N UORISOTYO N O N6[LM ISTATutkija Petri Cederlöf perään-ku u I uttaa arti kke I i ssa a n n u o-risotyöl Ie pysyv ö ö st rate g i staohja ustu kea se kä ke sku sh al I i n-non että aluehallinnon tasoille.Myös n uori sotyö n j ä rj e stel m äl -Iistä ja kosautuvaa tutkimustatarvittai si i n, jott a toi m i a I o npitkäjäntei n e n ke h ittä m i n e nmahdollistuisi - myös pienissökunnissa.
ffi* utki mustyön i on ava n n ut kysymyksen+H
ffi siitä, mistä nuorisotyön heikko asemaffi ja arvostus erityisesti pienissä kunnis-
sa johtuu. Haasteena näen nuorisotyönominaislaadun selkiyttämisen, mikä eimielestäni ole ristiriidassa toimija rool ienja toimintamuotojen moninaisuudenkanssa. Nuorisotyö tarvitsee pysyvää stra-tegista ohjaustukea ja kehittämistä sekäkoordinoitua tutkimusta. lsot kaupungitvoivat tehdä tätä työtä ilman valtiontukeakin, mutta huomattava ongelmakoskee ku n nallista nuorisotyötä Suomenkuntien enemmistössä. Kunnallishallin-non järjettömyys sinänsä selittää paljon.Suomessa yli puolet kunnista (noin 260kpl) on alle 5000 asukkaan kuntia,TO o/o
kunnista (noin 330 kpl) on alle 10 000asukkaan kuntia ja miltei 900/o kunnista(lähes a00 kpl) on alle 20 000 asukkaankuntia.
Nuorisotyölaki on huono
Nuorisopoliittisten (n uorten elinolostra-tegisten) tehtävien samaistaminen jayhdistäminen nuorisotyöhön siten kuinvoimassa olevassa nuorisotyölaissa ta-pahtuu, on epärealistista, hämärtävää jaha ita I I ista n uorisotyö I I e. El i nol ostrateg isenidean korostus on tapahtunut nuorisotyöl-le ominaisen sisällön ja siten nuorisotyönselkeyden ja aseman kustannuksella. Rea-listinen määrittely erottaisi nuorisotyönselvästi laaja-alaisesta nuorten elinolojenparantamisesta ja nuorisopolitiikasta.Nämä tehtävät kuuluvat kuntien johdonja useimpien toimialojen,maakuntien liit-
2/2004
ll
mä työ rajoittaisi perusnäkökulmaonmyös nuorisotyön,,Aluehallinnon nykykehitykseen epärealistinen.perustehtävien to- ,.. rxl^i.;:;;,;-:.-.^ On outoa, et_reutusta. ei ole reagoitu jäsentämällä nuo- - . :'.' ".
Myös nuoriso- risotyön rootia siinö, ioiloin nro- :eJJ;:Hfj;ltjl:työlain määritelma risotyö uhkaa jäädä tömönkin aktiivisesti huomi-nuorisotyöstä"edel- kehityksen jalkoihin.Tilanne on oitu.llmeisestilakiinlytysten luomisena ironinen, *un esim.esitetty nuor- periaatteellisenanuorisotoiminnalleon epämääräisen ten elinolostrategian idea sopisi iliJ":t:T::lirl:lavea ja sopimaton tällaiseen kehitykseen." duttu lojaalisti jasuhteessa nuoriso- ,,kiitollisesti,,sen
tojen sekä valtion alue-ja keskushallinnonvastuulle. Tulisi arvioida kriittisesti sitä,miten nämä toimijat ovat tästä tehtävästäselvinneet.Sen sijaan tätä vastuuta on mm.sysätty paikal lisel le n uorisotyöl le. Muttamonialainen nuorisopoliittinen ohjaus-tehtävä eivoi kuulua yhdelle toimialalle.Nuorisotoimilla ei usein ole siihen mah-dol I isu utta kaa n voi mava rojen, asema n jaarvostuksen pu utteiden vuoksi. Elinolojenkehittämisen koordinoinnin edellyttä-
työn perinteeseen, erityisesti ammat-timaisen käytännön nuorisotyön pää-sisältöön. Nuorten toiminnallisuus onusein nuorisotyön sisältöä, sen välinetai aikaansaannos. Mutta nuorisotyö onkeskeisesti nuorisotyöntekijöiden työtäsuhteessa nuoriin ja nuorten asioihin(tiedotus, neuvonta, ohja us,tu ki, a pu, kes-kustelu yms.), mitä vä Ii I Iisen "edeI lytystenluonnin" korostus ei tavoita.
Nuorisotyölaki (1995) ei viittaa nuo-risotyön muotoihin, menetelmiin, työ-prosesseihin, työn kuvii n, toim ija-asemiinja ammatillisuuteen, esim, koulutukseenja osaamisvaatimuksiin. Se ei tunnustakuntien n uorisotyötä n uoria pa lveleva na,nuoria kontaktoivana ja nuorisotoimi ntaajärjestävänä toimintana. Se ei lainkaantunnista eikä vastaa käytännön nuoriso-o hja u sta, d ia log ista yksi lö I I i stä ja sos iaa I istan uorisotyötä, erityisn uorisotyötä - yleensä-kään keskeisiä olemassa olevia nuorisotyöntoimintoja ja sisältöjä. Laki ei mainitsekirkkoa nuorisotyön ja nuorisotoiminnantoteuttajana,vaikka se on kummankin his-toriassa ja nykypäivässä merkittävä toimijajä rjestojen ja ku ntien ri n na I la. I n stitu utio- jaorga nisaatiokeskeisyydestää n h uol imattalaki ei sijoita nuorisotyötä yhteiskuntaan
millään jäsentävällä tavalla esim. koulun,lastensuojel un ja sosiaalitoimen, lii ku nta-jakulttu u ritoimen rin na I le ja su hteissa n ii h in.Laissa eitukeuduta tai edes viitata muihinnuorten elämää yhteiskun nassa jäsentäviinlakeihin eikä yleisestikään mainita nuortenelämään vaikuttavia keskeisiä toimijoita.
N uorisotyölaki oli jo syntyessää n irral-laa n n uorisotyön keskeisistä käytä n nöistä,eivätkä lakimuutokset (1985, 1995) kor-janneet tätä ongelmaa, koska lain koko
sisällöstä riippumatta - tai siksi että suh-teessa käytännön työhön se on koettu"ha rmittoma ksi"?
Lain sisältö ei monien nuorisotyön-tekijöiden näkökulmasta ehkä ole kovinmerkityksellistä, jos/kun kysymyksessäon väljä puitelaki,joka ei selvästi velvoitaketään mihinkään. Laki kuitenkin on vä-hintään taustoittava linjaus ja nuorisotyöntoteutusta oikeuttava. Olisi mielekästäettä se vastaisi nuorisotyötä, vaikka eisen tiettyjen muotojen ja sisältöjen to-teuttamiseen velvoittaisikaan. Toisaa lta:alan toimijat, jotka eivät tunne lakia taijoita se tai muu tavoitteisto ei kiinnosta,eivät ainakaan tällä asenteellaan ilmennäammatillisuutta.
Laki seisoo tai kaatuusu hteessaa n todel lisuuteen
Nuorisotyölaissa ei ole täsmennetty sel-vää toimintavelvoitetta esim kunnillemm. koska sellaista ei eduskunta ehkäolisi säätänyt. Vaikeus johtuu siitä, ettänuorisotyötä ammattina ja toimialanajäsentävä pätevä, pitkäjä nteinen ja jatkuvasen reaalisisällön, mahdollisuuksien jahaasteiden selkiytystyö on laiminlyöty.
nuorisotyö re%
ölFVrFi
!oFl\noa.o\o:
*&
N uonrsotvöN oNGttM tsTA
Alalla on paneuduttu kausittain mm. yleis- gista ja eri toimintojen palettia.Tämä ei ole
ten tavoitekäsitteiden tehtailuun ja periaat- vain "teoretisointia'jTutkimustyössäni olen
teellisiin esityksiin. Muuhun ei ole kyetty tai kohdannut nuorisotoimia, jossa toiminnan
motivoiduttukaan,koska perustava toimialan sisällön, tehtävien ja tavoitteiden sekä haas-
merkitystä koskeva varmuus on puuttunut. teiden käytäntölähtöinen selkiyttäminen ja
Siksi olisi toistaiseksi ylioptimistista odottaa esittäminen olitehtyja nuorisotyön asemakin
myöskään lainsäädännöltä nuorisotyölle huo- selväksimäärittynyt.Tällöin nuorisotyölakiin
mattavaa uutta ja tukevaa merkitystä:sille ei ehkä viitattiin,mutta sen käsitteistöä eiollut
ole perustelevia perusteita. mielekästä sellaisenaan käyttää toiminnan
Nuorisotyön toteuttamista, asemaa ja kuvaukseen.KuitenkinSuomennuorisotoimet
kehittämistä tukisi parhaiten sen toimin- jakautuvat todennäköisesti melko selkeästi
nallisen, ammatillisen ja oppisisällön kautta kahteen osaan,joista vain pienen vähemmis-
jäsentyvä tehtävänmäärittely,eivät sille niistä tön muodostavat sisällöltään ja asemaltaan
riippumattakonstruoidutjaabstraktioinaesit- selkiytyneet.
täytyvät yleiset tehtävät ja perustel ut.Vai kka
nuorisotyölakiin eivoitaisi kirjata yksilöityjä Kehittäminen on kehittymätöntän uori sotyövelvoitteita, ol isi
mielekäs lakisellainen,joka "Nuorisotyön ongelmolli- Nuorisotyön aseman ja tar-
määrittelisitodellisen nuo- nen asemo on sisällöltään peiden kannalta tärkeintä
risotyön realistisesti edes '
-.-' - -;;::-,,i,.,,n c!i+ä ai perustyötä eioletehty'Tämä
ruetteremurru r"n i"]ä=i- ainutloatuinen'sitö ei'
joiden, toimijaroorien, toi- vöt ytlöpidö vain huonot HT'älX:;ilJäi:ffi;if:mintatapojen ja sisältojen viralliset määrittelyt tai konkreettinen selkiytys ja
kirjoa. Yleistasolla melko nuorisotyöhön nihkeästi krYays,.2) sen keskeisten
;:l["å'J l";:?åI"ililfi suhtautuvat tahot, vaon [Tå?$ff:Ti:li'i..;;ja toiminnun uru", r.Jrron selvösti myös toimiolan sekä 3)edellisiä realistisesti
sekä järjestöjen nuorisotoi- hallinto ia nuorisotyönteki- vastaava nuorisotyön stra-
minnan ja -työn alue,nuo- jät passiivisuudellaan alan teginen kehittäminen yh-
risotyöntoimialakohtainen -möärittetyssö
ja kehittömi- leiskul:assa. Nuorisotvön
kannalta näihin toimiinja ammatillinen alue,laaja- --.--2 ,,alainen nuorten elinolojen SeSSA'" keskittyminen ja selvä pa-
alue,sekäsenparantamisen nostus sekä kunnissa että
moniammatillinen ja nuorisopoliittinen teh- valtionhallinnossa olisi ensisijaisen tärkeää.
täväalue.Tällaiset alueet tulisi nähdä paitsi Mutta tätä nuorisotoimialalla kentältä valti-
yhteenliittyneinä ja rinnakkaisina, myös eril- onhallintoon eioleyleisestitajuttu tai haluttu.
lisinä ja todeta niiden tehtävät ja haasteet Kuka nuorisotyön kehittämistyötävaltakun-
yksilöiden. nallisesti ja alueellisesti tukee ja koordinoi?
Lain tehtävänä on ymmärtääkseni linjata, Pitkäjänteisestija järjestelmällisestiei kukaan'
ohjata ja legitimoida toimintaa yhteiskun- Tutkimuskaaneivoiperustyötä nuorisotyön
nassa. Kuiten kin vasta n uorisotyön keskeisen puolesta tehdä, koska merkityksellinen ei ole
sisällön ja aseman jäsentyneisyyden myötä kopioitavissa oleva malli, vaan käytännöstä
voisi esim.nuorisotyölakivastata sen luonnet- työstetty kuvaus ja juuri sen työstämisprosessi
ta;vasta tällaisen nuorisotyön selkiyttämisen itsessään.Tukena voisi kyllä olla alan tutkimus
myötä se voitaisiin järkevästivalikoiden liittää - jos seilaista vain olisi.
myös laajempiin tehtäväyhteyksiin. Tällöin Vireillä oleva nuorisotyön peruspalvelujen
se voisi esim. linjautua selvemmin osaksi määrittelyon merkittävä ja selvästiaiempaa
hyvinvointipolitiikan ja -palvelujen strate- lakikäsitetehtailua konkreettisempi hanke.
Kuitenkaan pätevinkään virkamiesryhmä(tai vaikkapa tutkijaryhmä) ja varsinkaan
mikään poliittinen ryhmä ei voi määritellän uori sotyön palvel usisältöä etää n nyttä mättämää ritel mää n uorisotyön käytän nöstä; mää-
rittelyssä keskeisiä tahoja tulisi olla nuoriso-
työntekijöiden ja nuorten sekä mm.nuortenvan hempien. Heidän näkökulmansa sekä laaja
ja syvällinen osallistumisensa olisi edellytysm ielekkää I le tehtävien mää rittelyl le. Esteenä
tässä on nuorisotyöhallinnon voimavarojenriittämättömyys tai niiden suuntautuminenpääasiassa muuhun kuin nuorisotyön ydin-kysymyksiin. Nuorisotyön ongelmia hyvinkuvaavasti pyyhkeitä voi antaa kahteensuuntaan: nuorisotyöntekijät ovat halutto-mia vaikuttamaan valtakunnalliseen omantyönsä ja toimialansa perusnäkökulmaan ja
o petu s m i n i ste riön n uorisoyksi kkö puol estaa n
on melko passiivinen siinä, että asiasisältöjä
ei jatkuvasti, ajankohtaisesti, aktiivisesti ja
dialogisesti työstetä suhteessa nuorisoalan
toimijoihin, nuoriin kattavasti, kuntiin, kirk-koon, jä rjestöi hi n ja ju I kisuuteen.
Koord inoitua tu kea kehittämiseen kunti-en enemmistössä tarvittaisiin ehdottomastija se edellyttäisi nuorisotyön valtionhal-linnolta, koulutusjärjestelmältä ja palve-I uogan isaatioi lta nykyistä dialogisempaa ja
pitkäjänteisempää, strategista alan edistä-
mistä - toimintaa joka ei rajoitu vain mää-
räa i ka isi i n tai teema kohtaisi i n pai notu ksii n.
Esi m.alueorganisaatioiden ja aluehallinnonkehitykseen ei ole reagoitu jäsentämällä
nuorisotyön roolia siinä, jolloin nuorisotyöuhkaa jäädä tämänkin kehityksen jalkoihin.
Tilanne on ironinen,kun esim.esitetty nuor-ten elinolostrategian idea sopisi tällaiseen
kehitykseen ja olisi muotoiltavissa nuoriso-työn al uestrategiseksi mal liksi.
Hyviä visioita on nuorisotyön piirissä esi-
tetty paljon, mutta kehittäminen ja selkiytyson yleensä loppunut näihin lähtökohtiinsa.Nuorisotyön kannalta sen keskus- ja aluehal-
linnon toimijoilla on liikaa muuta tekemistä
ta i vää rä tä rkeysjä rjestys työssää n. N uoriso-
työhallinnon tulisi a) linjata toimintaansa ja
preferoida tehtäviään toimialan käytännön
2/2004
flGS nuorisotyö
Kuva:Tiina Somerpuro
Nuorisotyön osemaa ja arvostusta sekö ongelmallista ammatti-identiteettiö puitiin viimeksiTampereen Nuori-sotyöntekijöpöivillö toukokuussa 2003.Artikkelin kirjoittajan mielestö köytönnön kansso ristiriidassa olevallanuorisotyölailla on oma osuutensa nuorisotyön ongelmien pitkittymiseen.Keskustelu aiheesta jatkuu Allianssin laivaseminaarissa 22.- 23.4.2004.
perusteel la, b) va i kuttaa a kti ivisesti toi m ia la n
mahdol lisuu ksiin poliittis-hal I innol lisesti ja c)
tu kea pi kemminkin käytäntölähtöisen kuvanmuodostumista nuorisotyöstä kuin esittääyleisl injau ksia käytän nöl le.
N u orisotoi m ia la n va ltiol I i nen ja a I ueel I i nenvastuu ei ole toteutunut kattavana tukenanuorisotyölle, siitä on puuttunut toimialanpaikallista ja alueellista asemaa tukeva pit-käjänteinen ja strateginen vaikuttamislinja.Sisällöllisesti kysymys on ollut mm. nuor-ten elinolostrategisen ja nuorisopoliittisennäkökulman sekä poikkihallinnollisuuden
korosta m isesta n u orisotyön identiteeti n kus-ta n n u ksel la. Laajem masta yhteisku n na I lisestanäkökulmasta tällä on yhteys tulosohjauk-seen, joka määrittelee tavoitteet yleisesti jakeskitetystikin samalla, kun niiden toteutusja vastuu siitä hajautetaan ilman ohjausta jatu kea. On gel ma liittyy valtiol lisen ohja u ksenja sen voimavarojen heikkenemiseen, pientenkuntien suuren joukon itsehallinnon ja arvo-valintojen epäoikeutettuun su ppeuteen sekäyleiseen hyvi nvoi ntipa lvel ujen rapautu miseen.Mutta nuorisotyön ongelmallinen asema onsisällöltään ainutlaatuinen.Sitä eivät ylläpidä
" S u o m al oi sen n u ori sotyön tutki-muksen puute on ososyy alan julki-see n jösenty m öttö myytee n. Töm öon ilmeistä, jos vertailukohdaksiotetaan esim.sosiaali- tai kasvo-tusalojen tutkimus. Onkohon mi-täön muuto kunnallista toimialaotutkittu yhtö vöhön kuin nuoriso-työtö7'
vain huonot viralliset määrittelyt tai nuoriso-työhön nihkeästi suhtautuvat tahot, vaanselvästi myös toimialan hallinto ja nuoriso-työntekijät, kummankin tahon passiivisuusalan määrittelyssä ja kehittämisessä.
Paikallisessa nuorisotyössä ongelmat py-syvät "mukavasti" ikään kuin muualla kuinomassa työssä niin kauan kuin työn sisältöäeitäsmennetä ja julkisteta eikä sen tarpeidenh uom ioi ntia korosteta.Ti la n ne on i n h i m i I I isestiymmärrettävä, koska monissa kunnissa nuo-risotyön asema ja arvostus ovat niin heikkoja,että työntekijät ovat jo kuormitettuja ja kehit- ..'.:}
GF
t,
t
'.?4
2 / 2004 nuorisotyö
:+s*fr*
Nuonrsorvöx oNGnMrsTA
täminen määrittyy rasitteiksi eri osapuolille.Ehkä näin on myös valtionhallinnossa.
Tutkimustoiminta pu uttuu
Suomalaisen nuorisotyön tutkimuksen pu uteon osasyy a la n j u I kiseen jäsentymättömyyteen.
Tä mä on i I mei stä,jos verta i I u ko hda ksi otetaa n
esim. sosiaalialojen tai koulun, opetuksen ja
kasvatusalojen tutki m us.Ti la n ne on ri n nastei-
nen nuorisotyön yleiselle asemalle.Onkohanmitään muuta kunnallista toimialaa tutkittu
esimerkiksi nuorten elämän ja tarpeidennäkökulmasta. Valtion nuorisotyöhall intoon kyennyt tukemaan nuorisotutkimusta jaajoittain yksittäisiä nuorisotyöhön kohdis-tuneita tutkimuksia (omakohtaisestikin voinesittää kiitoksenitästä!), mutta:miksi se ei olejo kauan sitten vakiinnuttanut ja varmistanutnuorisotyön jatkuvaa ja kasautuvaa perus-jaseurantatutkimusta? Vaikka valtion n uoriso-työbudjetti ei mahdollista mitään Stakesin
tai opetushallituksen kaltaista rakennetta,sen toimenkuvan (nuorisotyö Suomessa)
mukainen tutkimuskohde onnuorisotyö. Nuorisotyön to-dellisuudesta kumpuavaa jasiihen tarkoituksen m ukaisestivastaavaa alan kehittämistä ja
kehittymistä ei voida kunnol la
tukea, kun toimialan sisäistätietoa toiminnasta ja haasteistaei kasaudu.
Kirjoittaja on viime vuodettutki nut n u ori sotyöt ö pi e n i ssö
ku n nisso m m. opetu s m i ni ste-riön ja HUMAK|n tukemassa
honkkeessa.Lisöö Petri Cederlöfin mietteitö siitö, koh-taavatko nuorisotyölaki ja nuorisotyön orki,saadaan kuulla Allianssin laivoseminaarissahuhtikuun lopulla.Cederlöfin pienten kuntien nuorisotyötö kos-
keva tutki m u s o n myös pi akkoi n i I m e sty m össö
N u ori sotutki m u sverkosto n ku sta nt a m a n a.
yhtä vähän? Nuorisotutkim us
onkeskittynytmoniinnuorten "Suomen nuoriso-elämän aiheisiin, mutta hyvin bimet jakautuvatvähän nuorisotyöhön - joka
tudennököisesti mel-kuitenkin on yli 100 vuotta .- - -
vanha kansallinen p"rirrn. ,;u ko selkeösti kahteen
ainoa nimellisesti nuoriin kiin- osilan, joista vainnittyvä ammatti- ja toimiala. pienen vöhemmistön
Suomalainen nuorisotutki- muodostavot sisä1öLmus on (toistaiseksi) nuoriso. "." """-: töön ia asemaltaantyolle nnnastersesu asemal- 'taan epämääräinen - sen ja selkiytyneet"'nuorisotyön välillä voi nähdä" p rofes s i o n a a I i sta ki I pa i I u a" n u o ri soa si o i d e n
asiantuntemuksesta;tämä voi olla yksi seli-tys sille, että nuorisotutkimuksen piirissä onvä lteltyki n n uorisotyötä a i heena. Eräs syy voiolla myös nuorisotutkimuksen jännitteessä:
yhtäältä se on nuorisotyön valtionhallinnonkeskeisesti tukemaa ja osittain ohjaamaa ja
pyrkii vastaa maa n sen ta rpeisii n (tutki m ustenvaltaosa sijoittuu valtiollisesti määritetyn nuo-risopolitiikan tematiikkaan);toisaalta se pyrkii"riippumattomuuteen'i mikä on toistaiseksiilmennyt mm. nuorisotyöaiheen vähäisenähuomiointina.Tämä on outoa: esim. sosiaali-ja terveysmi nisteriön yhteydessä perustettuSTAKES ei ole vähemmän itsenäinen ja am-mattimainen tutkimuksen tuottaja, mutta se
tuottaa paitsi sosiaali- ja terveystutkimusta,erityisesti sosiaali- ja terveysalaa (mm. sosi-
aalityö, lastensuojelu) koskevaa tutkimusta- mikä on mielekästä ja perusteltua.
Nuorisotyö tarvitsee tutkimusta ja nuoriso-
tutkim us on oudol la taval la rajoittu n utta,jol lei
se kiinnitä erityishuomiota nuorisotyöhön,
E*€# nuorisotyö 2/2004
NuonrsoTuTKrMUKsrN
VAI{VA VAIKUTTAJA
Helena Helve on vahva vaikuttaja niinkotimaisen, pohjoismaisen kuin globaa-linkin nuorisotutkimuksen tasoilla.
Viime syksyyn saakka Helve toimipohjoismaisena nuorisotutkimuskoor-dinaattorina, ja hän jatkaa edelleenpohjoismais-balttilaisen nuorisotut-kim u ksen tohtorikou lutusverkostonjohtajana.
Suomalaisen nuorisotutkimuksenkannalta hänen tähän asti merkittävinsaavutuksensa on Nuorisotutkimus2000 -ohjelman ideoiminen ja aikaan-saa mi nen v. 1 994.Ohjel masta keh keytyiaikaa myöten nykyinen Nuorisotut-kimusverkosto koko ajan laajenevinetoimintoineen.
Helena Helven tämänhetkisiin luot-tamustehtäviin kuuluu Nuorisotutki-musseuran puheenjohtajuuden ohellatoimiminen mm. kansainvälisen sosiolo-giyhdistyksen lSAn nuorisotutkimusko-mitean (RC34: n) presidenttinä. Hän onmyös Suomen nuorisotutki musyhdys-henkilö Euroopan neuvostossa.
Helven viimeisin oma julkaisu onnimeltään Arvot,muutos ja nuoret (Yli-
opistopaino 2002). Kirjassa hän vetääyhteen eri aikoina tekemäänsä nuortenasenteita ja arvoja kuvaavaa tutkimustasekä asettaa tuloksensa laajempaanviitekehykseen. Ki rja on ki n erään lainenperuskäsikirja kaikille nuorten arvojenja asenteiden tutkimuksesta kiinnos-tuneille.
Viime vuonna ilmestyi Helena Hel-ven toimittama "Ung i utkant"-teos(Nordiska Ministerrådet, 2003), jossavedetään yhteen laajan pohjoismaisennuorten elinolotutkimuksen tuloksia.Tutkimus kohdistui Pohjolan harvaanasutuilla alueilla ja reuna-alueilla asu-vien nuorten elinoloihin.
Heiven aiempaan tuotantoon kuu-luu lukuisia teoksia,joita hän on kirjoitta-n ut sekä yksin että toimittan ut yhdessä
alan merkittävimpien kansainvälistentutkijoiden kanssa.