23.9.20141
II-asteen rakenteellinen uudistaminen
19.9.2014
Lauri Kurvonen
23.9.20142
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/Toisen_asteen_rakenneuudistus/index.html
23.9.20143
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen‐ 195 milj.€
‐ 260 milj.€Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta‐ 65 milj.€
Valtion menot‐ 100,5 milj.€
Kuntien menot‐ 159,5 milj.€
Vuoden 2012 kustannustietojen valossa, leikkaus vastaa 92 pienimmän ammatillisen koulutuksen järjestäjän (nyt 189) tai 207 pienimmän lukiokoulutuksen järjestäjän (nyt 280) yhteenlaskettua valtionosuutta
Lähteet: OPH, Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden Suunnitelmaa 25.3.2014
RAHAT LÄHTEE JOKA TAPAUKSESSA. MILLOIN JA MITEN VIELÄ AUKI?
23.9.20144
Lähtökohta
II – ASTEEN KOULUTUS
• Opetus• Tilat ja välineet• Saavutettavuus (matkat)
Tutkinnot• Määrä• Laatu
Syöttö:
Ulostulo:
OKM/OPH• Luvat• Säädökset• Resurssit
Opiskelijat• Määrä• Tahto • Taito ja edellytykset
23.9.20145
Lopputulos
5
II – ASTEEN KOULUTUS
• Opetus• Tilat ja välineet• Saavutettavuus (matkat)
Tutkinnot• Määrä• Laatu
Syöttö:
Ulostulo:
OKM/OPH• Luvat• Säädökset• Resurssit ‐20 %
Opiskelijat• Määrä• Tahto • Taito ja edellytykset
23.9.20146
Lopputulos
6
Opiskelijat• Määrä• Tahto • Taito ja edellytykset
II – ASTEEN KOULUTUS
• Opetus• Tilat ja välineet• Saavutettavuus (matkat)
Tutkinnot• Määrä• Laatu
Syöttö:
Ulostulo:
OKM/OPH• Luvat• Säädökset• Resurssit ‐20 %
Hyötysuhteen pitäisi nousta myös 20 %
23.9.20147
Toteutusmahdollisuudet ja kustannukset
Tarkasteltava muuttuja Nyt Jatkossa
Henkilöstö ja osaaminen
Menetelmät
Oppilaat ja opintosuoritukset
Tilat ja laitteet
Matkat ja saavutettavuus
• Onko mahdollista ja järkevää?• Kustannusvaikutusten arviointi:
‐ Kertaluonteiset vaikutukset (investoinnit, poistot)‐ jatkuvan tilan kustannusvaikutukset (juoksevat kulut ja tulot)
23.9.20148
MITEN LÄHTEÄ LIIKKEELLE?
• Asian tiimoilta aktiivisesti yhteyttä aluevaikuttajiin:- Maakuntajohtajiin
- Sivistystoimenjohtajiin
- Alueen kansanedustajiin
• Yhdessä ja joukolla tiedotustilaisuuksiin
• Alueellista yhteistyötä suunnitteluun- Aktiivisesti mukaan suunnitteluun
• Kuka, mitä, missä ja milloin?
23.9.20149
Onko mahdollista ja järkevää (1) ?
” Suomessa erityisesti nuorempien ikäluokkien koulutustaso on ollut OECD‐maiden joukossa korkea, mutta viime vuosina moni maa on panostanut koko väestön koulutukseen Suomea selvästi enemmän.”
”Suomessa koulutusmenot osuutena kaikista menoista ovat hiukan OECD‐maiden keskiarvon alapuolella, 12,2 prosenttia kaikista julkisista menoista. Tämä kertoo koulutuksen järjestämisen tehokkuudesta. Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu enemmän kuin minkään muun maan järjestelmä julkiseen rahoitukseen ja silti kustannusosuus pysyy OECD‐maiden keskiarvon alapuolella.”
23.9.201410
Onko mahdollista ja järkevää (2) ?
Kansainväliset (esim. Cedefop ja OECD) ja kotimaiset (esim. VATT ja ETLA) tutkimuslaitokset ennustavat ammattirakenteen ja työelämän voimakasta muutosta. Sen seurauksena sekä työelämässä toimivat että työelämän ulkopuolella olevat monet aikuiset joutuvat kouluttautumaan uusiin työtehtäviin tai kokonaan uusille aloille.
Vailla toisen asteen tutkintoa olevilla aikuisilla on yhä suurempi vaara syrjäytyä työmarkkinoilta. Kysymys on sekä yksilöiden mahdollisuuksista osallistua yhteiskuntaan ja työmarkkinoille että julkisen talouden tasapainosta.
23.9.201411
Dilemma
Moniin julkisiin työvoimavaltaisiin palveluihin kuten koulutukseen liittyy seuraava
dilemma:
Odotukset ja vaatimukset kasvavat kehityksen mukana ja näihin kasvaviin vaatimuksiin vastaaminen lisää kustannuksia (joita ei saada kompensoitua automatisoinnilla ja rationalisoinnilla kuten yleensä teollisessa tuotannossa tehdään). Kehityksen myötä koulutukseen tulisi siis jatkossa panostaa suhteellisesti enemmän (eikä vähemmän) kuin aikaisemmin, jos halutaan pysyä mukana menossa.
23.9.201412
23.9.201413
KIITOS !
Recommended
