08[ vuosihuolto ]
Unta palloonUnettomuus voi viedä työkyvyn mutta on parannettavissa.
10[ vastaanotolla ]
Luotettavat kumppanitTyöterveysyhteistyön avulla kehitetään työhyvinvointia.
Vaikuta terveyteesi
Jaana Jyrkämä kannustaa
kaikkia vastaamaan työ- terveyskyselyyn.
työ& elämä
Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen asiakaslehti 1/2012
TyöterveysjohtajaTiina Pohjonen
sisältö 01/2012tervehdys
02 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Yhdessä terveemmäksi
Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Tyke Päätoimittaja: Tiina Pohjonen Toimituspäällikkö: Ritva Teerimäki Toteutus: Otavamedia Oy, Köyden punojan katu 2 aD, 00180 Helsinki Repro: Aste Helsinki Paino: Sanomapaino Oy, Sanomala 2012
04 [ teema ] kysymyksiäterveydestä
Maaliskuussa käynnistyvä työterveyskysely antaa henkilöstölle mahdollisuuden saada tietoa omasta terveydentilasta ja tarttua palveluihin.
07 [ näkökulma ] terveystiedotkäyttöön
Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo kehottaa hyödyntämään kyselyn tuloksia.
08 [ vuosihuolto ] hallitseunesi
Unettomuudesta kärsiville on tarjolla lääkkeettömiä hoitomuotoja.
09 [ mielenterveys ] ulosmasennuksesta
Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimalla voi ehkäistä masennusta.
10 [ vastaanotolla ]työterveysyhteistyötoimii
Työterveyshuolto ja työnantaja toimivat tiivissä yhteistyössä työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kumppanuus tuo tulosta.
13 [ plus ] palvelutparanevat
Työterveyskeskus kehittää jatkuvasti palvelujaan.
14 [ reilu meininki ] otetaanasiatpuheeksi
Varhaisen tuen avulla voidaan tunnistaa työkyvyn heikkeneminen ja estää ongelmien vaikeutuminen.
15 [ palvelut ] työterveyslähelläsi
Näin palvelemme sinua.
Jokainen meistä kaupungin työntekijöistä saa viikolla 10 vastattavakseen työterveyskyselyn. Tämä kysely toimii terveyden ja työkyvyn tarkastuksena korvaten aiemmat niin kutsutut ikäkausitarkastukset. Uusi menetelmä takaa sen, että koko henkilöstöllä on mahdollisuus arvioida omaa
vointiansa, ikään katsomatta. Kannattaa siis käyttää hyväksi kyselystä saatava palaute ja tarttua palveluihin, joita kaupunki tarjoaa hyvinvoinnin hyväksi. Kyse ei ole pelkästään työterveyspalveluista.
Terveystarkastusten uudistaminen on yksi esimerkki toimista, joilla työterveyskeskus tähtää palveluidensa parempaan vaikuttavuuteen. Käsitykset siitä, mikä on terveellistä ja mikä hyvää hoitoa muuttuvat entistä kiivaampaan tahtiin. Työterveyskeskus on linjannut toimintansa yksiselitteisesti tämän muutoksen toiminnalliseksi uudistajaksi. Esimerkkinä on masennuksen uusi hoitokäytäntö: asiakkaan näköinen hoito. Toiselle se on lääke, toiselle
liikunta, joku taas voi saada lisävahvuutta ryhmätoiminnasta. Voimavararyhmät tarjoavat uusia näkökulmia – taitoja muuttaa omia uskomuksia ja reagoida vastaantuleviin asioihin uudella tavalla.
Myös käsitykset siitä, mikä työssä on terveellistä, ovat muuttuneet. Joidenkin sairauksien kohdalla perusteet sairausloman tarpeesta ovat jopa kääntyneet päälaelleen. Tuki ja liikuntaelinsairauksissa todettiin aiemmin, että liikkua voi kivun sallimissa rajoissa. Nyt suositus on, että liikutaan kivuista huolimatta. Sairausloma voi jopa hidastaa paranemista. Koska työ voi parantaa lääkkeen tavoin, on esimerkiksi Englannissa siirrytty ’sick note’ ajattelusta ’fit note’ linjalle.
Terveysvaikutukset liittyvät töiden muutoksiin. Muutosprosesseissa työterveyshuolto on parhaimmillaan mukana muutoksen
suunnittelussa auttaen jäsentämään ja ymmärtämään muutosten vaikutuksia hyvinvointiin. Tavoitteena on auttaa löytämään sekä vahvistamaan niitä tekijöitä ja rakenteita, jotka muutostilanteissa luovat työn mielekkyyttä ja sujuvuutta. Työterveysyhteistyö päivähoidon johdon ja esimiesten kanssa on yksi esimerkki onnistuneesta kumppanuudesta ja vuorovaikutuksesta, jossa molemmat osapuolet toimivat aktiivisesti omasta roolistaan käsin.
Vuonna 2012 työterveyskeskus saneeraa edelleen niin toimitilojaan kuin palveluitaankin. Tavoitteena molemmissa on parempi
käytettävyys, joka syntyy vain asiakkaidemme kanssa yhdessä tehden ja heidän kauttaan arvioiden.
Ajankohtaisia asioita sinulle, kaupungin työntekijä nyt on aika...❋
❋
TYÖTERVEYS-KYSELY 2012
Mikä työterveys- kysely on? Työterveyskysely on työterveyshuollon tekemä, koko Helsingin kaupungin henkilöstön kattava työterveyden ja voimavarojen kartoitus. Kysely on osa työterveyshuollon terveystarkastusmallia – vastausten perusteella voimme tukea työkykyä varhaisessa vaiheessa ja kohdentaapalvelumme aiempaa täsmällisemmin.
Kyselyn osa-alueet käsittelevät työkykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten elämäntapoja, palautumista, stressiä ja työyhteisön tukea.
Lähetämme vastauksistasi palautteenVastaajat saavat henkilökohtaisen palautteen sähköpostiinsa tai kirjeitse kotiin. Palaute sisältää muun muassa tietoa mahdollisista terveysriskeistä ja ohjaa luotettavan terveystiedon lähteille. Vastausten perusteella osa vastaajista kutsutaan työterveyshuollon vastaanotolle.
Käsittelemme vastauksesi luottamuksellisestiTyöterveyskyselyyn vastataan nimellä, ja vastaaminen on täysin luottamuksellista. Kyselystä tehdään ryhmä- yhteenvetoja, jos vastaajia on yhdestä yksiköstä yli 20. Yksittäistä vastaajaa ei ryhmäraporteista voi tunnistaa, ja kyselyssä annetut henkilötunnisteiset tiedot ovat vain työterveyshuollon käytössä.
Toteutusaika ja -tapa: Viikolla 10 henkilökohtainen viesti sähköpostiin tai kirje kotiin (vastauskuoren postimaksu on maksettu)
Palaute:Sähköpostipalaute muutaman päivän sisällä,
paperipostilla viimeistään viikolla 14
Lisätietoja Helmi-intrassahttp://helmi/yhteisetpalvelut/tyoterveyshuolto/
tyoterveyskysely
LisätietojaTyöterveyskeskuksen erityissuunnittelija Tuija Toikka, s-posti [email protected],
puh. 09 310 54074
terveytesi tukenaKyselyn
vastausaika25.3.2012
asti Vastaakyselyynviikoilla10–12!
❋
❋
TYÖTERVEYS-KYSELY 2012
Mikä työterveys- kysely on? Työterveyskysely on työterveyshuollon tekemä, koko
Helsingin kaupungin henkilöstön kattava työterveyden ja
voimavarojen kartoitus. Kysely on osa työterveyshuollon
terveystarkastusmallia – vastausten perusteella voimme
tukea työkykyä varhaisessa vaiheessa ja kohdentaa
palvelumme aiempaa täsmällisemmin.
Kyselyn osa-alueet käsittelevät työkykyyn ja hyvinvointiin
vaikuttavia asioita, kuten elämäntapoja, palautumista,
stressiä ja työyhteisön tukea.
Lähetämme vastauksistasi palautteen
Vastaajat saavat henkilökohtaisen palautteen
sähköpostiinsa tai kirjeitse kotiin. Palaute sisältää
muun muassa tietoa mahdollisista terveysriskeistä
ja ohjaa luotettavan terveystiedon lähteille.
Vastausten perusteella osa vastaajista kutsutaan
työterveyshuollon vastaanotolle.
Käsittelemme vastauksesi
luottamuksellisestiTyöterveyskyselyyn vastataan nimellä, ja vastaaminen
on täysin luottamuksellista. Kyselystä tehdään ryhmä-
yhteenvetoja, jos vastaajia on yhdestä yksiköstä yli 20.
Yksittäistä vastaajaa ei ryhmäraporteista voi tunnistaa,
ja kyselyssä annetut henkilötunnisteiset tiedot ovat vain
työterveyshuollon käytössä.
Toteutusaika ja -tapa: Viikolla 10 henkilökohtainen viesti sähköpostiin tai
kirje kotiin (vastauskuoren postimaksu on maksettu)
Palaute:Sähköpostipalaute muutaman päivän sisällä,
paperipostilla viimeistään viikolla 14
Lisätietoja Helmi-intrassa
http://helmi/yhteisetpalvelut/tyoterveyshuolto/
tyoterveyskysely
LisätietojaTyöterveyskeskuksen erityissuunnittelija
Tuija Toikka, s-posti [email protected],
puh. 09 310 54074
terveytesi tukenaKyselyn
vastausaika25.3.2012
asti Vastaakyselyynviikoilla10–12!
Vastaakyselyyn
25.3.mennessä!
03Helsingin kaupungin työterveyskeskus
[ kysely ]
Muista vastata!Vaikuta omaan hyvinvointiisi ja vastaa työterveyskyselyyn. Saat tietoa terveyden-tilastasi ja ohjauksen palveluihin.
[ palveluita uudistetaan ]
WDC-hanke käynnissä Vuoden alussa käynnistynyt työterveys-keskuksen World Desing Capital -hanke-kokonaisuus pyrkii kehittämään muun muassa työfysioterapian palvelukoko-naisuutta. Vuosien saatossa työtehtävät ja sitä mukaa työergonomian käsite ovat muuttuneet. Hankekokonaisuudessa tut-kitaan, miten työfysioterapian osaaminen voisi tuottaa asiakkaille parhaan mahdol-lisen tuloksen.
Yhdessä WDC-osahankkeessa tutki-taan sähköisten palveluiden mahdolli-suuksia. Onko mielessäsi työterveyshuol-lon palvelu, jonka toivoisit olevan sähköi-sesti käytettävissä?
Anna palautetta Tyken Helmi-Intran palautelomakkeella ja auta meitä kehit-tymään!
[ remontti valmistuu ]
Uudet tilat parantavat palvelujaTyöterveyskeskuksen ajanvaraus ja vastaanotto sekä laboratorio- ja röntgentoiminnot saavat huh-tikuun alussa täysin uusitut tilat nykyisen toimita-lon toiseen kerrokseen Helsinginkatu 24:ssa.
Uusi kerros on suunniteltu asiakkuuden näkö-kulmasta ja henkilöstön kanssa yhteistyössä. Ti-loissa on huomioitu esteettömyys, ergonomisuus ja esteettisyys, jotka ovat myös pääpainopisteet työterveyskeskuksen World Design Capital -hank-
keessa.Ilmoittautuminen on tehty helpoksi heti sisään-
käynnin läheisyydessä, ja käytössä on viisi vastaan-ottopistettä. Laboratorio-ja röntgenpalvelut on ra-kennettu samaan yhteyteen, jolloin mahdollisten jatkoajanvarausten tekeminen sujuu mutkatto-masti. Viihtyisissä, avarissa ja valoisissa odotus-tiloissa on infotaulut, joista voi seurata oman vas-taanottovuoron lähestymistä tai vaikka uusimpia työterveyskeskuksen tietoiskuja.
Työterveyskeskuksen laboratorio saa toimi-vuudeltaan, laitteiltaan ja ergonomialtaan huip-pumodernit tilat, joiden käytettävyyttä on suunni-teltu yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa.
Myös työterveyskeskuksen röntgen saa täysin uudet tilat, ja uusi digitaalinen kuvauslaite ote-taan käyttöön uusien tilojen avaamisen yhteydes-sä. Laitteen tekniikka mahdollistaa huomattavas-ti nopeamman kuvaamisen, joten potilaiden tut-kimuksiin käyttämä aika lyhenee oleellisesti. Ku-vauksen yhteydessä potilaan saama säteilyannos pienenee huomattavasti vanhaan laitteeseen ver-rattuna.
Henkilökunta on ollut alusta asti mukana kaik-kien tilojen suunnittelussa, joten sekä asiakkaiden viihtyvyys että henkilökunnan työolosuhteet ja työhyvinvointi on hyvin huomioitu. Röntgenyksi-kön henkilökunta oli myös mukana natiivikuvaus-laitteen hankinnan määrit-telyssä, joten laitteen käy-tettävyys on ergonomisesti paras mahdollinen.
Tiloihin sijoittuu lisäksi fysioterapian harjoitustila sekä hallinnon tiloja.
[ työterveyspsykologi ]
Yksilökäynnin tarpeessa?Tiesitkö, että työterveyspsykologin vastaanotolle on mahdollista varata yksilökäyntejä? Yksilökäynnit ovat paikallaan silloin, jos työntekijä tarvitsee työssään sparrausta vaikkapa työmotivaatioon, omiin voimavaroihin tai muuhun työssä jaksamiseen.
Keskustelut liittyvät pääosin työhön ja jäsentävät sitä. Käyntejä tarvitaan yleensä muutama, jotta tilanteeseen löydetään uusia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia. Yksilökäynnin hyötynä on työn-tekijän toimintakyvyn paraneminen ja voimavarojen lisääntyminen sekä henkilökohtaisen työhyvin-voinnin kasvu.
Yksilökäyntiin tarvitaan työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähete, ja sitä voi itsekin heille eh-dottaa. Sen sijaan esimiehet voivat suoraan varata ajan työterveyspsykologille. Työterveyspsykologit hoi-tavat keskimäärin kaksi yksilökäyntiä päivässä, muun ajan he konsultoivat esimiestyötä ja työyhteisöjä.
04 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Tuija Toikka kannustaa ihmisiä vastaamaan kyselyyn ja käyttämään siitä saatavaa palautetta oman terveytensä ylläpitämiseksi.
05Helsingin kaupungin työterveyskeskus
teksti Ritva-Liisa sannemannkuvat tommi tuomi, seppo saaRentoLa
Työterveyskeskus lähettää keväällä jokaiselle kaupungin työntekijälle kyselyn, joka toimii terveyden ja työkyvyn tarkastuksena. Nyt on mahdollisuus kartoittaa oma tilanne ja saada ohjausta oikeaan palveluun.
Kyselystä tukea terveyden vaalimiseen
Työterveyskysely lähetetään maaliskuussa kolmannen ker-ran jokaiselle – noin 40 000 – työntekijälle. Kysely korvaa aiemmat ikäkausitarkastuk-set, jotka koskivat vasta 40 vuotta täyttäneitä. Nyt omaa
vointia pääsee kahden vuoden välein ar vioimaan koko henkilöstö, myös nuoret.
– Kysely antaa kaikille mahdollisuuden saada tietoa ja tukea terveydentilaan ja ennaltaehkäistä vaivojen pahenemista. Kannattaa käyttää hyväksi kyselystä saatavaa palautetta ja tarttua palvelui-hin, joita kaupunki tarjoaa, sanoo erityissuunnit-telija Tuija Toikka työterveyskeskuksesta.
Kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn vastasi yli puolet henkilöstöstä. Vastaajat eivät kuitenkaan intoutuneet ottamaan kovin paljon yhteyttä työ-terveyshoitajaan.
– Toivomme, että ihmiset heräävät aktiivisesti huolehtimaan itsestään. Haluamme auttaa heitä siinä aiempaa paremmin uusien palveluidemme avulla, Toikka muistuttaa.
Entistä kattavampi kyselyKysely on tänä vuonna entistä kattavampi. Siinä selvitetään unettomuuden, ylipainon, tupakoin-nin, alkoholin käytön, liikunnan ja diabetesriskin ohella myös laajemmin voimavaroja työssä.
– Muistutamme kyselyssä, että verenpaine pi-täisi tarkistuttaa kahden vuoden välein, ja keho-tamme ihmisiä huolehtimaan mittauksesta, jos väli on venynyt pitemmäksi. Otimme mukaan myös voimavarat, koska ne kertovat paljon työkyvystä, palautumisesta ja jaksamisesta.
Ensimmäistä kertaa kyselyssä kartoitetaan myös kroonista kipua ja keskittymisen ja oppimi-sen muutoksia.
– Esimerkiksi krooniseen kipuun liittyy iso hyvin-vointiriski. Sen tähden haluamme tukea kivusta kärsivien työkykyä kohdennetuilla toimilla, kuten kuntoutussuunnittelijan ja työfysioterapeutin pal-veluilla.
Uusia ryhmiä tulossaVastausten pohjalta syntyvät pistemäärät antavat liikennevalojen tavoin kolme väriä ja tulosta: asia kunnossa (vih-reä), kannattaa kiinnittää huomiota (keltainen) ja hyvä tehdä lisäselvi-tyksiä (punainen). Vastaaja saa hen-kilökohtaisen palautteen joko säh-köpostiin tai postitse.
Palautteessa on linkkejä luotet-taville terveyssivustoille, joista vas-taaja voi hakea oma-aloitteisesti tie-toa eri teemoista.
Jokaiseen terveysongelmaan liittyyohjaus eteenpäin. Uusia toimia on tulossa esimerkiksi unettomuudesta kärsiville, jot-ka voivat saada ohjausta unihygieniaan ja apua sairauksien aiheuttamaan unettomuuteen. Kehit-tämistyön alla ovat myös uniryhmät. Työstressin purkuun suunnitellaan yksilötuen lisäksi ryhmä-muotoisia palveluja.
– Haluamme panostaa palveluihin, koska meil-lä on vapautunut resursseja ikäkausitarkastuksis-ta. Kehitämme asiakastarpeiden pohjalta uusia, moniammatillisia palvelupaketteja, Tuija Toikka vinkkaa.
Milloin viimeksi mittautit
veren-paineesi?
Palaudutko työstäsi
riittävästi?
Onko sinulla riski
sairastua aikuistyypin
diabetekseen?
Onko työssäsiiloa ja
innostusta?
Haittaako kipu
elämääsi?
>>
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Jos palautelapussa loistaa punainen väri tai pa-laute askarruttaa, on syytä ottaa yhteyttä työ-terveyshoitaja Leena Haakanaan, jolle on kes-kitetty kevään ajaksi kyselyyn liittyvät puhelut.
– Meillä on hyvät hoitopolut jokaiseen terveysongel-maan. Kenenkään ei tarvitse jäädä kärsimään vaivois-taan, huomauttaa vastaava työterveyshoitaja Jaana Jyrkämä, joka vastasi puheluihin aiempina vuosina.
Työterveyskyselystä lähetetään kaikil-le kaupungin virastoille yhteenvedot, jotka antavat johdolle tietoa oman henkilöstön voinnista ja keskeisistä
ongelmista. Koosteet sisältävät yleisinformaatio-ta kyselyn teemoista, eivätkä käsittele yksittäisen työntekijän vastauksia.
Taloushallintopalvelu eli Talpa suunnittelee käyttävänsä kyselyä pohjana kohdennettujen ky-symysten ja jatkotoimien tekoa varten noin 400 työntekijän henkilöstölleen.
– Haluaisimme käynnistää toimintaa, jolla ter-veysongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Ei riitä, että vain seuraamme poissaoloja, sanoo henki-löstöpäällikkö Suvi Tiilikainen.
Hän arvelee, että Talpan henkilöstön isoimpina ongelmina ovat liikunnan puute
Talpa räätälöi täsmä-toimia
ja stressi. Virasto on koko kaupungin naisvaltai-sin, ja sen työntekijöiden keski-ikä on yli 50 vuot-ta. Juuri ikääntyvä henkilöstö pitää saada hoita-maan kuntoaan säännöllisesti.
– Meillä työ vaatii äärimmäistä tarkkuutta ja keskittymiskykyä. Jos ihmisille alkaa kasaantua terveysongelmia, se näkyy vaikeutena selviytyä töistä.
Tiilikaisesta on hyvä, että kysely antaa tie-toa myös oppimiseen ja mieleenpainamiseen liittyvistä vaikeuksista, jotta työyhteisö voi kohentaa kognitiivista ergonomiaansa.
Henkilöstötuloskortti käyttöönTalpa käyttää kyselyä myös työhyvin-vointisuunnitelman tekoon. Virasto ot-taa tänä vuonna käyttöön henkilöstötu-loskortin, johon kootaan työhyvinvointia koskevat tavoitteet ja mittarit.
Siinä hyvinvointia tarkastellaan neli-kentän avulla. Ruuduissa ovat hyvinvoinnin kustannustekijät, sen kasvutekijät, johtaminen, työyhteisön toimivuus sekä työn hallinta, tuotta-vuus ja asiakashyöty.
Kustannuksia aiheuttavat esimerkiksi sairaus-poissaolot, työtapaturmat ja työkyvyttömyyseläk-keet. Kasvutekijöitä sen sijaan ovat terveelliset työolot ja turvallinen työpaikka. Työyhteisön toi-mivuus liittyy ilmapiiriin ja esimiestaitoihin. Työn tuottavuuteen vaikuttavat osaaminen ja ammatti-taito.
– Ajatuksena nelikentässä on, että kaikki eri tekijät ovat yhteydessä keskenään ja vaikuttavat työhyvinvointiin. Sen eteen pitää tehdä pitkäjän-teistä työtä. Ponnisteluilla haluamme viestittää,
että välitämme henkilöstöstämme ja haluamme sen voivan hy-
vin, Tiilikainen kertoo.
>> Työterveyskysely 2012
Palaako punainen valo?
Jaana Jyrkämä kehottaa soittamaan rohkeasti työterveyshuoltoon, jos yhdessäkin kyselyn palautteessa palaa punainen valo.
Suvi Tiilikainen Talpasta kertoo, että he käyttävät kyselyä työhyvinvointisuunnitelman tekemiseksi.
06
Helsingin kaupungin työterveyskeskus 07
näkökulma
Virastoissa olisi sovittava, mihin toimen-piteisiin tulokset johtavat.
HenkilöstöjohtajaHannu Tulensalo pitää kyselyn tuloksia tärkeinähenkilöstöjohtamiselle.
Jos kysely paljastaa esimerkiksi diabetesriskin, työ-terveyshoitaja varaa ajan sokerirasituskokeeseen, antaa siihen ohjeet ja opastaa eteenpäin vastausten valmistuttua. Hän ohjaa myös Liikkeelle-hankkeen yksilöneuvontaan ja liikuntaryhmiin. Ylipainoisilla on mahdollisuus saada tukea painonhallintaan hen-kilöstöliikunnan Sisupussi-ryhmissä.
Työterveyshoitaja näkee asiakkaan palautteesta, missä osioissa palaa punainen tai keltainen valo ja voi ottaa esille myös henkiseen jaksamiseen liittyvät ongelmat. Uni- ja mielialavaikeudet koetaan ilmei-sesti edelleen arkaluontoisina, koska harva ottaa yh-teyttä niiden takia.
– Rohkeasti vain soittamaan, jos terveys huolettaa tai punainen valo vilkkuu, patistaa Jyrkämä. Omal-le terveydenhoitajalle tai ajanvaraukseen voi soittaa myös sen jälkeen, kun kyselyyn liittyvä puhelinpäi-vystys loppuu toukokuun lopussa.
YhteYdenotot: työterveyshoitaja Leena haakana, puh. 09 310 54 135
Kyselystä suuntaa työterveyden johtamiselleOsana kaupungin tyhy-hankkeita tehdään maaliskuussa kolmatta kertaa työterveyskysely. Vastausaikaa on kolme viikkoa. Esitimme henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalolle kolme kysymystä:
?Miksi henkilöstökeskus pitää kyselyä tärkeänä?
Saamme kyselyn avulla perusinformaatiota henkilöstömme terveyden ja työkyvyn tilasta. Koko henkilöstölle suunnattu kysely tuottaa kattavan tie-tomassan, joka antaa myös tilastollisesti luotettavaa informaatiota.
Vastaajien näkökulmasta kysely on tärkeä, koska kaikki saavat hen-kilökohtaisen palautteen, jonka pohjalta he kykenevät arvioimaan omaa terveyden ja työkyvyn tilaansa. Lisäksi työ-terveyskeskuksella on mahdollisuus käyt-tää tietoja, kun se harkitsee yksilökohtai-sia terveyttä ja työkykyä tukevia toimen-piteitä.
?Mitä hyötyä kyselystä on henkilöstöjohtamiseen?
Jokaisen esimiehen tehtäviin kuuluu olla selvillä työyhteisönsä jäsenten työhyvin-voinnista ja työkykyyn vaikuttavista teki-jöistä. Esimiehet voivat pohtia yhdessä työntekijöiden kanssa, mihin po-sitiivisiin toimenpiteisiin juuri meidän työyhteisössämme on syytä ryhtyä.
Pohdintojen aineistona voi käyttää sekä työhyvinvointikyselyä että nyt tehtävää työterveyskyselyä. Tiedoista on hyötyä, kun työyhteisössä kes-kustellaan terveellisistä elintavoista ja muista työkykyyn vaikuttavista te-kijöistä.
?Miten toivot eri virastojen hyödyntävän kyselyä?
Toivottavaa on, että työterveyshuolto käy lävitse raportin tulokset työpai-kan johdon ja edustajien kanssa. Samalla olisi keskusteltava ja sovittava, millaisiin toimenpiteisiin kyselyn tulokset antavat aihetta. Seurannan vä-lineet on myös syytä käsitellä.
”
08 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
[ vuosihuolto ]
teksti Laura Heikkinenkuva istockpHoto
Kiire ja henkinen rasitus tai muutokset elämäntilanteessa vievät välillä yöunet. Myös päivän valon lisääntyminen ja
väheneminen sekoittaa Suomessa sisäistä kelloa ja luonnollista unirytmiä.
– Unettomuus on subjektiivinen, yksilön oma kokemus. Unen tarvekin on hyvin yksilöllistä, kertoo työterveyskeskuksen ylilääkäri Jouni Silvo.
Unettomuus voi ilmetä nukahtamisvaikeuksina, yöheräilynä tai liian varhaisena heräämisenä. Satunnainen yöheräily on yleistä ja jopa luonnollista, eikä se välttämättä laske seuraavan päivän vireystilaa tai aiheuta väsymystä. Silvon mukaan heräilyyn ei kannata reagoida, jos se ei muutu valvomiseksi ja toistu viikoittain. Helposti kuitenkin huoli nukkumisesta kasvaa, ja noidankehä on valmis.
Tilapäistä vai kroonista? Tilapäinen unettomuus liittyy elämäntilanteisiin, kuten stressiin, äkillisiin elämänmuutoksiin, huoliin tai muihin ulkopuolisiin häiriötekijöihin, jotka vaikuttavat nukkumiseen. Tämä on yleisin unettomuuden muoto, joka myös häviää ongelmien poistuttua. Unettomuus lisääntyy usein ikääntymisen myötä, sillä vanhempana käpyrauhasesta erittyvä
Unta palloonLähes jokainen nukkuu joskus yönsä huonosti ja kokee päivällä väsymystä. Haitalliseksi unettomuus muuttuu silloin, kun univaikeudet toistuvat ja vaikuttavat elämänlaatuun.
Oletko uneton?
1unihäiriöitä ovat nukahtamis-vaikeudet,
katkonainen uni ja liian varhainen herääminen.
2Merkittävän unettomuuden rajana pidetään
vähintään kolmena yönä viikossa esiintyviä univaikeuksia.
3Lyhytaikainen unettomuus (2–12 vk) voi
liittyä elämäntilanteen muutoksiin.
kuntoon. Jos unettomuus vaatii hoitoa, ennen lääkehoitoa kokeillaan elämäntapojen muutosta, kuten riittävää liikuntaa, kahvin ja alkoholin vähentämistä, illan rauhoittamista ja säännöllistä elämänrytmiä.
Työterveyslaitoksen tutkija Heli Järne -feltillä on unettomille ja lääkehoitoa vierastaville hyviä uutisia. Riittävän varhainen lääkkeetön ryhmähoito on tutkitusti auttanut parantamaan unta ja katkaisemaan unihäiriön vaikeutumisen.
– Tutkimme kognitiivisbehavioraalisen eli lääkkeettömän ryhmähoidon vaikutusta pitkäkestoiseen unettomuuteen. Tutkitut arvioivat, että uni parani merkittävästi ja myös masennus ja ahdistusoireet vähenivät. Lisäksi hoidolla oli myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun ja työkykyyn, Järnefelt kertoo.
Järnefelt kertoo, että uniryhmiä voidaan toteuttaa työterveyshuollon voimin, suhteellisen lyhyellä koulutuksella. Työterveyskeskuksellekin näitä on suunnitteilla.
Lääkkeettömän hoidon tulisi olla ensisijainen hoitomuoto pitkäkestoiseen unettomuuteen. Hoidon avulla oppii rauhoittumaan ja rentoutumaan, säännöllistämään unirytmiä sekä katkaisemaan haitalliset huolet ja ajatusmallit. Vähitellen nämä auttavat nukkumaan paremmin.
yöhormoni melatoniini hiipuu ja muuttaa unirytmiä.
– Unettomuuden takana voivat olla myös elimelliset sairaudet: uniapnea, levottomat jalat, päänsärky tai elimistön kiputilat, Silvo toteaa.
Kun ihminen valvoo kolmena yönä viikossa, on kyseessä haitallinen unettomuus. Kun se on jatkunut yli kolme kuukautta, puhutaan pitkäkestoisesta unettomuudesta, joka tarvitsee hoitoa, sillä sen taustalla olevat syyt pitää selvittää. Usein kyseessä on toiminnallinen unettomuus, jota ylläpitävät unettomuuteen liittyvät huolet ja nukkumistottumusten muuttuminen. Syynä voi olla myös masennus, ahdistus tai työuupumus. Pitkäkestoisesta unettomuudesta kärsii 5–12 % aikuisväestöstä.
– Kun pahimmillaan unettomuus kroonistuu, ihmisen huomiokyky heikkenee ja työteho laskee. Samalla lisääntyvät tapaturmien riskit, Silvo kertoo.
Jatkuessaan unettomuus vaikuttaa vireystilaan ja toimintakyvyn laskuun, mikä laskee työn tuottavuutta, kasvattaa masennusriskiä ja lisää sairauslomia uupumuksen vuoksi.
Unettomuusryhmästä apuaUnettomuudesta kärsivän on selvitettävä sen syy ja yritettävä saada perusasiat
09Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Voimavararyhmissä etsitään sisäistä voimaaTyöterveyskeskus on pyörittänyt puolentoista vuoden ajan voimavararyhmiä, joiden tavoitteena on auttaa masentunutta löytämään avaimet omaan hyvinvointiinsa. Voimavararyhmissä opetellaan ren-toutumaan, keskeyttämään negatiivinen ajatusten virta, muuttamaan omia uskomuksia ja sanomaan ei. Lisäksi opitaan ratkomaan ongelmia, reagoimaan vastaantuleviin asioihin uudella tavalla ja luomaan kontakteja yksinäisyyden karkottamiseksi. Toimintaan sisältyy sekä kokoontumisia että kotitehtäviä.
– Meissä ihmisissä on uskomattomat mahdollisuudet löytää tiemme parempaan elämään. Voima-vararyhmät auttavat avaamaan uusia näkökulmia, toteaa työterveyskeskuksen palvelupäällikkö Lena Meyer.
Voimavararyhmiin otetaan kerralla kahdeksan osallistujaa, jotka kärsivät lievästä tai keskivai-keasta masennuksesta ja ovat motivoituneita parantumaan ryhmän avulla. Voimavararyhmiä on tähän mennessä ollut neljä, ja sama määrä ryhmiä aloitetaan kevään aikana.
• Arvioiden mukaan noin kuusi prosenttia suomalaisista kärsii masennuksesta. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä.
• Masennus voi aiheutua fyysisistä sairauksista, mutta useimmiten masennuksen syy on vaikeasti määriteltävissä.
• Masennuksen voi laukaista perinnöllinen taipumus, persoonallisuuden sille altistavat piirteet tai vaikea elämänkokemus. Myös alkoholin suurkulutuksella on todettu olevan vahva yhteys masentuneisuuteen.
• Lähes puolella masennusta sairastavilla masennus uusiutuu jossain vaiheessa elämää.
• Suomessa masennuksesta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvulta lähtien.
[ mielenterveys ]
Tyken kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki kertoo masennuksen olevan suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Masennuksen syyt ovat hyvin yksilöllisiä. Masennuksen synnylle voivat altistaa pitkäaikaissairaudet, krooniset kivut ja työuupumus. Myös elämänhistoriaan liittyvät seikat ja kuormittavat elämäntilanteet voivat olla taustalla.
– Osa masennustapauksista on myös puhtaasti päihdeperäisiä, sillä alkoholin suurkulutus altistaa masennukselle. Arvioiden mukaan yksi kolmesta miesten masennustapauksesta johtuu päihdeongelmasta, sanoo Teerimäki.
Olivat taustatekijät millaiset vaan, on ma sennukseen mahdollista suhtautua viestin tuojana muutostarpeesta.
– Olemme satsanneet koko viime vuoden kehittääksemme työkaluja masennuksen hoitoon ja ehkäisyyn. Olemme ottaneet käyttöön kaiken osaamisen, jota meiltä löytyy, Teerimäki kertoo.
teksti KATjA PeSonenkuvitus ISTocKPhoTo
Masennus voi johtaamuutokseen
Vuonna 2010 kaupungin työntekijöillä teetettiin kysely henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Tulokset ovat linjassa valtakunnallisten tutkimustulosten kanssa, sillä 26 prosenttia vastasi masentuneisuuden oirein. Omaan hyvinvointiin panostaminen ajoissa estää mielialaoireiden syvenemisen.
Mikä masennus?
Potilaan näköinen hoitoKun lääkäri tai hoitaja tunnistaa työntekijän masennuksen oireet, rakennetaan yhdessä yksilöllinen hoitosuunnitelma. Se on paketti useita eri hoitomuotoja, koska masennuksen takana on aina useita eri tekijöitä. Jos työ painaa päälle, voi olla tarpeen jäsentää omaa työtä työterveyshuollon asiantuntijan kanssa tai keskustella asiasta esimiehen kanssa. Lääkehoito auttaa aivoja toipumaan masennuksesta.
– On monia, jotka eivät halua lääkehoitoa tai joille lääkkeet eivät sivuvaikutuksen vuoksi sovi. Siksi on panostettava myös muihin hoitomuotoihin, toteaa Teerimäki.
Liikunta on tutkitusti yhtä tehokas masennuksen hoitoon kuin lääkkeet. Niinpä työterveyskeskus on organisoinut yhdessä liikuntaviraston kanssa Liikkeellehankkeen, jossa masennuksesta kärsivä saa henkilökohtaisen liikuntaneuvojan. Tämän kanssa etsitään sopiva liikuntamuoto ja tehdään harjoitusohjelma. Ensimmäiset asiakkaat han ke sai viime vuoden kesäkuussa.
10 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
[ vastaanotolla ]
teksti Stiina Honkamaakuva Seppo Saarentola
Työelämän kehittämisryhmät vaativat työ -urien pidentämistä Suomessa. Myös työn tuottavuudesta ollaan huolissaan. Työhyvin-vointikysymykset liittyvät tähän kiinteästi. Näiden haasteiden edessä tarvitaan enna-koivia työkykyriskeihin liittyviä toimia.
Katse on kääntynyt työterveyshuollon ja työnantajan välisen yhteistoiminnan kehittämiseen työkyvyn hallinnassa. Tästä käytetään nimeä työterveysyhteistyö. Käy-tännössä se tarkoittaa sitä, että johto analysoi henkilöstön työ-kykyyn liittyviä mittareita ja tunnistaa työkykyriskejä syste-maattisesti yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Työterveysyhteistyöstä päivähoidon osalta ovat keskuste-lemassa päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas ja vastaava työterveyslääkäri Marjaana Saarela.
– Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työhyvinvointi-johtamisen kumppanina. Viime vuosina on opittu uudella taval -
Hyvinvointia työterveys-yhteistyöllä
Työterveyskeskus ja kaupunki pyrkivät parantamaan henkilöstön työhyvinvointia kehittämällä yhteisiä työkyvyn hallinnan käytäntöjä.
Satu Järvenkallas ja marjaana Saarela ovat tyytyväisiä työterveysyhteistyöhön päivähoidossa. työterveyshuolto toimii asiakkaan kumppanina, yhteistyö on tiivistä.
11Helsingin kaupungin työterveyskeskus
la toimimaan yhdessä, Järvenkallas kertoo.
– Kumppaneina välillämme on luottamus ja avoimuus. Uskallamme ottaa asioita reippaasti esille, Saarela toteaa.
Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava Työterveyshuollon ja päivähoidon joh-don sekä muiden esimies- ja työyhtei-sötasojen välinen yhteistyö on ollut jo usean vuoden ajan tiivistä, ja toi-minnan painopistealueita on yhdessä suunniteltu ja toteutettu.
– Teemme yhdessä asiakkaan kans-sa tarveanalyysin, jossa arvioidaan työpaikan tilannetta ja mahdollises-ti meneillään olevia tai tulevia muu-toksia. Analyysiä tehdään päivähoi-don johtajan, johtotiimin ja aluepääl-liköiden kanssa. Työterveyshuollosta neuvotteluissa ovat mukana tulosyk-sikön vastuuhenkilöt ja tarvittaessa myös perustiimin työntekijöitä, Saa-rela kertoo.
Analyysissa esiin tulevia tarpeita ovat työkyky- ja hyvinvointiriskien en-nakointi, työn sujumisen turvaaminen ja esimiestyön tukeminen.
– Tavoitteena on parantaa työn su-jumista, jotta työ koetaan mielekkääk-si ja ihmiset jaksavat töissä parem-min. Edistämällä työkykyä ja vähen-
tämällä sairauspoissaoloja sekä liian varhaista eläköitymistä vaikutetaan myös henkilöstömenoihin ja edelleen työn taloudelliseen tuottavuuteen, Saa-rela vahvistaa.
Kiikarissa on myös asiakkaanoman osaamisen lisääminen työter-veyteen liittyvissä asioissa. Samalla pyrkimyksenä on vuorovaikutuk-sen syventäminen asiakkaan kanssa, osapuolien sitout-taminen, yhteistyön no-peuttaminen ja jous-tavuuden lisääminen. Myös työterveyshuol-lon vaikuttavuutta halutaan parantaa.
– Kun ollaan tii-viissä vuorovaiku-tuksessa asiakkaan kanssa, saadaan tar-peellista tietoa ja asian-tuntemusta, jolla järjeste-tään aivan normaalia työarjen toimintaa. Asiat alkavat luonte-vasti elää organisaatiossa. Se ei ole laastaritietoutta vaan tietoa, joka virtaa, Järvenkallas kuvailee.
– Hyvä työkyky on kokonais-valtainen kokemus, jonka ihmiset tekevät yhdes-sä ja joka linkit-tyy johtami-
sen kautta ympyräksi. Kaikki oppivat, kun toimitaan sovittujen rakenteiden kautta, Järvenkallas jatkaa.
Työhyvinvointijohtamisella var-mistetaan, että työhyvinvoinnin edis-tämiseksi on erilaisia kanavia. Lopul-ta, työhyvinvointityö tehdään ennen kaikkea työyhteisössä.
Perustana hyvä suunnitteluTyöterveysyhteistyön tärkein osa on yhdessä tehtävä toimintasuunnitel-ma. Toimintasuunnitelmassa mää-ritellään asiakaskohtaisesti toi-
minnan painopistealueet, sovi-tut yhteiset tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta. Sovittu
prosessi varmistaa yhteistyön jat-kuvuuden myös toimijoiden vaih-
tuessa ja sitouttaa molempia osa-puolia.
>>
Helsingin kaupungin työterveyskeskus12
Sairaus-poissaolojen hallintaopas
Asiakkaan kanssa tehdään yhteistyön vuosikello, jossa sovitaan milloin, miksi ja ketkä tapaavat. Prosessiin liittyy kiin-teästi asiakasraportointi. Tähän kuulu-vat muun muassa sairauspoissaolotie-dot, työterveyskyselyjen tulokset, asia-kastyytyväisyyskyselyt ja työterveys-huollon toimintaa kuvaavat osiot, kuten toteutuneet työpaikkaselvityskäynnit, sairausvastaanotto- tai terveystarkas-tuskäynnit. Toimintaa arvioidaan yhtei-sissä palavereissa.
– Tapaan työterveyshuoltoa kerran kuussa. Pyrin ottamaan mukaan mui-takin korvia kuuntelemaan, miten tieto organisaatiossa on kulkenut. Jos työter-veyskyselyt, työhyvinvointikyselyt tai työpaikkakäynnit osoittavat puutteita, asioihin paneudutaan ja mietitään, mitä voidaan tehdä, Järvenkallas toteaa.
Päivähoitotyötä kevyemmäksiPäivähoitotyö on melko raskasta, ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheutta-vat paljon poissaoloja. Meneillään on-kin työhyvinvointihanke, jossa lähesty-tään työhyvinvointia kolmesta eri suun-nasta: keho, mieli ja ergonomia.
– Työterveyshuollon ammattihenki-löstö ja asiantuntijat ovat mukana ke-
hittämässä konkreettisia välineitä työ-yhteisölle ja esimiehelle muun muas-sa siihen, miten ergonomista ja psyko-ergonomista kuormitusta arvioidaan ja miten siihen voidaan vaikuttaa, ker - too päivähoidon asiantuntija Pirjo Pek-kala.
– Tarvittaessa työterveyshuolto on mukana ohjeistamassa välineiden hyö-dyntämisessä. Ensi vuonna työvälinettä muokataan paremmin leikkipuistotyö-hön soveltuvaksi, hän jatkaa.
– Työfysioterapeutin ergonomia-asi-antuntemusta hyödynnetään myös päi-väkotien suunnittelu- ja korjausproses-seissa, lisää Saarela.
Paluun tuki tärkeää Kelan korvausjärjestelmä on uudistu-nut, ja siinä korostetaan entistä enem-män työterveyshuollon ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Tämä on yksi syy, miksi asiakastarpeet ja sen mukaiset toiminnot arvioidaan ja suunnitellaan - kin yhdessä. Korvausjärjestelmä vaatii myös asiakkaan kanssa yhdessä sovitut työkyvyn ja sairauspoissaolojen hallin-nan mallit.
Näitä sairauspoissaolojen hallin-nan ja työkyvyn tuen välineitä ovat esi-merkiksi Varhaisen tuen ja Paluun tuen -toimintamallit. Ne ovat ennen kaikkea välineitä esimiestyölle, jossa myös työ-terveyshuollolla on oma tärkeä yhteis-työroolinsa. Päivähoidon vastuualueella työterveyshuolto on antanut esimiehil-le systemaattisesti sekä vatu- että patu -valmennusta.
– Varhaisen tuen mallia pitäisi hyö-dyntää aina kun nähdään, että henki-löllä on työssä selviytymisen ongelmia, Saarela sanoo.
Esimiehen on kuitenkin usein vai-kea vaikuttaa siihen, jääkö työntekijä sairauslomalle. Sen sijaan pitkältä sai-rauslomalta työhön paluun vaihee-seen kohdennetuilla tukitoimilla on voitu osoittaa olevan vai-kutusta sairauspoissaolon
uusiutumisen riskiin. Paluun tuen toi-menpiteinä voivat olla muun muassa työaikajärjestelyt, esimerkiksi osasai-rauspäivärahan hyödyntäminen, tai muu työn kevennys.
Säännöllistä seurantaaTyöterveysyhteistyön toiminnan tavoit-teita seurataan säännöllisissä ja ennal-ta sovituissa tapaamisissa. Tarvittaes-sa tehdään myös muutoksia yhteistyön painopistealueisiin esimerkiksi toimin-taympäristöä tai organisaatiota koske-vien muutosten yhteydessä.
– Mitattavien tavoitteiden asettami-sessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa on aina kehittämisen varaa. Tämä on myös raportoinnin haaste, Saarela sanoo.
– Haasteet tulevat siitä, että työhy-vinvoinnissa löytyy jatkuvasti paran-nettavaa. On mietittävä, miten muutok-set vaikuttavat ja miten pysytään toi-mintakykyisinä, Järvenkallas vahvistaa.
Kun tiivis yhteistyö toimii, huoma-taan luontevasti, missä työterveyshuol-to voisi olla mukana. Työterveyshuolto ei kuitenkaan lähde kehittämään viras-toa tai asiakasta, vaan toimii kumppa-nina. Ideoita on riittänyt – aina keksi-tään jotain kehitettävää ja löydetään uutta.
– Toimivan kumppanuuden merk-ki on, että selkeät roolit ovat pysyneet, Pekkala painottaa.
Työterveysyhteistyötä tukemaan on kehitetty sähköinen sairauspoissaoloja kartoittava työkalu, joka samalla kartoittaa myös työkykyriskejä. Tämän pohjalta tehdään työkyvyn edistämistä tukeva toimenpidesuunnitelma, sovitaan tavoitteista ja seurataan niiden toteutumista.
– Tykessä on jo pitkään havaittu esimiesten tarve saada hahmotettua kokonaisuus, miten lähiesimies johtaa ja tukee työkykyä. Esimiesten kuorma on iso, ja haluamme julkaisussa pohtia eri toimijoiden rooleja, kaikkea ei voi vierittää lähi esimiehen harteille, kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki kertoo.
Uudessa julkaisussa halutaan käynnistää keskustelua hyvistä työkyvyn johtamisen toimintamalleista ja tukea vaikuttavaksi osoitettujen toimintamallien vakiintunutta käyttöä. Julkaisussa kuvataan myös teorian ja toimintamallien lisäksi työkaluja työkyvyn ja sairauspoissaolojen hallintaan.
Julkaisu sisältää osat ylimmälle johdolle, keskijohdolle ja henkilöstöasiantuntijoille sekä lähiesimiehille. Työterveyshuollon rooli on saanut julkaisussa oman luvun.
Julkaisu pyritään saamaan jakeluun vielä kevään aikana. Oppaan kirjoittajat ovat Leena Haakana, Vesa Talvitie ja Ritva Teerimäki.
Hyvän Esimiehen ABCEsimiestyön merkitys työhyvinvoinnissa on erittäin suuri. Työkyvyn joh taminen tapahtuu virastotasolla, päivähoidon päällikön omalla alueella ja johtajan omassa yksikössä.
Intrasta löytyvä Hyvän Esimiehen ABC on työkalu, jossa on osiot koskien esimiehen roolia ja vastuita työyhteisöjen toiminnan johtamisessa ja yksittäisten työntekijöiden työkyvyn tukemisessa ja seurannassa.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus 13
[ plus ]Esimiesten työhön- sijoitustarkastuksetEsimiehille on uutena palveluna mahdollisuus oman työhönsijoitustarkastuksen jälkeen vara-ta aika jatkokäynnille. Käynnillä kartoitetaan esimiestyön ja työterveyshuoltoyhteistyön tar-peita käymällä läpi henkilöstömäärät, joiden osalta erilaisia työkyvyn tuen toimenpiteitä olisi hyvä tarjota aktiivisesti. Myös pysyvästi osatyökykyisten ja uudelleensijoituksessa ole-vien määrät sekä tehdyt hoitoonohjausmää-rät päihdeasioissa käydään läpi. Näin esimies pääsee heti kiinni kaupungin hyvän johtami-sen yhteisesti sovittuihin malleihin.
Teksti KaTja Pesonen
Tule mukaan edistämään työelämän tutkimusta!Työterveyskeskus on tiiviisti mukana erilaisissa tutkimushankkeis-sa. Työterveyslaitos on käynnistänyt työuupumukseen liittyvän tut-kimushankkeen, jossa työterveyskeskus on mukana yhteistyökump-panina. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työuupumuksen vaiku-tuksia tiedonkäsittelyyn, erityisesti muistiin ja keskittymiseen. Työ-terveyspsykologin asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua
tähän tutkimukseen. Tutkimukseen tarvitaan myös vertailu-henkilöiksi sellaisia, jotka eivät koe uupumusta. Osallistu-jat menevät Työterveyslaitokselle yhdeksi tutkimuspäiväk-
si, jonka aikana tehdään erilaisia tiedonkäsittelyn nopeut-ta, muistia ja tarkkaavaisuutta vaativia testejä. Osallistujat saavat suoriutumisestaan henkilökohtaisen palautteen.
n LisäTieToja: työterveyspsykologi elina nygrén, email [email protected]
Stressinhallintaa ryhmissä Työterveyskeskuksessa on kehitetty ja kokeil-tu tietoisen läsnäolon- ja stressinhallintaryh-mien toimivuutta. Ryhmämuotoinen stressinhal-lintapalvelu kerää yhteen esimiehet ja asiantuntijat, jotka kaipaavat voimia työssä jaksamiseen. Kurssilla hyödynnetään psykologista tutkimustietoa stressin hallinnasta ja tunteiden säätelystä. Tavoitteena on an-taa konkreettisia apuvälineitä stressin hallintaan ja omien voimavarojen vahvistamiseen. Palvelu vakiin-nutetaan työterveyskeskuksen tarjontaan asiakkaiden antaman erinomaisen palautteen myötä.
Turvallisuusjohtaminen kehittyy
Hyvän turvallisuuskulttuurin luominen on tärkeää kaikille ammattiryhmille, jotka joutuvat joskus koh-taamaan vaaratilanteita työssään tai työtehtävissä, joissa työn tekemisen virheistä voi aiheutua peruut-tamattomiakin seurauksia. Esimerkiksi terveyskes-kuksen henkilöstö kohtaa työssään jatkuvasti vaativia asiakastilanteista, joiden kohtaamiseen tulisi olla en-nakolta suunnitellut tavat toimia. Toisaalta työ itses-sään vaatii potilasturvallisuutta ylläpitäviä toiminta-malleja.
Työterveyskeskus on kehittämässä palvelua, jolla organisaatio tai työyksikkö voi kehittää omaa turvalli-suuden hallintaa, kun työ sitä vaatii.
n LisäTieToja: johtava työterveyspsykologi anna-Maria Teperi, email [email protected]
Työterveys-palvelut
uudistuvatTyöterveyspalveluiden tavoitteena on edistää kaupun-gin henkilöstön ja työyhteisöjen terveyttä ja työkykyä. Nykyisin pinnalla ovat työ- ja vapaa-ajan yhteensovit-taminen ja ihmisten johtamiseen liittyvät asiat sekä jaksaminen ylipäätään. Työterveyskeskus pyrkii vas-taamaan näihin haasteisiin kehittämällä valikoimiin-sa useita uusia palveluita, joissa pääpaino on esimies-ten työn tukemisessa.
Mitä toimenpiteitä tehdään, kun poissaoloja on seuraavasti:
Työterveyskeskus
kehittää ja tutkii.
Työkyvyn TukEMinEn TyönTEkijän, ESiMiEhEn ja TyöTErvEyShuollon yhTEiSTyönä
Sairauspoissaolojen hälytysraja Hyvän johtamisen toimintamalli
• 20 päivää tai 5 krt /12 kk ajalla > esimies keskustelee työntekijän kanssa työkyvyn tuen tarpeista ja seuraa, kuinka yhdessä sovitut toimenpiteet toteutuvat (Varhainen tuki -toimintamalli)
• 30 päivää tai 10 krt /12 kk ajalla > esimies pyytää työterveyshuoltoa mukaan työkyvyn tuen suunnitteluun ja toteutukseen
• 1 kk yhtäjaksoista sairauslomaa > esimies viestii työterveyshuollolle tilanteesta ja käynnistää työntekijän kanssa työhön paluun tuen suunnittelun (Paluun tuki -toimintamalli)
14 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
[ reilu meininki ]
teksti Henna Tanskanen kuva Tommi Tuomi
Jari mäenmaa kehottaa työyhteisöjä avoimeen
keskusteluun, mikä lisää työhyvinvointia.
Varhaisen tuen malli eli Vatu on työväline, joka auttaa esimiehiä tunnistamaan työntekijän työkyvyn heikkene-misen riittävän varhain. ennalta suunnitellut käytännöt esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa auttavat työkykyongelmien selvittelyssä. näin ongelmat eivät turhaan pitkity ja vaikeudu työpaikalla.
Vatun tavoitteena on, että työolosuhteita ja työtapoja muuttamalla työntekijä voi jatkaa omassa tehtäväs-sään. Yhteinen toimintamalli poistaa esimiehiltä turhan arastelun puuttua ongelmiin. onnistunut varhainen tuki parantaa koko työyhteisön tyytyväisyyttä ja viihtymistä työssään.
Varhaisen tuen opas löytyy Tyken Helmi intrasta: helmi/yhteisetpalvelut/tyoterveyshuolto/Documents/Julkaisut/VATU-opas.pdf
Vatu lyhyesti
Puhutaan ajoissa
Työntekijöiden työkyvyn tukeminen hyödyttää koko työyhteisöä. Varhaisen tuen malli (Vatu) antaa
pelisäännöt käsitellä asioita oikeassa järjestyksessä.
Vatussa on kyse huolenpidosta ja välittämisestä työyhteisössä, sosiaaliviraston esimiesten ja asiantuntijoiden työsuojeluvaltuutettu Jari Mäenmaa ki
teyttää varhaisen tuen toimintamallin ajatuksen. Esimiehen työhön kuuluu, että hän seuraa
työntekijöidensä työkykyä ja ottaa siihen liittyviä asioita puheeksi ennen kuin niistä tulee liian isoja. Vatu on työväline, jonka avulla asioihin voidaan tarttua.
– Esimerkiksi, jos työntekijällä on paljon sairauspoissaoloja, niin esimiehen kuuluu varmistua siitä, ettei sairaus johdu työperäisestä sairaudesta, johon työpaikalla voidaan puuttua.
Työntekijän ja esimiehen välisissä keskusteluissa pohditaan yhdessä työntekijän voimavaroja ja osaamista sekä työyhteisön toimivuutta ja työoloja. Keskusteluissa puhutaankin työntekijän kyvystä tehdä työtä, eikä hänen persoonastaan.
Terveydellisissä asioissa keskusteluun tulee mukaan työterveyshuolto.
– Työntekijä hyötyy varhaisesta tuesta, koska hänen työkunnostaan halutaan pitää huolta. Tämä kertautuu myös työyhteisöön: kun työntekijän työkyvystä huolehditaan, niin samalla huolletaan koko työyhteisöä, Mäenmaa painottaa.
Kohti rohkeampaa keskustelua– Parhaimmillaan asioiden puheeksiottaminen on yhteinen työväline koko työyhteisölle. Esimerkiksi työyhteisöt voivat sopia, että työkaverilta saa kysyä, onko kaikki hyvin.
Mäenmaa kehottaakin työyhteisöjä rohkeampaan keskusteluun, jolloin keskustelukulttuuri muuttuu ajan myötä avoimemmaksi ja reilummaksi. Kaikilla on oikeus ottaa asioita puheeksi, kun niin on sovittu.
– Toki puheeksiottaminen voi tuntua työntekijästä tunkeilulta. Tähän vaikuttaa se, miten asioita on aikaisemmin käsitelty työyhteisössä. Kyse on kuitenkin huolenpidosta, ja samalla luodaan puitteet sille, millä edellytyksillä työntekijä pystyy olemaan työyhteisönsä jäsen, Mäenmaa sanoo.
Onko jo tulosta syntynyt?– Kyllä, keskustelukulttuuri on yleisesti ottaen parantunut, ja ihmiset osaavat nykyään puhua rohkeammin. Tosin vuorovaikutustaidot ovat taitolaji, jonka osaamisessa valtaosa meistä yliarvioi itseään. Mutta jokainen voi kehittyä siinä jatkuvasti. Ihannetila olisi aito dialogisuus, jolloin kahden tai useamman ihmisen välille syntyy ajatusten vaihtoa ja yhdessä ajattelua.
Kattavat sairaanhoitopalvelutTyke tarjoaa yleislääkäritasoiset sairaanhoidon palvelut osana työterveyshuoltoa. Ajanvaraus vastaanotoille toimii klo 8.00–16.00. Kiireellisissä asioissa voi myös soittaa oman työterveyshoitajan aamupuhelinaikaan. Puhelinajat löytyvät Helmi-intran sivuilta Työterveys.
Työterveyslääkärillä on sairauksien tutkimisessa käytössään laaja tutkimusvalikoima laboratoriotutkimuksista kliinisfysiologisiin tutkimuksiin ja kuvantamiseen. Tykessä on käytettävissä kattavat eri alojen erikoislääkäripalvelut sairauden uhatessa työkykyä. Työterveyslääkärit voivat myös lähettää potilaan sairaalahoitoon. Työterveyslääkäri osaa sairauksia hoitaessaan arvioida, suositellaanko työn ja terveyden yhteensovittamisen jatkotoimia.
Työterveyskeskuksessa on oma laboratorio sekä röntgen. Asiakkaita pyritään palvelemaan ilman turhaa jonottamista. Kaikki palvelut ovat Helsingin kaupungin työntekijöille työsuhde-etuina maksuttomia.
Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu:• ensiapu ja päivystys (henkeä uhkaavat tilanteet)• gynekologiset palvelut• hammashoito• kirurgiset toimenpiteet
Esi- miehet
Työpaikka- käynnit työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi
Työyhteisöjen toiminnan edistämisen tuki
Kriisitilanteiden selvitys ja tuki
Työhyvinvoinnin johtamisen tuki ja konsultaatio
Esimiesten oman jaksamisen tuki
Työntekijöiden työhöntulo ja lakisääteiset terveys- tarkastukset
Työn- tekijät
Terveys- tarkastukset työuran eri vaiheissa
Terveysneuvonta ja ohjaus
Työkyvyn ja työssäjaksamisen tuki
Sairauksien tutkimus ja hoito
Lisätietoja palveluista ja yhteystiedot: Helmi > yhteiset palvelut > työterveyshuolto
Työkyvyn ja työssäjaksamisen tuki
Esimiestyötä tukevat palvelutEsimiesten tyypilliset konsultaatiotarpeet työterveyshuollolle liittyvät tilanteisiin, joissa:• halutaan kehittää työyhteisön toimivuutta• organsaatiossa tai työyksikössä on tukea vaativa muutostilanne• työyhteisössä on vuorovaikutus- tai ilmapiiriongelmia• yksittäisellä työntekijällä on ongelmia työssä selviytymisessä• työpaikalla on äkillinen, odottamaton kriisitilanne esim.
työntekijän vakavaan loukkaantumiseen liittyvä tapahtuma• esimies tarvitsee keskusteluapua ja neuvoja oman työnsä
hallinnan ja jaksamisen tueksi
Työterveyspalvelut TyöhöntulotarkastusUuden henkilön tie kaupungin palvelukseen käy työ höntulotarkastuksen kautta. Tarkastus tehdään vakinaiseen toimeen tai virkaan tai yli vuoden kestävään työsuhteeseen valitulle. Tarkastuksen tekee pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja tarvittaessa työ terveyslääkäri. Esimiehen tulee saada lausunto työhöntulotarkastuksesta aina ennen työsopimuksen allekirjoittamista.
Julkishallinnossa on monia tehtäviä, joissa edellytetään huumetestiä ennen työhön ottamista. Kaupungin ohjeet huumausainetesteistä ja työtehtävistä, joissa edellytetään huumetesti, löytyvät kaupungin päihdeohjelmasta.
15Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Johto Palvelutarpeen yhteinen arviointi ja seuranta
Työterveys- raportointi ja sairauspoissa-oloseuranta
Organisaatio- muutosten muutostuki
Työhyvinvoinnin johtamisen konsultointi
16 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Toimipaikat
Työterveyskeskuksen puhelinpalvelu on usein ruuhkautunut kello 8.00–8.45 välisenä aikana. Suurin ruuhkahuippu osuu maanantaiaamulle. Nyt myös internetin kautta on mahdollista varata lyhyitä käyntejä lääkäreille ja hoitajille. Katso tarkemmat ohjeet www-ajanvarauksesta Helmestä > Yhteiset palvelut > Työterveyskeskus.
RöntgenRöntgeniin tarvitaan työterveys- lääkärin lähete. Kuvaukset tehdään ilman ajanvarausta. Röntgen Helsinginkadulla on avoinna maanantaista torstaihin klo 8.00–15.00, perjantaisin 8.00–14.00.
työfysioteRapiaTyöfysioterapiaan tarvitaan työterveyslääkärin tai -hoitajan lähete.Ajanvaraus oman työterveysaseman ajanvarauksesta.
LaboRatoRioLaboratorioon tarvitaan työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähete. Ajanvaraus (puh. 310 54040) tarvitaan seuraaviin tutkimuksiin: spirometria, sokeri- ja laktoosirasitustutkimukset sekä uniapnea-, verenpaineen, vrk-seuranta ja Ekg-holter –tutkimukset ja ENMG-rannekanavatutkimus. Työterveyskeskuksen laboratorio Helsinginkadulla on avoinna maanantaista torstaihin klo 7.45–15.00 ja perjantaisin klo 7.45–13.00.
kuva Helsingin Energia
KesKusKadun työteRveysasemaAvoinna arkisin klo 8.00–16.00Ajanvaraus puh. 310 54200
HeLsinginKadun työteRveysasemaAvoinna arkisin klo 8.00–16.00Ajanvaraus puh. 310 54100
tööLön työteRveysasemaAvoinna arkisin klo 8.00–16.00Ajanvaraus puh. 310 35310 ja 310 35362
eneRgiateRveysAvoinna arkisin klo 8.00–15.30Ajanvaraus puh. 617 2179
Ottakaa yhteyttä!JoHtava työteRveyspsyKoLogi anna-maRia tepeRi Kannustaa aKtiivisuuteen.
nimi: Anna-Maria Teperinimike: johtava työterveyspsykologityönkuva ja tavoite: työterveyspsykologien tiimin johtaminen sekä asiakastyö motto: Tuulta päin!
Johtavan työterveyspsykologin tehtä-vänä on johtaa työterveyspsykologien tiimiä, tehdä heidän työtään näkyväksi sekä kertoa henkilöstölle, miten työter-veyspsykologeja voi käyttää. Osallistun työterveyskeskuksen johtoryhmän toimintaan ja sen strategiseen suun- nitteluun sekä toimin kaupunkitason jälkipuintiryhmän puheenjohtajana. Teen myös asiakas- ja työyhteisötyötä.
Työterveyskeskuksen tehtävänä on aut-taa henkilöstöä työkyvyn ylläpidossa ja hallinnassa, auttaa ongelmatilanteissa ja muutosten läpiviennissä sekä lisätä työhyvinvointia. Pääpaino meillä on siirtynyt ennakoivaan työhön ja työ-yhteisön auttamiseen ennen kuin on-gelmat ovat päässeet liian pitkälle ja tilanne mahdollisesti kriisiytynyt. Työ-yhteisökäynnit ovatkin lisääntyneet.
Tämä voi olla merkki siitä, että ongelmia uskalletaan ottaa paremmin esille ja niihin puututaan ajoissa. Konflikteja ei tarvitse pelätä – eri-mielisyydet ja jännitteet kuuluvat jokaisen työyhteisön elämään.
Esimiestyön rooli ja kehittäminen
sekä esimiesten jaksaminen korostu-vat muuttuvassa työelämässä, joten haluamme antaa lisää tukea esimie-hille, henkilökohtaisten keskustelu-jen ja sparrauksen avulla.
Pystyäksemme parhaalla mahdol-lisella tavalla tukemaan asiakkaitam-me kehitämme jatkuvasti työtämme, ammattitaitoamme ja osaamistamme.
Olemme onnistuneet, kun sai-rauspoissaololuvut ovat laskeneet, työhyvinvointikyselyn mittarit ei-vät näytä hälyttäviä tuloksia ja työ-yhteisöt toimivat. Tavoitteena on hyväkuntoinen henkilöstö, joka on motivoinutta ja suoriutuu perus- tehtävistään hyvin.