Teknologiateollisuudenkilpailukyky Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Sitra 16.12.2011 Toimitusjohtaja Jorma Turunen
2
Esityksen sisältö
• Teknologiateollisuuden tilanteesta• Suomen toimintaympäristön kilpailukyky(?)• Teknologiateollisuuden kilpailukyky tulevaisuudessa• Loppupäätelmät
3
Teknologiateollisuus on viidentoimialan kokonaisuus
Kone- ja metallituoteteollisuusAbloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä...
Elektroniikka- ja sähköteollisuusABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies...
TietotekniikkaAffecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto...
Metallien jalostusBoliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec...
Suunnittelu ja konsultointiCitec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP…
4
Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa
• 60 % Suomen koko viennistä.• 80 % Suomen koko
elinkeinoelämän t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä.
5
2,4
2,5
2,6
2,7
2,8
2,9
3
3,1
3,2
3,3
3,4
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
Valtion verotulot(vas.ast.)
Teknologiateol-lisuuden liikevaihtoSuomessa (oik.ast.)
Teknologiateollisuuden viimeaikainen kasvu ei ole riittänyt yhteiskunnan rahoittamiseen
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Viimeinen havainto 9/2011 tai 11/2011.Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus
Mrd euroa, 12 kk:n liukuva keskiarvo 2005,1 = 100, 12 kk:n liukuva keskiarvo
6
Euroalueen teollisuustuotanto on kääntynyt laskuun
Viimeinen havainto elokuu 2011.Lähde: Markit
7
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
1602005=100
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Kone- jametallituoteteollisuus*
Elektroniikka- jasähköteollisuus
Suunnittelu jakonsultointi
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
+9 %
Muutos: 1-8,2011 / 1-8,2010, %
+16 %
+19 %
-7 %
Teknologiateollisuuden liikevaihto eri toimialoilla ja yrityksissä Suomessa kehittynyt epäyhtenäisesti
*) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 8/2011. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2010: kone- ja metallituoteteollisuus 38 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 30 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %.
Lähde: Tilastokeskus
+10 %
8
-100 %
-80 %
-60 %
-40 %
-20 %
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
120 %
140 %
160 %
180 %
200 %
Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu
Muutos yrityksittäin: 31.12.2011 / 30.9.2008
Keskiarvo: -40%
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Mediaani: -25 %
9
Lähde / Source: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu / Statistics Finland, The Federation of Finnish Technology Industries’ labour force survey
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
140 000
160 000
180 000
200 000
220 000
240 000
260 000
280 000
300 000
320 000
340 000
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Henkilöstö Suomessa / Personnel in Finland
Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla / Personnel in subsidiaries abroad
Teknologiateollisuuden henkilöstöHenkilöstö Suomessa on vähentynyt 40 000 vuoden 2008 jälkeen, ulkomailla henkilöstö kasvanut voimakkaasti
10
Suomen toimintaympäristön kilpailukyky…
11
Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 28 miljardia euroa
1011121314151617181920212223242526
Toteutunut vienti
Vienti, jos 3 %:nvuosikasvu olisijatkunut
Viimeinen havainto heinä-syyskuu 2011.Lähde: Tilastokeskus
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
12
Suomessa on vähän tuotannollisia uusinvestointejaTeknologiateollisuuden kiinteiden investointien käyttötarkoitus Suomessa
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1 000
1 100
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011e
Kapasiteetin korvaaminen tai rationalisointi Kapasiteetin lisääminen Muu tarkoitus**
Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2011)
Milj. euroa, käyvin hinnoin
*) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi. **) Mm. ohjelmisto- sekä ympäristönsuojeluinvestoinnit.
13
Suomeen on saatava lisää ulkomaisia huippuosaajiaUlkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistehtävissä olevista
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60
BulgariaPuola
SlovakiaTšekkiUnkariSuomiLiettua
SloveniaKreikka
ItaliaIslanti
TanskaMaltaNorjaEU27
SaksaAlankomaat
RanskaPortugali
BelgiaEspanjaItävaltaRuotsiLatvia
Iso-BritanniaViro
KyprosIrlanti
SveitsiLuxemburg
Lähde: Eurostat, Human resources in science and technology
Osuus 25-64 –vuotiaista vuonna 2008, %
14
Tuottavuuden kasvun ”kolme aaltoa”
Lähde: Pajarinen – Rouvinen – Ylä-Anttila 2010Lähde: Pajarinen – Rouvinen –Ylä-Anttila , 2010
15
Suomen yrityssektorin tuottavuuskuoppa
15e: Kansantalouden tilinpito
Indeksi 2010 = 100
Lähde: Mika Maliranta / Etla; kansantalouden tilinpito
16
Palkanmäärityksen joustavuus
Lähde: World Economic Forum / The Global Competitiveness Report 2011-2012
Suomi sijalla 133. /142
17
Rikkipäätös johtaa muutokseen EU:n sisäisissä kilpailuolosuhteissa
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
2024
2026
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0Kansainvälinen (ja muut EU-maat)
Jos toteuttamiskelpoinen
Englannin Kanaali, Pohjanmeri, Itämeri
18
Sähkövero kuluttajalle ja teollisuudelle
Lähteet: Eurostat ja Metsäteollisuus ry
Maa Sähköverokuluttajille
€/MWh
Sähköveroteollisuudelle
€/MWh
Todellinen sähkövero teollisuudelle
€/MWh
Suomi* 17,03 7,03 7,03 Nykyinen energiaveroleikkuri ei vaikuta.
Ruotsi 27,4 0,5 0 Verovapautus mikäli yritys kuuluu kansalliseen energiansäästösopimukseen.
Englanti 0 4,0 0,8 Energiaintensiiviselle teollisuudelle 80 %:n alennus, jos se kuuluu energiansäästösopimukseen.
Saksa 50,1 12,3 0,62 Korkea verotus, mutta palautus voi olla 95 % verosta.
Ranska 12,5 5,1 0,5 Verokatto 500 000 €/vuosi/tehdas. Esimerkissä 1 TWh/a käyttävä tehdas.
Itävalta 21,2 16,7 n. 0,5 Energiaverot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5 % tuotannon jalostusarvosta.
*) 1.1.2011, muut tiedot 7/2010
19
T&k–verokannustin on otettava pikaisesti käyttöön Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja verokannustimet 2007
0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 0,40
Kreikka(2005)Meksiko
PuolaSlovakia(2008)
TurkkiSveitsi(2008)
ItaliaUusi-Seelanti
LuxemburgIslanti(2008)
SaksaPortugali
SUOMIAustralia(2006)
AlankomaatTanska(2008)
RuotsiNorja(2008)
UnkariIrlanti
Iso-Britannia(2008)Espanja
JapaniTsékin tasavalta
ItävaltaBelgia
Yhdysvallat(2008)Ranska(2008)Kanada(2008)
Korea(2008)
Suora julkinen rahoitus
Verotuki
Lähde: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD:n Main Science and TechnologyIndicators, 2009
Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa suhteellisen matalalla tasolla, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus sekä t&k-verokannustimet.
Osuus bkt:sta, %
20
Teknologiateollisuuden kilpailukyky tulevaisuudessa…
21
Suomalaisen kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä
• Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen Uudet ansaintamallit
• Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen
• Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakastarjoomaan
• Ketteryys (nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin)
22
Millainen valmistava teollisuus sopii Suomeen?
• Niche• Korkeaan osaamiseen perustuva• Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva• Uusien tuotteiden ramp up -tuotanto• Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset• Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat)
/ 22
23
Kasvavia uusia teknologia-aloja
• Teknologiateollisuuden tuotteisiin liittyvät palvelut• Äly konepajateollisuudessa• Kaivosteollisuus ja sitä seuraavat jalostusketjut• Cleantech: energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat
prosessit, puhdas vesi, puhdas ilma• Peliala
24
Suomalaisia menestystarinoita
• Loppuasiakkaan tarpeen syvällinen ymmärtäminen:– Basware, F-Secure, Comptel
• Useamman teknologian tai toimialaosaamisen yhdistäminen:– Tekla, Basware
• Uusi liiketoimintamalli (SaaS):– Digium(nyk. Questback)
• Palvelumalli:– KONE, Kemira
• Niche:– Abloy
/ 24
25
Männäntappien maailmanmestari
Caj-Erik Karp, Mapromec
”Pyrimme löytämään asiakkaita, joille pystymme valmistamaan saman tyyppisiä tuotteita.”
”Suuremmat tuotantomäärät ja niiden mahdollistama automaation tason nostaminen kehittävät koko ketjun kilpailukykyä.”
”Tuotannon automatisointi ja investoinnit edellyttävät tuotantokapasiteetin lisäyksen myötä useampia asiakkaita ja panostamista vientiin.”
- Yrityksessä nyt 11 robottisolua- Laatu parantunut - Prosessit yksinkertaistuneet- Toimitusvarmuus parantunut
26
Loppupäätelmät
• Teollisuuden kilpailukyvystä vastaavat yritykset itse• Suomen toimintaympäristön kilpailukyvystä vastaa valtio• Tuottavuuden kehityksellä erittäin suuri merkitys jatkossa• Teollisuuden kilpailukyky Suomessa nostettava poliittisten
päättäjien ykkösasiaksi• Suomelle sopii nichestrategia• Innovaatiot ja Suomen menestys perustuvat jatkossakin
korkeaan osaamiseen
TeknologiaSuomi nousuun!