10.03.13
Merkitysten luonti ja tulevaisuuksientutkimus
Dosentti Osmo KuusiAalto-yliopisto, Turun yliopistoWhat Futures [email protected]
Kolme kommentoinnin teemaa Mitä ihminen tarvitsee - merkityksiäkö? Miten ihmisten tarpeet ja maailman häijyt ongelmat
kohtaavat? Mitä semiotiikasta voidaan oppia merkityksien
tarkastelussa?
Mitä ihminen tarvitsee –Siri Naessin elämänlaatu
Aktiivisuus, osanotto kiinnostavaan toimintaan, tunne toiminnan vapaudesta
Hyvät ihmissuhteet, hyvä yhteys joihinkin ihmisiin/johonkin, tunne kuulumisesta (joukkoon?), hyvä sukupuolielämä
Itseluottamus ja itsekunnioitus, luottamus omiin kykyihin, hyödyllisyyden tunne, kokemus toiminnan moraalisesta hyväksyttävyydestä, syyllisyyden tuntojen puuttuminen, omien periaatteiden mukaan eläminen
Turvallinen ja harmoninen mielentila, levottomuuden, ahdistuksen, masentuneisuuden ja tyhjyyden kokemusten puuttuminen
Markkinoiden muutos Rolf Jensenin mukaan Jännitys ja voimakkaat
elämykset Yksinäisyys ja meditaatio Oman identiteetin etsintä,
henkilökohtaiset unelmat Elämän ymmärtämisen
markkinat
Maslowilainen hyvinvointifunktio Kasvutarpeet – merkityksen asettamiseen liittyvät
Tarkoituksellisuus (”elämänprojekti”)
Autonomia
Vaihtelunhalu, tietämisen ja kokemisen intohimo
Sosiaaliset suhteet,
Arvostuksen tavoittelu (status) voi kiinnittyä mihin vain Puolustustarpeet – ei semioottiset
Fyysinen terveys, ravinto, lepo, kivun välttämisen ja miellyttävyyden yksinkertaiset ”tyydyttyvät” tarpeet
What are the most important Finnish global challenges – 24 Members of Parliament devided 100 points in
autumn 2009 (Kuusi et.al. 2010) Average of
evaluationsMedian of evaluations
Range of evaluations
Variance of evaluations as deviations from the two most-supported adjoining categories
1. Acceptability of actions by Finns or companies with Finnish backgrounds from a local, e.g. Brazilian, point of view
15.6 15 5-60 12%
2. Mitigation of climate change 24.45 22.5 10-50 33%3. Global food welfare 20.00 20 10-40 31%4. Protection of biodiversity 17.30 15 5-50 12%5. Advantageousness from perspective of Finland’s special interests (inter alia Finnish employment)
22.65 20 0-65 50%
Tieteellinen tulevaisuuksientutkimus kartanpiirtäjän taitona
Tieteellinen tulevaisuuksien tutkimus perustuu mahdollisuuteen asettaa tulevaisuuskartat paremmuusjärjestykseen.
Karttojen asettamisen paremmuusjärjestykseen tulisi olla validiin tietoon perustuvaa, mahdollisimman yksiselitteistä ja ainakin periaatteessa toistettuna samaan tulokseen johtavaa
Haastava kysymys: voidaanko karttaa määrittelevää visiota perustella tieteellisesti?
Kuusi kriteeriä karttojen pätevyydelle
1) Tunnistettu ja kuvattu monta mahdollista tulevaisuutta
2) Tunnistettu ja kuvattu tärkeimmät mahdollisuudet
3) Otettu huomioon kattavasti menneisyyden tulevaisuuteen viittaava tieto
4) Harvoilla tulevaisuuksilla katettu mahdollisimman paljon menneisyyden tietoa
5) Monet ymmärtävät paremmin tulevaisuuden mahdollisuudet
6) Harvat (esim. päätöksentekijät) ymmärtävät hyvin mahdollisuudet
Variables of a global futures map
Basic scenarios Global Orchestration GO
Techno-GardenTG
Adaptive MosaicAM
Order from StrengthOS
1. Conclusions of IPCC (2007) True in general terms
True in general terms
True in general terms
True in general terms
2. Global average warming 1990-2050
2,4 ºC (3.4?) 1.4 ºC (2,1?) 2.0 ºC (2,7?) 1.9 ºC (2.9?)
3.Cyclone in Hong Kong area 2033 2015 2017 2039
4.The global average price CO2 ton equivalent emission in 2020, in 2012 Euros
2 25 12 4
5.Biodiversity in focus 2020 Little Rather much Very much Rather little
6.The yearly real increase of global average personal income 2012-2050
3% 2,5% 2% 1,5%
7.Leading economic powers of the world 2030
China and USA, secondary other BRI(C)S, EU and Japan
China, EU and USA secondary other BRI(C)S and Japan
Clear leaders lacking, changing from context to context
USA, EU and Japan, secondary BRICS
Variables
Scenarios Global Orchestration GO
Techno-GardenTG
Adaptive MosaicAM
Order from StrengthOS
9.Global customer average demand of ecologically certified products 2020
Low Rather high Very high Rather low
10.International trade of bioproducts
Average yearly growth 2012-2050 7%
Average yearly growth 2012-2050 5%
Average yearly growth 2012-2050 2,5%
Average yearly growth 2012-2050 2%, inside the coalitions
11.The use of new biotechnology (e.g. zink-finger nucleases) after 2020
Effective use dominated first by big companies
Effective use of all kinds of companies
Little use before 2030
Use dominated by big companies
12.Characteristic form of bioproduction 2030 in tropical and subtropical areas
Agrobusiness Evergreen revolution
Eco-economy Agrobusiness
13.The volume of tropical and subtropical forests in 2050
Less than 2012, much less rain forests
Larger than2012
About same than 2012
Very much less than 2012
Kuinka mustien joutsenten merkitys on kehittynyt?
Tšaikovskin Joutsenlammessa valkea joutsen (Odette) on ” aito, oikea”, musta on ” väärä, paha” (Odile), elokuva Black Swan (2010)
Tuonelan joutsen, oliko musta – Gallen-Kallelan maalauk-sessa vain mustalla virralla, muuttunut laulussa mustaksi
Musta on ei-valkeana puutteellinen (”musta helmi”) Tulevaisuuksien tutkimuksessa noussut paljon puhutuksi
yllätyksellisyyden symbolina – aiemmin filosofiassa
Tulkinnan metaforan vaihtaminen johtaa toimintatavan muutokseen –Ruuta Ruttas
Euroopan velkakriisi:Kreikan rahoittaminen on kuin rahan työntämistä mustaan aukkoonKreikka on kuin linkki ketjussa, jos se murtuu koko Euroopan rahajärjestelmä on vaarassaEU muodostaa kansojen perheen: kun yksi on hädässä muiden on autettava
Metaforien keskeinen merkitys: samanlaisuuksien luominen
Tilanteet ovat samanlaisia – toimi samoin, me olemme samanlaisia – pitäkäämme siis toisistamme
Ongelmana tosiasiallinen ja retorinen samankaltaisuus Eisenhowerin menestyksellinen iskulause
presidentinvaalikampanjassa: I like Ike Oppimisessa aluksi retorinen samankaltaisuus voi
muuttua todelliseksi
Methaphor is the space of never ending possibilities of creativity, and it is connected to the imagination as the ability to give life to a new reality (Titziana Giudice 2009)
Copyright O.Kuusi and E. Hiltunen
Yhteys semiotiikkaan: Peirce
Object, Issue
Merkki
Koiran pää kuvana,Kaatuva vanhusRepresentamen
Interpretant
Koira, piikkipohjakenkä
Copyright O.Kuusi and E. Hiltunen
Avainkäsitteet Alajaotteluja Liittyviä käsitteitä
Actor TulkitsijaToimijaTavoitteiden asettaja
HenkilöYhteisöIhmiskunta
Issue Luonto/ YhteiskuntaKäsiteltävä/Dominoiva/Vahvasti d. Kiireellinen/ Ei kiireellinen
Relevanssi (kenelle?)ElinkaariAgendaVaatimustasoIntressimuuttujaSopeutuminen
Exosigns Primary (ei tuotettu)Secondary (tuotettu)
HypeSensuuriManipulaatioLevittäminenTeorianmuodostus
Endosigns Mentaalimalli
Tulevaisuus- suuntautuneenprosessin piirteitä
Tulevaisuuksientutkimuksessa villikorttien ”wild cards” tunnistaminen
Merkki, joka nyt on vähäinen mutta merkittävä avaamiensa mahdollisuuksien kannalta
Tulkitsemisen kannalta olennaista:
Merkki ”sign”, josta kiinnostutaan (vanhus liukastuu kadulla)
Tärkeä ilmiö ”issue”, joka ehkä liittyy (vanhukset lisääntyvät, kuinka he voivat ulkoilla talvella)
Merkin ja ilmiön mahdollinen suhde (kengän pohjan muotoilu liukkautta kestäväksi )
Heikon signaalin (weak signal, early warning, emerging issue, germ, wild card) luonnehdintaa (Mannermaa 2006, Hiltunen 2012)
Ajassa orastava ilmiö, outo kummajainen - nauru kun kerrotaan
Vallitseva viisaus karsastaa, haastaa tabut Ilman historiaa, ilman aiempaa merkittävyyttä –
kyllä me nämä asiat tiedämme Elää vain hetken, tulkinnat muuttuvat nopeasti
Miksi villikortteja ei noteerata?(vrt. Igor Ansoff 1984)
Signaaleja ei osata hakea oikeista paikoista ja riittävällä tarmolla (havaitsemisfiltteri)
Merkkien yhteyttä tärkeisiin haasteisiin ei tunnisteta, tässä yhdistävät metaforat ratkaisevia (tulkintafiltteri)
Tärkeät havainnot/ tulkinnat mitätöidään tai kielletään (valtafiltteri)
Nassim Nicholas Taleb
Musta JoutsenErittäin epätodennäköisen vaikutus
Musta Joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista
piirrettä: - se ei ole ennustettava,
- sillä on valtava vaikutus ja -osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta
se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan.
Googlen hämmästyttävä menestys oli Musta Joutsen, samoin syyskuun 9. päivän terrori-isku.
Nassim Talebille Mustat Joutsenet ovat miltei kaikkien maailman ilmiöiden tausta alkaen
uskontojen noususta ja ulottuen henkilökohtaiseen elämäämme.
Metaforat auttavat hyväksymään yllättävän mahdollisuuden ja ”suunnistamaan tuntemattomilla vesillä” analogiaan tukeutuen
Metafora kytkee kaksi käsitteistyksen alaa toisiinsa siten, että niiden välille hahmottuu rakenteellinen samankaltaisuus. Yksi kokemuksen alue ymmärretään toisen, erilaisen kokemusalueen kautta
Lakoffin (1990, Onikki 1992) mukaan metaforinen vastaavuus on aina osittaista, mutta yleistykseen liittyy samana pysyvä eli invariantti rakenteiden samankaltaisuus
Rakkaus on matka: ”Liitto on ajautunut karille” ”Yhdessä eteenpäin”, ”Lähteä omille teilleen”
Matkaskeemat semiotiikassa Aktanttimalli (Greimas): Sankari auttajien avustamana
toimittaa lähettäjän antaman objektin vastaanottajalle vastustajat voittaen
Pätevöitymistarinat (Broms ja Gahmberg 1987):
Initiaatio – asettaminen tehtävään
Kvalifioituminen – pätevöityminen asiantuntijaksi
Glorifioituminen - yhteisön tukipilariksi asettuminen
(Romahdus – putoaminen jalustalta)
Tulevaisuuskartta ottaa huomioon sen , mikä on kartan käyttäjille erityisen
olennaista hänen tulevissa valinnoissaan (eteneminen kohti visiota)
havainnollistaa käyttäjälle, millaisia valintatilanteita hän saattaa kohdata ja mihin valinnat johtavat
seuraavassa havainnollistetaan ”etäältä tehdyllä tulevaisuuksien merikartalla” , joka kuvaa karikkoja nykytilanteen ja tavoitellun kohteen (visio) välillä 4
Tulevaisuuspolut tai skenaariot skenaariolla esitetään
tulevaisuuskartalla loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää miten todennäköinen, mahdollinen tai tavoiteltava/uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta (vrt. Mannermaa 1999)
”tulevaisuuselokuvan käsikirjoitus”
8
Hallmark of reality as distinguished from dream or illusion is regularity or ”invariance”
Eino Kaila 1936: The different levels of reality correspond to the different degrees of invariance
Three levels of reality:
1) Phenomenal or sensory reality
2) Physical reality, the domain of pre-scientific everyday life
3) The physico-scientific reality (”highest level”)
Higher elements are constitued by regularities or invariances among the lower level (Sellars in 1960s)