Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä Suomen riistakeskus
RIISTAKOSTEIKKO -PÄIVÄ
Elinympäristö – Tulvasuojelu – Vesiensuojelu – Virkistyskäyttö – Maisema - Biodiversiteetti
Sivujen piirroskuvat: Jari Kostet Kuvat: Timo Niemelä ja Mikko Alhainen
Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi
Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle
• Kosteikot ovat elinympäristöinä tyypillisiä Suomen ilmasto-oloissa
• Kosteikkolajiston kannalta ongelmana on ollut elinympäristöjen dramaattinen väheneminen (esim. viimeisen sadan vuoden aika noin 4000 järveä ja lukematon määrä pienempiä kosteikkoja kadonnut)
• Padotut kosteikot jäljittelevät majavan luomaa luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä
• Kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista (merkitys poikue-elinympäristöinä huomattava)
• Hyötyjiä myös monissa muissa lajiryhmissä (lepakot, hirvieläimet, sammakkoeläimet ja monet vesiselkärangattomat)
• Ekosysteemipalvelut: kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita sekä tasaavat tulvahuippuja, mikä parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa
Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa?
Kuva: maanomistaja Ville Porkka Raasepori, Kotiseutukosteikko Life -hanke
Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa? • Periaatteessa mihin vaan, mutta parhaimmat vesilintukosteikot myös
kustannustehokkuuden puolesta perustetaan usein patoamalla ympäristöään alavampiin notkelmiin
• Myös puhtaat kaivukohteet mahdollisia, mutta kaivun korkeat kustannukset rajoittavat hankkeita
• Pinnanmyötäisesti umpeenkasvaneet kohteet (esim. kuivatetut entiset järvet) saattavat olla ongelmallisia padotuskohteita
• Tukikelpoisille kohteille, jotka edellyttävät kosteikolta merkittävää vesiensuojeluhyötyä (esim. ETI-tuen ehdot valtioneuvoston asetuksessa)
• Optimointia voidaan tehdä loputtomasti lukuisten eri valintakriteereiden perusteella, kuten esim. valuma-alueen koko, hankkeen luvanvaraisuus, maaston pinnanmuodot, maaperän ominaisuudet sekä kohteen saavutettavuus ja alue-ekologinen sijainti
• Käytännössä kosteikko perustetaan kuitenkin sinne mihin se on mahdollista lähiympäristön maankäyttö ja maanomistusolot huomioon ottaen
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa?
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11
Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa?
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11
Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa?
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11
Elinympäristöt katoavat – vesilinnut vähissä
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Sorsien ravinnonkäyttö lähtökohtana suunnittelulle
• Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille
→ Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta
• Myös aikuiset vesilinnut (erityisesti tavit) käyttävät paljon eläinvalkuaista ja ne löytävät nopeasti tuottavimmat tulvikot
• Siemenravinnon merkitys ravinnossa kasvaa kuitenkin selvästi iän karttuessa – sarat, vidat ja palpakot
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
• 50 – 50 – 50 muistisääntö – % avovettä – % mosaiikkimaista
kasvillisuutta – cm syvyistä vesialuetta
tai tätä matalampaa • Rakenteellinen monimuotoisuus - vaihtelevat syvyyssuhteet - runsas ja rikkonainen rantaviivaa - loivarantaisuus (lieterannat) - niemet, saaret, vedenalaiset tasanteet jne. • Kalattomuus • Ympäristön avoimuus
Hyvän vesilintukosteikon ominaisuudet
11
Syvänneosa
Erilaiset saaret ja veden
ohjailemiseksi toteutetut rakenteet
Avoimet ja
loivat rannat
Suojavyöhyke
Tulo-oja
Patopenger ja
vedensäätelylaitteisto
Pensaita
suojaksi
Luonnonhoito
-pellot
Kasvillisuus-
mosaiikki
Kosteikko kunnossa – sorsat kertovat
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
• Tavoitteena kuvata asianosaisille mitä hanke pitää sisällään sekä kartoittaa ja laatia tarvittavia selvityksiä hankkeen toteuttamisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi
• Kosteikkosuunnitelmalle ei ole asetettu tarkkoja sisältö- ja muotovaatimuksia, mutta kaikkien suunnitelmien tulee sisältää olennaiset perustiedot hankkeesta ja siitä miten rakentaminen aiotaan toteuttaa sekä riittävässä laajuudessa kuvaukset toimenpiteiden keskeisistä vaikutuksista
• Seuraavaksi tarkemmin kosteikkosuunnitelman rakenteesta ja siitä mitä aihealueita suunnitelmaan tulisi ainakin sisällyttää
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
1. Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet
- lyhyt kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä ja siitä mitä niillä yritetään saavuttaa
1.2 Kosteikon sijainti
- esitettävä ainakin lähestymiskartta sekä hankkeen laajuuteen nähden riittävä tarkka maastokartta,
jossa kosteikon sijainti on selkeästi esitetty (kartalla näkyvissä mielellään kiinteistörajat ja - tunnukset)
1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut
- yksityiskohtainen selvitys erityisesti siitä kuka on hankkeen toteuttaja sekä tarvittaessa muita
kuvauksia erilaisten vastuujakojen yksilöimiseksi
1.4 Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset
- valvonta- ja lupaviranomaisen kannalta tärkeä dokumentointiosio, jossa näytetään toteen
hankkeen yleinen hyväksyttävyys osoittamalla maa- ja vesialueiden omistajilta sekä mahdollisilta muilta asianosasilta saadut kirjalliset suostumukset hankkeen toteuttamiselle
Suomen riistakeskus
www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
1.5 Osallistaminen
- kuvaus siitä mitkä tahot ovat olleet mukana suunnittelun eri vaiheissa ja miten tiedottaminen ja
yhteydenpitoa asianosaisten kuulemiseksi on hoidettu
2. Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus - suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maankäytön ja olosuhteiden luonnehdintaa
2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot - suojeluarvot (suojelualueet , uhanalaisten lajit, suojeltavat luontotyypit ja erityisen arvokkaat
elinympäristöt) eriteltynä sekä varsinaisen suunnittelualueen että sen välittömän lähiympäristön osalta
- luontoarvojen kartoittamiseksi kannattaa paikalliseen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) olla yhteydessä jo hankkeen suunnitteluprosessin alkuvaiheessa
2.3 Pohjavesialueet - selvitys hankkeen kannalta merkityksellisistä pohjavesialueista ja niiden laadusta
Suomen riistakeskus
www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
2.4 Muinaisjäännökset - asianmukaiset selvitykset muinaismuistolain (295/1963) nojalla suojelluista muinaisjäännöksistä
3. Toteutus
3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja –aika
3.2 Kosteikon mitoitustiedot - hydrologisten perustietojen ja mitoituslaskennan tavoitteena on tukea kosteikon rakenteellista
suunnittelua ja ohjata patolaitteiden riittävää mitoitusta sekä kuvata kosteikon vesiensuojelullista arvoa
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Esimerkkikosteikon mitoitustietoja:
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
• Ylivaluman (Hq 1/20) määrittämiseen tarvitaan: 1. Valuma-alueen pinta-ala (km2) 2. Lumen vesiarvo Wemax
• Valuma-alueen peltoprosentti, järvisyys ja muoto huomioidaan
tarvittaessa
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
Valuma-alue
≈ 854 ha
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
Valuma-alue ≈ 24 ha
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
Kuva: Järvettömän valuma-alueen ylivaluman Hq1/20 nomogrammi (Nissinen 1984, julkaisematon)
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
3.3 Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista
- osiossa esitetään vaaitusmittauksiin perustuvat kartta-aineistot suunnitellun padotustason
mukaisesta kosteikon vesialueesta sekä tätä täydentävät muihin maankäyttömuotoihin liittyvät kuivatusvarojen määritykset tarvittaessa
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
3.4 Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet
- kuvataan patorakentamisen tärkeitä työvaiheita sekä havainnollistetaan tarvittaessa erilaisin periaatepiirroksin padon rakennetta ja mitoituksen yksityiskohtia
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
- Esitellään kohteelle valitun patolaitteen ominaisuuksia ja teknisiä yksityiskohtia sekä osoitetaan
tarvittaessa laskelmia käytettyjen mitoitusperiaatteiden tueksi
Kuva: Vesihallitus 1985, 107
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
3.5 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta
- kuvaus kosteikon rakenteellisista yksityiskohdista sekä suunnitelmakartta
Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
3.6 Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä
- sisältää yleiskuvaukset kosteikkoalueella ja sen lähiympäristössä toteutettavista
hakkuutoimenpiteistä sekä luonnonhoidon järjestämisestä alueella
4. Hankkeen vaikutusten arviointi
4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta - selvitys hankkeen toteuttamisen oikeudellisista edellytyksistä ja luvanvaraisuusharkintaan
vaikuttavista tekijöistä - arvio hankkeen toteuttamisen aiheuttamista ympäristövaikutuksista sekä keinoista, joilla
mainittuja vaikutuksia voidaan lieventää
4.2 Arvio vedennoston vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen tai muuhun maankäyttöön
- tarvittavat selvitykset vedennoston aiheuttamasta kuivatushaitasta erityisesti niiden maanomistajien maille, jotka eivät ole antaneet suostumustaan hankkeen toteuttamiselle
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta tai varsinainen Natura -vaikutusten arviointi
- hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava onko
suunnitelluilla toimenpiteillä vaikutuksia Natura 2000 -alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontoarvoihin (luonnonsuojelulaki (1996/1096), 65 §)
- mikäli hankealueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia suojelualueita, voidaan
Natura-arvioinnin tarveharkintaan kirjata, ettei perusteita mainitulle arvioinnille ole
- jos Natura-alueita esiintyy hankealueen läheisyydessä ja vaikutusten arvioinnissa päädytään siihen, ettei luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia ole , voidaan vaikutuksia arvioida kevyemmällä Natura- arvioinnin tarveharkinta -menettelyllä. Toimenpiteiden haitattomuutta suhteessa suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajeihin on kuitenkin perusteltava, jonka turvin voidaan vasta vetää johtopäätös, ettei hanke tai suunnitelma merkittävästi heikennä luontoarvoja.
- jos sen sijaan päädytään siihen, että hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 - verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset varsinaisessa Natura -vaikutusten arviointimenettelyssä
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
5. Kosteikon seurannat ja jatkohoito
5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen
- selvitys siitä kenelle kuuluu vastuu kosteikon hoidosta
- kosteikon ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden kuvaukset - pienpetojen pyyntisuunnitelma
5.2 Vaikuttavuusseurannat
- kuvaukset mahdollisten vaikuttavuusseurantojen (esim. vesilintulaskennat) järjestämisestä
6. Hankkeen kustannusarvio
7. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto 7.2 Maankäyttö- rakennuslain (132/1999) mukainen maisematyölupa
Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista
Kosteikon perustamisesta aiheutuvia kustannuksia työvaiheittain esitettynä
Kosteikkojen rahoitusmahdollisuuksia
• Maatalouden ympäristötuki (ei-tuotannollinen investointituki)
• Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus
• KEMERA –rahoitus metsäluonnon hoitohankkeille
• Kosteikon perustaminen peruskuivatushankkeen yhteydessä Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) –varoilla
• Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ –hanke
• Suomalainen talkoohenki
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Maatalouden ympäristötukijärjestelmän mahdollisuudet
• Maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteet
• Ei-tuotannollisten investointien tuki
• Maatalouden erityisympäristötuet
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Ei-tuotannollisten investointien tuki kosteikon perustamiseen
• Tukea voidaan myöntää vain monivaikutteisille kosteikoille (kriteereinä mm. vesiensuojeluhyöty ja vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle)
• Peltoa oltava tuettavan kosteikon valuma-alueen pinta-alasta vähintään 20 %
• Kosteikon tukikelpoisen pinta-alan oltava vähintään 0,5 % kosteikon valuma-alueen pinta-alasta (vaadittuun pinta-alaan voidaan laskea mukaan samalla valuma-alueella sijaitsevat muut kosteikkokohteet)
• Kosteikon perustamisen maksimituki yli 0,5 ha kohteilla 11500 € / ha
• 0,3-0,5 ha kosteikoille saatavissa oleva tuki enintään 3226 € / ha
• Perustamistuki maksetaan takautuvasti kosteikon rakentamisesta aiheutuneita todennettavissa olevia kuluja ja tulonmenetyksiä vastaan
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Ei-tuotannollisen investointituen hakeminen
• Tuen hakijana voi olla ympäristötukeen sitoutunut 18-65-vuotias viljelijä tai hänen puolisonsa tai rekisteröity yhdistys ns. Leader-toimintatavan perusteella
• Haku vuosittain kesäkuun loppuun mennessä paikallisesta ELY-keskuksesta
• Toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöksen saamista
• Rakentamistyöt on toteutettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun myönteinen tukipäätös on annettu
• Tuki maksetaan kaksi kertaa vuodessa toteutuneita kuluja vastaan erillisen hakemuksen perusteella
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Erityishuomioita ETI –kohteiden suunnitteluun
• Tuen hakeminen edellyttää aina asianmukaisen kosteikkosuunnitelman laatimista
• Kohteen tukikelpoinen pinta-ala
- ilmoittakaa mieluummin suuremmaksi kuin toteutuu
→ tukea voidaan pienentää, jos pinta-ala jää suunniteltua pienemmäksi
→ tukea ei voida maksaa suurempana, kuin päätös edellyttää, vaikka
kohde toteutuisikin suunniteltua suurempana
• Suunnitelman kustannusarvio
- arvioikaa hankkeen toteutuvat kulut mieluummin ylisuuriksi ja maksimitukeen oikeuttaviksi
→ lopullinen tuki maksetaan kuitenkin hyväksyttyjen kulujen ja työaikakirjanpidon mukaan
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Monivaikutteisen kosteikon hoidon erityisympäristötuki
• Pakollinen sitoumus ei-tuotannollisella investointituella perustetuille kosteikoille
• 5 tai 10-vuotinen sopimus
• Hakemuksessa tarkoitetun kohteen oltava tuen hakijan hallinnassa koko ympäristötuen erityistukisopimuskauden ajan
• Tuen saanti perustuu hoitosuunnitelmaan, tukitaso enintään 450 € / ha / v
• Haku paikallisesta ELY-keskuksesta päätukihaun yhteydessä 30.04. mennessä
Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus • Rahoitusta on mahdollista saada maaseudun kylien kehittämistä edistäviin
yleishyödyllisiin hankkeisiin, kuten esim. kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen
- tukea voivat hakea yksityis- tai julkisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt, esimerkiksi rekisteröidyt metsästysyhdistykset, kylä- tai kulttuuriyhdistykset, 4H-yhdistykset, ympäristöjärjestöt, maamiesseurat, kunnat, kuntayhtymät ja oppilaitokset
1. Haetaan rahoitusta kosteikkokunnostuksen suunnitteluun yleishyödyllisenä kehittämishankkeena
- tukea voidaan myöntää esim. työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin
- tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta tuen määrä voi olla toimenpiteestä ja kustannuksista riippuen enintään 90 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista
Suomen riistakeskus
www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus
2. Haetaan rahoitusta suunnitellun kunnostushankkeen toteuttamiseen yleishyödyllisenä investointihankkeena
- tukea voidaan myöntää muun muassa työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin sekä aineettomiin ja aineellisiin investointeihin, kuten laitteiden hankkimiseen, rakennelmiin, rakennusten kunnostamiseen ja käyttöoikeuksien hankkimiseen
- tuen määrä voi olla toimenpiteestä ja kustannuksista riippuen enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista
- omarahoitusosuudesta jopa kolme neljäsosaa saa olla talkootyötä
• Hanketukia haetaan Maaseutuviraston lomakkeella, jonka jälkeen Ely-keskus päättää tuen myöntämisestä
• Maksatusta on haettava erikseen ja tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
KEMERA-rahoitus luonnonhoitohankkeille
• Metsäluonnon hoitohankkeiden rahoittaminen perustuu kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996)
• Myönnetty tuki maksetaan korvauksena luonnonhoidon ylimääräisistä kustannuksista Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa luonnonhoitohankkeessa, jolloin suunnittelu ja toteutus ovat maksuttomia yksityiselle metsänomistajalle
• Etusijalla rahoituspäätöksissä ovat sellaiset vesiensuojeluhankkeet, joiden avulla voidaan vähentää laajoilla metsätalousvaltaisilla alueilla toteutettujen ojitusten aiheuttamia vesistöhaittoja sekä lisätä metsäluonnon biologista monimuotoisuutta
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Kosteikon perustaminen peruskuivatushankkeen (MAKERA) rahoituksella
• Valtion osallistuminen kuivatushankkeen toteuttamiseen perustuu peruskuivatustoiminnan tukemisesta annettuun lakiin (947/1997) ja tätä vastaavaan asetukseen (530/1998)
• Tukea voidaan myöntää joko uudelle peruskuivatushankkeelle tai vanhan hankkeen peruskorjaukselle siten, että tuen saajana ovat yhteistä hanketta varten perustettu ojitusyhtiö tai sopimusojituksessa hyötyalueen kiinteistönomistajat
• Perustilanteessa kuivatushankkeen valtionavustusosuus on enintään 50 % hankkeen hyväksytyistä kustannuksista
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
• Avustusta voidaan korottaa enintään 20 % silloin, kun hankkeessa tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet ovat erityisen kalliita, tai merkittävä osa hankkeen kustannuksista johtuu yläpuolisella valuma-alueella toteutettujen toimenpiteiden aiheuttamista liettymis- ja tulvavahinkojen poistamisesta
• Harkinnanvaraiset ympäristönsuojelu ja -hoitotoimenpiteet voidaan rahoittaa kokonaan valtion avustuksella
• Rahoittaja voi vaatia, että hankkeen ojitussuunnitelma kustannusarvioineen vahvistetaan ojitustoimituksessa
• Ojitussuunnitelmaan tulee myös sisällyttää selvitykset kaikista peruskuivatushankkeen lisäavustuksiin oikeuttavista erityistoimenpiteistä ja niiden toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
For the Future of Wetlands Nature
Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life -hanke
Kotiseutukosteikko -Life
• Valtakunnallinen mallikohteiden verkosto
vähintään 30 kosteikkoa, joiden pinta-ala yhteensä vähintään 200 ha
• Rahoitettavien kohteiden valintakriteereinä mm.
paikalliset haluavat kohteen toteutusta
soveltuu vesilintujen poikue-eliympäristöksi
edistää luonnon monimuotoisuutta
kustannustehokkuus
• Hankkeella rahat suunnitteluun ja kaivinkonetyöhön
paikalliset mukaan perinteisillä talkoilla!
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
Hankeen aikataulu ja rahoitus 01.09.2010 31.12.2015
• Hankkeen budjetti
n. 2,06 milj. €
1,03 milj. €
0,68 milj. €
0,35 milj. €
Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi − www.riista.fi
MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ www.kosteikko.fi
Kiitos!
Kuva: maanomistaja Mikko Koho Sauvo, Kotiseutukosteikko Life -hanke