Download pdf - Haitta-aineet palkokasveissa, Virpi Kurkela

Kivennäisten suhteet ja haitta-

aineet palkokasveissa –

terveydellinen haaste vai

mahdollisuus?

Virpi Kurkela

Terveydenhuoltoeläinlääkäri

ProAgria Oulu

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton

johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Palkokasvit terveyden kannalta

Esitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen • Beekman, A. Monitoring of vitamin E status of dry, early and

mid-late lactating organic dairy cows fed conserved roughages

during the indoor period and factors influencing forage vitamin E

levels. J. Anim. Physiol. and Anim. Nutr. 2010

• Berard, N.C. Potential To Reduce Escherichia coli Shedding in

Cattle Feces by Using Sainfoin (Onobrychis viciifolia) Forage,

Tested In Vitro and In Vivo. Appl. and Environm. Microb. 2009

• Divers, T.J. Rebhun´s Diseases of Dairy Cattle.

• Hoste H. The effects of tannin-rich plants on parasitic

nematodes in ruminants. Trends in Paracitology, 2006

• Lee, S.T. The effect of body condition on serum concentrations

of two teratogenic alkaloids (anagyrine and ammodendrine) from

lupines ( Lupinus species) that cause crooked calf disease. J.

Anim. Sci., 2008

• The Merck Veterinary Manual, www.merckmanuals.com



• Novobilsky, A. Condensed tannins act against cattle nematodes.

Vet. Parasit. 2011

• Novobilsky, A. In vitro effects of extracts and purified tannins of

sainfoin (Onobrychis viciifolia) against two cattle nematodes

• Puhakka L. Palkoviljojen haitta-aineet ja niiden merkitys kotieläinten

ruokinnassa. Maataloustieteen Päivät, 2012

• Radostits, O. Veterinary Medicine, A textbook of the diseases of

cattle, horses, sheep, pigs and goats.

• Tufarelli, V. Evaluating the suitability of field beans as a substitute

for soybean meal in early-lactating dairy cow: Production and

metabolic responses. Anim. Sci. Journal, 2012

• Werne, S. Effect of sainfoin (Onobrychis viciifolia) and faba bean

(Vicia faba) on the periparturient rise in ewes infected with

gastrointestinal nematodes. Small Rum. Res, 2013

• Mustonen, Eeva HY/Eltdk, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

osasto



Käsiteltävät aiheet

• Palkokasvit puhaltumisen aiheuttajana

• Kasviestrogeenit palkokasveissa

• Palkokasvien sisältämien tanniinien vaikutus

märehtijöiden terveyteen

• Muutama maininta palkokasveihin liitetyistä

myrkytyksistä (ruisvirna, lupiini, valkomesikkä)

• Lyhyesti palkokasvien kivennäisistä

Palkokasvit puhalluttavat?



Puhaltuminen

• Pötsissä mikrobitoiminnan seurauksena muodostuvat

kaasut eivät pääse poistumaan normaalisti

– vapaan kaasun kertyminen

– kaasun vaahtoutuminen

• Tapahtuu nopeasti, johtaa hoitamattomana

hengityksen ja verenkierron vaikeutumiseen,

hypotensioon ja kuolemaan



Puhaltuminen

Palkokasveissa puhaltumista aiheuttaa

– Suuri määrä viherhiukkasia

– Paljon sulavaa proteiinia

– Pehmeä ja lehtevä koostumus

– Paljon sokereita

– -> pieniä kaasukuplia, jotka jäävät rehumassan

sisään



Puhaltuminen, ennaltaehkäisy

• Laidunkasvien valinta

– Suhteet

– Vähemmän puhalluttavat kasvit kuten keltamaite

(sisältää tanniineja)

• Laidunnus:

– Ei pääsyä tuoreeseen ruohoon nälkäisenä

– Tasainen syöttö ympäri laidunkauden

– Ei kylmään ja/tai märkään ruohoon

– Heinän tai säilörehun syöttö ennen laitumelle

laskua

– Tarkka seuranta

Pötsi

tottuu

apilaan

Palkokasvit heikentävät

hedelmällisyyttä?



Kasviestrogeenit

• Estrogeenin kaltainen vaikutus elimistössä:

– Kiiman ulkoiset merkit

– Anabolinen vaikutus

• Väriaineita: isoflavoneita ja kumariineja

• Pötsin pieneliöstö detoksifioi monia

kasviestrogeenejä, kumesteroli imeytyy pötsistä

• Kasviestrogeenipitoisuuteen vaikuttaa

– Kasvin osa ja kasvuvaihe

– Kasvilaji ja lajike: Puna-apila, sinimailanen ja

valkoapila sisältävät eniten kasviestrogeeneja

– Ilmasto ja lannoitus: kylmyys, lannoitus ja UV-B

säteilyn määrä

– säilöntä: heinässä pitoisuudet matalampia



Kasviestrogeenit

Eri eläinlajeilla erilainen herkkyys kasviestrogeenien

vaikutuksille

– Lampailla jopa pysyvää hedelmättömyyttä

– Naudoilla raportoitu hedelmällisyyshäiriöitä ja

kohtuprolapseja



Yhteenvetona

kasviestrogeeneista

• Vaikutus lypsylehmien hedelmällisyyteen on vaikea

todistaa

• Lampaat herkempiä

• Mahdollista epäillä tilanteissa, jossa:

– Apilapitoisuus rehussa hyvin suuri

– Apila korjattu/laidunnetaan ääriolosuhteissa:

kylmyys, kuivuus, voimakkaan kasvun vaihe

• Toisaalta hedelmällisyyshäiriöiden syynä voi olla esim.

– Ruokintavirheet

– Liukkaat lattiat

– Valon puute

– Puutteellinen kiimantarkkailu……

Palkokasvien sisältämien

tanniinien vaikutukset



Palkokasvien sisältämät tanniinit

• Tanniineja apilassa, sinimailasessa, härkäpavussa ja

herneissä

– Hydrolisoidut imeytyvät -> mahdollisesti toksisia

vaikutuksia

– Kondensoidut eivät juurikaan imeydy

• Suuret tanniinipitoisuudet (> 7% DM) -> märehtiöille

heikentynyt syönti, kasvun heikkeneminen ja vaikutus

pötsin mikrobeihin (esim. proteolyyttiseen

aktiivisuuteen)

• Matalat tanniinipitoisuudet (<6% DM) -> positiivisia

vaikutuksia, kuten kasvun, maitotuotoksen ja villan

kasvun parantuminen

Lähde: Hoste 2006




• Vaikutus suolistoloisiin:

– Laboratorio-olosuhteissa esparsetin ja keltamaitteen

tanniineiden on todettu ehkäisevän

juoksutusmahamadon ja suoliston sukkulamadon

(Cooperia oncophora) kehittymistä (Novobilský 2011 ja 2013)

– Esparsetin (Onobrychis viciifolia) sisältämät tanniinit

vähentävät loismadon munien esiintymistä tiineillä

uuhilla (Werne, 2013)

– Härkäpavun sisältämillä tanniileilla ko. vaikutusta ei

löydetty

– Vaikutus paitsi loisiin, mahdolisesti myös isäntäeläimen

vastustuskykyä parantavasti (Hoste 2006)




• Muuta vaikutukset:

– Esparsetiin sisältämien fenoli ja flovonoidi glykosidien

antimikrobinen aktiivisuus sai tutkimuksessa aikaan

ulosteen E.coli pitoisuuksien laskun. Myös

sinimailasesta tehdyllä säilörehulla oli sama vaikutus (Berard 2009)

– Sitovat proteiineja -> lisää ohutsuolessa sulavan

valkuaisen määrää, jolloin paremmin eläimen käytössä

– Härkäpapua vs. soija alkulypsykauden eläinten

ruokinnassa ei vaikuttanut tuotokseen. Eroavaisuus

syntyi lähinnä maidon ja veren ureapitoisuudessa, joka

oli härkapapudietillä matalampi (Tufarelli 2012) ->

mahdollinen positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen

Mahdollisia myrkytyksen

aiheuttajia?



Ruisvirna myrkytys

• Laitumella, ei niinkään kuivatussa/säilötyssä rehussa

• Eniten suurimman kasvun vaiheessa

• Syynä todennäköisesti immunologinen reaktio

• Oireet:

– Kutiseva ihotulehdus, karvan lähtö, ripuli,

syömättömyys, tuotoksen lasku ja joskus abortit,

kuolema

– Oireet alkavat hännän juuresta, utareesta ja

kaulasta ja etenevät naaman alueelle, runkoon ja

jalkoihin

– Alkavat mahdollisesti vasta viikkoja laitumelle

laskun jälkeen



Lupiinin aiheuttama myrkytys

• Lupiinit voivat aiheuttaa kahdenlaista myrkytystä:

– Lupiinin sisältämät alkaloidit ovat teratogeenisiä

40-100 pv tiineyksissä -> sikiön epämuodostumia

(vääntyneitä raajoja, luuston epämuodostumia ja

kitalakihalkioita), lisäksi akuutteja myrkytysoireita:

hengitysvaikeuksia, hermostollisia oireita, kuolema

– Loissienen tuottama mykotoksiini aiheuttaa

maksavaurion, jonka seurauksena on

syömättömyyttä ja keltaisuutta, jopa kuolema (The

Merck Veterinary Manual) sekä auringon valolle

herkistymistä (Mycotoxins and Animal Foods)

• Viljellyissä lupiineissa alkaloiditasot jalostettu

mataliksi, mykotoksiinit mahdollisia



Valkomesikän aiheuttama

myrkytys

• Valkomesikkä sisältää kumarolia,

homehtuessaan kumariini muuttuu dikumariiniksi

• Dikumariini aiheuttaa maksaperäisten

hyytymistekijöiden puuteen, josta seuraa

verenvuotoja elimistön eri osiin

• Oireet n. viikon kuluttua homehtuneet rehun

syömisestä

• Eri lajikkeissa kumarolin määrä vaihtelee

Lähde: Radostits



Valoyliherkkyys

• Keltamaite ja apilat mahdollisia

• fotodynaaminen aine

– imeytyy verenkiertoon ja sitä kautta ihoon

– reagoi ihossa uv-säteilyn vaikutuksesta ->

tulehdusreaktio

• eniten ihossa, jossa vähiten

pigmentaatiota/karvaa

• oireet: turvotus, kutina, punoitus -> rupia,

haavaumat, kipu

Lähde: Radostits

Kivennäiset palkokasveissa



Kivennäiskoostumus

Puna-apila ja sinimailanen vs. nurmirehu (lähde:

rehutaulukot)

– Ca: >>

– Mg: >

– P: puna-apilassa <

– K: puna-apilassa >

– Cl: <<

– Cu: puna-apilassa >

– Zn: sinimailanen >>

– Mn: <<

– Co: <<



Palkokasvien kivennäiskoostumus

• Runsas kalsiumin määrä otettava huomioon

umpilehmien rehustuksessa

Käytännössä:

• Rehuista analysoitava myös kivennäiset eli AINA

LAAJA KIVENNÄSIANALYYSI

• Umpilehmille ruokintasuunnitelma

• Käy läpi tilalla, miten rehut vaihtuvat poikimisen

yhteydessä eli TOTEUTUUKO SUUNNITELTU

RUOKINTA



Kiitos!