– S U O M E N E K O N O M I L I I T T O –
– F INLANDS EKONOMFÖRBUND –
Uusi koulutusvähennys - hyvä sijoitus!
Sisältö
Koulutusvähennyksen tai koulutuskorvauksen edellytyksenä oleva
koulutussuunnitelma
Mitä koulutussuunnitelman tulee sisältää
Koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen ABC:
Minkälainen koulutus oikeuttaa koulutusvähennykseen tai -korvaukseen
Laskeminen ja suuruus
Kahden vuoden seuranta-aika
2
Lakipaketti
Suunnitelmallinen koulutus
Laki taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisestä > yleinen soveltamisala
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä > +20 työntekijän yrityksissä
Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa
Taloudellinen kannuste
Laki elinkeinotulon verottamisesta > koulutusvähennys
Laki koulutuksen korvaamisesta > koulutuskorvaus
HE 95/2013 ja HE 99/2013, tarkoitetut astumaan voimaan 1.1.2014.
3
Nykytila
Työnantajan velvollisuutena huolehtia työntekijän koulutuksesta ja työhön
perehdyttämisestä
Myös yrityksen toimintaa, tehtäviä tai työmenetelmiä muutettaessa
Lomautus ja irtisanomistilanteisiin liittyvään uudelleensijoitusvelvoitteeseen
sisältyy velvollisuus tarjota tarkoituksenmukaista koulutusta
Yhteistoimintalain mukainen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
Palkansaajista 57 % osallistui koulutukseen (4,8 pv) vuoden 2012 aikana
Ylemmät toimihenkilöt 70 % (6,1 pv), toimihenkilöt 64 % (4,2 pv) ja työntekijät 35 % (3,6 pv)
4
Neuvottelut kolmikannassa
Työmarkkinajärjestöjen keskustelut käynnistetty syksyn 2011
raamisopimuksen yhteydessä
Kolmikantainen lainvalmistelu 12/2011- 10/2012 > ei tulosta
Osaamisen kehittämisen toimintamalli 3/2013
Tavoitteena on edistää työntekijöiden osaamisen kehittämistä,
muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä.
Johtaa työn tuottavuuden kasvuun ja Suomen kilpailukyvyn paranemiseen
Taloudellinen tai verokannuste suunnitelmallisen koulutuksen
järjestämiseksi
5
Taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen
kehittämisen tarkoitus
Tarkoituksena edistää työntekijöiden ammatillista osaamisen kehittämistä
tarjoamalla työntekijöille suunnitelmallista koulutusta
Ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn asettamia
vaatimuksia ja ennakoitavia muuttuvia osaamistarpeita
Voidaan varautua erilaisiin muutostilanteisiin sekä parantaa työntekijöiden edellytyksiä pysyä
mukana työelämässä
Lähtökohtana työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeet
Työntekijän pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet nykyisen työnantajan palveluksessa
Osaamisen kehittämisen kohteena olevan henkilöpiirin laajentaminen
6
Taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen
kehittämisen soveltamisala
Soveltamisalan piirissä
Yksityinen ja julkinen työnantaja
Työsopimussuhteiset ja julkisoikeudelliset palvelussuhteet
Osa-aikaiset ja määräaikaiset
Ei koske
Suomen Pankin, Kelan, eduskunnan kanslian ja valtiontalouden tarkastusviraston
virkamiehiin ja toimihenkilöihin ym. (yhteisöt joihin ei sovelleta valtion virkamieslakia)
Kotityönantajia ja heidän palveluksessa olevia
Harjoittelijoita tai työkokeilussa olevia jotka eivät ole työsuhteessa
7
Koulutussuunnitelman sisältö
Koulutussuunnitelman sisältö määritelty:
+20 työntekijän yrityksissä > Yhteistoimintalain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Alle 20 työntekijän yritykset > Laki taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen
kehittämisestä
Koulutussuunnitelman laatiminen on taloudellisen kannusteen ja
verokannusteen edellytys
Alle 20 tt:n yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen vapaaehtoista, mutta edellytys
taloudellisen kannusteen tai verokannusteen saamiseksi.
+20 työntekijän yrityksissä on vuosittain käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä
henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
8
Koulutussuunnitelman sisältö
Arvioitava ammatillisen osaamisen ja vaatimusten muutoksia ja syitä
Suunnitelman tulee kattaa koko henkilöstö
Voidaan toteuttaa henkilöstöryhmittäin tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla
Todettava yleiset periaatteet jolla ylläpidetään työkyvyttömyysuhan
alaisten ja ikääntyvien työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten
työmarkkinakelpoisuutta
Todettava miten toteutetaan ja seurataan toteutumista
9
Työnantajan velvollisuus keskustella ammatillisen
osaamisen kehittämisestä
Jos työnantaja ei ole laatinut koulutussuunnitelmaa niin työnantajalla on
velvollisuus keskustella työntekijän ammatillisen osaamisen
kehittämisestä
Työntekijän pyynnöstä
Työntekijällä oikeus ottaa luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja mukaan
keskusteluun
10
Yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja
koulutussuunnitelma
Yhteistoimintalaki velvoittaa yli 20 työntekijää säännöllisesti työllistävät
yritykset käsittelemään vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman
yhteistoimintamenettelyssä
Suunnitelmassa on huomioitava ennakoitavat yritystoiminnan muutokset,
joilla merkitystä henkilöstön rakenteeseen, määrään ja osaamiseen
1. Henkilöstömäärä ja rakenne mukaan lukien määräaikaisten työsopimusten
määrä ja arvio kehityksestä
2. Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä
3. Yleiset periaatteet joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten
ja ikääntyvien työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden
työmarkkinakelpoisuutta
11
Yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja
koulutussuunnitelma
4. Arvio koko henkilöstön ammatillisen osaamisen vaatimusten muutoksista ja syistä sekä
tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muuten
tarkoituksenmukaisesti ryhmitelty
5. Suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettely
Huomiota tulee kiinnittää
1. Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin
2. Keinoihin ja mahdollisuuksiin tasapainottaa työtä ja perhe-elämä
3. Osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin
4. Joustaviin työaikajärjestelyihin mm. osa-aikatyö, työaikapankki ja etätyö
Työnantajalla perusteluvelvollisuus jos joustavia työaikajärjestely ei toteuteta
suunnitellusti
12
Neuvotteluvelvoitteen sisältö
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on käsiteltävä vuosittain yt-
menettelyssä henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kanssa
Yhteistoiminnan henki ja yksimielisyyden tavoite
Työnantajalta aloite hyvissä ajoin ja samalla ilmoitus ajasta ja paikasta
Henkilöstöryhmillä oltava riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluun
Työnantajan annettava käytettävissään olevat tarpeelliset tiedot
Myös henkilöstöryhmän edustajalla aloiteoikeus
Työnantajan perusteltava mahdollista kieltäytymistä
Pyydettäessä selvitettävä miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää
pidempään koulutusta vaille jääneiden ammatillisesta kehittämisestä
13
Neuvotteluvelvoitteen sisältö
Vähentämisneuvottelujen yhteydessä tehtävä tarvittavat
muutokset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan
Pöytäkirjaaminen pyynnöstä
Merkitään kokousajankohdat, osallistuneet henkilöt, neuvottelujen
tulokset tai eriävät kannat
Kaikki osallistuneet allekirjoittavat tai sovitaan pöytäkirjan tarkastajista
Tiedottaminen
Jos yrityksessä 20-29 työntekijää voidaan sopia asioiden
käsittelystä henkilöstön yhteisessä tilaisuudessa
Yhteistoiminta-asiamies valvoo lain noudattamista
Uhkasakkomenettely
14
Millainen koulutus?
Yksittäiset koulutuspäätökset tehdään koulutussuunnitelman perusteella
Ei aikaansaa velvollisuutta kouluttaa jokaista työntekijää
Koulutusta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi
Nykyisissä tai uusissa tehtävissä
Tuotanto- tai palvelurakenteen muutoksiin liittyvää
Työyhteisön omaa tai ulkopuolisen koulutusorganisaation tuottamaa
Esimerkiksi lisä-, täydennys-, oppisopimuskoulutusta tai kielikoulutusta
Ei tavanomaista perehdytystä tai työhön opastusta
15
Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan
tulosta
Koulutuksen perustuttava suunnitelmaan jotta oikeus kannusteeseen
Palkalliselta koulutukseen osallistumisajalta (ei loma-aika tai vapaa-ajalla)
Työntekijän osallistuttava tosiasiallisesti koulutustilaisuuteen
Koulutuksen yhdenjaksoinen vähimmäiskesto 1 tunti
Vähintään tunnin mittaiset jaksot lasketaan yhteen > koulutuspäivä 6 h
Lasketaan työntekijäkohtaisesti vain täydet (6 h) päivät huomioiden
Koulutuspäiviä enintään 3 kpl / työntekijä
Ei jos työntekijän palkkakustannuksiin myönnetty palkkatukea
16
Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan
tulosta
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden
palkkasumma jaetaan keskimääräisellä työntekijämäärällä =
keskimääräinen vuosipalkka
Keskimääräinen vuosipalkka jaetaan 200:lla (jakajassa huomioitu sivukulut
+25%) = keskimääräinen päiväpalkka
Vähennys lasketaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka työpaikan
vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien yhteismäärällä ja saatu tulo
jaetaan kahdella
17
Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan
tulosta
Jos tilikausi pidempi esim. 15 kk niin suhteutetaan luku 200 tilikauden
pituuteen 200/12*15
Palkkana pidetään työsuhteen perusteella saatua palkkaa, tulospalkkiota
tai muuta vastiketta joka on saatu korvauksena työstä (ei optioita tai
työsuhdeluotosta saatavaa korkoetuutta)
Laadittava kirjallinen työntekijäkohtainen selvitys vähennyksen
edellytysten täyttymisestä
18
Laskennallinen koulutuskorvaus
Koskee työnantajia joihin ei sovelleta elinkeinoverolakia
Valtio, kunnat, kirkko ja kolmas sektori
Koulutuskorvauksen suorittaa työttömyysvakuutusrahasto
Valtion virastoille suorittajana valtionvarainministeriö
Koulutuskorvaus toimeenpannaan työttömyysvakuutusmaksun
suorittamisen yhteydessä
19
Laskennallinen koulutuskorvaus
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden
palkkasumma jaetaan keskimääräisellä työntekijämäärällä =
keskimääräinen vuosipalkka
Keskimääräinen vuosipalkka jaetaan 200:lla (jakajassa huomioitu sivukulut
+25%) = keskimääräinen päiväpalkka
Koulutuskorvaus saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka
korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien yhteismäärällä josta korvauksen
määrä on 10 %:a
Seuranta ja toimeenpano
Lait on tarkoitettu astuvan voimaan 1.1.2014
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma tulisi saattaa vastaamaan uutta lakia
vuoden 2014 aikana
Mahdollisuus ennakoida
Tarkoituksen toteutumisen seuranta 2015 lopussa kolmikantaisesti, jolloin
arvioidaan muutostarpeet
Koulutusmäärät, kohdentuminen ja verokohtelu jne.
21
Työntekijän verotus
Työntekijälle ei verotettavaa etuutta kun työnantaja kustantaa koulutusta
joka ylläpitää tai kehittää ammattitaitoa ja toimeenpannaan työnantajan
tarpeista.
Tämän lain mukainen koulutus tapahtuu siten lähtökohtaisesti työnantajan
intressissä eikä tällaisesta koulutuksesta yleensä muodostu työntekijälle
verotettavaa etuutta (HE 95/2013)
Verohallinto uudistamassa ohjetta työntekijän koulutuskustannusten
verotuksesta
22
Koulutuksen verovapauteen viittaavia tekijöitä
Koulutus tapahtuu työantaja edun vuoksi (”aito hyöty”)
Koulutuksen aihepiiri ja sisältö liittyy työnantajan harjoittamaan toimintaan
Koulutus on alkanut työsuhteen aikana
Koulutuksen tarkempi sisältö on rakennettu työnantajan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti
Työnantaja on sopinut koulutuksesta oppilaitoksen tai muun koulutuksen antajan kanssa
Koulutus liittyy kyseisen työntekijän nykyisiin tai muuttuviin työtehtäviin työnantajan tai
samaan konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa
Koulutukseen on ryhdytty työnantajan aloitteesta ja työnantaja on edellyttänyt työntekijän
sitoutumista työnantajan palvelukseen koulutuksen ajaksi taikka määräajaksi koulutuksen
päätyttyä.
23
KHO 1997:71
Yhtiön tuotepäällikkönä toimiva diplomi-insinööri osallistui kaksi vuotta
kestävään työn ohessa suoritettavaan Teknillisen korkeakoulun Euro MBA-
koulutukseen. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat 130 000 markkaa.
Yhtiön ja työntekijän kesken oli sovittu, että työntekijän osuus kustannuksista
oli 30 prosenttia. Lisäksi työntekijä oli sitoutunut yhtiön palvelukseen vähintään
puoleksitoista vuodeksi koulutuksen päättymisen jälkeen. Yhtiön esittämän
selvityksen mukaan työntekijän koulutus johtui hänen yhtiössä suorittamiensa
työtehtävien kehittymisestä ja muuttumisesta. Koulutus oli siten tarpeellinen
yhtiön edun vuoksi. Yhtiön maksamista koulutuskustannuksista ei näin ollen
syntynyt työntekijälle palkanluonteista etua. Ennakkoratkaisu. Äänestys 4-3. V
24
KHO 2002:9
Humanististen tieteiden kandidaatti A oli hakenut Helsingin kauppakorkeakoulun osa-
aikaisen, englanninkielisen MBA-opintokokonaisuuden suorittamisoikeutta syksyllä
1999 toimiessaan edellisen työnantajansa palveluksessa asiantuntijatehtävissä ja
suunnittelijana "kielet ja kansainvälistyminen" -osastolla. A aloitti MBA-koulutuksen jo
ennen siirtymistään B Oyj:n palvelukseen henkilöstöpäälliköksi. A:n tehtävien
hoitaminen B Oyj:n palveluksessa henkilöstöpäällikkönä oli lähtökohtaisesti
edellyttänyt kaupallisen koulutuksen, liiketaloudellisen osaamisen ja
esimieskoulutuksen hankkimista. KHO katsoi, että näissä oloissa MBA-koulutus ei
johtunut A:n työtehtävien kehittämisestä ja muuttumisesta. Kun koulutus oli alkanut jo
ennen työsuhteen alkamista, kysymyksessä ei ollut ammattitaidon säilyttäminen tai
kehittäminen.
25
– S U O M E N E K O N O M I L I I T T O –
– F INLANDS EKONOMFÖRBUND –
Kiitos!
26