VN asetus neuvolatoiminnasta,
koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
- tulokset asetuksen toteutumisesta.
Kommenttipuheenvuoro
Johda kuntasi terveydenedistämistyötä 11.12.2012
Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Marjaana Pelkonen 9.1.2013
Lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien
terveyspalvelujen ohjaus STM:n näkökulmasta
Informaatio-ohjausta tehostettiin 2000-luvun alussa
– Oppaat lastenneuvolatoimintaa sekä koulu- ja
opiskeluterveydenhuoltoa varten
Seurantatulokset: informaatio-ohjaus ei riitä
– kuntien välillä eroja; palvelut suosituksiin nähden riittämättömiä
Uudet keinot tarpeen 2007-
– lainsäädännön täsmentäminen
– säännöllinen seuranta
– valvonnan tehostaminen: valvontaohjelma
– myös resursseja kunnille: valtionosuuksia
korotettiin 18.5 M euroa/v
2 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Palvelut alkaneet parantua
Tuloksista
– Asetuksen toimeenpanon edellytykset parantuneet +
luottamushenkilöt ja johtoryhmät
toimintaohjelmat
henkilöstövoimavarat, mutta suuria puutteita
– Määräaikaiset terveystarkastukset ml laajat koko perheen
hyvinvoinnin arviot +
– Etsivä työ ja erityisen tuen tarpeiden tunnistaminen +
Määrälliset tulokset eivät kerro laadusta
– Uusia seurantatuloksia tulossa neuvolatoiminnasta sekä
kouluterveydenhuollosta 2012, THL, vuoden 2013 alussa
3 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Työtä jatkettava: keskeisiä kehittämiskohteita
Panostaminen keskeisiin kasvuympäristöihin ja
kehitystä suojaaviin tekijöihin
Koko perheen hyvinvoinnin tukeminen -> Laajat
terveystarkastukset
Koulu- ja opiskeluympäristön sekä -yhteisön
terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta ja
edistäminen
4 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Laajat terveystarkastukset - näkökulma
vanhempiin ja koko perheen hyvinvointiin
vahvaa tutkimusnäyttöä kodin ja perheen merkityksestä
lapsen tärkeimpänä kehitysympäristönä, esim.
vanhempien vakavat ongelmat riskitekijä lapselle
vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tärkeys
elinolot, taloudellinen tilanne ja tukiverkostot
vrt. THL:n rekisteritutkimus 1987 syntyneistä
monet vanhemmat tarvitsevat tukea
lasten ja vanhempien pulmat edellyttävät
uudenlaisia ja varhaisempia toimintatapoja
5 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Laajat terveystarkastukset - näkökulma
vanhempiin ja koko perheen hyvinvointiin
Muodostavat 15 vuoden jatkumon
– äitiysneuvola: odotusaikana yksi
– lastenneuvola, kun lapsi 4 kk, 1.5 v, 4 v
– kouluterveydenhuolto: 1 lk, 5. lk, 8.lk
Potentiaali: noin 420 000 tarkastusta
vuodessa
6 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Laajat terveystarkastukset - näkökulma
vanhempiin ja koko perheen hyvinvointiin
Odotettavissa olevat hyödyt, jos TAVOITTEET
saavutetaan:
– perheenjäsenten voimavarat, terveys ja hyvinvointi
vahvistuvat
– tuen tarpeiden tunnistaminen varhentuu ja tuen oikea-
aikainen järjestäminen varmistuu
– syrjäytymisen ehkäisy ja terveyserojen kaventaminen
tehostuvat
Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012, THL
7 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Laaja terveystarkastus on tarkastus,
johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai
ainakin toinen heistä;
jossa käsitellään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia;
jonka tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä;
johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella
päivähoidon tai opettajan arvio lapsen selviytymisestä ja
hyvinvoinnista päivähoidossa tai koulussa;
joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa sekä
perheen kanssa että työntekijöiden kesken
Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012, THL
8 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Koko perheen hyvinvoinnin arvioinnin aihepiirit
Lapsen hyvinvointi
Vanhempien hyvinvointi
Sisarusten hyvinvointi
Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne
Perheen elinolot ja tukiverkostot
tavoitteena kokonaiskuvan muodostaminen perheen
tilanteesta
lähtökohtana vanhempien näkemykset, huolenaiheet,
voimavarat
9 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Puheeksi ottamisen ja tuen tarpeen tunnistami-
sen menetelmiä laajoissa terveystarkastuksissa
Vanhemmat
– alkoholin käyttö (Audit), mielialalomake, voimavaralomakkeet
– parisuhdeväkivalta, vanhempien esitietolomake
Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus
– varhaisen vuorovaikutuksen arviointi
Lapsi ja nuori
– vauvan ja leikki-ikäisen neurologinen kehitys, puheen ja kielen
kehitys
– lapsen psykososiaalinen terveyden arviointi (LAPS-lomake),
lukivalmiuksien arviointi LUKIVA
– nuoren masennus ja päihteiden käyttö (R-BDI, ADSUME)
– oppilaan esitietolomake
Menetelmäkäsikirja 2011, THL
Menetelmäkäsikirja, THL 2011
10 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista 2012
Perheet huomioidaan laaja-alaisemmin
– antavat paljon tietoa perheistä; vanhempien kanssa päästy
keskustelemaan ja prosessoimaan vaikeitakin asioita
– piilossa olleita vanhempien ja lasten sairauksia ja ongelmia
löydetty: somaattisia sairauksia, elämänlaatua heikentäviä oireita,
neurologis-psykiatrisia ongelmia
Kansanterveyteen vaikuttavat tekijät huomioon
Parantaneet yhteistyötä ja työn mielekkyyttä
Tuoneet lisää lääkäriresursseja
Ongelmia
Lääkäriresurssin puute
– Haasteellisia, aikaa vieviä; riittämättömyyden tunne
11 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Laajojen terveystarkastusten ohjeistus 2012
Kuvaus ja käytännöt
Hyvinvoinnin arviointi ja
neuvonta
- tutkimusnäyttö
Kirjaaminen, kehittäminen ja
johtaminen
- osaaminen
12 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Työtä jatkettava
Äitiys- ja lastenneuvolatyötä kehitetään osana
perhekeskuksia
Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa kehitetään osana
uudistuvaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa
13 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Äitiys- ja lastenneuvolatyötä kehitetään osana
perhekeskuksia
Perhekeskus
– toimii monialaisesti, mukana neuvola, varhaiskasvatus,
perhetyö, järjestöt, seurakunnat, lastensuojelu, erityistyöntekijät
sekä kasvatus- ja perheneuvola
– toimintaa kehitetään perheiden kohtaamispaikaksi
– Yksi Lasten, nuorten ja perheiden osaohjelman kärjistä. ks
Kaste-ohjelman toimeenpanosuunnitelma (STM Julkaisuja
2012:20)
Äitiysneuvolatoimintaa varten tulossa uusi ohjeistus
vuoden 2013 alussa, THL
– painopiste perheessä ja lisätukea tarvitsevien tukemisessa
14 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa kehitetään
osana uudistuvaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa
Hallituksen esitys luonnokseksi oppilas- ja
opiskelijahuoltolaiksi OKM ja STM
– lausuntokierroksella 21.1.2013 asti
– voimaan 2014 alussa
– painopiste ehkäisevässä ja yhteisöllisessä työssä
Yksi Lasten, nuorten ja perheiden osaohjelman kärjistä, ks Kaste-
ohjelman toimeenpanosuunnitelma (STM Julkaisuja 2012:20)
Kolmas kärki: Lastensuojelun kehittäminen
15 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Kannattaako investoida ehkäisevään työhön?
Ehkäisevästä työstä säästäminen tulee kalliiksi
– alaikäisten lasten ja nuorten tarve psykiatriseen laitoshoitoon
kasvoi samanaikaisesti kun kouluterveydenhuollosta sekä
perhe- ja kasvatusneuvolatoiminnasta säästettiin 1990-luvulla
(Paakkonen 2012)
– THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen viesti:
lasten ja perheiden peruspalveluja karsittiin 1990- ja 2000-
luvulla; pahoinvointi kasautunut, erityistä tukea tarvitsevien
lasten määrä kasvanut (Paananen & Gissler 2011)
16 9.1.2013 Marjaana Pelkonen
Kannattaako investoida ehkäisevään työhön?
Kiristyvän kuntatalouden aikana on taloudellisesti
perusteltua panostaa ehkäisevään työhön (lähde: Perälä ym.
2012, Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovittava johtaminen, THL opas 19)
– korjaavien palvelujen kulut kasvoivat Imatralla 16 % vuodessa,
kunnes ehkäisevään toimintaan panostettiin ja kustannukset
tasaantuivat (Nevalainen 2012)
– pienten lasten ja perheiden tukemiseen sijoitetuista varoista
suurimmat säästöt (varhaiset vanhemmuutta ja lasten oppimista
ja sosiaaliset taitoja tukevat toimet kansainvälisesti arvioituna
parhaita investointeja (Heckman 2008)
– Tanskassa huostaanotot puolitettiin yhdessä vuodessa
intensiivisellä panostuksella avotyöhön
– MLL Lapsiperhe-projekti: perhetyöllä ehkäistiin 4-6-kertaisten
vaihtoehtoiskustannusten syntyminen (Häggman-Laitila ym. 2001)
17 9.1.2013 Marjaana Pelkonen