RIL-PALKINTO 2013 Katajanokan kelluva toimistorakennus s.10

VUODEN HUIPUT Vuoden 2013 kilpailujen voittajia s.18

TERÄSTÄ TORNIOSTA Ferrokromitehtaan laajennus s.32

134

Fläkt Woods Oy, Kalevantie 39, 20520 Turkup 020 442 3000 f 020 442 3018 w www.flaktwoods.fi

Savunhallintakanavat ja savunhallintapellit yhtä palo-osastoa palveleviin savunhallinta-järjestelmiin.

Toimintavarma savunhallintajärjestelmä!

Parkkihalleissa puhaltavat nyt uudet tuulet!

Fläkt Woods on kehittänyt pysäköintihalleihin uudenlaisen ilmankäsittelyratkaisun. Siinä hallitila on jaettu alueisiin, joiden ilmanvaihdosta vastaavat suuntapainepuhaltimet. Tehon säätö tapahtuu tarpeenmukaisesti ilman laatua mit-taavien antureiden avulla. Perinteisiä kanavistoja ei tarvita laisinkaan. Uusi ratkaisu on myös paloturvallinen. Vaaralliset savukaasut ohjataan haluttuun suuntaan ja näin varmistetaan ihmisille turvallinen poistuminen. Fläkt Woodsin uusi ratkai-su on osoittautunut erittäin kilpailukykyiseksi rakennus- ja käyttökustannusten suhteen sekä takaa hyvän sisäilman.

Asennusvalmis savun-poistokokonaisuus.

SMOKEMASTER SMHA Hatch

Eurooppalaisten harmonisoitujen tuotestandardien vaati-musten mukaisesti testattuina ja CE-merkittyinä.

Fläkt Woodsin savunhallintapellit ESAR ja ESAS voidaan ajaa auki / kiinni 25 minuutin sisällä (600 °C) palon alka-misesta.

Nosta katolle ja kytke sähköt! SMHA Hatch on valmis pelas-tamaan ihmishenkiä.

CE-hyväksytty tehtaalla testattu pieni huomaamaton edullinen myös seinäasennusmalli

SMWH

4/2013 3

Menestyksen eväätTekniikka & Talous -lehti uu-

tisoi taannoin, että kaksi kol-mesta suuresta rakennus-

hankkeesta epäonnistuu. Lehti perusti väitteen amerikkalaisen tutkimuslaitoksen IPA:n (Inde-pendent Project Analysis) selvi-tykseen, jossa oli analysoitu lä-hes 17  000 rakennusalan projek-tia. Tutkimuslaitoksen käyttämistä arviointikriteereistä tärkeimmät olivat aikataulujen ja budjettien pitävyys.

Selvityksen mukaan epäonnis-tumisten syyt liittyvät useimmi-ten tilaajaan, joka ei ole pystynyt asettamaan tai kommunikoimaan hankkeen tavoitteita selkeästi ja ristiriidattomasti eri tahoille. Kas-vavana ongelmana on tutkimus-laitoksen mukaan myös puutteel-linen yhteydenpito eri sidosryh-miin tai ympäristöasioiden lai-minlyönti. Tilannetta ei myöskään helpota projektihenkilöstön suuri vaihtuvuus ja kokemattomuus.

Toinen yleinen ongelma on se, ettei kohteen ylläpidosta vastaavia tahoja ole otettu mukaan suunnit-teluun tai heidät osallistetaan liian myöhään. Lisäksi selvityksessä oli todettu käyttöönottoon liitty-vien haasteiden kasvavan, jos pää-töksentekovaltuudet ylläpitoon ja huoltoon liittyvissä kysymyksissä olivat epäselvät. Ylläpidon unoh-

taminen on rakennushankkeissa globaali pulma.

Ongelmien lista ja suurten hankkeiden riskialttius on tuttua meilläkin. Toisaalta on ilahdutta-vaa huomata, että esimerkiksi vuo-den aikana palkittuja huippusuori-tuksia yhdistää edellä mainittujen ongelmien selättäminen. Parhaissa hankkeissa osapuolet ovat onnis-tuneet yhdistämään käyttäjien tar-peet, innovatiivisuuden, ekologi-suuden sekä toteuttamaan koko prosessin hyvässä yhteistyössä. Lopputulos on näin toimien ollut usein paitsi laadukas, myös koko-naistaloudellinen. Aikataulullisesti parhaiten onnistuneita ovat taas olleet kohteet, joissa suunnitteluun on paneuduttu erityisen pitkään – ja resursseja säästämättä.

Kun menestyksen eväät tunne-taan näin hyvin, niin miksi kai-kissa hankkeissa ei sitten nouda-teta samaa herkkureseptiä? Syitä on varmasti monia. Yksi vetoaa kustannuspaineisiin, toinen so-pimusehtoihin ja kolmas kiiree-seen. Neljäs on vaan töissä täällä. Syyt ovat siis lähes aina vakuutta-vasti perusteltuja, mutta tosiasial-lisesti vahvasti kiinni asenteissa – tavoissa tehdä tai ajatella asioita.

Rakennushankkeessa hyvä lop-putulos vaatii laadukkaan ja toi-mivan rakennusprosessin, jonka

osapuolet hoitavat hanketta hy-vässä yhteistyössä. Taitava raken-nuttaja on kuitenkin avainase-massa koko arvoketjussa tarvit-tavalle asennemuutokselle. Hän määrittelee tavoitteet, ohjaa koko-naisuutta ja hankkii tarvittavat re-surssit. Maestron tehtäviin kuu-luu myös hankkeen onnistumi-selle elintärkeän hyvän ilmapii-rin luominen. Maukas illallinen ei olekaan kiinni keittokirjasta vaan keittiömestarista.

Rakennustekniikka-lehden vuo den viimeisen numeron tee-mana ovat perinteisesti olleet vuoden huiput. Olemme koon-neet laajan katsauksen alan mer-kittävimpien ja kiinnostavimpien tunnustusten saajiin. Mukana on myös uutuuksia. Lämpimät onnit-telut kaikille palkituille rakenne-tun ympäristön huipuille sekä kii-tos hyvästä työstä jokaiselle alan ammattilaiselle.

Rakennustekniikka lehti toivot-taa lukijoilleen maukasta joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2014!

-

-

4/20134

TÄSSÄ NUMEROSSA >>

3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio kirjoittaa menestyksen eväistä.

5 Nyt – ajankohtaiset uutiset Uutisia oppikirjoista, opinnoista, harmaasta taloudesta ja energiankulutuksesta.

12 RIL-palkinto 2013 Voittoon ylsi Helsingin Katajanokan kelluva toimistorakennus, Toinen sija jaettiin kahden kilpailijan kesken.

14 Arctia Shippingin kelluva toimistorakennus Arkkitehtuurin ja laivarakentamisen huippuosaamista.

18 Haltia avaa latua teolliselle puurakentamiselle Innovatiiviset ratkaisut toivat jaetun toisen sijan vuoden 2013 RIL-Palkinto -kilpailussa.

Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

69. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl

Päätoimittaja Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi

Toimitus Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi Teemu Vehmaskoski teemu.vehmaskoski@ril.fi Jaana Henell jaana.henell@ril.fi

Taitto Jaana Henell

Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy jarmo.jokela@jpminfo.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi

Kansikuva Mika Huisman

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painopaikka Forssa Print ISSN 2243-0369

14

18

21

21 Tammerkosken uudet kasvot Kulttuurihistoriallisesti arvokas kor-jaushanke toi jaetun toisen sijan RIL-Palkinto 2013 -kilpailussa.

26 Rautalangasta väännetty tulevaisuus Teemu Vehmaskosken Kulma-kolumni..

28 Vuoden 2013 huiput Vuoden 2013 rakennus- ja kiin-teistöalan kilpailuja ja niiden voittajia.

45 Tuplasti terästä Torniosta Ferrokromia maailman suurimmasta sulotosta.

53 Yhteistoimintamenettely Ajankohtainen artikkeli työvoiman vähentämisen edellytyksistä.

57 Toimintaa RILissä Esittelyssä Väylät, liikenne ja logistiikka -tekniikkaryhmä sekä ammattiainekerhoja.

63 RILissä tapahtuuHallituksen uudet jäsenet, syysliit-tokokouksen päätöksiä ja sääntökyselyn satoa.

61 Asiantuntija-aineistoa Asiantuntijoina mm. Jaakko Heikkilä, Anu Aaltonen ja Pekka Seppälä.

89 Viimeinen silaus Kiinteistö- ja rakennusalan vuosi-horoskooppi 2014

4/2013 5

Apulaisoikeuskansleri: Aalto-yliopiston päätös muuttaa maisteriopinnot kokonaan englanniksi on laiton

---

Oikeuskanslerin virastosta täs-mennetään, että opetusta saa olla englanniksi, mutta rinnalla pitää olla myös suomenkielistä opiske-lua. Aallon päätös pelkästään eng-lanninkielisistä maisteriohjelmista on yliopistolain ja perustuslain vastainen.

Apulaisoikeuskansleri on pyy-tänyt yliopistoa selvittämään maa-liskuun loppuun mennessä, mihin toimii yliopisto aikoo asian vuoksi ryhtyä.

Aalto-yliopiston kauppakor-keakoulussa alkoi tänä syksynä ko-konaan englanninkielinen maiste-

Alan järjestöt vaativat maankäyttö- ja rakennuslakia palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi

-

Muutosesitys koskee lainkoh-tia 120 §–153 b §, joissa käsitel-lään rakennushankkeeseen ryhty-vän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, ra-kennustyönjohtoa, rakennuslupa-hakemusta ja rakentamisen viran-omaisvalvontaa koskevia asioita.

Esitys on herättänyt paljon kes-kustelua niin kentällä kuin kabine-teissakin. Lakiesityksen tosiasialli-sista vaikutuksista vallitsee hyvin erilaisia näkemyksiä. Rakennus-alan järjestöissä esitystä on tulkittu niin, että se mitätöisi nykyisen AA-pätevyyden rakennusinsinöö-reiltä ja -arkkitehdeilta sekä raken-nusmestareilta. Alalla työskentelee nykyisin runsaasti AA-pätevyyden

omaavia korkeakoulututkinnon tai aiemman ammatillisen korkea-as-teen tutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon suorittaneita rakennus- ja erityissuunnittelijoita.

Rakennuslehti uutisoi asiasta 13.11. todeten, että asuntominis-teri Pia Viitanen oli Rakennus-lehden vierailulla 6.11. asiasta ky-syttäessä vakuuttanut, että laki-esitystä on hiottu eikä pätevyyk-sien osalta olemassa oleva tilanne muuttuisi.

Tämä ei ole toimijoita vielä va-kuuttanut, vaan järjestöt lähet-tivät eduskuntaan 7.11. korjaus-pyynnön, jossa ne MRL-luonnok-sen 120 e §:n kohdan erittäin vaa-tivien suunnittelutehtävien (AA)

kelpoisuusvaatimuksen korjaa-mista siten, että erittäin vaativissa suunnittelutehtävissä vaatimuksiin otetaan mukaan myös ”kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto rakentamisen tai tekniikan alalta tai vastaava ai-empi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä edellä mainittu kokemus ja tehtävän vaatima osaaminen”.

Korjauspyynnössä kiinnitet-tiin huomiota lakiesityksen toiseen vastaavan muutokseen, jonka mu-kaan erittäin vaativissa työnjohto-kohteissa työnjohtajana voisi toi-mia jatkossa vain korkeakoulutut-kinnon tai aiemman ammatillisen korkea-asteen tutkinnon (vanha opistotutkinto) tai vastaavan tut-kinnon suorittanut henkilö. Järjes-töt vaativat, että em. kohdan kel-poisuusvaatimuksiin lisättäisiin teknikon tutkinto.

Ympäristövaliokunnan mietin-nön odotetaan valmistuvan vuo-den loppuun mennessä. Asian kä-sittelyn etenemistä voi seurata eduskunnan verkkosivuilla: http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaa-siat/he+147/2013.

riopetus, josta tehtiin kaksi kante-lua. Teknillisellä puolella englan-ninkielisen maisterikoulutuksen piti koskea tänä syksynä aloitta-neita opiskelijoita.

4/20136

Tutkimus suomenkielisten akateemisten oppikirjojen nykytilanteesta vaatii kotimaisen kirjallisuuden aseman varmistamista

-

Selvityksen mukaan koulutus-aloilla on käytössä paljon erityyp-pisiä koulutusmateriaaleja. Kai-killa tarkastelluilla aloilla käyte-tään suomenkielisiä akateemisia oppikirjoja. Yhtä koulutusalaa lu-kuun ottamatta käytössä on myös vieraskielisiä oppikirjoja.

Suomenkielisiä materiaaleja, kuten käsikirjoja, ammattieetti-siä materiaaleja ja suosituksia, ra-portteja ja katsauksia, arviointeja, julkaisuja ja ohjeita sekä oppaita ja esitteitä, käytetään pääsääntöi-sesti alle puolella koulutusaloista, vieraskielisiä käytetään sitäkin vä-hemmän. Sitä vastoin suomen- ja vieraskielisiä tutkimuksia käyte-tään reilusti yli puolella aloista.

Erityyppisiä e-oppimateriaa-leja käyttää enimmillään vain noin neljännes koulutusaloista, joskin yli puolella on käytössä jonkinlainen verkossa toimiva oppimisympäristö.

Selvitys peilaa myös oppikirjo-jen tekijöiden ja käyttäjien koke-muksia. Myönteistä on, että oppi-materiaalin tekeminen itsessään koetaan edelleen palkitsevaksi, motovoivaksi ja ammatillisesti ke-hittävänä, vaikka vallitsevan yli-opistopolitiikan mukaan suomen-kielisten oppikirjojen teko ei enää ammatillisesti meritoikaan. Kirjoja tehdään usein osana omaa akatee-

mista leipätyötä tai vapaa-ajalla il-man erillistä palkkiota.

Oppikirjojen tekijät korosta-vatkin taloudellisen tuen lisäämi-sen merkitystä, jotta korkeatasois-ten oppikirjojen saatavuus voidaan turvata myös pienillä akateemisilla aloilla. Myös kustantajat ovat sel-vityksen mukaan huolissaan oppi- ja tietokirjojen kustantamiseen liittyvän julkisen ja säännöllisen tuen niukkuudesta. Esimerkiksi aiemmin merkittävänä rahoitus-lähteenä ollut opetus- ja kulttuu-riministeriön oppimateriaalituki lakkautettiin vuonan 2006. Kus-tantajat ovat lisäksi esittäneet toi-veen, että yliopistokirjastot liitet-

täisiin kirjastoapuraha- ja avustus-ten piiriin.

Yliopisto-opiskelijat ilmoittavat lukevansa mieluiten suomenkie-listä akateemista oppikirjallisuutta. Selvitystä varten haastatellut opis-kelijat toivoivat lisää erityisesti menetelmäkirjallisuutta ja tieteen-alakohtaisia katsausteoksia, myös poikkitieteellisistä näkökulmista.

Opiskelijat hankkivat tarvitse-mansa materiaalin mieluiten lai-naamalla kirjat joko perinteisinä painettuina teoksina tai e-kirjoina. Mutta jos teosta ei ole saatavilla, saatetaan turvautua verkosta haet-tavaan piraattikopioon. Opiskelijat toivoivatkin erityisesti e-oppikir-jojen määrän – ja siten saatavuu-den – helpottamista.

4/2013 7

Taizhou-silta on maailman ensim-mäinen pitkän jännevälin kolme-pyloninen riippusilta. Sillan te-räsrakenteisen keskipylonin kor-keus on 200 metriä ja sivupylonien korkeus 178 metriä. Sivupylonien etäisyys keskipylonista on 1080 metriä. Sillan kaksi pääkaapelia ovat ennätyksellisesti 3110 metriä pitkiä ja ne ovat halkaisijaltaan 72 senttimetriä.

Jangtse-joen laajan uoman ylit-tävällä sillalla on kuusikaistai-nen moottoritie. Joen virtaama-vaihteluiden ja raskaan liikenteen aiheut tamien suurten epäsymmet-risten dynaamisten kuormien hal-litsemiseksi sillan suunnittelussa jouduttiin tekemään runsaasti sel-

Taizhou-silta Kiinassa voitti Supreme Award for Structural Engineering Excellence -palkinnon

-

vityksiä ja laskentaa. Hankkeessa rikottiin muitakin maailmanen-nätyksiä, esimerkiksi keskuspy-lonin perustuksia varten raken-nettu kasuuni oli syvin koskaan rakennettu.

Brittiläinen Institution of Structural Engineers on jakanut maailman arvostetuimpiin kuulu-van rakennesuunnittelupalkinnon jo vuodesta 1968 lähtien.

Selvityksen perusteella on do-sentti Pirjo Hiidenmaa laatinut joukon toimenpidesuosituksia. Ensimmäiseksi suosituksissa tode-taan, että akateemisten oppikirjo-jen saatavuus suomeksi ja ruotsiksi tulee turvata kaikilla aloilla. Suo-situksissa edellytetään myös koko arvoketjun kattavan julkisen tuki- ja kannustinjärjestelmän paranta-mista. Lisäksi oppikirjojen laadu-kas suomentaminen ja vastaavasti suomalaisen materiaalin käännös-ten kansainvälinen levitys tulisi saattaa tuen piiriin.

Oman kokonaisuutensa sekä raportissa että sen suosituksissa muodostavat erilaiset tekijänoi-keus- ja sopimuskysymykset eri-tyisesti suhteessa vaatimuksiin opetuksen ja opetusmateriaalien avoimuudesta. Muun muassa Eu-roopan komission on kirjannut em. vaatimuksen OER:ää (Open Educational Resources) koskevaan uuteen koulutusta koskevaan stra-tegiaansa ”Rethinking Education Staregy”.

Lopuksi suosituksissa muistu-tetaan siitä, että akateemiset op-pikirjat ovat monilla aloilla käy-tössä myös työelämän täydennys-koulutuksessa. Näin ollen kirjoilla on rooli myös yliopistojen yhteis-kunnallisen vuorovaikutuksen vä-lineenä.

4/20138

Työttömyyspäivärahan saami-nen edellyttää, että henkilö on il-moittautunut työttömäksi työn-hakijaksi ja on ollut töissä vähin-tään kuusi kuukautta ennen työt-tömäksi jäämistään. Käytännössä muutos koskisi enintään joitakin satoja henkilöitä vuosittain.

Muutoksella pantaisiin täytän-töön EU:n yhdistelmälupadirek-tiivin vaatimukset työttömyystur-valle. Yhdistelmälupadirektiivin mukaan kolmansista maista tu-levia työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti EU-maiden kan-salaisten kanssa. Muutos ei kos-kisi työmarkkinatukea, joka edel-

EU:n ulkopuolisista maista Suomeen töihin tuleville oikeus työttömyyspäivärahaan

-

-

Palkkaamassa ulkomaista työvoimaa? In To Finland auttaa!

lyttää edelleen vakituista asumista Suomessa.

Suomen sosiaaliturva perus-tuu pääasiassa Suomessa asumi-seen. EU-lainsäädännön mukaan työntekijän sosiaaliturvasta vas-taa kuitenkin se valtio, jossa ihmi-nen on töissä. Aiemmin EU:n ul-kopuolisista maista Suomeen työn takia tulevilla ihmisillä ei ole ollut oikeutta työttömyysturvaan Suo-messa, jos heidän ei ole katsottu muuttaneen pysyvästi Suomeen.

Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle lokakuussa ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta.

-

Helsingin Kampissa sijaitsevassa palvelupisteessä kielitaitoiset vir-kailijat ohjaavat ulkomaalaisia asiak kaita sosiaaliturvaan ja ve-rotukseen liittyvissä asioissa. Pal-velupisteessä on mahdollista ha-kea mm. verokortti ja rakennus-alalla pakollinen veronumero. Lisäksi alle vuodeksi Suomeen tu-

levat ulkomaalaiset työntekijät voi-vat saada samalla myös suomalai-sen henkilötunnuksen ilman eril-listä käyntiä maistraatissa.

Lisätietoja: http://www.intofin-land.fi/

YM hyväksyi uusia toimielimiä rakennustuotteiden tuotehyväksyntään

Ympäristöministeriö valtuutti marraskuussa VTT Expert Servi-ces Oy:n jatkamaan toimintaansa tyyppihyväksyntälaitoksena. Uusi valtuutus oli tarpeen, sillä raken-nustuotteiden tuotehyväksyn-tää koskeva lainsäädäntö muuttui viime heinäkuussa. Ympäristömi-nisteriö hyväksyi myös ensimmäi-set toimielimet myöntämään var-mennustodistuksia ja toimimaan laadunvalvonnan varmentajina. Hyväksynnän saivat VTT Expert Services Oy, Inspecta Sertifiointi Oy ja Finotrol Oy.

Tyyppihyväksyntä myönnetään ympäristöministeriön antaman asetuksen perusteella. Varmen-nustodistus myönnetään alan te-kemien arviointiperusteiden poh-jalta. Ympäristöministeriön teh-tävänä on valvoa, että samaa ra-kennustuotetta tai tuoteryhmää koskevat arviointiperusteet ovat ajanmukaiset ja samat kaikilla hy-väksytyillä toimielimillä. Valmis-tuksen laadunvalvonta perustuu valmistajan ja laadunvalvonnan varmentajan väliseen yksityisoi-keudelliseen sopimukseen.

Tyyppihyväksyntä, varmennus-todistus ja valmistuksen laadun-valvonta ovat valmistajalle vapaa-ehtoisia keinoja osoittaa rakennus-tuotteen kelpoisuus rakennuskoh-teessa käytettäväksi silloin, kun tuotetta ei voida CE-merkitä EU:n rakennustuoteasetuksen perus-teella. Rakennustuotteista noin 80 % kuuluu pakollisen CE-merkin-nän piiriin.

4/2013 9

Harmaan talouden torjuntatoimet alkavat purra

Harmaan talouden torjunnalla tarkoitetaan sekä ennaltaehkäise-viä toimia, paljastamis- ja selvittä-mistoimia että toimenpiteitä, joilla saadaan takaisin harmaan talou-den tekijälleen tuottama taloudel-linen hyöty. Näihin tavoitteisiin pyritään muun muassa lainsää-däntömuutoksilla, joista uusim-pina tulevat voimaan laki kuitin-tarjoamisvelvollisuudesta käteis-kaupassa vuoden 2014 alusta sekä ilmoitusvelvollisuus rakennusalan urakoista ja työntekijöistä myö-hemmin vuoden 2014 aikana.

Harmaan talouden selvitysyk-sikkö on arvioinut mm. käänne-tyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia rakennusalalla. Lain-muutoksen arvioitiin lisänneen verotuottoa ainakin 75 miljoonaa euroa vuodessa. Yksikön selvityk-sissä on myös havaittu, että har-

Paroc ja Lassila&Tikanoja aloittavat sandwich-elementtien kierrätyksenEristevalmistaja Paroc ja ympäris-töhuoltoyhtiö Lassila & Tikanoja ovat solmineet sandwich-element-tien kierrätystä koskevan yhteis-työsopimuksen. Valtakunnallinen sopimus koskee Parocin tehdasta Paraisilla sekä kaikkia rakennus-työmaita Suomessa. Uusi käytäntö on Suomessa ensimmäinen osa Paroc Rewool -kierrätyskonsep-tia, jota tullaan laajentamaan kos-kemaan myös muita Parocin tuot-teita vuoden 2014 aikana. Ruot-sissa Paroc Rewool-kierrätys-

mutta ilmiöön törmäävät myös muut viranomaiset. Tulli kantaa valtion verotuloista kolmannek-sen, vuonna 2012 noin 10,6 mil-jardia euroa. Sähköisen kaupan-käynnin kasvu näkyy Tullin ta-lousrikostorjunnassa: Internetiä käytetään yhä enemmän välineenä korkeasti verotettujen tuotteiden kauppaamiseen kuluttajille ja sa-malla kierretään niihin liittyviä ve-rosäännöksiä. Tulli valvoo myös käteisen rahan kuljettamista Suo-men ja EU:n ulkopuolisten mai-den välillä. Uusi keino käteisen ra-han salakuljetusten torjunnassa ovat rahakoirat.

maata taloutta ennustavat esimer-kiksi verotuksen ilmoituspuutteet, elinkeinotoiminnan verovelat sekä tietynlaiset taserakenteet.

Valtaosa harmaaseen talouteen liittyvistä velvoitteiden laimin-lyönneistä koskee Verohallintoa,

konsepti on otettu käyttöön jo muutamia vuosia sitten ja siihen on toistaiseksi kuulunut eristelevy-jen kierrätys työmailta.

Liike-, teollisuus- ja toimisto-rakennusten sekä julkisten raken-nusten julkisivuissa, väliseinissä ja sisäkatoissa käytetään usein te-räspintaisia, kivivillaa sisältä-viä sandwich-elementtejä. Vaikka hukkapalojen määrä pyritään mi-nimoidaan jo tehtaalla, tehdään esimerkiksi ikkunoiden ja ovien loveukset työmaalla. Työmaiden

jätepalat ovat aiemmin menneet sellaisenaan kaatopaikalle, mutta jatkossa L&T kuljettaa ne omille tai yhteistyökumppaneidensa lai-toksille, joissa palat murskataan.

Murskasta erotellaan magneet-tien avulla metalli, joka toimite-taan teollisuudelle uusioraaka-ai-neeksi. Eristevilla prosessoidaan laitoksilla ja villa sekoitetaan ener-giajätteen mukaan. Pieni osa me-nee myös puhallusvillaksi.

Uutta järjestelmään testataan Tikkurilan uuden asemakeskuk-sen DIXI:n työmaalla, jonne Paroc toimittaa elementtejä kaikkiaan yli 7000 neliötä.

4/201310

VTT: Etähallintateknologialla haetaan Espoon Otaniemen energiankulutukseen 15 prosentin vähennystä

-

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Samsung C&T Corporation ke-hittävät Otaniemen kampusalu-eella rakennusten etähallintatek-nologiaa ja -palveluja. Tavoitteena on osoittaa, että kampusalueen ra-kennusten energiankulutusta voi-daan laskea 15 % uuden monito-rointiteknologian avulla. Samalla luodaan tieto- ym. perustaa pitkän tähtäimen kehitystyölle, jonka ta-voitteena on nollahiilidioksidi- ja energiakampus.

VTT on rakentanut Otaniemen kampusalueelle seurantajärjestel-män, joka kerää tietoja rakennus-ten sähkön-, lämmön- ja veden-kulutuksesta sekä tilojen lämpöti-loista, hiilidioksidipitoisuuksista, kosteudesta, valaistuksen voimak-kuudesta ja laitteiden sähkökuor-mista. Kampusalueella työskente-levä ja asuva yhteisö toimii tutki-muksen living-lab-ympäristönä.

Mittausdata siirtyy reaaliajassa rakennusten noin 10 000 data-pisteestä VTT:n ja Korea Teleco-min etähallintakeskukseen Ota-niemen kampusalueella. Seuran-nassa on sata rakennusta, joista kymmenessä pilot-kohteessa mit-taukset kohdistuvat erityisesti sisäolosuhteisiin.

Monitorointijärjestelmä muun-taa mittausdataa tiedoksi, jota toi-mistorakennusten työntekijät ja opiskelija-asuntojen asukkaat voi-vat seurata VTT:n ja Samsungin kehittämien kännykkäsovellusten avulla. Sovellukset antavat tietoa sisätilojen olosuhteista ja toimi-vat myös palautekanavina esimer-

kiksi kiinteistöjen huoltoyrityksille ja omistajille.

Hanke on edennyt pisimmälle Otaranta 8:n opiskelija-asun-noissa, jossa asukkaat voivat seu-rata kännykkäsovelluksista huo-neiston sähkönkulutusta ja sisäil-maa. Asukas saa esimerkiksi tietoa kodinkoneiden käytöstään. Tie-don lisäämisen ja monitorointi-teknologian avulla sähkönkulutus on onnistuttu joissakin kohteissa puolittamaan.

Vuosi sitten käynnistynyt hanke päättyy kesäkuussa 2014. Hankkeen toivotaan avaavan suo-malaisyritysten tuotteille ja palve-luille avautuu vientimahdollisuuk-sia Korea Micro Energy Grid -ver-kostossa, jossa VTT on mukana jä-senenä.

-

4/2013 11

Tarkkailija aloitti ympäristösi asioiden seuraamisen

Palvelussa voit määrittää itseään kiinnostavat aihepiirit ja hankkeet tai rajata tiedonhaun tiettyyn alu-eeseen. Tämän jälkeen Tarkkailija tiedottaa käyttäjää aina kun uutta tietoa valituista kiinnostuksen kohteista on saatavilla.

Tarkkailija kerää sisältöä eri toimijoiden verkkopalveluista, nyt jo yli 400 sivustolta. Palvelun hyö-dyntäjiä ovat kansalaiset, kunnat ja muut viranomaiset, yritykset sekä yhdistykset ja muut yhteisöt.

-

Tarkkailija on osa ympäristö-ministeriön Asumisen ja Raken-tamisen ePalvelut -hanketta, jossa

tuotetaan asumiseen ja rakennet-tuun ympäristöön liittyviä säh-köisiä asiointi- ja tietopalveluita. Hanke on osa valtiovarainminis-teriön vuonna 2009 käynnistä-mää sähköisen asioinnin ja de-mokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Palvelu on avautunut, mutta sen kehittäminen jatkuu.

-

4/201312

RIL-Palkinto 2013:Voiton veivät kauniit ja rohkeat

HELENA SOIMAKALLIO ADOLFO VERA

4/2013 13

aikkia vuoden voittajia yh-distää rakennusteknisten haasteiden ennakkoluulo-

ton ratkaiseminen sekä kohtei-den huolellinen sovittaminen ym-päristöönsä. Muutenkin koh-teet kuvastivat erinomaisesti ar-vioinnissa käytettyjä perusteita; RIL-Palkinto myönnetään vuo-sittain rakennuskohteelle, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa on osoitettu erinomaista rakennus-alan osaamista joko uutta kehit-tämällä tai olemassa olevaa tietoa luovasti soveltamalla sekä kiinni-tetty tekniikan ohella huomiota ta-loudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristönäkökohtiin.

RIL-Palkinnolla on annettu tunnustusta rakennusinsinöörien osaamiselle vuodesta 1972 lähtien. Kilpailun järjestää RIL. Raken-nusalan asiantuntijoista ja median edustajista koostuva raati valit-see tehtyjen kilpailutyöehdotusten joukosta kolme finalistia, joiden joukosta lopullisen valinnan tekee vuosittain vaihtuva yhteiskunnalli-nen vaikuttaja.

Tänä vuonna kilpiluun teh-tiin 15 korkeatasoista ehdotusta. Mukana oli laaja kirjo erilaisia talo- ja infrarakennuskohteita, niin uudis- kuin korjausraken-tamisenkin parista. Ehdotusten joukossa oli myös tutkimus- ja kehityshankkeita.

RIL-Palkinnon voittajat jul-kistettiin 14.11. Helsingin Messu-keskuksessa Kiinteistöt 2013 -ta-pahtuman yhteydessä järjestetyssä RILin ja Rakennuslehden yhteis-seminaarissa. Voittajat esitellään yksityiskohtaisemmin seuraavilla sivuilla.

--

4/201314

Arctian tavoite oli siirtää maa-henkilökunnan toimitilat lä-hemmäksi laivojen päätuki-

kohtaa ja ydintoimintojaan. Alussa tutkittiin perinteistä uudisrakenta-misen mahdollisuutta rannassa ja muita tilavaihtoehtoja. Ajatus kel-luvasta toimistosta syntyi offshore-liiketoiminnasta tuttujen kellu-vien toimisto- ja asuntomoduu-lien pohjalta. Tätä ei ole koskaan kokeiltu arktisissa olosuhteissa, mutta osapuolet ottivat haasteen innolla vastaan”, kertoo Arctia Shipping Oy:n tekninen johtaja Kari Patrakka.

Myös kohteen pääsuunnitte-lijana toiminut arkkitehti SAFA

RIL-Palkinto 2013, voittaja:

Arctia Shippingin kelluva toimistorakennus yhdistää suomalaisen arkkitehtuurin ja laivarakentamisen huippuosaamisen

HELENA SOIMAKALLIO MIKA HUISMAN

Mikko Summanen arkkitehtitoi-misto K2S Oy:stä vahvistaa idean kelluvasta rakennuksesta tulleen rakennuttajalta. Hän kiittääkin ra-kennuttajaa paitsi laivanraken-nustekniikkaa ja toimistorakenta-mista rohkeasti yhdistävästä ide-asta myös erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä.

Ennen olivat laivat rautaa, nyt myös toimistotKaupunkikuvallisesti vaativaan paikkaan vesialueelle tulevan ra-kennuksen arkkitehtuurisuunnit-teluun haluttiin panostaa. Raken-nussuunnittelijaksi valikoitui K2S Oy, joka tunnetaan uraauurta-

vasta uudesta arkkitehtuuristaan. Toimisto on vastannut muun mu-assa Olympiastadionin katoksen ja Kampin Hiljaisuuden kappelin arkkitehtisuunnittelusta.

Helsingin kaupungin kaupun-ginsuunnitteluvirasto ja rakennus-valvonta ovatkin kiittäneet han-ketta hyvästä suunnittelusta, jonka avulla rakennus on pystytty sovit-tamaan erittäin hyvin kaupunki-kuvallisesti ja kulttuurihistorial-

4/2013 15

”Tätä ei ole koskaan kokeiltu arktisissa olosuhteissa, mutta osapuolet ottivat

haasteen innolla vastaan”

4/201316

-

lisesti arvokkaaseen ympäris-töön. Merikasarmin laiturin nä-kymää hallitsevat jäänmurtajat, joiden mustia teräsrunkoja Cron-vall Oy:n toimittamalla mustalla perforoidulla ja profiloidulla alu-miiniohutlevyllä verhottu vaaka-suuntainen ja symmetrinen raken-nus toistaa.

Toisaalta rakennus päätettiin sijoittaa hiukan sivuun ulkoasiain-ministeriön hallinnoiman Merika-sarmin edestä. Näin suojellun Me-rikasarmin ja sen edustana olevan Laivastopuiston kaupunkikuvalli-nen rooli säilyi koskemattomana.

Suunnittelun onnistumisesta kertoo myös se, että kaupungin-osayhdistyskin on antanut hank-keelle hyväksyntänsä.

Talo telakallaHankkeeseen liitettiin heti alussa mukaan myös laivarakennusalan ja erikoisrakentamisen asiantun-tijat. Rakennuksen toimitti kevy-een teräskennotekniikkaan eri-koistunut Shippax Oy, jonka toi-mitusjohtaja Tapio Kordelin onkin syystä ylpeä osuvasti Off.ice:ksi ni-metyn kohteen toteutuksesta. Hän toteaa, että siinä talorakentaminen yhdistyy laivarakentamiseen. Käy-tännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että rakennus liikkuu valmiinakin kaikkiin eri suuntiin.

Rakennuksen ”perustuk-sena” toimii jäävahvistettu teräs-rakenteinen ponttoni, jonka ala-kulmiin on sijoitettu neljä pai-nolastitankkitilaa. Painolasti-tankit vakaavat rakennuksen kaikissa olosuhteissa automaatti-sella vakausjärjestelmällä.

Ponttoni rakennettiin Wes-tern Shipyardin Teijon telakalla.

Sieltä ponttoni uitettiin meritse Arctechin Helsingin telakalle, jossa valmistettiin ja varusteltiin varsinainen toimisto-osa.

Toimisto-osan kantavana run-kona toimii sekä vaaka- että pys-tytasossa FIXCEL-kennolevy. Ra-kennuksen ulkoseinärakenne muodostuu 100 mm kennolevystä, EPS-termorangasta ja sadetakkina on Saint Gobainin kiviainespoh-jainen ECO Windstopper -levy.

Julkisivuverhous on arkkitehdin suunnittelema alumiinilevy.

Koska itse rakentaminen voi-tiin tehdä talvella lämpimässä te-lakkahallissa, ei hankkeessa tar-vinnut huolehtia sääsuojien raken-tamisesta tai lumen kolauksesta. Rakennusaika oli vain noin puoli vuotta, ja valmis konttori voitiin uittaa lopulliselle paikalleen Kata-janokalle kesällä 2013.

Rakennuttajakonsulttina hank-keessa oli Ramboll Finland Oy, joka vastasi hankkeen valvonnan ja suunnitelmien ulkopuolisen tar-kastuksen ohella hankekokonai-suuteen sisältyneen laituriteknii-kan uusimisesta ja huoltotilojen peruskorjauksesta.

Merikelpoinen talo ja ihmisetKelluva toimisto pääsi loppu-kesällä otsikoihin, kun pääkau-punkiseudun lehdet uutisoivat työntekijöiden kärsivän merisai-raudesta. Vaikka toimisto keinah-telee ohiajavien alusten nostat-tamien aaltojen voimasta, ei uu-tisankka saa ilmaa siipiensä alle: pääkonttorin yhteensä 35 työnte-kijää vakuuttavat viihtyvänsä uu-

4/2013 17

sissa valoisissa tiloissa erittäin hyvin.

Talotekniikka on toimistossa suunniteltu ja toteutettu huolella. Valaistuksessa on käytetty ener-giaa säästäviä ja yksilöidysti sää-dettäviä T5 ja LED- toimistova-laisimia läsnäolotunnistinohjauk-sineen. Ulkovalaistus on hillitty ja toteutettu mm. LED-nauhoilla.

Toimistorakennus on liitetty kaukolämpöverkkoon sekä kau-pungin vesi- ja viemäriverkostoon samalla periaatteella kuin laitu-rissa olevat jäänmurtajat. Raken-nuksessa on lämmön talteenot-tojärjestelmällä ja viilennyksellä varustettu keskitetty ilmanvaih-tojärjestelmä, jonka konehuone sijaitsee käyttötilojen alapuolelle ponttonissa.

Ponttoni on luokiteltu laivaksi kansilastiponttonina, joten koko 600 tonnia painava rakennus voi-daan hinata telakoitavaksi tai uu-delle sijoituspaikalle muutaman

päivän varoitusajalla. Hankkeen toteuttajat ovatkin pilotin hyvästä vastaanotosta innostuneina visioi–neet jo jatkoa kelluvalle rakenta-

Osaajat ja tekijät:

Rakennuttaja: Arctia Shipping Oy Tekninen johtaja Kari PatrakkaRakennuttajakonsultti: Ramboll Finland Oy Yksikönpäällikkö Frej WernerPääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto K2S Oy Arkkitehti Mikko Summanen, pääsuunnittelija Arkkitehti Kimmo Lintula Arkkitehti Niko SirolaRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Eero KotkasPääurakoitsija: Oy Shippax Ltd, toimitusjohtaja Tapio Kordelin

miselle. Esimerkiksi arkkitehti-toimisto kehittelee omaa Floating City -konseptiaan, joka voisi tar-jota joustavia ratkaisuja kaupun-kien ranta-alueiden muuttuviin tilatarpeisiin. Esimerkkinä arkki-tehti Mikko Summanen mainitsee erilaiset väistötilat ja koulupavil-jongit. Koululaiva saisi näin aivan uuden merkityksen.

Onnistunut pilotti luo uusia visioita

kelluvalle rakentamiselle

4/201318

Haltia on Suomen ensimmäi-nen kokonaan massiivipuusta tehty julkinen rakennus,

jossa puuta on käytetty kaikessa rakentamisessa kantavista raken-teista verhoiluun asti. Jopa hissi-kuilu on luontokeskuksessa tehty puusta.

Rakennus on toteutettu CLT-tilaelementeistä, joiden ristiin lii-mattu puurakenne mahdollistaa levyrakenteen käyttämisen jäykis-teenä. Hankkeen pioneeriluonne näkyi monissa suunnittelun ja to-teutuksen vaiheissa; Suomesta puuttuivat muun muassa tarvitta-vat mitoitus- ja liitosohjeet, joita kehitettiin hankkeen puitteissa.

Muita onnistuneesti ratkais-tuja haasteita olivat erityisesti ra-kennuksen tiiveyden varmistami-nen, puun ja betonin liitoskohdat ja puun elämisen sallivan pintakä-

HELENA SOIMAKALLIO SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA

RIL-Palkinto 2013, jaettu toinen sija:

Haltia avaa latua teolliselle puurakentamiselle

sittelyn löytäminen. Myös sääsuo-jauksen täytyi olla työmaalla kun-nossa alusta loppuun asti.

Haltia on ainutlaatuinen myös Euroopan mittakaavassa, sillä vas-taavan korkuisia CLT-rakenteita ei

4/2013 19

toistaiseksi löydy muualta. Suomi jatkaa CLT-edelläkävijyyttä, kun Seinäjoelle valmistuu vuoden lo-pulla Suomen korkein ja Euroopan suurin CLT-tilaelementeillä toteu-tettu puukerrostalo.

Ekologinen ja energiaomavarainen puurakennusHaltian tilat ovat erittäin moni-käyttöiset, joustavat ja muunnel-tavat, ja huippumodernin tekno-logian ansiosta Haltia on oman alansa ekologisimpia ja energiate-hokkaimpia rakennuksia.

Tärkeänä ekologisuuden ta-voitteena on energiaomavarai-suus, joka toteutettiin rakennuk-

sen katolle sijoitetuilla aurinkopa-neeleilla ja peruskallioon lämpöä säilövillä 300 metriä syvillä pora-kaivoilla, jotka tehtiin viereiselle parkkipaikalle. Aurinkoenergiaa ja maaperän geoenergiaa hyödyntä-vät ratkaisut tekevät Haltiasta läm-mityksen osalta 75-prosenttisesti ja jäähdytyksen osalta sataprosent-tisesti omavaraisen.

Haltiassa on käytetty muu-toinkin edistyksellistä sähkötek-niikkaa. Rakennuksen katolla on aurinkokennot, hissin jarrutus-energia otetaan talteen ja kaikissa tiloissa on himmennettävä LED-valaistus läsnäolo-ohjauksella.

Yhteistyö toi säästöjäNuuksiokeskus Oy:n rakennutta-massa Haltiassa on lattiapinta-alaa yhteensä 3 534 m2 ja rakennuksen tilavuus on 18 310 m3. Arkkiteh-tuuriltaan hyvin kunnianhimoi-sen pioneerikohteen rakentamis-kustannukset olivat yhteensä noin 16,7 miljoonaa euroa.

Kustannukset haluttiin pitä-mään kohteessa tarkasti kurissa, joten kaikki rakennukseen tule-vat toiminnot ja niiden tarvitse-mat tilat analysoitiin rakennutta-

4/201320

Osaajat ja tekijät:

Rakennuttaja: Nuuksiokeskus Oy Johtaja Timo KukkoRakennuttajainsinööri Teemu Ruotsala, MetsähallitusPääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Professori Rainer MahlamäkiPääurakoitsija: YIT Rakennus Oy Vastaava työnjohtaja Ari Kuusisto Rakennuttajakonsultti: Pöyry CM Oy Projektin johtaja Juha VälikangasRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Tanskanen Insinööri Jouko TanskanenGeosuunnittelu: Geotek OyLVIA-suunnittelu: Projectus TeamSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Stacon Oy

jan, suunnittelijoiden ja urakoitsi-jan yhteistyönä. Suurin yksittäinen säästö saatiin, kun talotekniikka jaettiin kahteen eri tilaan yhden suuren keskitetyn ratkaisun sijasta. Ravintolan ja ylimpien kerrosten tarvitsemat talotekniset laitetilat sijoitettiinkin lähelle käyttötiloja, jolloin vältyttiin suurilta pystyka-navilta ja rakentamiskustannukset alenivat. Ratkaisun ansiosta myös käyttökustannukset ovat normaa-lia alemmat.

Haltia on esitelty aiemmin Rakennustekniikan numerossa 1/2013.

4/2013 21

RIL-Palkinto 2013, jaettu toinen sija:

Tammerkosken uudet kasvot

HELENA SOIMAKALLIO

4/201322

Silta läpi kansallismaisemanNäkyvin osa kokonaisuutta on uusi Palatsinraitin silta, joka yh-distää toisiinsa Finlaysonin ja Tampellan alueet. Aiemmin aluei-den välillä on voinut kulkea vain Satakunnansillan kautta. Nyt avau-tunut uusi reitti helpottaa paitsi asukkaiden ja työssäkävijöiden ar-kea, laajentaa se myös vapaa-ajan liikkumistarpeita sekä matkaili-joiden mahdollisuuksia vierailla alueilla.

Palatsinraitin silta on pituudel-taan noin 93 metriä ja leveydeltään kuusi metriä. Finlaysonin puolella teräsbetonisen laattasillan alkupää on Willhelm von Nottbeckin puis-tossa ja Tampellan puolella Alek-sandra Siltasen puistossa.

Kokonaan uuden patoraken-teen päälle rakennettu silta ylit-tää ensin Finlaysonin entisen puu-tarhakanavan alun ja sen jälkeen kaksi Finlaysonin vesivoimalai-toksen kanavaporttia, jotka aukea-vat sillan alle. Tämän jälkeen sil-lan keskiosassa on kolme tulvau-oman porttia. Tampellan puolella on vielä kaksi Tampellan vesivoi-malaitoksen kanavaporttia, jotka ovat samanlaisia kuin Finlaysonin

puolella. Normaalitilanteessa voi-malaitosten portit ovat auki ja tul-vaportit kiinni.

Sillan kannen molemmilla reu-noilla on harmailla graniittilaa-toilla päällystetyt jalankulkuväy-lät. Keskellä oleva asfaltoitu väylä on tarkoitettu pyöräilijöille. Silta toimii myös patorakenteiden huol-totienä. Sillan kustannukset olivat noin miljoona euroa. Sillan ura-

koitsijana toimi Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy.

Patoturvallisuutta kahdeksi sadaksi vuodeksiSillan rakentamisen lisäksi hank-keen päätavoitteina oli parantaa ikääntyneiden patojen patoturval-lisuutta, kasvattaa tulva-aikaista juoksutusmäärää sekä peruskor-jata Finlaysonin ja Tampellan vesivoimalaitokset.

Tampereen kaupungin ydin-keskustassa sijaitsevat Tammer-kosken yläkosken vanhat padot on rakennettu pääosin 1910- ja 1920-luvuilla. Patojen ja muurien kunnon, vanhentuneen tekniikan ja kasvaneiden patoturvallisuus-vaatimusten vuoksi padot päätet-tiin rakentaa uudelleen.

Tammerkosken tulva- ja voi-malaitoskanavien reuna- ja ranta-muurit uusittiin hankkeen aikana kauttaaltaan. Uudet muurit ovat pääsääntöisesti teräsbetonisia, ki-viverhoiltuja gravitaatiomuureja. Alueen kulttuurihistoriallisten ar-vojen vuoksi työ tehtiin äärimmäi-sen huolellisesti; muureja puret-taessa jokainen kivi numeroitiin, jotta ne voitaisiin palauttaa takai-sin huollettuna ja puhdistettuna

4/2013 23

alkuperäisille paikoilleen. Työ teh-tiin hyvässä yhteistyössä museovi-raston kanssa.

Ennen uuden padon rakenta-mista purettiin Finlaysonin kana-vasta yhteensä 5000 kuutiomet-riä betoni-, kivi- ja teräsrakenteita. Tämän jälkeen päästiin rakenta-maan uusia rakenteita. Patora-kennelmiin valettiin uutta betonia noin 1 400 autokuormallista.

Vanha, puinen neulapato kor-vattiin teräksisillä patoluukuilla ja Satakunnansillan alapuoli-nen vuotava muuri uusittiin niin ikään kauttaaltaan. Myös tulvau-omaa syvennettiin ja kosken poh-jasta louhittiin kiveä noin 450 au-tokuormallista. Tällä toimenpi-teellä varaudutaan tulvavirtaa-mien kasvuun tulevaisuudessa. Tehdyt toimenpiteet kasvattavat uoman juoksutuskapasiteettia 30 prosentilla.

Patoportit, välpät, luukut ja osa settipalkeista ovat Outokummun

EN 1.4162-standardin mukaista Lean Duplex -terästä (myötölu-juus Rp02 = 450 MPa ja murtolu-juus Rm = 650 MPa). Duplex-te-räs omaa erinomaiset korroosion-kesto-ominaisuudet. Se kestää hy-vin hankausta ja kulutusta ja sillä on austeniittisia ruostumattomia teräksiä alhaisempi lämpölaajene-miskerroin. Duplex-terästä voi-daan myös hitsata liki seostamat-tomien terästen tavoin. Hitsaus-railojen oikea muoto on tärkeä ja jälkikäsittelystä on huolehdittava kuten muidenkin ruostumatto-mien terästen hitsaamisessa.

Näkyviin jääneet rst-pinnat on ulkonäkösyistä maalattu har-maiksi. Osa settipalkeista, kaiteet ja huoltosillat on toteutettu raken-neteräksestä S355. Porttien sylin-tereiden vaatimat öljyputket si-joitettiin sillan kannen sisälle sen alapuolelle. Sylintereiden liikut-tamiseen tarvittavan koneiston ja sähkö- ja säätötekniikkaa puoles-

taan sijoitettiin erilliseen laiteti-laan maan alle.

Uudet patoportit voidaan tar-vittaessa sulkea muutamassa mi-nuutissa, kun vanhojen port-tien sulkemiseen käsityönä ku-lui tunteja. Uusia portteja halli-taan etäohjauksella Naistenlahden voimalaitokselta.

Patorakenteiden, patomuurien ja voimalaitoskanavien osuudesta hankkeessa on vastannut Tampe-reen Energiantuotanto Oy.

Vesivoimalaitokset kunnostettiin samaan aikaanNäsijärven vesi virtaa Tammerkos-kessa Tampellan ja Finlaysonin ve-sivoimalaitosten läpi kohti Pyhä-

4/201324

järveä. Keskikoskella vesi virtaa Keskiputouksen vesivoimalaitok-sen läpi ja osa vedestä ohijuoksute-taan ns. valssipadon yli, koska vir-taava vesi on merkittävä osa tam-perelaista kansallismaisemaa.

Finlaysonin ja Tampellan vesi-voimalaitokset on rakennettu sa-maan aikaan vanhojen muurien kanssa. Finlaysonin voimalai-toksen koneistoteho on 4,2 MW. Voimalaitoksen laaja koneistore-montti tehtiin vuonna 2011 pato-rakenteiden peruskorjauksen yh-teydessä. Tällöin uusittiin voima-laitoksen generaattorit ja sähköis-tystä sekä automaatiota uusittiin merkittäviltä osin. Mekaaniset osat, kuten turbiinit, peruskunnos-tettiin ja sulkuluukut uusittiin.

Tampellan vesivoimalaitos on teholtaan 3,2 MW. Voimalaitok-sen laaja koneistoremontti tehtiin vuonna 2010 patorakenteiden pe-ruskorjauksen yhteydessä, jolloin peruskorjattiin voimalaitoksen ge-

tiili-, konepaja- ja puunjalostus-tehtaiden alueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huo-limatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvas-tavan kokonaisuuden. Tammer-kosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista.

Yläkosken alueen lähes alku-peräisen ilmeen palautuminen on myös tärkeä ympäristö- ja viihty-vyysasia. Vapriikin museoraken-nuksen ja sen ympäristön raken-taminen uusine kulkuväylineen ja terasseineen yhdessä museora-kennuksen säilyttämisen kanssa korostavat alueen pitkää teollista historiaa. Historiallinen aluekoko-naisuus on kaupunkiympäristön, ja siten kaupunkilaisten viihtyvyy-den kannalta oleellista.

Kokonaisuus on sisältänyt kal-liorakentamista, kivirakentamista, teräsbetoni- ja teräsrakentamista, korjausrakentamista, hydrauliik-kaa ja sähkö-, säätö- ja automaati-otekniikkaa. Eri osapuolien yhteis-työ onkin ollut hankkeen onnistu-neen toteutuksen kannalta ensiar-voisen tärkeää noin 20 miljoonaa euroa maksaneessa kokonaisuu-dessa.

neraattorit ja sähköistystä sekä au-tomaatiota uusittiin merkittäviltä osin. Myös mekaaniset osat, kuten turbiinit, peruskunnostettiin.

Kaupunkikuvallisesti tärkeä kokonaisuus Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tun-netuin teollinen kaupunkimai-sema. Tampereelle leimalliset teks-

4/2013 25

Osaajat ja tekijät:

Rakennuttaja: Tampereen Energiantuotanto Oy Projektipäällikkö Seppo Tattari Rakennuttajainsinööri Petri Kantola Tampereen kaupungin edustajanaPääsuunnittelija: Insinööritoimisto Pontek Oy Pääsuunnittelija, dipl.ins. Juhani Hyvönen Pääurakoitsija: Insinööritoimisto Seppo Rantala Toimitusjohtaja Sami Rantala Työmaapäällikkö Reino Humaljoki Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto Pontek Oy Dipl.ins. Paavo Hassinen Dipl.ins. Esa Paavola Arkkitehti Hanna HyvönenPatoporttien hydrauliikka: Etteplan Oy Dipl.ins. Risto HakkarainenYläkosken rakenteiden kalliosuunnittelu: Oy Rockplan Ltd Dipl.ins. Guido NuijtenFrenckellin padon geotekniikka ja työnaikaiset tuennat: Insinööritoimisto Arcus Oy Dipl.ins. Jaakko Heikkilä

4/201326

RAUTALANGASTA VÄÄNNETTY TULEVAISUUS

Brittilehti tekee ennustami-sessa parhaansa vuoden vii-meisessä numerossaan The

Wired World in 2014. Katalogi en-nustaa tulevan vuoden kulkua tek-nologian, elämäntapojen, median, tieteen, ympäristön, liike-elämän, lääketieteen ja politiikan näkökul-mista. Yllättävän moni esimerkki liittyy suoraan tai välillisesti raken-nettuun ympäristöön.

Aloitetaan perustuksista: Goog-len Android-käyttöjärjestelmän rä-jähdysmäinen voittokulku laaje-nee tännekin. Kun Android on jo nyt noin 80 prosentissa maailman älypuhelimista, seuraavaksi tule-vat uudenlaiset älylaitteet – älykel-lot, kamerat, jääkaapit ja vaikkapa koko talotekniikka. Androidin kil-pailuetuna on avoin lähdekoodi, mitä Windows tai Apple eivät kos-

kaan sallisi. Siksi kehittäjät ja star-tupit suosivat Androidia, ja siksi sillä tulee olemaan vahva rooli ta-varoiden internetin nyt syntyessä.

Kolme dee, neljä dee, viisi geeTulostuksessa 3D on vasta saavut-tamassa kuluttajat, kun tutkijat te-kevät jo 4D:tä. Siinä erilaisia ma-teriaaleja, kuten vedelle herkkää polymeeriä ja jäykkää muovia, tu-lostetaan komposiitiksi, joka käyt-täytyy muuttuvien ympäristöolo-suhteiden mukana – esimerkiksi laajenee, pitenee tai taittuu. Tälle syntynee uusia sovelluksia esi-merkiksi suojavarusteissa, liiken-teessä ja vaikkapa automaattiasen-teisissa rakenneosissa. Autodesk kehittää viimeksi mainituille par-haillaan suunnittelutyökalua. Ja kyllä 3D:lläkin on vielä paljon teh-

tävänä, esimerkiksi tulostamalla sensoreita suoraan rakenneosien sisään.

Muita nopeita liikkeitä on lu-vassa esimerkiksi 5G-verkoissa, joissa Samsung lupaa ensi vuoden aikana pystyvänsä langattomaan tiedonsiirtoon nopeuksilla useita kymmeniä gigoja sekunnissa – siis satoja kertoja nykyistä nopeam-min. Kasvavia tietomääriä varten toisaalla on samaan aikaan on ke-hitteillä on laserlevy, johon mah-tuu 320 TB eli 80 000 DVD-eloku-van verran tietoa.

Kun kapasiteetti kaikilla tasolla näin kasvaa, voidaan sitä käyttää entistä raskaampiin pilvipalvelui-hin. Esimerkiksi ohjaamaan yhä suurempaa määrää paristottomia sensoreita, jotka jätetään betoni-valujen sisään ja jotka saavat ener-

Kulma

4/2013 27

giansa ympäristön langattomista signaaleista... tai keräämään vuo-sia korkeatasoista valvontakame-rakuvaa, joka voidaan uusilla vi-deoanalytiikkatyökaluilla purkaa minuuteissa kasvontunnistuksen kautta kävijänimilistoiksi.

Sensoreista simulaatioonSensorikehitys ottaa omalla saral-laan jättiharppauksen, kun uusi kullan nanopartikkeleilla peitetty PET-muovinen keinoiho tunnistaa paineen, kosteuden ja lämpötilan. Tälle löytynee sovelluksia raken-

Zip, Flix, BlaBlaIhmisten kulutustottumuksissa ai-neettomuuden olisi pitänyt ohit-taa aineellinen, ja palveluiden ta-varan, jo vuosia sitten. Sosiaalinen media näyttää olevan mahdollista-massa tätä murrosta ja ohjaamassa sitä samalla muutenkin ekologi-sempaan suuntaan. Harva kehuu tavaralla, moni kyllä tavoitelluiksi mielletyillä kokemuksilla. Men-täisiinkö autopoolin sähköautolla kansallispuistoon? BMW:llä on tä-hän jo sekä auto että palvelukon-septi. Zipcarin tilausperustainen

Panaman kanavan laajennus-työmaa valmistuu sopivasti syksyn satavuotisjuhliin.

The Wired World in 2014 lehtipisteissä

vuodenvaihteeseen asti

nusten käyttövaiheen seurannasta. Ikkunoiden U-arvoa voidaan pa-rantaa merkittävästi päällystä-mällä ne ohuella silikonikerrok-sella, jossa kulkevat verisuoni-maiset kanavat kierrättävät taitto-ominaisuuksiltaan lasin kaltaista nestettä. Energiantuotannon puo-lella mikä tahansa pinta voidaan pian muuttaa nanorakenteilla te-hostetulla maalilla orgaaniseksi aurinkopaneeliksi.

Yhdyskuntasuunnittelua on alettu simuloida ja testata on-line-pelimaailmoissa, jotka riit-tävän suurina seuraavat todiste-tusti todellisten ihmisjoukkojen ja yhteisöjen käyttäytymistä. Ja si-mulaattorit tulevat: kun nyt tieto-mallipohjaisissa rakennussuunni-telmissa voi jo vaellella 3D-lasit päässä, seuraavaksi myös harvi-naisia tai vaarallisia työvaiheita voi harjoitella etukäteen. Normaalim-paa olemista rikastuttavat Google Glassit ja hävittäjäpiloteilta tutut HUD-näytöt.

autopalvelu taas muistuttaa Spoti-fytä ja Netflixiä.

Jos et halua itse ajaa, hae sanoja Uber, Lyft, Cabify tai BlaBlaCar – paikallisiksi mielletyt taksipalve-lut saavat globaaleja kilpailijoita, jotka uhkaavat mennä jo startup-vaiheessaan sivulta ohi. Samalla Khan Academy haastaa koulun oppimisen monopolin ja bitcoin kansalliset valuutat sekä tunnetun finanssijärjestelmän.

Ja niin edelleen.Ihan riskitöntä tämä kaikki ei

tietenkään ole. Missä on rahaa, siellä on myös rikollisia pahoine aikeineen. Missä on tietoa, siellä on tiedustelua. Näistäkin huoli-matta internet näyttää edelleen muuttavan maailmaa, ja raken-nettua ympäristöä, yhä kiihtyväl-lä vauhdilla. The Wired World in 2014 uskoo tähän vankasti ja vink-kaa lähinnä yhden konkreettisen rakennushankkeen, joka nousee ensi vuonna merkityksessään lä-hellekään internetiä:

4/201328

HELENA SOIMAKALLIO

VUODEN 2013 HUIPUT

Skanskalta

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILin sillat ja erikois-rakenteet -tekniikkaryhmä

valitsi vuoden sillaksi Crusellin sil-lan Helsingissä. Vuonna 2013 kil-pailun teemana olivat vesistösillat.

Silta on esitelty Rakennustek-niikan numerossa 1/2013.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi vuoden 2013 rakennusalan diplomi-insi-

nööriksi Skanska Oy:n kehitysjoh-tajan Ilkka Romon. Romo on kan-sainvälisesti tunnustettu tietomal-linnuksen asiantuntija ja puolesta-puhuja, joka korostaa yhteistyön ja kehitystoiminnan tärkeyttä.

Ilkka Romon haastattelu on julkaistu Rakennustekniikan nu-merossa 1/2013.

4/2013 29

uoden 2013 Betonijulki-sivu -arkkitehtuuripalkin-non voittivat Arkkitehdit

Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy Helsingistä kohteellaan Asunto Oy Lontoonkatu 9. Tuomariston mukaan voittaneessa työssä yh-distyvät merkittävällä tavalla laa-dukas arkkitehtisuunnittelu sekä uusi innovatiivinen julkisivurat-kaisu. Tuomaristo halusi palkita arkkitehdin pitkäjänteisen työn

uuden julkisivutuotteen kehittä-miseksi. Palkinto annettiin eri-tyisesti kuitubetonisen julkisivun kuorielementin arkkitehtuurista ja tuotekehittelystä.

Lontoonkatu 9:n kuitubeto-nijulkisivuratkaisu on Rieder GmbH:n uudella tuotantotekno-logialla lasikuitubetonista valmis-tettu elementti, jolla pystytään val-mistamaan eri kokoisia ja muotoi-sia sekä kolmiulotteisia verhou-selementtejä. Alkalinkestävällä lasikuidulla vahvistetun betoniele-mentin paksuus kohteessa on 70 mm.

Betoniteollisuus ry:n neljännen kerran järjestämän arkkitehtuu-ripalkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin toteutettuja onnis-tuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Palkin-non tärkeimpinä arvosteluperus-teina ovat julkisivun arkkitehtoni-nen kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuk-sien laadukas hyödyntäminen, uu-den kehittäminen ja kohteen so-veltuminen ympäristöön.

Kilpailu järjestetään joka toi-nen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittaneen julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 10.000 eu-rolla.

4/201330

Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kestävän kehityksen palkinto TunnustusPAANU

myönnettiin Designpääkaupun-kivuoden Paviljonki -hankkeelle. Paviljonki oli Puustudion opiske-lija- ja asiantuntijaryhmän suun-nittelema tilapäinen puinen pavil-jonkirakennus, joka muutti Hel-singin Ullanlinnassa sijaitsevien Arkkitehtuurimuseon ja Design-museon välisen pysäköintipaikan ”urbaaniksi toiminta-aukioksi”. Paviljonki tarjosi joustavan näyt-tämön monenlaiselle toiminnalle: esityksille, työpajoille, keskuste-luille ja kaupunkitapahtumille.

SAFA palkitsi Paviljongin so-siaalisesti kestävänä hankkeena,

kaupunkilaisten olohuoneena, in-nostavana kaupunkitapahtumien näyttämönä ja uudenlaisen aktiivi-suuden mahdollistajana. Palkinto-lautakunta katsoi, että Paviljonki-hankkeen ideoineet tahot ovat toi-minnallaan edistäneet kestävän kehityksen toteutumista rakenne-tussa ympäristössä ja siten tarjon-neet esimerkin kaikille rakennus-alan toimijoille.

TunnustusPAANU on tunnus-tuspalkinto, jonka tarkoituksena on nostaa esiin hyviä esimerk-kejä kestävän kehityksen toteut-tamisesta rakennusalalla sekä li-sätä keskustelua ekologisen ra-kentamisen tilasta. Palkinto on Suomen Arkkitehtiliiton kestä-

vän kehityksen alaosaston EKO-SAFA:n ideoi ma ja sitä on jaettu vuodesta 2003 lähtien. Tunnustus-palkintona luovutettava paanu on Seurasaaren Karunan vanhan kir-kon käsin veistetty ja hautatervalla tervattu kattopaanu.

Paviljonki palkittiin myös Ra-kentamisen Ruusulla, joka on Hel-singin rakennuslautakunnan vuo-tuinen tunnustuspalkinto. Tam-mikuussa 2013 Ruusun sai Pavil-jongin ohella Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjasto, Kaisa-talo.

4/2013 31

Asunto-osakeyhtiöille suunna-tussa Julkisivuremontti 2013 -kilpailussa voittoisa yhdis-

telmä oli pitkäjänteisyys, huolel-linen ote kaikkiin päätöksiin ja teknisiin ratkaisuihin koko hank-keen ajan sekä taloyhtiön hyvä henki. Näillä perusteilla Julkisivu-remontti 2013 -kilpailun tuoma-risto palkitsi turkulaisen Asunto Oy Raskinpolku 8:n ensimmäisellä palkinnolla.

Tuomaristo mukaan hank-keessa myös parannettiin merkit-tävästi julkisivujen esteettistä il-mettä. Lisäksi yhdistämällä re-

monttiin myös mittavat talotek-niset parannukset, saatiin kerralla paljon aikaan asumisviihtyisyyden ja energiatehokkuuden kannalta.

Kilpailun tarkoituksena on edistää asunto-osakeyhtiöiden jul-kisivukorjaamisen hyvien käy-tänteiden viemistä niille tahoille, jotka tarvitsevat julkisivujen kor-jaamista, tekevät julkisivukorjaa-mista koskevia päätöksiä ja suun-nittelevat tai toteuttavat hyviä jul-kisivuja. Kilpailun järjestävät Jul-kisivuyhdistys ry ja Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasian-tuntijat AKHA ry yhteistyössä

Kiinteistöposti-lehden kanssa.Kilpailussa päätettiin jakaa

myös kaksi kunniamainintaa. Toi-sen kunniamaininnan saa turku-lainen As Oy Honkamäenniitty onnistuneesta vanhaa säilyttävästä ja arvostavasta korjaustavasta sekä tiedottamisesta.

Toinen kunniamaininta me-nee vaasalaiselle Bostad Ab Kyr-koesplanaden Asunto Oy Kirkko-puistikko 9:lle, jonka hankkeessa paneuduttiin energiatehokkuuden parantamiseen ansiokkaalla ta-valla.

roteko 2013 -palkinnon voitti Harmaa talous kuriin -tee-malla kilpailuun osallistu-

nut Kiinteistöpalvelut ry. Kiinteis-töpalvelut ry:n jäsenet ovat sitou-tuneet veronumeron käyttöönot-toon, Tilaajavastuu.fi-palveluun liittymiseen, liiton eettisiin ohjei-siin ja vastuullinen yritys -jäsen-tunnukseen harmaan talouden torjumiseksi.

Veronumeron käyttöönottoa koskeva lainsäädäntö ei vielä koske kiinteistöpalvelualaa, mutta Kiin-

teistöpalvelut ry jäsenet ottivat sen käyttöön tänä vuonna. Palkit-semista perusteltiin muun muassa sillä, että se on toiminut vastuulli-sena työnantajajärjestönä uudista-essaan eettisiä ohjeitaan ja velvoit-taessaan jäsenkuntaansa harmaata taloutta vastaan.

Kiinteistöjen sijoitus-, rahoi-tus-, kehittämis- ja palveluliiketoi-minnan Vuosiseminaarin neuvot-telukunta jakaa Uroteko-palkin-non vuosittain henkilölle, tiimille tai organisaatiolle alaa muutta-

neesta tai muuttavasta teosta. Pal-kinnon tavoitteena on kannustaa uusien ratkaisujen esille tuomista ja korostaa osaamisen sekä vas-tuullisuuden merkitystä. Vuoden 2013 kilpailuun osallistui 16 kan-didaattia, joista neuvottelukunta valitsi 3 ehdotusta finaaliin. Fina-listien joukosta voittajan valitsivat kiinteistöjen sijoitus-, rahoitus-, kehittämis- ja palveluliiketoimin-nan vuosiseminaarin osallistujat 7.11. Aulangolla.

4/201332

Suomen Geoteknillisen Yh-distyksen jakaman GeoTeko -tunnustuspalkinnon sai

Teollisuuden sivutuotteiden hyö-dyntäminen massastabiloinnissa. Valinnan kolmen finalistin jou-kosta teki SGY:n hallituksen ni-meämä kunniatuomari, joka oli tänä vuonna Liikenneviraston yli-johtaja Kari Ruohonen.

Raumalla UPM:n ja Botnian alueella tehdään uutta kenttära-kennetta Sampaanalanlahdesta hyödyntäen maksimaalisesti met-säintegraattien jäte- ja sivutuote-virtoja. Pohjanvahvistustekniik-kana käytetään massastabilointia, jossa hyödynnetään sideaineena kuivaa lentotuhkaa yhdessä se-menttikomponentin kanssa. En-

nen massastabilointia on runkoai-nesta parannettu käyttäen tehok-kaasti erilaisia teollisuuden sivu-tuotteita kuten meesaa, kaoliinia ja erilaisia tuhkajakeita. Projektissa ylijäämämassat hyödynnetään nii-den syntypaikoilla sekä samalla tehdään rakentamiskelvoton maa rakennuskelpoiseksi taloudellisesti ja ekologisesti.

”Uusiomateriaalien systemaat-tinen hyödyntäminen pitäisi kai-kissa hankkeissa olla se suositel-tavin ratkaisu. Tässä hankkeessa on pystytty käyttämään useita eri-laisia teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä. Aina on pyrittävä käyt-tämään mahdollisimman vähän hankkeen ulkopuolelta tuotavia puhtaita ja arvokkaita luonnon-

maita. Stabiloinnin etuna on myös maarakennustyön kuljetusten oleellinen vähentäminen.”, Ruoho-nen perustelee valintaansa.

Tunnustuspalkinnon saaneen hankkeen nimi on SaKe-projekti Sampaanalanlahden täyttö, al-las A ja kohteen rakennuttaja on Rauman Biovoima Oy sekä UPM-Kymmene Oyj Rauma. Geotekni-sestä suunnittelusta on vastannut Ramboll Finland Oy ja urakoitsi-jana on toiminut Lemminkäinen Infra Oy.

GeoTeko -tunnustuspalkinto jaettiin nyt toista kertaa. Palkinto luovutettiin Maarakennuspäivillä 26.9.2013.

Maarakennusalan Neuvot-telukunta MANK ry on myönsi infra-alan tunnus-

tuksen – Tömpän – vuonna 2013 Rudus Oy:lle ansiokkaasta toi-minnasta rakennusalan työtur-vallisuuden edistämisessä. Suo-messa sattuu rakennusalalla lä-hes 70 tapaturmaa miljoonaa työ-tuntia kohden. Se on erittäin suuri luku muihin Pohjoismaihin ver-rattuna. Tämän vuoksi maas-samme tarvitaan uutta ajattelua työturvallisuusasioissa. Tapatur-mat ja kuolemaan johtaneet on-nettomuudet on saatava laskuun rakennusalalla, totesi MANK palkintotiedotteessaan.

Rudus Oy on tehnyt määrätie-

toista ja pitkäjänteistä työtä tapa-turmien vähentämiseksi. Yhtenä esimerkkinä tästä hyvästä toimin-nasta on syyskuussa 2009 Espoon Ämmässuolla avattu Euroopan en-simmäisen rakennusalan työtur-vallisuuden käytännön harjoituk-siin perustuva turvapuisto. Idea Rudus-turvapuiston rakentami-sesta saatiin ruduslaisten tutus-tuessa CRH:n USA:n kiviainesalan tytäryhtiön toimintaan.

Ruduksen tavoitteena on turva-puiston rakentamisen myötä saa-vuttaa yhtiön oma ”nolla tapatur-maa, ei kuolemantapauksia” -tur-vallisuustavoite ja samalla osal-taan auttaa koko rakennusalaa Suomessa pääsemään eroon työ-

tapaturmista ja tapaturmaisista kuolemista.

Turvapuisto on toiminut vilk-kaasti myös muiden yritysten sekä alan oppilaitosten koulutusym-päristönä. Espoosta saatujen hy-vien kokemusten lisäksi uusi tur-vapuisto, nimeltään Turvapuisto Pohjois-Suomi on rakenteilla par-haillaan Ouluun yhteistyössä si-dosryhmien kanssa ja avajaisia vietetään ensi keväänä.

Henkilökohtaisista ansioista infra-alan hyväksi tehdystä työstä jaettiin Pikkutömpät Kari Hap-poselle, Tapani Karoselle ja Pekka Vaaralle.

4/2013 33

RAKLI ry jakoi tammikuussa 2013 vuoden rakennutta-japalkinnon Helsingin yli-

opiston tila- ja kiinteistökes-kukselle kiitoksena osaamises-taan ja työstään rakennuttamisen kehittämiseksi.

Yhtenä esimerkkinä vaativien hankkeiden onnistuneesta joh-tamisesta palkintoraati nimesi Kaisa-talon, joka edustaa moder-nia kotimaista arkkitehtuuria ja ennakkoluulottomia ratkaisuja.

Helsingin yliopiston kiinteis-töammattilaiset ovat pitkään ol-leet mukana kehittämässä raken-nuttamisen menettelyjä ja he ovat pilotoineet useita uusia toteutus-muotoja ja suunnitteluratkaisuja.

Esimerkiksi Vuolukiventiellä sijaitsevan asuintalon peruskor-jaus- ja täydennysrakentamis-hankkeessa on sovellettu allians-simallia, jossa suunnittelu- ja to-teutusmalleihin liittyviä vastuita jaetaan rakennuttajan, suunnitte-lijoiden ja rakentajan kesken. To-teutusmuoto kannustaa osapuolia tiiviiseen yhteistyöhön.

Helsingin yliopisto on tun-nettu myös energiatehokkaiden valaistusmuotojen kehittämisen ja käytön edelläkävijänä. Yliopis-ton tarpeisiin on kehitetty myös joustavia taloteknisiä ratkaisuja.

Viikin konesalien hankinta-menettelyssä otettiin huomioon datakeskuksen koko elinkaaren energiatehokkuus. Hankinnassa painoarvoa saivat laadulliset ja toiminnalliset tekijät.

4/201334

Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Fin-landin järjestämän kilpailun

Suomen ilmastoystävällisimmistä kerrostaloista voittivat Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa ja Rakennusliike Reposen Vantaan Kivistön asuntomessukortteli. Kil-pailun voittajat julkistettiin Ener-giaviisaan rakennetun ympäris-tön aika – ERA17 -vuosipäivässä 24.10.2013.

Kymmentä mukaan hyväk-syttyä kohdetta mitattiin raken-nuksen elinkaaren hiilijalanjäl-jellä, joka ottaa huomioon kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus.

Tulos laskettiin GBC Finlan-din Rakennusten elinkaarimitta-

rit -ohjeistuksen mukaisesti ra-kennuksen käyttövuotta ja neliötä kohti. Käyttöikä on laskettu raken-nuttajan esittämän käyttöikävaa-timuksen mukaisesti. Lisäksi rin-nalle on kaikille kohteille, joilla oli pidempi käyttöikävaatimus, las-kettu 50 vuoden käyttöikä. Ohje soveltaa rakennusten ympäristö-vaikutusten arviointia koskevaa EN-standardia.

Kilpailun tuomaristo päätyi ja-kamaan ensimmäisen sijan kah-den kerrostalokohteen kesken, sillä niiden numeeriset laskentatu-lokset olivat hyvin lähellä toisiaan. Kilpailun voittajien hiilijalanjälki oli alle puolet (noin 30 kgCO2e/as-m2/vuosi) keskimääräisestä ta-sosta. Lisäksi valinnalla haluttiin korostaa sitä, että vähäpäästöisyys

--

on saavutettavissa hyvin monen-laisilla ratkaisuilla, materiaaleilla ja jo nykytekniikalla.

Voittajakohteiden lisäksi tuo-maristo halusi myöntää kunnia-maininnan hyvin alhaisen hiilija-lanjäljen saavuttaneelle Stora En-son ja Joensuun Opiskelija-asun-not Oy Joensuun Ellin kohteelle Leilitie. Kohteessa on kaukoläm-mön lisäksi käytössä aurinkoläm-pökeräimet, käyttöveden lämmi-tystä poistoilmalämpöpumpuilla sekä maalämpöpiiri.

Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlan-din järjestämän Suomen ilmasto-ystävällisin kerrostalo 2013 -kil-pailun tarkoituksena oli kannustaa rakennusalaa ympäristötehokkaa-seen rakentamiseen ja ilmastoystä-vällisen rakentamisen mittareiden käyttöön sekä tuoda esille osaa-mista ja parhaita käytäntöjä.

Kilpailua tukivat järjestäjien li-säksi Saint-Gobain ISOVER ja Skaala Oy. Yhteistyökumppanina oli Rakennuslehti.

--

4/2013 35

Honkatalojen

Hirsitaloteollisuus ry:n järjes-tämän Vuoden Hirsiraken-nus -kilpailun voittajaksi va-

littiin Honkatalojen kolmikerrok-sinen yhden perheen omakotitalo ”Faro”, jonka on suunnitellut ark-kitehti SAFA Jaakko Keppo. Kil-pailun tuomariston mukaan ky-seessä on onnistunut esimerkki kaupunkiin sopivasta hirsitalo-konseptista, jonka arkkitehtuuri uudistaa kauniilla tavalla pohjois-maisen modernismin perinnettä.

Kymmen ehdokkaan joukossa oli tänä vuonna myös hirsirun-

koinen päiväkoti ja toimistora-kennus. Hirren osuus onkin viime vuosina kasvanut julkisessa ra-kentamisessa. Esimerkiksi hirsi-runkoisia päiväkoteja on valmis-tunut Pudasjärvelle, Haapave-delle ja Kuopioon sekä niitä on suunnitteilla ja rakenteilla useilla paikkakunnilla.

Vuoden Hirsirakennus -kilpai-lun järjestää kotimaisia hirsitalo-tehtaita edustava Hirsitaloteolli-suus HTT ry. Kilpailun avulla se haluaa nostaa esille suomalaisen hirsitaloarkkitehtuurin uusia rat-

kaisuja. Voittajan valinnassa pai-notetaan materiaalin luontevaa käyttöä ja rakennuksen välittä-mää myönteistä kuvaa hirsiraken-tamisesta.

4/201336

Pohjoismaiden ministerineu-voston Nordic Built Chal-lenge -kilpailun pääpalkinto

myönnettiin tanskalaiselle Ellebo Garden Room -hankkeelle, joka koski Ballerupissa Kööpenhami-nan lähistöllä sijaitsevan kunnan vuokratalokokonaisuuden kor-jausrakentamista. Palkinto on yh-teensä miljoonaa Norjan kruunua (reilut 120 000 euroa) ja sen sai tanskalais-englantilainen tiimi, jo-hon kuuluivat Adam Khan Archi-tects, Daniel Serafimovski Archi-tects, Kristine Jensens Tegnestue sekä Price & Myers

Oslossa toimiva Nordic Inno-vation -laitos julkisti vuonna 2012 Nordic Built Challenge -kilpailun, jonka tavoitteena oli haastaa Poh-joismaiden rakennusalan toimijat ideoimaan viiden ennalta valitun kiinteistön korjausta. Kilpailu on osa suurempaa aloitetta, johon si-sältyy muun muassa Nordic Built Charter -manifesti, jossa määri-tellään kymmenen yhteispohjois-maista kestävän rakentamisen pe-riaatetta. Kilpailun viisi kansal-lista voittajaa valittiin syyskuussa, ja Pohjoismaiden elinkeinominis-terit valitsivat pohjoismaisen pää-palkinnon voittajan kokoukses-saan Tukholmassa lokakuussa.

Palkintolautakunta toteaa pe-rustelussaan, että Ellebo Garden Room on loistoesimerkki Nor-dic Built Charterin periaatteista. Tuomariston mukaan hankkeella on edellytyksiä nostaa Pohjois-maat kansainväliseen kärkeen ra-kennusalalla. Hankkeeseen sisäl-tyy muun muassa innovatiivinen ehdotus siitä, miten vuokralaiset voivat asua kodissaan remontin – jopa julkisivun uusimisen – ajan.

Suomen Nordic Built Chal-lenge -kilpailun voitti aiemmin tänä syksynä KVA Arkkitehdit Oy työryhmineen. Suomesta kilpailu-

kohteena oli valtion virastotalona toimiva Hippostalo Tampereelta. RIL tuki Suomen osakilpailun to-teuttamista.

4/2013 37

Tekla BIM Awards 2013 -kil-pailun tavoitteena on tuoda esiin suomalaisten toimijoi-

den tietomallinnusosaamista. Kil-pailu on avoin myös Baltian maista tuleville hankkeille.

Palkintoraadin valitsema voit-taja oli kauppakeskus Puuvilla Po-rissa. Projektissa tietomallinnusta on käytetty erittäin monipuoli-sesti hankkeen alusta saakka. Eri-tyisesti palkintoraati pani merkille

-

uraauurtavan mobiililaitteiden käytön työmaalla.

Yleisöäänestyksen voitti Pöyry Finland Oy:n suunnittelema Van-taa jätevoimalaitos. Erityismainin-nat ansaitsivat WSP Finland Oy:n malli Kittilässä sijaitsevasta Kau-kosen sillasta sekä Länsimetron työmaa, jonka rakennesuunnit-telusta on vastannut A-insinöörit Suunnittelu Oy.

Rakennustekoraadin mukaan VR:n uudessa huoltohallissa yhdistyvät ympäristötietoi-

suus, tekniikka, työllisyys ja taide. Uuden arktisiin olosuhteisiin ra-kennetun huoltohallin myötä Poh-jois-Suomen ja Oulun merkitys pääradan solmukohtana vahvistuu oleellisesti. Uudistunut varikko tu-kee raideliikenteen toimintavar-muutta ja edistää ympäristötie-toista liikkumista.

Raati kiittää myös rakennuk-sen erityisesti junamatkustajille suunnattua julkisivutaideteosta. Rakennuksessa on kiinnitetty huomiota laadukkaaseen työym-päristöön ja toteutuksessa käy-tetty energiaa säästäviä ratkaisuja, kuten maalämpö, led-valaistus sekä pesuvesien kierrätys.

Kunniamaininnan myön-nettiin Uuden Oulun juhlavuo-

teen liittyvälle Kaisa Salmen Ruusuteokselle.

Muut ehdokkaat vuoden 2013 parhaaksi rakennusteoksi oli-vat Nallikarin ranta-alueen kun-nostustyö, Oulun yliopiston Ra-kennetun ympäristön tutkimus- ja koulutusverkosto (RYTKE) ja Vaalan koulukeskus.

Palkinnot myönsi YTR-ra-kennustekoraati. YTR:ssä toimi-vat Oulun Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Ra-

kennusinsinöörien Liitto RIL ry:n Pohjois-Suomen osasto, Oulun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, RKM, Pohjois-Suo-men Arkkitehdit SAFA, Oulun Insinöörit ry IL, Oulun LVI-Tek-ninen yhdistys ja Oulun Kauppa-kamari.

4/201338

Siilitien metroaseman Helsin-gissä palkittiin Teräsraken-nepäivillä 20.11. vuoden 2013

teräsrakenteena. Peruskorjauk-sen myötä asemalle tehtiin teräsra-kenteinen uusi laiturikatos, laitu-rin länsipäädyn poistumistiekerros sekä katutasoon kioski- ja odotus-tilarakennus. Aseman kaikki ra-kenteet ovat harmaaksi maalattua terästä ja seinäpinnat ruostuma-tonta terästä ja lasia.

Lasikatos koostuu 1,5 metriä paksuista 9x18 metrisistä teräsris-tikkoelementeistä, jotka on nos-tettu paikoilleen vanhan katoksen toimiessa rakentamisen aikaisena suojana. Laiturikatoksen lasiseinä-

rakenne on hengittävä ja sen kan-tavien I-profiilien reiät toimivat julkisivun savunpoistoaukkoina. Laiturialueelle luo visuaalisesti vahvan leimansa kallioleikkaus, joka on tuotu osaksi laiturialu-een sisätilaa tehostusvalaistuksen avulla. Katutasossa rakennuksen kivijalkana on teräspilarein tuettu kuusi metriä korkea kivikoriseinä.

Asiantuntijaraati näki kohteen paitsi arkkitehtonisesti, myös ra-kenneteknisesti ja taloudellisesti esimerkillisenä teräsrakennekoh-teena.

4/2013 39

Motivan vuoden uusiutuva energiateko 2013 -kilpai-lussa haettiin asuinrakenta-

misen edelläkävijöitä, jotka suun-nittelevat tai saneeraavat asuin-

aluetta tai yhdyskuntaa. Kilpailun kahteen sarjaan oli ilmoittautu-nut mukaan kaikkiaan 16 hanketta eri puolilta maata. Kilpailun pää-palkinnon 10 000 euroa sai Kot-

kan kaupunki Räskin alueen suunnitelmastaan.

Yksi kyseisen pientaloalueen teemoista on energiatehokkuus. Rakentajia kannustetaan Räs-kissä alhaiseen E-lukemaan muun muassa tontin vuokran alennuk-silla. Tämä edistää myös uusiutu-van energian käyttöä rakennuk-sissa. Räskin asemakaavaan on lai-tettu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen velvoite liittyä kauko-lämpöön. Velvoite joustaa siten, että rakentaja voi valita kaukoläm-mön sijasta vaihtoehtoisen uusiu-tuviin perustuvan lämmitysjär-jestelmän, kuten maalämmön tai pellettikattilan.

Raati arvosti selkeätä ja konk-reettista suunnitelmaa, joka on tehty kaupungin näkökulmasta. Lisäksi kiiteltiin toimintamallin helppoa monistettavuutta. Kau-punki haluaa käyttää palkintora-hat rakentajille suunnattuun kou-lutukseen, jossa käsitellään ener-giatehokkuuden rinnalla myös sisäilma- ja kosteudenhallinta-asi-oita, mitä raati arvosti erityisesti. Myös polkupyörien paikoituksen järjestäminen kiinteistöillä herätti positiivista mielenkiintoa, kertoo raadin työtä vetänyt Iiris Lappalai-nen Motivasta.

Raati päätyi antamaan myös kolmelle mielenkiintoiselle hank-keelle kunniamaininnat: Ou-lun Hiukkavaaraan alue, Porvoon Skaftkärr ja Helsingin Energian Sakarinmäen koulu, joka palkittiin saneerauskohteena.

4/201340

Rakennustietosäätiön halli-tus myönsi vuoden 2013 RA-KEVA-palkinnon Oulun kau-

pungin rakennusvalvonnan joh-tajalle DI Tapani Mäkikyrölle.

laadukkaan rakentamisen edistä-miseksi ja säännösten tulkinnan yhtenäistämiseksi.”

Lisäksi Rakennustieto jakoi kolme ElämäntyöRAKEVA-pal-kintoa: Tampereen teknillisen yli-opiston emeritusprofessori Teuvo Toloselle, arkkitehti, TkL Pekka Lahdelle VTT:ltä sekä Aalto yli-opiston emeritusprofessori Juhani Kiirakselle.

RAKEVA-palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle, yritykselle tai järjestölle, joka on rakennusalalla edistänyt uusien toimintatapo-jen tai menetelmien soveltamista suunnittelussa tai rakentamisessa.

Palkinto myönnettiin seuraa-vin perusteluin: ”Tapani Mäki-kyrö on uudistanut rakennusval-vonnan roolia ennakko-ohjauk-seen ja opastavaan neuvontaan. Hän on panostanut merkittävästi

uoden putkiremontti 2013 -kilpailun voitti Projektipal-velu Talon Tekniikka Oy:n

kohde Helsingin Munkkiniemessä. Voittoon vaikutti onnistunut re-montin aikainen viestintä täysin uudenlaisella verkkopohjaisella työkalulla.

Talon Tekniikka on ollut mu-kana kehittämässä verkkopohjaista asukasviestinnän järjestelmää yh-dessä Taloinfopistecom Oy:n kanssa. Taloinfo.com-järjestelmän avulla taloyhtiön asukkaille voi-daan lähettää ilmoituksia yhdellä klikkauksella kuuden eri kanavan avulla. Käytössä on sähköposti, tekstiviesti, Facebook, mobiilisi-vusto, asukassivusto, digitaalinen asukasinfotaulu sekä kirjeposti.

Vastaanottajiksi voidaan asukkai-den lisäksi määritellä esimerkiksi vanhusten omaisia, jolloin viesti välittyy, vaikka nykytekniikka ei olisikaan itse asukkaan hallussa. Asukkaille ei tule kustannuksia palvelun käytöstä.

Tiedonvälityksen lisäksi järjes-telmän kautta asukas pystyy valit-semaan kotikoneelta myös kalus-teet ja pintamateriaalit ja tarvitta-essa maksamaan lisähintaiset tuot-teet järjestelmän verkkokaupassa. Jos asukas haluaa teettää esimer-kiksi keittiö- tai lattiaremontin sa-manaikaisesti, voi hän pyytää tar-jouksia ja tilata työn sivuston kautta. Sama pätee kaikkiin ura-koitsijan määrittelemiin lisätöihin.

Myös projektin toteutustapa oli

poikkeuksellinen: Talon Tekniikka toteutti putkiremontin tavoite-hintaisena projektinjohtourak-kana. Kustannuksissa syntyi sääs-töä noin 14 prosenttia. Mallia on aikaisemmin käytetty yleisemmin uudisrakentamisessa, mutta Talon Tekniikka soveltaa sitä nykyisin myös korjausrakentamiseen. Yh-tiö on yksinkertaistanut sopimus-mallia asunto-osakeyhtiöille hel-pommin käsiteltäväksi. Korjaus-kohteissa päätetään tapauskohtai-sesti, mikä urakkamalli on sopivin.

Vuoden putkiremontti 2013 -kilpailussa palkitaan taloyhtiö, joka on toteuttanut putkiremon-tin menestyksellisellä tavalla. Kil-pailu järjestetään tänä vuonna seit-semännen kerran. Vuoden putki-remontti 2013 -kilpailun voittaja julkistettiin 13.11.2013 Kiinteistö 2013 -messuilla Suomen Messu-keskuksessa Helsingissä. Vuoden putkiremontti -kilpailun järjestä-vät Hallitusammattilaiset AKHA ry, Kiinteistöliitto ja Kiinteistö-lehti. Kilpailun voitti Asunto-osa-keyhtiö Perustie 36–40 Helsingin Munkkiniemessä.

4/2013 41

uoden 2013 Geofantti-pal-kinnon on saanut arkkitehti Jukka Karhunen Arkkitehti-

toimisto HKP Oy:stä. Geofantti-palkinto on huomionosoitus, joka luovutetaan pohja- ja kalliora-kennustaidon hyödyntämisestä ja edistämisestä Helsingin viihtyi-syyden ja elinvoimaisuuden paran-tamisessa. Vuodesta 2005 alkaen jaettu huomionosoitus myönne-tään viimeaikaisen toiminnan pe-rusteella henkilölle, joka ei ole geotekniikan tai kalliorakentami-sen ammattilainen.

”Kalliotilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on perinteisesti korostettu tilojen teknisiä omi-naisuuksia, kuten kestävyyttä tai turvallisuutta. Jukka Karhunen on toiminnassaan tuonut ennakko-luulottomasti esille myös maan-alaisen rakentamisen tarjoamat esteettiset ja arkkitehtoniset mah-dollisuudet. Hän on osoittanut, että maan alle voidaan toteuttaa myös viihtyisiä ja näkymiltään mielenkiintoisia tilakokonaisuuk-sia”, kiinteistöviraston virasto-päällikkö ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Jaakko Stauffer toteaa.

Geofantti-patsas ja kun-niakirja ojennettiin Karhuselle 26.9.2013 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston järjestämässä Tieteiden iltapäivä -tilaisuudessa. Palkinnon ovat aiemmin saa-neet yli-insinööri Kauko Juuti-nen (2005), toimitusjohtaja Veijo Laakso (2007) ja arkkitehti Ilpo Forssén (2009).

Rakennustietosäätiö RTS:n hal-litus myönsi vuoden 2013 Ra-kennustiedon ga-palkinnon,

RYM Oy:n toimitusjohtaja Ari Ahoselle. Joka toinen vuosi myön-nettävä ga-palkinto on suuruudel-taan 2.000 euroa ja se myönnetään Gunnel Adlercreutzin rahastosta henkilölle tai henkilöille, jotka en-nakkoluulottomalla ja avoimella yhteistyöllään ovat edistäneet hy-vää kaavoitus-, rakennus- tai kiin-teistönpitotapaa alan hyväksi.

Palkinto myönnettiin Ari Aho-selle seuraavin perusteluin: ”Toi-mitusjohtaja, TkT Ahosella on vahva kokemus rakennus- ja kiin-teistöalalta. Hänellä on ollut mer-kittävä panos kiinteistö- ja ra-kennusklusterin yhteisen toimin-tastrategian kirkastamisessa sekä

tutkimus- ja kehitystoiminnan vauhdittamisessa.”

4/201342

-palkinto

mpäristöministeriön koor-dinoima Kosteus- ja home-talkoot – Terveiden talojen

puolesta palkittiin Vuoden vies-tintätyönä Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton MTL Com-munications Awards 2013 -gaa-lassa 7.11. Työ palkittiin parhaana myös Yhteiskunnallinen viestintä -kategoriassa.

Palkinnot myönnettiin ym-päristöministeriölle ja hankkeen kumppanina toimineelle viestintä-toimisto SEK Publicille.

Kilpailun tuomariston puheen-johtajana toiminut Wärtsilän vies-tintäjohtaja Atte Palomäki kiitteli pitkäjänteistä, hyvin vaiheistettua viestintätyötä, jossa kohderyhmää on motivoitu.

Kosteus- ja hometalkoot on vuonna 2009 valtioneuvoston pää-töksellä käynnistetty valtakunnal-linen, viisivuotinen toimintaoh-jelma, jonka tehtävänä on saattaa alkuun suomalaisen rakennuskan-nan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Ohjelmaa toteu-

tetaan laajana yhteistyönä mui-den ministeriöiden, virastojen, kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Talkoissa on viety läpi jo yli 70 erilaista hanketta, julkaistu useita oppaita ja hometalkoot.fi-verkkosivut sekä laadittu suunni-telma kosteusvaurioalan koulu-tus- ja pätevöitymisjärjestelmän rakentamiseksi.

Hallituksen talousarvioesityk-sessä ehdotetaan Kosteus- ja ho-me talkoiden jatkamista 0,9 milj. eu ron rahoituksella v. 2014.

Projektiyhdistyksen kilpailu on tarkoitettu toimialasta riippu-matta projekteille, jotka ovat

olleet merkittäviä toteuttajan, asi-akkaan, omistajan tai yhteiskun-nan kannalta ja jotka ovat projek-tinjohdollisesti olleet onnistuneita.

Vuoden Projekti –tittelin vei tällä kertaa Destia Oy Kantatie 51 -moottoritiehankkeen toteutuk-sesta. palkitsemisen perusteena oli muun muassa sen valmistu-minen etuajassa, vaikka kyseinen Kirkkonummen ja Kivenlahden välinen ruuhkainen tieosuus oli käytössä koko projektin toteutuk-sen ajan.

Projektipäivillä 12.11. julkistet-tiin myös vuoden nuori pro-jektipäällikkö 2013 -kilpai-

lun tulokset. Kovatasoisen kilpai-lun voittaja oli diplomi-insinööri Tuomo Lindstedt Rakennuttaja-toimisto HTJ Oy:stä. Tuomaris-ton mukaan hän on osoittanut kypsää ihmisten johtajuutta sekä valoisaa ja rakentavaa katsetta tulevaisuuteen.

Opiskelijoiden projektijohta-misen SM-kilpailun voitto meni Oulun yliopiston joukkueelle. Toiseksi sijoittui Tampereen am-mattikorkeakoulu (Tampere Uni-versity of Applied Sciences) ja kolmanneksi Vaasan ammatti-korkeakoulu (Vaasa University of Applied Sciences).

4/2013 43

FISE Oy hakee toimitusjohtajaaFISE toimitusjohtajan tehtävä on rakennus- ja kiinteistöklusterin vaikuttamis- ja näkö-alapaikka. Lupaamme Sinulle hyvät uramahdollisuudet kasvavan organisaation joh-dossa. Sinulla on itsenäinen toimenkuva, josta maksamme kilpailukykyistä palkkaa.

FISE on 18 rakennusalan järjestön omistama organisaatio, joka on todennut ja rekiste-röinyt jo yli 12 000 rakennusalan toimihenkilöpätevyyttä pääsuunnittelijoista betonila-borantteihin.

FISEn toiminta on vahvassa kasvussa ja sen talous on hyvässä kunnossa. FISEn verkos-tossa on 12 eri jäsenjärjestöjen palveluksessa olevaa sihteeriä, jotka huolehtivat FISEn25 arviointilautakunnasta. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää FISE yhätunnetummaksi toimijaksi.

Lautakuntien työhön osallistuu yli 250 oman alansa parasta asiantuntijaa. FISE-pätevyyksiä edellyttävät tänä päivänä monet alan vastuulliset toimijat, tilaajat ja viranomaiset.

Muutoksentekijänä Sinulla on:Tehtävään sopiva ylempi korkeakoulu-tutkinto (Ark., DI, juristi)Monipuolinen rakennusalan kokemus, vähintään 10 vuottaKielitaito (molemmat kotimaiset sekä englanti)YrittäjähenkisyyttäHyvä kirjallinen ja suullinen esittämistaito

Lisäpisteitä jaamme:Rakennusalan lainsäädännön, rakentamisen ja sen lupakäytäntöjen ja pätevyydentoteamisjärjestelmän tuntemisestaOlet taitava verkostoitujaJärjestötoiminnan tuntemisesta

Lisätietoja antavat hallituksen puheenjohtaja Ahti Junttila (puh. 040 772 6866 ) ja toimitusjohtaja Klaus Söderlund (puh. 040 900 3576).

Lähteä vapaamuotoinen hakemus, josta ilmenee ammattitaitosi superlatiivit ja cv palkkatoiveineen viimeistään 1.1.2014ahti.junttila@rkl.fi

FISE Oy hallitus

4/201344

Telinerami + Ramicranes + Ramirent =

Telinerami yhdistyy Ramirenttiin 31.12.2013. Haluamme kehittää palveluamme,

jatkossa saat kaikki koneet ja palvelut yhden yhteistyökumppanin kautta.

www.ramirent.fi

4/2013 45

Tuplasti terästä Torniosta

----

--

--

HELENA SOIMAKALLIO OUTOKUMPU

4/201346

Kaikki alkaa maan altaTuotantokapasiteetin kasvattami-seen tähtäävän F3-projektin ansi-osta tuotanto myös Euroopan ai-noassa kromikaivoksessa Kemissä kaksinkertaistuu. Malmi louhi-taan, murskataan ja rikastetaan kaivoksella ja loppujalostus tapah-tuu Torniossa. Koko investoinnista kaivoksella tehtävät louhinta- ja rakennustyöt sekä laitehankinnat muodostavat noin neljänneksen.

Laajennuksen jälkeen Kemin kaivoksella louhitaan kromimal-mia runsaat 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Malmin uskotaan riittä-vän noin sadaksi vuodeksi.

Suomen suurin investointi finanssikriisin ytimessä Rakennushanke oli teknisesti vaa-tiva sekä Kemin kaivoksella että Tornion tehdasalueella. Haastee-seen pystyttiin vastaamaan nyky-päivänä poikkeuksellisella tavalla – varaamalla suunnittelulle riittä-västi aikaa.

Investointia oli valmisteltu ra-kennuttajan omassa organisaati-ossa jo 15 vuoden ajan. Yksityis-kohtainen suunnittelukin pääsi al-kamaan jo pari vuotta ennen lo-pullista investointipäätöstä vuonna 2008. Tuolloinen maailmantalou-den lama johti siihen, että hank-keen aikataulua venytettiin.

F3-projektikokonaisuus oli niin laaja ja monitahoinen, että raken-nuttaja vastasi itse paitsi rakennut-tamisesta, myös suunnittelun ja to-teutuksen johtamisesta. Ratkaisu oli perusteltu, sillä teollisuuspro-jekteissa ratkaisut tehdään aina prosessin ehdoilla.

Rakennusteknisten töiden osuus oli urakasta noin kolmannes

eli noin 150 miljoonaa euroa. Työt oli jaettu 177 osaan, joiden kaik-kien toteuttajat olivat suorassa so-pimussuhteessa rakennuttajaan. Rakennuspäällikkönä toimineen Mika Karvosen mukaan näin voi-tiin saada mukaan myös pieniä, alansa erikoisosaamista omaavia toimijoita.

Laajaa palettia pidettiin koossa viikoittaisilla työmaapalavereilla, joissa painopiste oli tulevien teh-tävien ennakoinnissa, mahdollis-ten riskien kartoittamisessa sekä työ- ja vastuunjakoa koskevissa kysymyksissä.

Poikkeuksellisen suuria kuormiaJos oli suunnittelun vastuunjako hankkeessa epätavallinen, niin oli-vat suunnittelijoiden ammattitai-dolle asetetut vaatimuksetkin, sillä kohteen kuormat ovat Suomen olosuhteissa poikkeuksellisia. Esi-merkiksi tehtaan sulattorakennuk-sen teräsrakenteet ovat mitoitus-kuormiltaan Suomen suurimpia.

Sulattorakennuksen keskipila-reiden pystykuormat olivat raken-

nesuunnitelmien ulkopuolisena tarkastajana toimineen profes-sori Ralf Lindberg mukaan valta-vat; käyttörajatilan maksimikuor-mitus on 24,2 MN ja keskipilareilla noin 41,2 MN. Myös suuret vaa-kakuormat oli otettava huomioon. Vaakavoimia aiheutuu esimerkiksi silloin, kun vanha uunin pata vie-dään kokonaisena ulos ja korva-taan uudella. Tällöin on tilasyistä purettava rakenteita.

Suurten kuormien takia muun muassa kokonaisstabiliteetin tar-kistus oli keskeinen mitoituspe-ruste. Lisäksi hankkeen ominais-piirre on se, että jokseenkin kaikki liitokset oli suunniteltava yksilölli-sesti eikä esimerkiksi toistuvuutta voitu juurikaan hyödyntää.

Rakenne- ja valmisosasuun-nittelusta on Kemissä vastan-nut A-Insinöörit Oy:n Tampereen yksikkö.

12 000 tonnia teräsrakenteitaTehtaan teräsrakenteiden valmis-tuksesta ja asennuksesta vastasi Rautaruukki Oyj. Toimituksen

4/2013 47

arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Teräsrakenteita tarvittiin koh-

teessa yhteensä noin 12 000 ton-nia, joista yksin sulaton runkoon meni puolet. Kaivoksen teräsra-kenteista vaativimmat olivat kro-mirikasteen homogenisointilaitok-sen kantavat teräsrakenteet, jotka muodostavat pyöreän, halkaisijal-taan 90-metrisen kuoren. Kuoren rakenneosat toimitti ja asensi Naa-raharju Oy.

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakkuSulaton paikalla valettujen betoni-perustusten vahvuus on enimmil-lään neljä metriä. Uunin perustus-ten kanssa yhtä aikaa tehtiin ra-keistusaltaat. Kaksi vuorokautta kestänyt yhtämittainen valu nieli valmisbetonia hulppeat 70 000 kuutiometriä.

Tilannetta ei helpottanut se, että valujen aikana elohopea pai-nui jopa 30 astetta pakkasen puo-lelle. Lämpötilanhallinta nousi va-lutyössä siten keskeiseksi. Jotta valulämpötilat pysyvät hallin-nassa, käytettiin massassa masuu-nikuonaa. Lisäksi massan suh-teutus oli tehtävä tavallista tar-kemmin. Oleellista oli huoleh-tia siitä, että lämpötilaero massan keskellä ja reunoilla ei kasvanut liian suureksi. Tämän varmista-miseksi valumassan päällä käy-tettiin 30 millimetriä paksuja polystyreenilämmöneristelevyjä.

NCC Rakennus Oy:n hoita-maan perustusurakkaan sisäl-tyi myös 70 metriä korkea liuku-valettu porrastorni, jonka toteutti alihankintana YIT Rakennus Oy.

Katkot OKTOllaMyös aluetöissä käytettäviltä mas-soilta edellytettiin hyvää lämmön-eristävyyttä. Tavanomaiset kitka-maakerrokset onkin pitkälti kor-vattu tehtaan omilla kuonapoh-

jaisilla kiviainestuotteilla eli ns. OKTO-tuotteilla. OKTO-kerros on monitaituri, joka toimii lämpö-eristeen lisäksi myös kapillaarikat-kona ja suodatinkerroksena.

Kuonapohjaisia kiviainestuot-teita voidaan käyttää asfaltoitujen teiden pohjarakenteissa ja pääl-lysteessä korvaamassa luonnon-kiviaineita. Niillä saavutetaan muun muassa parempi lämmön-

eristävyys, minkä vuoksi materi-aalin tarve on vähäisempi. OK-TOn avulla voidaan routasuojaus toteuttaa jopa 30–50 prosenttia ohuemmilla kerroksilla kuin luon-nonmateriaalia käytettäessä.

Kiviainestuotteiden lähtöma-teriaali on kuona, jota muodostuu

4/201348

teräksen valmistuksessa. Valmis-tusprosessissa käytetään erityisiä kuonanmuodostajia, joiden avulla teräksestä poistetaan sen laatua heikentävät aineet. Kuonan tehtä-vänä on lisäksi suojata sulaa me-tallia ilman hapettavalta vaikutuk-selta sekä laitteiden vuorauksia.

Sulasta kuonasta valmistetaan kiviainestuotteita jäähdyttämällä kuonaa eri tavoilla. Eri osaproses-sien kuonille on omat jäähdytys-tapansa, joilla voidaan ohjata val-mistettavien kiviainestuotteiden teknisiä ominaisuuksia. Jäähdy-tetty kuona käsitellään halutunlai-seksi kuonatuotteeksi, ja siitä pois-tetaan kuonan mukana olevia me-tallijäämiä, jotka palautetaan ta-kaisin terässulaton raaka-aineeksi.

Mystinen Oulun tauti Lokakuussa Helsingin Sanomat uutisoi Oulun seudun autoilijoita vaivaavasta ”mystisestä pölystä”, joka kuluttaa autojen jakohihnoja normaalia rivakammin. Jakohihna on saattanut katketa ennen aiko-jaan, kun asfaltista irronnut kova pöly on hionut auton nokkapyörän hampaat teräviksi. Pölyn syyksi on epäilty pinnoitteessa käytettyä ok-tomursketta. Näyttöä asias ta ei kuitenkaan ole, sillä alustavien tut-kimusten mukaan pölyssä ei ole lainkaan kromia ja muutenkin se vaikuttaa kemialliselta koostu-mukseltaan tavalliselta maantie- ja hiekkapölyltä. Eri tahoilla meneil-lään olevat tutkimukset tuonevat aikanaan asiaan selvyyttä.

Teräksen kysyntänäkymät hyvätTornion terästehtaalla tuotettua ruostumatonta terästä käytetään rakennusteollisuuden ohella run-

saasti prosessiteollisuudessa, ke-mian- ja petrokemian teollisuu-dessa, kuljetusteollisuudessa sekä

Kromi tekee teräksestä ruostumatontaromi on ruostumattoman teräksen tärkein seosaine, koska se tekee teräksestä ruostumatonta. Outokummun kromiittimalmi (FeCr2O4) louhitaan maanalaisesta Kemin kaivoksesta. Toiminta maan alla

mahdollistaa pölyttömän louhinnan, ja syntyvät sivukivet voidaan kier-rättää kaivokseen louhosten täytteeksi. Kromimalmista tuotetaan pala- (35 % Cr2O3) ja hienorikastetta (45 % Cr2O3) Tornion ferrokromitehtaan raaka-aineeksi.

Ferrokromitehtaalta useita tuotteitaaivoksen rikaste kuljetetaan Tornioon ferrokromitehtaalle, jossa siitä valmistetaan ferrokromia kahdessa jatkuvatoimisessa uppokaariuu-nissa terässulaton raaka-aineeksi. Ennen uuniin syöttämistä hieno-

rakeinen rikaste pelletoidaan ja sintrataan kappalemuotoon nauhasint-raamossa. Sulatuspanoksen coctail sisältää palarikasteen ja rikastepellet-tien lisäksi koksia ja kvartsiittia.

Panos kuumennetaan esikummennusuunissa, josta materiaali virtaa varsinaiseen sulatusuuniin. Uunissa koksin sisältämä hiili pelkistää kro-min 1 600–1 700 °C:n lämpötilassa. Kvartsiitilla säädetään pelkistymättä jäävistä oksideista muodostuvan kuonan sulamispistettä.

Sähköenergia tuodaan panokseen syvälle materiaaliin ulottuvilla Sö-derberg-elektrodeilla. Sulatusuunin pohjalle kertyvä sula ferrokromi ja kuona lasketaan määrävälein uunista ulos. Prosessissa syntyvä hiilimo-noksidipitoinen kaasu – tuttavallisemmin häkä – otetaan talteen ja käyte-tään puhdistuksen jälkeen edelleen nestekaasua ja öljyä korvaavana polt-toaineena eri puolilla tehdasta.

Tehtaan tuotteita ovat ferrokromi sulana ja kiinteänä murskeena, hä-käkaasu ja kuona. Sula kuona rakeistetaan veden avulla tai jäähdytetään ilmassa ja murskataan.

kotitalouksissa ja ravintola-alalla. Ruostumattoman teräksen kysyntä kasvaa koko ajan.

4/2013 49

Tuotanto perustuu kierrätykseen

Terässulatto sijaitsee ferrokromitehtaan vieressä, minkä ansiosta su-laa ferrokromia on mahdollisuus käyttää suoraan ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Näin voidaan säästää huomattavasti ener-

giaa, mikä tuottaa Tornion teräkselle kilpailuedun. Missään muualla maa-ilmassa ei ole käytettävissä vastaavaa integroitua tuotantoa.

Ruostumattoman teräksen pääraaka-aine on kierrätysteräs. Outokum-mun teräksestä kierrätysmateriaalin osuus on lähes 90 prosenttia. Suurin osa kierrätysteräksestä kuljetetaan Tornioon meriteitse. Lajiteltu kierrä-tysteräs siirretään raaka-ainevarastosta terässulatolle, jossa se sulatetaan valokaariuunissa. Kierrätysteräksen ja ferrokromin lisäksi valokaariuu-niin panostetaan muita seosaineita, kuten nikkeliä ja molybdeenioksidia.

Sulatusprosessin jälkeen ruostumaton teräs valetaan aihioiksi, jotka siirretään kuumina suoraan kuumavalssaamolle.

Integroitu prosessi säästää energiaa

Terässulatolta saapuvat aihiot siirretään kuumavalssaamolla askelpalk-kiuuniin. Merkittävä osa lämmitysenergiasta saadaan ferrokromiteh-taan prosessikaasuista. Lisäksi prosessin energiatehokkuus on mak-

simoitu aihioiden kuumapanostamisella suoraan terässulaton prosessista, ennen kuin aihiot ehtivät jäähtyä. Kuumavalssaamolla aihiot valssataan nauhoiksi, jotka kelataan rulliksi. Tämän jälkeen suurin osa ruostumatto-mista teräsrullista siirretään kylmävalssaamolle jatkokäsiteltäväksi.

Kuumavalssaamolla tuotettu nauha on mustan hilseen peitossa. Kyl-mävalssaamon hehkutus- ja peittauslinjalla hilse poistetaan ja teräksen pinta muuttuu samean mustasta kirkkaaksi. Tämän jälkeen nauha vals-sataan haluttuun paksuuteen. Kylmävalssaamolla teräs leikataan haluttui-hin mittoihin. Integroinnin ansiosta suuri osa fossiilipolttoaineesta voi-daan korvata, kun hehkutuksessa käytetty energia saadaan ferrokromiteh-taan prosessikaasuista.

Satama on osa Outokummun integroitua tuotantoketjua, joka koos-tuu kromikaivoksesta sekä ferrokromi- ja terästehtaasta. Sataman käyttä-minen sekä kierrätysteräksen hankinnassa että tuotteiden toimituksessa maksimoi kuljetusten ekologisen kestävyyden. Torniosta ruostumaton teräs kuljetetaan meriteitse Hollannin Terneuzenissa sijaitsevaan yksik-köön, josta tuotteet toimitetaan edelleen globaaleille markkinoille.

Tehtaan vedet suljetussa kierrossa

Merialueen tilaa on seurattu Tor-nion terästehtaan edustalla jo vuosikymmenten ajan säännölli-sesti. Ympäristötarkkailua suorit-taa Pöyry Oyj. Havaintojen mu-kaan merialueen pohjasediment-teihin on sitoutunut metalleja, jotka kuitenkin ovat liukenematto-massa muodossa. Merkittävin me-rialueen kuormittaja on kuitenkin typpi, joka aiheuttaa lievää rehe-vöitymistä tehtaan lähialueella.

Ympäristötarkkailuraporttien mukaan pohjaeläinten tila on alu-eella normaali. Myös kalasto on tervettä ja mäti kehittyy normaa-listi. Poikkeuksen tähän muodos-taa made, jonka lisääntymishäiri-öitä on koko Perämeren alueella.

Tehtaan edustalla otettiin ke-sällä 2011 käyttöön suuri kiinto-aineen laskeutusallas, jonka myötä ympäristövaikutukset ovat edel-leen pienentyneet. Torniossa fer-rokromituotannon laajennus ei li-sää jätevesien määrää, koska ve-det ovat lähes kokonaan suljetussa kierrossa.

4/201350

Marjat ja vihannekset turvallista syötävääKromi on ihmisellekin tärkeä hi-venaine, jonka käytölle ei ole ter-veysviranomaisten määrittelemää ylärajaa. Tarkkailuraporttien mu-kaan esimerkiksi kromin, nikke-lin ja molybdeenin pitoisuudet marjoissa ja vihanneksissa ovat tehdasalueen läheisyydessä hie-man kohonneita, mutta ne eivät ai-heuta terveysriskiä ihmisille. Lyi-jyn, arseenin, elohopean ja lukui-sien muiden metallien pitoisuudet ravintokasveissa alittavat selvästi elintarvikkeille sallitut suurimmat pitoisuudet.

Outo osmium Osmium (Os) on harvinainen metalli, jota valmistetaan maailmassa vain noin 100 kg vuodessa. Sitä käytetään muiden metallien seosaineena muun muassa sydämentahdistimissa ja keinoläpissä. Harvinaisena alkuaineena osmiumin taustapitoisuus luonnossa on lähes nolla. Jo pienikin määrä osmiumia näkyy pitoisuuden voimakkaana kasvuna

Osmiumia tulee Tornion tehtaan sulatusprosessiin Kemin kaivoksen malmin mukana. Arvioiden mukaan sitä vapautuu tehtaalta ilmaan noin 2,5 kg vuodessa. Pitoisuuden pienen määrän vuoksi päästön mittaaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Nykytiedon mukaan osmium ja sen yhdisteet ovat vaarattomia, pois lukien osmiumteraoksidi. Tämäkin yhdiste pelkistyy nopeasti muiksi, vaarattomiksi osmiumyhdisteiksi joutuessaan ympäristöön. Osmiumtetraoksidin syntymistä Tornion terästehtaan prosesseissa pidetään hyvin epätodennäköisenä, koska se vaatisi täysin erilaisen prosessin ja olosuhteet.

Suuri hiilijalanjälki suurin ympäristövaikutusFerrokromin tuotanto on hyvin energiavaltainen prosessi. Tor-nion energiankäyttö on yli 3 TWh vuodessa, josta ferrokromin val-mistuksen osuus on lähes puo-let. Tornion teräksen hiilijalan-jälki on tuotettua ferrokromiton-nia kohden noin 3 300 kg Co2 ekvivalenttia.

Outokummulla käytössä oleva prosessin käyttää kuitenkin 45 % vähemmän energiaa kuin muut yleisesti ferrokromin valmistuk-sessa käytetyt prosessit. Muualla maailmassa hiilijalanjälki onkin paljon suurempi.

-

4/2013 51Työohje: www.ardex.fi

Vaakaan asennettava TULPPA®-märkätilalevy toimii raken-

nuslevynä sekä lämmön- ja vedeneristeenä. Levyn ydin on

umpisoluista, vesitiivistä ja homehtumatonta Finnfoam-

eristelevyä ja pintakerros lujaa erikoissementtilaastia.

20, 50 ja 80 mm levypaksuutena saatavista Tulppa®

-levyistä rakennat helposti ja edullisesti vedeneristyksen

lisäksi myös monipuoliset erikoisratkaisut, kuten kiintoka-

lusteet ja suihkuseinät. Jäykkää ja kevyttä levyä on helppo

työstää ja käsitellä.

ARDEX-TULPPA -JÄRJESTELMÄ ON NOPEINJA TURVALLISIN TAPA RAKENTAA MÄRKÄTILA

TULPPA®-MÄRKÄTILALEVY ON NOPEIN TAPA TOTEUTTAA VEDENERISTYS!

ARDEX JA TULPPA - AMMATTILAISEN PARHAAT KAVERITMÄRKÄTILARAKENTAMISESSA!

SYDÄN PUHDASTA FINNFOAMIA

M1-luokitelluilla ARDEX-tuotteilla varmistat TULPPA®- levyjen

luotettavan asennuksen. Levyt kiinnitetään ARDEX CA 20 P

-asennusliimalla ja lattian vedeneristys tehdään ARDEX 8+9

tai ARDEX S 1-K -tuotteella. ARDEX X 77 on valumaton

kiinnityslaasti seinä- ja lattiapinnoille ja se voidaan saumata

lattialla 24 h ja seinällä 8 h kuluttua.

Täydellisen märkätilajärjestelmän viimeistelee vettä ja

likaa hylkivä ARDEX FG FLEX –saumalaasti.

Katso havainnollinen asennusanimaatio: www.tulppa.fi

4/201352

FI P

ER

I 13.

269

Muotit Telineet Suunnittelu

www.perisuomi.fi

PERI MAXIMO Kasettimuottijärjestelmä tyylikkäälläsauma- ja sidontajärjestelyllä

Modernilla kasettimuo-tilla nopeasti puhtaita betonipintoja

Huoliteltu sidonta- ja muottijako

Sidepultit voi asentaa yhdeltä puolelta

Ei enää turhia sidepul- tin reikiä

4/2013 53

Yhteistoimintamenettely työvoiman vähentämisen edellytyksenä

VARPU LAANKOSKI, ASIANAJOTOIMISTO REIMS & CO OY

YleistäYritysten velvollisuus noudattaa yhteistoimintamenettelyä työvoi-man käytön vähentämistä harki-tessaan perustuu lakiin yhteistoi-minnasta yrityksissä 30.3.2007/334 (jäljempänä ”yt-laki”). Yksityisen työnantajan on noudatettava yt-la-kia silloin, kun työnantajan palve-luksessa on säännöllisesti vähin-tään 20 työntekijää. Yt-lakia so-velletaan laaja-alaisesti erilaisissa työnantajan ja henkilöstön vä-lisissä vuorovaikutustilanteissa, mutta tässä artikkelissa käsitellään vain niitä yt-lain säännöksiä, jotka koskevat työnantajan menettely-velvoitteita työvoiman käyttöä vä-hennettäessä. Nämä säännökset sisältyvät yt-lain kahdeksanteen lukuun. Säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa työnantaja har-kitsee yhden tai useamman hen-kilön irtisanomista, lomauttamista

tai osa-aikaistamista taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.

Neuvottelujen käynnistyminenYhteistoimintamenettely käynnis-tyy silloin, kun työnantaja antaa kirjallisen esityksen yhteistoimin-taneuvottelujen käynnistämiseksi. Esitys on annettava viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista ja siitä on käytävä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja paikka sekä pääkohdittainen esitys neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Esityksen ei kuitenkaan tarvitse olla laaja tai yksityiskoh-tainen, koska se on luonteeltaan lähinnä yhteistoimintamenettelyä koskeva kokouskutsu.

Neuvottelujen osapuolina ovat työnantajan ja henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajat. Yksittäistä tai yksittäisiä työntekijöitä kos-kevassa asiassa osapuolina voi-

vat olla myös työntekijä/-työnteki-jät ja työnantaja. Työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa ja työnan-tajan kesken.

Neuvottelut ja niiden sisältöJotta yhteistoimintamenettelyn tarkoitus toteutuisi laissa edellyte-tyllä tavalla, työntekijöillä ja hen-kilöstöryhmien edustajilla on ol-tava riittävät tiedot neuvottelu-jen pohjaksi. Työnantajan on an-nettava yt-lain 47 §:n mukaisesti työntekijöille tai heidän edusta-jilleen käytettävissään olevat tie-dot aiottujen toimenpiteiden pe-

4/201354

rusteista sekä alustava arvio ir-tisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä. Käy-täntönä on ilmoittaa vähennys-ten enimmäismäärä. Työnanta-jan on myös selvitettävä millais-ten periaatteiden mukaan irti-sanomisten, lomauttamisten tai osa-aikaistamisten kohteeksi jou-tuvat työntekijät määräytyvät sekä annettava arvio ajasta, jonka ku-luessa toimet toteutetaan. Edellä mainitut tiedot on annettava kir-jallisesti ja liitettävä neuvottelu-esitykseen. Poikkeuk sena ovat ti-lanteet, joissa työnantaja harkitsee alle kymmenen työntekijän irtisa-nomista, lomauttamista tai osa-ai-kaistamista tai vähintään kymme-nen työntekijän lomauttamista 90 päivää lyhyemmäksi ajaksi. Tällöin edellä mainitut tiedot voidaan an-taa suullisesti työntekijöille tai hei-dän edustajilleen. Asianomaisen työntekijän tai henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä tiedot on kui-tenkin annettava kirjallisesti.

Työnantajan on informoitava työvoimaviranomaisia yhteistoi-mintamenettelystä. Mikäli työn-antajan suunnitelmissa on vähin-tään kymmenen työntekijän irtisa-nominen taloudellisilla ja tuotan-nollisilla perusteilla työnantajan on laadittava työllistymistä edis-tävä toimintasuunnitelma. Mikäli suunnitellut irtisanomiset kos-kevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on esitettävä toimin-taperiaatteet, joiden mukaan työn-antaja tukee työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä hei-dän työllistymistään julkisesta työ-

voimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.

Yhteistoimintaneuvotteluissa työnantaja voi esittää oman rat-kaisuehdotuksensa tilanteeseen, mutta ehdotusta ei tule rajata niin, että vain työnantajan tekemä eh-dotus voi tulla kyseeseen. Esimer-kiksi yrityksen hallitus ei voi tehdä liikkeen tai jonkun yksikön lopet-tamista koskevaa päätöstä ennen kuin yhteistoimintavelvollisuus on täytetty. Myös kone- ja laitehan-kinnoissa, joista ilmeisesti seuraa jonkun tai joidenkin työntekijöi-den irtisanominen, lomauttami-nen tai osa-aikaistaminen, on yh-teistoimintamenettelyt käytävä en-nen sitovan päätöksen/-sopimuk-sen tekemistä. Vaikka työnantajalla on lähtökohtainen vapaus valita toimenpiteiden kohteeksi joutuvat henkilöt, valinnanvapautta rajoit-taa syrjinnän kielto. Työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä erilaisen asemaan esimerkiksi iän perus-teella ilman hyväksyttävää syytä. Lisäksi työehtosopimuksissa saat-taa olla sitovia määräyksiä työvoi-man vähentämisjärjestyksestä.

Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä yhteistoiminnassa ja yksimielisyyden saavuttami-seksi muun muassa aiottujen toi-mien perusteita ja vaikutuksia sekä erilaisia vaihtoehtoja, jolla työvoi-mavähennysten kohteena olevaa henkilöpiiriä voitaisiin rajoittaa ja työntekijöille aiheutuvia seurauk-sia lieventää. Työnantajan on sel-vitettävä suunniteltujen vähennys-ten kohteena olevien henkilöiden uudelleenkoulutus- ja sijoitusmah-dollisuudet. Lisäksi työnantajan on selvitettävä, onko sen muissa yk-siköissä tarjolla työtä. Joissakin ti-lanteissa työvoiman vähennyksiä voidaan välttää erilaisilla työaika-järjestelyillä, eläkeratkaisuilla ja opinto- tai hoitovapaajärjestelyillä.

Yhteistoimintaneuvottelut on kirjattava ja niistä on laadittava pöytäkirjat, jotka neuvotteluihin osallistuvat työnantajan ja henki-löstöryhmien edustajat tarkastavat ja varmentavat allekirjoituksillaan.

Oikeus tietojen saantiinYhteistoimintaneuvotteluihin val-mistauduttaessa sekä tarpeen mu-kaan itse neuvotteluissa, henki-löstön edustajilla on oikeus kuulla ja saada tietoa asianomaisen toi-mintayksikön asiantuntijoilta sekä mahdollisuuksien mukaan myös yrityksen muilta asiantuntijoilta.

Henkilöstöryhmän edustajalla, työntekijällä ja asiantuntijalla on salassapitovelvollisuus yhteistoi-mintamenettelyn yhteydessä saa-tuja luottamuksellisia tietoja kos-kien. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi yrityksen liike- ja am-mattisalaisuutta koskevat tiedot tai yritysturvallisuutta koskevat tiedot, jos niiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnan-tajaa tai tämän liike- ja sopimus-kumppania. Salassapitovelvolli-suus kestää niin kauan kuin työ-suhde on voimassa.

Neuvottelujen vähimmäisajatJos työnantajan harkitsemat irtisa-nomiset, lomauttamiset tai osa-ai-kaistamiset kohdistuvat alle kym-meneen työntekijään tai jos enin-tään 90 päivää kestävät lomau-tukset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, yhteis-toimintaneuvotteluja on käytävä vähintään 14 päivää niiden alka-misesta lukien. Neuvotteluaikoja ei sovelleta silloin kun yritys on sel-vitystilassa tai konkurssissa.

Mikäli työnantajan harkitsemat irtisanomiset, 90 päivää pidemmät lomautukset tai osa-aikaistami-set kohdistuvat vähintään kymme-neen työntekijään, neuvotteluja on

4/2013 55

käytävä vähintään kuuden viikon ajan niiden alkamisesta lukien. Poikkeuksena ovat yritykset, jossa työsuhteessa olevien työntekijöi-den määrä on säännöllisesti vähin-tään 20 mutta enintään 30. Tällöin neuvottelujakson pituudeksi riittää 14 päivää.

Edellä mainittuja neuvottelu-aikoja voidaan lyhentää, jos siitä sovitaan yhteistoimintaneuvotte-lussa. Tällainen sopimus on sel-keyden vuoksi syytä kirjata neu-vottelua koskevaan pöytäkirjaan.

Neuvottelujen päättymisen jälkeiset toimetNeuvottelujen päätyttyä työnan-tajan on annettava henkilöstöryh-mien edustajille kohtuullisen ajan kuluessa yleinen selvitys neuvotte-lujen perusteella harkittavista toi-menpiteistä. Selvityksestä on käy-tävä ilmi ainakin irtisanottavien, lomautettavien ja osa-aikaistetta-vien määrät henkilöstöryhmittäin, lomautusten kestoajat sekä arvio siitä, minkä ajan kuluessa työnan-taja aikoo panna toimeen päätök-set henkilöstön vähentämisestä. Vähentämistoimet voidaan jois-sain tilanteissa panna täytäntöön jopa suhteellisen pitkän ajan ku-luttua yt-neuvottelujen päättymi-sestä. Olennaista on se, ovatko olo-suhteet muuttuneet sen jälkeen, kun neuvotteluja käytiin. Jos olo-suhteet eivät ole muuttuneet, uusia neuvotteluja ei tarvitse käydä, sillä samasta asiasta ei tarvitse neu-votella kahteen kertaan. Lomau-tettu henkilö voidaan myöhem-min irtisanoa ilman uusia yhteis-toimintaneuvotteluja sillä edelly-tyksellä, että aiemmin käydyissä neuvotteluissa on käsitelty myös irtisanomismahdollisuutta.

Yhteistoimintalaki säätelee vain työvoiman vähentämistoimenpi-teitä edeltävää menettelyä, joten

varsinaiset irtisanomiset, lomau-tukset ja osa-aikaistamiset on teh-tävä työsopimuslain mukaisesti.

Työntekijän oikeus saada hyvitystä neuvotteluvelvoitteen rikkomisestaTyönantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän taloudellisista ja tuo-tannollisista syistä ja jättänyt ta-hallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta yhteistoiminta-lain kahdeksannen luvun menet-telytapoja, on määrättävä maksa-maan edellä mainitulle työnteki-jälle enintään 34 140 euron suu-ruinen hyvitys. Hyvitystä voidaan tuomita neuvotteluvelvoitteen rik-komisesta, vaikka työnantajalla olisi ollut työsopimuslain mukai-nen peruste irtisanomiselle, lo-mauttamiselle tai osa-aikaistami-selle. Hyvityksen tuomitseminen ei myöskään estä muiden seuraa-musten tuomitsemista, joten työn-antaja voi joutua maksamaan hy-vityksen lisäksi esimerkiksi työso-pimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta työsopimuksen laitto-masta irtisanomisesta.

Hyvityksen tuomitsee yleinen tuomioistuin. Hyvityksen suu-ruutta määrättäessä on huomi-oitava yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste ja työnanta-jan olot yleensä sekä työntekijään

kohdistetun toimenpiteen luonne ja työsuhteen kesto. Hyvityksen suuruus määräytyy pääasiassa sen perusteella, kuinka moitittavana työnantajan menettelyä on pidet-tävä. Yrityksen koko vaikuttaa moitittavuuden arviointiin, koska suuremmalta yritykseltä voidaan kohtuudella edellyttää korkeam-paa asiantuntemusta kuin pienem-mältä yritykseltä. Hyvityksen tar-koituksena on korvata sitä hen-kistä loukkausta, joka työntekijään kohdistuu kun työnantaja on lai-minlyönyt yhteistoimintamenette-lyä koskevan velvoitteensa. Hyvi-tyksen tuomitseminen ei edellytä näyttöä loukkauksen aiheutumi-sesta vaan teon luonne riittää kor-vauksen perusteeksi.

Hyvitys voidaan jättää tuomit-sematta, jos työnantajan laimin-lyöntiä on kaikki asiaan vaikutta-vat seikat huomioon ottaen pidet-tävä vähäisenä. Hyvitystä koskeva kanne on nostettava kahden vuo-den kuluessa työsuhteen päättymi-sestä tai työsuhteen kestäessä kah-den vuoden kuluessa sen kalen-terivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syn-tynyt. Hyvitys on luonteeltaan korvausta aineettomasta vahin-gosta ja se on työntekijälle verova-paata tuloa.

4/201356

Mastolavat,Henkilönostimet 2 - 42 m,

Henkilötavarahissit, Kontit,Työmaatilat, Teline- ja tuenta-

kalusto, Putoamissuojaus,Pölynhallinta, Sähköistys,

valaistus- ja lämmitysratkaisut

Myös pienlaitteet ja erikoiskoneetkattavasta valikoimastamme.

Ota yhteyttä – Asiantuntijammeauttavat parhaimman

laiteratkaisun löytämisessä.

Rakennuskoneidenvuokraustavuodesta 1975

Rakennuskoneidenvuokraustavuodesta 1975

www.hrk.fikts. lähin vuokrapiste

Vantaa p.020 7789 060Tuupakant. 5,

Tampere, Kangasala, Lahti, Hämeenlinna, Vantaa

4/2013 57

TEEMU VEHMASKOSKI

ERIKOISOSAAMISTA SYVENNETÄÄN KERHOISSA JA RYHMISSÄ

Rakennusala on poikkeukselli-sen monitieteellinen toimiala, jolta voidaan helposti tunnis-

taa ainakin viitisen näennäisen it-senäistä alasektoria: talonrakennus on suurin, infrakin mittava, talo-tekniikka tärkeää, kuntatekniikka välttämätöntä, ympäristötekniikka väistämätöntä ja isännöinti sekä kiinteistöpalvelut onnistuneen käytön avaimia. Samalla kaikkien näiden takaa löytyy pitkä lista eri-laisia rooleja: rakennuttaja, suun-nittelija, projektinjohtaja, urakoit-sija, valvoja, tarkastaja, käyttäjä, kehittäjä, tutkija ja opettaja.

Suomea on perinteisesti pidetty yhdistysten luvattuna maana. Jos rakennusalaa katsoo laajasti, mei-dänkin alaamme on edistämässä varmasti useita satoja erilaisia yh-distysmuotoisia toimijoita. Keskei-simpiä edunvalvojia on jo noin pa-rikymmentä. Valtionhallinto on alaa kehittäessään kuuleman mu-kaan joskus tuskissaan, kun yh-destä asiasta saa kentältä helposti kymmeniä erilaisia mielipiteitä.

AMMATTI-identiteetti

Yksittäisen ammattilaisen nä-kökulmasta moninaisuus on tie-tenkin rikkaus: saan tietoa ja tut-tuja juuri siltä toimialan kulmalta, joka on itseäni lähinnä. Yliopis-tossa ensimmäinen askel on kilta, ja pääaineen valintaa seuraa usein ammattiainekerhoon liittyminen. Myöhemmin erilaiset virallisem-mat yhdistykset ja niiden alaiset ryhmät tarjoavat vastaavia mah-dollisuuksia koko uran varrelle. Nämä kaikki luovat, vahvistavat ja kehittävät ammatti-identiteettiä

– sitä selkärankaa, jota aika ajoin mitataan ja joka matkan varrella kasvaa monen kohtaamisen perus-teeksi ja jutun juureksi.

RILin piirissä toimii tällä het-kellä seitsemän tekniikkaryhmää, jotka edustavat toimialan eri nä-kökulmia. Esittelemme Rakennus-tekniikan tästä numerosta alkaen ryhmän kerrallaan ja tuomme kunkin rinnalle vastaavat yliopis-toissa toimivat ammattiaineker-hot.

4/201358

RILin Väylät, liikenne ja logistiikka -tekniikkaryhmä

Tekniikkaryhmässä on edus-tettuna sekä julkisella että yk-sityisellä sektorilla liikenne-

suunnittelun ja -tutkimuksen pa-rissa toimivia tahoja. Ryhmän ta-voitteena on aktivoida liikenne- ja kuljetusalan jäseniä siten, että RI-Lissä toimisi aktiivinen liikenne- ja kuljetusalan asiantuntijoiden keskustelufoorumi.

Tavoitteeseensa tekniikka-ryhmä pyrkii järjestämällä kaikille avoimia teemakokouksia, joissa esitellään ja keskustellaan jostain ajankohtaisesta aiheesta tai hank-keesta. Lisäksi järjestetään erilli-siä liikenne- ja kuljetusalan ajan-kohtaisia asioita käsitteleviä kes-kustelutilaisuuksia. Alalla toimi-vien ihmisten tutustuttamiseksi toisiinsa tekniikkaryhmä järjestää myös vapaamuotoisia sosiaalisia tilaisuuksia, joissa voidaan keskus-tella alan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.

Vuonna 2013 järjestimme kes-kustelutilaisuuden uudistuvasta liikennepolitiikasta ja sen sisäl-

löstä valtakunnallisesta, alueelli-sesta ja käyttäjänäkökulmasta. Ti-laisuudessa alustivat Mervi Kar-hula Liikennevirastosta, Janne Vir-tanen Varsinais-Suomen liitosta ja Pasi Nieminen Autoliitosta. Käy-dyn vilkkaan keskustelun pohjalta saatiin lisää hyviä eväitä liikenne-politiikan sisällön kehittämistyö-hön, jota jatkuu kaiken aikaa.

Vuonna 2014 aikeissa on jat-kaa keskustelutilaisuussarjaa ajan-kohtaisista asioista sekä pyrkiä järjestämään ekskursio tekniik-

karyhmän jäseniä kiinnostavaan kohteeseen. Näitä suunnitellaan tarkemmin ensi vuoden alun tek-niikkaryhmän johtoryhmän kokouksissa.

Vaikka ryhmä keskittyy peri-aatteessa vain yhteen kulmaan ra-kennetun ympäristön kentästä, sen tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki RILin jäsenet erikoistumis-alueista ja ammattinimikkeistä riippumatta. Liikenne ja liikkumi-nen ovat väistämättömässä koh-talonyhteydessä maankäyttöön ja asumiseen, ja tulevaisuuden yh-dyskuntia suunnitellessa nämä kulkevat aina käsi kädessä. Siksi laaja osallistuminen eri sektoreilta on hyvin tärkeää sekä tekniikka-ryhmän toiminnan kehittämisessä että järjestettävien tilaisuuksien onnistumisessa.

OLLI HOLM

4/2013 59

Liikenne- ja kuljetusalan ammattiainekerho Liittymä

WILLE TUOMOLA TUOMAS PALONEN

erhon tarkoituksena on tutus-tuttaa liikenne- ja tieteknii-kasta sekä logistiikasta kiin-

nostuneita opiskelijoita toisiinsa, lisätä ajatustenvaihtoa jäsenten kesken sekä alan ammattilaisten kanssa ja toimia opiskelijoiden yh-dyssiteenä yliopiston laitoksiin ja

yritysmaailmaan. Yhteydenpito lii-kenteen tutkimuskeskus Vernen kanssa on vaivatonta, ja kerhon ta-pahtumissa on käynyt useita tut-kijoita esittelemässä viimeisimpiä tutkimustuloksiaan. Liittymä on tehnyt yhteistyötä Vernen kanssa esimeriksi liikennelaskentojen

muodossa. Yhteistyö pelaa myös yritysten kanssa, ja liittymäläiset ovat esimerkiksi toimineet messu-avustajina Logistiikka-messuilla.

Tyypillisiä kerhon järjestämiä tapahtumia ovat saunaillat, kesäta-paaminen, yhteistapahtumat mui-den ammattiainekerhojen kanssa

AMMATTI-identiteetti

4/201360

sekä tempaukset. Viimeisin tem-paus oli pitkänmatkan joukkolii-kenteen tulevaisuutta ruotinut pa-neelikeskustelu, johon osallistui asiantuntijoita Onnibus Oy:stä, Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Vernestä, VR:ltä sekä Tampereen yliopistosta. Aiemmat Liittymän järjestämät paneelikeskustelut ovat käsitelleet pyöräilyä ja joukkolii-kennettä Tampereen seudulla.

Kerho pyrkii järjestämään eks-kursioita vuosittain yhden ke-väällä ja yhden syksyllä vaihtuviin kohteisiin. Ekskursioilla on käyty muun muassa Länsimetron työ-maalla ja Inex Partnersin jakelu-keskuksessa Lempäälässä. Viimei-simmällä lähiekskursiolla tutustut-tiin VR:n Tampereen liikenteen-ohjauskeskukseen ja Rantaväylän tunnelin allianssihankkeeseen. Ke-väällä 2013 Liittymä alkoi suunni-tella ensimmäistä ulkomaan eks-kursiotaan. Kohteiksi valikoituivat Bremen ja Hampuri monipuolis-ten liikennekohteidensa ansiosta. Matkaan lähdettiin syys-lokakuun vaihteessa 16 innokkaan ekskur-siolaisen voimin.

Matkan aikana tutustuttiin kä-vellen Hampurin uuteen kaupun-ginosaan HafenCityyn sekä ve-neiltiin Elbe-jokea pitkin kau-pungin jättimäisessä satamassa. Miniatur Wunderlandissa ihail-tiin maailman suurinta pie-noisrautatiemaailmaa. Breme-nissä huomio kiinnittyi erilaisiin joukkoliikenneratkaisuihin.

Nuoresta iästään huolimatta Liittymä on vakiinnuttanut ase-mansa alan opiskelijoiden keskuu-dessa kerhona, joka järjestää ak-tiivisesti toimintaa jäsenilleen. Li-sätietoa kerhon toiminnasta ja menneistä tapahtumista löytyy Liittymän nettisivuilta osoitteesta http://www.liittyma.com/.

Liikenneakatemia LINKKI

Vuonna 1994 perustetulla Linkillä on noin 60 varsinaista jäsentä. Yh-distyksen ensimmäisiä ajatuksia kuuluu olleen ”kokoontua silloin tällöin juomaan viiniä ja puhu-maan fiksuja liikenneasioista”. Ker-hon toiminta on sittemmin järjes-täytynyt ja on nykyään aktiivista. Kerho tarjoaa jäsenilleen monen-laista ohjelmaa ekskursioista ja saunailloista keskustelutilaisuuk-siin. Useilla yritysvierailuilla opis-kelijat ja työnantajat tutustuvat toi-siinsa, ja työtehtävät ja alan toi-mintakenttä selkiytyvät. Yritysillat auttavat myös omien kiinnostuk-sen kohteiden löytymisessä. Lii-kenneakatemia tarjoaakin erin-omaisen mahdollisuuden verkos-toitua sekä opiskelijoiden että alan ammattilaisten kanssa.

Linkki opettaa myös saunomi-sen kulttuuria brittiläisille opiske-lijakollegoilleen vuosittaisessa yh-

teisessä saunaillassa. Syksyisin to-hinan alettua kampuksella Linkki järjestää Liikenneakatemiapäivän, joka koostuu seminaariosuudesta ja sen jälkipuinnista saunalla hy-vän ruoan ja juoman kera. Tapah-tumaa on vietetty jo yli kymme-nen vuoden ajan vuosittain vaih-tuvalla teemalla. Tänä vuonna teemanamme oli Liikenne ennen ja nyt - ja mitä tulevaisuudessa?. Saimme puhujiksi jälleen erittäin asiantuntevia ja innostuneita alan ammattilaisia, ja keskustelu jat-kui vauhdikkaana saunalla. Li-säksi Liikenneakatemian jäsenet pääsevät osallistumaan joka toi-nen vuosi järjestettäviin Väylät ja Liikenne -päiviin erittäin edulli-sesti. Yksi alan suurimmista semi-naareista Suomessa on mahtava ti-laisuus opiskelijoille päästä selville siitä, mistä liikenteessä juuri nyt puhutaan ja ehkä myös esittäyty-mään alan konkareille.

Linkki pitää tiivistä yhteyttä muiden ammattiainekerhojen kanssa. Perinteisesti järjestämme joka vuosi kolme tapahtumaa yh-teisvoimin. Keväällä wapun al-kuhulinoissa järjestämme usean ammattiainekerhon jäsenet yh-teen tuovan illanvieton, kesällä käymme kisaan Mommilanjärven souteluissa ja joulukuussa järjes-tämme jatkot RIL-glögeille. RIL-glögeillä valitaan myös Linkin hal-litus tulevalle vuodelle. Opinto-

SONJA HEIKKILÄ

4/2013 61

rakenteen uudistumisen myötä Linkki vahvistaa yhteyksiään ra-kennetun ympäristön opiskelijoi-hin. Tänä syksynä koimmekin mu-kavia uusia kohtaamisia ekskursi-oilla. Syksyn 2013 kandiuudistuk-sen myötä liikenne- ja tietekniikan pääaine Aalto-yliopistossa jakautui eri laitosten alaisuuteen ja opinto-rakenne muuttui muutenkin mer-kittävästi. Linkki onkin nyt uuden haasteen keskellä siinä, miten ta-voittaa kaikki alasta kiinnostuneet. Pidämme kerhoa kuitenkin aktii-visesti näkyvillä niin uusille kuin jo muutaman vuoden kokemusta kerryttäneille opiskelijoille. Ensi vuonna Linkki juhlii 20-vuotista taivaltaan vuosijuhlien merkeissä. Tervetuloa!

AMMATTI-identiteetti

– aina

4/2013 63

Pekka Takki s. 1975 HelsinkiHelsingin Energia, KehityspäällikköEnergiatekniikkaTutkimus ja kehitys

s. 1979 OuluLemminkäinen Talo Oy, OuluHankintainsinööriTalonrakennusRakentaminen ja tuotanto

s. 1966 TampereBetoniteollisuus ry, HelsinkiToimitusjohtajaRakennusmateriaali- ja tuoteteollisuusJohto ja hallinto

s. 1981 EspooSito Oy, EspooOsastopäällikkö, liikenneTie-, katu- ja liikennetekniikka, infrarakentaminenJohto ja hallintoSuunnittelu

jatkavat

Risto Vahanen, Helsinki (pj)Harri Tanska (varapj)Mikko Hyytinen, OuluPetri Laurikka, TampereJarmo Lempinen, PieksämäkiKatri Mehtonen, HelsinkiKyösti Oasmaa, VantaaMatti-Pekka Rasilainen, Helsinki

4/201364

RILin syysliittokokous pidettiin 14.11.2013 Helsingin Messukeskuksessa. Paikalla oli 64 äänivaltaista varsinaista jäsentä. Lisäksi paikalla oli yksi nuori äänivallaton jäsen ja yksi Lämpöinsinööriyhdistys LIVIn edustaja.

RILin varapuheenjohtaja Harri Tanska avasi kokouksen luoden katsauksen alan ajankohtaisiin teemoihin.Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Levomäki, joka kutsui kokouksen sihteeriksi RILin toimitusjoh-

taja Helena Soimakallion. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kalevi Lammi ja Arto Salmela. Ääntenlaskijoiksi va-littiin Jarmo Sallanko ja Hannu Turunen.

Hallituksen uusien jäsenten valinta vuosiksi 2014–2016Valittavana oli varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä toimikaudeksi 2014–2016.

Varapuheenjohtajaksi vuosille 2014–2016 valittiin yksimielisesti dipl.ins. Pekka Takki Helsingistä. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin TkT Jussi Mattila Tampereelta, dipl.ins. Hanna Keskiaho Oulusta ja dipl.ins. Elina Väistö Espoosta.

Tilintarkastajien valinta vuodelle 2014RILin tilintarkastusyhteisöksi vuodelle 2014 valittiin KPMG Oy Ab, jossa päävastuullisena tilintarkastajan toimii KHT Heidi Vierros.

Talousarvio, toimintasuunnitelma ja vuosimaksu vuodelle 2014Syysliittokokous hyväksyi yksimielisesti:

talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2014vuosimaksuksi 200 euroa/jäsenalennuksen lehtimaksusta yhdessä ja samassa osoitteessa asuville jäsenille; heistä voidaan toiselle myöntää 100 eu-ron alennus täydestä maksusta, mikäli hän ei halua toisia painettuja lehtiä lehtimaksun 100 euroa niidelle seniorijäsenille, jotka haluavat itselleen täyden lehtiedun (Rakennuslehti, Tekniik-ka & Talous ja Rakennustekniikka) osalehtimaksun 40 euroa niille seniorijäsenille, jotka haluavat vain Rakennustekniikka-lehden.

Lisäksi todettiin, että RIL/TEK yhteisjäsenten TEK –jäsenmaksu säilyy ennallaan 149 eurossa. Yhteisjäsenmaksu on siten yhteensä 349 euroaRIL tarjoaa edelleen ansiosidonnaista työttömyysturvaa jäsenilleen IAET-kassan kautta sosiaali- ja terveysminis-teriön määräämää kassamaksua vastaan. Maksuksi on vahvistunut 78 euroa vuonna 2014.

4/2013 65

Kokouksen päätteeksi jäsenet evästivät RILin hallitusta toimin-nan kehittämiseksi. Evästyskes-kustelun aluksi sääntöuudistus-työryhmän puheenjohtaja Mari Päätalo antoi tilannekatsauksen sääntöuudistusta valmistelevan työryhmän työskentelyyn.

Hanna Keskiaho puheenjohtajaHenrik Saarnio sihteeri (opiskelijaedustaja) Jarmo SallankoKaisa KettunenMatti KukkonenPekka RossiJuha ParkkariMikko Mäläskä

DI Henriikka Hellström on nimitetty projektipäälliköksi RILin jäsenyyys ja vaikuttaminen -sektorille 15.1.2014 alkaen. Henriikan tehtäviin kuulu-vat erilaisten projektien ohella muun muassa Rakennustekniikka-lehden toimittaminen sekä World Building Congress 2016 -kongressin järjestelyt erityisesti kansainvälisen viestinnän ja markkinoinnin osalta.

Henriikka siirtyy RILin palvelukseen Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:stä, jossa hän on toiminut sekä Rakennuslehden toimitussihteerinä että Kodinrakentaja-lehden toimittajana. Ennen Rakennuslehteä hän oli teollisuuden palveluksessa eri tehtävissä, muun muassa Paperinkeräys Oy:ssä tuote- ja projektipäällikkönä.

Henriikka on 41-vuotias diplomi-insinööri, joka on valmistunut TKK:n rakennusosastolta vuonna 2002. Hän on myös käynyt Sanoma Magazinen erikoistoimittajakoulutuksen.

Restonomi (AMK) Kirsti Tikkanen on nimitetty määräaikaiseksi koulu-tussihteeriksi RILin tuotteet ja palvelut -sektorille 2.1.2014 alkaen. Kirs-tin tehtäviin kuuluvat kotimaisten koulutusten ja kansainvälisten tapah-tumien järjestelyt.

Markku Riihimäki puheenjohtajaKati AlakoskiVesa HakolaMikko HarmanenJuhani HeljoSatu LahdensivuKalevi Lammi (seniorien edustaja)Inari Weijo Tarakin edustaja

Olli-Pekka Otava puheenjohtajaMaria JääskeläinenSeppo SaaristoJukka LämsäKari RantakyläPertti PurhonenMika Lähteenmäki Raimo Vierimaa (seniorien edustaja)Rauno Virta (LIVIn edustaja)

4/201366

RIL on tällä hetkellä Suomen vah-vin teknisen alan aatteellinen aka-teeminen henkilöjärjestö. Jotta RI-Lillä olisi tulevaisuudessakin paik-kansa jäsentensä palvelijana, alan kehittäjänä ja yhteiskunnan ak-tiivisena toimijana, RILin halli-tus perusti vuoden 2012 lopulla sääntötyöryhmän. Saaduissa eväs-tyksissä, käydyissä keskusteluissa ja toimintasuunnitelmassa esille nousseita tarpeita sääntöjen tar-kistamiselle olivat mm. yliopis-touudistuksen vaikutukset; liiton nimen vastaavuus jäsenkunnan kanssa; jäsenkelpoisuuden rajat;

jäsenten oikeudet, velvollisuudet, vuosimaksut ja niistä myönnettä-vät alennukset ja vapautukset; sekä sähköinen äänestäminen ja osallis-tuminen yleiskokouksissa.

Jäsenryhmille asiasta on vies-titty erityisesti syyskuussa 2013 järjestetyssä työpajassa, johon kut-suttiin kaikkien alueiden, ikäryh-mien ja tekniikkaryhmien puheen-johtajat. Koko jäsenistölle suun-nattiin lokakuun alussa sähköinen jäsenkysely. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa jäsenten näkemyksiä valmistelutyön aikana esiin nous-seista keskeisistä kysymyksistä.

Vastaajina monipuolinen joukko jäseniäSähköiseen kyselyyn vastasi 231 RILin jäsentä. Se on erinomainen määrä ottaen huomioon kyselyn pituuden, kohtuullisen monimut-kaisuuden sekä kaikinpuolisen vastikkeettomuuden – mitään pal-kintoja ei vastaajille luvattu. Tulok-sena saatiin kohtuullisen hyvin RI-Lin jäsenistöä edustava otos.

Vastaajista miehiä oli 80 % ja naisia 20 %. Kaikkiin ikäryhmiin välillä 18-75 vuotta tuli vähintään 15 vastausta, ja näiden yläpuolelle-kin yhteensä yli kymmenen. Vas-taajista oli diplomi-insinöörejä 78 %, yliopistotasoisen jatkotutkin-non suorittaneita 12 % ja loput 10 % opiskelijoita. Päätoimisesti työssä ilmoitti käyvänsä 55 %, ole-vansa eläkkeellä 36 % ja opiskele-vansa 8 %.

Alueellisesti Uudeltamaalta vastaajista oli 64 %, Pirkanmaalta 14 %, Oulun seudulta 7 % ja Turun Seudulta 6 %. Muualta Suomesta vastaajia oli 9 %. Toimialoista ta-lonrakennusta edusti 32 %, infraa ja liikennettä 29 %, koulutusta/opetusta/tutkimusta 11 %, kiin-teistöjä 9 %, vesi- ja ympäristötek-niikkaa 8 % ja kaikkien näiden ul-kopuolelle jäävää muuta 12 %.

Nykymuotoiluissa on puolensa…Kysely aloitettiin tiedustelemalla, mikä toimialatermi kuvaisi par-haiten RILin toiminnan ja jäse-

-

TEEMU VEHMASKOSKI

4/2013 67

nyyden laajuutta. Suurin joukko eli 49 % piti nykyistä muotoilua ”rakennus-, yhdyskunta- ja ym-päristötekniikka ja kiinteistöala” parhaana vaihtoehtona. Toisaalta myös tutuhkolta kuulostava, mutta ehkä vielä vakiintumaton termi ”rakennetun ympäristön toimiala” sai sekin 34 % kannatuksen. Na-pakka termi ”rakennusala” jäi vii-meiseksi 18 % ääniosuudella.

Jäsenkelpoisuuden osalta suosi-tuin (76 %) vaihtoehto oli diplomi-insinöörit ja muut ylemmät kor-keakoulututkinnot, eli sama kuin nyt käytännössä. Termi sisältää luonnollisesti myös kaikki yliopis-totasoiset jatkotutkinnot. Edellis-ten lisäksi jäsenyyden avaamista AMK-tutkintoihin kannatti 12 %. Pelkkää teknistä yliopistokoulu-tusta eli puhtaita diplomi-insinöö-rejä kannatti ainoaksi jäsenkritee-riksi 10 %.

Edelliset kysymykset huomi-oiden tiedusteltiin RILille tulevai-suudessakin sopivinta nimeä. Ny-kymuotoilu Suomen Rakennusin-sinöörien Liitto RIL sai suurim-man suosion 51 % kannatuksella. Tiiviimpi muoto Suomen Raken-nusinsinööriliitto RIL sai 29 % äänistä ja raflaavampi Rakenne-tun Ympäristön Akateemiset RIL 16 %. Vapaamuotoisissa ehdotuk-sissa esitettiin mm. pelkistetyn na-pakkaa nimeä RIL. Vastaavaa lo-giikkaa on juuri vastikään käy-tetty RAKLIssa, joka luopui loka-kuussa 2013 sääntömuutoksensa myötä virallisessa nimessään ol-leesta selitteestä Asunto-, toimi-tila- ja rakennuttajaliitto.

… mutta muutoksiakin odotetaanEdellinen RILin sääntöuudis-tus vuonna 2010 ajoittui juuri en-nen yhdistyslain muutosta ja säh-köisen äänestämisen mahdollistu-mista. Liiton yleiskokousten esi-

tyslistan mukaisiin äänestyksiin voi siis nykyisin yhä osallistua vain olemalla fyysisesti kokouspaikalla. Tätä mallia kannatti edelleen 21 % vastaajista. Laajennettua mallia, jossa äänestää voisi sekä ennak-koon sähköisesti että paikalla ol-lessa 78 %.

Eettiset ohjeet RILillä on ol-lut jo vuodesta 2005, mutta sään-nöissä niitä ei erikseen mainita. Sääntöluonnokseen on kirjattu yh-deksi RILin perustehtäväksi yllä-pitää eettistä ohjeistusta. Tämän voi nähdä siten, että jäsenyys on myös kannanotto eettisen toimin-

4/201368

nan puolesta. Ohjeiden mainitse-mista säännöissä kannatti 67 % ja vastusti 7 %. Suuri joukko eli 25 % ei osannut tai varsinaisesti halun-nut ottaa asiaan kantaa.

Eläkeläisjäsenyys uudistumassaSääntöluonnoksessa esitetään useita muutoksia, joilla pyritään kehittämään ja parantamaan toi-minnan ja hallinnon kustannus-vastaavuutta, rekistereiden ajanta-saisuutta ja jäsenryhmien välistä demokratiaa. Konkreettisia haas-teita näihin liittyen ovat eläköi-tyneiden jäsenten määrän nopea kasvu, muille aloille siirtyneistä jäsenistä hitaasti puhdistuva jä-senrekisteri sekä kaksivaiheiseksi muuttuneen diplomi-insinöörin tutkinnon huomioiminen.

Tällä hetkellä vuosimaksusta on kokonaan vapautettu eläkkeelle siirtynyt, joka on välittömästi en-nen eläköitymistään tai sen aikana suorittanut vuosimaksunsa 5 vuo-den aikana säännöllisesti. Kyse-lyn sääntöluonnoksessa esitettiin, että eläkeläisen vuosimaksu on 50 % täydestä vuosimaksusta, jos hän on suorittanut vuosimaksunsa täysimääräisenä vähintään ker-ran juuri ennen alennuksen voi-maantuloa. Esitetty alennettu vuo-simaksu sisältäisi nykyisen vapaa-ehtoisen lehtimaksun sekä kaiken toimintaan liittyvän hallinnon, re-kistereiden ylläpidon, tiedotuksen ja toimistopalvelut. Sekä nykyi-sessä että esitetyssä mallissa elä-keläisellä on varsinaisena jäsenenä äänioikeus.

Eläkeläisten 50 % vuosimak-sua kannatti 63,8 % vastaajista, vastusti 26,6 % ja kantaa jätti ot-tamatta 9,6 %. Painotukset olivat

kaikissa vastaajaikäryhmissä sa-mat. Työssäkäyvistä 71 % kannatti ja 21 % vastusti ehdotusta. Eläke-läisistä 51 % kannatti ja 41 % vas-tusti esitystä. Opiskelijoissa kanna-tus oli vahvinta (78 %), mutta toi-saalta otos oli heidän osaltaan var-sin pieni eli kannattajia oli runsaat kymmenen henkeä.

Opiskelijasta varsinaiseksi jäseneksi uusin askelinTällä hetkellä opiskelijalla ei ole vuosimaksua eikä äänioikeutta. Kyselyn sääntöluonnoksessa esi-

tettiin, että opiskelija voi jo mais-terivaiheen opintoja suorittaes-saan halutessaan liittyä RILin var-sinaiseksi jäseneksi. Tällöin vuo-simaksu olisi 50 % ja hän saisi äänioikeuden. Ilman erityisiä toi-menpiteitä opiskelijajäsenyys olisi ilmainen vielä valmistumisvuo-den, minkä jälkeen jäsenyys muut-tuisi maksulliseksi.

Muutosesitystä kannatti 75,7 %, vastusti 17,3 % ja 7,1 % ei osannut sanoa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna opiskelijoista kannatti 88,9 % ja vastusti 11,1 % – mutta otos oli siis

Sääntötyöryhmä

Sääntötyöryhmän jäseniä ovat Mari Päätalo (pj, RILin hallitus), Mikko Hyytinen (RILin hallitus, Pohjois-Suomen alueosasto), Ossi-Matti Lahtinen (RIL-Nuoret), Leena Saviranta (RIL-Seniorit) sekä Teemu Vehmaskoski (sihteeri, RIL-toimisto).

4/2013 69

pieni. Työssäkäyvistä esitystä kan-natti 80,8 % ja vastusti 14,4 %. Elä-keläisistä kannattajia oli 65,0 % ja vastustajia 22,5 %.

Tällä hetkellä valmistumista seuraavana vuotena vuosimaksu on 50 % ja toisesta vuodesta alkaen 100 %. Kyselyn sääntöluonnok-sessa esitettiin, että valmistumista seuraavasta vuodesta alkaen vuo-simaksu on 100 %. Ehdotusta kan-natti 59,4 % vastaajista, vastusti 32,1 % ja asiasta ei osannut sanoa 8,5 %. Ikäryhmittäin tarkastel-tuna opiskelijoista 55,6 % kannatti ja 44,4 vastusti (mutta otos yhä pieni). Työssäkäyvistä 56,8 % kan-natti ja 36,8 % vastusti. Eläkkeellä olevista 64,1 % kannatti, 21,8 % vastusti ja 14,1 % ei osannut sanoa.

Mielipiteitä ja juridiikkaaKyselyn kaikissa asiakysymyksissä oli mahdollisuus antaa myös va-paamuotoisia kommentteja. Niitä annettiin paljon, kussakin kysy-myksessä sekä jyrkästi puolesta että vastaan, mutta myös aiheen tiimoilta fiksusti filosofoiden. Use-ampi ilmoitti eroavansa heti muu-toksen astuessa voimaan. Toisaalla muistutettiin, että ilmaisia lou-naita ei nykymaailmassa ole, ja toi-saalla pohdittiin mahdollisuutta olla eläkeläisjäsen ilman lehtipa-kettia. Prosenttiosuuksille ja ka-renssiajoille esitettiin perustel-tuja vaihtoehtoja. Kaikkiaan vas-taajat olivat selvästi aidosti paneu-tuneet asiaan ja vastaukset olivat punnittuja.

Uudistuvat säännöt ovat liite-dokumentteineen alle kymmenen sivun mittaiset ja esitetyt muutok-set eivät palstamillimetreinä ole suuren suuria. Sääntöjen rakenne ja henki ovat säilymässä hyvin-kin samoina kuin nykyisin. Pie-niin muutoksiin sanankäänteissä liittyy kuitenkin isoja asioita, ja

Mitä seuraavaksi?

12/2013 RILin hallitus, ensimmäinen käsittely 4/2014 Kevätliittokokous, ensimmäinen käsittely 11/2014 Syysliittokokous, toinen käsittely 2015 Patentti- ja rekisterihallituksen käsittely 1/2016 Uudistuneet säännöt aikaisintaan voimaan

siksi sääntötyöryhmä on halun-nut prosessista mahdollisimman läpinäkyvän.

Sääntötyöryhmä luovuttaa esi-tyksensä uudistuviksi säännöiksi RILin hallitukselle joulukuussa 2013. Mainitut yksittäiset koh-dat voivat edelleen elää ja kehit-tyä hallituksen linjausten mukaan ennen asian tulemista ensimmäi-

sen kerran yleiskokouksen käsitte-lyyn huhtikuussa 2014. Uudistus-prosessin etenemisestä tiedotetaan RILin jäsenviestinnässä.

RILIN UUSINTA JULKAISUTUOTANTOARIL 229-2013

Rakennesuunnittelun asiakirjaohje Osa 1: Tekstiosa, Osa 2: Mallipiirustukset ja -laskelmat

RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta

RIL 77-2013 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket

RIL 248-2013 NR-kattorakenteen jäykistyksen suunnittelu ja toteuttaminen

TulossaRIL 262-2014

Taitava kuntarakennuttaja

Lisätietoja: www.ril.fi/kirjakauppa

4/201370

Kalenteriin on koottu RILin ja alan tapahtumia����� ������� �������� ������

������ ������ ������������ ���� ������

������ ������������� ���� ���� �������

���������� �������������� ��� ! ����������

�"������������ #���#���$��� ���%���

��� ������������ ���&�' �����!

������

������ � ������ ��������� � ����������� ����� (����� ����

������ �&������������� �� )�$ *�� �������

������ !�+� ���� )�$ *�� �������

������ ,�&-�� ���� ���� ����������� �! �������

�.���������� ������ ����������� �����������

�! �������

�"�������� �#���� ���� �#���� /# *�����&�

������ �! �� "����&�����$�������� �! �������

������,�&-�� �������� -���&��������00��� �����������

�! �������

������ �! �� ���������&&&�� �! �������

����1��! "� ��&�� � 2�$���&-�� �����$���

�! �������

����3������"� �����&������ *�&��� �����&������ 2#���#��

���������� 4���56! 7' �! �� ������� *�&��� (�����' �! �������

���������� !�+� 89�& *�&��� (����� �������

�����������������0 � �$-#����' ,��� � ,������' 2��� � �������#�

*�&��� (����� �������

������ ������ ����������� �!�� ������

������ �! ������&� ���� ����������� �! �������

������ �! �� �##������&&&�� �! �������

������ �! �:�0;�� �! �������

Hyvää Joulua

ja

Onnellista Uutta Vuotta!

4/201372

Yhteistyöstä

kiittäen

toivotamme

asiakkaillemme

Rauhallista Joulua

ja Menestyksellistä

Uutta Vuotta 2014

Insinööritoimisto

Matti Pitkälä Oy

ASIANTUNTIJA-AINEISTOA

4/201374

Kasva, välitä, valmenna – näkökulmia rakennusalan innovaatiotoimintaan

Käsittelen alustuksessani raken-nusalan, lähinnä infra-alan tutki-musta, kehittämistä ja innovaati-oita ihmisten persoonallisuuteen liittyvien ominaisuuksien ja joh-tamisen näkökulmasta. Esittä-mäni ajatukset perustuvat omalla työurallani ja sen jälkeen yritys-valmentamisessa sekä aikanaan koripallovalmentajana tekemiini tutkimuksiin, havaintoihin ja kokemuksiini.

Otsikkoni ensimmäinen osa ”Kasva, välitä, valmenna” kertoo johtamisen filosofiastani, valmen-tavasta johtamisesta, jonka uskon olevan avuksi myös innovatiivis-ten työryhmien johtamisessa. Ot-sikon jälkimmäisen osan olen va-linnut siksi, että tutkimus- ja ke-hitystoiminta on yritystoiminnan menestymiselle pitkällä aikavälillä välttämätöntä. Aihepiiri on juuri nyt erittäin ajankohtainen ei vain

kiinteistö- ja rakennusalan, vaan myös yleisemmin yritysten, julki-sen hallinnon ja koko kansanta-louden kannalta.

Infra-alan innovaatioitaKun tarkastelen infra-alan ke-hitystä omasta näkökulmastani, omilla tiedoillani ja tavallani, us-kallan nimetä alan merkittävim-mät innovaatiot viimeisten 40 vuoden ajalta. Innovaatioiksi luen tuotteet, palvelut, prosessikonsep-tit ynnä muut sellaiset, jotka sel-västi ovat parantaneet alan tuotta-vuutta ja omaavat useissa tapauk-sissa vientipotentiaalia:

TVH:n Mala-toimiston laatimat ohjeet, jotka loivat uuden, sujuvan käytännön tiensuunnitteluun 60-lu-vun lopusta alkaen. Maailmanpan-kin lainarahalla rahoitettiin 1960-lu-vun lopulla Suomen moottoritie-

hankkeita ja samassa yhteydessä laadittiin silloiseen tutkimukseen perustuen suunnittelu- ja raken-nusohjeita, joilla on pärjätty pit-källe tähän päivään saakka.CAD-ohjelmat, joita julkisella tu-ella voitiin kehittää 1970–1980-lu-vuilla. Hyvinä esimerkkeinä Siton RoadCad (CityCad), Viatekin VRD ja VID sekä myöhemmin Viano-va Systems Oy:n NovaPoint se-kä Teklan XRoad. Viimeaikojen BIM-ohjelmiston kehitys RYM:n sateenvarjon alla on hyvää jatkoa suomalaiselle tietokoneavusteisel-le suunnittelulle ja rakentamiselle.Stabilointiteknologia ja siihen liittynyt teollisuuden sivuainei-den käyttäminen sideaineena on kehittynyt pehmeikköjen vallitse-vaksi lujitusmenetelmäksi 20 vii-meisen vuoden aikana. Menetel-mä omaa vahvan vientipotentiaalin. Menetelmän kehittymisen taustal-la on muutaman ”tulisielun” elä-mäntyö niin suunnittelun (kuten Pentti Lahtinen, Luopiosten Geo-paja, Ramboll) kuin laitekehittelyn (Allu Oy) osalla.

4/2013 75

Paalutuskoneita valmistava kuo-piolainen Junttan on kehittynyt yli 40-vuotisen historiansa aikana kan-sainväliseksi toimijaksi. Yrityksen 40 milj. euron liikevaihdosta vien-nin osuus on noin 90 %.Teräspaaluja pitkäjänteisesti ke-hittänyt Ruukki on onnistunut li-säämään vientiään perustamisolo-suhteiltaan vaativiin kohteisiin.Kalliorakentamisen tietokoneoh-jattu poraus-, panostus- ja luji-tustekniikka. Suomalaisen Tam-rockin panos porauskaluston ke-hityksessä on aikanaan ollut mer-kittävää. Kaivosten ja tunneleiden rakentamisessa tarvittavia laitteita, kemikaaleja ja prosesseja on kehit-tänyt suomalainen Normet, jonka 230 milj. euron liikevaihto syntyy lähes kokonaan viennistä. Sen on mahdollistanut suomalaisten kai-vosyhtiöiden kanssa tehty yhteis-työ kotimaassa.Vanhan asfaltin uusiokäyttö yhdistettynä asfaltoinnin ympä-ristöystävällisen ja tehokkaan ko-konaiskonseptin kehittämiseen.

Näissä kuten yleisesti kaikissa hy-vin johdetuissa yrityksissä voidaan nähdä seuraavanlaisten olosuhtei-

den toteutuvan innovatiivisten tii-mien ja sen jäsenten johtamisessa:

Riittävä tiedollinen tausta omal-ta alaltaLuovan ajattelun tapa: vanhoja asi-oita pystytään yhdistelemään uu-della tavalla, alitajuntaa ja intuitio-ta pystytään käyttämään hyväksi, asioita pystytään tarkastelemaan useista näkökulmista.Rohkeus, riittävä itsetunto ja itseluottamusSisäsyntyinen motivaatioLuova ympäristö, yhtiö tukee toi-mintaa ja on luonut turvallisen ym-päristön tutkimustoiminnalle. Tarkastelen seuraavassa ihmis-

ten synnynnäisen persoonallisuu-den aluetta, tuon sieltä esille insi-nöörikuntaan liittyviä tutkimus-tuloksia sekä pohdin niiden mer-kitystä luovalle toiminnalle ja johtamiselle. Mitä persoonalli-suuden piirteitä tarvitaan uuden luomiseen?

Persoonallisuus ja värikkäät tyypitPersoonallisuustutkimuksen uran-uurtajan Carl Jungin teorioihin perustuvassa Insights Discovery – itsensäkehittämisen menetel-mässä käytetään neljää pääväriä

(energiaa) ja niiden yhdistelmiä kuvaamaan erilaisia persoonalli-suustyyppejä. Luokittelu tapahtuu yhtäältä perusteella, olemmeko introvertteja (henkilö, joka on si-säänpäin kääntyneempi) vai ekst-roverttejä (henkilö, joka hakeu-tuu muiden ihmisten kanssa vuo-rovaikutustilanteisiin). Toisaalta luokittelu tapahtuu sen perus-teella, teemmekö päätöksemme enimmäkseen faktojen pohjalta (asiakeskeisyys) vai tunnepohjalta (ihmiskeskeisyys).

Introversion värienergiat ovat jäänsininen ja ruohon vihreä, ekst-roversion värienergioita ovat tu-lipunainen ja auringon keltainen. Asiakeskeisyyttä edustavat sini-nen ja punainen väri, kun ihmis-keskeistä otetta edustavat vihreä ja keltainen väri. Värit kuvaavat si-nällään varsin osuvasti persoonal-lisuuden piirteitä.

Jokainen ihminen on oman-laisensa yhdistelmä kaikkia väri-energioita. Jokainen sijainti per-soonallisuusympyrällä tarjoaa ai-nutlaatuisia lahjoja ja vahvuuk-

EKSTROVERSIOINTROVERSIO

4/201376

sia. Mikään sijainti ei ole parempi kuin toinen. Ihminen käyttää itsel-leen tyypillisellä tavalla toisia väri-energioita mieluummin kuin toi-sia. Mieluiten käytettävä väriener-gia määrittää henkilön päävärin. Kukaan ei ole synnynnäisen per-soonallisuusprofiilinsa vanki, vaan itsensä kehittäminen haluttuun suuntaan on mahdollista. Intro-vertti voi oppia toimimaan ekst-rovertin lailla tehtävässään samoin kuin vähemmän mieluisia väri-energioita voidaan tietoisesti nos-taa käyttöön. Kysymys on omasta kasvusta, itsensä kehittämisestä.

Innovaatiokyvyn ja luovuuden näkökulmasta vaistoamisen (in-

tuition) taito näyttää mielenkiin-toiselta ominaisuudelta. Joku, jolla on taipumusta vaistoamiseen, on kiinnostunut mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta ja hän näyttäytyy muille innovatiivisena. Vaistoajat eivät pidä rutiineista, koska se ei jätä tilaa inspiraatiolle. He tapaavat olla uudistajia ja uranuurtajia ajat-telussa ja toiminnassa.

Vaistoamista esiintyy kaikkialla persoonallisuusympyrällä. Jungin tutkimus on kuitenkin osoittanut, että vaistoaminen on vahvinta, kun se kytkeytyy ekstroversioon. Vaistoamiseen liitetään seuraavia ominaisuuksia: laaja-alainen, tule-vaisuuteen suuntautunut, mieliku-vituksekas, innoittava, idearikas, käsitteellinen, yleistävä, abstrakti. Insights-persoonallisuusympyrällä em. ominaisuudet liitetään enim-mäkseen keltaiselle alueelle.

Suomalaisten ja yleisimminkin insinöörien parissa tehtyjen tutki-musten mukaan enemmistö insi-nööreistä sijoittuu introversion si-nisen ja vihreän energian alueelle ja sen jälkeen punaiselle energia-alueelle. Vähemmistö omaa domi-noivasti keltaista energiaa. Mielty-mys aistimiseen, faktojen maail-maan ja perinteissä pidättäytymi-seen on selkeä.

Ekstroversioon liittyvä keltai-nen energia on hyvä käyttövoima tutkimus- ja kehitystoiminnassa, varsinkin ideointivaiheissa. Se on myös erinomainen energian lähde asiakastoiminnassa, vaikkapa uu-sien tuotteiden myynnissä asiak-kaille eli kaupallistamisvaiheessa. Suomalaisia on moitittu ennen kaikkea ideoiden ja innovaatioi-den heikosta kaupallistamisesta.

4/2013 77

Suomalainen yrityskulttuuriVastaavalla tavalla kuin yksilöi-den persoonallisuusprofiileja esi te tään väreillä, voidaan sa-moja värejä soveltaa yritysten johtamis tapaan, yrityskulttuu-riin, tapaan toimia. Esitän seuraa-vassa eri värienergioil le tyypilliset yritys kulttuurit:

Auringonkeltainen ”Nopeuden kulttuuri”

Dynaaminen, yritteliäs ja luova paikka työskennellä. Ihmiset ot-tavat riskejä. Johtajia pidetään in-novatiivisina ja riskinottajina. Or-ganisaation koossapitävä voima on sitoutuminen kokeilemiseen ja uuden luomiseen. Paino on joh-tavassa joukossa olemisessa. Yri-tyksen pitkän tähtäimen paino on kasvussa. Menestys merkit-see uniikkien ja uusien tuottei-den ja palveluiden saavuttamista. Tuote- ja palvelujohtajana olemi-nen on tärkeää. Organisaatio kan-nustaa yksilöitä aloitteellisuuteen ja vapauteen.

Tulenpunainen ”Markkinakulttuuri”

Tulosorganisoitunut organisaatio, jonka päätehtävä on saada hom-mat hoidettua. Ihmiset ovat kilpai-luhenkisiä ja päämääräorientoi-tuneita. Johtajat ovat sinnikkäitä, tuottavia, tiukkoja ja vaativia. Or-ganisaation koossapitävä voima on päämäärä voittaa. Maine ja menes-tys ovat yleisiä huolen aiheita. Pit-kän tähtäimen huomio on kilpai-lukykyisissä toiminnoissa ja tavoit-teiden saavuttamisessa. Menes-tys mitataan markkinaosuuksilla ja uusilla valloituksilla. Markkina-johtajuus on tärkeää.

Jäänsininen ”Prosessikulttuuri”

Erittäin järjestäytynyt ja muodol-linen paikka työskennellä. Proses-sit ohjaavat ihmisten tekemistä. Moitteetta toimivan organisaation ylläpitäminen on oleellista. Muo-dolliset säännöt ja toimintaperi-aatteet pitävät organisaation yh-dessä. Menestys on määritetty luotettavien toimitusten, jousta-van aikataulutuksen sekä alhaisten kustannusten keinoin. Johto huo-lehtii varmasta työllisyydestä ja ennustettavuudesta.

Ruohonvihreä ”Ihmiskeskeinen kulttuuri”

Erittäin ystävällinen paikka työs-kennellä, kuin laajennettu perhe. Johtajia pidetään mentoreina ja ohjaajina, kenties jopa isä- tai äiti-hahmoina. Organisaatio pidetään koossa lojaalisuudella ja perin-teillä. Sitoutumisen aste on suuri. Menestys määritetään herkkyy-tenä asiakkaiden suuntaan ja huo-

lena ihmisistä. Organisaatio aset-taa painoa ryhmätyölle, osallistu-miselle ja yhteisymmärrykselle.

Suomalainen johtamistyyliTämän päivän yritysmaailmassa noudatetaan punaisen tyypin mu-kaista ajattelua. Yritysten toimin-takulttuuri määritellään yritys-ten hallituksissa ja sieltäkin suun-nalta katsottuna tulosajattelu tal-laa kehitysajattelua. Tästä tullaan helposti siihen tulokseen, että au-ringonkeltaisen energian voima ei pääse yrityksissä riittävästi esille.

Työpsykologi Jukka-Pekka Ha-marilan mukaan suomalaiset joh-tajat ovat faktahakuisia ja periksi-antamattomia, analyyttisiä ja suo-rituskeskeisiä. Johtaminen on ma-nagement-henkistä, asiapohjaista. Faktahakuisuuden vastakkainen ääripää on ideahakuisuus. Faktoi-hin fokusoivia johtajia voi siis kut-sua ideaköyhiksi. Heistä puuttuu luovuus.

Tunnettu psykologi, tempera-menttien ja intuition tutkija Tony

Kuka?Jaakko Heikkilä valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 1970. Uransa aikana hän on työskennellyt useissa tehtävissä rakennusalan suunnittelutoimistoissa ja rakennushallituksessa. Vuodesta 1994 alkaen hän vastasi toimitusjohtajana ensin Viatekin ja sitten Ramboll Finlandin toiminnasta. Tasavallan presidentti myönsi Heikkilälle rakennusneuvoksen arvon vuonna 2005. Vuodesta 2008 lähtien Heikkilä on työskennellyt yritysvalmentajana perustamansa yrityksen kautta.

Jaakko Heikkilä toimi RILin puheenjohtajana 2003-2005.

4/201378

Dunderfelt on kuvannut kolmea erilaista todellisuutta:

aistittavien faktojen maailmaa, sosiaalista maailmaa, mihin lue-taan mm. ihmisten välisten yhte-yksien ja kohtaamisten tuloksena syntyvä sopimusten määrittelemä todellisuus ja ihmisten mielen (psyyken) maail-maa, johon kuuluvat mm. ihmisten henkinen ulottuvuus, kokemukset ja tuntemukset, elämykset, intuiti-ot ja alitajunta - kaikki hyvin sub-jektiivisia asioita, mutta kuitenkin todellisia.Johtamisen ja innovatiivisuu-

den lähteiden kannalta nimen-omaan psyyken maailman tunte-minen olisi olennaista. Nykyisillä johtamistavoilla mielen maailma jää helposti harmaaksi alueeksi, eikä ihmisten aloitteellisuutta ja mahdollisia innovatiivisia ajatuk-sia ja ideoita saada esille ja käyt-töön. Vuorovaikutustaitojen ke-hittäminen ja erilaisuuden arvos-taminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikki yksilöt saisivat työpai-koilla kertoa ”tarinansa”. Kuunte-lun merkitystä ei voida riittävästi korostaa. Insinööri hallitsee fakto-jen maailman erinomaisesti ja on usein hyvä myös neuvottelemaan sopimuksista, mutta ihmisten mie-len maailman ymmärtämisessä insinöörin ote helposti kirpoaa. Lainatakseni Tony Dunderfeltiä: ”Psyyke on totta, joten siihen kan-nattaa panostaa”.

Millä keinoilla sitten saisimme koko luovan potentiaalin kaikkine värienergioineen käyttöömme työ-paikoilla? Suomalaisille insinöö-reille tyypilliset sininen, vihreä ja punainen energia antavat mahta-van hyvät lähtökohdat kaikenko-koisten projektien organisoinnille ja hallinnalle sekä yleensä pitkä-

jänteisyyttä vaativille toiminnoille, kuten tutkimustyöllekin. Normit, ohjeet, määräykset, aikataulut, kustannusten hallinta, laatujär-jestelmät, kokouskäytännöt, tek-niset apuvälineet yms. ovat juur-tuneet syvälle insinöörityöhön ja niitä myös kehitetään jatkuvasti. Näillä projektitaidon vahvuuksilla on toteutettu vaativia hankkeita niin kotimaassa kuin rajojemme ulkopuolellakin.

Mutta mitä suuremmista hen-kilövastuista on kysymys, sitä suu-remmaksi muodostuu projektin-johtajalle ihmissuhdetaitojen, tun-nepuolen hallinta.

Ihmisten kautta Olen edellä todennut, että inno-vatiivisuutta esiintyy parhaim-millaan kannustavissa ja dynaa-misissa ympäristöissä, joissa ris-kinottokyky on korkeaa luokkaa. Väreillä ilmaistuna ”punakeltai-sille” yritys- ja yliopistokulttuu-reille olisi kysyntää. Niin yrityk-sille kuin yliopistoillekin on kes-keistä kyky houkutella ja rekry-toida osaavia ja luovia yksilöitä niin kotimaasta kuin ulkomailta-kin toimintaansa. Rakennusala ei todennäköisesti houkuttele luon-taisesti luovia tyyppejä samassa määrin kuin arkkitehti- ja taidea-lat. On hyvä tiedostaa tämä ja ke-hittää toimia asiantilan korjaami-seksi ainakin pidemmällä sihdillä.

Ainut tapa parantaa kilpailu-etua ja -kykyä niin on innovoida uusia tuotteita ja palveluita, mie-luiten yritysten ja tutkimusyhtei-söiden yhteistyönä. Pk-yritysten panoksen tämänkaltaisessa tuo-tekehityksessä tulisi olla merkit-tävämpi. Vastaavalla tavalla suur-ten yritysten ”innovaatiopajat” (ns. Future-tiimit) voisivat tuottaa uu-sia ideoita ja viedä niitä läpi suu-ren yhtiön resursseilla. Mikä voisi

estää menestyksen, jos yrityksellä on asiakastarpeesta johdettu idea, sitoutunut ja osaava porukka idean ympärillä, yhteistyökumppanina yliopiston tai korkeakoulun mo-tivoitunut tutkimusryhmä ja osa-rahoittajana esimerkiksi Tekes asiantuntijoineen?

Kehitettäviä alueita ja keksin-töjen aiheita ei puutu maanraken-nusalaltakaan. Uudenlainen lii-kennepolitiikka edellyttää uuden-laista ajattelua, joka monissa ta-pauksissa liittyy ICT-ratkaisuihin. Väylästömme ylläpito ja korjaus-velan hoitaminen vaativat paitsi tarkkaa ja ajantasaista tietoa ra-kenteiden tilasta myös uusia, elin-kaarikustannuksiltaan tehokkaita korjausmenetelmiä. Uusiomateri-aalien käyttö laajenee.

Tutkimusyhteisöjen esimiesten tulee siksi omata erinomaiset vuo-rovaikutus-, sosiaaliset ja yhteis-työtaidot, olla rohkeita ja aloitteel-lisia, pystyä motivoimaan ja val-mentamaan tutkijaryhmiään – ja kaiken lisäksi omata liike-elämän syvä tuntemus ja pystyä nautti-maan yhteistyökumppaneidensa menestyksestä. Tällaisia ominai-suuksia yhdistän sellaiseen tutki-musyhteisöön, jolle yrityselämä mielellään ulkoistaisi oman ide-ansa tutkimuksellisen jalostami-sen. Varmasti tällaisen yhteistyön yhtenä kannustimena voisi olla myös yhdessä sovittava taloudelli-nen yllyke.

Vasta kun luovan toiminnan olosuhteet ovat kunnossa kai-kissa kehitystoimintaan osallis-tuvissa organisaatioissa, voidaan odottaa yksilöiltä ja tiimeiltä luo-via ratkaisu ja ja todellisia ”kvant-tihyppyjä”, innovaatioita. Tähän me tarvit semme kasvamista, vä-littämistä ja valmentamista – ja ripauk sen enem män auringonkel-taista energiaa.

4/2013 79

Rakennusfysiikkaväki koolla Tampereella

-

Edellisestä kotimaisesta seminaa-rista vierähtäneiden neljän vuoden aikana – vuonna 2011 Tampereella järjestettiin kansainvälinen Nordic Symposium of Building Physics – rakennusfysiikan alalla on tapah-tunut erittäin paljon; lämpöön, energiaan ja kosteuteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita on julkaistu ennätyksellisiä määriä.

Merkittävää rakennusfysiikan tutkimusta on tehty muun muassa hiljattain päättyneessä FRAME-projektissa. Ajanjaksoon sijoittuu myös kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseen tähtäävä Kosteus- ja hometalkoot -ohjelma. Semi-naarin puheenjohtajan, professori Juha Vinhan mukaan rakennusfy-siikkaseminaari onkin vakiinnut-tanut paikkansa alan keskeisenä asiantuntijafoorumina, ja raken-nusfysiikan alalla tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset korostavat entisestään sen tärkeyttä.

Kansainvälistä väriä keynote-puheenvuoroissaSeminaarin aloittaviksi keynote-puhujiksi oli kutsuttu kaksi ulko-maista professoria, Jesper Arfvids–

son Lundin yliopistosta Ruotsista ja John Grunewald saksalaisesta Dresdenin teknillisestä yliopis-tosta. Professori Arfvidssonin pu-heenvuoro käsitteli energiatehok-kuuden, kosteusturvallisten raken-teiden ja sisäilman laadun asetta-mien vaatimusten yhdistämistä uudis- ja korjausrakentamisessa. Koska Ruotsin rakennuskanta ja rakentamiskulttuuri vastaa hyvin paljon suomalaista, ovat puheen-vuorossa esille tulleet ilmiöt hyvin sovellettavissa Suomen oloihin.

4/201380

Ruotsin rakennuskannassa havai-tut vaurioitumismekanismit esiin-tyvät hyvin todennäköisesti ennen pitkää myös Suomessa.

Professori Grunewald kertoi tä-män hetken rakennusfysikaalisista saavutuksista ja haasteista Sak-san rakennussektorilla, erityisesti rakennusten toiminnan simulaa-tiotutkimuksen näkökulmasta. Hän totesi, että tutkimusalueella on saavutettu jo lupaavia tuloksia, mutta myös suuria kysymyksiä on jäänyt edelleen avoimiksi. Ongel-mat ovat globaaleja ja niiden rat-kaisemiseksi tarvitaan kansainvä-listä ja monitieteellistä yhteistyötä.

Home- ja kosteusvauriot puhuttivatHome ja kosteus olivat mukana kaikissa sessioissa ja useimmissa esityksissä tavalla tai toisella, olipa kysymyksessä ilmastonmuutok-sen vaikutukset, opetus ja koulutus tai jopa ääneneristys akustisten ra-kenteiden kosteusteknisten haas-teiden osalta. Varsinaisesti home- ja kosteusasioille oli omistettu kes-kimmäinen seminaaripäivä, jonka käynnisti kolmas keynote-puhuja, kansanedustaja Tuija Brax, ker-tomalla eduskunnan tarkastusva-liokunnan työstä home- ja sisäil-maongelmien parissa.

Päivä jatkui sessioilla ”Raken-teiden home- ja kosteusvauriot” sekä ”Rakenteiden ja rakennus-ten kosteus- ja lämpötekninen toi-minta”. Näiden sessioiden esityk-sistä lähes jokainen kirvoitti kes-kustelua väliin melko painok-kainkin puheenvuoroin. Moni puheenvuoron pyytäjä ihmetteli esityksissä kuvattuja vaurioita ja niiden laajuutta; kuinka tähän ti-

lanteeseen on jouduttu ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin jo hy-vissä ajoin. Toisaalta esitykset sai-vat kiitostakin ongelmiin liitty-vistä tutkimuksista ja korjauskon-septeista. Yhden jämäkimmistä ja pisimmälle mietityistä paran-nusehdotuksista esitteli Oulun ra-kennusvalvonnan Pekka Seppälä, joka lanseerasi esityksessään ”Ra-kentamisprosessin kosteudenhal-linta – kosteuslaatuluokka energia-todistuksen rinnalle” elintarvik-keiden kylmäketjuun rinnastuvan rakentamisen katkeamattoman kuivaketjun.

Kosteusturvallisen rakentamisen palkintoRakennusfysiikka 2013 -seminaa-rissa jaettiin ensimmäisen kerran kosteusturvallisen rakentamisen palkinto, jolla haluttiin korostaa rakennusaikaisen kosteudenhal-linnan ja rakenteiden kosteustek-nisen toimivuuden keskeistä roo-lia turvallisen, terveellisen ja pit-käikäisen rakennuksen toteutuk-sessa. Kilpailun tavoitteena oli

nostaa esiin hyviä käytäntöjä, to-teutustapoja ja tuotteita, joilla py-ritään parantamaan rakennusten kosteusturvallisuutta sekä uudis- että korjausrakentamisen saralla.

Kilpailun neljä finalistiehdo-tusta käsittelivät valesokkelien korjaukseen tarkoitettua uutuus-menetelmää, työmaan kosteuden-hallinnan käytäntöjä, homekoira-toiminnan laadunvarmistusta sekä homekorjaushankkeiden arvioin-timenetelmää. Voittajaksi nelihen-kinen palkintotuomaristo nosti Takotek Oy:n kehittämän Termo-tuote-sokkelinkorjausjärjestelmän.

”Palkinnon kriteereinä olivat laatu, innovatiivisuus, tekninen toimivuus sekä ekologiset ja ta-loudelliset ansiot. Palkinnon toi-votaan kannustavan teollisuutta ja koko alaa lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaansa, jotta mei-dän ei tarvitse 30 vuoden kulut-tua katua nyt tekemiämme vir-heitä”, totesi professori Juha Vinha julkistaes saan palkinnon voitta-jan.

Rakennustekniikan laitos

RAKENNUSFYSIIKKA 2015

Uusimmat tutkimustuloksetja hyvät käytännön ratkaisut

20.–22.10.2015Tampere-talo

Varaa ajankohta kalenteriisi jo nyt!

4/2013 81

Termotuote-menetelmällä apua homevaurioituneiden seinärakenteiden korjaukseen

Termotuotteisiin perustuva uusi menetelmä soveltuu erityisesti ns. valesokkeleihin syntyneiden vau-rioiden korjaamiseen. Menetel-mällä on suuri merkitys, sillä va-

lesokkeli oli yleinen perustusrat-kaisu 1960-luvun puolivälistä aina 1990-luvun alkuun saakka, jol-loin tunnistettiin rakenteen alttius kosteusvaurioille.

Vaurioalttius johtuu siitä, että valesokkelissa seinän alaosan puu-rakenteet ovat maanpinnan ta-sossa tai sen alapuolella, jolloin sulamisvedet ja pintavalunta sekä maaperän sisältämän veden kapi-

laarinen nousu pitävät sokkelin – ja edelleen sen sisällä olevan puun märkänä. Koska seinän alaosa tuu-letus ja kosteuden poistuminen ra-kenteista ei tapahdu yhtä tehok-kaasti kuin maanpäällisissä raken-teissa, synnyttää kosteus otolliset olosuhteet kosteus- ja mikrobivau-rioiden synnylle.

4/201382

Selvitysten mukaan lähes kai-kissa valesokkelirakenteissa on il-mennyt ongelmia ja noin 35 pro-sentissa kohteita ulkoseinära-kenteissa on esiintynyt vaurioita. Arvioiden mukaan Suomen pien-talokannasta noin 350 000 koh-teessa tarvittaisiin korjauksia ulkoseinärakenteissa.

Aiemmin valesokkelikorjauk-sia on suoritettu harkkomuuraus-menetelmällä. Siinä korjaus suo-ritetaan katkaisemalla pystyrunko ja poistamalla siitä mahdollisesti vaurioitunut osa. Tämän jälkeen betonisokkelia korotetaan harkko-muurauksella, jonka ulkopuolelle lisätään vedeneristys.

Harkkomuurausmenetelmässä on useita työvaiheita, jonka vuoksi se on usein hidas ja kallis toteut-taa. Lisäksi lumikuormituksen ai-kana on otettava huomioon raken-teiden kantavuuden ja vakavuu-den säilyminen työn aikana.

Termotuotteita käyttäen työ nopeutuu huomattavasti, kun väl-tytään esimerkiksi seinien työn-aikaisilta tuennoilta, siirto-, asen-nus- ja purkutöiltä, muuraustyöltä sekä muurauksen kuivatuksen vaatimalta viiveeltä. Termokenkä-menetelmällä työ tulee noin 15- 20 % edullisemmaksi kuin hark-komuurausta käyttäen. Asennus-työhön tarvittava aika lyhenee jopa 60 % harkkomuuraukseen verrattuna.Uudet termotuotteet sekä niitä hyödyntävä menetelmä ovat kor-jausrakentamisen tuotekehityk-seen erikoistuneen Takotek Oy:n kehittämiä. Takotek Oy on käyt-tänyt tuotteen kehitystyössä asian tuntijana insinööritoimisto

Valesokkelin korjausmenetelmä

Termopalkkiinvoidaan tukeaikkunarunkojenalaosat.

Termopalkki

Termokenkä

Rakenteen puuosat ovat maanpinnanalapuolella. Maaperän kosteus meneebetonin kautta rakenteisiin ja villoihin.

Kosteusvaurio aiheuttaa mikrobikasvustoa ja hometta

Perinteinen valesokkeliratkaisu Uusi korjausmenetelmä

Asennus

Termokenkä koostuu kolmestamuotoilusta sähkösinkitystäteräslevystä.

Ulompi

Hylly

Sisempi

1. Runkopuu katkaistaanTermokengänhyllyn korkeudelta.

2. Termokenkäujutetaan vasaranavulla paikalleen.

3. Ulompi c-proilinostetaan runkotolpanpäälle.

4.Liitoskappale kiinnitetään ruuveilla

5. Termopalkki asennetaanpaikalleen.

Termopalkki on valmistettuEPS-eristeestä.

Tyhjä tila oneristetty.

Kattohuovanpala

L A M O X O y020 - 749 8010info@ l a m o x . f iWWW.LAMOX.FI

Instaro Oy:tä, joka on oululainen rakennusten ja rakenteiden tut-kimuksiin, korjaussuunnitteluun, korjausrakentamisen projektinjoh-toon ja valvontaan sekä yhdyskun-tatekniikan projektinjohtoon kes-kittynyt insinööritoimisto.

Termokengän ominaisuuksia

on tutkittu ympäristöministeriön Kosteus- ja Hometalkoot (www.hometalkoot.fi) toimenpideohjel-massa. Lisätietoa uudesta korjaus-menetelmästä on saatavilla Lamox Oy:n verkkosivuilla osoitteessa www.lamox.fi. .

4/2013 83

Rakentamisprosessin kosteudenhallinta – kosteuslaatuluokka energiatodistuksen rinnalle

--

esitetty kosteuslaatuluokitus. Ta-voitteena on määrittää kosteus-laatuluokka vakiintuneiden mit-tausten kuten lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen tuloksista ja täydentää sitä suunnitteluratkai-sujen ja työmaan kosteuden hal-linnan arvioinnilla ja seurannalla sekä ilmanvaihdon säädöillä ja mittauksilla.

Kosteuslaatuluokitus energia-todistuksen rinnalla antaa parem-man kuvan kohteen kokonaislaa-dusta kuin energiatodistus yksi-nään. Kosteuslaatuluokituksen laajempi käyttöönotto edellyttää jatkotutkimuksia eli arviointias-teikkojen raja-arvojen tarkempaa analyysia ja kenttämittauksia.

JohdantoVietämme lähes koko elämämme rakennetussa ympäristössä. Suu-rimman osan ajastamme oleske-lemme sisällä rakennuksissa.

TiivistelmäSuomen rakennusten korjausvelka on 30–50 miljardia euroa. Raken-nuskantaa pitäisi korjata reilut 1,5 % vuosittain, jotta korjausvelan kasvu saataisiin pysäytettyä. Tilas-totietojen mukaan noin 50 %:ssa asuinnoissa ja 70 %:ssa kouluissa on korjausta edellyttäviä kosteus-vaurioita. Kansantaloudellisesti on järkevämpää alkaa suunnata kus-tannuksia rakennuskannan laadun ja kosteuden sietokyvyn paranta-miseen kuin ongelmista johtuvien seuraamusten jatkuvaan hoitoon.

Kun kosteusongelmia ilme-nee, on jossakin vaiheessa hank-keen rakennuttamisessa/ohjauk-sessa, suunnittelussa, rakennus-työmaalla tai rakennuksen ylläpi-dossa tai käytössä tehty virhe, jota ei ole huomattu tai asiallisesti hoi-dettu. Olisi suotavaa omaksua ra-kentamiseen ns. ”kuivaketjuperi-aate”, joka on analoginen elintar-vikkeiden kylmäketjuajattelulle. Tähän tarpeeseen on artikkelissa

4/201384

Meillä on oikeus olettaa kotien ja koulujen toimivan terveel-li-sinä ja turvallisina niin kauan kuin niitä kodeiksi ja kouluiksi kutsu-taan. Suomessa rakennettu omai-suus on 75 % kansallisvarallisuu-desta. Rakennettuun ympäristöön tehdään vuosittain 60 % kaikista Suomen investoinnista. Raken-nusten korjausvelka on 30 – 50 miljardia euroa. Rakennus-kan-taa pitäisi korjata reilut 1,5 % vuo-sittain, jotta korjausvelan kasvu saataisiin pysäytettyä. Työterveys-laitoksen tilastotietojen mukaan noin 50 %:ssa asuinnoista on kor-jausta edellyttäviä kosteusvauri-oita. Kosteusvauriot ovat selvästi suurin osa-alue vakuutusyhtiöi-den korvauksista [1]. Vastaavasti 70 %:ssa kouluista on kosteusvau-rioita, 50 %:ssa näkyvää hometta ja 25 %:ssa homeen hajua. Edellä ku-vatut home- ja kosteusongelmien vaikutukset ovat niin laajat, että kansantaloudellisesti on järkeväm-pää alkaa suunnata kustannuksia rakennuskannan laadun ja kos-teuden sietokyvyn parantamiseen kuin ongelmista johtuvien seuraa-musten jatkuvaan hoitoon.

Rakennusprosessin kosteudenhallinnan haasteitaHome- ja kosteusongelmien syitä on monia. Kun ongelmia ilme-nee, on jossakin vaiheessa hank-keen ohjauksessa, suunnittelussa, rakentamisvaiheessa tai rakennuk-sen ylläpidossa tai käytössä tehty virhe, jota ei ole huomattu tai asi-allisesti hoidettu. Tiedon puute, ymmärtämättömyys tai väärä asenne rakennusprosessin eri vai-heissa on usein taustasyy. Useim-miten syy kosteusvaurioon on mo-

nen tekijän summa.Eräs merkittävä syy kosteus- ja

homeongelmien syntymiseen ovat asenteet. Ongelman laajuutta ja merkitystä ei ole haluttu ymmär-tää. Muutosvastarinta uusia laa-dukkaampia rakentamistapoja vastaan on suuri ja kosteudenhal-linnan uudet ja toimivat menette-lytavat ohitetaan toteamalla, että ”näin on aina ennenkin tehty ja niin tehdään nytkin”. Asennemuu-toksen pitäisi lähteä erityisesti ra-kennuttajasta, jonka hankkeen ta-voiteasettelussa tulisi asettaa kos-teudenhallintaan liittyviä selkeitä laatumäärityksiä ja omilla keinoil-laan huolehtia niiden toteuttami-sesta. Kunnallinen rakennusval-vonta voi tukea laaturakentamista edellyttämällä lupaehdoissa raken-nusprosessin hankekohtaista, riit-tävän kattavaa kosteudenhallinta-suunnitelmaa. [2]

Tässä artikkelissa esitetään eräitä systemaattisia menettelyta-poja ja ratkaisuja kosteuden sekä kosteusongelman hallintaan ja sitä kautta homevaurion estämiseen. Artikkelissa esitetyt perusperiaat-teet pohjautuvat Oulun rakennus-valvonnan kehittämään ennakoi-vaan laadunohjaukseen, joka on ollut käytössä vuodesta 2004 läh-tien [3], sekä työmaan kosteuden-hallinnan mallirunkoon vuodelta 2001 [2].

Artikkelissa tuodaan esille hy-vän rakentamiskäytännön ja laa-dunvarmistuksen keinoja: mi-ten mahdolliset kosteusongelmat ja -riskit tunnistetaan ja miten ne hallitaan. Osittain hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa, osittain esitetään uusia apuvälineitä. Tar-koituksena on sitoa olemassa oleva tieto kattavaan ja selkeään proses-sikokonaisuuteen ja luoda kos-teuslaatuluokitus, joka perustuu yleisesti hyväksyttävään mittaus-

menetelmään. Kosteuslaatuluo-kituksen kehittäminen alkoi Ou-lun rakennusvalvonnassa vuonna 2007 lämpökuvaus ja tiiveysmitta-usten tulosten analysoinnin yhte-ydessä. Vuonna 2011 luokitus jul-kaistiin RIL 250 julkaisussa.[5]. Tässä artikkelissa esitetty kos-teuslaatuluokituksen arviointias-teikko on alustava ja vaatii tarkem-paa mallinnusta, määrittelyä ja kenttämittauksia.

Tavoitteena on luoda selkeä ja kattava kosteuslaatuluokitus ener-giatodistuksen rinnalle. Parem-man energiatehokkuuden tavoit-telu edellyttää tehokkaampaa kos-teusriskien hallintaa.

Haasteena rakenteet, tekniikka, käyttö ja pilkottu vastuuRakennusten kosteusvaurioiden määrä on kasvanut. Parhaimmat rakennuspaikat on rakennettu ja tämän vuoksi rakentaminen siir-tyy alueille, joissa on epäedulli-set kosteusolosuhteet. Rakentami-sen ohjauksessa ei riittävästi edel-lytetä rakennuksen ympäristön kosteusteknistä suunnittelua. Pin-tavedet virtaavat rakennukseen päin, kasvit ja läjitetty lumi ovat liian lähellä julkisivuja. Raken-nusta ja ympäristöä ei suunnitella kokonaisuutena.

Ennen ulkovaippa oli yksiai-neinen massiivirakenne. Nyky-ään rakenteet ovat pääosin ns. ker-roksellisia, jotka ovat herkempiä suunnittelu-, rakennus- ja käyt-tövirheille kuin vanhat massiivi-rakenteet. Ilmanvaihtojärjestelmä osataan suunnitella kohtalai-sen hyvin, mutta laitteiden säätöä ja huoltoa laiminlyödään. Lait-teiden käyttöönotto-opastus on puutteellista. Seurauksena on sa-tunnaisesti toimiva ilmanvaihto, mistä useasti aiheutuu rakenteisiin kosteusrasitusta.

4/2013 85

Ennen taloon kannettiin vesi sisään ämpärillä ja ulos toisella. Sauna oli pihan perällä ja kes-kellä taloa oli massiivinen tulisija, jonka läpi virtasi runsaasti sisäil-maa, ja korvausilma virtasi raken-teiden läpi kuivaten rakenteita ja sisäilmaa. Nyt pyykkihuolto, sau-nominen ym. kosteutta tuottavat toiminta on siirtynyt asuntoon si-sälle. Viisihenkisen perheen ku-luttama vuotuinen vesi-määrä on niin suuri, että jos talon viemäri suljettaisiin vuodeksi, niin talo täyttyisi vedellä, siis 365 000 litraa/vuosi. Jos tästä vesimäärästä edes 1 promille joutuu rakenteisiin, on kosteusvaurio todennäköinen.

Rakennushankkeet pilkotaan aina vain useampien osapuol-ten tehtäviksi, jolloin vastuu hä-märtyy. Aikataulut tehdään kai-ken muun kuin laadukkaan raken-tamisen ehdoilla. Rakentamisen kustannustehokkuutta on pyritty parantamaan, mutta tämä on va-litettavasti liian usein tapahtu-nut laadun ja kosteudenhallinnan kustannuksella.

Tulevaisuuden talojen haasteetIlmastomuutoksen hidastaminen asettaa tulevaisuuden taloille suu-ria vaatimuksia. Rakentamista oh-jaavat lait ja määräykset tulevat edellyttämään energiatehokkuutta ja siirtymistä vähitellen jopa lä-hes nollaenergiatasolle sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Uu-silla rakennuskonsepteilla ja kiin-teistön omalla energiatuotannolla on mahdollista päästä lähes nolla-energiatasolle. Ensimmäisiä koeta-loja on jo rakennettu, mutta raken-teiden kosteusteknisestä toimivuu-desta ei ole riittävästi kokemusta ja tietoa. Tulevaisuuden talojen to-teutus on kosteusteknisesti haas-tavaa. Esim. sisältä tuleva lämpö ei kuivata enää yhtä hyvin ulkopin-

nassa kostunutta paksua eristettä. Ulkovaipan sisäpinnan ilmatiivey-den sekä ulkopuolisen sääsuojauk-sen merkitys kasvaa, jotta rakenne pysyy riittävän kuivana.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan Suomessa tällä vuosi-sadalla siten, että lämpötila nou-see, suhteellinen kosteus kasvaa, talvet ovat lauhempi, sademäärät, viistosateet, tuulet ja tulvat lisään-tyvät, vedenpinta nousee. Nämä kaikki tulevaisuuden muutokset ovat kosteudenhallinnan kannalta epäsuotuisia. Rakentamisessa ja talojen ylläpidossa tulee näihin asioihin kiinnittää entistä enem-män huomioita.

Rakennusprosessin kuivaketju edellyttää yhteistyötäRakennushankkeeseen ryhtyvä ennakoivalla laadunmäärityk-sellä luo pohjan hankkeen on-nistu-miselle ja laatutasolle. Tä-hän tarpeeseen Oulun rakennus-valvonta on kehittänyt pientalon ennakoivan laadunohjauksen, jota on käytetty vuodesta 2005 läh-tien koko oululaisen pientalo-ra-kentamisen ohjauksessa. [3]. Ou-lussa vastaava ennakoivan ohja-uksen käytäntö on otettu käyttöön pari vuotta sitten myös suurten ra-kennushankkeiden suunnittelun aloituskokouksissa.

Olisi suotavaa omaksua raken-tamiseen ns. ”kuivaketjuperiaate”, joka on analoginen elintarvikkei-den kylmäketjuajattelulle. Raken-nuksen kuivaketjusta huolehtimi-nen tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että hankkeeseen on sidottu osaavat suunnittelijat, rakentajat ja valvojat, hankkeen eri vaiheisiin on varattu riittävästi resursseja ja aikaa toimenpiteille. Asiantuntijat voivat hoitaa tehtävänsä laaduk-kaasti. Suunnittelu ja rakentami-nen määräysten vähimmäistasoa

ja totuttua rakennustapaa noudat-taen voi tuottaa toimivan loppu-tuloksen, mutta epäonnistumisen riskit ovat erittäin suuret.

Perusongelma on, että raken-nusten rakennusfysikaaliseen toi-mintaan liittyvät ilmiöt tunnetaan puutteellisesti eivätkä sen enem-pää ammattilaiset kuin käyttäjät-kään tunne riittävästi tapoja niiden hallitsemiseksi. Rakennusproses-sin selkeä riskikohta on vähäinen panostus suunnitteluun ja suun-nittelun arvostuksen puute. Kos-teudenhallinnan kannalta kriitti-siä rakenteita ei suunnitella riittä-vän hyvin tai pahimmassa tapauk-sessa niitä ei suunnitella lainkaan.

Ongelmia syntyy myös, kun työmaan sääsuojaus on joko ko-konaan laiminlyöty tai hoidettu puutteellisesti. Pinnoitettavuus-mittaus tehdään väärillä menetel-millä tai mittauksia ei tehdä lain-kaan vaan luotetaan vanhoihin konsteihin. Rakenteiden pinnoi-tettavuusvaatimuksia ei määritetä oikeilla mittaustavoilla. Kokemuk-sesta tiedetään, että kuivumisai-kojen laiminlyönti johtaa melkein väistämättä ongelmiin.

Rakennuksen puutteellinen il-manvaihto aiheuttaa sisäilmasto-ongelmia. Alimitoitettu ilman-vaihto voi nostaa tilojen kosteutta merkittävästi, mikä luo olosuhteet homeille ja rakennepäästöille. Si-säilmasto-ongelmaa syntyy myös, jos korvausilma tulee epäpuhtai-den venttiilien tai ulkovaipan ra-kojen kautta.

Ongelmia syntyy myös, kun työmaan rakenteiden ja rakennus-materiaalien sääsuojaus on hoi-dettu puutteellisesti. Pinnoitetta-vuusmittaus tehdään väärillä me-

4/201386

netelmillä tai mittauksia ei tehdä lainkaan. Rakenteiden kuivumisai-kojen laiminlyönti johtaa melkein väistämättä ongelmiin.

Valmista rakennusta pitää käyt-tää siinä käyttötarkoituksessa, jo-hon se on suunniteltu, ja sitä pi-tää huoltaa laaditun huoltokirjan ja suunnitelmien mukaisesti. Ra-kennuksen kuivaketju saadaan py-symään ehjänä koko rakennuksen elinkaaren ajan, kun jokainen osa-puoli toimii kosteuden-hallinta-suunnitelman mukaisesti. Kuvassa 1 on esitetty prosessina osapuolten tehtävät ja vastuut.

Rakentamisprosessin kosteus-laatuketjun mittaaminen tulee pe-rustua heikoimman lenkin peri-aatteeseen. Tältä pohjalta on kehi-tetty tässä artikkelissa esitetty kos-teuslaatuluokitus. Tavoitteena on määrittää kosteuslaatuluokka va-kiintuneiden mittausten, kuten lämpökuvauksen ja tiiviysmitta-uksen tulosten perusteella, ja täy-dentää luokitusta suunnittelurat-kaisujen ja työmaan kosteuden hallinnan arvioinnilla ja seuran-

nalla sekä ilmanvaihdon säädöillä ja mittauksilla.

Kosteuslaatuluokituksella ja ra-kennusprosessin kosteudenhallin-nalla on vastaavankaltainen yh-teys kuin energiatodistuksella ja energiaselvityksellä. Kosteus-laatuluokka on tiivistetty todis-tus laajemmasta kokonaisuudesta. Kosteuslaatuluokituksen tulok-sen tarkempi analyysi edellyttää koko kosteudenhallintasuunni-telmaan ja tehtyihin mittauksiin paneutumista.

Rakennusprosessin kosteuslaatuluokitusSuunnitelmien ja toteutustieto-jen perusteella voidaan määritellä rakennuksen kosteuslaatuluokka (A–D). Menettely perustuu seu-raaviin laatutekijöihin:1. Rakennuksen ilmanpitävyys2. Kylmäsiltojen määrä3. Rakenteiden kuivumiskyky4. Työmaan kosteudenhallinta5. Talotekniikan toimivuus.

Rakennuksen ilmanpitävyy-den ja kylmäsiltojen määrän ar-

viointiperusteet saadaan ilmatii-viys- ja lämpökuvausmittauksesta. Rakenteiden kuivumiskyvyn ar-vioi rakennesuunnittelija materi-aalitietojen ja rakenneanalyysien perusteella. Työmaan kosteuden-hallinnan laatu arvioidaan vastaa-van työnjohtajan tai valvojan do-kumentoinnin perusteella. Ta-lotekniikan toimivuuden arvioi LVI-suunnittelija ilmanvaihto- ja lämmityslaitteiden säätöarvojen ja mittaustulosten perusteella käyt-täen arviointiperusteena sisäilma-luokituksen mukaisia viitearvoja. Pääsuunnittelija kerää eri vastuu-tahoilta mittaustulokset yhteen, määrittää lopullisen kosteuslaa-tuluokan ja liittää sen rakennuk-sen käyttöönoton yhteydessä ra-kennuksen dokumentteihin ener-giaselvityksen/energiatodistuk-sen rinnalle. Liitteeksi tulee em. tahojen allekirjoittamat arvioin-nin perusteet. Kokonaisarviointi perustuu ”heikoimman lenkin peri¬aatteeseen”. Esimerkiksi osa-alueiden arviointitulos: A-A-B-A-A-A-D tuottaa lopputuloksen D.

4/2013 87

-

-

A

B

C

--

-

-

Kosteuslaatuluokituksen kri-teerit (asteikkojen raja-arvojen tarkennukset edellyttävät mallin-nuksia ja kenttämittauksia) [4], [5]:

4/201388

-

-

YhteenvetoRakentamisen kosteudenhallinta ymmärretään usein pelkästään työmaan sääsuojauksena. On kui-tenkin erittäin tärkeää, että kos-teudenhallinta koskee koko ra-kennusprosessia: rakennutta-mista/tilaamista, suunnittelua, työmaatoteutusta, valvontaa ja do-kumentointia. Näin luodaan kiin-teistön ylläpidolle ja käytölle hy-vät toimintaedellytykset. Kiinteis-tön ylläpidon tavoitteena on pitää rakennus ja lähiympäristö tekni-sesti ja toiminnallisesti hyvällä ta-solla. Lisäksi tavoitteena tulee olla

kiinteistön energiankulutuksen optimointi, kiinteistön kunnon ja arvon säilyminen sekä erityisesti kosteusvaurioiden ja sitä kautta homeongelmien estäminen.

Haasteena on rakennusten laa-tutason määrittäminen, suunnit-telu ja työmaatoteutus. Lisähaas-teita aiheuttavat ilmastonmuutos, päästövähennystavoitteet, uudet rakennusmateriaalit ja rakennus-ten käyttötottumusten muutok-set. Tulevaisuuden muutospai-neena on kokonaislaadun hallinta. Onnistunutta lopputulosta edis-tää osaltaan nykymuotoisen ener-

giatodistuksen rinnalle kehitettävä kosteuslaatuluokitus, jonka mää-rittämiseen jo nyt on käytettävissä mittaus- ja analyysimenetelmät. Kosteuslaatuluokituksen laajempi käyttöönotto edellyttää jatkotut-kimuksia eli arviointiasteikkojen tarkempaa analyysia ja kenttämit-tauksia.

4/2013 89

Viimeinen silaus

uosi 2014 käynnistyy epävar-moissa merkeissä Jupiterin ja Pluton ajautuessa konjunk-

tioon vesimiehen merkissä. Il-massa on lupauksia, mutta petty-mykset toisensa perään ravistele-vat uskoa Pitäjänmäen toimitilojen käyttöasteen nousuun ja julkisten hankintojen toimivuuteen. Lisäksi vaivaa vilu, erityisesti ulkona.

Optimistinen Jupiter väläyttää kuitenkin Suomen kansan-taloudelle ja koko Team Fin-

landille leveimmän hymynsä, kun Vaajakosken ABC:n Starbucksissa innovoitu kolmen litran Finnish Unfiltered Special Mocha Tripla Soot Pan Coffee osoittautuu maail-manmenestykseksi. Leilaa haasta-tellaan the Guardianiin ja Disco-very Channel käynnistää tv-sarjan suomalaisista kahvin tosijuojista – mukana on mainostoimistopo-rukka Turusta, Ilomantsin kirkko-herra, Kuopion Martat ja Kemijär-ven Teboilin kantapöytä. Kansalli-nen onni saa jatkoa, kun mäkihyp-pyjoukkue tuo Suomelle mitalin Sotshin talviolympialaisista.

evään edetessä energinen Mars ja matala markkina-korko kiihdyttävät pienten

asuntojen kysynnän pilviin. Ke-ravalla jonotetaan yksiöiden näy-töille ja Aleksanterinkadulla asun-tosijoitusrahastojen antiin. Kiih-keitä kevätviikkoja seuraa kaamea kankkunen toukokuun 2. päi-vänä. Suomi ei voita mitalia Mins-kin jääkiekon MM-kisoissa, vaikka Kalervo Kummola on joukkueen mukana.

Pienoisen mylläkän tai jopa myrskyn jälkeen taivaan-kansi rauhoittuu kesäkuun

lopulla, kun puolueiden kesäjuh-lilla on saatu vaadittua kohtuuhin-taisen asuntotuotannon lisäämistä TV-kameroiden edessä ja sovit-tua ensi vuoden vaalirahoituk-sesta median sammuttua. Tilan-netta rauhoittaa sekin, että maan änkyrimmät eurokriitikot on lä-hetetty pendelöimään Brysselin ja Strasbourgin välille. Kansa voi jäl-leen keskittyä rauhassa perenna-penkkeihinsä ja rakentajat antu-ravaluihin kaikissa kolmessa Suo-messa käynnistyvässä kovan rahan omistusasuntokohteessa.

4/201390

Viimeinen silaus

nfrasektori jatkaa ankaran isäl-lisen Saturnuksen suojeluksessa onkaloiden kovertamista kau-

punkikeskustojen alla. Aina joku kuitenkin eksyy, ja kaikkien suu-reksi yllätykseksi kateissa olleet Es-poon metron kaivajat putkahtavat maan pinnalle Tallinnassa juhan-nuksen jälkeisellä viikolla. Koska tunneliin oli ehditty latoa kiskot-kin, avataan Virurööbas liiken-teelle vielä ennen lomia. Muualla Suomessa moottoritie on kuuma juhannuksen alla ja heti sen jäl-keen. Heinäkuussa sataa paitsi sil-loin kun paistaa.

Haastavan ja muutosvoimai-sen Pluton ja Uranuksen ne-liökuvio säätelee vuoden suu-

rimpia tapahtumia ja ravistelee ku-luneita käsitteitä. Elokuun lopulla strategiakokoukset jalkautuvat ta-sakattoisiin kurssikeskuksiin, jossa aamupäivän motivointiluennolle buukattu pelifirman ”Happiness Overlord” haastaa kuulijat positii-visesti. Tilaisuudessa on huppari-pakko. Iltapäivän päätteeksi twii-tataan #asiakkaille @sauna, että #Slush’issa tavataan.

nnostus säilyy Merkuriuksen ra-kentaman kuvion myötä aina lo-kakuun loppuun saakka, jol-

loin siirrytään talviaikaan ja liuk-kaat kelit yllättävät autoilijat. Marraskuun ensimmäisenä vii-konloppuna vilkkuvien LED-ul-kovalojen ja mielialalääkkeiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, kun valon tähti Sirius asettuu lin-jaan Kuun kanssa. Johan af Gran-nin teos ”Men in Black” voit-taa Tieto-Finlandian. Teos pal-jastaa kauan vaietun salaisuuden arkkitehdeistä.

Joulun alle osuvat melkoisen virkeät energiat, sillä rakkaus-planeetta Venus lähtee perään-

tymään kauriin merkissä. Firman pikkujouluissa nostalginen Nep-tunus kohtaa nousevan sektii-lin. Lyhyestä ilosta koituu kuiten-kin pitkä hiljainen kausi, joka jat-kuu kodeissa aina jouluaattoon saakka. Tilanne laukeaa kun Ante-ron paketista paljastuu 80-tuumai-nen 3D-televisio ja Irma saa pitkän Spa-viikonlopun.

Ja sitten tulee Uusi Vuosi.

4/2013 91

RAKENNUSTARVIKE- JA LIIKEHAKEMISTO

+358 10 8322 200

SATAMIEN, VESITEIDEN JA AVO-MERIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUA

Skol ry:n jäsen

Olemme erikoistuneet laadukkaiden valmistukseen ja

nopeaan toimitukseen työmaille.

SFS-Inspecta OySFS

VIANOVA.FI

Turvallisuus

Ovatko työmaasi riskit hallinnassa?Automaattiset mittausjärjestelmät suojaavat työmaatasi sortumilta ja muilta vahingoilta. Ehdit korjata tilanteen ennen kuin vahinko sattuu, sillä saat puhelimeesi hälytyksen turvarajojen ylittyessä. Tekniikka on helppoa asentaa ja käyttää nettipalvelun kautta. Tarjoamme täyden palvelun mittausjärjestelmiä rakennustyömaille osoitteessa

www.fi nmeas.comVoit myös lähettää yhteystietosi tekstiviestillä numeroon 040 715 3264 ja saat esittelypaketin postitse.

Valvomme puolestasi.