Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1
Työn merkitys
yrittäjälle – iloa ja imua
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2
Iloa työhön?
Suomen budjetti 2012
52,2 miljardia
Ennenaikaisen eläköitymisen hinta
24 miljardia
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 33
Miksi katse työniloon?
� työn mielekkyys vähentynyt, kiire ja aikapaineet kasvaneet
�psyykkinen jaksaminen koetuksella erityisesti
�mielenterveysongelmat iso syy työkyvyttömyyteen, työkyvyttömäksi jäädään keskimäärin 52 -vuotiaana
� työn arvostuksen alamäki erityisesti nuorilla?
� työpaikkakiusaaminen yleistä
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4
Käsitys työstä murroksessa
� "työ on tärkein osa ihmisen elämänsisältöä",
� kaksi kolmasosaa yli 56-vuotiaista allekirjoittaa väitteen
� 70 % alle 36-vuotiaista on täysin eri mieltä
EVA:n arvo ja
asennetutkimus 2010
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5
Nääntynyt ei jaksa innostua
�emme tarvitse vain terveitä, vaan luovia, motivoituneita ja innostuneita työntekijöitä ….
miten huolehdimme työn tekemisen puitteista, koska hyvinvoivat ihmiset ovat strateginen menestystekijä?
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6
”- Päivittäinen hyvä
palaute on salaisuus
pitkän yrittäjyyden ja
jaksamisen taustalla.
– Tulee tunne, että
minua tarvitaan.”
Ylä-Satakunta 24.8.2010
Timanttiristi
rinnassa on
hyvä jatkaa töitä
kohti 80 ikävuotta
Esko Sirola, 75 v
Kuva Katariina Saarela
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 777
Myönteiset tunteet
� myönteiset tunteet laajentavat tarkkaavaisuutta ja huomiokykyä ilman, että voisimme itse vaikuttaa tarkkaavaisuutemme kiinnittymiseen. Niiden syntyä auttavat seuraavat tekijät:
• tiedolliset kuten kyky tarttua hetkeen
� psykologiset kuten hallinnan tunteen säilyttäminen
� sosiaaliset kuten kyky antaa ja vastaanottaa sosiaalista tukea ja
� päivittäinen huomion kiinnittäminen hyviin arjen asioihin
Fredrickson, B., Cohn M. A., Coffey, K. A., Pek, J. & Finkel S. M. 2008.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8
Työn voimavarat ja vaatimukset
Esimiehen tuki
Palaute
Asiakas
Vaikuttamisen mahdollisuus
Työyhteisö
Varmuus työstä
Työn palkitsevuus ja kehittävyys
Innovatiivisuus
Arvostus
Työn määrällinen kuormittavuus
Vaikeus ja vastuullisuus
Rooliristiriidat
Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa
Työn ja muun elämän ristiriita
Huono henki
Epävarmuus jatkumisesta
Työn fyysinen kuormittavuus
Huumori
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9
Mikä lisää voimia ja mikä vie voimia?
� työn itsenäisyys,
� työn haasteet ja
� mahdollisuus toteuttaa
itseään työssä
� johtamiseen ja
hallinnointiin menevä
aika
� suuri työtaakka
� tunne siitä, että on koko
ajan sidottu työhön
� taloudellinen vastuu
Yrittäjät tyytyväisempiä työhönsä kuin palkkatyössä
olevat: mielenkiintoinen työ selittää 58 prosenttia yrittäjien
ja palkkatyöläisten välisistä eroista työtyytyväisyydessä ja
työn itsenäisyys 35 prosenttia. Sen sijaan palkka, työn
varmuus ja ylenemismahdollisuudet työssä selittävät vain
vähän työtyytyväisyyn eroja. (Benz & Frey 2008.)
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 10
Työhyvinvoinnin tekijätORGANISAATIO
YKSILÖJOHTAMINEN
TYÖ
• tavoitteellisuus
• joustava rakenne
• jatkuva kehittyminen
• toimiva työympäristö
• osallistava ja kannustava johtaminen
• RYHMÄ
• psykologinen
pääoma
•terveys ja
fyysinen kunto
• vaikuttamismahdollisuudet
• kannustearvo: oppiminen
•avoin vuorovaikutus -työyhteisötaidot
•ryhmän toimivuus-pelisäännöt
TYÖYHTEISÖ
Manka 1999, 2011
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 11
Nykyisessä työpaikassa jatkamaan
kannustavat tekijät
Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona,
alustavia tuloksia
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1212
Organisaation keinoja hyvinvointiin
� yhteinen tavoite� jokaisella työyhteisön jäsenellä on yhteinen käsitys
tavoitteista ja he toimivat yhdessä niiden toteuttamiseksi
� palasiin pilkkominen, toteutumisen seuraaminen ja itsearviointi - työhyvinvointisuunnitelma
� joustava rakenne� itseohjautuvuuden kasvattaminen - tiimimäinen
organisaatio mahdollistaa vaikuttamisen ja helpottaa viestintää – työn hallinnan tunne
� osaamisen kehittäminen ja sosiaalistuminen� itseluottamuksen vahvistaminen, onnistumisen kokemusten
mahdollistaminen ja oppimisen kulttuuri
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13
Korjaavat
toimenpiteet,
kuntoutus
Varhainen
puheeksiottaminen,
huolenpitokeskustelut,
sovittelu, työhön
paluun tukeminen
Työyhteisön
toimivuudesta ja
työntekijöiden
voimavaroista
huolehtiminen
Organisaatio Työyhteisö Yksilö
Organisaatio, johtaminen,
työyhteisö, työ
Työyhteisöongelmat, sairauspoissaolot,
työpanoksen heikkeneminen
Työyhteisökriisit
työkyvyttömyys,
tuottavuuden
aleneminen
Riskipyramidi Valtiokonttorin varhaisen
välittämisen mallia mukaillen
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14
Työhyvinvointi strategisena
menestystekijänä
= henkilöstön hyvinvoinnin huomioonottamista liiketoiminnan ja henkilöstöpolitiikan osana. Sillä on selkeät tavoitteet, resurssit ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 15
Toimintaa kuvaavat määrälliset tunnusluvut
läsnäolo
sairauspoissaolot,
eläköitymistiedot,
työtapaturmat
Vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset
tunnusluvuttyöhyvinvoinnin indeksit
sos. ja psyk. pääoma
työnimu
Tulkinta
Työhyvinvointi-suunnitelma
-tavoitteet
-toimenpiteet
-vastuut
-seurantatavat
-tunnuslukujen
määrittely
Toimenpiteiden toteutus ja seuranta
1 vuosi
Henkilöstön
hyvinvointi
ja tuloksellinen
toiminta
Mikä on tilanne? Mitä pitää tehdä? Toimenpiteet Miten onnistuttu?
Henkilöstökertomus,vertailu strategisiin
tavoitteisiin
Strategisettavoitteet
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16
Johtajan innostus luo hyvinvointia
koko työyhteisöön� Johtajien työn imu ja pystyvyysusko ovat korkealla
tasolla. Tutkimus osoitti, että persoonallisuuden ominaisuuksilla on merkitystä työn imun kokemisessa. Carita Ahtilinna selvitti lisensiaattityössään työn vaatimusten ja voimavarojen yhteyttä työn imuun suomalaisilla johtajilla.
� Tiimissä jaettu asenne työtä kohtaan voi siirtyä yksilökohtaiseksi kokemukseksi, siten työn imun ”tarttuvuuden” tukeminen on tärkeää.
http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=106221&n=tiedote
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17
Johtaminen on siis kahden kauppa
Wat &Shaffer 2005
Oikeudenmukaisuus
Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde
(LMX)
Luottamus esimieheen
Valtauttaminen•mielekkyys
•osaaminen
•päätöksenteon mahdollisuus
•vaikuttamisen mahdollisuus
Työyhteisötaidot•tunnollisuus
•reiluus
•epäitsekkyys
•kohteliaisuus
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18
Työhyvinvointia edistävä johtajuus
� reilu ja oikeudenmukainen työn organisointi, jokaisen arvostaminen ja perustehtävän hoitamisen mahdollistaminen
� vastavuoroisuus: palaute -niin myönteistä kuin rakentavaakin
� työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen (työturvallisuuslaki)
� valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen.
� optimismin johtaminen
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19
Johtamisen toiveet eri sukupolvilla
�Jokainen sukupolvi arvostaa reiluutta, oikeudenmukaisuuuta ja tasapuolisuutta – nämä ovat työhyyvinvoinnin tukipilareita
�Sukupolvi X (1980-1961) arvostaa enemmän
vuorovaikutteista johtajuutta kuin nuoremmat ja vanhemmat sukupolvet
�Suuret ikäluokat (- 1960 syntyneet) arvostavat sitä, että esimiehet antavat vastuuta ja ongelmanratkaisumahdollisuuksia
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20
Jätettäköön aikaa palautumi-selle.
Kuva Satu Stenroos
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21
Palautumisen vaikeuksia ennakoivat tekijät
Työssä Työn ulkopuolella
Kinnunen & Mauno (toim.) 2009
Työn voimavarojen puute-Esimiehen epäoikeudenmuk.
-Vähäiset vaikutusmahdollisuudet-Vähäinen sosiaalinen tuki
-Työn epävarmuus
Työhön sitoutuminen:-työholismi
-vähäinen työn imu
Työn rakenteelliset Ominaisuudet:
-vuorotyö- pitkä työviikko
Epäedullinen työn vaatimustenja voimavarojen suhde
Demografiset tekijät-ikääntyminen
-sukupuoli(nainen)
Työn vaatimukset:-Fyysinen kuormittavuus
-Aikapaineet ja kiire-Vastuu ja päätöksenteko
Uni-Lyhyt yöuni-Huono laatu
Koetut palautumisen vaikeudet
1.Korostunut työpäivänjälkeinen palautumisen tarve
2.Huonoksi arvioitu palautuminen
työpäivän jälkeen
Vapaa-ajan määrä ja laatu-Oman ajan riittämättömyys-Vähäinen sos. Aktiivisuus
-Vähäinen liikunta-Työnteko vapaa-ajalla
Perhetilanne:-vaativuus
-työ-perheristiriita-perhe-työ -ristiriita
Heikosti toimivatpalautumisenmekanismit
1. Psykologinen irrottau-tuminen
2. Rentoutuminen3. Kontrollin kokemus
4. Taidon hallinta
Palautuminen
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22
Meissä ei ole akkua – päivittäinen
palautuminen
� palautumisen tavoitteena on elvyttää elimistö stressitilasta lepotilaan, jolloin stressin aikana kulutetut voimat palaavat
� energiavarastojen ja hormonitasapainon palautuminen edellyttävät riittävän pitkää lepoa öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuina; erityisesti uni on tärkeä
� on tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 23
Rauhoittumisjärjestelmä
�elimistöllä on myös aktiivinen palautumisjärjestelmä, joka toimii stressireaktiolle käänteisesti
� se aktivoituu kosketuksessa (mm. hieronta) ja tilanteissa, jotka koetaan rauhallisina, miellyttävinä ja rentouttavina
� tällöin erittyy oksitosiinia, mikä laskee sykettä, verenpainetta ja veren stressihormonipitoisuutta
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2424
� Miettikäämme yhdessä työnilon reseptiä työpaikallemme.
� Vahvistakaamme työn tekemisen voimia kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on hyvin.
� Johtakaamme työntekijöitä taitavasti.
� Hyvä henki, työpaikan sosiaalinen pääoma, kasvaa vastavuoroisuudesta
� Ottakaamme ongelmat heti puheeksi asianosaisen kanssa, ei selän takana.
� Työstä nauttiminen on sallittua ja jopa toivottavaa.
� Katsokaamme myös peiliin, mitä itse voimme tehdä.
� Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä.
� Ottakaamme työnilon mittariksi onnistumiset, ei sairauspäivät.
� Pitäkäämme työnantajina työniloa strategisena menestystekijänä.
Työnilonjulistus 2011
Tampere 12.1.2011 www.uta.fi/synergos
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25
Lisätietoa Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. &
Harju R. 2010.Työn iloa ja imua –
työhyvinvoinnin ratkaisuja
pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto,
STM, Esr & Kuntoutussäätiö.
Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen
P.& Nuutinen S. 2009.
Työyhteisötarinoita – ongelmista
ratkaisukeskeiseen kehittämiseen.
Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka
työniloon ja menestykseen Talentum
Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus
– miten olla ihmisiksi alaisena ja
esimiehenä. Kirjapaja
Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. &
Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia
työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön
avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus
Synergos & Esr.
www.docendum.fi
www.uta.fi/jkk/synergos
Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro
Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-
suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-
tarpeiden tunnistamisella. Tampereen
yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.