#sadostamittaa
Ravinteet rahaksi
Maito2020-nurmiseminaariVuokatti 14.–15.1.2016
Kehityspäällikkö Minna Toivakka
Yara Suomi
#sadostamittaa
Suomessa tuotetaan noin 3 mrd kuiva-ainekiloa
nurmirehua
– 650 000 ha * 4 500 kg ka/ha
Satotason nosto 2 000 kg ka/ha maidon
tuotantokustannusta 4 senttiä/kg ka
– Koko maa: 180 milj. euroa/vuosi
– Lypsylehmä: 250 euroa/lehmä + 80 euroa/hieho
– Lihasonni: 90 euroa/sonni
Nurmella suuri taloudellinen merkitys
#sadostamittaa
Sen satopotentiaali viljelykasviemme parhaimmistoa!
– Satopotentiaali vähintään 14 000 – 16 000 kg ka/ha
– Nykyisillä lannoitussuosituksilla keskisato 9 000 – 9 500 kg ka/ha on mahdollista
Vaatimaton, viileään ilmastoon sopeutunut, talvenkestävä, satoisa
Sokeripitoisuus alhaisempi kuin Keski- ja Etelä-Euroopan nurmissa
Timotei matala- mutta tiheäjuurinen, natat syväjuurisempia
Timotei melko lyhytikäinen, mutta satoisin, sulavin ja maittavin
Suomalainen monivuotinen nurmi on…
#sadostamittaa
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
5.4. 19.4. 3.5. 17.5. 31.5. 14.6. 28.6. 12.7. 26.7. 9.8. 23.8. 6.9. 20.9. 4.10.
20142015
Nurmen kasvu (kg ka/ha)
Lähde: Yara Kotkaniemi 2014-2015
#sadostamittaa
3000 kg ka/ha:– Alhainen sato -> Kolminkertaistaminen mahdollista
5000 kg ka/ha:– Keskimääräinen sato -> Tuplaaminen mahdollista
7000 kg ka/ha:– Hyvä sato -> Vieläkin varaa parantaa
9000 kg ka/ha:– Huippusato -> Ympäristötukiehdoilla ei voi oikein enempää
saavuttaa
Satotason tunteminen on avain nurmenviljelyn kehittämiseen
Sato (kg ka/ha) 3000 5000 7000 9000Nurmiala, ha/lehmä 2,0 1,2 0,8 0,6Nurmiala, ha/sonni 0,45 0,30 0,20 0,15
#sadostamittaa
Nurmen keskisato Maito2020 Vuokatin osallistujilla
0
5
10
15
20
25
30
< 4 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 ≥ 9 000
%
Nurmisato (kg ka/ha)
#sadostamittaa
Pellon kasvukunto heikko
Alilannoitus, myöhäinen levitys
Vanhat, nurmet (yli 3 vuotta)
Alhainen pH
Vanhat tai väärät lajikkeet
Hivenlannoituksen puute
Kasvinsuojelun puute
Myöhäinen korjuuaika
Epäonnistunut säilöntä
Sadon määrän ja laadun merkitystä ei osata arvostaa
Syitä nurmisadon heikkoon määrään ja laatuun
#sadostamittaa
Suomen peltojen fosforitaso laskee
Lähde: Eurofins Viljavuuspalvelu
6
8
10
12
14
16
2006-2010 2011-2013
mg/l
Fosforikeskiarvo maalajeittain
Karkeat kivennäismaat
Savimaat
Eloperäiset maat
#sadostamittaa
2,6
2,7
2,8
2,9
3,0
3,1
3,2
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
Fosf
orip
itois
uus
(g/k
g ka
)
Kuiva vuosi
Säilörehun fosforipitoisuus laskenut(Artturi -säilörehuanalyysit v. 2002 – 2011, 22 545 kpl/v)
#sadostamittaa
5 360
6 6007 160
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
P välttävä P tyydyttävä P hyvä
Nur
mis
ato
(kg
ka/h
a)
- 8 %
- 25 %
Nurmisadot eri fosforiluokissa(TilaArtturi-tiloilla v. 2007-2010)
Satoeron arvo 250 €/ha/vuosi
#sadostamittaa
Fosforin tarve ja puutosoireet nurmikasveissa
Fosfori parantaa kasvua, nopeuttaa kehitystä, lisää nurmisatoa
Nurmen ikääntyessä fosforilannoituksen merkitys kasvaa
Puutosoireet nurmella: Heikentynyt verson ja juurten
kasvu. Versot lyhyitä, pystyjä ja
hentoja, lehdet pieniä, pystyjä ja kapeita.
Lehdet tummanvihreitä, sinivihreitä, sinipunertavia, punertavia, himmeitä
Nurmisadossa fosforia lähtee 25–35 kg/ha
#sadostamittaa
Säilörehunurmien fosforilannoitus-rajat ympäristökorvausjärjestelmässä
Nurmia lannoitetaan alle 1/3 fosforin tarpeesta Nurmien fosforitase reilusti miinuksella
Fosfori(kg/ha)
Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea
Yksi- ja monivuotiset rehunurmet 40 32 24 14 5 - -
Sato ≥7500 kg ka/ha 46 38 30 20 11 - -
Nykytilanne
Ravinnetarve 25-38
Nykyinen käyttö 10 / 5 *
*) Kokonaiskäyttö / karjanlannastaLähde: Lohkotietopankki 2010-2012
Yleisimmät viljavuusluokat nurmilla
#sadostamittaa
1) Satotasokorjaus fosforilannoitukselle, kun nurmisato vähintään 7500 kg ka/ha (saatu lohkolta viimeisen 5 vuoden ajanjaksolla)
2) Lietteen multaustuki sallii pintafosforin käytön
Kannattaa hyödyntää myös fosforintasaus!
Uudistukset ympäristökorvausjärjestelmässä
#sadostamittaa
Sato N P K S Cu Zn Mn Sekg ka/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha g/ha g/ha g/ha g/ha
10 000 250 32 250 25 70 400 650 2.5
Nurmisadossa poistuvat ravinteet ja lietelannan täydentäminen
8.3.214
Pelkkä lietelanta ei riitä nurmelle Se edellyttäisi jopa yli 200 lietekuution levittämistä hehtaarille
Liete 20 m3/ha 34 10 60 2 50 290 230 0
Erotus -216 -22 -190 -23 -20 -110 -420 -2.5
Lannoitusohjelmasta löytyy oikea resepti
Keski- ja Pohjois-Suomi
www.yara.fi/nurmi
#sadostamittaa
Parhaat YaraMilat nurmelle Keski- ja Pohjois-SuomessaLiete kesällä
Suurilla lietemäärillä: YaraBela Seleenisalpietari
YaraMila: YaraMila Y 3 YaraMila Y 4 YaraMila Y 6 (eloperäiset maat, vilja)
YaraMila NK 2
#sadostamittaa
Nurmen hivenlannoitus ja maanparannus
Aikaisen lannoituksen vaikutus nurmen päiväkasvuun
0
20
40
60
80
100
120
140
160
0 5 10 15
Päiv
äkas
vu(k
g ka
/ päi
vä)
Lannoitus korjuun jälkeen (pv)
2. sato
0
10
20
30
40
50
60
70
0 2 4 6 8
Päiv
äkas
vu(k
g ka
/ päi
vä)
Lannoitus korjuun jälkeen (pv)
3. sato
1.
3.
5.
6.2.
4.
7. 8.
1.
5.
2.
6.
3.
4.
7.
= Voittaja
#sadostamittaa
Suurempi sato• Rikki parantaa kaikkien ravinteiden ottoa
• Sinkki säätelee kasvurytmiä, solun jakautumistaja kasvua
• Kupari on välttämätön entsyymitoiminnalle, vahvistaa kortta, vähentää lakoutumista
• Mangaani aktivoi entsyymejä, jotka toimivat hiilihydraattien valmistuksessa
Cu
Nurmi tarvitsee myös hiveniä
Tehoa yhteyttämiseen• Kupari ja mangaani avainroolissa
yhteyttämisessä – pienikin puutealentaa satoa
Mn
Cu
Terve ja tehokas juuristo• Mangaani edistää juurten kasvua,
kehitystä ja terveyttä
• Kupari on välttämätön juurinystyräbakteerin toiminnalle (palkokasvit)
Mn
S Zn
Zn
Cu
Enemmän valkuaista• Rikki, sinkki ja kupari osallistuvat valkuaisen
muodostukseen (typen kanssa)
Aminohapot, entsyymi- ja hormonitoiminta
Cu
S Mn
#sadostamittaa
g/ha
YaraVitan oikea levitysajankohta
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
0
2
4
6
8
10
12
21.4. 1.5. 11.5. 21.5. 31.5. 10.6. 20.6.
kg/h
a
Nurmen rikin otto ja sato
S kg/ha Sato kg/ha
10
30
50
70
90
110
130
150
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
21.4. 1.5. 11.5. 21.5. 31.5. 10.6. 20.6.
Nurmen mangaanin ja sinkin otto
Sato kg ka/ha Mn g/ha
#sadostamittaa
YaraVita COPTRAC lisäsinurmisatoa + 7 %
Sadonlisän arvo 157 €/ha• Parantaa yhteyttämistä, alentaa
satoa jo piilevänä
• Välttämätön entsyymitoiminnalle (valkuaisaineiden ja hiilihydraattien tuotanto)
Kuparin merkitys eläimille• Entsyymitoiminta,
rautatasapainon ylläpito, punasolujen ja keskushermoston toiminta, rasva- ja sokeriaineenvaihdunta
• Hedelmällisyys, vastustuskyky, sidekudokset, luusto ja karva
10 600
10 800
11 000
11 200
11 400
11 600
11 800
12 000
Käsittelemätön YaraVita Coptrac,0.5 litraa/ha
+ 7 %
Lähde: Yara Kotkaniemi, 2015
Nurmen lannoitukseen sijoitettu euro tuottaa X euroa nurmisatoa?
A. B. C. D. E.
4% 5%
21%
58%
13%
A. -1 €B. 1 €C. 2 €D. 4 €E. 6 €
#sadostamittaa
YaraMila+ 200 kg/ha+ 100 €/ha
Nurmen keskisato+ 2 000 kg ka/ha
+ 400 €/ha
Nurmen lannoitus on tuottava sijoitus- Yhdellä eurolla neljä euroa säilörehua- YaraVita-lehtilannoitteilla usein vielä enemmän
#sadostamittaa
Nurmen keskisato+ 2 000 kg
ka/ha
Säilörehun tuotantokustannus
- 6 snt/kg ka
Maidon ja lihan tuotantokustannus
- 4 snt/litra- 40 snt/teuraskilo
Säilörehun satotason vaikutustuotantokustannukseen
#sadostamittaa
Nurmen D-arvoseuranta
Nurmen satolaskin
Nurmen tutkimustulokset
Yara Megalab
Yara CheckIt
Tankmix
Huippusadon avaimet
Muuta mielenkiintoista
#sadostamittaa
Laadukkaan nurmisadon tavoitearvot
Ominaisuus yks. TavoiteSato kg ka/ha ≥ 9 000
D-arvo g/kg ka 680 – 700
Raakavalkuainen g/kg ka 150 – 170
NDF-kuitu g/kg ka 500 – 600
Kalsium g/kg ka ≥ 4
Fosfori g/kg ka ≥ 3
Kalium 1. sato g/kg ka 21 – 28
Kalium 2.-3. sato g/kg ka 24 – 28
Magnesium g/kg ka ≥ 2
Natrium g/kg ka ≥ 0.3
Sinkki mg/kg ka ≥ 50
Kupari mg/kg ka ≥ 8
Mangaani mg/kg ka ≥ 60
Seleeni mg/kg ka ≥ 0.2
Jos säilörehuanalyysin tulos ei ole tavoitealueella, niin sadon määrä tai ruokinnallinen laatu on heikompi
Mitä kauempana tulos on tavoitteesta, sitä suuremmat ovat määrän ja laadun menetykset
Korjausliikkeisiin kannattaa nopeasti ryhtyä, koska muut panostukset menevät hukkaan, jos esimerkiksi lannoitus ei ole riittävää ja tasapainoista
Typpi Vähämultaiset ja multavat maat
Runsasmultaiset maat
Erittäin runsasmult. maat
Eloperäiset maat
Kaksi satoa 200 190 180 160
Kolme satoa 240 230 220 190
Vihanta-/kokovilja 120 110 100 80
Ohra, kaura, seosvilja 100 90 80 60
Keskeiset muutokset typpilannoitusrajoissa: Typpilannoitus multavuuden mukaan
Karjanlannan typen hyväksikäyttö aina 100 % (aikaisemmin syyslevityksessä 75 %)
Typpilannoitus 2015 Nurmet, kokoviljasäilörehu
FosforilannoitusNurmet, nurmen perustaminen, kokovilja
Fosfori Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea
Rehunurmet, kokovilja 40 32 24 14 5 - -
- Sato ≥7500 kg ka/ha 46 38 30 20 11 - -- Lantapoikkeus* 40* 32* 30* 30* 20* - -
Nurmen perustaminen 52 44 36 26 10 - -
Viljat 34 26 16 10 5 0 -
- Lantapoikkeus* 34* 26* 16* 15* 15* - -
Keskeiset muutokset fosforilannoitusrajoissa: Satotasokorjaus nurmelle !!
Lietteen multaustuki sallii pintafosforin käytön !!
Karjanlannan fosforin hyväksikäyttö 100 % (aikaisemmin 85 %)
* Vain karjanlannan fosforia
#sadostamittaa
Recommended
