiko? No. Sehän on Puhdistuksen aiheita, että pelolle ei pidä antaa sijaa. Jos antaa, muuttuu itse siksi, mitä pelkää.”

jüRi ReinveRe puhdisTus

musiikinjohTo paul mägiohjaus Tiina puumalainenlavasTus Teppo järvinenpuvuT marjaana mutanenvalaisTus Timo alhanenkoReoGRaFia osku heiskanen

nuoRi aliide helena juntunen / Tove Åmanvanha aliide johanna Rusanen-kartano / heli veskusZaRa niina keitel / melis jaatinenmaRTin jaakko kortekangas / arto hosiohans Tuomas katajala / andres kösterpavel juha Riihimäki / jyrki anttilalavRenT koit soasepp / hannu Forsberg

Ensi-ilta 20.4.2012

1212

13

E N S I - I L T A

Rakkautta, komediaa,

fantasiaa ja demonisia puolia.

Teksti hEiDiALMi Kuva TuKholman KuninKaallinen

ooppera/Carl Thorborg

Coppélia –balettinukesta,jokaheräsihenkiin

Coppélia kuuluu balettiohjelmiston ehdottomiin klassikoihin. Siinä on vähän kaikkea: rakkautta, komediaa, fantasiaa ja demonisiakin puolia”, ker-

too ranskalainen koreografi Marc Ribaud. Hän toteutti oman näkemyksensä baletista alun perin vuonna 2003 Nizzan oopperan baletille, jonka johtaja hän oli vuodet 1997–2006. Nizzan jälkeen Ribaud johti Tukholman Kuninkaallista balettia viime kevääseen saakka. Nyt hän on saapunut assistenttivaimonsa kanssa harjoittamaan teoksensa Suomen Kansallisbaletille. Kokoillan baletti Coppélia pohjautuu kevyesti romantiikan ajan kirjailija E. T. A. Hoffmannin kau-hunovelliin Nukkumatti (Der Sandmann), mutta baletissa tarinaa on käsitelty lempeämmin kuin alkuperäisteoksessa. Teos kantaesitettiin Pariisissa vuonna 1870 ja se kuuluu klassisen balettiohjelmiston harvinaisempaan komediabalettien sarjaan. Koreografiasta vastasi Arthur Saint-Léon ja musiikin sävelsi Léo Delibes, jonka toinen merkittävä teos oli ooppera Lakmé. Delibesin musiikki on jäänyt elämään, mutta alkuperäinen koreografia on kadonnut pitkälti vuosien saatossa. Useat koreografit ovat kuitenkin tarttuneet tähän viehättävän musiikin säestämään tarinaan ja luoneet siitä toisistaan kovinkin paljon poikkeavia versioita. Kansallisbaletilla on viimeksi ollut Coppélia ohjelmistossaan 1970-luvun puolivälissä. Alkuperäisessä tarinassa tohtori Coppelius rakentaa ihmisen kokoisen nuken, nimeää sen Coppéliaksi ja haaveilee siitä, että nukke heräisi henkiin ja käyttäytyisi ihmisen tavoin. Franz rakastuu elävältä näyttävään nukkeen ystävättärensä Swanildan kauhuksi, mutta koska kyse on komediasta, saavat rakastavaiset monien sekaannusten jälkeen toisensa. Ribaud on siirtänyt tapahtumat 1900-luvun alkupuolelle ja elokuvataiteen pioneerin Georges Méliès’n elokuvastudioille. Tässä tulkinnassa tohtori Coppelius on saanut Méliès’n hahmon ja nuoret rakastavaiset ovat elokuvanäyttelijöitä hänen studiollaan. Méliès kuvittelee saavansa elottoman nuken henkiin siirtämällä tälle ihmisen voimat, ja Franz joutuu hänen hullujen ko-keilujensa uhriksi. Méliès on jäänyt elokuvan historiaan runsaasta 500 lyhytelokuvastaan ja lukuisista keksin-nöistään ja trikeistään ja muistuttaa siten hämmentävällä tavalla Hoffmannin tarinan Cop-peliusta. Hänen kuuluisin elokuvansa on Matka kuuhun vuodelta 1902, jonka tunnetuimmassa kohtauksessa avaruusalus osuu kuu-ukkoa silmään. Méliès teki myös usein elokuvissaan pilkkaa paholaisesta, ja Marc Ribaud on halunnut koreografioida yhden hänen hulluimmista elokuvistaan nimeltään Infernal Cakewalk ja liittänyt sen balettiin. Myös paholaisella itsellään on baletissa soolo ja vampyyrit tanssivat czardaksen. ”Olen halunnut painottaa teoksen slapstick-komiikkaa ja tehdä yleisöä viihdyttävän baletin!” Ribaud painottaa.

Coppélia

koReoGRaFia marc Ribaudmusiikki léo delibesmusiikinjohTo philippe béranlavasTus ja puvuT dirk hofackervalaisTus jacques Chatelet

Ensi-ilta 24.2.2012

14

suomalaista nykytanssia maailmalta

Mariage

15

suomalaista nykytanssia maailmalta

Teksti JUSSiiLTANENKuvat ViLLEDENANCY/BALLET&OPéRANATiONAL

DELORRAiNE,SANFRANCiSCONBALETTi/ERiKTOMASSON,SAKARiViiKAT ero Saarinen on luonut kansainvälisen uran koreografina perus-

tettuaan oman tanssiryhmänsä Tero Saarinen Companyn 1996. Oman ryhmän ohella hänen koreografioitaan ovat esittäneet mm. Nederlands Dans Theater ja israelilainen Batsheva Dance Company. Kansallisbaletin tanssijana uransa aloittaneen Saarisen koreografioissa yhdistyvät vaikutteet butosta ja kamppailulajeista nykytanssiin ja klassiseen balettiin. Hänen teoksiaan leimaa kokonaistaideteosmaisuus, jossa koreografian lisäksi esiintyjien vahva tulkinta, huolellisesti suunniteltu visuaali-suus ja musiikki saavat suuren merkityksen. Tero Saarinen tuo Kansallisbaletin esitettäväksi koreografiansa Mariage, jonka musiikkina kuullaan Igor Stravinskyn Les Noces. Elävällä musiikilla on suuri merkitys – onhan teoksessa mukana tanssijoiden lisäksi orkesteri sekä kuoro ja neljä laulusolistia, jotka Saarinen ottaa osaksi näyttämötapahtumia. Vuonna 2007 Ranskan Nancyssä kantaesitetyssä Mariagessa Saarinen nostaa esille surun ja luopumisen, jotka ovat myös Stravinskyn maalaishäitä kuvaavan sävellyksen teemoina. ”Tutkin vanhoissa suomalaisissakin hääperinteissä korostuvaa melankoliaa, pelkoa ja epävarmuutta, jonka vanhan jättäminen ja uuteen siirtyminen ihmisissä väistämättä aiheuttaa. Halusin kuitenkin käsitellä myös sitä valtavaa odotusten ja tavoitteiden määrää, jonka vanhemmat lapsilleen nykyaikana asettavat. Stravinskyn sävellyksen ristiriitaisuus, raakuus ja julmuus suorastaan pakottivat siihen.” Mariage on Saarisen kolmas koreografia Stravinskyn musiikkiin. Petrushka ja Kevätuhri-tulkinta HUNT ovat olleet kansainvälisiä menestyksiä. Mariagen työryhmässä on trilogian aiemmista osista tutut monivuotiset luottohenkilöt, kansainvälistäkin mainetta laajalti niittäneet pukusuunnittelija Erika Turunen ja valaistussuunnittelija Mikki Kunttu.

Jorma Elo on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia koreografeja. Hän on tehnyt koreografioita mm. American Ballet Theatrelle, Nederlands Dans Theaterille, Tanskan Kuninkaalliselle baletille sekä Bostonin baletille, jonne hänet on kiinnitetty vakituiseksi koreografiksi 2005. Elon edellinen teos Kansallisbaletissa oli mm. Hitch-cockin jännityselokuvien musiikkiin luotu Suite Murder.

Kevään viimeisessä ensi-illassa nähdään kolme nykytanssiteosta maineikkailta kotimaisilta koreografeilta. Jorma Elon Double Evil ja Tero Saarisen Mariage nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa.

E N S I - I L T A

CL SSIC

V

– kanavasi musiikkiin!

LEHTEÄ

HU

IPPUTARJOUS!229,909,90

Rondo Classic -lehti tarjoaa ainutlaatuisen näköalan musiikin taikamaailmaan. Kerran kuussa täysipainoinen lukupaketti kotiinkannettuna takaa, että pysyt ajan tasalla ja saat rakkaasta harrastuksestasi enemmän iloa!

Joka numerossa saat• mielenkiintoisia haastatteluja estradeilta ja kulisseista• ajankohtaisia ja viihdyttäviä kolumneja• uusimmat levyarviot• musiikkiohjelmien radio- ja tv-tiedot• orkestereiden konserttikalenterin

Kolme tapaa tilata:• puhelimitse asiakaspalvelustamme (03) 2251 948• sähköpostilla: asiakaspalvelu@rondolehti.fi • sivulta www.rondoclassic.fi

Rondo Classic!Pysy kanavalla – pysyt mukana musiikissa!

Helsinki 92.9 MHz

Lue helmikuun Rondo Classicista:• Kansallisbaletti 90 vuotta; historia ja tulevaisuus• konserttien pukeutumisetiketti vapautuu• kapellimestari Dima Slobodenioukian haastattelu

Vuonna 2008 San Franciscon baletissa kantaesitetyssä teoksessa Double Evil Elo yhdistää saumattomasti klassisen baletin ja nykytanssin liikekieltä. Neljälle nais- ja neljälle miestanssijalle luodussa teoksessa kuullaan Vladimir Martynovin ja Philip Glassin musiikkia. ”Musiikkivalintojeni kontrasti erittäin romanttisen Martynovin ja maanisen draivin tuovan Glassin välillä vei ajatukseni film noir -elokuviin Nainen ilman omaa-tuntoa (Double Indemnity) ja Pahan kosketus (Touch of Evil). Tätä kautta löytyi myös teokseni nimi”, Elo kertoo. Samana vuonna syntyneissä Double Evilissä ja Suite Murderissa löytyy yhteisiä piirteitä. Teokset kytkeytyvät Hollywoodin toisen maailmansodan jälkeisiin rikos-draamoihin. ”Molemmat ovat film noir -tutkielmia. Luodessani teoksia olin innos-tunut näistä elokuvista, ja sain niistä inspiraatiota. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole suoraan välittää katsojalle mitään tarinaa, vaan elokuvista on haettu fiilareita”, Elo selventää.

Kolmen teoksen illassa nähdään lisäksi Mammu Rankasen koreografia Taivaaseen juurtunut puu, joka sai ensi-iltansa Alminsalissa viime keväänä. Nyt teos näh-dään ensi kerran Kansallisoopperan päänäyttämöllä. Koreografina, tanssijana ja nykytanssin lehtorina Teatterikorkeakoulussa toimiva Rankanen on tehnyt omia koreografioita vuodesta 1993 lähtien mm. Zodiakille ja Helsinki Dance Companylle. Teoksessaan Taivaaseen juurtunut puu Rankanen jatkaa tutkimusta japanilaisesta tila-aikakäsitteestä; keskeisenä teemana on luonto ja sen kiertokulku. ”Tämän teoksen idea sai alkunsa Jaakko Hämeen-Anttilan runosta, joka kertoo menneiden aikojen puista”, Rankanen kertoo.

17

Rankanen–elo–saaRinenmusiikinjohTo mikko Franck

Taivaaseen juurtunut puukoReoGRaFia mammu RankanenpuvuT anna pérezvisualisoinTi ja valaisTus olli-pekka koivunenmusiikki ja äänisuunniTTelu harri ahponen

Double EvilkoReoGRaFia jorma elomusiikki philip Glass, vladimir martynovpuvuT holly hynesvalaisTus james ingalls

MariagekoReoGRaFia Tero saarinenmusiikki igor stravinskypuvuT erika TurunenvalaisTus mikki kunttu

Ensi-ilta 11.5.2012

E N S I - I L T A

Double Evil Taivaaseen juurtunut puu

18

19

sianajotoimistoon ilmaantuu laulajatar Emilia Marty. Mut-ta miksi hän tietää niin paljon juuri vireillä olevasta sata

vuotta vanhasta perintökiistasta? Siksi, että hän on jo yli 300-vuotias. Tohtori Makropu-los oli kehittänyt 1500-luvulla ikuisen nuoruuden lääkkeen ja kokeillut sitä tyttäreensä. Nyt Emilia saa perintöön kuuluvat paperit, ja löytää niiden joukosta kadottamansa ikuisen nuoruuden kaavan. Uudistaako hän kuolemattomuutensa taas 300 vuodeksi? Leos Janácek näki 1922 Karel Capekin näytelmän Tapaus Makropulos ja aihe kiin-nosti häntä. Hän tiesi millaista on olla samanaikaisesti nuori ja vanha, elihän hän lähes 70-vuotiaana uutta nuoruutta tutustuttuaan vuosikymmeniä nuorempaan naiseen. Tapaus Makropulos jäi Janácekin toiseksi viimeiseksi oopperaksi. Se on parasta Janácekia, musiikki kohoaa tuttuun tapaan luontevasti kielestä ja sen intonaatioista ja tarjoaa koko ajan ilmaisevaa melodiaa. Päähenkilö poikkeaa kuitenkin säveltäjän aikaisemmista traagisista sankarittarista, sillä Emilia Marty osaa myös käyttää muita hyväkseen. Kansallisoopperassa nähtävä toteutus on yhteistyötä San Franciscon oopperan kanssa. Kun Olivier Tambosin ohjaama Tapaus Makropulos sai ensi-iltansa San Francis-cossa 2010, arvostelijat hurmaantuivat erityisesti Karita Mattilan suorituksesta. Roolia pidettiin yhtenä hänen uransa hienoimmista ja hänen todettiin olevan täydellisesti kotonaan juuri Janácekin tyylissä. ”Karita Mattila oli kuin syntynyt esittämään kaunista, salaperäistä kuolematonta naista, ja ainoa yllätys oli, että hän on odottanut näin kauan tarttuakseen rooliin”, kirjoitti The Classical Review. The Oakland Tribunen arvostelija kiteytti näkemyksensä näin: ”Karita Mattila Tapaus Makropuloksessa on ilmiö, ja jos et mene katsomaan hänen esitystään, olet hullu.” Liput tulevat myyntiin keväällä: kausikortit huhtikuussa, ja kausikorttimyynnistä jäävät yksittäiset liput alkukesästä..

Ensi-ilta 31.8.2012

Teksti JUhANiKOiViSTO

Kuva CORYWEAVER/SANFRANCiSCONOOPPERAA

Karita Mattila ja

Tapaus Makropulos

E N S I - I L T A

20

21

inkälaista on balet-titanssijan arki Suo-

men Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlien kynnyksellä? Esiintymisen nautintoa, joka pakenee yksioikoisia määrittelyjä. Kipua, joka saattaa olla jokapäiväinen seu-ralainen. Omistautumista taiteelle. Hauska työmaa, jossa aikuiset ovat samanmielisiä ja leikkisiäkin. Kansallisbaletissa työskentelee nykyään 72 tanssijaa 18 eri maasta. Tähtitanssija Minna Tervamäki on työsken-nellyt ryhmässä vuodesta 1986. Hänelle parasta tanssimi-sessa on edelleen ilo kehon liikkeestä ja ilmaisuvoimasta. ”Tämä on ihanaa työtä; tekemisessä on rakkaus, har-joituksissa yleensä hyvä fiilis ja ihmiset ovat sekä älykkäitä että leikkisiä.” Kaikki elämässä etenee kuitenkin kehon ehdoilla. ”Fysiikkaa ei voi laittaa hyllylle!” Tervamäen kunnosta pitää huolta kokonainen tiimi fysioterapeutista akupunkturistiin. Myös sopivaa ravin-toa pohditaan tarkasti, jotta energiaa olisi riittävästi ja palautuminen sujuisi mallikkaasti. Tervamäki on louk-kaantumistauoilla opiskellut itsekin ravintoterapiaa. Tähtitanssija Salla Eerola kuntoutti itseään viime syksyn ajan lenkkipoluilla ja kuntosaleilla palatakseen äitiyslomalta näyttämölle, jossa ensimmäisenä odotti Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -baletin päärooli. Eerola kiteyttää tanssijan arjen olevan itsen kuuntelua. ”Kroppa muuttuu kaiken aikaa, joten työ on tasa-painon hakemista koko uran ajan. Oman kehon ehdoilla treenaaminen olisi joskus ihanaa. Mutta on hienoa päästä taas lavalle!”

Teksti hANNELEJYRKKä

Kuvat SAKARiViiKA

Merilainen maailma- eli balettitanssijan nykyarkea määrittelemässä

hiomisTa, hikeä ja hekoTTelua

Talon tanssijat tapaavat kuutena aamuna viikossa balettitangon äärellä. Balettitunti herättää kehon päivän ponnistuksiin. Tosin joskus aamutuntikin saattaa olla kuin esitys, kun vaikkapa ulko-mainen vierailijakaksikko arvioi tanssijoiden jokaista liikerataa valitessaan esiintyjiä tulevaan teokseen. Puolentoista vuoden ajan tanssijat ovat voineet osallistua kerran viikossa järjestettävälle functional training -tunnille, jossa kaikilla näyttää olevan hikistä ja hauskaa. Hittibiisit soivat, tanssijat liikkuvat kilpaa pilates-pallojen kanssa ja nauru raikuu. ”Se on jokaviikkoinen työhyvinvointitapahtuma – ennal-taehkäisevää tai kuntouttavaa harjoittelua, joka tuo työhön monipuolisuutta”, luonnehtii fysioterapeutti Johanna Osmala ja lisää tämänkaltaisten tuntien olevan vielä harvinaisia balet-tiryhmissä kansainvälisestikin vertaillen. Aamutunnin jälkeen alkavat teosharjoitukset: tunti Don Quijoten Mercedes-roolissa ja toinen Pähkinänsärkijän kuoro-tanssijana. Proteiinipirtelön jälkeen on hetki aikaa ommella balettitossuja, vaihtaa kuulumisia työtovereiden kanssa ja venyttää kipeytynyttä nilkkaa. Päivän viimeisissä harjoituksissa joku kertaa vielä sinnikkäästi hyppysarjaa tai syventää mielikuvia roolinsa yksityiskohdista. Asento voisi aina olla täydellisempi, roolihahmon tulkintaa voisi viedä vielä pidemmälle. Ryhmä-harjoituksissa vuoroaan odottava naistanssija toteaa, että jos nyt istuu, ei enää pääse ylös. Joku istuu rennosti balettitangolla juttelemassa, toinen hekottelee ja kolmas hieroo kollegan niskaa. Esityskausina palataan parin tunnin tauon jälkeen pukuhuonei-siin valmistautumaan esitysmaskeihin ja -kampauksiin. Päivän näyttävin työ on vielä edessä.

22

23

esiTys on seikkailu

Kansallisbaletissa vuodesta 2007 työskennellyt belgialai-nen ensitanssija Wilfried Jacobs kertoo eläneensä baletti-harrastuksesta johtuen 12-vuotiaasta saakka hyvin erilaista elämää kuin ikätoverinsa – ja sittemmin ammattilaisena eri puolilla maailmaa. ”Toiseus on tavallaan muovannut minut. Minulle tämä ei ole työtä aamukym-menestä viiteen, vaan elämää. Itse esitys luodaan kuitenkin aina yleisölle, joka voi tanssia katsoessaan unohtaa hetkeksi arjen.” Myös solistitanssija Antti Keinänen kuvailee, ettei esiintymisessä ole mitään arkista. ”Esitys on joka kerta seikkailu. Sitä osin selittämätöntä kokemusta ei saa muualta.” Tanssija Sara Saviola toteaa kyyneliin asti liikuttuneena rakastavansa tanssimista niin paljon, ettei voisi mitenkään olla poissa lavalta. ”Tärkeintä on tehdä sitä mitä rakastaa. Se vie, mihin vie. Ei menestymistä voi miettiä. Esiintymisaika lavalla on niin arvokasta, että pienenkin roolin voi tehdä täysillä.” Solistitanssija Tiina Myllymäki nauttii rooleistaan niin solistina kuin balettikuorossa. ”Corps de ballet on tiimi, jossa hengitetään yhdessä. On hienoa olla osa koneistoa. Toisaalta solistitöissä on rauha keskittyä roolin yksilölliseen rakentamiseen.” Saksalaiselle tähtitanssija Nicholas Zieglerille arjen ainesosat rakentuvat liikkeen laadun ja kauneuden hake-misesta, täydellisyydenkin etsimisestä sekä ilmaisun ilosta, josta löytyy yhtä lailla taiteellinen kuin tunteellinen taso. Näyttämön maaginen maailma näyttää siis kannatte-levan monen tanssijan arkea päivästä ja teoksesta toiseen. Esiintyminen luo yhteyden niin itseen, yleisöön kuin teosten alati vaihtuviin maailmoihin. Balettitossuvaraston uumenissa häärii tossuvastaa-vana työskentelevä solistitanssija Asta Lindholm. Hänen on vaikea kuvitella, että millään työpaikalla voisi olla yhtä hauskaa. ”Katson joskus Töölönlahdella käveleviä ihmisiä ja ajat-telen, että he eivät koskaan pääse näihin juttuihin. Tämä on niin erilainen maailma. Näyttämön fiilis on ihan erilainen kuin arki ikinä: ei tarvitse olla oma itsensä, mutta itseäänkin voi aina tuoda mukaan.”

Tanssitoimittaja seurasi balettitanssijoiden arkea syyskaudella 2011.

”Tämä ei ole työtä,

vaan elämää.”

24

25

leisöyhteistyön vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva johti 90-lu-

vun lopulla viisi vuotta Lontoossa English National Operan nuorille tarkoitettua musiikkiteatteriryhmää. Palattuaan Suomeen hän esitti idean Kansallisoopperan johdolle, joka innostui siitä heti. SKO:n musiikkiteatteriryhmä on Poh-joismaiden oopperoiden ensimmäinen, vaikka monenlaista yleisöyhteistyötä kaikkialla tehdäänkin. ”Kynnys on pidetty matalana”, Jukola-Nuorteva sanoo. ”Emme etsi tulevia taidelukiolaisia ja taiteilijoita, vaan halu-amme kehittää nuorten luovia ja sosiaalisia taitoja, ilmaisua ja esiintymistaitoja ja näytämme, minkälainen prosessi on taideteoksen tekeminen ensimmäisestä ideasta valmiiksi esitykseksi.” Ohjaaja Pinja Hahtola, muusikko Katja Thomson ja koreografi Jouka Valkama vastaavat harjoituksista ja esityk-sen valmistumisesta. Tavoitteena on, että ryhmä on pysyvä. Kerran mukaan päässyt saa jatkaa, kunnes täyttää 16 vuotta. Lukukausimaksu on 50 euroa ja harjoituksia kerran viikossa. ”Luulin, että pääsykoe olisi Idols-tyyppinen tilaisuus, jossa tuomarit istuvat pöydän takana ja keskeyttävät esityksen, jos se on huono”, kertoo 16-vuotias Jenny Kasongo. Hänen ja monen muun helpotukseksi pääsykokeessa olikin vain ryhmätöitä. ”Se oli rentoa ja hauskaa. Uskalsi heittäytyä vaikka mihin”, Jenny sanoo.

Syksyllä 2011 aloitti

Kansallisoopperassa

uusi nuorten

musiikkiteatteriryhmä

Par(r)asvaloissa.

Koe-esiintymisissä

valittiin yli sadasta

12–16-vuotiaasta

30 valmistamaan

esitys, joka nähdään

toukokuussa

Alminsalissa.

Kukaan ei ole tympeä

Teksti MiNNALiNDgRENKuva hEiKKiTUULi Y

26

a Sa

nom

a co

mpa

ny

HS Teema on aikakauslehti, joka uppoutuu jokaisessa numerossa yhteen kiinnostavaan ja ajankohtaiseen aiheeseen. HS Teema tehdään Helsingin Sanomien toimittajien ja kuvaajien voimin. Tilaa: HS.fi/teema

Tilaa HS Teema:

4 nroa/jatkuva tilaus

HS.fi/teema

26,70 e

27

”Etsimme erilaisia persoonallisuuksia”, kertoo Pinja Hahtola. ”Kiinnitimme huomiota musikaalisuuteen, liikun-nallisuuteen, läsnäoloon ja tapaan toimia ryhmässä. Teatteri-ilmaisuharjoitusten lisäksi kokelaat rytmittelivät, jammailivat ja lauloivat yhdessä, ja soittimenkin sai ottaa mukaan.”

ensin TaRviTaan henki

Tammikuussa joululoman jälkeen Oopperalle kokoontuu hälisevä lauma nuoria. Kaikki halaavat toisiaan ja kyselevät lomakuulumisia. Eipä uskoisi, että nämä taideharrastajat ovat nähneet toisensa ensimmäisen kerran joitain kuukausia sitten. ”Aluksi oli tärkeintä, että kaikki tutus-tuivat toisiinsa ja syntyi hyvä ryhmähenki”, sanoo ohjaaja Hahtola. Samalla kuitenkin ideoitiin tulevaa esitystä erilaisissa harjoituksissa. Nyt kevätkauden alkajaisiksi Pinja kertoo ryhmälle, mitä ohjaajat ovat hahmottaneet nuor-ten ideoista. Tarinassa joukko ihmisiä joutuu ekokatastrofin takia jättämään maapallon ja pakenee tuntemattomalle planeetalle. ”Loppu on vielä avoin, mutta tästä lähdetään liikkeelle”, Pinja sanoo. Nuoria naurattavat tarina ja sen yksityiskohdat. He tunnistivat tuttuja ideoita ja innostuvat uudesta tehtäväs-tä, jossa on keksittävä tuntemattomalle avaruuden heimolle oma kieli ja tapa liikkua. Koreografi Jouka Valkama panee nuoret liikkumaan yhdeksän hengen ryhmissä vinoneliössä ilman, että muoto muuttuu. Muusikko Katja Thomson nappaa kolme tyttöä orkesteriksi. Sellisti, pianisti ja saksofonisti lähtevät impro-visoimaan sen mukaan, miten salmiakkikuvioiset ryhmät liikkuvat. Ensin haparoidaan rytmiä, mutta sitten alkaa syntyä glissandoista ja melodianpätkistä uutta musiikkia. Nuoret eivät ole tottuneet improvisoimaan soittimellaan. Siitä huolimatta heittäytyminen on ollut innostunutta, sillä ryhmän kannustava ilmapiiri tukee kaikenlaista luovaa kokeilua. ”Parasta täällä on se, että kukaan ei ole tympeä”, sanoo Emma Kajander, 14. ”Kun kannustetaan, löytyy jokaisesta valtavasti luovuutta.” Katja Thomson kokoaa esityksen musiikin harjoituksissa syntyvästä materiaalista. ”En kirjoita nuotteja, joista nuoret opettelisivat musiikin. Lähinnä mietin, minkälaisia ohjeita annan. Merkitsen hyvät ideat muistiin ja nauhoitan nuorten soittoa ja laulua, jotta muistamme, mitä kaikkea on keksitty.” Koska pääsykokeissa painotettiin persoonaa ja kokonais-osaamista, ryhmän soitinkokoelma on sattumanvarainen: paljon jousisoittajia ja puhaltajia.

”Ja kaksi harmonikansoittajaa!” iloitsee Thomson. ”Mutta bassopuolta täytyy sitten vahvistaa jotenkin. Tuottaja kertoi-kin juuri hankkineensa meille sähköbasson. Kuorosointi on jo nyt todella hieno.”

muuTa kuin musikaali

Nuoria tuntuu kiinnostavan musikaali. Monet ovat lähteneet sen innoittamina mukaan Oopperan ryhmään. Kenellekään ei ole pettymys, että tarkoitus on valmistaa perinteisestä musi-kaalista poikkeava esitys, jossa musiikki kulkee jatkuvasti osa-

na ilmaisua. Tarina ei rakennu erillisiin musiikki-, dialogi- ja tanssinumeroihin. ”On valtavan hauskaa tehdä koko juttu alusta asti itse. Harjoituksissa ei tiedä, miten juttu etenee, voi syntyä melkein mitä vain”, sanoo 16-vuotias

Riikka Ilmonen. Pyrkiessään ryhmään hän oli juuri lopettanut viulunsoiton, koska ei kokenut sitä omaksi jutukseen. Viulu on kuitenkin mukana harjoituksissa. ”Täällä siitä on ollut uudella tavalla iloa. Improvisointi on ollut hauskaa.” ”Parasta ovat ihmiset”, sanoo 15-vuotias Nelli Jalkanen, joka on pitkään harrastanut tanssia ja käynyt näytelmä-kerhossa. ”Täällä olen saanut laulaa ja kehittää liikuntaa monipuolisemmaksi.” 14-vuotias Katariina Marttinen on tanssija, eikä hänellä-kään ole aiempaa musiikkiharrastusta. ”Mutta ei me jouduta alakynteen, koska jokaisella on omat vahvuutensa.” ”Parasta on keksiminen!” huudahtaa Emma Kajander naama hymyssä. ”Ja ryhmässä oleminen”, lisää 14-vuotias Kaisa Rajamäki. Innostuksesta huolimatta tytöt eivät tiedä, pystyvätkö jatkamaan syksyllä. Kaisa soittaa viulua ja orkesteriharjoitus menee teatterin kanssa päällekkäin. ”Sain orkesterista väli-vuoden, mutta en ehkä enää toista”, hän sanoo. Jollakulla on huolena lukio, joka nielee kaiken vapaa-ajan. Mutta yksikin vuosi Par(r)asvaloissa on ollut unohtumaton ja kannustaa jatkamaan monipuolista taideharrastusta.

Par(r)asvaloissa-ryhmän esitykset Alminsalissa 11.–12.5.

”Kun kannustetaan, löytyy jokaisesta

valtavasti luovuutta.”

28

Pitäisikö näinä aikoina olla kiinnostunut eläkeasioista? Kyllä vain. Katso kaikki mitä haluat tietää: www.varma.fi

Hyvää työtä.

2_210x280_ooppera.indd 1 23.12.2010 9.19

29

E

o h j e l m i s t o s s a

Vedenneidon traaginen

valintantonin Dvorákin Rusalka on tsekkiläisen oopperan tun-netuin teos, koskettava tarina

vedenneidosta, joka maksaa kovan hinnan saadakseen ihmisen muodon ja rakastamansa prinssin. ”Rusalka tekee saman virheen kuin ihmiset, jotka haluavat jotain kiihkeästi. Hän suostuu mihin vain ja uskoo selviytyvänsä so-pimuksen ehdoista”, ohjaaja Richard Jones sanoo. Nimiroolissa laulaa sop-raano Olga Romanko.

Ohjelmistossa 3.3. alkaen

Bajadeeri vie eksoottiseen Intiaanksoottiseen Intiaan sijoittuva Bajadeeri on yksi baletti-maailman klassikoista. Se kertoo temppelitanssijasta, joka rakastuu komeaan soturiin. Maallinen rakkaus

on tanssijalta kielletty, joten ihastus johtaa kaaokseen ja raivostuneet jumalat puuttuvat tapahtumien kulkuun. Pie-tarin Mariinskin entinen tähtitanssija Natalia Makarova on luonut Kansallisbaletin loisteliaan version, joka pohjautuu alkuperäiseen Marius Petipan koreografiaan vuodelta 1877.

Ohjelmistossa 30.3. alkaen

Kultakuumetta Kaliforniassa

iacomo Puccinin dramaattinen western-ooppera Lännen tyttö kertoo vahvasta naisesta, Minniestä, sheriffi Jack Rancen ja

takaa-ajetun Dick Johnsonin välissä. Roistomaisen Jack Rancen roolissa kuullaan maailmanluokan vierailijaa, sillä amerikkalainen baritoni Dwayne Croft on laulanut New Yorkin Metropolitanissa yli 400 näytännössä. Miesten maailmassa elävän Minnien osassa laulaa italialainen Irene Cerboncini.

Ohjelmistossa 4.2. alkaen

G

A

KUVA SAKARI VIIKA

KUVA HEIKKI TUULI

KUVA HEIKKI TUULI

30

MITÄ YLIVAHTIMESTARI TEKEE?Kaikkea mahdollista… Huolehdin vahtimestareiden rekrytoin-nista ja työvuorojen jakamisesta, toimin vahtimestareiden ja naulakonhoitajien esimiehenä, huolehdin, että vahtimesta-reilla on käsiohjelmia ja iltakohtaisia osajakolehtisiä, ohjaan asiakkaita aulassa ja ilmoitan näyttämölle, kun ovet suljetaan ja näytös voidaan aloittaa.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄSI?Tavallisesti työpäiväni alkaa aamulla klo 9.30 ja jatkuu näy-tännön loppuun saakka illalla. Päivän aikana kuljetan illan käsiohjelmat ja osajakolehtiset paikoilleen ja hoidan muita asioita, kuten käyn kokouksissa. Illalla hoidan sitten näytän-töön liittyviä tehtäviä.

MITÄ ERITYISOMINAISUUKSIA TYÖSSÄSI VAADITAAN?Tässä työssä on tultava hyvin toimeen ihmisten kanssa. Vuo-sien saatossa olen saanut yleisöstä paljon tuttuja, ja sosiaali-nen kanssakäyminen asiakkaiden kanssa on tärkeä osa työtä. Ajoittain vaaditaan myös huomattavaa stressinsietokykyä, jos asiat eivät menekään suunnitellulla tavalla. Tällöin pitää löytyä tarvittavaa joustoa ja kyky tehdä nopeita ratkaisuja.

MITEN PÄÄDYIT KANSALLISOOPPERAAN?Olin aiemmin vahtimestarina Savoy-teatterissa, ja uuden oopperatalon valmistuttua pääsin tänne iltavahtimestariksi. Vuodesta 1998 olen työskennellyt ylivahtimestarina.

ERIKOISIN MUISTO TYÖURALTASI?Karita Mattila ja Plácido Domingo olivat yhtä aikaa Helsin-gissä ja he tapasivat toisensa ja presidentti Tarja Halosen Oopperalla. Presidentin syntymäpäivä oli juuri niihin aikoihin, joten Mattila ja Domingo lauloivat hänelle onnittelulaulun.

MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI, MIKÄ HAASTAVINTA?Parasta on hyvä työympäristö ja ihmiset oopperatalossa. Haastavimpia ovat erilaiset kutsuvierasnäytännöt, joissa on paikalla huomattava joukko esimerkiksi merkittäviä valtio-miehiä. Pohjoismaiden neuvoston tilaisuudessa oli paikalla kaikki Pohjoismaiden päämiehet ja esimerkiksi eduskunnan avajaisnäytännöissä ovat olleet paikalla kansanedustajat. Kun tällaisen illan saa vietyä kunnialla läpi, voi olla tyytyväinen.

YlivahtimestariTekstiJUSSiiLTANENKuva hEiKKiTUULi

K a j F r i b e r g

t ö i s s ä t a i d e t e h t a a s s a

31

Lilli Paasikivestä taiteellinen johtaja

Oopperalaulaja Lilli Paasikivi on nimitetty Kansallisoop-peran seuraavaksi taiteelliseksi johtajaksi. Paasikivi

aloittaa kolmivuotiskautensa elokuussa 2013 nykyisen taiteellisen johtajan ja ylikapellimes-

tarin Mikko Franckin kauden päätyttyä. Myös seuraavan ylikapellimestarin valintaprosessi on jo käynnissä. 46-vuotias Lilli Paasikivi on kuulunut

Kansallisoopperan solistikuntaan vuodesta 1998. Hän on samalla tehnyt myös merkittävää

kansainvälistä uraa Euroopan eri oopperataloissa ja ulkomaisten orkestereiden solistina.

Kuule, minä sävellän!Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kau-punginorkesteri, Kansallisooppera ja Musiikkitalo käynnistivät syksyllä yhteistyön New Yorkin filharmonisen orkesterin kanssa. Kuule, minä sävellän! on newyorkilaisesikuvaan perustuva mo-nivuotinen hanke, jossa tavalliset lapset ja nuoret säveltävät ammattilaisten johdolla. Suomesta mukana ovat säveltäjät Olli Kortekangas, Jukka Linkola ja Jovanka Trbojevic. Ensimmäisessä sävellyskonsertissa marraskuussa kuultiin 10 toinen toistaan kiehtovampaa kantaesitystä orkestereiden muusikoista kootun ensemblen voimin. Lisää lasten sävellyksiä kuullaan, kun hanke laajenee keväällä.

Innostava tuokio taidetta

”Kiva kun tehtiin yhdessä musiikkia, keksin hyvän piparkakkumelodian!” iloitsi 5-vuotias osallistuja lasten musiikkituokion jälkeen. 5–6 vuotiaiden työpajat käynnistyivät talvella musiikin, teatterin ja puvustuksen parissa. Kevään ajan jatketaan Ooppe-ran lämpiössä vaihtuvilla teemoilla: taidetuokioissa perehdytään vuoroin tanssin, maskeerauksen, musii-kin ja lavastuksen maailmaan.

”Sun takana on lobotti!”Suositut 4–8-vuotiaille suunnatut esitykset jatkuvat oopperan lämpiössä. Helmikuussa tutustutaan Sormiradio-robottiin ystä-vineen tanssiseikkailussa Nimeni on Sormiradio, ja maaliskuussa on oopperasatu KadosKissan vuoro. Hilpeän vauhdikkaat esityk-set saavat lapsiyleisön takuuvarmasti hihkumaan riemusta ja jännityksestä!

Koonnut Heli Rislakki a i t i o p a i k k a

Ooppera-sanomat ilmestyy seuraavan kerran

lokakuussa.

KUVA HEIKKI TUULI

KUVA HEIKKI TUULI

KUVA HEIKKI TUULI

KUVA HEIKKI TUULI

32

Tanssien halki SuomenJuhlavuotensa kunniaksi Kansallisbaletti ilahduttaa kahdeksalla maksuttomalla esityksellä oopperatalon ulkopuolella. Kesäkuun alussa 13 tanssijaa pakkaa tutut ja tossut kiertuebussiin ja vierailee Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Tarkempi aikataulu vahvistuu kevään aikana. Lähtölaukauksena kiertueelle toimii suuri baletti-tapahtuma Helsingin Senaatintorilla 25. toukokuuta, jolloin kaupunkilaisille tarjotaan houkutteleva cocktail klassista balettia ja nykytanssia. Lavalla nähdään kaikki Kansallisbaletin tanssijat. Senaatintorin tapahtuma ja kesäkiertue toteutetaan Sampo Pankin taloudellisella tuella.

Baletin arkea ja juhlaa

90-vuotiaan Kansallisbaletin nykypäivään ja historiaan voi eläytyä oopperatalon lämpiössä joka ilta. Juhlavuoden ajan päälämpiön seinällä nähdään mittava kuvakooste viime kau-sien tanssillisista kohokohdista, ja lipunmyyntiaulan portaik-koon heijastetaan nostalgisia balettikuvia 90 vuoden ajalta.

Lämpiössä ja auloissa voi tutustua lä-hietäisyydeltä myös upeisiin balettipukuihin.

Oopperashopissa on myynnissä juhla-julkaisu, joka esittelee kuvin ja tekstein Kansallisbaletin arkea ja juhlaa, sekä muita balettiaiheisia tuotteita kuten seinäkalenteri upeine tanssikuvineen.

”Ihan oikea sadun prinsessa!”Kansallisbaletin tanssijat Terhi Räsänen ja Jani Talo kävivät joulun alla ilahduttamassa Lastenklinikan pieniä asukkaita puolen tunnin balettiesityksellä. Eräs äiti kertoo tyttärensä kokemuksesta näin: ”On aivan mahtavaa, kun sairaalapäivä saa tällaisia ihania poikkeukselli-sia ilon hetkiä. Varsinkin, kun sairaala on kuin toinen koti. Tyttäreni oli aivan otettu ja esitteli osastollekin tullessa balettitossuaan kuin kalleinta aarretta. Hän totesi, että ’se tyttö oli ihan oikea sadun prinsessa’.”

a i t i o p a i k k a

KYMEN SANOMAT/LINDA VAROMA

KUVA HEIKKI TUULI

KUVA HEIKKI TUULI

Näe Baletti

Senaatintorilla 25.5.!

33

Balettioppilaitoksen kevät

Balettioppilaitoksen lukuvuoden päätteeksi esitel-lään kauden työn tulokset yleisölle. Maalis–huhti-kuun vaihteessa Aleksanterin teatterin näyttämön täyttää esiintyjäjoukko pienimmistä ballerinoista aina ammattiopiskelijoihin, ja toukokuuksi ammatti- ja nuorisoasteen opiskelijat valmistavat Alminsaliin kolmen teoksen illan. Ohjelmassa on muun muassa Auroran häät baletista Prinsessa Ruusunen sekä Nina Hyvärisen kantaesitysteos.

Kutkuttavaa kisajännitystä

Helsingin kansainvälinen balettikilpailu järjestetään jälleen kesän kynnyksellä. Reilun viikon ajan koetaan tanssin iloa, jännitystä ja huikean taidokkaita hetkiä nuorten lahjakkuuksien seurassa. Tuomariston puheenjohtajana toimii Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve. Juniorisarjan 15–19-vuotiaat ja seniorisarjan 20–25-vuotiaat tanssijat saavat osoittaa kykynsä sekä klassisen baletin että nyky-tanssin parissa. Vuonna 2009 juniorisarjan voitti suomalainen Maria Baranova (kuvassa), joka kilpailun jälkeen sai kiinnityksen Hampurin balettiin ja marraskuusta 2011 alkaen Suomen Kansallisbalettiin. Suomen kisaedustajat valitaan helmikuun 11. päivä yleisölle avoimessa tilaisuudessa Alminsalissa.

Nuorten TanssimatsiTähtitanssija Minna Tervamäen nuorille katsojille luoma tanssiteos saa ensi-iltansa toukokuussa Alminsalissa. Viiden tanssijan esitys tulee jatkossa kiertämään myös yläasteilla kautta Suomen. Ammattilaisten joka-aamuisen treenitunnin kulkuun perustuva teos balettitankoineen, piruetteineen ja hyppyineen on saanut nimen Tanssimatsi. ”Tanssi on usein jonkinlaista matsia”, pohtii koreografi. ”Se on kilpailua vaikeiden liikkeiden ja omien rajojen kanssa, mutta myös kilpailua koetanssissa työpaikoista ja uusista rooleista. Tämä teos sijoittuu juuri koetanssitilanteeseen – mutta tässä matsissa pysyy kuitenkin pilke silmäkulmassa.” Tanssimatsin liikekieli perustuu klassiseen balettiin, mutta hyö-dyntää aineksia myös salsasta, show dancesta ja hip hopista – ja ennen kaikkea jokaisen tanssijan omasta tanssin ilosta. ”Kilpailusta huolimatta kaikkia tanssijoita yhdistää rakkaus tanssiin, ilmaisun ilo ja heittäytyminen näyttämön taianomaiseen maailmaan.”

KUVA SAKARI VIIKA

KUVA STANISLAV BELJA-JEVSKI/TOM RöLLICH

KUVA HEIKKI TUULI

34

o o p p e r a - i n f o

HINNAT KESTO VäLIAIKAPÄÄNÄYTTÄMÖBalettikilpailu, finaali 27–70 avoin 1Balettikilpailu, gaala 27–70 avoin 1Paula & Mikko 59/49/39 n. 1 h 20 min –

ALMINSALIBalettikilpailujen Suomen karsinta 12 n. 2 h 1Balettikilpailu, alku- ja välierät 25/30 avoin 1Balettioppilaitos esittää 15/8 avoin 1Par[r]asvaloissa esittää 15/10/8 avoin avoinTanssimatsi 15/10/8 n. 40 min –

LäMpIötKadosKissa 9/7 55 min –Lasten taidetuokiot 5 1 h 30 min –Nimeni on Sormiradio 9/7 40 min –

MUUt eSItySpAIkAtBalettioppilaitoksen kevätjuhla 15/8 avoin 1

teOSeSItteLytma 6.2. Lännen tyttö ti 7.2. Don Quijote ti 21.2. Lännen tyttö ti 6.3. Rusalka ke 7.3. Coppélia to 15.3. Coppélia ke 21.3. Rusalka ma 26.3. Pelléas ja Mélisandeto 12.4. Bajadeeri ti 17.4. Pelléas ja Mélisande ke 18.4. Bajadeeri ma 23.4. Bajadeeri to 26.4. Pelléas ja Mélisande

Teosesittelyihin on vapaa pääsy. Muutokset mahdollisia. Tarkista alkamisaika päivän lehdestä tai osoitteesta www.ooppera.fi.

LIVE à 34,-

OopperaaOopperaa Finnkinon valkokankaillaKoe ainutlaatuiset -esitykset Finnkinon elokuvateattereissa.

LIVE la 11.2. LIVE la 25.2.

LIVE la 7.4. LIVE la 14.4.

“Götterdämmerung”

la Tuho

La Traviata

TuhoJumalten Ernani

Manon

Richard Wagner

Deborah Voigt

Anna Netrebko

Angela Meade

Natalie Dessay

Giuseppe Verdi

Giuseppe VerdiJules Massenet

OopperaaOopperaa

Tervetuloa oopperamatkalle www.finnkino.fi

ENCORE ti 28.2. | la 3.3.

ENCORE ti 10.4. | la 14.4. ENCORE ti 17.4. | la 21.4.

| ENCORET à 24,-

Koe ainutlaatuiset -esitykset Finnkinon elokuvateattereissa.Koe ainutlaatuiset -esitykset Finnkinon elokuvateattereissa.

35

OOppeRAt A B C D e F G H keStO VäLIAIkAJulius Caesar 85 80 75 70 53 39 32 22 3 h 50 min 1Lännen tyttö (ma–to/pe–la) 70/77 67/70 60/63 54/57 47/49 37/38 27 14 3 h 10 min 2Pelléas ja Mélisande (ma–to/pe–la) 85/89 80/85 75/80 70/75 53/57 39/41 32 22 3 h 15 min 1Puhdistus (ma–to/pe–la) 85/89 80/85 75/80 70/75 53/57 39/41 32 22 n. 2 h 40 min 1Rusalka (ma–to/pe–la) 70/77 67/70 60/63 54/57 47/49 37/38 27 14 3 h 5 min 2 BALETIT Bajadeeri (ma–to/pe–la) 70/77 67/70 60/63 54/57 47/49 37/38 27 14 2 h 50 min 2Coppélia (ma–to/pe–la) 77/85 70/80 63/75 57/70 49/53 38/39 27/32 14/22 2 h 30 min 2Don Quijote (ma–to/pe–la) 70/77 67/70 60/63 54/57 47/49 37/38 27 14 2 h 40 min 2Rankanen–Elo–Saarinen (ma–to/pe–la) 55 50 47 43 35 22 18 12 2 h 15 min 2

KONSERTIT Sinun valintasi! 55 50 47 43 35 22 18 12 n. 1h 45 min 1

OOPPErAn liPunmyynti (09) 4030 2211 ma–pe 9–18, la 15–18liput@opera.fi

liPPuPistE 0600 900 900 (1,97/min + pvm) joka päivä 7–22www.lippu.fi

OOPPErAn myyntiPAlvElu Ryhmät, kausikortit, kiertokäynnit (09) 4030 2210 ma–pe 9–16liput@opera.fi

väliAikAtArjOilu Kanresta Oopperaravintolat (09) 4030 2377 ma–pe 9.15–16ravintolapalvelut@opera.fi

Suomen Kansallisooppera on Opera Europa -järjestön jäsen.

PÄÄYHTEISTYöYRITYKSET

Suomen Kansallisoopperan toimintaa tukevat Opetusministeriö sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit.

Ensi-iltoihin korotetut hinnat. Lisätietoja osoitteesta www.ooppera.fi ja Oopperan lipunmyynnistä.

PERMANTO

1. PARVI

3. PARVI

NÄYTTÄMÖ

2. PARVI

A B C D E F G H

Ryhmäalennus 14 % / henkilö maanantaista torstaihin, hintaryhmät A–D (vähintään 30 hengen ryhmille).Koululaisalennus (alle 16-vuotiaille) 50 %, hintaryh-mät A–E.opisKelija-alennus 50 %, hintaryhmät A–E. Saman päivän esityksiin opiskelijaliput 10 e, hintaryhmät C–E (ei varauksia; ei koske peruutuspaikkoja). Alennukset myönnetään myös varus- ja siviilipalvelusmiehille.eläKeläisalennus 5 e / henkilö, hintaryhmät A–C.

matKanjäRjestäjäalennus 5 %, myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille, hintaryhmät A–D.

Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista, eivätkä ne koske ensi-iltoja ja vierai-lunäytäntöjä.

Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta takaisin. Näytännön peruutus tapahtuu ylivoimaisen esteen sat-

tuessa (force majeure). Tällöin asiakkaalle palau-tetaan lipun hinta pääsylippua vastaan.

Lippupiste ja R-kioski perivät myymistään lipuista toimitus- ja palvelumaksuja, jotka lisätään lipun hintaan. Oopperan lipun-myynnissä lisämaksuja ei peritä.

36

HeLMIkUU ma 6 19.00 Lännen tyttöti 7 19.00 Don Quijoteke 8 19.00 Sinun valintasi!to 9 19.00 Don Quijotepe 10 21.00 Paula & Mikkola 11 19.00 Don Quijoteto 16 19.00 Julius Caesarpe 17 19.00 Lännen tyttöla 18 19.00 Julius Caesarti 21 19.00 Lännen tyttöke 22 19.00 Julius Caesarto 23 19.00 Lännen tyttöpe 24 19.00 Coppélia, ensi-iltala 25 19.00 Coppéliama 27 19.00 Lännen tyttöke 29 19.00 Julius Caesar

MAALISkUUto 1 19.00 Lännen tyttöpe 2 19.00 Coppéliala 3 19.00 Rusalkati 6 19.00 Rusalkake 7 19.00 Coppéliato 8 19.00 Rusalkape 9 19.00 Coppéliala 10 14.00 Rusalkato 15 19.00 Coppéliape 16 19.00 Rusalkala 17 19.00 Coppéliati 20 19.00 Coppéliake 21 19.00 Rusalkato 22 19.00 Coppéliape 23 19.00 Pelléas ja Mélisande, ensi-iltala 24 14.00 Coppéliama 26 19.00 Pelléas ja Mélisandeti 27 19.00 Rusalkake 28 19.00 Pelléas ja Mélisandeto 29 19.00 Rusalkape 30 19.00 Bajadeerila 31 19.00 Bajadeeri

HUHtIkUUma 9 14.00 Pelléas ja Mélisandeto 12 19.00 Bajadeeripe 13 19.00 Pelléas ja Mélisandela 14 19.00 Bajadeeriti 17 19.00 Pelléas ja Mélisandeke 18 19.00 Bajadeerito 19 19.00 Bajadeeripe 20 19.00 Puhdistus, ensi-iltala 21 19.00 Pelléas ja Mélisandema 23 19.00 Bajadeeriti 24 19.00 Puhdistuske 25 19.00 Bajadeerito 26 19.00 Pelléas ja Mélisandepe 27 19.00 Bajadeerila 28 19.00 Pelléas ja Mélisande

tOUkOkUUto 3 19.00 Puhdistusla 5 19.00 Puhdistusti 8 19.00 Puhdistuspe 11 19.00 Rankanen–Elo–Saarinen, ensi-iltala 12 14.00 Puhdistus

ti 15 19.00 Puhdistuske 16 19.00 Rankanen–Elo–Saarinenpe 18 19.00 Rankanen–Elo–Saarinenla 19 19.00 Puhdistusti 22 19.00 Rankanen–Elo–Saarinenke 23 19.00 Puhdistusto 24 19.00 Rankanen–Elo–Saarinenpe 25 19.00 Puhdistusla 26 19.00 Rankanen–Elo–Saarinen

keSäkUUti 5 19.00 Helsingin kansainvälinen balettikilpailu, finaalike 6 19.00 Helsingin kansainvälinen balettikilpailu, finaalito 7 19.30 Helsingin kansainvälinen balettikilpailu, gaala

Alminsali

Balettikilpailujen Suomen karsinta11.2. klo 18

Tanssimatsi5.5. klo 12

Par[r]asvaloissa esittää11.5. klo 18.30 (ensi-ilta), 12.5. klo 13 ja 15

Balettioppilaitos esittää22.5. klo 18.30 (ensi-ilta), 23.5. klo 18.30, 24.5. klo 18.30, 25.5. klo 15 ja 18.30, 26.5. klo 14

Helsingin kansainvälinen balettikilpailu29.5., 30.5., 31.5. klo 19 Alkuerät2.6., 3.6. klo 19 Välierät

Lämpiöt

Nimeni on Sormiradio8.2. klo 11 ja 13, 10.2. klo 11 ja 13, 17.2. klo 11 ja 13, 18.2. klo 11 ja 13

Lasten taidetuokiot13.2., 14.2. klo 14 (tanssi), 22.3., 23.3. klo 14 (maskeeraus), 19.4., 20.4. klo 14 (musiikki), 24.5., 25.5. klo 14 (lavastus)

Musiikkia lämpiössä18.2., 31.3., 28.4., 5.5., 19.5. klo 15 (Vapaa pääsy)

KadosKissa2.3. klo 11 ja 13, 3.3. klo 13 ja 15

Avoimien ovien päivä10.3. (Vapaa pääsy)

Muut esityspaikat

Naiskuoromusiikin helmiä – Kansallisoopperan kuoro konsertoiKallion kirkko 17.2. klo 20 (Vapaa pääsy)Oopperan lämpiö 18.2. klo 15 (Vapaa pääsy)

Balettioppilaitoksen kevätjuhla31.3. klo 18, 1.4. klo 15 ja 18 Aleksanterin teatteri

Kansallisbaletti Senaatintorilla 25.5. klo 19 (Vapaa pääsy)

Muutokset mahdollisia.

2012–2013 kausikortit

tulevat myyntiin

huhtikuussa!

www.facebook.com/ooppera

www.ooppera.fiSuomen Kansallisooppera • Helsinginkatu 58, PL 176 • 00251 Helsinki