Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla
KehittämispäällikköJuha Karvonen
1. Tavoitteet2. Toteutus3. Koordinointi 4. Käytetyt menetelmät
1. SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT
1. Selvitetään seudun toisen asteen koulutuksen ylläpitäjäverkon kokoaminen vaihtoehtoisina malleina kuntayhtymämalli, isäntäkuntamalli, osakeyhtiömalli sekä peruskuntiin pohjautuvaa toiminnallinen verkostomalli.
2. Esitettyjä organisaatiomalleja arvioidaan opiskelijan ja henkilöstön aseman sekä kuntien päätöksenteon ja talouden näkökulmasta.
3. Kuvataan toisen asteen koulutuksen kokoamisen vaikutukset• toisen asteen ikäluokan koulutustarpeen huomioimiseen • elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen • seudun koulutuksen kentän kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen• seudun kilpailukyvyn turvaamiseen
Selvitystyön tavoitteet
Kuntayhtymä
Isäntäkunta
Osakeyhtiö
Toiminnallinenverkostomalli
Yhdistymisvaihtoehdot Organisaatiomallit
Syrjäytymisen ehkäisemiseen
Elinkeinoelämän työvoimatarpeeseen vastaamiseen Seudun koulutuksenkentän kokonaisvaltainen vahvistamiseen
Seudun koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehtimiseen
Henkilöstön asema
Kuntien päätöksenteonnäkökulma
Talouden näkökulma
Opiskelijan asema
Kuvio 1: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvityksen viitekehys
Seudun kilpailukyvyn turvaamiseen
VAIKUTUKSETOrganisaatiomalleja arvioidaanseuraavista näkökulmista
ARVIOINTIYLLÄPITÄJÄVERKON KOKOAMINEN
Selvitystyön viitekehys
Tammikuu 2011 Helmi-huhtikuu 2011 Kesäkuu 2011Toukokuu 2011
Vaihe 1:Suunnittelu
Vaihe 2:Tiedon keruu
Vaihe 3:Yhteenveto ja
johtopäätökset
Vaihe 4:Tulokset ja
toimenpiteet
Selvitystyön toteuttamisensuunnitteluTyöohjelmasta sopiminenKyselyjen kohderyhmätHaastateltavatTausta-aineiston keruuKokousajankohdatTiedottaminen
NykytilaKeskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kuuleminen:kyselyjen toteuttaminenhaastattelujen toteuttaminenSeutuseminaariKyselyjen purkuHaastattelujen purkuToimijoiden ja sidosryhmienpalautetilaisuudetValtakunnalliset linjauksetVaihtoehtoiset organisointimallit järjestäjäverkon kokoamiseksi
Yhteenveto kerätyn aineiston pohjaltaJohtopäätökset ja alustavat linjaukset toisen asteenkoulutuksen kokoamiseksiVaihtoehtoisten organisointi-mallien vaikutusten arviointi
Selvityksen keskeisettuloksetToisen asteen koulutuksen kokoamista koskevat toimenpide-esitykset Toimenpide-esitysten vaikutuksetEtenemisvaihtoehdot
Selvitystyön aikataulu
Vaihe 2:Tiedon keruu
Haastattelut
Haastateltava Organisaatio PäivämääräApulaispormestari Perttu Pesä Tampereen kaupunki 28.1. klo 12-14Vs. tilaajajohtaja Pekka Kivekäs Tampereen kaupunki 1.2. klo 12-13.30 Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio
Tampereen kaupunki 28.1. klo 10.15-11.30
Ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani
Tampereen kaupunki 1.2. klo 8-10
Kuntayhtymän johtaja Ari Loppi
Pirkanmaan koulutuskonserni- kuntayhtymä
ke 2.3. klo 8.15-10.00050 552 6316
KaupunginjohtajaPentti Sivunen
Ylöjärven kaupunki 11.2. klo 12.30-14.30050 554 2490
PuheenjohtajaMatti J. Mäkelä
Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunta
ke 23.2. klo 12.30Murtokatu 1
Hallituksen puheenjohtajaAki Ojakangas
Pirkanmaan koulutuskonserni- kuntayhtymä
to 18.3. klo 13.30-15.30Ajokinkuja 6
VarapuheenjohtajaKimmo Kekki
Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunta
ke 13.4.klo 14.00-15.45Vehnämyllynkatu 4
KunnanjohtajaJukka Mäkelä
Kangasalan kunta Ke 16.3. klo 13.30Kunnantie 1, 2. krs
KaupunginjohtajaTapani Mattila
Nokian kaupunki To 17.3. klo 11-13
Toimitusjohtaja Ari Tuulentie Elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea
pe 8.4. klo 8.30-10.05Juhlatalonkatu 5
Maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitto to 3.3. klo 11-13Toimiston päällikkö Päivi Myllykangas
Elinkeinoelämän keskusliitto, Tampere
to 17.3. klo 9-10.30
Työntekijöiden edustajat JUKO, Oaj To 16.3. klo 16.30-19.00
Ammatillisen koulutuksen yksikön johtajan Mika Tammilehto
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.3. klo 15-17Ministeriö
johtokunnan puheenjohtaja Hannu Soro
Tampereen kaupunki 2.3. klo 12.30-14.10
Rehtori Juha Sainio Nokian kaupunki pe 15.4.klo 8.00-9.30Tampere
Haastattelu suoritettu ja purettuHaastattelu sovittu
Selvitystyössä kuultiin asiantuntijoina seudun toisen asteen koulutuksen johtajia ja asianomaisten toimielinten puheenjohtajia.
Lisäksi haastateltiin lukionRehtoreiden edustajaa ja järjestettiin kuulemistilaisuus henkilöstön edustajille.
Vaihe 2:Tiedon keruu
Webropol –kyselyjen vastausprosentit
Kohderyhmä Vastaajat %Lukioiden rehtorit 13/14 92,86
Ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt
35/42 83,33
Sivistystyöryhmä 12/16 75,00
Kuntajohtajat 9/16 56,25
Poliittiset päättäjät 15/50 30,00
Yhteensä 84/138 60,87
Vaihe 1:Suunnittelu
Selvitystyön koordinointi
Kuntajohtajat: ohjausryhmä Seutusivistystyöryhmä21.01.2011 klo 14.15–16.00Teema: Työohjelma
18.02.2011 klo 10-12.30Teema: Työohjelma ja aineiston keruun toteutus
01.04.2011 klo 8-10.00Teema: Organisointimallit ja järjestäjäverkon kokoaminenKerätyn aineiston läpikäynti alustavat linjaukset
16.03.2011 klo 9-11.00Teema: Nykytila Järjestäjäverkon kokoaminenKyselyjen ja haastattelujen alustavia tuloksia
10.06.2011 klo 8-10.00Selvityksen keskeisettuloksetToisen asteen koulutuksen kokoamista koskevat toimenpide-esitykset Toimenpide-esitysten vaikutuksetEtenemisvaihtoehdot
20.04.2011 klo 9-11.00Teema: Yhteenveto selvityksessä kerätyn aineiston pohjaltaNäkemyksiä ylläpitäjäverkon kokoamisesta
23.06.2011 klo 8-10.00Loppuraportin läpikäynti
18.05. 2011 klo 9-11.00Teema: Alustavat linjaukset toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi ja järjestäjäverkon kokoamiseksi22.06. 2011 klo 9-11.00Selvityksen toimenpide-esitykset ja etenemisvaihtoehdot
Seminaarit: Selvitystyön esittely seutuseminaarissa22.2.2011
Työpajat:23.3.2011
Työtä tuki seutusivistystyöryhmä täydennettynä lisäasiantuntijoilla Pirkanmaan koulutuskonsernista, Tampereen ammatillisesta koulutuksesta ja lukion rehtorista.
Kokous pidetty
1. Lukiokoulutus2. Ammatillinen koulutus
2. NYKYTILA
Tampereen kaupunki 47 %
Kehyskunnat 26 %
Yksityiset ja valtio 27 %
3 306 opiskelijaa1 795 opiskelijaa
1 878 opiskelijaa
Lukiokoulutus Tampereen kaupunkiseudulla
Tampereen kaupunkiseudulla kävi lukiota 20.9.2010 olleen tilanteen mukaan yhteensä 6 969 opiskelijaa.
Tampereen lukioissa opiskelevat kunnittain
Opiskelija-määrät
%
Tampere 2327 74,57
Kangasala 132 4,23
Lempäälä 88 2,82
Nokia 98 3,14
Orivesi 7 0,22
Pirkkala 99 3,17
Vesilahti 19 0,61
Ylöjärvi 170 5,45
Kehyskunnat yhteensä 613 19,65
Kehyskuntien ulkopuolelta 166 5,32
Muut kunnat yhteensä 779 25,00
Ulkomaalaiset 13
Yhteensä 3119 100,00
Taulukko: Tampereen lukioiden opiskelijamäärät ja vieraskuntalaiset opiskelijat 20.1.2011. Lähde: Tampereen kaupunki
Väittämä Vastaajien määrä
ka.
Olen tyytyväinen saamaani opetukseen. 1795 4,06Saan riittävästi opinto-ohjausta oman opinto-ohjelmani laatimiseen ja toteuttamiseen.
1789 3,77
Opintojen ohjauksen kautta saan riittävästi tietoa jatko-opiskelu-mahdollisuuksista.
1791 3,39
Omassa lukiossani on riittävän laaja kurssitarjonta. 1791 3,75Oma lukioni tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun. 1788 4,02Minulla on mahdollisuus yksilöllisten opintopolkujen luomiseen. 1787 3,83Lukiossani on mahdollisuus valita kursseja myös ammatillisista oppilaitoksista.
1780 2,92
Voin valita opintoja myös muista oppilaitoksista. 1773 3,83Minulla on mahdollisuus suorittaa opintoja etä- ja verkko-opetuksena.
1780 3,70
Lukiossa minulla on mahdollisuus hyödyntää opinnoissani nykyaikaista opetusteknologiaa.
1790 3,94
Lukioni tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisyyteen. 1790 4,00Lukioni on hyvä väylä jatko-opintoihin. 1792 4,15Lukiossani käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä. 1792 3,75
Taulukko 3: Lukio-opetusta koskevat väittämät (N=1789)
Lukiolaisille tehdyn kyselyn tulokset
Väittämä Vastaajien määrä
ka.
Lukiossani on osaavat ja innostavat opettajat. 1796 3,77Saan opettajilta riittävästi myönteistä kannustusta. 1793 3,52Opettajat ovat kohdelleet minua oikeudenmukaisesti. 1791 3,94Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat todellisuutta lukiossani. 1790 3,66Minulla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaitostani koskeviin asioihin. 1792 3,35Oppilaskunta toimii aktiivisesti omassa oppilaitoksessani. 1788 3,84
Taulukko 4: Lukiokysely: opettajat, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen (N=1797)
Väittämä Vastaajien määrä
ka.
Lukioni tarjoaa opiskelijoille turvallisen oppimisympäristön. 1792 4,46Lukioni tarjoaa opiskelijoille viihtyisän oppimisympäristön. 1788 3,85Lukiossani on toimivat opiskelijaterveydenhuoltopalvelut. 1785 3,87Lukiossani on toimivat opiskelijahuollon palvelut. 1771 3,74Lukioaikana olen kokenut kiusaamista tai syrjintää. 1785 1,63Lukiossani kiinnitetään huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseen. 1782 3,08
Taulukko 5: Lukiokysely: oppimisympäristö, terveydenhuolto ja opiskelijahuolto (N=1795)
Tampereen ammattiopisto 4 446Pirkanmaan koulutuskonserni 3 705Ahlmanin ammattiopisto 293Tampereen palvelualan ammattiopisto 280Varalan Urheiluopisto 86 Tampereen konservatorio 66
Yhteensä: 8 876
TAO 4 446 opisk.50 %
PIRKO 3 705.41,7 %
Ammatillinen koulutus Tampereen kaupunkiseudulla
Kuvio: Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja opiskelijamäärät 20.9.2010
Kaikkiaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen piirissä Tampereen kaupunkiseudulla oli 20.9.2010 olleen tilanteen mukaan yhteensä 15 845 opiskelijaa.
4 000 3 734
1. Kyselyt2. Haastattelut
3. SELVITYKSEN KESKEISET TULOKSET
TAO ja PIRKO 42 %
Kunta-johtajat
11 %
Poliittisetpäättäjät
18 %
Lukiot 15 %
14 %Sivistys-ryhmä
Kyselyyn vastanneiden prosentuaaliset osuudet
Kuvio 1: Kyselyihin vastanneiden prosentuaaliset osuudet (N=84)
Mikä alla olevista vaihtoehdoista sopii mielestänne parhaiten toisen asteen koulutuksen järjestämiseksi Tampereen kaupunkiseudulla v. 2015?
Nykyinen järjestämismalli Peruskuntiin pohjautuva toiminnallinen verkosto Toisen asteen koulutuksen kokoaminen laajemmaksi kokonaisuudeksi
Järjestämismuotojen kartoittaminen
67 %
25 %
8 %
Kuvio 5: Lukioiden rehtorit (N=12)
46 %27 %
27 %
67 %
22 %
11 %
59 %
8 %
33 % 29 %53 %
18 %
Kuvio 1: Poliittiset päättäjät (N=15) Kuvio 2: Kuntajohtajat (N=9)
Kuvio 3: Seutusivistysjohtajat (N=12) Kuvio 4: Ammattiopistojen koulutusjohtajat (N=34)
Mikäli Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta päätettäisiin koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, arvioikaa alla olevien yhdistymisvaihtoehtojen soveltuvuutta ylläpitäjäverkon kokoamiseen asteikolla 0-5.
v. 2015?
Yhdistymisvaihtoehtojen kartoittaminen
Mikäli Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta päätettäisiin koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi, arvioikaa alla olevien yhdistymisvaihtoehtojen soveltuvuutta ylläpitäjäverkon kokoamiseen asteikolla 0-5.
13,12
8,62
Lukiot yhteen 8,45
6,07
Kuvio: Yhdistämisvaihtoehdot poliittiset päättäjät , seutusivistysryhmä, ammattiopistojen koulutus-päälliköt ja –johtajat sekä lukioiden rehtorit (vastausten yhteen lasketut keskiarvot) N=75
Väestön Ikääntyminen
Eläköityminen
Teollisuudenrakennemuutos
Globaalitoimintaympäristö
Palvelutoimialankasvu
Haastattelussa esille tulleita näkemyksiätoimintaympäristön muutoksista
Julkisen talouden kestävyysvajeentasapainottaminen
Vihreä teknologia
TAO+PIRKO+(LUKIOT)
TAO+PIRKOEi kantaa
Nykyinen järjestelmä
Lukiot yhteen
Haastattelussa esille tulleiden mielipiteiden jakautuminen yhdistymisvaihtoehdoista (N=17)
Yleisesti voidaan todeta, että haastateltavilla oli varsin myönteinen suhtautumistapa järjestämisverkon kokoamiseen.
Kuvion jakautumaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että mukana ovat myös ne haastateltavien mielipiteet, joissa ei ole tarkasti otettu kantaa yhdistymisvaihtoehtoon, vaan pidetty esimerkiksi sen selvittämistä tarpeellisena.
Haastatteluissa fuusiota perusteltiin1. Vahva organisaatio pystyy paremmin suuntamaan oppilaspaikkoja ja ottamaan huomioon alueen elinkeinoelämän koulutustarpeet.
2. Antaa nuorille paremmat mahdollisuudet yksilöllisten opintopolkujen muodostamiseen. Antaa nuorille laajemmat mahdollisuudet opintojensa toteuttamiseen.
3. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokkuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä.
4. Samoilla euroilla voidaan tuottaa enemmän ja laadukkaampia koulutuspalveluja.
5. Koulutuksen järjestäjän on oltava riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina.
Lähde: Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys
Tampereen ammattiopisto Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Tot. 12/2010
Toimintatulot Myyntitulot 50 468 Maksutulot 207 Tuet ja avustukset 1 429 Vuokratulot 254 Muut toimintatulot 546 Tulot yhteensä 52 905 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -22 543 Henkilösivumenot Eläkemenot -5 452 Muut henkilösivumenot -1 328 Palvelujen ostot -7 527 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 089 Avustukset Vuokramenot -9 621 Muut toimintamenot -391 Menot yhteensä -49 952 Toimintakate 2 953 Rahoitustulot ja -menot Poistot -1 774Tilikauden tulos 1 179
Pirkanmaan koulutuskonserni Tuloslaskelma (1 000 euroa)
Tot. 12/2010
Toimintatulot Myyntitulot 51 997 Maksutulot 147 Tuet ja avustukset 1 696 Vuokratulot 5 586 Muut toimintatulot 6 017 Tulot yhteensä 65 442 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -22 538 Henkilösivumenot Eläkemenot -4 696 Muut henkilösivumenot -1 247 Palvelujen ostot -17 426 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 331 Avustukset -2 663 Vuokramenot -6 191 Muut toimintamenot -501 Menot yhteensä -59 592 Toimintakate 5 851 Rahoitustulot ja -menot 194 Poistot -1 895Tilikauden tulos 4 149
52,9 M € 54,0 M €
49,9 M €
2,9 M €
1,2 M €
Toimintatulot
Toimintamenot
- 1,7 M €
Toimintakate
Poistot
Tilikauden tulos
Opiskelijamäärä: 4 446 3 705 Yht. 8 151 Työntekijät: 629 614 Yht. 1 243
48,1 M €
5,8 M €
- 1,9 M €
4,1 M €
Yht. 106,9 M €
TAO PIRKO
Yht. 98 M €
Yht. 8,8 M €
Yht.- 3,6 M €
Yht. 5,3 M €
TULOSLAKELMAT 2010
TAO+PIRKO
Uusi ammattiopisto Lakesnnallinen tuloslaskelma (1 000 euroa)
Tot. 12/2010
Toimintatulot Myyntitulot 102 465 Maksutulot 354 Tuet ja avustukset 3 125 Vuokratulot 5 840 Muut toimintatulot 6 563 Tulot yhteensä 118 347 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -45 081 Henkilösivumenot Eläkemenot -10 148 Muut henkilösivumenot -2 575 Palvelujen ostot -24 953 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 420 Avustukset -2 663 Vuokramenot -15 812 Muut toimintamenot -892 Menot yhteensä -109 544 Toimintakate 8 804 Rahoitustulot ja -menot 194 Poistot -3 669Tilikauden tulos 5 328
Koulutuksen järjestäjä Opiskelijoita yhteensä
1. TAO+PIRKO 8 151
2. Helsingin kaupunki 7 340
3. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 6 800
4. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 6 651
5. Savon koulutuskuntayhtymä 6 088
6. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä 5 177
7. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 4 445
8. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 4 397
9. Länsirannikon Koulutus Oy 4 359
10. Turun kaupunki 4262
Suurimmat ammatillisen koulutuksen järjestäjät
50 %
29 %
14 %7 %
34 %
22 %
44 %
Kuvio 1: Poliittiset päättäjät (N=14) Kuvio 2: Kuntajohtajat (N=9)
Kuvio 3: Seutusivistysryhmä (N=11)
64 %
18 %18 %
38 %
50 %
Kuvio 4: TAO ja PIRKO koulutusjohtajat (N=34)
TAOn ja PIRKOnyhdistämiseen liittyvätorganisaatiomallit
9 %3 %
Johtopäätöksiä tehtyjen kyselyjen perusteellaKaikkien kyselyyn osallistuneiden kohderyhmien enemmistö lukion rehtoreita lukuun ottamatta olivat Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen kokoamisen kannalla:-poliittisista päättäjistä 48 % kannatti kokoamista-kuntajohtajista 67 %-seutusivistysryhmästä 58 %-ammattiopistojen edustajista 53 %. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että vastanneista enemmistö oli TAOn ja PIRKOn yhdistämisen kannalla, vaikkakin kuntajohtajista enemmistö kannatti koko toisen asteen koulutuksen kokoamista.
Organisointimalleista poliittiset päättäjät olivat peruskuntiin perustuvan toiminnallisen verkoton kannalla. Kuntajohtajista suurin osa kannatti isäntäkuntamallia. Seutusivistysryhmä ja ammattiopistojen edustajat olivat selkeästi osakeyhtiön kannalla.
TAO+PIRKO
OSAKEYHTIÖISÄNTÄKUNTA
Vaikutukset kuntien päätöksentekoonVaikutukset talouteenVaikutukset henkilöstön asemaanVaikutukset opiskelijan asemaan
Vaikutukset kuntien päätöksentekoonVaikutukset talouteenVaikutukset henkilöstön asemaanVaikutukset opiskelijan asemaan
OHJAUSRYHMÄN LINJAUKSET I
Selvitystyön ohjausryhmä linjasi omalta osaltaan 13.5.2011 pitämässään kokouksessa toimenpide-ehdotusten tekemistä siten, että toisen asteen koulutuksen kokoamisen päälinjauksena on Tampereen ammattioppilaitoksen ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistäminen. Tarkemmin selvitettäviksi organisaatiomalleiksi ohjausryhmä valitsi isäntäkunta- ja osakeyhtiömallin.
Isäntäkunta –henkilöstön asema Osakeyhtiö – henkilöstön asema1. Kyse liikkeen luovutuksesta 2. Henkilöstö uuden työnantajan palvelukseen entisin
palvelussuhteen ehdoin, palkka pysyy samana3. Irtisanomissuoja vrt. puitelaki 13 §4. Palkkojen yhteensovittaminen5. Tarvittavien virkojen perustaminen, toimia ei tarvitse
perustaa6. Suurin osa henkilöistä jatkaa entisissä tehtävissä7. Eläketurva ja virka- ja työehtosopimukset pysyvät
samoina8. Tampereen kaupungin työterveyspalvelut9. Neuvottelu ja kuulemismenettely10. Yhteistoimintamenettely11. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.12.) vanhan
työnantajan palveluksessa ansaitut, pitämättä olevat vuosilomapäivät sekä säästölomapäivät siirtyvät pidettäväksi uuden työnantajan palveluksessa.
12. Tiedottaminen asioiden kulusta henkilökunnalle.
1. Kyse liikkeen luovutuksesta 2. Henkilöstö uuden työnantajan palvelukseen entisin
palvelussuhteen ehdoin, palkka pysyy samana3. Irtisanomissuoja vrt. puitelaki 13 §4. Palkkojen yhteensovittaminen5. Henkilökunta siirtyy osakeyhtiön palvelukseen
työsopimussuhteisina työntekijöinä. 6. Suurin osa henkilöistä jatkaa entisissä tehtävissä7. Eläketurva voidaan järjestää kunnallisen
eläkejärjestelmän piirissä 8. Yhtiössä sovellettaisiin voimassa olevaa Palvelulaitosten
työnantajayhdistyksen työehtosopimusta (PTY ry).9. Palvelusopimus työterveyspalveluista10. Neuvottelu ja kuulemismenettely11. Yhteistoimintamenettely12. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.12.) vanhan
työnantajan palveluksessa ansaitut, pitämättä olevat vuosilomapäivät sekä säästölomapäivät siirtyvät pidettäväksi uuden työnantajan palveluksessa.
13. Tiedottaminen asioiden kulusta henkilökunnalle.
Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 25 §Työsopimuslaki (55/2001)1 luku 10 § Kunnallinen eläkelaki (549/2003). 2003Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). 2007.
Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 25 §Työsopimuslaki (55/2001)1 luku 10 § Kunnallisen eläkelain (549/2003) 2 §:n 2 momenttiLaki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007). 2007.
Isäntäkunta – opiskelijan asema Osakeyhtiö – opiskelijan asemaLähtökohtaisesti organisaatiomallilla ei ole vaikutusta opiskelijan asemaan. Molemmissa vaihtoehdoissa opiskelijat jatkaisivat opintojaan samoissa toimipisteissä kuin tähänkin asti. Opiskelijoiden opintososiaalisissa eduissa ei tapahtuisi muutoksia.
Suurempi organisaatio antaisi opiskelijoille paremmat mahdollisuudet yksilöllisten opintopolkujen muodostamiselle ja laajemmat mahdollisuudet opintojen toteuttamiseen omien osaamistarpeiden mukaan. Vahvalla organisaatiolla on mahdollisuus toteuttaa koulutuspalvelut laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä ja asiakaslähtöisyyttä. Vetovoimaisena koulutuksen järjestäjänä isompi organisaatio olisi haluttu työpaikka myös opettajien keskuudessa, mikä takaisi parhaat opettajat ja laadukkaan opetuksen.
Molemmissa malleissa opiskelijahuoltoon liittyvät palvelut kuten opiskelijaterveyden huolto, psykososiaaliset palvelut tulisi miettiä uudelta pohjalta ja löytää kokonaisvaltainen ratkaisu. Myös erityisopetuksen, aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen palvelujen järjestäminen tulisi toteuttaa kokonaisvaltaisen ratkaisun pohjalta. Samoin tulisi miettiä, miten fuusio vaikuttaa oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen.
Isäntäkuntamallissa lukiokoulutus tulisi automaattisesti osaksi samaa organisaatiota ammatillisen koulutuksen kanssa. Isäntäkuntamalli mahdollistaa esillä olleista vaihtoehdoista parhaiten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saumattoman yhteistyön.
Osakeyhtiömallissa opiskelijaterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi tulisi tehdä palvelusopimus esim. Tampereen kaupungin kanssa.
Samaan organisaatioon kuuluminen lisäisi opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja joustavoittaisi opintojen suorittamista sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamista.
Isäntäkunta - edut Osakeyhtiö - edutOmistajaohjaus ja päätöksenteko säilyisivät peruskunnilla. Sopijakuntien omistajaohjaus toteutuisi yhteislautakunnan kautta, jolla olisi varsin merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa voitaisiin tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta. Päätöksenteko olisi läpinäkyvää.
Osakeyhtiömalli antaa mahdollisuuden kokonaisvaltaisesti toteuttaa yrityksen toimialaan liittyviä tehtäviä. Kehittämistoiminta ja investoinnit voidaan kytkeä tiiviimmin toisiinsa, koska hallitus päättää investoinneista ja niiden toteuttamisesta. Päätöksen teko on nopeaa ja yritys voi nopeasti reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
Esitetty vaihtoehto rikkoisi kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voitaisiin rakentaa olemassa olevan organisaatiomallin pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virka- ja työehtosopimuksia.
Osakeyhtiömalli motivoi koko henkilökuntaa tekemään hyvää tulosta, koska tulos voidaan käyttää kokonaisuudessaan yrityksen hyväksi.
Esitetyn ratkaisun kautta Tampereen lukiokoulutus tulisi automaattisesti osaksi samaa organisaatiota ammatillisen koulutuksen kanssa. Isäntäkuntamalli mahdollistaa esillä olleista vaihtoehdoista parhaiten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen saumattoman yhteistyön.
Osakeyhtiö antaa toimijoilleen toimintavapauden. Itsenäisenä taloudellisena yksikkönä on helpompi seurata omaa taloutta ja resurssien tehokasta käyttöä.
Samaan organisaatioon kuuluminen lisäisi opiskelijoiden valintamahdollisuuksia ja joustavoittaisi opintojen suorittamista sekä yksilöllisten opintopolkujen rakentamista.
Haitat1. Osakeyhtiö on erillään kunnan muusta toiminnasta ja päätöksenteosta.2. Kuntien omistajaohjaus on heikompaa kuin esimerkiksi isäntäkuntamallissa. 3. Arvolisäveron palautusoikeuden puuttuminen
Haitat1. Päätöksenteko ei ole yhtä dynaamista kuin osakeyhtiömallissa.
1. Kuntayhtymän purkaminen
2. Isäntäkunta
1. Osakeyhtiö
Aiesopimus10/2011
Purkuselvitys2/2012
Loppuselvitys8/2012
Toiminta päättyy12/2012
Yhteistoiminta-sopimus 2/2012
Toimitusjohtaja2 rehtoria
5/2012
Yhteislautakunta8/2012
Yrityksen petustaminen2/2012
Toiminta käynnistyy1/2013
Toiminta käynnistyy1/2013
1. Neuvottelut ministeriön kanssa2. Tiedottaminen henkilöstölle3. Yhteistoimintamenettely hyvissä ajoin ennen päätöksen tekoa4. Henkilöstön kuulemiset5. Koulutuksen järjestämislupien hakeminen
Vaihtoehtojen aikataulutus
Johtavat viran-haltijat 5/2012
Taulukko: Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 1.1.2011
Jäsenkunta Peruspääoman suuruus Omistusosuus peruspääomasta %
Ikaalinen 74 834,68 0,26 Kangasala 2 112 640,53 7,34 Akaa 207 234,48 0,72 Lempäälä 2 774 639,60 9,64 Nokia 3 016 413,18 10,48 Orivesi 803 033,66 2,79 Pirkkala 2 207 623,00 7,67 Pälkäne 325 243,02 1,13 Ruovesi 118 008,53 0,41 Tampere 11 346 088,50 39,42 Vesilahti 515 207,98 1,79 Virrat 1 375 806,77 4,78 Ylöjärvi 3 796 420,79 13,19 Ähtäri 109 373,76 0,38 Yhteensä 28 782 568,50 100,00
Osakkeenomistaja Osakkeiden lukumäärä
Määrä (€)
Omistusosuus %
Ikaalisten kaupunki 5 5 000 0,97
Kangasalan kunta 20 20 000 3,88
Lempäälän kunta 20 20 000 3,88
Nokian kaupunki 25 25 000 4,85
Oriveden kaupunki 10 10 000 1,94
Pirkkalan kunta 20 20 000 3,88
Tampereen kaupunki 370 370 000 71,84
Vesilahden kunta 5 5 000 0,97
Virtain kaupunki 10 10 000 1,94
Ylöjärven kaupunki 30 30 000 5,83
Yhteensä 515 515 000 100
Yhtiön osakepääoma ja omistusrakenne (esimerkki)
Osakeyhtiötä perustettaessa yhtiön osakepääoma voisi olla 515 000 euroa. Yhtiön osakkeen merkintähinta on 1 000 euroa. Yhtiötä perustettaessa osakkeita on 515 kappaletta.
Yhtiön perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osakkeen merkintähinta on maksettava Yhtiölle viimeistään 15.2.2012.
Tällä osakassopimuksella Osapuolet sitoutuvat korottamaan osakepääomaa 1.1.2013 siirtämällä kuntayhtymän purkautumisen yhteydessä saamansa kiinteistöt, koneet, laitteet, kaluston ja muun käyttöomaisuuden apporttina Yhtiölle. Suoritetun osakepääoman korotuksen jälkeen Yhtiön omistusrakenne jakautuu Osapuolten kesken seuraavasti:
1. Selvitystyön keskeisenä tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia järjestämismalleja toisen asteen koulutuksen kokoamiseksi Tampereen kaupunkiseudulla. Tehdyissä haastatteluissa ja kyselyissä tuli selvästi esille avainhenkilöiden halukkuus koota Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutusta laajemmaksi kokonaisuudeksi.
2.Toinen keskeinen tulos tehtyjen haastattelujen ja kyselyjen perusteella oli halukkuus Tampereenammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistämiseen. Suuri enemmistö sekä haastateltavista että kyselyyn vastanneista olivat tällä kannalla. Tätä kautta uskottiin voitavan muodostaa vahva toisen asteen koulutuksen ydin, joka vahvistaa koko kaupunkiseudunkoulutuskenttää. Myös selvitystyön toimeksiannossa korostettiin, että painopisteen tulee ollaerityisesti ammatillisessa koulutuksessa.
Johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta
3. Sen sijaan organisaatiomallin valinnan osalta ei saatu riittävän luotettavaa tulosta , koska hajonta eri vastaajaryhmien välillä oli suuri. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että eri kohderyhmillä on päätöksenteon kannalta erilainen painoarvo. Toisen asteen koulutuksen linjauksista päätöksen tekevät poliittiset päättäjät. Tuloksen luotettavuutta heikentää se, että kunnanvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajistojen vastausprosentti oli alhaisin. Kyselyjen vastausten perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä valittavasta organisaatiomallista.
Johtopäätökset kerätyn aineiston pohjalta
Toimenpide-ehdotukset
TAMPEREEN KAUPUNKISUDUN TOISENASTEEN KOULUTUKSEN JATKOSELVITYS
Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän toiminnot yhdistetään isäntäkuntakuntamallin mukaisesti siten, että varsinainen koulutustoiminta käynnistyy 1.1.2013 alkaen.
1. RAKENTEELLINEN KEHITTÄÄMINEN
2013 2014
Vauhdittamis-hankkeen
lisärahoitus
HenkilökunnanIrtisanomissuoja
5v.
MIKSI VUONNA 2013?
1,6 – 4,1 milj. euroa1-3 vuodelle
Uusi valtuusto-kausi alkaa
Puitelaki 13 §
Prosessi jatkuuilman välivuosia
1. Isäntäkuntavaihtoehdossa omistajaohjaus ja päätöksenteko säilyvät peruskunnilla. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Isäntäkuntamalli tukee hallitusohjelman linjauksia. Niiden mukaan hallitus toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen koko maassa, jonka puitteissa hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta parannetaan.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT
2. Isäntäkuntamallissa sopijakuntien osallistuminen päätöksentekoon toteutuu yhteis-lautakunnan kautta. Lautakunnalla on merkittävä tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Yhteislautakunnassa otetaan huomioon sopijakuntien koulutustarpeet ja varmistetaan, että koulutus säilyy alueellisesti kattavana. Tilaajalautakuntana se vastaa palveluverkosta, mikä tarkoittaa palvelujen alueellisen saatavuuden varmistamista ja palvelujen ohjaamista mm. tilausten kautta. Yhteislautakunnassa voidaan tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko kaupunkiseudun näkökulmasta ottaen huomioon myös kaupunkiseudun ulkopuolella olevat sopijakunnat.
3. Isäntäkuntamalli rikkoo kaikkein vähiten olemassa olevia rakenteita. Uusi ammattiopisto voidaan rakentaa olemassa olevan organisaatiorakenteen pohjalle. Ratkaisu ei muuttaisi henkilökunnan eläketurvaa eikä virka- ja työehtosopimuksia.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT
4. Esitetyn ratkaisun kautta luodaan parhaat edellytykset huolehtia asiakaslähtöisesti koko ikäluokan koulutustarpeesta. Isäntäkuntamalli kantaa paremmin sosiaalista vastuuta koulutustakuun toteutumisesta. Kuntien vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta tulee tällä hallituskaudella lisääntymään. Tämän vastuun kantamiseen isäntäkuntamalli antaa paremmat edellytykset.
5. Isäntäkuntamalli mahdollistaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kuulumisen samaan organisaatioon. Tämä antaa opiskelijoille mahdollisuuden joustavasti hyödyntää molempien koulutusmuotojen opintoja. Ratkaisu helpottaa myös kahden tai kolmen tutkinnon suorittamista sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteissuunnittelua.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT
6. Esitetyn ratkaisun kautta saadaan muodostetuksi Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Vahvoilla koulutuksen järjestäjillä on paremmat edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista, parantaa tehokuutta, tuottaa palvelut edullisemmin ja laadukkaammin sekä lisätä palvelukykyä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät koulutuksen järjestäjältä riittävän suuria resursseja, vahvaa kontaktipintaa ja hyvää kumppanuutta työ- ja elinkeinoelämään. Koulutuksen järjestäjän tulee olla riittävän vahva, jotta se noteerataan uskottavana yhteistyökumppanina.
7. Esitetty ratkaisu mahdollistaa nykyisten ammattiopistojen päällekkäisten toimintojen poistamisen ja toiminnan tehostamisen sekä omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen tasapainottamisen.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT
Syyskuu 2011 Syyskuu 2011 Lokakuu 2011Syyskuu 2011
Vaihe 1:Prosessin
omistajuus
Vaihe 2:Aiesopimuksen
laadinta
Vaihe 3:Yhteistoiminta-
menettely
Vaihe 4:Päätökset aie-sopimuksesta
Seutuhallituksen päätös31.8.2011Kuntajohtjat 1.9.2011Selvityksessä esitetty, ettäTampereen kaupunki toimiiyhdistämisprosessin omistajana ja nimittää vastuuhenkilön valmistelemaan fuusion toteuttamista.
Tampereen kaupunki valmisteleeseutuhallituksen päätöksen pohjalta aiesopimuksen fuusion toteuttamisesta.
Laki työnantajan ja henkilöstönvälisestä yhteistoiminnastakunnissa (449/2007) edellyttää,että henkilöstölle tulee antaamahdollisuus yhteisymmärryk-sessä työnantajan kanssa Vaikuttaa omaa työtään jatyöyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Henkilöstöä voi yhteistominta-neuvotteluissa edustaa työ- javirkaehtosopimuksen perusteellavalittu luottamusmies, työsuojelu-valtuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. Neuvottelujen pohjana on seutuhallituksen päätösJa sen pohjalta laadittu aiesopimus-Luonnos.
Tampereen kaupungin valtuusto päättää aiesopi-muksesta 9-10/2011. Tampereen kaupungin valtuuston päätöksen jälkeen PIRKO ja sen jäsenkunnat tekevätomat päätöksensä aiesopimuksen hyväksymisestä 10/2011.
Yhdistämisprosessin käynnistäminen
Tieodottaminentoimenpide-esityksistä
17.8.2011
Seutuhallitus31.8.2011
Seutufoorumi21.9.2011
Yhdistämisprosessinomistajuus 9/2011
Vastuuhenkilö työryhmät 9/2011
Ehdotus aiesopimuksesta 9/2011
Yhteistoimintamenettelynkäynnistäminen 9/2011
Päätökset aiesopimuksesta 10/2011
Yhteistoimintasopimuksen valmistelun käynnistäminen 1/2012
Koulutuksen järjestämislupa haku-menettelyn käynnistäminen 1/2012
Ky:n purkuselvityksen ja -sopimuksen valmistelun käynnistäminen 1/2012
Johtavien viranhaltijoiden nimittäminen 5/2012
Uuden ammattiopiston hallinto- ja organisaatiorakenne 5-9/2012
Päätökset yhteislautakunnasta ja johtosäännöstä 6-8/2012
Ky:n virkojen ja toimien lakkauttaminen- henkilökunnan kuuleminen 8/2012
Henkilöstön siirtäminen uuden työnantajan palvelukseen 8/2012
Purkuselvityksen – ja sopimuksen, omaisuuden jaon sekä loppuselvityksen
hyväksyminen 9/2012
Varsinaisen koulutustoiminnan käynnistäminen 1.1.2013
8/2011 1/2012 1/2013
Syksy 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013
Toimenpide-ehdotusten aikataulu
Miksi juuri nyt?1.Tahtotila olemassa2.Mahdollisuus muodostaa Suomen suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä – tärkeä imagotekijä 3.Viimeinen tilaisuus saada harkinnanvaraista yksikköhinnan korostusta4.Eläkepoistuma mahdollistaa toiminnan tehostamisen luonnollisen poistuman kautta
Mitä hyötyä?1.Turvaa maailman osaavimman työvoiman saanti2.Varmistaa, että Tampereen kaupunkiseutu on Suomen ykkönen osaavan työvoiman saannissa myös jatkossa.3.Syntynyt tahtotila luo mahdollisuuden koko Pirkanmaan koulutuksen kehittämiselle.4.Monipuoliset mahdollisuudet nuorille hankkia omaa osaamista yksilöllisten opintopolkujen kautta5.Vastataan elinkeino- ja työelämän haastaviin työvoimatarpeisiin6.Generoi innovaatioympäristöjen syntymistä7.Edistää vihreän teknologian syntymistä8.Edistetään julkisen talouden kestävyysvajeen tasa-painottamista9.Lisää hyvinvointia koko maakuntaan.
Perustelut ja hyödyt
MIKSI JUURI NYT ?
Menestystekijät1. Poliittisten päätöksentekijöiden vahva mukana olo prosessissa.2. Yhteisen ratkaisuvaihtoehdon löytäminen3. Prosessin omistajuuden varmistaminen 4. Aikataulutus ja johdonmukainen eteneminenpäämärän saavuttamiseksi
Keinot1. Kaikkien sitoutuminen tehtyihin päätöksiin ja asian eteenpäin viemiseen.2. Tulee mieltää, että kyse on paitsi Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan myös koko Suomen hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä.3. Prosessin omistajan tulee huolehtia poliittisten päätöksen tekijöiden informoinnista riittävän varhaisessa vaiheessa. Vaihtoehdot valmiina.
Keinot
MENESTYSTEKIJÄT
2. TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN
Selvitystyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi pelkästään ammatillisen koulutuksen fuusioratkaisu on riittämätön.
Sen rinnalle tarvitaan vahvaa, kumppanuuteen perustuvaa organisoitua seudullista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille. Tätä kautta varmistetaan nuorille mahdollisuus hankkia monipuolista ja laaja-alaista osaamista molemmista koulumuodoista.
Koko toisen asteen koulutuksen seudullinen strateginen ja pedagoginen johtaminen edellyttävät oman organisaation muodostamista ja resursointia.
TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN
Perustetaan toisen asteen koulutuksen neuvottelukunta 2/2012 ja sijoitetaan sen toiminta Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään. Neuvottelukunta koostuu kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajista ja sen tehtävänä on kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koordinointi seututasolla.
Yhteistyön toteuttamiseksi laaditaan kumppanuussopimus 31.10.2011 mennessä. Neuvottelukunnan toiminta, tarkemmat tehtävät ja resurssit määritellään kumppanuussopimuksessa. Kumppanuussopimuksen laadinnasta ja neuvottelukunnan toiminnan käynnistämisestä vastaa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
TOIMENPIDE-EHDOTUS
1. Selvityksessä kerätyn aineiston perusteella tuli selvästi ilmi tarve kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämiselle. Kuilu Tampereen kaupungin ja kehyskuntien lukioiden välillä on kasvanut. Lukiokoulutuksen laadun parantaminen edellyttää kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistamista.
2. Yksilöllisten opintopolkujen varmistaminen, koko ikäluokan koulutustarpeesta huolehti-minen ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttävät lukioiden ja ammatillisen koulutu-ksen tiivistä yhteistyötä.
3. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä ei tällä hetkellä ole yhteistä foorumia, jossa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen edustajat voisivat sopia seudullisesti yhteisistä menettelytavoista toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSEN PERUSTELUT
1. Edistää toisen asteen koulutuksen seudullista yhteistyötä.2. Ottaa seututasolla vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta.3. Varmistaa seututasolla, että jokainen nuori saa koulutuspaikan.4. Varmistaa, että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuorten rakentaa omat yksilölliset opintopolkunsa. 5 .Vahvistaa joustavia mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnosta yli tutkintorajojen.6. Seudullisen toisen asteen koulutusstrategian laatiminen ja sen toteuttaminen. 7. Toisen asteen koulutusta koskevien kehittämisehdotusten tekeminen. 8. Suorittaa omalta osaltaan toisen asteen koulutuksen määrällistä ja laadullista ennakointia.9. Edistää kahden ja kolmen tutkinnon opintojen suorittamista.10. Edistää etä- ja verkko-opetuksen hyödyntämistä ja nykyaikaisen teknologian käyttöön ottoa.
NEUOVOTTELUKUNNAN TEHTÄVÄT MM.
1. Yhteinen seudullinen opetustarjonta ja toimintakulttuuri.2. Opiskelijahuollon palvelujen koordinointi.3. Maahanmuuttajien tuki- ja koulutuspalvelut.4. Opinto- ja uraohjauspalvelujen koordinointi5. Ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten seurantajärjestelmä.6. Seudullinen opetussuunnitelmatyö. 7. Syrjäytymisen ehkäiseminen.8. Erityisopetuksen järjestämisen koordinointi ja kehittäminen.9. Yhteinen laatujärjestelmä. 10. Hankkeet ja kansainvälisyystoiminta.11. Kouluhallinto-ohjelmistojen yhtenäistäminen.
NEUOVOTTELUKUNNAN PAINOPISTEALUEET MM.
Recommended
