Maaret Väänänen, suojelubiologi
Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut
Vieraslajien hallinta –teemapäivä, SYKE 8.11.2016
Vieraslajien hallinta
luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Haitalliset vieraslajit ovat kasvava uhka
suojelualueiden luontotyypeille ja lajeille.
• Vieraslajit eivät kunnioita suojelualuerajoja
o Lähes poikkeuksetta vieraslajit ovat
levinneet tai leviämässä suojelualueille
niiden ulkopuolelta.
o Vain suojelualueilla kohdistuvat
vieraslajien hallintatoimet ovat
tehottomia.
• Kasvava kuluerä luonnonsuojelutoimien
budjetissa.
o Hallintatoimiin käytetty aika ja
torjuntatoimiin käytetty raha
ovat pois muulta
luonnonsuojelutyöltä.
Vieraslajit luonnonsuojelualueilla
Meri- ja rannikkoalueetKaspianpolyyppi, katkalajeja, kurtturuusu, minkki,
merirokko, monisukasmatolajeja, mustatäplätokko,
tiikerikatka, vaeltajasimpukka
Sisävedet
Isosorsimo, minkki, täplärapu, rapurutto, kanadanmajava,
kanadanvesirutto, piisami
Maaluontotyypit
Albertanvehnä, auringontähti, isosorsimo, isotuomipihlaja,
jättipalsami, jättiputket, jättitatar, karhunköynnökset,
komealupiini, korallikanukka, keltamajavankaali,
kurtturuusu, mantsurianjalopähkinä, pensaskanukka, pihlaja-
angervo, rikkapalsami, supikoira, terttuselja,
valkohäntäkauris jne.
Haitallisten vieraskasvilajien esiintyminen
luonnonsuojelualueillaisosorsimo
0 %
isotuomipihlaja2 %
jättipalsami11 %
jättiputket3 %
jättitatar1 %
kanadanvesirutto0 %
kanukat3 %
keltamajavankaali1 %
kurtturuusu59 %
komealupiini11 %
pihlaja-angervo1 %
rikkapalsami2 %
terttuselja6 %
Vieraslajiesiintymät suojelualueilla painottuvat
eteläiseen Suomeen
Eniten luonnonsuojelualueiden
vieraskasvihavaintoja:
• Rannikkoluontotyypeiltä
• Perinnebiotoopeilta
• Lehdoista
• Harjumetsistä
• Pienialaisesti myös mm. reheviltä soilta
ja pienvesien ympäristöstä.
Haitallisten vieraslajien hallinta
luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallintaprosessi luonnonsuojelualueilla
•Inventoinnit
• Havainto-ilmoitukset
Tiedon hankinta
•LajiGIS
• (Tällä hetkellä vielä useissa eri lähteissä)
Tiedon tallennus
•Mm. ls-alueita koskevat suunnitelmat (Ympäristö-hallinnon Uljas-järjestelmät)
•Luvat
• Muut analyysit
•Priorisointi?
Tiedon käsittely
•Torjunta
•Viestintä & valistus
•Toimenpide-suunnitelmat
•Vaikutta-minen
•Seuranta
Hallinta-toimet
Haitallisten vieraskasvilajien torjuntatoimet
luonnonsuojelualueilla eri elinympäristöissä
Toimenpide Kohde Tehokkuus Haasteet
Kitkentä (toistuvasti) jättipalsami Isoissa esiintymissä työlästä.
Toistuva niitto jättipalsami Ei voi käyttää vaativissa maastoissa.
jättiputki, lupiini Estää kukinnan, ei ratkaise ongelmaa.
Näivettäminen kurtturuusu ☺ vanhat pensaat Vaatii pitkäjänteisyyttä.
nuoret kasvustot
Poisto juurineen kurtturuusu, jättiputki, lupiini,
terttuselja, pensaskanukka,
keltamajavankaali
☺ Työlästä. Vaatii huolellisuutta, vaikeaa mm. kivikkoisilla
paikoilla. Repii maanpintaa: huomioitava mitä kasvaa vieressä.
Torjunta-aineet (glyfosaatti) kurtturuusu, (jättiputki) ☺ Torjunta-aineen riskit käsittelijälle & ympäristölle, yleinen
hyväksyttävyys ls-alueilla?
Peittäminen pressulla jättiputki ☺ Peittää kaiken muunkin kasvillisuuden.
Kaulaaminen terttuselja Toimii vain puumaisilla yksilöillä. Työlästä.
Marjojen kerääminen terttuselja Työlästä. Hidastanee leviämistä, mutta ei ratkaise ongelmaa.
Vieraskasvilajien torjuntakokemuksia luonnonsuojelualueilta
Vieraslajeissa on haastetta
Keinot puuttua ls-
alueiden ulkopuolelta
leviäviin
vieraslajeihin?
Yksityisten
luonnonsuojelualueiden
omistajien
kannustaminen
torjuntatoimiin?
Hankalasti
hallittavat
lajit
(erityisesti
vesistöissä) ?Glyfosaatin
käyttö?
Torjuntatoimien
priorisointi?
Resurssit ja
toimivalta?
Metsänkäsittely
suojelualueiden
reunoilla ja
suojelualueilla?
www.facebook.com/metsahallituswww.twitter.com/metsahallitus
www.metsa.fi
Maaret Väänänen, suojelubiologi
Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut
Sähköposti: [email protected]