Osallisuuden kokeminen osatekijänä terveyden tasa-arvossa
Tuulia Rotko, Kehittämispäällikkö, THL
Kansalaisvaikuttaminen ja osallisuus -seminaari 10.6.2013
TERVEYS 2011 -tutkimus
• Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvin-vointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000
• Huolen aiheita:– alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä
– keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä
– kielteisiäkin kehityskulkuja ilmeni
– koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot olivat varsin selkeitä ja johdonmukaisia, ongelmat olivat yleisimpiä perusasteen koulutuksen saaneilla ja harvinaisimpia korkea-asteen koulutuksen ryhmässä
10.6.2013 Tuulia Rotko 2
13.04.2023 Tuulia Rotko 3
Terveytensä hyväksi kokevien osuus (%) koulutuksen mukaan
Terveys 2011 -tutkimus
Miksi hyvinvointi- ja terveyseroja kannattaa kaventaa
• Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kannattaa palvelujen riittävyyden turvaaminen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy työvoiman riittävyyden turvaaminen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle
• Sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä eivät ole väistämättömiä
• Erot tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä
• Eriarvoisuuden kaventamistavoite on kirjattu mm. terveydenhuoltolakiin ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelmaan
10.6.2013 Tuulia Rotko 4
Lasten sanaselityksiä:
Hyvinvointi
10.6.2013 Tuulia Rotko 5
6
Terveyteen vaikuttavat tekijät HIAPTerveys määrittyy merkittäviltä osin yksilön elinolojen ja työolojen sekä taloudellisten ja sosiaalisten voimavarojen perusteella
Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004
10.6.2013 Tuulia Rotko
13.04.2023 Tuulia Rotko 7
Sosiaalista eriarvoisuutta vähentämällä kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja
• Kun hyvinvointi- ja terveyseroja pyritään kaventamaan, on vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen; koulutus, tulonjako, työllisyysmahdollisuudet, verotus
• Turvataan terveelliset elinolot (asuminen, työolot, ympäristö) kaikille
• Vähennetään haitallisille aineille altistumista (työaltisteet, ympäristöaltisteet, elintavat mm. alkoholi, tupakka, ravinto)
• Vähennetään haavoittuvuutta (sosiaaliset verkostot, erityinen tuki haavoittuvassa asemassa oleville)
• Estetään eriarvoisia seurauksia (esim. palvelujen saatavuus ja laatu yhdenvertaiseksi)
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen siten että eriarvoisuus väheneeedellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla
13.04.2023 Tuulia Rotko 8
Tavoitteen asettelu:
strategiat, ohjelmat, poliittinen
sitoutuminen
Yhteistyö: rakenteet, vastuut,
työnjako
Tieto, seuranta ja
arviointi
Tiedosta toimintaan: kehittäminen,
palvelut, kohdentaminen
Kenen tavoite / vastuu?Miten muotoiltu (termit)?
Kenen kanssa? (kaikissa politiikoissa) Kokonaisuuden hahmottaminen
Missä rakenteissa / toimintatavoissa?
Onko tietoa ilmiöstä ja sen kehityksestä? Onko tietoa keinoista? Tiedon hyödyntäminen? Kuka seuraa ja arvioi?
Mitä johtopäätöksiä tehdään? Mitä tulee tehdä? Yhteinen suunnitteluennakkoarviointi, tunnistaminen
13.04.2023 Tuulia Rotko 9
Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen
• Ihminen hakee kuulumista yhteisöön
• Yhteisön ulkopuolelle joutuminen merkitsee, ettei kelpaa
• Jo vauva aistii hyväksytyksi tulemisensa yhteyteen
• Päivähoidossa kiusaaminen on usein poissulkemista – oppimisen ja sosiaalisuuden vaikeuksia – masennusta tai kätöshäiriöitä – nämä puolestaan lisäävät syrjään jättämistä – aikuiset suhtautuvat kielteisesti
• Syrjäytyminen on osallisuuden vastapari: vajaus joissakin osallisuuden ulottuvuuksissa lisää syrjäytymisriskiä
Lainattu Mäkelä 2012
13.04.2023 Tuulia Rotko 10
Osallisuus syrjäytymisen vastaparina
• riittävä toimeentulo• hyvinvointi• turvallisuus
• yhteisyys• jäsenyys
• valtaisuus• toimijuus
• vetäytyminen• osattomuus
• taloudellinen ja terveydellinen huono-osaisuus
• turvattomuus
• vieraantuminen• objektius
THL Osallisuuden edistämisen yksikkö, Helka Raivio, Jarno Karjalainen 2012
13.04.2023 Tuulia Rotko 11
Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaan käytösongelmat ennusta-vat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa”?
1) Rankaiseva kasvatus: Kotona, päivähoidossa, koulussa
• Huono koulumenestys, huonot kaverit
• Pettymykset sos. suhteissa, epäonnistumisia koulussa
Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet, väkivalta, näpistely …
vai
2) Tukeva kasvatus: kotona, päivähoidossa, koulussa
• Rakentavia ystävyyssuhteita
• Menestyminen koulussa, onnistumisia ihmissuhteissa, luokkailmapiiri
Integraatio: opiskeluun, työelämään, aikuisuuteen ja pärjäävyys
Lainattu Solantaus 2010
13.04.2023 Tuulia Rotko 12
Kehityksen polut
• Kehityksellä on suunta joka syntyy ja jatkuvasti uusiutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa
• Ääripäissä kierre 'hyvään' ja 'pahaan'– avautuvien ovien ja mahdollisuuksien polku– sulkeutuvien ovien ja ongelmakehityksen polku
• En osaa toimia tavalla, joka saa muut hyväksymään minut – etsin sen ryhmän, joka hyväksyy minut joukkoonsa – kiusaajiin liittyminen, päihteet, nettiryhmät, rötöstely
Lainattu Mäkelä 2012 ja Solantaus 2010
13.04.2023 Tuulia Rotko 13
Osallisuus omassa asiassa
• Yksilön mahdollisuus osallistua oman asian käsittelyyn asiakkaana– Miten hyvin asiakas saa tietoa itseään koskevista suunnitelmista
ja toimenpiteistä? – Miten ammattilaiset kuuntelevat asiakkaan näkemyksiä omasta
tilanteestaan? – Miten asiakkaan toivomukset otetaan huomioon ja voiko hän
vaikuttaa työskentelyprosessiin - osallistumisen seuraukset näkyvät ja tuntuvat yleensä välittömästi
• Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja otetuiksi organisaatiossa vakavasti, heillä on paremmat valmiudet kuunnella asiakkaitaan.
13.04.2023 Tuulia Rotko 14
Osallisuus yhteisössä ja yhteiskunnassa
• Rakentuu kolmelle ulottuvuudelle: 1) riittävälle toimeentulolle ja hyvinvoinnille, 2) yhteisöihin kuulumiselle ja jäsenyydelle sekä 3) valtaisuudelle, toimijuudelle
- näiden tasapaino on edellytys yksilötason hyvinvoinnille, joka heijastuu myös sosiaalisena kestävyytenä ja eheytenä.
• Sosiaalisiin oloihin vaikuttamalla, kuten vahvistamalla heikommassa asemassa olevien osallisuutta edistetään terveyden tasa-arvoa
13.04.2023 Tuulia Rotko 15
Osallisuuden tasot
• Yksilötaso: voimaantumisen kokemus (omat voimavarat, elämänhallintavalmiudet)
• Yhteisötaso: yhteisöllisyyden kokemus (kuuluminen ryhmään, vertaistuki)
• Yhteiskuntataso:– Puitteet, edellytykset ja mahdollisuudet osallisuudelle
(lainsäädäntö, palvelut, sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä, jne.)
– Osallisuuden kokemus (vaikuttamismahdollisuudet, kuulluksi tuleminen ja vaikuttaminen)
Mukaillen Koskinen-Ollonqvist ym. 2009
Tuulia Rotko 1610.6.2013
Saavutettavuus
Taloudellinen, fyysinen, tiedollinen,
asenteellinen.
OsallisuusOmassa asiassa,
kehittämisessä sekä yhteiskunnassa.
Asiakaslähtöisyys
Valtaistaminen, matalan kynnyksen ja yhden oven palvelut.
Eriarvoisuuden
kaventaminen
Tunnistaminen, tavoittaminen,
kohdentaminen.Hyvinvointijohtamise
n ja -työn rakenteet
kunnassa
Kaste-ohjelman tavoitteena
13.04.2023 Tuulia Rotko 17
Asiakaslähtöisyys palveluissa
• Asiakaslähtöinen toiminta organisoidaan asiakkaan tarpeista käsin – arvoperusta perustuu ihmisarvoisuudelle
• Asiakas nähdään aktiivisena toimijana, subjektina
• Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja palveluprosessissa työntekijän kanssa tasavertainen kumppani
• Erilliset palvelut ja sirpaloitunut palvelujärjestelmä toimivat kaikkein huonoiten moninaisista hyvinvointiongelmista kärsivien kannalta
Lähde: Virtanen ym. (2012) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen
Perhe
Terveyskeskuslääkäri
TERVEYDEN-HOITAJA
FYSIOTERAPIA
VETERAANI-TOIMISTO
VETERAANI-KUNTOUTUS avo/laitos
LL
APUVÄLINEETasunnon muutostyötapuvälineyksikkö/toimintaterapeutti
L
ERIKOIS-LÄÄKÄRI
L
Pkl:nMUISTIHOITAJA
L
L
VANHUSPALVELUJENSOSIAALITYONTEKIJÄ
KULJETUS-PALVELUT
L
INVAPARKKIOIKEUS Poliisi
L
LAH-hoitojaksot
L
PÄIVÄ-TOIMINTA
OMAISHOIDONTUESTA VASTAAVA
L
JALKAHOITO
L
KOTIHOITO/-KSH- siivous,pyykki- kauppa-asiat
- hälytyspalvelut- lääkityksen
seuranta
OMAHOITO-VÄLINEJAKELU
LL
HAMMAS-HOITO
L
MAISTRAATTIedunvalvonta
L
LJÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT:
- kotipalvelu- Senioripysäkki
- omaishoitoyhdistykset- fysioterapia
- lääkärit
KELA:- lääkekorvaukset
- hoitotuki- asumistuki
- sopeutumisvalmenn
us- kuntoutus
DEMENTIANEUVOJA
ATERIA -PALVELU
VEROTTAJA:- kotitalousvähenn
ys-
veronmaksukyvyn
vähennys
LL
PANKKI- valtuutus- juristit
RAVINTO-NEUVONTA ravitsemusterapeutti
LL
L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi
APTEEKKIfarmaseutti
Omaishoitoperheen yhteydet palvelujärjestelmään
Lähde: Saarenheimo & Pietilä 2006
10.6.2013 Tuulia Rotko 18
Tuulia Rotko 19
Keinoja terveyden tasa-arvon tavoitteluun (1)
• Toimien on oltava universaaleja, mutta laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan oikeassa suhteessa sosiaalisen aseman heikkouteen
• Tavoittaminen ja kohdentaminen – keinojen ja työmuotojen valinta huomioitaessa ihmisten erilaisia tarpeita, sosiaalinen markkinointi
• Matalan kynnyksen/yhden oven palvelut: moniammatillinen ja -sektorinen työ, asiakaslähtöiset palvelupolut ja -prosessit, jalkautuminen
• Julkisten palveluiden ja vertaistuen (järjestöt) yhteen nivominen
10.6.2013
13.04.2023 Tuulia Rotko 20
Keinoja terveyden tasa-arvon tavoitteluun (2)
On kehitettävä asiakaslähtöisempiä, eri sektorien ja hallinnonalojen rajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia• Ymmärrys asiakkaiden tarpeista, kyvyistä ja ominaisuuksista
voi tuottaa saavutettavampia, osallisuutta ja voimavaroja edistäviä palveluita
Aktivoivien ja osallisuutta edistävien työmuotojen ja
-menetelmien kehittäminen, jalkauttaminen ja levittäminen Osallistava palvelujen kehittäminen: palvelumuotoilu,
kokemusasiantuntijat, yhteistutkijuus, kehittäjäasiakkaat ym. Ei tarjota kaikille samaa, mietitään erilaisia keinoja erilaisille
asiakkaille Työelämäosallisuus, kuntouttava toiminta ja sosiaalityö,
rakenteellinen sosiaalityö, kotouttaminen
13.04.2023 Tuulia Rotko 21
Työpaikoilla on mahdollista lisätä terveyden tasa-arvoa
• Mukana olleissa yrityksissä lähestyttiin terveyserotematiikkaa opettelemalla henkilöstöä osallistava ja vuorovaikutuksellinen toimintatapa
• Työpaikoilla saatiin paljon konkreettisia toimenpiteitä aikaan liittyen mm. palaverikäytäntöihin ja esimieskoulutukseen, varhaiseen tukeen, vuorovaikutukseen, ergonomiaan ja terveyskäyttäytymiseen.
• Monissa perinteisissä työntekijäammateissa työkulttuuri ei välttämättä sisällä vuorovaikutuksellista toimintaa.
Hankkeen työpaikoilla ehkä merkityksellisimpinä asioina koettiin työntekijöiden äänen kuuluviin saaminen.
Sirola P., Puustinen S., Jurvansuu H., Virtanen S., Päivi Husman. Työpaikat terveyserojen kaventajina. Osallistamalla oikeita ratkaisuja. Työterveyslaitos. Helsinki 2012.
• Työpaikkojen toimintoja kehitettiin toimialoilla, joille kasaantuu sekä elintapoihin, että työhön liittyviä riskejä.
13.04.2023 Tuulia Rotko 22
Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä