Download pdf - Luento5 Hovatta Antenniurakoinnin tilannekatsaus f1€¦ · – Korjausrakentaminen – Palveluihin ja liittymiin liittyvä asennus – Ylläpito • Asennusyrityksen verkostoituminen

Antenniurakoinnin tilannekatsaus

ToiminnanjohtajaTauno Hovatta

Satelliitti‐ ja antenniliitto SANT ry

www.sant.fi

Sisältö• Kuka on antenniurakoitsija?• Antenniurakoitsijalta vaadittava pätevyys• Määräys 65 asettaa vaatimuksia antenniurakoinnille• Antenniurakoitsijan tekninen toimintaympäristö • Antenniurakoitsijan perinteiset urakointialueet

– Uudisrakentaminen– Korjausrakentaminen– Palveluihin ja liittymiin liittyvä asennus– Ylläpito

• Asennusyrityksen verkostoituminen• Antenniurakoinnin painopisteet lähivuosina• Yhteenveto

29.10.2015 Satelliitti‐ ja antenniliitto SANT ry 2

29.10.2015 Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry 3

Kuka on antenniurakoitsija?

• Määräyksen 65 mukaan antenni- ja teleurakoitsijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka rakentaa sisäverkkoja tai ylläpitää niitä

• Käytännössä antenniurakoitsija voi olla• yhden miehen antenniasennusliike• PK-antenni- tai teleurakointiyritys• PK-sähköurakointiyritys• valtakunnallinen sähköisen talotekniikan urakointiyritys tai• muu urakointiyritys, joka harjoittaa antenniverkkojen ja/tai antennien asennusta ja/tai ylläpitoa


Antenniurakoitsijalta vaadittava pätevyys

• Antenniurakoitsijalta ei vaadita enää viranomaisten myöntämää lupaa tai rekisteröintiä

• Teleurakointi on vapaata liiketoimintaa, urakoitsijan on kuitenkin tunnettava ja toimittava Viestintäviraston sisäverkkomääräyksen 65 mukaisesti

• Rakennuttajat ja työn tilaajat voivat asettaa pätevyysvaatimuksia antenniurakoitsijalle

• Urakointi- ja rakennuttajajärjestöt ovat käynnistäneet vuonna 2003 teleurakoitsijan vapaaehtoisen pätevyysjärjestelmän (SETI: A, AT, T), jolla urakoitsija voi osoittaa täyttävänsä alan yleiset pätevyysvaatimukset

• SETI Oy:n ylläpitämässä A-urakoitsijahyväksyntä -rekisterissä on tällä hetkellä yli 300 antenniurakoitsijaa (www.urakoitsija.fi)


A‐urakoitsijan kriteerit

A-urakoitsijahyväksynnän vaatimuksena on, että: yrityksessä on nimetty antenniverkkotöiden

vastuuhenkilö, jolla on vaadittu A-pätevyys yrityksellä on käytössään vaaditut mittalaitteet, jotka

on kalibroitu mittalaitetoimittajan ohjeiden mukaisesti yrityksellä on käytettävissään tarvittaessa

antenniverkkojen ja –järjestelmien asennukseen ja ylläpitoon liittyvä ST-ohjeistus

yritys sitoutuu käyttämään asennus- ja ylläpitotoiminnassaan standardinmukaisia laitteita ja komponentteja tai uusia tuotteita, joiden valmistaja vakuuttaa niiden täyttävän häiriönsiedolle ja häiriön päästölle asetetut yleiset vaatimukset


A‐vastuuhenkilön tehtävät

• Nimetyn teletöiden vastuuhenkilön on tunnettava telepätevyyskriteerit, joiden mukaisesti yritys on sitoutunut toimimaan

• Vastuuhenkilö tuntee sisäverkkomääräyksen 65 velvoitteet ja huomioi ne yrityksen asennus ja ylläpitotoiminnassa

• Vastuuhenkilö ylläpitää osaamistaan (pätevyystodistus voimassa 5 vuotta, uusinta edellyttää tietojen ja taitojen ylläpitoa)

• Vastuuhenkilö opastaa tarvittaessa yrityksen teletöihin osallistuvia henkilöitä hyviin työtapoihin ja mm. määräystenmukaisiin mittaus- ja testausmenetelmiin

• Yritys voi käyttää toiminnassaan apuna myös yrityspartneria esimerkiksi antenniverkon ja yleiskaapeloinnin mittauksissa. Vastuuhenkilön on varmistettava, että partnerin toiminta täyttää telepätevyyskriteerit.


Lisätietoja SETI‐telepätevyysjärjestelmästä

www.seti.fi > Telepätevyydet


Määräys 65 asettaa vaatimuksia antenniurakoinnille

Määräys 65 A/2014 M asettaa tarkat vaatimukset uuden ja uudistettavan antenniverkon suunnittelulle ja toteutukselle

• Antenniverkon ja -järjestelmän rakennevaatimukset• Suorituskykyvaatimukset• Rakenneosavaatimukset mm. antenneille, vahvistimille, kaapeleille, liittimille, mastolle, …• Dokumentointivaatimukset• Vastaanottotarkastusvaatimukset

Määräyksen soveltamista kunnossapidossa ja viankorjauksessa on tarkennettu (2§)

Antenniverkon runkokaapelointivaatimuksia on tarkennettu (7§) Antennien vahvistusvaatimusta on tarkennettu (8§) Antenniverkon kaltevuusvaatimus muuttui signaalin tasoero

vaatimukseksi (13§) Antennimaston maadoitusvaatimus mukana määräyksessä,

vanhan rakennuksen mastomaadoitukseen lievennys (16§)

Vuoden 2015 alussa voimaan tulleessa määräys 65 A:ssa uusia antenniverkkoon liittyviä vaatimuksia

(verrattuna 65/2013 M:ään)

Satelliitti‐ ja antenniliitto SANT ry 929.10.2015

Määräyksen soveltamista kunnossapidossa javiankorjauksessa tarkennetaan (2§)

(punaisella määräys 65 A)

2 § Soveltamisala• Määräystä sovelletaan, kun uudisrakentamisessa kiinteistöön

rakennetaan sisäverkko, kun sisäverkko uudistetaan tai kun olemassa olevaa sisäverkkoa kunnostetaan. Määräystä sovelletaan verkossa tehtävään viankorjaukseen, kun se on teknisesti mahdollista. Määräystä sovelletaan myös, kun kiinteistöä laajennetaan rakentamalla uusia asuinhuoneistoja.

• Tätä määräystä sovelletaan tietoyhteiskuntakaaren 277 §:n 4 momentissa tarkoitettuun radiohäiriöiden poistamiseen siten, että televisiolähetysten antennivastaanoton häiriön katsotaan johtuvan televisiovastaanottimeen liitetyn erillisen antennin tai antennijärjestelmän häiriönsieto‐ominaisuuksista, jos antenni tai antennijärjestelmä ei ole tämän määräyksen 3 luvun sekä 13 §:n, 16 §:n ja 27 §:n mukainen.

• Määräystä ei sovelleta teleyrityksen yleiseen viestintäverkkoon.• Määräys ei koske satelliittitelevisiovastaanottoa (DVB‐S) eikä sen

jakelua kiinteistön sisällä.

10Satelliitti‐ ja antenniliitto SANT ry29.10.2015

Yhteisantenniverkko, kahden kiinteistön talo, aluekaapelointi optisilla kuiduilla ja yhdellä koaksiaalikaapelilla

(Määräys 65 A, 7 §)

11Satelliitti‐ ja antenniliitto SANT ry

Aluekaapelointi, 6 optista kuitua

ja yksi (1) koaksiaalikaapeli

E/O ‐muunnin

29.10.2015

Televisiolähetysten antennivastaanotto ‐ vastaanottoantennit

8 § Vastaanottoantennit (punaisella määräys 65 A täsmennykset) • Eri taajuusalueiden (VHF III ja UHF) lähetteiden vastaanottamiseen on

käytettävä erillisiä antenneja. Nämä antennit on suunnattava siihen lähettimeen, josta saadaan paras signaali.

UHF‐antennin vahvistus on oltava vähintään 12 dBd antennin taajuuskaistan yläpäässä ja VHF III‐antennin vahvistus on oltava vähintään 9 dBd antennin taajuuskaistan yläpäässä. Antennit on sijoitettava vapaaseen tilaan vähintään viiden metrin korkeuteen maan pinnasta.

Antennijärjestelmän toimintakaistan on oltava VHF III‐alueella 174 – 230 MHz ja UHF‐alueella 470 ‐ 790 MHz.

Antenneja, joissa on sisäänrakennettu vahvistin, ei saa käyttää. Kuitenkin, jos antennin sisäänrakennettu vahvistin voidaan kytkeä pois toiminnasta ja ohittaa, voidaan tällaista antennia käyttää passiivitilassa edellyttäen, että se täyttää tässä pykälässä annetut muut vaatimukset.


Televisiolähetysten antennivastaanotto‐ vahvistimet

10 § Vahvistimet ja taajuusalue (punaisella määräys 65A:n täsmennykset) • Jos käytetään vastaanottoantenneihin kytkettyjä vahvistimia, on vahvistusta voitava

säätää taajuusaluekohtaisesti.

Laajakaistaisia, usean taajuusalueen kattavia vahvistimia ei saa käyttää suoraan antennista tulevaan kaapeliin kytkettyinä. Ulkoantenniin sisäänrakennettuja vahvistimia ei myöskään saa käyttää. Tarvittaessa voidaan käyttää erillistä, taajuusaluekohtaisilla tuloilla ja säädöillä varustettua mastovahvistinta.

Televisiolähetysten antennivastaanotossa yhteisantennijärjestelmissä on käytettävä UHF‐alueella taajuusaluekohtaisella tulolla ja kanavanippuryhmäkohtaisilla säädöillä varustettua vahvistinta ja VHF‐alueella vähintään aluekohtaisilla tuloilla ja säädöillä varustettua vahvistinta. Vahvistimen lähdössä kanavanippujen signaalitasot saavat poiketa toisistaan enintään 6,0 dB .

Televisiolähetysten antennivastaanoton ylärajataajuus on 790 MHz.

Vahvistimien taajuusvasteen tulee täyttää standardin SFS‐EN 50083‐2 selektiivisyysvaatimukset.


Antenniverkon ja –järjestelmän järjestelmäarvot 13§(punaisella määräys 65 A:n täsmennykset)

• Antenniverkon ja ‐järjestelmän on mahdollistettava maanpäällisissä joukkoviestintäverkoissa sekä kaapelitelevisioverkoissa jaettavien palvelujen jakelun antennirasioihin tai muihin liitäntärasioihin vähintään taajuusalueella 5 ‐ 1000 MHz.

• Uuden ja uudistetun antenniverkon vaimennuksen aiheuttama signaalin tasoero taajuusalueella 47 – 1000 MHz saa olla enintään 15 dB. Kunnostetun antenniverkon vaimennuksen aiheuttama signaalin tasoero taajuusalueella 47 – 1000 MHz saa olla enintään 18 dB.

• Antennijärjestelmän signaalitasojen ja muiden järjestelmäarvojen tulee olla antennirasioista tai muista liitäntärasioista mitattuna standardin IEC 60728‐1 mukaisia. Standardista poiketen vierekkäisten kanavanippujen signaalitasoerovaatimus koskee maanpäällisessä televisiovastaanotossa (DVB‐T ja DVB‐T2) vain yhteisantennijärjestelmiä ja saa olla enintään 6 dB.


Antenniverkon ja –järjestelmän suojaaminen (16 §)(Määräys 65 A:ssa maston maadoitusvaatimuksen täsmennys)

Antenniverkon ja –järjestelmän maadoitukset ja potentiaalintasaukset on tehtävä standardin IEC 60728‐11 mukaisesti. Antennimaston maadoitusta ei kuitenkaan vaadita, mikäli rakennuksella ei ole 17§:n 1. momentin mukaista maadoituselektrodia ja sisäverkon uusinnan yhteydessä ei tehdä kaivuutöitä.

Yhteisantennijärjestelmän potentiaalintasaus tehdään rakennuskohtaisesti talo‐ ja alijakamoiden tähtipisteissä.

Häiriösäteilyn tehon ja häiriösiedon antenniverkossa ja –järjestelmässä pitää täyttää standardeissa SFS‐EN 50083‐2 ja SFS‐EN 50083‐8 annetut raja‐arvot.


Antenniverkon ja –järjestelmän testaaminen 32§(määräys 65 A täsmennykset punaisella)

• Antenniverkon jokaisesta antennirasiasta on mitattava passiivisen antenniverkon signaalitasot ala‐ ja ylärajataajuuksilla (47 ja 1000 MHz). Mikäli mittauksissa käytettävän laitteiston taajuusalue loppuu 862 MHz:iin, mitataan ylärajataajuuden signaalitaso taajuudella 862 MHz ja 1000 MHz:n taso lasketaan vähentämällä saadusta mittaustuloksesta 1,5 dB.(vaatimus koskee kaikenlaisia kiinteistöjä)

• Jokaiselle antennirasialle on laskettava antenniverkon vaimennus ja sen aiheuttama signaalin tasoero mitatuilla ala‐ ja ylärajataajuuksilla (47 ja 1000 MHz).

• Antennijärjestelmän vahvistimen tuloista ja lähdöistä on mitattava vähintään:1. signaalitasot;2. modulaatiovirhesuhde (MER)

• Jos yhteisantenniverkon osa on toteutettu käyttäen optista kaapelointia, kyseinen kaapelointi mitataan siten kuin 31 §:ssä määrätään.


Antenniurakoitsijan tekninen toimintaympäristö


Antenniasennusalamonipuolistuu


Antenniurakoitsijan perinteiset urakointialueet

Uudisrakentaminen• yhteisantenniverkot (tähti 1000)• pientalon antennivastaanotto

Korjausrakentaminen (uudistaminen)• linjasaneeraukset

Palveluihin ja liittymiin liittyvät asennukset Kunnossapito ja ylläpito

Uudiskohteiden urakointi

Isoissa kohteissa talotekniikkaurakoitsijat hallinnoivat myös telejärjestelmien urakointia, jotka yleensä osana sähköurakkaa antenni‐ ja teleurakoitsijat mukana hankkeissa aliurakoitsijoina erikoisurakoitsijalle kytkennät, mittaukset yms.

Uuden pientalon telejärjestelmät usein osana sähköurakkaa erikoisjärjestelmät jäävät yleensä vähemmälle, sähköurakoitsija tekee

peruskaapeloinnit ja kytkennät erikoisurakoitsija voi saada erillisurakan (järjestelmäasennus, kytkennät, mittaukset

…)

Jälkimarkkinointina erillisjärjestelmät ja palvelut Pientalon antennivastaanotto ..


Korjausrakentamisen erityispiirteet

Antenni‐ ja sisäjohtoverkkosaneeraus osana ”linjasaneerausurakkaa” pääurakoitsijana yleensä rakennus‐, sähkö‐ tai putkiurakointiliike Erikoisurakoitsijalla teetetään kytkennät, mittaukset yms.

Kunnostuksessa vaatimukset ’kevyemmät’ kuin uudisrakentamisessa Määräys 65 A/2014 M tunnistaa vanhan antenniverkon uudistuksen ja

kunnostamisen Vähintään yksi antennirasia/huoneisto Ketjuverkkoa ei ole pakko uusia tähtiverkoksi, mutta käytännössä suositeltavaa

uudistus tähti 1000‐verkoksi


Palveluihin ja liittymiin liittyvät asennukset

Operaattorit tarjoavat asennuspalveluja liittymän tai esimerkiksi maksu‐tv‐palvelupaketin hankinnan yhteydessä asennukset kanavoidaan keskitetyn välittäjän (proker) tai välitysjärjestelmän kautta (vrt.

DNA/EasyAsennus, Canal Digital Finland, …) asennusliikkeeltä edellytetään tiettyä toimitusaikaa ja toimitussisältöä markkinointivastuu operaattorilla tai prokerilla, asennusverkoston on toimittava sopimuksen

mukaan Alueelliselle asennusliikkeelle verkostoon liittymisestä etuja, mutta myös

velvoitteita

Edut: + Asennustyötilauksia vähällä omalla myyntityöllä+ Verkoston tukipalvelut

Haitat: ₋ Työn hinnoittelu voi välttämättä täysin omassa harkinnassa, työkohteet (esim. antenniasennus) eivät aina

yhteismitallisia‐ Työkuormitus voi olla epätasaista ja riippuu palveluiden kysynnästä


Kunnossapito ja ylläpito

• Kiinteistöjen viestintäverkkojen ylläpidon merkitys kasvaa jatkossa

• Asennusyritykseltä vaaditaan ammattitaitoa, järjestelmäosaamista sekä pätevyyden ylläpitoa

• Kiinteistöjen haltijat arvostavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua

• Operaattorit ulkoistaneet merkittävän osan verkkojen ylläpidosta, isot valtakunnalliset urakoitsijat vahvoilla


Ylläpitotehtäviä

• Antennien ja maston tarkastus/uusiminen/suuntaus • Verkon laajennukset ja kytkentämuutokset• Uusien kanavien lisäys, ohjelmistopäivitykset yms. • Verkon dokumentoinnin, kuten piirustusten päivittäminen

muutosten yhteydessä• Verkon vikojen korjaaminen• Huonokuntoisten verkon osien uusiminen• Muut asiantuntijapalvelut

– Kuntotutkimus– Opastus– …


Kunnossapidon vastuu


Antennirasiat

Talojakamo

Huoneistoihin

TähtipisteTalovahvistinPäävahvistin

Nousukaapelointi

Kotijakamo

Kotikaapelointi

Kaapelitelevisioverkko

Rakennuksenantenniverkko,taloverkko

Rajapinta

• Kiinteistön sisäisen viestintäverkon ylläpitovastuu kuuluu kiinteistön omistajalle

• Operaattori vastaa oman verkkonsa ylläpidosta

Asennusyrityksen verkostoituminen

• Ammatilliset verkostot (SANT ry, DigitaPRO, VHF Pro …)• Myynti‐/jakeluyhteistyö (Canal Digital, EasyAsennus, ...)• Aliurakointi (talotekniikka‐ ja sähköurakoitsijat,

verkostourakoitsijat, operaattorit,..)• Yhteistyökumppanit (partnerit..)• ..


Antenniurakoinnin painopisteet lähivuosina

700 MHz:n taajuussiirtymään liittyvät muutostyöt taloyhtiöiden ja vastaavien kiinteistöjen yhteisantenniverkoissa vuoden 2016 loppuun mennessä=> kymmeniä tuhansia kiinteistöjä läpikäytävä n. vuoden aikana

800 MHz ”taajuustalkoot” jatkuvat toistaiseksi

T2-siirtymä vuoden 2017 alussa uudet verkkotoimiluvat voimaan kahdella antennilla koko antenni-tv:n tarjonta kanavatarjonnan uudelleenjärjestely, T2-yleistyy

Sisäverkkomääräyksen 65 sisäistäminen ja hyödyntäminen antenniurakoinnissa

Mobiiliverkkojen sisätilapeittojärjestelmien rakentaminen lisääntyy?? … 29.10.2015 Satelliitti‐ ja antenniliitto SANT ry 26


Kiitos