1/2014
Vuoden teknologiajohtaja uskoo uusiutuvaan energiaan
Startup-ilmiö
valloittaa Suomea
12
Turve – Kiistelty
kotimainen
16
29
Kotikonsteja unettomuuden selättämiseen
10
Tasavirta tulee taas
18
1/2014
tässä numerossa
18 TASAVIRTA TULEE TAAS Arjen mukavuudet toimivat
tasavirralla
28 START UP Tarvitsetko tilaa?
29 HENKILÖKUVA Vuoden teknologiajohtaja Lars
Peter Lindfors
32 SORVIN ÄÄRESSÄ Soodakattiloita ja kaukolämpöä
34 TEKNOLELU Etäluku on kaikkien ulottuvilla
35 INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Inlook Color SP:n Venäjän
maajohtaja
Venuu
24.04.2014
284 TEKNIIKAN KUVA
9 TEKNIIKAN KASVO LUT:n opetusvararehtori vie
opetusta verkkoon
10 UNI ON OPPIMISEN PARAS YSTÄVÄ
Selätä unettomuus kotikonstein
12 KEITTIÖITÄ, SAUNOJA JA KESKUKSIA
Startup-ilmiö valloittaa Suomea
16 TURPEESTA ENERGIAA Kiistelty kotimainen
P Ä Ä K I R J O I T U S
Tervehdys,ULKONA sataa kaatamalla, puissa on kohisten kasvavat
silmut ja kevät tuntuu vihdoin päässeen vauhtiin myös
täällä Keski-Suomessa. Minulle se sopii, sillä kevät on syk-
syn ohella aina ollut lempivuodenaikani. Eikä pelkästään
lähestyvän vapun takia.
KEVÄISIN maailma tuntuu olevan tuore ja täynnä mah-
dollisuuksia. Silloin tekee mieli saattaa vanhat projektit
loppuun, aloittaa seuraavia ja laittaa elämää uusiksi.
TÄMÄN numeron teemoja ovat kevään tavoin uutta luova
startup-yrittäjyys, energia sekä naiset ja tekniikka. Esit-
telemme myös vuoden teknologiajohtaja Lars Peter Lind-forsin, joka uskoo uusiutuvasta energiasta olevan muu-
T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille. TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-
katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, [email protected] , [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Maria Huusko ULKOASU Flukso/Maria Taari
TOIMITTAJAT Helena Immonen, Markus Kauppinen, Noora Niemelä, Tiina Raatikainen, Päivi Remes, Pia Salo, Virvamaria Toikka, Ulla Ylönen KUVAAJAT Teemu
Granström, Johanna Kannasmaa, Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Paula Myöhänen, Ari Nakari, Pentti Vänskä TUOTTAJA Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-
media.fi KANNEN KUVA Flukso JULKAISIJA T-Media Oy, www.t-media.fi KUSTANTAJA Harri Leinikka JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopis-
tojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin sekä suurimpiin teknologiakeskuksiin ja tekniikan alan ammattikorkeakou-
luihin. ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista
syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa
sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilas-
kuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähkö-
postilla osoitteeseen [email protected] OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia
osoitteeseen [email protected] 18. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519 PAINOS keskimäärin 25 000 kpl PAINOPAIKKA Forssa Print 2014
hunkin kuin yrityksen imagon kiillotukseen. Sillä voi
hänen mukaansa nimittäin nykyään tehdä voitollista lii-
ketoimintaakin.
LISÄKSI kerromme muun muassa Suomea valloittavasta
startup-ilmiöstä ja työnteosta Venäjällä. Energia-artik-
kelimme käsittelevät kiisteltyä kotimaista energianläh-
dettä, turvetta, sekä tasavirran voittokulkua viime vuo-
sikymmenillä.
Hauskaa kesän odotusta,
31/2014
Puuta öljyn tilalleVTT JA TAMPEREEN teknillinen yliopisto kehittävät Te-
kesin rahoittamassa BioPreCarb-projektissa menetel-
miä öljypohjaisten materiaalien korvaamiseksi suoma-
laisella puulla. Tavoitteena on nostaa suomalaisen puun
jalostusarvoa ja löytää suomalaiselle teollisuudelle uu-
sia keinoja saada jalansijaa maailman kasvavilla hiili-
materiaalimarkkinoilla.
Puun selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä
valmistetut polymeerit ovat elastisia ja helposti muo-
vailtavissa erilaisiksi rakenteiksi. Hiillyttämällä poly-
meereistä muokatut esirakenteet voidaan valmistaa
teollisesti räätälöityjä nano-, mikro- ja makrohiiliraken-
teita, jotka eivät muuten olisi mahdollisia.
Räätälöityjen hiilien sovelluskohteita ovat esimer-
kiksi komposiitit, kulumista estävät pinnoitteet, voi-
teluaineet, elektrodit ja katalyyttien kantajarakenteet.
Monet sovelluksista ovat merkittäviä tulevaisuuden
energiatalouden, ympäristön puhtauden ja juomaveden
saatavuuden kannalta.
Kaksivuotinen tutkimusprojekti päättyy kesäkuussa
2015. Projektin aikana kehitetyistä ratkaisuvaihtoeh-
doista parhaat valitaan jatkotutkimuksiin.
TEEKKARIT HAHMOTTAVAT opintojensa mer-
kityksen sitä paremmin mitä pidemmällä opin-
noissaan ovat. Opintojen arvo työelämän kan-
nalta valkenee vasta opintojen loppusuoralla.
Tiedot käyvät ilmi TTY:n tietojohtamisen ja tuo-
tantotalouden opiskelijoille vuonna 2013 teh-
dystä kyselystä, johon vastasi yhteensä 175
opiskelijaa.
”Vasta 5.–6. opiskeluvuoden kohdalla teek-
karit ymmärtävät laajemmin myös teoriaopin-
tojen merkityksen tulevissa työtehtävissä”, tut-
kimusta tehnyt yliopisto-opettaja Eila Pajarre
sanoo.
Vuosikurssista riippumatta kaikki kyse-
lyyn vastanneet, joilla oli oman alansa työko-
kemusta, olivat koulutusohjelmassaan suoritta-
miinsa opintoihin varsin tyytyväisiä. Sen sijaan
ilman työkokemusta opiskelleet teekkarit olivat
epäileväisiä koulutusohjelmastaan valmistuvien
työllistymismahdollisuuksia kohtaan.
Työkokemus nostaa opintojen arvostusta
PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA
ANNELI PAULI VALITTIIN LUT:N REHTORIKSI
LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN yliopis-
ton (LUT) uudeksi rehtoriksi on valittu do-
sentti, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori
Anneli Pauli (58). Hän kertoo tavoitteekseen
LUT:n nostamisen kansainvälisesti arvoste-
tuksi yliopistoksi ydinosaamisalueillaan, joita
ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kil-
pailukyvyn luominen ja kansainvälisenä Ve-
näjä-yhteyksien rakentajana toimiminen.
“Tärkeimmät periaatteet koulutuksessa, tut-
kimuksessa ja innovaatiotoiminnassa ovat laatu
ja vaikuttavuus. Nämä käyvät käsi kädessä, ei-
vätkä ole toistensa vaihtoehtoja. Tästä haluan
pitää kiinni”, Pauli sanoo.
Tällä hetkellä Pauli työskentelee tiedekes-
kus Heurekan johtajana. Hän on Aalto-yliopis-
ton kunniatohtori ja Jyväskylän yliopiston hal-
lituksen jäsen.
Pauli on työskennellyt vuosia Euroopan ko-
mission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston
varapääjohtajana ja komission yhteisen tutki-
muskeskuksen varapääjohtajana. Hän on toi-
minut myös Suomen Akatemian ylijohtajana ja
pääsihteerinä.
Uuden rehtorin kausi alkaa 1. heinäkuuta
2014 ja kestää neljä vuotta. Nykyinen rehtori
Ilkka Pöyhönen on toiminut rehtorina kuusi
vuotta, ja hänen toimikautensa päättyy kesä-
kuun lopussa.
Ku
va: LU
T/
Teem
u L
ein
on
en
DI, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Jouko Selkälä on kehittänyt energia-alan tuotantoyksi-
köiden ohjaukseen ja valvontaan ratkai-
sun, jossa eri toimittajien tuulipuistoja
voidaan hallita yhdellä tietojärjestelmällä.
Selkälä toteutti projektin yhteistyössä
raahelaisen ICT-alan yrityksen kanssa.
Esimerkiksi tuulivoimatoimittajilla on
usein toimitustensa mukana erilaiset voi-
maloiden hallintajärjestelmät. Kun tuu-
lipuistojen ja toimittajien määrä kasvaa,
yhtenäinen toimittajista riippumaton hal-
lintajärjestelmä on tarpeen.
Tuulipuistot hallintaan yhdellä tietojärjestelmällä
Nyt kehitetty järjestelmä hyödyn-
tää koneissa ja tietojärjestelmissä ole-
vaa dataa ja liityntä järjestelmiin hoide-
taan internetin välityksellä. Ratkaisu on
kehittäjänsä mukaan sekä laadukas että
kustannustehokas.
Oulun yliopiston Raahen toimipiste
kehitti ratkaisun hankkeessa Metalli- ja
ICT-teknologiaosaamisen soveltaminen
energia-alalla. Mukana kehitystyössä oli
Brandsoft Oy.
Kuva: V
TT
4 1/20144 1/2014
51/2014
T E K N I I K A N K U V A
Rautaisen taivaan koruUUDESSA Iron Sky The Coming Race -elokuvassa nähdään
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) suunni-
teltu digitaalinen efektikoru. Iron Sky –efektikoru kehitet-
tiin osana Tekes-rahoitteista Fast Coins -hanketta, jossa
ovat mukana LUT sekä Saimaan AMK.
”KUN kuulin Iron Sky The Coming Race -elokuvan mark-
kinoinnin ja käsikirjoittamisen alkaneen, päätin että nyt
tehdään hieno efektikoru leffaan. Olin samaan aikaan ke-
hittämässä digitaalisia elementtejä sisältäviä koruja koru-
muotoilija Ivary Vimmin kanssa. Otin yhteyttä Iron Skyn
ohjaaja Timo Vuorensolaan, joka innostui ideasta heti”,
projektipäällikkö ja tutkija Erno Salmela LUT:sta kertoo.
VUORENSOLA valitsi korun lähtökohdaksi Iron Sky -elo-
kuvan logon. Korun kokoa ja tyyliä konkretisoitiin aluksi
niin sanottujen nopeiden prototyyppien avulla. Tämän
jälkeen tehtiin tietotekniset malliehdotukset 15 korusta,
joista Vuorensola valitsi toteutettavaksi kaksi.
FAST COINS -hankkeessa tutkittavat yhteisölliset kokei-
levan kehittämisen menetelmät ovat tärkeässä roolissa
myös Iron Sky -elokuvien teossa. Elokuvan fanit ympäri
maailmaa auttavat merkittävästi elokuvien teossa ja ra-
hoituksessa, ja markkinat syntyvät jo elokuvan tekemi-
sen aikana.
Teksti: Maria Huusko // Kuva: LUT, Ivary Vimm
6 1/2014
Valtio on suosituin työnantaja, peliyhtiöissä ja Googlella paras ilmapiiri
T-Median Työnantajakuva 2014 -tutkimuksen mukaan korkeakoulu-
opiskelijat ja korkeakoulutetut pitävät julkista sektoria turvallisena
työnantajana. Googlella ja peliyhtiöissä taas houkuttavat erityisesti
hyvä ilmapiiri ja kiinnostavat tehtävät. Työelämän trendien osalta
esiin nousivat kiinnostus yrittäjyyteen sekä työssä jaksamisen yhteys
esimiestyöhön.
Valtio on kiinnostavin työpaikka sekä korkea-
kouluopiskelijoiden että korkeakoulutettujen
keskuudessa. Korkeakouluopiskelijoilla toisena
on Google ja kolmantena Kone. Korkeakoulutut-
kinnon suorittaneiden keskuudessa taas Kone
on toisena, Google kolmantena ja VTT sijalla 4.
Valtiolla vastaajat arvostavat erityisesti työ-
paikan turvallisuutta ja varmuutta. Työpai-
kan ilmapiirin sen sijaan arvioidaan olevan pa-
ras Roviolla, Supercellillä ja Googlella. Näiden
kolmen myös arvellaan pystyvän tarjoamaan
kiinnostavimpia työtehtäviä. Kolmikko on kär-
kikymmenikössä niin ikään etenemismahdolli-
suuksien osalta.
Työn merkityksellisyys tärkeää erityisesti yrittäjilleOman yrityksen perustaminen kiinnostaa nyt
enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna 7 pro-
senttia vastaajista sanoi perustavansa mieluum-
min oman yrityksen kuin menevänsä toisen pal-
velukseen. Tänä vuonna luku on jo 12 prosenttia.
Yrittäjyydessä vastaajia kiinnostaa erityi-
sesti mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön sekä
työn merkityksellisyys. Yrittäjät myös jaksavat
työssä huomattavasti paremmin kuin muut: pe-
räti 68 prosenttia yrittäjistä ja freelancereista
jaksaa työssä erittäin hyvin. Toimihenkilöiden
kohdalla vastaava luku on 39 prosenttia.
T-Media Oy toteutti Työnantajakuva 2014 -tutkimuksen 17.1.–31.3.2014 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ammattiin opiske-
levat ja korkeakouluopiskelijat sekä työssä olevat ammattikoulutetut ja korkeakoulutetut. Tutkittavana oli 106 työnantajaa ja 34 toimialaa, ja vastaajia kaikki-
aan 17 606. Koko otosta koskevien tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luottamusvälillä ± 0,7 %. Tulokset on painotettu väestöä vastaavaksi.
Suosituimmat työnantajat: korkeakoulutetut
1. Valtio 43,1 %
2. Kone 42,7 %
3. Google 36,3 %
4. VTT 34,7 %
5. Fazer 34,4 %
6. Rovio Entertainment 31,7 %
7. Neste Oil 31,0 %
8. Fortum 31,0 %
9. Valio 30,8 %
10. ABB 30,2 %
Kiinnostavimmat tehtävät: korkeakouluopiskelijat ja korkeakoulutetut
1. Google 49 %
2. Rovio Entertainment 49 %
3. Supercell 47 %
4. VTT 40 %
5. Yleisradio 39 %
Paras ilmapiiri: korkeakouluopiskelijat ja korkeakoulutetut
1. Rovio Entertainment 46 %
2. Supercell 44 %
3. Google 33 %
4. IKEA 27 %
5. Fazer 25 %
TYÖNANTAJAKUVA
2014
Sekä korkeakouluopiskelijoilla että korkea-
koulutetuilla tärkeimpiä työpaikan valinnan kri-
teerejä ovat hyvä palkkaus, työpaikan ilmapiiri
sekä mahdollisuus tehdä merkitykselliseksi ko-
ettua työtä. Kaikille vastaajille on tärkeää, että
työpaikan arvot ja toimintatavat ovat lähellä
vastaajan omia.
Esimiestyöllä on yhteys työssä jaksamiseenTutkimuksessa selvitettiin myös työssä jaksami-
sen ja esimiestyön tasoa eri aloilla sekä halua
vaihtaa työpaikkaa.
– Työssä jaksaminen näyttää vaikuttavan
siihen, etsiikö vastaaja uutta työtä. Jaksami-
sen taustalla taas ovat kokemukset hyvästä tai
huonosta esimiestyöstä. Niillä aloilla, joissa esi-
miestyön arvioidaan olevan melko tai erittäin
hyvää, työssä jaksaminen
on parhaalla tasolla ja työpaikanvaihtoa suun-
nitellaan vähiten,
toteaa T-Median liiketoimintajohtaja Päivi Sal-minen-Kultanen.
71/2014
PÄIVITYKSET / TOHTORIN HATUSTA
AALTO-YLIOPISTON REHTORI Tuula Teeri aloitti uuden viisivuotiskautensa
jäämällä sapattivapaalle huhtikuun alussa. Yliopiston hallituksen myöntä-
mällä vapaalla Teeri kerää aineksia Aalto-yliopiston vuoteen 2030 ulottuvan
vision hahmottelemiseen.
”Suunnitelmissani on perehtyä tieteen, tutkimuksen ja opetuksen isoi-
hin, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaviin trendeihin keskustelemalla Aalto-
yliopiston professorikunnan ja kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa”, Teeri
kertoo.
Teeri käy tutustumassa
yliopistoihin muun muassa
USA:ssa ja Euroopassa. Tavoit-
teena on perehtyä koulutuksen
uusiin muotoihin ja tulevaisuu-
den suuntiin, eri tapoihin to-
teuttaa monialaisen yliopiston
toimintaa sekä kampuksen ke-
hittämisen mahdollisuuksiin.
”Aion myös käyttää aikaa
siihen, mikä on akateemisen
työn ytimessä ja lähellä sydän-
täni: ajattelemiseen, lukemi-
seen ja kirjoittamiseen.”
Teerin sapattivapaa jatkuu
elokuun alkuun. Tuohon asti
rehtorin tehtäviä hoitaa vara-
rehtori Ilkka Niemelä.
REHTORI TUULA TEERI JÄI SAPATTIVAPAALLEYt-neuvotteluista kärsivät
ilmapiiri, motivaatio ja luovuus
IRTISANOMISIIN TÄHTÄÄVÄT yt-neuvottelut näyttäytyvät henkilös-
tölle pahimmillaan epäloogisena pelinä, arpomisena tai siivouksena.
Irtisanomiseen ei aina näyttäisi vaikuttavan edes se, tekeekö työnsä
hyvin vai huonosti. Tämä käy ilmi Tekniikan akateemisten (TEK) maa-
liskuun lopulla julkistetusta tutkimuksesta Yhteistoiminnan henki
hukassa – Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista
asiantuntijaorganisaatioissa.
”Tutkimukseen vastanneet kertovat työilmapiirin, motivaation,
keskittymiskyvyn ja luovuuden heikkenemisestä. Tuottava työ ei ota
sujuakseen löysässä hirressä”, vastaava tutkija Susanna Bairoh ker-
too.
Luottamusmiehinä yt-tilanteissa toimineet kokevat, että heillä on
hyvin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa neuvotteluiden lopputulok-
seen.
”Neuvoteltavaa ei juurikaan ole, ja todellisesta yhteistoiminnasta
ei voi puhua. Vaikka työntekijöiden edustajat esittäisivät liiketoimin-
nan kannalta perusteltuja vaihtoehtoja irtisanomisille, työnantaja ei
yleensä niille korvaansa kallista. Näyttää siis siltä, että huonoissakin
päätöksissä pysytään”, Bairoh kuvailee luottamusmiesten kertomaa.
Tekniikan akateemisten hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikai-nen-Kallströmin mukaan nykymuotoisen yhteistoimintalain toimi-
vuutta tuotannollisin tai taloudellisin syin käytävissä yt-neuvotte-
luissa olisi hyvä arvioida uudelleen.
Opel Astra Sports Tourer Enjoy 1,4 Turbo ecoFLEX Start/Stop 88 kW MT6
LänsiAuto EspooLuomankuja 4p. 010 525 2200
LänsiAuto HämeenlinnaUhrikivenkatu 18p. 010 525 2320
LänsiAuto LahtiPatometsänkatu 1p. 010 525 2220
LänsiAuto TurkuRaisiontie 93p. 010 525 2420
LänsiAuto VantaaPakkalantie 15p. 010 525 2120
Ajoneuvon veroton hinta (sis. alv 24 %) 17 970,00 €Autoverollisten varusteiden hinta 1 030,00 €Arvioitu autovero 5 318,21 €Tarvikkeiden hinta 0 €Toimituskulut 600,00 €Alennus 1 923,21 €________________________________________________
Kokonaishinta yhteensä 22 995,00 €Hinnaston mukainen CO
2-päästömäärä 136 g/km
Käteismaksuosuus/hyvitys vaihtoautosta 6 550,00 €Rahoitettava osuus 16 445,00 €Perustamiskulu 0,00 €Korko 1,90 %Viimeinen suurempi erä 5 750,00 €Kuukausierät 60 kk 199,30 €________________________________________________
Luottokustannukset 1 061,51 €Todellinen vuosikorko 1,9 %
Rahoituksen edellä mainituin ehdoin tarjoaa Nordea Rahoitus Oyj, Nihtisillantie 3G, Espoo. Edellyttää kaskovakuutuksen ottamista ja hyväksyttyä luottopäätöstä.
Opel Astra LänsiAuto Edition on edullinen tie uuteen autoon: alkaen 199 euroa kuukaudessa.
Kattava varustelu tuo ajamiseen mukavuutta ja lisää turvallisuutta:
• Mukautuvat AFL-ajovalot, sis. Kaukovaloapu• Tuulilasinpyyhkimien sadetunnistin• Automaattisesti himmentyvä sisätaustapeili• Pysäköintitutka, sensorit edessä ja takana
• Automaatti-ilmastointi, kaksivyöhykkeinen• Ajotietokone ja Check Control• Vakionopeudensäädin.
Kuva: A
alt
o-y
liopis
to/
Janne L
ehti
nen
8 1/2014
Lähes 60 hakijan joukosta Espoo pääsi
kuuden fi nalistin joukkoon tavoit-
telemaan Euroopan innovaatiopää-
kaupungin arvonimeä ja 500 000
euron palkintoa yhdessä Barcelo-
nan, Grenoblen, Groningen, Mala-
gan ja Pariisin kanssa. Vaikka voiton nappasi tänä
vuonna Barcelona, Espoon sai fi naalipaikastaan
intoa alueen kehittämiseksi entistä paremmaksi.
”Haluamme tuoda kasvuyritysten nopeuden
ja ketteryyden sekä tiede- ja tutkimusyhteisön
uudet ideat lähemmäs kaupunkiorganisaatiota.
Yhteistyöllä voimme ratkaista kaupungin kehit-
tämiseen ja palveluihin liittyviä haasteita niin,
Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueen muodos-
tama Pohjoismaiden suurin innovaatiokeskittymä,
Espoo Innovation Garden oli mukana Euroopan ko-
mission ensimmäistä kertaa toteuttamassa Innovation
Capital -kilpailussa, jossa etsittiin Euroopan parasta
innovaatioekosysteemiä.
Espoo lähellä nimitystä EU:n innovaatiopääkaupungiksi
että samalla mahdollistetaan uutta yrittäjyyttä”,
Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula An-
tola kertoo.
Edelläkävijäalueilla iso merkitys koko EuroopalleEspoon kaupunkisuunnittelulautakunnan pu-
heenjohtaja ja Aalto-yliopiston johdon neuvon-
antajana parhaillaan työskentelevä Markku
Markkula on ylpeä Espoon Innovation Garde-
nin saamasta arvostuksesta. Samalla Markkula
kannustaa kaikkia alueen toimijoita entistä roh-
keammin ja avoimemmin hyödyntämään oman
organisaationsa ulkopuolella olevaa osaamista
ja käyttäjälähtöisesti tempaamaan myös kansa-
laiset mukaan.
”Kun tiedemaailman ja yritysten lisäksi jul-
kisyhteisöt ja kansalaiset yhdistävät osaamisensa
uusinta tieto- ja viestintätekniikka hyödyntäen,
syntyy parhaat mahdollisuudet todelliselle inno-
vaatioekosysteemille”, Markkula visioi.
Markkula työskentelee myös Euroopan uni-
onin alueiden komiteassa vastuullisessa roolissa
EPP-ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana
ja Markkula korostaakin alueellisen erikoistumi-
sen merkitystä koko Euroopan kilpailukyvylle.
”Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun
aikaansaamiseksi tarvitaan avoimia innovaa-
tiomalleja ja alueellista erikoistumista. Espoon
kaltaisilla edelläkävijäaluilla on iso rooli kasvun
synnyttämisessä. Kaikkia haasteita ei silti tarvitse
ratkaista itse, vaan välillä kannattaa katsoa mitä
muilla alueilla on tehty.”
Markkula kehottaa myös aktiivisesti hake-
maan kumppaneita ja rahoitusta EU:n vuoteen
2020 ulottuvasta yli 70 miljardin euron Hori-
sontti-puiteohjelmasta, jossa on huipputason tie-
teen turvaamisen lisäksi aikaisempaa paremmin
huomioitu myös pienissä ja keskisuurissa yrityk-
sissä tapahtuva innovointi.
”Me näemme yliopistot portteina niitä ym-
päröivän alueen bisnekseen. Tongjin yli-
opisto on yksi ekokampus-ajattelun edel-
läkävijöistä Kiinassa”, VTT:n erikoistutkija Janne
Peltonen sanoo.
Kesäkuussa 2012 käynnistetyssä Otaniemen
VTT aloittaa hankkeen, jonka tavoitteena on suoma-
laisen rakennetun ympäristön energiatehokkuusosaa-
misen vienti Kiinaan. VTT on luonut Kiinaan kahdek-
san yliopiston verkoston, jolle ryhdytään tarjoamaan
Otaniemen ekokampuksella kehitettyjä toimintamal-
leja. Projektin pääkumppanina on Shanghaissa sijait-
seva Tongjin yliopisto.
VTT vie ekokampuksen Kiinaan
ekokampushankkeessa on kartoitettu kahdeksan
pilottikohdetta, joiden energiansäästön potenti-
aali on keskimäärin 15 prosenttia. Osa säästöstä
saavutetaan ilman kustannuksia, pelkästään sää-
tämällä olemassa olevia järjestelmiä, kuten il-
mastointikoneen aikaohjausta. Loput saadaan
investoinneilla, joiden takaisinmaksuaika on ly-
hyt ja tuotto korkea.
Otaniemen ekokampukselle on myös asen-
nettu 10 000 datapistettä, joiden tuottamien
tietomassojen päälle kehitetään uudentyyppi-
siä kiinteistön etähallintapalveluja.
Peltonen uskoo Otaniemessä ja muissa vas-
taavissa hankkeissa kertyneen kokemuksen
perusteella, että julkisen sektorin rakennusten
taloudellisesti hyödynnettävissä oleva energian-
säästön potentiaali on Suomessa keskimäärin 15-
20 prosenttia. Kiinassa potentiaali on todennä-
köisesti vielä korkeampi.
”Rakennuskanta uusiutuu länsimaissa vain
1-1,5 prosentin vuosittaista vauhtia. Uudisra-
kentamisen vaikutus on siksi marginaalinen,
kun ilmastonmuutosta halutaan torjua. Poten-
tiaali on vanhoissa rakennuksissa. Sinne mei-
dän pitää tähdätä.”
91/2014
PÄIVITYKSET / TEKNII-KAN KASVO
Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkarit ja kylterit
eivät kilpaile keskenään, vaan hyödyntävät verkostoituen
toistensa vahvuuksia.
Kun tähän palettiin lisätään vielä suurkam-
pus henkilökuntineen, Lappeenrannan
elinkeinoelämän tuki sekä opiskelijoi-
den kiittelemät asumisjärjestelyt, alkaa tule-
van työelämämenestyjän onnistuminen olla
enää omasta itsestä kiinni.
Ihan äskettäin tämä varsin toimivaksi osoit-
tautunut ”opiskelijasulatto” ei ole syntynyt vaan
LUT on lähettänyt kasvattejaan maailmalle jo
vuodesta 1969. Yksi heistä on LUT:n nykyinen
opetusvararehtori professori Hannu Rantanen,
TkT, tuotantotalouden diplomi-insinööri vuo-
simallia 1987.
Mikä sinut on saanut viihtymään LUT:n ympyröissä jo lähes 30 vuotta?Rohkeat ihmiset ja edelläkävijän kansainvälinen
tekemisen meininki. Työpäivät sisältävät tasai-
sesti monipuolisia haasteita ja mielenkiintoista
tekemistä, sillä meillä on perinteisesti myös vah-
vat elinkeinoelämäyhteydet. Saan edelleen olla
sekä opettamassa että kehittämässä uutta.
Olin muun muassa perustamassa Lahden yk-
sikköämme (LUT Lahti School of Innovation),
joka on fokusoitunut innovaatiotutkimukseen.
Lahdessa tuotetaan myös runsaasti täydennys-
koulutusta ja siellä voi suorittaa lisensiaatin ja
tohtorin tutkintoja (TkT, TkL ja FT) tuotanto-
talouden alalta.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetuk-
sen kehittämisen keskiössä on tällä hetkellä ope-
tuksen vieminen yhä vahvemmin verkkoon. Tä-
hän kuuluu muun muassa opetuksen videointi,
opettajille keskitetty help-tukipalvelu sekä mo-
nimuotoisten arviointimenetelmien kehittämi-
nen. Lisäksi Lappeenrannan kampuksellamme
on vaikea olla viihtymättä.
LUT yhdistää yhä vahvemmin
Teksti: Päivi Remes // Kuva: LUT
Lappeenrannan Green Campus, ”Skinnarilan vapaavaltio” taitaa olla melkoisen uniikki?Kyllä, Euroopan mittakaavassakin. Saimaan ran-
nalla sijaitsevan kampuksen alueella toimii LUT:n
lisäksi muun muassa AMK, tiedekirjasto, har-
rastetiloja ja teknologiakeskus. Kampuksemme
tuottaa tarvitsemastaan sähkönkulutuksesta kol-
misen prosenttia omalla aurinko- ja
tuulivoimalallaan.
Vihreä elämä ei rajoitu meillä kam-
pukselle, vaikka meillä onkin Suomen
ensimmäinen aurinkotalouden pro-
fessuuri. Yliopistomme on keskei-
sessä roolissa kehittämässä Lappeen-
rannasta vähäpäästöistä kaupunkia,
rakentamassa koko Suomen hyvin-
vointia luomalla uutta tieteen avulla
sekä vastaamassa globaalissa mitta-
kaavassa tulevaisuuden haasteisiin.
Tekniikan yliopistokoulutuksen kehit-
tämisessä ovat vahvasti mukana myös
alueen ”Skinnarilan vapaavaltioksi”
nimenneet opiskelijamme, jotka vai-
kuttavat suoraan esimerkiksi uuden-
laisten opiskelutilojen syntyyn.
Miten näet LUT:n kansainvälisellä tasolla?Puhuisin eurooppalaisesta yliopis-
tosta. Hankimme pohjoismaisena
edelläkävijänä koulutusohjelmil-
lemme kansainväliset akkreditoin-
nit, jotka ovat merkki opetuksen
korkealaatuisuudesta kansainväli-
sellä tasolla. Akkreditointi edistää
yliopistojen kansainvälisten kump-
panuuksien syntymistä ja vahvistu-
mista. Kansainvälisesti akkreditoidun
yliopiston tutkinto tarjoaa luonnolli-
sesti valmistuneille paremmat mahdollisuudet
työllistyä kansainvälisiin tehtäviin.
Lisäksi meillä on maamme yliopistoista vah-
vin kokemus Venäjä-yhteistyöstä verkostoineen
ja kaksoistutkintoineen. Vuosittain uusista opis-
kelijoistamme 30 prosenttia on kansainvälisiä,
joukossa on yli 60 kansallisuutta. Myös kansain-
välinen opiskelijavaihto on meillä vilkasta.
opetusta kampuksella ja verkossa
10 1/2014
PÄIVITYKSET / OPISKELU
vat stressin vähentymisessä.
”Uskoisin, että kauppakorkeakoulun suorit-
tava työilmapiiri saattaa laukaista opiskelijoissa
stressitilan, joka johtaa univaikeuksiin”, Heik-
kilä pohtii.
Huolihetki voi auttaaUnen merkitystä terveyteen on tutkittu paljon.
Univaje muun muassa vaikuttaa aineenvaihdun-
taan, lisää kortisolin eritystä ja heikentää im-
muniteettiä. Unettomuus altistaa muun muassa
sydän- ja verisuonitaudeille sekä diabetekselle.
Stenbergin mukaan unettomuudessa on kyse
niin suuresta kansanterveydellisestä ongelmasta,
että siihen pitäisi puuttua. Uni pitäisi nostaa ra-
vinnon ja liikunnan lisäksi mukaan kattavaan
terveyden palettiin.
”Onneksi toimittajat ovat ottaneet uniasian
agendalleen, ja siitä puhutaan”, Stenberg toteaa.
Unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti koti-
konstein. Stressin poistaminen tai ainakin vähen-
täminen on lähtökohta nukkumisen helpottu-
miseksi. Se on kuitenkin usein vaikea saavuttaa.
Tunti ennen nukkumaanmenoaikaa kannat-
taa rauhoittua ja tehdä jotain rentouttavaa, ku-
ten lukea kirjaa tai venytellä. Television katsele-
mista ei suositella. Alkoholin ja kahvin käyttöä
tulisi rajoittaa.
Stenberg suosittelee ”huolihetkeä” pari tun-
tia ennen nukkumaanmenoa.
”Kannattaa kirjoittaa etukäteen ylös kaikki
asiat, jotka huolettavat ja aiheuttavat stressiä,
ettei mieti niitä enää sängyssä.”
Mikäli unettomuuden hoito ei kotikonstein
onnistu, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Väliaikaisesti unihäiriöitä voidaan hoitaa myös
lääkkein. Pahimmillaan stressi ja sitä seuraava
unettomuus voivat johtaa loppuunpalamiseen,
joten niihin kannattaa reagoida varhaisessa vai-
heessa.
Unihäiriöt ovat Suomessa huo-
lestuttavan yleisiä. Noin kol-
masosa aikuisista kärsii unet-
tomuudesta, ja yhä useammin
unihäiriöt ovat vakavia. Unitut-
kija, dosentti Tarja Stenberg
kertoo, että unettomuus voi olla kausittaista
tai kroonista, mutta useimmiten sen aiheut-
taa stressi.
”Kun ihmiset jäävät eläkkeelle, uniongelmat
loppuvat kuin seinään”, Stenberg toteaa.
Tilapäisestä unettomuudesta kärsivät joskus
kaikki. Kun nukahtamisvaikeuksia on yli kol-
mena iltana viikossa, on jo kyse unihäiriöstä. En-
simmäisiä unettomuuden merkkejä ovat juuri
nukahtamisvaikeudet illalla ja yölliset herää-
miset.
Stenbergin mukaan alle 30-vuotiaiden ei pi-
täisi heräillä kesken yöunien. Jos näitä merkkejä
ilmenee, on hyvä pysähtyä miettimään omaa elä-
mää: mikä aiheuttaa stressiä? Miten siitä voisi
irtaantua?
”Säännölliset elämäntavat ovat kaiken A ja O.
Ihmisen elimistö on rytminen, ja jos omaa kel-
loa ei kuunnella, uni voi häiriintyä.”
Opiskelijoille hyvä uni on ensiarvoisen tär-
keää, sillä ilman unta ihmisen oppiminen hei-
kentyy. Univaje aiheuttaa keskittymisongelmia,
eivätkä aivot käsittele uutta tietoa yhtä hyvin.
”Väsyneenä ei pysty oppimaan, ja oppimisen
jälkeen pitää nukkua. Aivotoimintaa unessa on
tutkittu paljon, ja uskotaan vahvasti, että yöl-
linen aivotoiminta liittyy edellisen päivän ta-
pahtumiin ja oppimiseen. Tehokkaan oppimi-
sen kannalta uni on siis ensiarvoisen tärkeää”,
Stenberg selittää.
Opinnot stressaavatAalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskel-
lut Karoliina Heikkilä alkoi kärsiä ajoittaisesta
Unettomuus on Suomessa yleinen, jopa kansanterveyttä
uhkaava ongelma. Opiskelijoille unihäiriöt ovat erityisen
ongelmallisia, sillä univaje heikentää oppimiskykyä.
Uni on oppimisen paras kaveri
unettomuudesta toisen opiskeluvuoden jälkeen.
Heikkilä kertoo, että opiskelun, töiden ja vapaa-
ajan yhdistämisestä tuli silloin haastavaa, mikä
aiheutti stressiä.
”Yleensä ennen nukkumaanmenoa mielessä
alkavat pyöriä tehtävät asiat ja koulutöiden pa-
lautukset, eikä uni tule. Usein stressi on alita-
juista, eikä näy muuten kuin univaikeuksien
kautta”, Heikkilä kertoo.
Stressitilat saattavat jatkua muutamia viikkoja
ja helpottavat välittömästi, kun opintosuorituk-
set on tehty ja kaikki työt palautettu. Heikkilä
kertoo, että etenkin tenttiviikkoina lukeminen
venyy usein myöhään yöhön. Nukahtamisvai-
keuksien lisäksi uni on katkonaista.
Heikkilä ei ole hakenut uniongelmiinsa apua.
Unettomuus tulee hänelle kausittain, joten kyn-
nys lääkäriin lähtemiseen ei ole ylittynyt.
”Edelleenkin nukun välillä todella huonosti
ja liian vähän. Rytmin kääntäminenkään ei ole
mahdollista, sillä en ole vuosikausiin saanut unta
ennen puolta yötä.”
Heikkilä valmistui Aalto-yliopistosta maa-
liskuussa ja uskoo, että elämän tasapainottami-
nen sekä opintojen taakse jääminen edesautta-
”SÄÄNNÖLLISET ELÄMÄNTAVAT OVAT KAIKEN A JA O. IHMISEN ELIMISTÖ ON RYTMINEN, JA JOS OMAA KELLOA EI KUUNNELLA, UNI VOI HÄIRIINTYÄ.”
111/2014
Teksti: Helena Immonen // Kuvat: iStockphoto
Rauhoitu tunti ennen nukkumaanmenoa. Opiskelu
väsyneenä ei ole tehokasta, joten jätä keskeneräi-
set tehtävät seuraavaan päivään.
Urheilu useampi tunti ennen nukkumaanmenoa voi
auttaa, mutta juuri ennen nukkumaanmenoa hai-
tata nukahtamista.
Älä mene nukkumaan nälkäisenä, mutta älä
myöskään ähkyisenä.
Pidä ”huolihetki” pari tuntia ennen nukkumaanme-
noa. Kirjoita ylös kaikki asiat, jotka huolettavat sinua.
Pohdi vakavasti elämääsi. Onko jotain asioita, joita
voisit vähentää? Voitko jättää jonkin kurssin pois
tai tehdä vähemmän töitä? Terveys on tärkeintä, ja
lepo oleellinen osa sitä.
Opettele rentoutumaan: käy joogassa tai kuuntele
rauhoittavaa musiikkia.
Ylläpidä säännöllistä uni- ja ruokailurytmiä elämäs-
säsi.
Makuuhuoneen lämpötilan tulisi olla 17–21 astetta.
1
2
3
4
5
6
7
8
Kärsitkö unettomuudesta? Kokeile näitä kotikonsteja:
12 1/2014
Startup-ilmiö leviää maailmalla.
Aaltoesin startup-palvelut yhdistävät
erimaiden osaajia toisiinsa. Myös
Oulussa, Lappeenrannassa ja
Tampereella on jatkuvasti kehittyvää
startup-toimintaa.
YritystäTeksti: Johanna Nykopp // Kuvitus: Flukso
Startupista puhutaan paljon. Ilmiön sanotaan levinneen kuloval-
kean tavoin, mutta minne se leviää ja kuka siitä hyötyy? Mitä
startup edes tarkoittaa?
Oululaisten korkeakoulujen Business Kitchenin vetäjän Jo-
hanna Blueminkin mukaan Startup-yrittäjyys tarkoittaa kas-
vuhakuista alkavan vaiheen liiketoimintaa.
”Tyypillistä startup-yrityksille on hakea nopeassa tahdissa yrityksen tuot-
teen tai palvelun sopivaa muotoa asiakaspalautteen perusteella, puhutaan
ns. Lean-mallista.”
Startup vaihe kestää noin kolme ensimmäistä vuotta, ja niitä leimaa yrit-
täjätiimin sitoutunut kehittäminen ja työ tuotteen, markkinoinnin, myyn-
nin ja rahoituksen hakemisen parissa.
Bluemink huomauttaa, että startup-yrityksistä noin yksi kymmenestä on-
nistuu. Useista startup-yrittäjistä tulee sarjayrittäjiä. Kun ensimmäinen yri-
tys ei lyö läpi, kehitetään uusi yritysidea.
”Toki onnistuminenkin ruokkii uuden yritystoiminnan perustamista.”
perustamassa
131/2014
Keittiöitä, saunoja ja keskuksia Ouluun perustettiin syksyllä 2012 Business Kit-
chen, eli korkeakoulujen kasvuyrittäjyyskeskus,
jonka vetäjänä Bluemink toimii. Kyseessä on Ou-
lun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun
yhteinen toiminta, jonka taustalla on Oulun In-
novaatioallianssi.
”Meillä käy kuukausittain keskimäärin tu-
hat henkeä, ja vuoden aikana on järjestetty yli
200 erilaista tilaisuutta ja tapahtumaa. Yrityk-
siä on syntynyt kolmisenkymmentä, ja yritys-
kehitystä on tehty 25 yrityksen kanssa.”
Samanlaista toimintaa on ympäri Suomea.
Maan startup-hypetys näyttää alkaneen Aalto-
yliopistosta, jonka StartUp Center on menestyvä
ja nopeasti kehittyvä yrityskiihdyttämö. Keskus
on toiminut osana kauppakorkeakoulua vuo-
desta 1997 alkaen
Aaltoes on puolestaan johtava startup-
ekosysteemi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa.
Sen perustivat Aalto-yliopiston opiskelijat
vuonna 2009. Toiminta alkoi ruohonjuuri-
14
tason tapahtumista, joissa Aaltoes antoi yrittä-
jyydestä haaveileville mahdollisuuden perustaa
omia tiimejä ja sen jälkeen esitellä ideoitaan ko-
keneille yrittäjille.
Aaltoesin johtajan Kasper Suomalaisen mu-
kaan Aaltoes on edesauttanut jo yli sadan kas-
vuyrityksen perustamisessa tapahtumien ja val-
mennusohjelmien myötä.
”Viidessä vuodessa Aaltoes on onnistunut
luomaan Suomeen ainutlaatuisen kasvuyrittä-
jyysyhteisön ja kehittämään kontaktiverkoston
yrityskiihdyttämöihin, opiskelijayhteisöihin ja
menestyneisiin yritysmaailman henkilöihin ym-
päri maailmaa. Yli 10 000 yhteisön tapahtumiin
osallistunutta henkilöä osoittavat, että kasvuyrit-
täjyydelle ja liiketoiminnan aloittamisen tuke-
miselle on selkeä tarve yhteiskunnassamme.”
Suomalainen selittää Aaltoesin menestystä
sillä, että toiminta alkoi opiskelijoiden aloitteesta.
”Kun opiskelijat saavat idean, ei toteutuk-
seen mene kauan aikaa. Sen kun tehdään ja ko-
keillaan. Epäonnistuminen tarkoittaa, että olet
tarttunut mahdollisuuteen onnistua.”
Start-up -aate leviää yhäBlueminkin mielestä startup-ilmiö on jatka-
nut leviämistään. Tähän on vaikuttanut raken-
nemuutos ja talouskriisi. Myös uuden liiketoi-
minnan perustaminen ja yrittäjyys ovat nousseet
enemmän esille viime vuosina.
”Koska työllistyminen isompiin yrityksiin
ei ole enää helppoa, on pakko hakea vaihtoeh-
toja. Uskon, että uusi sukupolvi haluaa valita itse,
millaista työtä he haluavat tehdä ja luoda jotain
uutta omilla ehdoillaan.”
Myös Lappeenrannan yliopiston Arttu Laa-
sosen mukaan asenneilmapiiri yrittäjyyttä ja
startup-yrityksissä työskentelemistä kohtaan
on selvästi muuttunut viimeisten vuosien ai-
kana myönteiseen suuntaan. Hän kuitenkin
näkee startup-ilmiössä myös huonoja puolia.
”Välillä tuntuu jo siltä, että hype on men-
nyt hieman liian pitkälle. Kun media hehkuttaa
asiaa, monelle syntyy halu olla mukana ilmiössä
ja osoittaa olevansa ajan hermolla. Joskus tun-
tuu, että julkisen sektorin käyttämille resurs-
seille ei ole mitään kriteerejä. Tämä johtaa sii-
hen, että yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettu
raha valuu ympärillä pörrääville konsulteille ja
virkamiehille, jotka paketoivat palvelunsa ajan
hengen mukaiseen pakettiin.”
INNOVAATIORAHOITUSKESKUS TEKES on
toiminut vuodesta 1983. Viestintäpäällikkö
Josi Tikkasen mukaan startup-ilmiö alkoi
näkyä selvästi Tekesin toiminnassa vuoden
2007 jälkeen. Tekesillä on nykyään oma
Nuoret yritykset -vastuualue, joka keskit-
tyy myöntämään rahoitusta alle 6-vuoti-
aille yrityksille.
Kysyntä on kasvanut. Vuonna 2005
keskus rahoitti startupeja vain noin 40
miljoonalla eurolla, mutta viime vuonna
luku ylsi jo noin 133 miljoonaa euroon.
Tikkasen mukaan rahoitusta sai viime
vuonna runsaat 480 nuorta yritystä. Ha-
kemuksia jätettiin yli 800. Hän muistuttaa,
että Tekesin rahoitus on aina projektikoh-
taista. Projektin kuluista vähintään 25 pro-
senttia on katettava muulla rahoituksella.
Tekes on tarkka siitä, kenelle rahaa
myönnetään. Vain lupaavimmat yritykset
saavat keskukselta apua. Rahoituksen saa-
misen jälkeen yrityksen pitää selvitä kai-
kista sovituista tavoitteista. Kaikkea ra-
hoitusta ei siis anneta kerralla ja hanat
voidaan sulkea, mikäli sovitut tavoitteet
eivät täyty.
”Aloitteleva yrittäjä ottaa yleensä yh-
teyttä Tekesin asiantuntijaan, jonka kanssa
pohditaan yrityksen potentiaalia ja sitä,
missä vaiheessa yritys on. Mikäli yri-
tys päätyy hakemaan rahoitusta, niin
asian valmistelee hankeryhmä. Ryhmään
on koottu mahdollisimman monipuolinen
asiantuntemus. Ryhmä tekee esityksen ra-
hoituksesta tai hakemuksen hylkäämisestä
päätöksentekijälle.”
Aloitteleva yritys voi hakea tilanteensa
mukaan tukea kolmesta seuraavasta rahoi-
tuksesta. Yleensä yritys kulkee kaikki vai-
heet läpi ensimmäisestä aloittaen.
Ensimmäisenä on kansainvälisen kas-
vun suunnittelun vaihe, joka on tarkoitettu
vastaperustetuille yrityksille.
”Rahoituksen avulla yrityksen pitäisi
selvittää kansainvälinen markkina- ja kas-
vupotentiaali, varmistaa asiakastarve ta-
paamalla asiakkaita ja arvioida omaa tiimi-
ään”, Tikkanen kertoo.
Toisena on tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus.
Rahoituksella yritys voi kehittää tuotettaan
todettuun markkinatarpeeseen sopivaksi.
Kolmantena on Nuoret innovatiiviset yri-
tykset -rahoitus. Se on tarkoitettu kaikkein
lupaavimmille alle 6-vuotiaille yrityksille.
Rahoitus voi kohdistua koko liiketoiminnan
kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.
TEKES TUKEE STARTUPEJA
Kehitystä ympäri Suomea
Blueminkin mukaan startup-yrittäminen on
parin kolmen vuoden aikana kehittynyt Ou-
lun suunnalla hurjaa vauhtia. Yrittäjyyden toi-
mintaympäristö on muotoutunut ja toiminta uu-
sien yritysten synnyttämiseksi ja tukemiseksi
on aktiivista.
”Oulun seudulla Nokian ja ICT-alan murrok-
sen myötä on muutaman vuoden aikana synty-
nyt kolmisensataa startup yritystä, joiden työllis-
tävä vaikutus on 1000–1500 henkilön luokkaa.”
Tilanne on Laasosen mukaan hyvä myös Lap-
peenrannassa, jossa opiskelijoiden yrittäjyysyh-
teisö palvelee sekä yliopistoa että ammattikor-
keakoulua.
”Tilanne paranee koko ajan. Toivomme, että
joidenkin vuosien kuluttua ekosysteemistä löy-
tyy yhä useampia sarjayrittäjiä, jotka kokemuk-
sellaan ja esimerkillään innostavat ja auttavat
uusia toimijoita mukaan kuvioihin.”
Lappeenrannassa on omat tukipalvelut tut-
kimuslähtöisille yritysaihioille, ja painopiste
on siirtymässä teknologian lisensoinnista uu-
sien yritysten perustamiseen.
Mistä rahoitus? Rahoitus on keskeinen osa startup-yrittäjyyttä,
sillä yritystoiminnan kasvattaminen nopeassa
tahdissa vaatii pääomaa. Rahoitusta tarvitaan
yleensä tuotekehitykseen ja kansainvälistymi-
seen.
Blueminkin mukaan rahoittaja voi tulla kuvi-
oihin jopa ennen yrityksen perustamista, mutta
tyypillisimmin ensimmäisen parin kolmen vuo-
den aikana, kun pilottituote tai -palvelu ja en-
simmäiset asiakkuudet ovat toteutuneet.
”Sijoittajan näkökulmasta on keskeistä var-
mistua yrittäjätiimin sitoutumisesta ja kyvystä
hakea toimivaa liiketoimintamallia. Myös IPR-
Mikä ihmeen Startup-sauna?
Startup-saunaan pääsee mukaan lämmit-
telyiden kautta. Lämmittelyissä ryhmät
esittelevät yritysideansa ja osallistuvat
valmennukseen. Valmentajat valitsevat
kunkin lämmittelyn voittajan, joka kutsu-
taan kuuden viikon kurssille Aalto Ven-
ture Garageen. Startup-saunaan valitut
ryhmät saavat 1500 euroa kattaakseen
matkustus- ja asumiskustannuksensa.
Saunassa he kehittävät ideaansa, etsivät
rahoittajia ja asiakkaita.
1/2014
151/2014
KIM LEPPÄNEN, PERUSTAJA, KUNINGASTALOT OY
OLIN kouluaikanani rakennustyömailla töissä. Siellä törmäsin
ensimmäisen kerran lämpökuvaukseen. Myöhemmin törmä-
sin aiheeseen opiskellessani rakennustekniikan diplomi-in-
sinööriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY). Ajatus
omasta lämpökuvauksia ja tiivismittauksia tekevästä yrityk-
sestä alkoi kehittyä.
PERUSTIN yritykseni yksin ja opintojeni ohessa. Tilanne oli
haastava sillä opintotukea ja starttirahaa ei voi saada samaan
aikaan. Kaikki aikani kului yrityksen tai opintojeni parissa.
YRITYKSEN perustaminen on monivaiheinen prosessi, josta
en olisi selvinnut ilman TTY:n yritystallia. Sieltä sain sekä tie-
toa että kannustusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Minut ohjattiin
juttelemaan oikeille ihmisille ja sain vastauksen kaikkiin yri-
tyksen perustamiseen liittyviin kysymyksiini.
YRITTÄJYYS vaatii paljon aikaa ja kokemusta. Tsemppaan
itseäni ajattelemalla, että vaikka tämä yritys menisikin nu-
rin, minulle on kehittynyt alasta niin valtavat määrät koke-
musta, että saan helposti töitä muista yrityksistä. Valmistun
diplomi-insinööriksi kesällä ja sen jälkeen pääsen keskitty-
mään yritykseni kehittämiseen täysillä.
kysymykset pitää selvittää ja ovat tärkeitä yrityksen arvon mää-
rittämisessä. ”
Rahoitusta haetaan usein ”pitchaamalla” eli pitämällä hissi-
puhe sijoittajalle. Mikäli sijoittajien kiinnostus herää, alkavat neu-
vottelut, jotka tyypillisesti kestävät useita kuukausia. Tänä aikana
seurataan idean ja yrittäjätiimin etenemistä ja arvioidaan yrityk-
sen arvoa mahdollista sijoitusta varten.
”Tuntumani on, että hyvien tiimien hyviin liikeideoihin on
mahdollista saada rahoitusta, ja julkisilla yritystukimuodoilla
yksityisen rahan määrä voidaan jopa tuplata”, Bluemink pohtii.
Hän muistuttaa kuitenkin, että yrityksen lopullisen menesty-
misen ratkaisee rahoituksen sijaan toinen hyvin yksinkertainen
asia: ostaako yrityksen tuotetta riittävän moni.
HANNELE MENNALA, PERUSTAJAOSAKAS, PROIMPACT OY
YRITYKSEMME on työhyvinvoinnin johtamisen palvelu-
yritys. Autamme yrityksiä työhyvinvointiprojektien suun-
nittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.
PROIMPACT OY:n yrityksen perustajat olivat työskennel-
leet pitkään IT-alalla. Meille tuli halu hyödyntää oman
alamme kokemusta kasvavalla työhyvinvointi- ja työ-
terveysalalla.
MEILLÄ oli alustava liikeidea, johon haimme palautetta
asiakkailta tekemällä asiakastyötä ja teettämällä markki-
nakartoituksia. Tulokset vahvistivat liikeidean. Startupin
liikeideaa tarvitsee alussa hioa jatkuvasti asiakaspalaut-
teen, markkinoiden kehittymisen sekä kilpailutilanteen
muuttumisen myötä.
HAIMME Aalto Yliopiston Start Up Centeriin ja
saimme toimitilat Ruoholahden Technopoliksesta.
Yritystämme tukee vahva neuvonantajatiimi,
joka koostuu eri alojen osaajista. Olemme
saaneet neuvoa ja tukea myös muun muassa Ely-
keskuksesta, Tekes Digile-ohjelmasta sekä
YritysHelsingistä.
16 1/2014
Turpeella tuotetaan noin viidennes
kaukolämmöstä ja noin kuusi pro-
senttia sähköstä. Yli miljoonan suo-
malaisen koti, koulu tai työpaikka on
turpeella ja puulla tuotetun kauko-
lämmön piirissä.
Turve –
Teksti: Ulla Ylönen // Kuva: Ari Nakari, Bioenergia ry
Turpeen käyttö energiantuotannossa yleistyi 1970-luvun
öljykriisin aikana. Nykyisin 5–7 prosenttia Suomen ko-
konaisenergian tarpeesta tuotetaan turpeella. Määrä kat-
taa noin 20 prosenttia kaukolämmöstä ja noin kuusi pro-
senttia sähköstä.
Valtaosa turpeesta poltetaan kuntien ja teollisuuden
sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa. Suomeen on viime vuo-
sina rakennettu 7 miljardilla eurolla voima- ja lämpölaitoksia, jotka
hyödyntävät lähiympäristön energialähteitä - myös turvetta.
Suomessa on noin 60 suurta turvevoimalaitosta, turvetta käyttä-
viä kaukolämpökeskuksia on noin 120. Lukuisissa pienissä, kiinteistö-
kohtaisissa lämpökattiloissa turvetta käytetään ainoana polttoaineena.
Suurin osa voima- ja lämpölaitoksista on CHP-voimaloita (Com-
bined Heat and Power), joissa turvetta poltetaan yhdessä metsähak-
keen kanssa.
Turpeella on puhdistava vaikutus polttoon. Se estää puun syövyt-
tävät vaikutukset kattilassa sekä sitoo puupolttoaineissa ja peltoener-
giassa olevaa klooria.
Tasalaatuisella, pitkää varastointia kestävällä turpeella korvataan
ennen kaikkea kivihiiltä. Turvetta on aina saatavilla, ja sen energia-
teho riittää kovillakin pakkasilla. Turpeen etuna on ollut myös vakaa
ja kilpailukykyinen hinta.
Turvetuotannon epävarmuustekijöitä ovat kausiluonteisuus, riip-
puvaisuus säästä sekä vaihtelevat vuosituotokset. Tuotantokausi ajoit-
tuu toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun.
Turve varastoidaan suolle, josta se on nostettu ja kuljetetaan käyt-
töpaikalle päivittäin rekka-autoilla. Aurinko ja tuuli kuivattavat tur-
peen toimituskosteuteen.
kiistelty kotimainen
171/2014
Lähteet: Turpeen tuotanto ja käyttö. Yhteenveto selvi-
tyksistä. VTT, Espoo 2010, Bioenergia ry, Energiateolli-
suus ry, Geologian tutkimuskeskus, Suomen luonnon-
suojeluliitto ry
Luonnonsuojeluliitto lopettaisi turpeen nostonSuomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on lopettaa turpeennosto vuo-
teen 2020 mennessä, koska turpeen energiakäyttö aiheuttaa ongelmia
ilmastolle, vesistöille, lajistoille ja ihmisille.
Turvemaiden laajamittainen hyödyntäminen on Luonnonsuojeluliiton
mukaan muuttanut suot suureksi kasvihuonekaasujen päästölähteeksi.
Turve on fossiilisiin energialähteisiin rinnastettava polttoaine, joka
kiihdyttää ilmastonmuutosta. Turvetta poltettaessa poltetaan kierrosta
poistunutta varastoitunutta hiiltä, jota on kertynyt soihin 5 000–10 000
vuoden ajan.
Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 pro-
senttia, jos turpeenpoltto korvattaisiin, esimerkiksi tuulisähköllä ja maa-
kaasulla. Lämmityksessä turpeen paras korvaaja on puu; metsien hak-
kuutähteet ja muut bioenergian muodot.
Luonnonsuojeluliiton mukaan turpeentuottajat ovat epäonnistuneet
suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisessa eivätkä ole ohjanneet
uusia turvetuotantoalueita jo ennestään ojitetuille soille.
Turpeen muu kuin energiakäyttö
• maataloudessa kuivikkeena, imeytysaineena,
kompostoinnissa
• puutarhojen ja avomaaviljelyn kasvualustana
• viherrakentamiseen ja maisemanhoitoon
• öljyntorjuntaan
• hoitoihin, kylpyihin, kosmetiikkaan
• tekstiilien raaka-aineena (tupasvilla)
• yhteensä noin 2,5 miljoona kuutiometriä/
vuosi
MITÄ TURVE ON?Turvetta syntyy kuolleista kasvin osista maa-
tumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen
puutteen ja runsaan veden vuoksi kasvit ei-
vät hajoa kunnolla, ja näin syntyy kasvava
turvekerros.
Turvetta syntyy noin millimetrin pak-
suinen kerros vuodessa; siis metri tur-
vetta 100 vuodessa.
Turve on määritelty hitaasti uusiutu-
vaksi biomassapolttoaineeksi. Ilmasto-
politiikassa turvetta käsitellään samalla
tavoin kuin fossiilisia polttoaineita, eli
turpeen polton päästöt lisäävät ilmakehän
kasvihuonekaasupitoisuutta.
Noin kaksi kolmasosaa Suomen energiahuol-
losta on tuontienergian varassa. Turpeella ja uu-
siutuvilla puuperäisillä biopolttoaineilla pysty-
tään korvaamaan tuontienergiaa ja nostamaan
energiahuollon kotimaisuusastetta.
Nykyisellään turpeen osuus vastaa 2 miljoo-
naa tonnia öljyä. Vastaava määrä kivihiiltä mak-
saa puolestaan 200–300 miljoonaa euroa. Kun
sama energiamäärä tuotetaan turpeella, jää sii-
hen käytetty raha kotimaahan.
Hyvänä turvevuonna energiaturpeen tuotanto
ja käyttö työllistävät noin 10 000 henkilöä. Tur-
vetuotannosta ja turpeen kuljetuksista vastaavat
paikalliset turveyrittäjät, jotka tuottavat turvetta
omiin nimiinsä tai suuremmille turveyhtiöille,
kuten Vapolle tai Turveruukille. Suolla työskente-
levien urakoitsijoiden lisäksi työtä saavat auton-
kuljettajat, konsultit, tutkijat ja lupaviranomaiset.
VTT:n laskelmien mukaan energiaturpeen
tuotannon ja käytön kokonaisnettovaikutus
Suomen kansantalouteen on lähes puoli mil-
jardia euroa.
Noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on
suota ja turvemaata. Turvemaita on eniten Poh-
jois-Suomessa ja vähiten Ahvenanmaalla.
Yli puolet 9,3 miljoonan hehtaarin suoalasta
on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Turvetuo-
tannossa on 0,6 prosenttia soista eli noin 68 000
hehtaaria. Kun suot ojitetaan ja niiden kasvilli-
suus poistetaan, jälki muistuttaa lähinnä kyn-
nöspeltoa.
Turve on Suomessa ainoa energialaji, jonka
tuotanto on luvanvaraista. Tuotantoalueen ra-
vinne- ja kiintoainepäästöt määritellään ympä-
ristöluvissa, joiden noudattamista sekä tuotta-
jat että viranomaiset seuraavat.
Turpeen poltosta muodostuu hiilidioksi-
din lisäksi rikkidioksidia, typen oksideja, pö-
lymäistä tuhkaa ja tuhkaan sitoutuvia raskas-
metalleja. Näiden pitoisuudet ovat pienemmät
kuin kivihiilen, mutta suuremmat kuin puu-
polttoaineiden. Päästöjä vähennetään poltto- ja
puhdistustekniikoilla.
Turvetuotannosta poistuneet alueet eli lop-
puun kalutut suopohjat soveltuvat kasvumaaksi.
Niistä tehdään peltoja ja niille istutetaan met-
sää.
18 1/2014
Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä kulkee suurjännit-
teistä tasasähköä. Ilmalämpöpumpussa sähkö ensin tasasuunna-
taan ja sitten vaihtosuunnataan moottoreille. Polttomoottoriauton
tai sähköauton sähköjärjestelmä toimii pääosin tasasähköllä. Ener-
giansäästölampussa pikkuruinen tasasuuntaaja muuntaa 230-volt-
tisen vaihtosähkön ensin tasasähköksi ja sitten lampulle sopivaksi
suuritaajuiseksi vaihtosähköksi.
tuli takaisin
Edison aloitti sähkönjakelun tasasähköllä,
mutta maailma siirtyi nopeasti vaihtosäh-
kön käyttöön, koska kaikki pyörivät säh-
kökoneet – myös tasavirtakoneet - toi-
mivat vaihtosähköllä ja voimansiirrossa
tarvittavat eri jännitetasot saadaan hel-
poiten ja hyvällä hyötysuhteella aikaiseksi vaihtosäh-
kömuuntajien avulla.
Tasasähkön (Direct Current) käyttö on kuitenkin viime
vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi elektronisissa
laitteissa, mutta nyt odotetaan tasasähkön käytön reilua
lisääntymistä myös järeämmässä sähkötekniikassa. Muu-
tos johtuu arkipäivän pikku mukavuuksista. Muun mu-
assa viihde-elektroniikka, tietokoneet, LED-valaisimet
ja älypuhelimet käyttävät sisäisesti tasasähköä, vaikka
ne liitetäänkin vaihtosähköverkkoon. Tuleva muutos ta-
sasähkön puolesta johtuu suurelta osin aurinkosähkön
tuotannosta sekä siitä, että joissakin tapauksissa vaihto-
sähköverkot ovat osoittautuneet tasasähköverkkoja haa-
voittuvammiksi. Myös kotitaloudet voitaisiin jatkossa va-
rustaa tasasähköverkoilla.
Muuntamisesta hävikkiäSähkön siirtäminen ja muuntaminen aiheuttavat hävi-
öitä. Sähkönsiirto korkealla tasajännitteellä on mahdol-
lista hyvin pitkiä matkoja, mutta tavallinen sähkönsiirto
ja jakelu on helpointa toteuttaa vaihtosähköllä. Järkevä
vuorovaikutus tasa- ja vaihtosähköverkkojen välillä te-
kee tarpeelliset jännitetasojen muuntotehtävät helpoiksi.
Kotitalouksissa 230 V vaihtojännitettä muunnetaan
moniin tasajännitetasoihin. Mitä enemmän eri jännite-
tasoja vaativaa elektroniikkaa on käytössä, sitä enemmän
sähköä menee muunnoksissa myös harakoille.
Tutkijat ovat arvioineet, että noin 5–25 prosenttia kai-
kesta kotona käytetystä sähköstä menee muunnettaessa
hukkaan. Osa aurinkopaneelienkin tuottamasta sähkö-
energiasta muuttuu lämmöksi, kun paneelin tuottama
tasasähkö muunnetaan talon sähköjärjestelmään sopi-
vaksi vaihtosähköksi.
Maalaiskylä laboratorionaLappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii parhail-
laan tasasähkön hyötyjä julkisessa jakelujärjestel-
mässä. Tutkimusta tehdään julkiseen sähkönjake-
luun tarkoitetussa pienjännitteisessä tasasähkön
jakeluverkossa.
”Laboratoriona” on kesästä 2012 lähtien käytetty
pientä eteläsavolaista maalaiskylää. Sinne rakennet-
tuun tasasähkön jakeluverkkoon kuuluu neljä koti-
taloutta. Yliopiston yhteistyökumppanina on Suur-
Savon Sähkö Oy.
Sähköauton akun lataamisen aiheuttama hävikki on
5 prosentin luokkaa. Itse akun hyötysuhde on parhaim-
millaan 95 %:n luokkaa.
Kahden sähköjärjestelmän ”loukku”Koska aurinkopaneelit, akut ja kulutuselektroniikka toi-
mivat luonnostaan tasasähköllä ja monet kodinkoneet-
kin voisivat tehoelektroniikan avulla toimia tasasähköllä,
tulee mieleen kysymys, pitäisikö kodeissa olla vaihtosäh-
könjakelun asemesta tasasähköjärjestelmä.
Eri laitteet toimivat kuitenkin hyvin eri jännitetasoilla,
jolloin jatkossakin täytynee tyytyä yhteen jakelutapaan
ja laitteiden sisäisiin jännitetasojen muuntoihin.
Nähtäväksi jää, onko tulevaisuuden kodeissa 230 V
tasa- vai vaihtosähköjärjestelmä. Periaatteessa kaikki tar-
vitsemamme laitteet saataisiin toimimaan jo tänään ta-
sasähköllä.
Tuolloin asukkaat voisivat yrittää maksimoida ta-
lonsa sähköjärjestelmään liitettyjen pienten voimaloi-
den (aurinko, tuuli) ja energiavarastojen (akut) hyöty-
käytön ja minimoida sähkön muuntamisesta aiheutuvan
energiahukan.
Teksti: Ulla Ylönen // Kuva: iStockphoto
Tasavirta
191/2014
Tasasähkö otettiin 1800-luvulla käyttöön valaistuk-
sessa ja teollisuudessa. Öljylamput korvattiin säh-
kövaloilla ja höyrykoneet pyörittivät tasasähkö-
generaattoreita. Thomas Alva Edisonin kehittämä
tasasähköjärjestelmä oli kuitenkin tehoelektronii-
kan puuttuessa hankala kaukovoimansiirrossa, jo-
ten Nikolai Teslan ja George Westinghousen ke-
hittämä vaihtosähköjärjestelmä valtasi maailman
sähköverkot.
Edison julisti ”sodan” vaihtosähkölle, mutta ei
mahtanut sen riemuvoitolle mitään. Pyörivien ko-
neiden tapauksessa vaihtosähköä on helpompi
valmistaa ja jännitetasojen muuntamisen help-
pouden ansiosta – toisin kuin tasasähköä – sitä
pystytään siirtämään taloudellisesti pitkiä mat-
koja. Tosin kaikkein pisimmillä siirtoreiteillä hyvin
suurjännitteinen tasasähkö on jo nyt ylivoimai-
nen. Esim. Suuri osa Itaipun sähköstä siirretään
tasasähköllä Brasilian taajaan asutetuille alueille.
Tasasähköllä on puolestaan se etu, että jos ge-
neraattorit lakkaavat toimimasta, korvaavaa vir-
taa voidaan tuottaa akuilla ja paristoilla. Nykyi-
sissäkin UPS-järjestelmissä on akut.
Länsi-Euroopan metroissa junat ovat kautta ai-
kain kulkeneet tasasähköllä, samoin Helsingin rai-
tiovaunut ja rautatieliikenne Venäjällä.
Ei käy kuin Strömsössä
Kiinteistöjen sisäinen tasasähkönjakelu edellyttää joh-
tohäviöiden pienenä pitämisen vuoksi jatkossakin li-
kimain nykyistä jännitetasoa vastaavaa jännitettä. Silti
esimerkiksi 230 voltin tasasähköä pystyttäisiin harvoin
käyttämään suoraan kulutuskojeissa. Nykyisen vaihto-
sähköstä tasasähköksi muunnoksen sijaan kulutuselekt-
roniikkakojeissa tarvittaisiin tehoelektroniikkaa tasa-
sähkön jännitetason muuttamiseksi kojeen sisäiseen
käyttöön sopivaksi.
Tasasähköön siirtyminen edellyttäisi kiinteistöjen ny-
kyisten vaihtosähköjärjestelmien täydellistä uusimista.
Nykyisin käytössä olevat AC-komponentit – varokkeet,
vikavirtasuojat, kytkimet, pistorasiat, johdot ym. – ei-
vät sovellu sellaisenaan tasasähkölle.
Järeä tasasähköjakelujärjestelmä kodeissa vaatisi säh-
kön turvallisuusjärjestelmien uusimista. Vian tullessa
vaihtosähkö katkeaa turvallisesti ja nopeasti sulakkeella.
Tasasähkön katkaiseminen sen sijaan edellyttää järeitä
toimia, vaikka saadaankin toimimaan erikoissulakkeilla.
Kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksista johtuen sekä
tasasähköjärjestelmien komponentit että tasasähköllä
toimivat laitteet ovat toistaiseksi kalliita.
Suurin hyöty tasasähköstä saataisiin invertteritekniik-
kaa hyödyntävien suurempitehoisten laitteiden, kuten
induktioliesien, lämpöpumppujen ja ilmanvaihtokojei-
den, kautta. Kun inverttereistä poistettaisiin niissä lä-
hes poikkeuksetta oleva laitekohtainen tasasuuntaus,
voitaisiin valmistaa nykyistä yksinkertaisempia, edul-
lisempia ja hyötysuhteeltaankin parempia laitteita. Tar-
vittaisiin kuitenkin uusia standardeja, jotta laitteet sopi-
sivat järkevästi omaksuttavalle DC-jakelujännitetasolle.
Muuntajia tarvitaan Voimakkaasti kehittyvillä alueilla, joilla ei ole saman-
laista vanhan järjestelmän taakkaa kuin Euroopassa ja
Yhdysvalloissa, tasasähköjärjestelmien käyttöönotto
kiinteistöissä onnistuu. Esimerkiksi Etelä-Koreassa on
jo rakennettu kokonaan uusia kaupunkeja ja kaupun-
ginosia, joiden rakennuksissa käytetään tasasähköä. Jul-
kinen sähkönjakelujärjestelmä toimittaa sielläkin vaih-
tosähköä.
Muuntajia kuitenkin tarvitaan niin kauan kuin julki-
nen sähkönjakelu toteutetaan vaihtosähköllä.
Asiantuntijat: Professori Juha Pyrhönen ja tutkija Tero Kaipia,
LUT Energia
MANHATTANILTA PARIISIN METROON
20 1/2014
Sanna Hakala, 28 voimajohtoasiantuntija
Punnitsin lukion jälkeen opiskelupaikan valintaa kaup-
pakorkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun väliltä. Isäni
työskenteli teknisellä alalla, ja päätin lopulta seurata hänen
jalanjälkiään. Valitsin sähkötekniikan opinnot ja valmis-
tuin Otaniemestä diplomi-insinööriksi keväällä 2010.
Aloitin Fingridillä voimajohtoasiantuntijana maalis-
kuussa 2013. Fingridiltä kävi yliopistollani vierailijaluen-
noitsijoita, joten minulla oli yhtiöstä jo valmiiksi hyvä
kuva. Minulla oli myös kokemusta alalta, sillä olin ehtinyt
työskennellä jakeluverkkopuolella. Työssäni vastaan
voimajohtojen kunnon hallinnasta ja toimin alueorgani-
saatioiden tukena. Olen myös mukana kehittämässä uutta
omaisuuden hallinnan tietojärjestelmää.
Työpäiväni eivät ole koskaan samanlaisia. Fingridillä
pääsee oppimaan paljon uutta, ja yhtiö tukee työnteki-
jöidensä kasvua ja kehittymistä. Jokaiselle fingridiläiselle
laaditaan oma urakehityssuunnitelma: uuden työntekijän
kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet kartoitetaan jo uran
alkuvaiheessa. Haluan itse kehittyä asiantuntijatehtävissä,
ja kansainväliset haasteet kiehtovat minua eniten.
Fingridillä on mainio työilmapiiri. Minut on otettu
hyvin vastaan ja kollegoilta on helppo kysyä neuvoa
kaikissa tilanteissa. Fingrid on joustava työnantaja, ja
yhtiö pitää hyvää huolta henkilöstöstään. Pienten lasten
vanhemmat voivat tehdä lyhyempää työpäivää, ja talossa
on liukuva työaika sekä etätyömahdollisuus. Lisäksi yhtiö
tarjoaa laajat terveyspalvelut ja työmatka- sekä liikunta- ja
kulttuuriseteleitä.
Meillä työskentelee motivoituneita ja innovatiivisia
osaajia. Fingrid tekee paljon yhteistyötä pohjoismaisten ja
eurooppalaisten toimijoiden kanssa, joten työssä tarvitaan
paitsi kielitaitoa myös laaja-alaisuutta ja hyviä yhteistyö-
taitoja. Täällä riittää mielekkäitä työtehtäviä, ja kannustava
ilmapiiri motivoi kehittämään omaa osaamista.
Teksti: Noora Niemelä // Kuva: Teemu Granström
Fingridillä pääsee työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä
ILMOITUS
”FINGRID ON JOUSTAVA TYÖNANTAJA, JA YHTIÖ PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA HENKILÖSTÖSTÄÄN.”
Fingrid vastaa Suomen sähkönsiirron kantaverkos-
ta, yhteiskuntamme tärkeimmästä perusrakentees-
ta. Kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia
kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Fingridi-
läiset voivat päivittäin nähdä työnsä vaikutuksen
jokaisen suomalaisen arkeen: Suomi toimii sähköl-
lä. Kansainvälisen yhteistyön ja sähkömarkkinoi-
den laajenemisen myötä työllämme on yhä suu-
remmassa määrin myös kansainvälinen ulottuvuus.
Fingrid tarjoaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä
ja ammatillisesti kiinnostavaa työtä n. 260:lle eri
alojen asiantuntijalle.
www.fingrid.fi
211/2014
”FINGRIDILLÄ ON HYVÄT ETENEMISMAHDOLLISUUDET, JA TÄÄLLÄ KANNUSTETAAN MYÖS TYÖKIERTOON.”
ILMOITUS
Isäni on tehnyt sähköverkkotoiminnan parissa pitkän
uran, ja päädyin Fingridille hänen vanavedessään. Olin
täällä kolmena vuonna kesätöissä ja tein myös dip-
lomityöni yhtiölle. Nyt olen toiminut reilun vuoden
kehityspäällikkönä omaisuuden hallinta -toiminnossa.
Teen talouden seurantaa ja raportointia. Olen hankinta-
prosessissa mukana ja ylläpidän sekä kehitän Fingridin
urakoitsijat ja palveluntoimittajat kattavaa toimittajare-
kisteriä. Vastaan myös yhtiön projektisalkun hallinnan
ylläpidosta.
Valmistuin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta
tuotantotalouden diplomi-insinööriksi syksyllä 2009.
Luin pääaineenani laskentatoimea ja laajana sivuaineena
sähkövoimatekniikkaa. Fingridillä saan tehdä monipuo-
lista ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Haluan
kehittyä nykyisessä tehtävässäni ja voisin toimia joskus
myös esimiestehtävissä. Fingridillä on hyvät etenemis-
mahdollisuudet, ja täällä kannustetaan myös työkiertoon.
Fingrid on keskikokoinen asiantuntijorganisaatio.
Talossa on hyvä työilmapiiri, ja töihin on aina kiva tulla.
Arvostan sitä, että Fingridillä joustetaan yrityksen ja
työntekijöiden tarpeiden mukaan. Se vaikuttaa positiivi-
sesti työn tuloksiin.
Meiltä voi päästä ulkomaille töihin esimerkiksi
eurooppalaisen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö
ENTSO-E:n kautta. Teemme sähkömarkkinoiden laaje-
nemisen myötä aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä.
Englannin ja ruotsin lisäksi venäjän osaaminen on tällä
alalla iso bonus.
Tarvitsemme tulevaisuudessa osaajia, jotka
pystyvät mukautumaan monenlaisiin rooleihin.
Sähköverkkoliiketoiminnan ymmärtäminen on suurek-
si eduksi, ja alalla tarvitaan myös itseohjautuvuutta ja
ennakkoluulottomuutta. Fingridillä voi kehittyä kansain-
välisestikin arvostetuksi huippuosaajaksi.
Tuomas Maasalo, 29 kehityspäällikkö
22 1/2014
”YKSI TÄRKEIMMISTÄ SYISTÄ, MIKSI JÄIN OULUN ENERGIALLE VALMISTUMISENI JÄLKEEN, OLI HYVÄ TYÖILMAPIIRI.”
Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Samuli Skantsi
ILMOITUS
Oulun Energia on Pohjois-Suomen johta-
va energiakonserni. Se jalostaa pohjoisen
luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi, vastaa
näiden jakelusta ja myynnistä sekä tuot-
taa monipuolisia energiapalveluja. Oulun
Energia kehittää aktiivisesti liiketoimin-
taansa ja hakee kasvua uusilla tuotteilla
ja palveluilla.
Oulun Energia kannustaa kunnianhimoisiin projekteihinEnergia-ala on ollut minulle aina tuttu juttu, sillä isäni on
samalla alalla. Sähkö ja lämpö ovat tärkeä osa ihmisten
elämää, joten alan opinnot olivat helppo valinta lukion
jälkeen. Opiskelin nykyisessä Aalto-yliopistossa ener-
giatekniikkaa ja tuotantotaloutta.
Aloitin Oulun Energialla, Toppilan voimalaitoksella
vuonna 2009. Diplomityön tehtyäni ja valmistuttuani
jäin töihin energiainsinööriksi. Oulun Energia tarjoaa
haastavien ja monipuolisten tehtävien lisäksi hyvät
mahdollisuudet uralla etenemiseen. Kun hoitaa työnsä
ahkerasti ja kunnialla, saa lisää vastuuta. Itse aloitin vähän
aikaa sitten kunnossapitopäällikkönä, ja johdan noin 40
hengen organisaatiota. Tämän lisäksi toimin yhden Oulun
Energian tytäryhtiön hallituksessa.
Olen päässyt työskentelemään työurani aikana monis-
sa mielenkiintoisissa projekteissa, ja täällä kannustetaan
kokeilemaan haastaviakin projekteja. Niistä mieleenpai-
nuvimpia on ollut uutta voimalaitosta koskeva esiselvitys.
Minulla oli projektissa iso rooli, sillä työ vastasi koulutus-
tani.
Viime kesänä olin mukana rakentamassa savupiippua
tänne Toppilan voimalaitokselle. Projekti oli haastava ja
toi paineita, mutta ehkä juuri siksi lopputulos oli palkit-
seva.
Yksi tärkeimmistä syistä, miksi jäin Oulun Energialle
valmistumiseni jälkeen, oli hyvä työilmapiiri. Oulun
Energialla voi työskennellä monissa eri tehtävissä.
Toimintaa on polttoaineen tuotannosta, sähkön- ja läm-
möntuotantoon, niiden jakeluun ja myyntiin kuluttajille
sekä ylläpitotöitä ja rakentamista.
Tommi Kantola, 28, kunnossapitopäällikkö
ILMOITUS
”ON OLLUT MAHTAVAA KUULUA ENNAKKO- LUULOTTOMAAN JA KANNUSTAVAAN SOLAR-TIIMIIN.”
Teksti: Pia Salo // Kuva: Vesa Laitinen
Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa ener-
giaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien su-
kupolvien elämää. Vastaamme asiakkaidemme
tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla
sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan
asiantuntijapalveluja. Yhtiön toiminta on keskit-
tynyt Pohjoismaihin, Baltiaan, Venäjälle ja Puo-
laan. Vuonna 2013 Fortumin liikevaihto oli 6,1
miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin
9 500 henkilöä.
www.fortum.com/fi
Aurinkovoiman haasteet kiehtovatTeen diplomityötäni Solar Business Development -tii-
mille, joka kehittää yhtiön aurinkovoimaliiketoimintaa.
Fortumissa minuun vetosivat vakaan työnantajan ja uu-
den alan yhdistelmä sekä kansainväliset mahdollisuudet.
On ollut mahtavaa kuulua ennakkoluulottomaan, kan-
nustavaan ja aikaansaavaan kuuden hengen Solar-tiimiin.
Ennen diplomityötä tein aurinkovoima-alan seuranta-
ja raportointitehtäviä. Parin vuoden aikana olen saanut
olla mukana monessa projektissa ja päässyt toimimaan
yhdessä monenlaisten osaajien ja persoonien kanssa yli
tiimi- ja divisioonarajojen.
Lukiossa luonnontieteelliset aineet olivat vahvuuteni,
ja hakeuduin alun perin Aalto-yliopistoon opiskelemaan
teknillistä fysiikkaa. Jo muutamassa viikossa totesin, että
se ei ole oma juttuni, ja vaihdoin lennosta energiatekniik-
kaan. Vihreät arvot kumpuavat kotoa Lahden maaseudul-
ta. Meillä kierrätettiin ja kompostoitiin ahkerasti.
Opinnot ovat antaneet hyvän pohjan, mutta työssäni
olen perehtynyt uuteen teknologiaan, aurinkovoimaan.
Fortumilla puhutaan aurinkotaloudesta, jonka uskotaan
mahdollistavan kestävän kasvun. Osa haasteista on jo
ratkaistu, mutta yhteiskunnan tasolla riittää ratkottavaa.
Olemme onnekkaita, että tätä pohditaan suomalaisyri-
tyksessä. Itse haastan mielelläni vakiintuneita toimintata-
poja, joten on antoisaa olla mukana tässä työssä.
Lähden kesäksi viimeistelemään tutkintoni Stanfordin
yliopistoon aurinkovoiman, vihreän teknologian ja yrit-
täjyyden opinnoilla. Vaihdon jälkeen toiveissa on jatkaa
joustavasti Fortumilla. Olisi upeaa jatkossakin työsken-
nellä vihreän teknologian parissa, ja yrittäjähenkisenä
minua kiinnostavat siihen liittyvät startup-henkiset
hankkeet.
Heikki Keskiväli, 25, diplomityöntekijä, Solar Business Development
231/2014 23
24 1/2014
Teksti: Noora Niemelä // Kuva: Teemu Granström
Uutta Helsinkiä – verkostoyhteistyössä on voimaa
ILMOITUS
”MEILLÄ ON KANNUSTAVA JA POSITIIVINEN TYÖILMAPIIRI.”
24 1/2014
Johanna Hytönen, 40, ympäristöinsinööri, Kiinteistövirasto
Valmistuin Mikkelin AMK:sta ympäristötekniikan
insinööriksi keväällä 2001. Vuonna 2005 aloitin ympä-
ristöinsinöörinä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston
tonttiosastolla. Pasila-projektiin hyppäsin mukaan, kun
Keski-Pasilan keskustakorttelista käynnistettiin toteutus-
ja suunnittelukilpailu vuonna 2010.
Ohjaan maaperätutkimuksia ja laadin viranomaisille
tarvittavat ilmoitukset, jotta saamme luvat pilaantuneen
maan kunnostamiseen. Valvon myös, että työt etenevät
oikeassa aikataulussa ja laajuudessa. Työssäni ei saa pelätä
kumisaappaiden jalkaan vetämistä, sillä tutkimuksia ja
maaperän kunnostusta tehdään säässä kuin säässä.
Projektityöskentely on mielenkiintoista ja avartavaa.
Saan hoitaa oman alueeni hommia itsenäisesti ja vapaasti,
ja minulla on vankka asiantuntijajoukko tukenani.
Opiskelin Otaniemessä energiatekniikkaa ja ympäris-
tönsuojelua ja valmistuin diplomi-insinööriksi keväällä
2009, minkä jälkeen aloitin Helsingin Energialla projekti-
insinöörinä. Parin vuoden jälkeen ylenin projektinjohta-
jaksi.
Olen mukana Kalasatama- ja Keski-Pasila-projekteissa.
Kalasatamasta luodaan älykkään kaupunkirakentami-
sen mallialue ja alueella yhdistetään vanhoja ja uusia
energiaratkaisuja. Ympärilläni työskentelee maailman-
luokan huippuosaajia. Saan tehdä vastuullisia ja haastavia
tehtäviä, mikä on parasta työssäni.
Työni on todella vaihtelevaa. Päivääni kuuluu paljon
kokouksia ja yhteydenpitoa yhteistyökumppaneiden
kanssa. Yhteiset onnistumiset motivoivat minua työssä
eniten. Intoa tässä projektissa riittää – haastavinta on
sovittaa kaikki näkemykset yhteen.
Atte Kallio, 30, projektinjohtaja, Helsingin Energia
Helsingin kaupunki haluaa rakentaa tulevina vuosikym-meninä uusia, laadukkaita alueita, joilla viihdytään niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Pasilasta tulee ensi vuo-sikymmenen alussa Helsingin toinen keskus nykyisen keskustan rinnalle. Vuoteen 2040 mennessä alue on lähes 20 000 asukkaan kaupunginosa, ja se tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Lukuisat tekniikan akateemiset puhaltavat kaupungilla yhteen hiileen entistä elinvoimai-semman ja viihtyisämmän Helsingin rakentamiseksi.
251/2014
”HELSINGIN KAUPUNKI KANNUSTAA AKTIIVISESTI LIIKUNTAAN JA KULTTUURIIN.”
ILMOITUS
Dan Mollgren, 37, arkkitehti, Kaupunkisuunnitteluvirasto
Valmistuin Otaniemestä arkkitehdiksi vuonna 2006.
Kolme vuotta sitten pääsin mukaan Pasila-projektiin ja ku-
luneena vuonna olen keskittynyt Pasilan keskustakorttelin
kaavoitukseen. Haluan vaikuttaa siihen, että Helsinkiin
syntyy hyvälaatuista kaupunkiympäristöä ja julkista tilaa.
Kaavoittajana teen töitä isolla rintamalla maankäytön
suunnittelutehtävissä. Annan oman suunnittelupanokseni
projektille ja ohjaan asiantuntijoiden työtä. Iso osa työnku-
vaani on myös asioiden valmistelu ja esittely.
Meillä on hyvä työilmapiiri, mikä on tärkeää näin pitkä-
jänteisessä työssä. On osattava viestiä erilaisten ihmisten
kanssa, antaa rakentavaa palautetta ja ottaa sitä vastaan.
Tällaisessa projektissa on oltava paitsi näkemystä ja asian-
tuntemusta, myös hyvä kuuntelija.
251/2014
Helsingin kaupungilla työskentelee eri alojen ammat-
tilaisia ja asiantuntijoita. Huolehdimme kaupunkilais-
ten hyvinvoinnista, palveluista, arjen toimivuudesta ja
kaupunkimme kehittymisestä. Työt kaupungilla ovat
monipuolisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä.
Olemme suurin työnantaja Suomessa ja meitä on
yli 40 000.
Tutustu meihin helsinkirekryn Facebook-sivuilla
facebook.com/helsinkirekry tai nettisivulla
helsinkirekry.fi .
Olen loppusuoralla arkkitehdin opinnoissani Tampereen
teknillisessä yliopistossa. Pasila-projektin harjoittelija-
na selvitän uuden peruskoulun sijoittamista alueelle.
Mahdollisten rakennuspaikkojen tekninen tarkastelu
tehdään konsultin avulla, ja olen mukana konsulttityötä
ohjaavassa ryhmässä. Järjestän myös kokouksia kaupun-
gin sisäisten virastojen sekä muiden toimijoiden välillä.
Meillä on kaupunkisuunnitteluvirastossa kannustava
ja positiivinen työilmapiiri. Yhteistyön tekeminen ja työn
vastuullisuus motivoivat minua eniten. Asemakaavoitus
on pitkä, monen toimijan prosessi, jossa yksittäinenkin
taho voi vaikuttaa merkittävästi työn tulokseen.
Helsingin kaupunki on iso työnantaja, joka kannustaa
aktiivisesti esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin.
Kati Kivelä, 34, korkeakouluharjoittelija, kaupunkisuunnitteluvirasto
26 1/2014
Puolustusvoimat on arvostettu, uudistuva valtion työnanta-
ja, joka tarjoaa monipuolisia ja haasteellisia tehtäviä lähes
14 000 työntekijälle eri puolella Suomea. Tutkimusten mu-
kaan henkilökunnan keskuudessa vallitsee hyvä me-henki,
ja puolustusvoimissa kehitetäänkin jatkuvasti kokonaisval-
taista työhyvinvointia sekä henkilöstön osaamista.
Puolustusvoimissa työtehtävien kirjo on laaja, ulottuen aina
lääkäreistä asentajiin, tutkijoista liikunnanohjaajiin ja laki-
miehistä insinööreihin. Siivilityöntekijät ovat omien alojen-
sa kouluttautuneita ammattilaisia.
www.puolustusvoimat.fi
”TYÖYMPÄRISTÖNÄ PUOLUSTUSVOIMAT ON ÄÄRIMMÄISEN RENTO.”
Juhana Yrjölä, 35, tietohallintopäällikkö
Uusimpien trendien äärelläSuomessa on aika vähän näin isoja organisaatioita kuin
puolustusvoimat. Väitän, että missään muualla ei näe
tietoturva-asioita yhtä laajalla skaalalla. Olen ollut nyt
kaksi vuotta töissä puolustusvoimissa ja kehittynyt laaja-
alaiseksi osaajaksi.
Olen valmistunut Helsingin yliopiston matematiikan
laitokselta filosofian maisteriksi ja Aalto-yliopistosta
diplomi-insinööriksi. Kyberasiat ovat aina kiinnosta-
neet minua, ja kun puolustusvoimille tuli tämä paikka
hakuun, laitoin paperit vetämään.
Työympäristönä puolustusvoimat on äärimmäisen
rento. Täällä annetaan vastuuta ja myös vapautta tehdä
asiat kuten itse haluaa. Silloin voi hyvin vaikuttaa työn
sisältöön. Pidän puolustusvoimien särmästä tyylistä ja
kaveria ei jätetä -asenteesta.
Työssäni Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla
olen mukana laatimassa puolustusvoimien kybersuojau-
tumisen konseptia tietojärjestelmille. Hyvä fiilis tulee,
kun saa työskennellä Suomen johtavien ammattilaisten
kanssa.
Maailma muuttuu nopeasti tietoturva-asioissa.
Meidän tehtävämme on seurata jatkuvasti uusimpia tren-
dejä. Omaa osaamista onkin mahdollista kehittää niin
paljon kuin haluaa. Itse olen viimeisen puolen vuoden
aikana käynyt kansainvälisissä tietoturvakonferensseissa
Amsterdamissa ja Milanossa.
Työntekijöitä tuetaan puolustusvoimissa hyvin.
Esimerkiksi työterveyshuolto pitää erittäin hyvää huolta,
ja meillä on mahdollisuus käyttää työaikaa urheiluun.
Tulevaisuudessa haluaisin erikoistua enemmän
johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Isossa organisaatiossa
laaja-alainen osaaminen on hyvä asia, mutta erityisosaa-
mistakin tarvitaan.
Teksti: Helena ImmonenKuva: Teemu Granström
ILMOITUS
271/2014ILMOITUS
Kyberhyökkäyksissä pyritään aiheuttamaan haittaa, va-
rastamaan tietoa laittomin keinoin. Me teemme työtä eet-
tisesti. Pyrimme löytämään haavoittuvuudet palveluissa
proaktiivisesti ja estämään tietomurrot. Työmme vaatii
tietojenkeruutta ja kokonaiskuvan ymmärtämistä.
Teen penetraatiotestausta, tietoturvakouluttamista
ja tietoturvatarkastuksia. Hyökkäysvalmennuksessa
opetamme ajattelemaan kuin hakkeri. Käymme läpi eri
keinoja ja työkaluja, jotka auttavat puolustautumaan.
Koulutukseltani olen it-tradenomi. Olen tullut
Silverskiniin vuoden 2012 alussa ja viihtynyt erittäin hy-
vin. Meillä on rentoa mutta silti ammattimaisuus säilyy.
Vastuualueet ovat laajempia kuin isoissa yrityksissä.
Saan hyvän fiilikseen siitä, kun asiakkaat tajuavat kou-
lutuksen jälkeen tietoturvallisuuden tärkeyden ja riskit.
Mielenkiintoisinta työssäni on jatkuva itsensä kehittämi-
nen: Jokainen järjestelmä on erilainen, ja sen myötä saa
opiskella koko ajan. Kesäkuussa lähden Amerikkaan uu-
sille kursseille. Silverskin antaa mahdollisuuden kehittyä
alan parhaaksi ja pysyä aallonharjalla.
Niklas Särökaari, 26, Security Advisor
Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström
”SILVERSKIN ANTAA MAHDOLLISUUDEN KEHITTYÄ ALAN PARHAAKSI.”
Silverskin on työntekijöidensä omistama korkean osaa-
mistason tietoturvayhtiö. Syventymistämme kuvaa kor-
kein sertifi oitu taso niin Euroopaan Unionin kuin Yhdys-
valtojen puolustusministeriön standardeissa.
Tarjoamme reaaliaikaista tilannekuvaa yrityksen tieto-
turvan tilasta - sisältä ja ulkoa. Valmennamme henkilös-
tön eri kohderyhmät ja autamme valitsemaan ja otta-
maan käyttöön parhaiten sopivat tietoturvakäytännöt.
www.silverskin.com
Silverskin valvoo Suomen kyber-turvallisuuden tilaaTietoturvayhtiö Silverskin selvittää yritysten näkymät kyberavaruudessa. Yksi haavoittuvuus järjestelmässä ei välttämättä vielä merkitse, moni voi altistaa hyökkä-ykselle. Kun ymmärtää hyökkääjän keinot, pystyy siltä puolustautumaan.
On tärkeää tietää mitä yrityksestä näkyy kyberavaruu-
dessa. Kun sen tietää, tietää mitä vastaan pitää puolus-
tautua. Silverskin selvittää aina ensin asiakasyritystensä
kybernäkyvyyden. Olemme kehittäneet oman tilanne-
kuvapalvelun ja pystymme siten valvomaan reaaliaikai-
sesti, miten tehdyt muutokset asiakkaiden ympäristöissä
vaikuttavat ja näyttämään mahdolliset hyökkäysreitit.
Asiakkaamme ja me pystymme näkemään tilanteen koko
ajan esimerkiksi iPadin kautta. Laite hälyttää jos tietotur-
vassa ilmenee muutoksia tai puutteita. Asiakkaiden ym-
märrys omista tietoturva-asioista kasvaa, kun he pääsevät
havainnollisesti seuraamaan tilannetta.
Vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Yritys on kasvanut;
meitä on nyt 14 työntekijää. Uusi, Suomessa ensimmäi-
nen laatuaan oleva hyökkäyslaboratorio, on avautumas-
sa keväällä. Sillä on kaksi tehtävää: kyberhyökkäysten
kehittäminen tunnistamalla uusia hyökkäystapoja ja
toisena, tilannekuvan luominen. Tietoturvahyökkäyksiä
mallintava laboratoriomme on herättänyt kiinnostusta
Yhdysvaltojen puolustusvoimissa asti.
Mikko Niemelä, 28, toimitusjohtaja
28 1/2014
PÄIVITYKSET / STARTUP / STARTUP Teksti: Marju Hulttinen
Kuva: Teemu Granström
”Järjestin nykyisen yhtiökumppanini Je-
rome Saarisen kanssa Aalto-yliopistossa
50–70 hengen lounasdiskoja: Tunti tans-
sia keskellä päivää, jonka jälkeen mennään lou-
naalle hikisenä mutta onnellisena. Huoma-
simme järjestäjinä, että mielenkiintoisia tiloja
on todella vaikea löytää”, kertoo Jasu Koponen.
Oma tarve kirvoitti Koposta ja Saarista ra-
kentamaan nettipalvelun, joka tekee minkä
tahansa tapahtuman järjestämisestä helpom-
Tarvitsetko tilaa? Onko tiedossa bileet, vuosijuhlat, polttarit, häät,
messut, tiedotustilaisuus, videoesitys, konsertti, saunailta tai
workshop? Tilaisuuksien järjestäjää auttaa Venuu.fi , lokakuussa
2013 startannut tapahtumatilojen hakupalvelu.
”KEHITÄMME RESEPTIN, JOLLA VENUU.FI VIEDÄÄN TEHOKKAASTI KAIKKIALLE.”
Päivädiskoilu poiki yritysidean
SINUN STARTUPISI TÄLLE PALSTALLE?
paa. Venuu paikkaa markkinoiden aukkoa: ai-
kaisemmin ei ollut pitkälle vietyä palvelua ti-
lojen löytämiseen.
”Meiltä löytää tiloja seminaareihin, häihin,
cocktailtilaisuuksiin – lähtökohtaisesti mihin
vain yksityis- tai yritystilaisuuteen. Hyvien ku-
vien ja tarkkojen tietojen ansiosta sopivien ti-
lavaihtoehtojen löytäminen on nopeaa”, Kopo-
nen lupaa. ”Samalla tietenkin tuomme tilojen
tarjoajille maksavia asiakkaita. ”
Myyntiä jo ennen starttiaUusille yrittäjille alkutaival on ollut huikea seik-
kailu, ja yllätykset ovat olleet pääasiassa posi-
Juttusarjassa esittelemme startup-yrityksiä, jotka ovat
teekkareiden, diplomi-insinöörien tai muuten tekniikan
alalla toimivien henkilöiden perustamia. Kerro meille
omasta startupistasi: [email protected]
tiivisia. Konsepti on vaikuttanut toimivalta, ja
työntekijöillä on piisannut intoa. Lähijoukot ovat
tsempanneet tuellaan.
Vajaan vuoden toimineessa Venuussa on
vauhti päällä. Ensimmäinen palveluversio saa-
tiin julkaistua 1. lokakuuta, ja jo sitä ennen pal-
velua oli saatu myytyä tilojen tarjoajille. Tällä
hetkellä Otaniemessä toimivassa startup-yri-
tyksessä on kahdeksan työntekijää. Heitä yh-
distää Aalto-yliopiston lisäksi samanhenkisyys
ja vahva palo rakentaa jotain suurta.
Globaalit mahdollisuudet kutkuttavat Venuu.fi :ssä oli alkuvuodesta yli 300 tilaa pääasi-
assa Helsingin ja Turun seuduilta. Vuoden 2014
tavoitteena on saada haltuun koko Suomi sekä
ottaa alkuaskeleet ulkomaille rantautumiseen.
”Kaikilla tapahtumajärjestäjillä ympäri maa-
ilmaa on sama ongelma, joten palvelullamme
on globaalit mahdollisuudet, Koponen toteaa.
”Viiden vuoden päästä tavoitteenamme on
toimia useammassa maassa. Kehitämme resep-
tin, jolla Venuu.fi viedään tehokkaasti kaikki-
alle.”
”Alussa fokus on vahvasti tapahtumatiloissa,
jatkossa kauttamme löytää tapahtumiin myös
vaikkapa pitopalvelun, kalusteet ja dj:n”, Ko-
ponen maalailee.
Vasemmalta oikealle: Emil Sågfors, Vesa Laakso (takana), Jerome Saarinen, Jussi Virtanen
(takana), Jasu Koponen. Tiimissä myös: Jenni Laurell, Mari Luukkainen ja Sami Kukkonen.
FAKTAT
YRITYKSEN NIMI: Venuu Oy
PERUSTAMISVUOSI: 2013
PERUSTAJAT: Jasu Koponen ja Jerome
Saarinen
TUOTE: Tehdä tapahtumatilojen löytämisestä
helppoa ja tuoda samalla tilojen omistajille
asiakkaita.
TAVOITE: Lanseerata palvelu koko Suomessa
vuonna 2014 ja lähteä ulkomaille ensi
vuoden alussa.
291/2014 29
Teksti: Helena Immonen // Kuvat: Teemu Granström
Vuoden 2014 teknologiajohtaja
Lars Peter Lindfors uskoo uusiu-
tuviin energianlähteisiin. Kasvi-
huonepäästöjen vähentämisen
lisäksi niillä voi tehdä myös
kannattavaa liiketoimintaa.
Muuttunut teknologia-johtaja
Kunnioitamme ja suojelemme ympäristöä, jossa
toimimme. Näin vakuutetaan suomalaisen polt-
toaineyhtiö Neste Oil Oyj:n verkkosivuilla. Kes-
tävä kehitys ja vastuullisuus ovat yrityksen vah-
voja teesejä. Täysin tyhjää puhetta se ei ole, sillä
Neste Oil valittiin vuonna 2013 The Global 100
–listalla maailman neljänneksi vastuullisimmaksi yritykseksi.
Vastuullisuuteen uskoo vahvasti myös Neste Oilin tekno-
logiajohtaja Lars Peter Lindfors, joka on viime vuosina työs-
kennellyt erityisesti uusiutuvien energianlähteiden kehittä-
misen parissa.
”Uusiutuvat energianlähteet kiinnostavat minua, koska koen,
että olemme oikeasti tekemässä jotain koko maailman hyväksi.
Olemme mukana vähentämässä kasvihuonepäästöjä. Se on iso
juttu”, Lindfors sanoo.
Kasvihuonepäästöjen vähentämisen lisäksi Neste Oil tekee
myös ihan kivasti rahaa; uusiutuvien polttoaineiden viime vuo-
den liikevoitto oli 273 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 luku oli
vielä 56 miljoonaa euroa tappiollinen, joten Neste Oil onnis-
tui siis viimein tekemään biojätteistä ja uusiutuvista raaka-ai-
neista valmistetusta dieselistä kannattavaa liiketoimintaa. Läpi-
murto oli yksi syy siihen, miksi Lindfors valittiin vuoden 2014
teknologiajohtajaksi.
”Nesteen punainen lanka on jo pitkään ollut halu tehdä en-
tistä ympäristöystävällisempiä ja laadukkaampia tuotteita en-
tistä haasteellisimmista raaka-aineista”, Lindfors kertoo innos-
tuneesti.
Lindfors puhuu työnantajastaan vilpittömän innok-
kaasti. Totuus on kuitenkin se, että ilman Neste
Oilin uusiutuvien energioiden liiketoimintaa
hän tuskin olisi nyt tässä.
30 1/2014
”YRITYSKULTTUURIT VOIVAT OLLA VIELÄ ERILAISEMPIA KUIN KANSAKUNTIEN.”
Lindfors vietti lapsuutensa Turussa, jossa viihtyi. Hän
oppi myös rakastamaan Ahvenanmaan saaristoa, josta
hänen vanhempansa ovat kotoisin, ja jonne hän nyt
suuntaa oman perheensä kanssa kesäisin rentoutu-
maan.
16-vuotiaana lukiolaisena Lindfors lähti vaihto-
oppilaaksi Yhdysvaltoihin, Ohion osavaltioon. Kestävyysjuoksua
silloin harrastanut nuori mies sai nopeasti ystäviä urheilun ym-
päriltä. Kiinnostus kansainvälisyyteen kasvoi, ja tulevaisuuden
polku alkoi hahmottua.
Lukion jälkeen oli edessä jatko-opintopaikan valinta. Kemian-
tekniikka kiinnosti, mutta Lindfors ei halunnut Åbo Akademiin
kirjoille, koska hänen isänsä oli siellä professorina. Tuttavan vin-
kin perusteella Lindfors päättikin hakea Göteborgiin, Chalmersin
teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan.
”Se oli kulttuurisesti isompi hyppy kuin aluksi ajattelin. Siellä
oltiin kulttuurisesti vähän pinnallisempia, mutta sosiaalisempia,
kuin Suomessa. Kaikki sovitut asiat eivät pitäneetkään”.
Lindfors opiskeli kemiantekniikkaa ja katalyysia. 80-luvulla re-
surssit Göteborgissa olivat hänen mukaansa paremmat kuin Suo-
messa, ja Nobel-komitean professorit kävivät tasaisin väliajoin lu-
ennoimmassa.
”Minua kiinnosti pitää linkki Suomeen vahvana, joten hain vaih-
toon Otaniemeen tekemään diplomityötä.”
Siinä vaiheessa Lindfors oli vakavasti harkinnut tutkijan uraa ja
teki diplomityönsä Neste Oilin katalyysitutkimuksessa.
Diplomityön jälkeen Lindfors jäi Neste Oilin kata-
lyysitutkimusosastolle töihin ja ryhtyi kirjoitta-
maan väitöskirjaansa Åbo Akademissa.
”Ajattelin, että minusta tulisi kansainvälisesti
tunnustettu tutkija katalyyttipuolella. Mutta kun
väitöskirja oli kansissa, huomasin, ettei tästä mulle
uraa tule. Persoonani oli muuttunut enemmän sosiaaliseen suun-
taan ja halusin vuorovaikuttaa laajemmalla alueella, ihmisten
kautta”.
311/2014
Siinä vaiheessa Neste Oilin silloinen Suomi-
keskeisyys alkoi myös hieman haitata. Lindfors
hinkui kansainvälisiin tehtäviin. Konserniin kuu-
lui kuitenkin kansainvälinen Neste Chemicals,
jonne Lindfors lopulta siirtyi ryhmäpäälliköksi.
Vastuualueena hänellä oli Ruotsista käsin toi-
miva Neste Oxo. Haasteeksi muodostui ruot-
salaisen ja suomalaisen kulttuurin yhteenso-
vittaminen. Siihen Lindforsilla oli Göteborgin
opiskeluaikojensa vuoksi erinomaiset edelly-
tykset.
”Yrityskulttuurit voivat olla vielä erilaisempia
kuin kansakuntien”, Lindfors selventää.
Lindfors eteni Neste Chemicalsissa erilaisiin
johtotehtäviin. Erinäisten yrityskauppojen ja lii-
ketoimintojen pilkkomisten jälkeen hän löysi it-
sensä Perstorp AB:n palveluksesta ja johtoryh-
mästä vastuualueenaan uusien teknologien ja
tuotteiden kehittäminen ja markkinoille vie-
minen. Työ sijaitsi Ruotsissa sekä osaltaan In-
tiassa, Kaliforniassa ja Suomessa, jossa Lindfors
toimi myös paikallisen Perstorp Oy:n toimitus-
johtajana.
Se oli raskasta ja hienoa aikaa. Raskasta, koska
Suomessa olivat kolme pientä poikaa ja vaimo.
Hienoa, koska aika oli Lindforsille ammatilli-
sesti merkittävää ja kiinnostavaa. Lindfors ker-
too luulleensa, että pesti Ruotsissa kestäisi vain
kolme vuotta – sen ajan jälkeen oli pääomasi-
joittaja ilmoittanut myyvänsä yrityksen. Lind-
forsit päättivät, ettei koko perheen kannattaisi
muuttaa Ruotsiin.
”Voi olla, että se oli väärä päätös. Sijoittaja ei
lähtenyt kolmen vuoden päästä, eikä viiden-
kään vuoden päästä, vaan vasta seitsemän vuo-
den päästä. Olin paljolti viikonloppuisä seitse-
män vuotta. Mutta siitä selvittiin ilman isompia
kriisejä.”
Sen seitsemän vuoden kuluttua
oli aika tehdä muutos. Sattumalta
Lindfors tapasi erään Neste Oi-
lin johtohenkilön, joka kertoi yri-
tyksen organisaatiomuutoksista.
Lindfors kiinnostui uusiutuvasta
energiasta, jota Neste Oil halusi kehittää. Lind-
fors haki töihin, ja hänet palkattiin tutkimus-
johtajaksi vuonna 2007.
”Ilman uusiutuvaa puolta en olisi hakeutu-
nut takaisin Nesteelle”.
Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, Lind-
fors katsoo taakseen ja näkee vahvan kehityk-
sen Neste Oililla.
”AJATTELEN POSITIIVISESTI, ETTÄ NYT MEILLÄ ON TÄMÄ JUTTU, JA RUVETAAN KATSOMAAN SEURAAVIA JUTTUJA. EIHÄN TÄMÄ MAAILMA OLE VIELÄ VALMIS”
HÄN: LARS PETER L INDFORSNeste Oi l in teknologiajohtaja
IKÄ 49 Vuotta
KOULUTUS Tekniikan tohtori (Teknillinen kemia),
Master of Business administration (MBA)
PERHE Vaimo, kolme poikaa ja kultainennoutaja
AIEMMAT TYÖT Vuodesta 2007 asti Neste Oil
2001–2007 Perstorp
1996–2001 Neste Oxo Business
1993–1995 Neste Chemicals
1989–1993 Neste Oil
komaan itseensä. Vaikka jatkuvasti tulee uutisia
uusista yt-neuvotteluista ja talouden huonoista
suhdanteista, vuoden teknologiajohtaja uskoo,
että ihminen pärjää elämässään aina, kun tekee
sitä, mistä oikeasti tykkää ja mikä kiinnostaa.
Katsoessaan elämänpolkuaan taak-
sepäin Lindfors huomaa muut-
tuneensa paljon.
”Kaikki ihmiset muuttuvat
matkalla lapsuudesta vanhuu-
teen, mutta musta tuntuu, että
olen muuttunut tosi paljon. Kaikki ihmiset ei
varmaan muutu näin paljoa.”
Muuttumisen hän näkee kuitenkin hyvänä
asiana. Elämä on opettanut, työ tietysti, mutta
ehkä enemmän vielä isyys. Katsoessaan kolmen
poikansa kasvua Lindfors on oppinut, että jo-
kainen ihminen kulkee omaa polkuaan, ja se
on ihan okei. Hänen poikiensa ei tarvitse seu-
rata isänsä jalanjäljissä.
Ihmisten mukana muuttuvat ja kehittyvät
myös yritykset, kuten Neste Oil. Perillä ei toki
vielä olla.
”Ajattelen positiivisesti, että nyt meillä on
tämä juttu, ja ruvetaan katsomaan seuraavia
juttuja. Eihän tämä maailma ole vielä valmis”,
Lindfors sanoo hymyillen.
The only way is forward.
”Ollaan kehitetty polttoainepuolta vahvasti,
mutta vielä voidaan entistä enemmän laajen-
taa raaka-ainepohjaa ja kasvattaa asiakaskun-
taa. Voidaan ajatella, että meillä on tässä polt-
toaine, tai että meillä on kemiallisia yhdisteitä,
joita voi käyttää moneen muuhunkin. Hyödyn-
tämismahdollisuudet pitää nähdä laajemmin,
voisimmeko viedä kemianteollisuuteen uusiu-
tuvia tuotteita?”.
Vuodelta 2014 Lindfors odottaa
uusiutuvan energian liiketoi-
minnan vahvistamista ja raaka-
ainepohjan laajentamista. Viime
vuonna Neste Oilin käyttämistä
uusiutuvista raaka-aineista 52
prosenttia oli tähdevirtoja. Lindfors huomaut-
taa, että tähdevirtojen käyttö vähentää kasvi-
huonekaasuja vähintään 60 prosenttia. Se on hä-
nelle ja maailmalle merkittävä juttu ja koukku,
miksi hän tätä työtä tekee.
”Yksi haasteemme on, että olemme vah-
vasti insinööritalo. Ajattelemme, että jos teh-
dään asiat hyvin ja näytetään se faktoilla ja ex-
cel-taulukoilla, se riittää. Mutta oikeasti se on
mielikuva, joka ratkaisee. Meidän pitää parem-
min tuoda itseämme positiivisesti esille, ja vies-
tiä, mitä olemme kehittäneet.”
Lindfors uskoo tulevaisuuteen ja haluaa kan-
nustaa opiskelijoita ja nuoria ammattilaisia us-
32 1/2014
tiikan lukeneita. Tästä innostuneena hän päätti
hakea ympäristö- ja energia-alalle soveltuvuus-
testien kautta.
”Kaksi päivää kestävissä kokeissa mitattiin
matemaattista ja avaruudellista hahmottamista,
äidinkieltä, soveltuvuutta alalle ja motivaatiota.”
Aikio pääsi sisään ja piti opinnoista. Mate-
maattisten aineiden peruskurssit käytiin laa-
jennetusti yhdessä muiden lyhyttä matema-
tiikkaa lukeneiden kanssa.
Pääaineekseen Aikio valitsi voimalaitos- ja
polttotekniikan ja sivuaineekseen sähkövoi-
matekniikan. Lyhyeksi sivuaineeksi valikoitui
ympäristösuojelu.
Fortum tarjoaa haasteita työntekijöilleenMolemmat naiset aloittivat nykyisellä työpai-
kallaan jo opiskeluaikana kesätyöntekijöinä. Sa-
lonen on ollut Fortumilla jo yhdeksän vuotta.
Hän teki aikoinaan yritykselle kesätöiden lisäksi
diplomityönsä. Valmistumisensa jälkeen hänet
palkattiin määräaikaiseen työsuhteeseen, jonka
jälkeen hänet vakinaistettiin.
Salosen mielestä Fortum tarjoaa paljon mah-
dollisuuksia nuorille. Hänellekin on tarjottu vuo-
sien saatossa aktiivisesti erityylisiä työtehtäviä.
Vuonna 2006 Salonen toimi yrityksen ke-
hitysinsinöörinä. Vuonna 2007 hän aloitti No-
kian kaukolämmön myyntipäällikön tehtävissä ja
kaksi vuotta myöhemmin kaukolämmön tuote-
päällikkönä. Päävastuuna hänellä on nyt tuottei-
den ja palveluiden kehitys, ylläpito ja hinnoittelu.
Hän hoitaa myös asiakasreklamaatioita, ja tekee
yhteistyötä myynnin ja markkinoinnin kanssa.
”Parasta työssäni ovat asiakaskohtaamiset ja
kehitysprojektit, joissa asiakas on ollut mukana”
Tuoteinsinööri saa matkustaaAikio oli opiskeluidensa aikana jokaisena kesänä
Valmetilla (aiemmin Kvaerner Power ja Metso
Power Oy).
”Kesätöiden jälkeen tein diplomityöni yrityk-
selle. Sen jälkeen minut palkattiin tänne alihank-
kijaksi tutkimus- ja tuotekehityksen puolelle.
Vuonna 2005 aloitin soodakattilatuotelinjalla
tuoteinsinöörinä ja olen täällä edelleen töissä.”
2005
Valmistui
lukiosta
1999
Aloitti
opinnot
2000
Kesätyö
Fortumissa
2004
Vaihto-
opiskelu
Saksassa
1998 2007
Vakinaistet-
tiin, Nokian
kaukoläm-
mön myyn-
tipäällikkö
”Kaukolämmön tuotantoa on hankala ulkoistaa ulkomaille, ja siksi työpaikat pysyvät Suomessa.”
Anne Salonen
Soodakattiloita ja
SORVIN ÄÄRESSÄ
Fortumin kaukolämmön tuotepäällikkö
Anne Salonen (34) on aina ollut kiin-
nostunut matemaattisista aineista. Hän
luki lukiossa pitkän matematiikan, kemiaa ja
fysiikkaa. Lukion jälkeen polku energia-alalle
ei kuitenkaan ollut päivänselvä, vaan Salonen
kokeili vuoden ajan puuartenomin opintoja My-
nämäellä.
”Sitten kuulin kaverista, joka opiskeli teknilli-
sessä yliopistossa Tampereella. Opinnot tuntui-
vat mielenkiintoisilta ja aloin miettiä, voisinko
minäkin päästä opiskelemaan alaa”, hän sanoo.
Salonen haki opiskelemaan energia-alan li-
säksi yliopistoon matematiikkaa ja fysiikkaa. Hän
kävi valmennuskursseilla ja pänttäsi ahkerasti.
Kun kutsu tuli sekä fysiikan laitokselle että ener-
giapuolelle, valinta oli päivänselvä.
Salonen piti insinöörilähtöisistä opinnoista
ja päätyi lukemaan pääaineena voimalaitos- ja
polttotekniikkaa ja pitkänä sivuaineena teolli-
Teksti: Johanna Nykopp // Kuvat: Teemu Granström
Anne Salonen ja Anne Aikio ovat molemmat opiskel-
leet ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjel-
massa Tampereella. Vaikka opiskelupaikka oli sama,
olivat naisten lähtökohdat ja päämäärät erilaiset.
suustaloutta.
”Yrityksen johtaminen kiinnosti jo silloin.”
Salonen kuvaa opiskelijaelämää antoisaksi.
Hän toimi pari vuotta ympäristöteekkarikillan
emäntänä, eli hoiti tapahtumien muonitusta.
Lyhyestä matematiikasta energia-alalleSalosen ystävän soodakattilatuoteinsinöörin
Anne Aikion (35) polku energia-alalle oli eri-
lainen. Hän luki lyhyen matematiikan ja meni
lukion jälkeen opiskelemaan Ikaalisten ammat-
tikorkeakouluun tradenomiksi.
”Huomasin pian, että kaupan ala ei ole mi-
nun juttuni. Seuraavaksi pääsin opiskelemaan
Tampereen ammattikorkeakouluun metsätalo-
utta. Tajusin, että ympäristöala voisi kiinnostaa
laajemmin.”
Aikio sai kuulla, että Tampereen teknilliseen
yliopistoon otettiin sisälle myös lyhyen matema-
kaukolämpöä
2006
Kaukoläm-
mön tuote-
päälliköksi
Espooseen
2009
Diplomityö
Valmistumi-
nen
Määrä-
aikainen
työsuhde
Fortumissa,
Kehitysinsi-
nööri
Poika
syntyi
2011
331/2014
2004
Valmistumi-
nen
Valmistui
lukiosta
1999
Aloitti
opinnot
2000
Kesätyö
Valmet
(ent.
Kaerner
Power Oy)
2003
Diplomityö
1997
”Työ tarjoaa mahdollisuuden tavata asiakkaita ja matkustaa ympäri maailmaa.”
Anne Aikio
Työ on Aikion mukaan haastavaa ja monipuo-
lista. Tarjous- ja toteutusprojekteissa työskente-
leminen vaatii sosiaalisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Tarjousvaihe kestää puolesta vuodesta useisiin
vuosiin, ja toteutusprojektit kestävät yleensä
kahdesta kolmeen vuotta.
”Projektit tarjoavat mahdollisuuden tavata
asiakkaita sekä matkustaa ympäri maailmaa. Uu-
sia soodakattiloita myydään tällä hetkellä pää-
sääntöisesti Aasian, Venäjän ja Pohjois- ja Etelä-
Amerikan markkinoille. Service -työt sijoittuvat
Suomen ja Euroopan alueelle. Matkustaminen on
minun kohdallani työn huono puoli, sillä kotona
odottavat aviomies, kaksi pientä lasta ja koira. ”
Energia-alalla on työpaikkojaMolemmat naiset uskovat energia-alan työlli-
syyteen. Salosen mielestä alan palkkaus vastaa
työtehtävien vaativuutta. Hän muistuttaa, että
suurten ikäpolvien eläköityminen tarkoittaa
2004
Alihankki-
jaksi Val-
metin (ent.
Kaerner
Power Oy)
tutkimus- ja
tuotekehi-
tykseen
2005
Tuoteinsi-
nöörin työ
Valmetin (ent.
Kaerner Po-
wer ja Metso
Power Oy)
soodakattila
tuotelinjalla
2009
Tytär syntyi
avoimia työpaikkoja tulevaisuudessa.
”Kaukolämmön tuotantoa on hankala ulkois-
taa ulkomaille, ja siksi työpaikat pysyvät Suo-
messa. Energia-alalle suuntautumista kannat-
taa ehdottomasti harkita.”
Aikio muistuttaa, että palkkaan voi vaikut-
taa myös omalla aktiivisuudella. Mitä enemmän
on kokemusta ja koulutusta, sitä parempaa palk-
kaa voi saada.
Hän pitää työnsä huonona puolena sitä, että
paperitehtaiden investoinnit ovat riippuvaisia
talouden suhdannevaihteluista. Epävarmana
aikana yritykset välttelevät isoja investointeja.
Tästä huolimatta hän uskoo, että energia-alan
opiskelu kannattaa – aivan kuten kesätöiden hyö-
dyntäminen ja oma aktiivisuuskin.
2011
Poika syntyi
34 1/2014
PÄIVITYKSET / TEKNOLELU
NFC-kirjainyhdistelmä
löytyy nykypäivänä
useiden älypuhelin-
ten ominaisuuslistas-
ta, ja sen kaupalliset
sovellukset on otettu
monella taholla käyt-
töön. Itse ohjelmoi-
tavilla NFC-tageilla
voit helposti muuttaa
puhelimen asetuksia
tiettyyn ympäristöön
sopiviksi.
Teksti ja kuva: Markus Kauppinen
Tuttua puuhaaMonelle etäluku-tekniikan sovelluksista tu-
tuimmat liittyvät maksamiseen. Esimerkiksi
julkisessa liikenteessä etäluettavat kortit
ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Samoin mo-
net maksuja välittävät yhtiöt ovat ottaneet
tekniikan käyttöönsä, ja myös opiskelijara-
vintoloissa voi olla mahdollisuus maksaa
vilauttamalla korttia. Tekniikan sovellusten
määrä nousee varmasti lähivuosina, kun ihmi-
set tottuvat monipuolisiin mahdollisuuksiin.
Yleistyy puhelimissaViimeistään nyt kenen tahansa on mahdol-
lista hyödyntää tekniikkaa, kun älypuheli-
mista löytyy sekä luku- että kirjoitusmahdol-
lisuus. Selkein ja mainostetuin käyttötapa on
siirtää tietoa kahden mobiililaitteen välillä.
Itse NFC:n tiedonsiirtokapasiteetti on rajal-
linen, mutta se voi avata toisen tiedonsiir-
toväylän. Puhelimilla on helppo lukea myös
erillisiä NFC-tageja, joista odotetaan jatkossa
QR-koodien korvaajaa.
Tyhjiä tagejaUsein tageja käytetään markkinointitarkoituk-
sissa, esimerkiksi ohjaamaan kuluttaja verk-
kosivuille. Hankkimalla tyhjiä tageja voit itse
päättää käyttötarkoituksen virtuaalikäynti-
korttina tai tiedotteena naapureille tupaantu-
liaisten aiheuttamasta melusta. Sisältö tagiin
syötetään puhelimen sovelluksella. Periaat-
teessa vain oma mielikuvitus rajoittaa oh-
jelmistojen ja tagien käyttöä.
Asetuksia muuttamaanAinakin Samsung ja Sony ovat muodostaneet
omiin puhelimiinsa soveltuvat erityiset tagit.
Näillä tageilla on mahdollisuus hallita puhe-
limen asetuksia. Kyky perustuu tagiin ase-
tettaviin käskyihin ja käskyt lukevaan so-
vellukseen puhelimessa. Esimerkiksi kotiin,
autoon ja työpaikalle voi tehdä joko mukana
kulkevat tai kiinteästi liimatut tagit nopeaan
asetusten vaihtamiseen. Itse tagit eivät käy-
tännössä eroa muista NFC-tageista, vaan nor-
maaleista ja vaatimukset täyttävistä tageista
voi puhelimen sovelluksella tehdä vastaavia.
Etäluku kaikkien ulottuvilla
MIKÄ: Starter Kit, 24 kpl lajitelma NFC-tageja
MISTÄ: Tagage.net
HINTA: 19,90 €
Lähettäjä: Henri RiihimäkiTyöskentelee: Inlook Color SP:n Venäjän maajohtajanaValmistunut: tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannasta 2010, pääaineena Venäjän
siirtymätalouksien liiketoiminta
Idässä siintävät haasteet, kova vauhti ja korkeakulttuuriMiten päädyit Venäjälle?Tein Suomessa Venäjään liittyvän diplomityön. Lähdin opis-kelujen loppusuoralla vaihto-oppilaaksi, päätavoitteenani oli kielen opiskelu ja työnhaku. Onnistuin saamaan paikan Pieta-rista: Olin Tikkurilassa projektihommissa kaksi vuotta. Opis-kelin samalla venäjää kaksi kertaa viikossa yksityisopettajan johdolla. Nykyiseen työhöni Pietariin päädyin, kun suoma-lainen headhunter etsi Venäjän liiketoiminnan maajohtajaa helsinkiläiseen perheyritykseen.
Minkälainen fi rma Inlook Color SP on?Maalaamme vuodessa miljoona neliömetriä asiakkaiden alu-miiniprofi ileja, joista he rakentavat pilvenpiirtäjiä. Meillä on taito maalata pitkäikäisiä ja säänkestäviä osia sen mukaan minne rakennus tulee, vaikkapa Japanin pohjoispuolelle Saha-liniin. Sotshin olympialaiset työllistivät meitä paljon, samoin tulevat jalkapallon MM-kisat. Tehtaallamme on 30 työnte-kijää, olen ainut suomalainen. Liikevaihtomme on 2,5 mil-joona euroa vuodessa.
Minkälaista työnteko on Venäjällä?Venäjällä tehtaan johtaminen on haastavaa hommaa. Venäläi-nen asiakas on hyvin vaativa. Hän tilaa tuotteen tänään, ja sen olisi pitänyt olla valmis jo eilen. Organisaation pitää olla val-mis ja tehokas. Pääasiakkaamme on saksalainen. He vaativat korkeaa laatua ja tekevät joka vuosi neljä yllätystarkastusta
tehtaalle. Tehtaan pitää olla joka päivä siisti. Saksalaiset vaa-tivat, mutta myös luottavat suomalaisiin. Suomalaisten yh-tiöiden maine on hyvä: rehellinen ja laadukas, toimitetaan sitä mitä luvataan..
Mitä teet töissä päivän mittaan?Teen tarjoukset asiakkaille. Katson, että tuotannossa kaikki toimii. Tarkistan laboratorion ja kirjanpitäjältä, että laskut ja dokumentit ovat kunnossa. Soitan asiakkaille ja varmistan, että palvelu pelaa ja kaikki on ok. Suunnittelen investoinnit ja korjaustyöt. Vastaan myös henkilöstön palkkaamisesta. Tut-kin, että noudatamme ympäristölainsäädäntöjä ja logistiik-kamme toimii. Jos on tullut virheitä ja reklamaatioita, me-nen itse paikan päälle tarkistamaan asian. Laatua käsitellään meillä ylimmällä mahdollisella tasolla. Mahtuuko aikatauluusi muutakin kuin töitä?Mahtuu. Käyn kuntosalilla – se on tärkeä osa, että jaksaa kes-kittyä. Opiskelen kieliä: venäjää ja espanjaa. Rakastan ja har-rastan myös sveitsiläisiä kelloja.
Mikä Venäjässä kiehtoo?Maan suuret mahdollisuudet; nuorella iällä voi saavuttaa pal-jon enemmän kuin Suomessa ikinä. Pietari on iso kaupunki, joka sykkii ympäri vuorokauden. Venäjällä on mielenkiintoi-nen ravintola- ja korkeakulttuuri. Myös yhteiskunta elää: terä-vin kärki liikkuu ja kehittyy erittäin nopeasti.
Miten kulttuuri eroaa Suomesta?Yrityselämässä on hyvin kova kilpailu, ja joh-tajan sana on laki. Venäläinen ihminen on lämmin ja auttavainen, kun häneen tutustuu paremmin. Venäjällä on näyttämiskulttuuri: pitää olla kallis kello, auto ja edustava puo-liso. Ulospäin näytetään koko ajan parasta puolta. Kulttuuri on maskuliininen, mutta myös menestyneitä liikenaisia löytyy. Nai-sia huomioidaan todella hyvin esimerkiksi pienin lahjoin. Suomalaista ja venäläistä yh-distää jääkiekko.
Onko Krimin kriisi vaikuttanut arkeen Venäjällä?Krimin kriisi ei ainakaan toistaiseksi näy Pietarissa arjessa. Ruplan kurssi on laske-nut, mutta se oli laskusuunnassa jo ennen kriisiä. Uskon, että Venäjän talous kääntyy nousu-uralle parin vuoden sisällä.
Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: [email protected]
SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA
Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström
”Olen tyytyväinen Pietarissa, mutta Moskova siintää silmissä: olisi kiva nähdä Venäjän kaupungeista suurin ja sen vauhti”, Suomessa rauhasta ja luon-nosta nauttiva Henri Riihimäki tuumii.
Opiskelijajäsenyys on maksuton.
KAIKKI MITÄ TEEKKARI TARVITSEE
HAE VINKIT PALKKASI MÄÄRITTÄMISEEN JA REILUN TYÖSOPIMUKSEN LAADINTAAN.
WWW.TEK.FI/OPISKELIJAT
IAET-KASSAN JÄSENEKSI KANNATTAA LIITTYÄ JO OPISKELUAIKANA.
TEEKKARIT