Samanaikaisopetus,
yhteisopettajuus
Keinot onnistuneeseen
yhteisopettajuuteen.
23.04.2014 Erityisluokanopettajat
Miia Kareisto
ja
Pia Kvist
Samanaikaisopetuksen
määrittelyä
• Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta,
jossa kaksi tai useita opettajia työskentelee samassa
opetustilassa yhteisten oppilaiden kanssa.
Samanaikaisopettajaksi käy opettajan nimikkeellä
koulussa työskentelevä henkilö.
(Helsingin kaupunki, Opetusvirasto)
• Samanaikaisopetus on samassa tilassa tapahtuvaa,
kahden tai useamman pedagogisen ammattilaisen
heterogeeniselle oppilasryhmälle antamaa opetusta.
(Cook & Friend, 1995)
Samanaikaisopetus eli
yhteisopetus = opetus suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan
yhdessä
• Oppilaan omassa luokassa yhdessä erityisopettaja,
aineenopettaja tai luokanopettaja
• Laaja-alaiset erityisopettajat käyttävät eniten, vähän
yli puolet viikoittain
• Erityisluokanopettajista noin puolet lähinnä toisen
erityisluokanopettajan kanssa
• Luokanopettajista noin kolmannes, aineenopettajat
vähiten (Saloviita &Takala tutkimus 2009)
Samanaikaisopetuksen etuja
• Opettajat oppivat muuntamaan opetustaan
tilanteen mukaan
• Opettajia on kaksi, jolloin oppilaat saavat
nopeammin apua
• Tiedollisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin vastataan
paremmin
• Jakaminen mahdollistuu osaamisen ja
vastuun osalta
Scruggs, Mastropieri& McDuffies2007; Takala ym. 2009
Samanaikaisopetuksen
haasteet • Suunnitteluajan puute
• Koulutusta, tietoa ja toimintamalleja vähän
• Työparin löytyminen haastavaa
• Toimintakulttuurin muututtava
(Saloviita & Takala; Takala ym. 2009)
• Hyödyttää eniten vahvoja oppilaita (Egelund2009)
• Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat yhä
vähemmän huomiota luokanopettajalta (Magiera&
Zigmond 2005)
Takala 2011
Samanaikaisopetuksen
kokemuksia (lo ja elo)
OPETTAJIEN KANNALTA
• Työskentely helpottuu
• Monipuolisemmat työskentelymuodot
• Vuorovaikutus lisääntyy
• Äkillisissä tilanteissa ei ole yksin
• Positiivisuuden ja huumorin kehittyminen
• Työn jakaminen työparin kanssa
OPPILAIDEN KANNALTA
• Ohjeiden vastaanottaminen useammalta aikuiselta
• Onko erityisoppilaiden saama tuki riittävä?
• Erilaisten oppijoiden sosiaalinen kanssakäyminen
• Oppilaalla on mahdollisuus valita aikuinen
Koivisto 2010
Luokanopettajan ja
erityisluokanopettajan
samanaikaisopetus kodin kannalta PLUSSAT
• Useampi aikuinen
• Oppilaiden sosiaalinen tasavertaisuus
• Suvaitsevaisuus
• Opettajat tukevat toisiaan
• Mahdollisuus opiskella eri tavoin
MIINUKSET
• Tuki ei riitä
• Leimautuminen (yleisopetuksen oppilaat)
• Äänen taso nousee suuressa ryhmässä
Koivisto 2010
Miksi samanaikaisopetuksen
periaate ei toteudu?
• Toinen parista on muu kuin opettaja
• Oppilasryhmän koostumus on homogeeninen
• Toisen mukaan tuleminen ei tuo lisäarvoa
opetukselle
• Pysyvä oppilasjako opettajien välillä
• Suurin osa ajasta ollaan eri tiloissa
Samanaikaisopetus
• Avustava opetus
– Toinen opettaa, toinen kiertää
– Opetus on rinnakkaista
• Rinnakkaisopetus
– Opettajilla omat oppilasryhmät luokassa
– Opetus on rinnakkaista, työasemat, pysäkit
• Täydentävä opetus
– Opetus on jaettu opettajien kesken
– Opetus on peräkkäistä
• Tiimiopetus
– Opettajat puhuvat vapaasti vuorotellen
– Opetus on peräkkäistä, nopeasti limittyvää
Saloviitaa (2009 ) mukaellen
Samanaikaisopetuksen muotoja
Vuorotteleva opetus
• Yksi opettaja vetovastuussa, toinen tarkkailee, avustaa.
• Rooleja vaihdetaan.
Jaetun ryhmän opettaminen
• Yhdessä suunnittelu.
• Opetusryhmä puolitetaan ja sisällöt opetetaan samanaikaisesti ryhmille.
Pistetyöskentely
• Opetettava sisältö jaetaan opettajien kesken ja opetetaan luokkaan muodostetuissa työpisteissä.
Samanaikaisopetuksen muotoja
Eriytyvä opettaminen
• Toinen opettaa suurryhmää, toinen pienryhmää kerraten, rikastaen.
• Ryhmien kokoonpanoa vaihdellaan.
Joustava ryhmittely
• Oppilaita ryhmitellään opettajien kesken, yksi ryhmä voi työskennellä itsenäisesti.
• Ryhmäjakoja vaihdellaan.
Tiimiopettaminen
• Opettajien jatkuva vuorovaikutteisuus opetuksessa.
• Joustava, luonteva vuoronvaihto opetuksessa.
Samanaikaisopetuksen mallit KAIKKI OPPILAAT YHDESSÄ
1. Avustava opetus
- Yksi opettaa, toinen kiertää ja
avustaa
2. Täydentävä opetus
- Opetusta vuoroittain, vapaana
oleva voi avustaa
3. Tiimiopetus
- Saumaton yhteisopetus
Saloviita, 2013
OPPILAAT JAETTU RYHMIIN
Sama opetus:
4. Kiertävät työasemat
- Työasemilla eri tehtävät,
oppilaat kiertävät kaikilla
5. Rinnakkaisopetus
- Luokka jaettu kahtia, sama
opetus molemmille ryhmille
Eri opetus:
6. Vaihtoehtoiset työasemat
- Luokka jaettu ryhmiin, opetus
erilaista ryhmissä
7. Henkilökohtainen opetus
- Joillekin oppilaille eriytettyä
opetusta
Yhteisopettajuus
”Tärkeintä on kuitenkin tunne hyväksytyksi tulemisesta juuri sellaisena
kuin on – saa olla tasa-arvoisena muiden
joukossa!”
(Sirpa Oja, toim. Dahlgrén&Partanen:
Yhteisopettajuuden edut ja kulmakivet, 2012)
Kehittyvä vai taantuva
työyhteisö Kehittyvä
• Yhteisyyden kokemus
• Keskinäinen luottamus
• Tilaa monenlaisille käsityksille
• Moniäänisyys, kaikkien
yhtäläinen oikeus osallistua
• Vuoropuhelu
• Dialogi
• Yhteisestä hyvinvoinnista
huolehtiminen
Taantuva
• Muodolliset yhteiset päämäärät
• Kilpailu, vastakkainolo
• Itseriittoisuus, omahyväisyys
• Yksiäänisyys, vahva pyrkimys
yksimielisyyteen, herruus
• Väittely
• Monologi
• Toisten häpäiseminen,
nolaaminen
(Huhtanen 2011)
Kehittyvä vai taantuva
työyhteisö Kehittyvä
• Itselle ja yhdessä nauraminen
• Tärkeää, mikä on oikein
• Kunnioittaminen ja arvostus
• Toisilta oppiminen ja avoimuus
palautteelle, uusille
näkökulmille ja itsensä
kehittämiselle
Taantuva
• Ryppyotsaisuus
• Tärkeää, kuka on oikeassa
• Oma virheettömyys: ”Minähän
sanoin”
• Oikeassa olemisen tarve
(Huhtanen 2011)
http://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/
tiimiennakkoluulot.pdf
http://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/tiimiennakkoluulot.pdfhttp://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/tiimiennakkoluulot.pdfhttp://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/tiimiennakkoluulot.pdfhttp://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/tiimiennakkoluulot.pdf
Miten pääsisimme yksimielisyyteen?
• Kuuntele muiden reaktioita ja mieti, ennen kuin tyrkytät omaa
näkökantaasi. Vältä kiistelyä oman järjestyksen puolesta.
• Älä oleta, että jonkun täytyy voittaa ja jonkun hävitä
keskustelussa. Etsi seuraavaksi paras, kaikkia tyydyttävä
vaihtoehto.
• Älä muuta mieltäsi vain konfliktin välttämiseksi. Ole epäileväinen,
jos yhteisymmärrys tulee liian nopeasti. Anna periksi vain
sellaiselle näkemykselle, jolle on objektiiviset ja loogisesti
kestävät perusteet.
• Vältä äänestämistä, keskiarvoja, kolikonheittoa tai
kaupankäyntiä. Kun eri mieltä oleva jäsen lopulta myöntyy, älä
oleta että hänen pitää saada pitää oma päänsä myöhemmin.
• Mielipide-erot ovat luonnollisia ja odotettavissa olevia. Tarkkaile
niitä ja yritä saada jokainen mukaan päätöksentekoprosessiin.
Erimielisyydet voivat auttaa päätöksenteossa, koska ryhmä voi
keksiä vielä sopivampia ratkaisuja. (Sahlberg 1994)
Palautteen antamisen periaatteet 1. Kohdista palaute toimintaan, ei persoonaan.
2. Ilmaise havaintoja, ei tulkintoja ja uskomuksia.
3. Kuvaile, älä tuomitse.
4. Kuvaile tässä ja nyt tilanteita, älä abstrakteja
”silloinkin siellä huomasin, että” –tilanteita.
5. Harkitse, onko palautteesi toiselle ihmiselle arvokas,
eli hänen tilannettaan hyödyttävä.
6. Valitse palautteen määrä.
7. Anna ideoita ja tietoja, älä neuvoja.
8. Valitse palautteen antamiseen sopiva paikka ja aika.
9. Tarkista, miten vastaanottaja on ymmärtänyt
palautteen. (Leppilampi&Piekkari 2001)
Arja Veijola 2010
I tilanteessa olo
II sosiaalinen
vaikuttaminen
III
peli
IV
yhteistyö
V yhteis-
toiminta
(Mönkkönen 2002, 42-44)
samassa
tilassa
muodolli-
sesti
”sisä-
siisteys”
toinen
kohteena
yksisuun-
taisuus
valta
eriävät
intressit
toisen
puhe
”kumotaan”
kilpailu
yhteinen
tavoite
työnjako
sopimus
luottamus
arvosta-
minen
Millä sosiaalisen
vuorovaikutuksen
tasolla liikumme?
Yhteistyöstä
yhteistoimintaan
Työparityöskentely
• luokanopettaja-erityisopettaja
• aineenopettaja-erityisopettaja
• opettaja-terapeutti
• opettaja-avustaja
• Joku muu?
Työparina opettaja-avustaja
• Koulunkäynti-, kouluavustaja, koulunkäynnin ohjaaja
• lähiesimies opettaja, jonka kanssa työskentelee
• opettaja keskustelee opetuksesta ja ohjaa
tavoitteiden suuntaiseen toimintaan
• pedagoginen vastuu opettajalla, kasvatusvastuu
yhteinen
• yhteinen suunnittelu ja toisen vahvuuksiin
tutustuminen tärkeää
• avustajien keskittäminen, tiimiytyminen opettajien
kanssa
• Avustajien tarve ja anti koulussa?
• Opettajainhuone vai henkilökunnan huone?
Lähteitä ja kirjallisuutta • Ahtiainen, R. ym. 2011. Samanaikaisopetus on mahdollisuus. Tutkimus
Helsingin pilottikoulujen uudistuvasta opetuksesta. Helsingin opetusvirasto.
Yliopistopaino.
• Booth, T. & Ainscow, M. 2005. Koulu ja inkluusio – työkirja osallistavan
opetuksen järjestämiseksi. Kehitysvammaliitto.
• Havu, E. 2005. Opettajat oman työnsä johtajina. Sosiaali- ja terveysalan
opettajien käsityksiä tiimityöstä. (Pro Gradu)
• Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa. Työvälineeksi
pedagoginen ennakointi. Hansaprint.
• Oja, S. (toim.) 2012. Kaikille kelpo koulu. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen
ja kehittäminen. Bookwell Oy.
• Katzenbach, J.R. & Smith, D.K. (1993). The Wisdom of Teams: Creating the
High-performance Organization. Boston: Harvard Business School
• Koivisto , K. 2010. Yksi luokka –kaksi opettajaa. Laadullinen tapaustutkimus
erään samanaikaisopetuksen käytännöistä opettajien, vanhempien ja
työyhteisön näkökulmasta (Pro Gradu)
• Mönkkönen, K. (2002). Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena.
Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön
vuorovaikutuksessa
Lähteitä ja kirjallisuutta • Parker, G.M. (1994). Cross-functional teams: working with allies, enemies,
and other strangers. San Francisco: Jossey Bass Publishers.
• Rimpiläinen, P. & Bruun, J. 2007. Värikkäät oppilaamme – Inkluusio, tiimityö
ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa. OPH
• Saloviita, T. (toim.) 2009. Meidän koulu. Keinoja työrauhan ja hyvän
ilmapiirin saavuttamiseen. PS-kustannus.
• Saloviita, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus.
PS-kustannus.
• Saloviita, T. 2013. Luokka haltuun! PS-kustannus.
• Scruggs, T.E. mastropieri, M.A. & McDuffie, K.A. 2007. Go-teaching in
inclusive classrooms: A metasynthesis of qualitative research.
• Seppälä-Pänkäläinen, T. 2009. Oppijoiden moninaisuuden kohtaaminen
suomalaisessa lähikoulussa. Etnografia kouluyhteisön aikuisten yhdessä
oppimisen haasteista ja mahdollisuuksista.
• Takala, M. (toim.) 2010. Erityispedagogiikka ja kouluikä. Hakapaino.
• Takala, M. Saloviita, T. & Takala, M. 2010. Frequency of co-teaching in
different teacher categories. European Journal of Special Needs Education.
• Takala, M. Yhteisopetus, luentomateriaali 2011
• Veijola, A. Lasten kuntoutuksen kehityshaasteet, luentomateriaali 2010.