suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Nyrkkisääntö: Älä maksa huijarilaskua! | 3

4/2013

Veroalea ei saa pilata

4–5

ravistajat:ALD-PioNeerit AmPuVAt koViLLA | 14 – 15

uutiset:kuNtAPALVeLuissA sekAVA soPPA | 6 – 7

Nyt riitti!Pienellä yrittäjällä

yritetään maksattaa kaikki mahdollinen.

Martti Matikainen

KuVa

aja

uutiset:AmmAttirosVojA jo ymPÄri VuoDeN | 18 – 19

Pääministeri Jyrki Katainen pitää isona riskinä, että palkansaajajärjestöt yrittävät ulosmitata kehysriihessä tehdyn yhteisöveron laskun syksyn palkkaneuvotteluissa.

aleKsi po

uta

nen

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/20132

Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013.

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.028,96 € (autoveroton suositushinta 28.950 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 166 g/km 3.078,96 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 166–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,3–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. * Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 1.–30.4.2013. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin.

ford.fi/hyotyajoneuvot

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Rinta-Joupin Autoliike • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Laakkonen • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • VARKAUS: Autokari • YLIVIESKA: Rinta-Joupin Autoliike

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm.8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia.

FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.028,96 € (+ toim.kulut 600 €).

Tervetuloa koeajolle!

*UudenFord Transit

Customin ja Transitinostajille 1.000 €:narvosta varusteita

hintaan

110 €.

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Valelaskuttajat saatava kuriin

Mikko Simolinna:

Elinkeinopolitiikkaa vai jakopolitiikkaa

Valelaskuttajat ovat leskenlehtiäkin tehok-kaampi keino tunnistaa kevään merkit.

Pääsiäisen jälkeen Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu on tukkeutunut kolmes-

ta valelaskutapauksesta, joissa kaikissa on yksi yh-teinen tunnusmerkki: yrittäjiltä yritetään kalastaa euroja, vaikka he eivät ole palvelua tilanneetkaan.

Ensimmäisessä tapauksessa alkuperäinen velko-ja oli siirtänyt saatavansa eteenpäin perintäyhtiöl-le, joka ryhtyi heti töihin.

Yrittäjät ovat pitäneet näitä saatavia aiheettoma-na muun muassa siitä syystä, ettei maksumuistu-tuksen mukaista palvelua ole koskaan tilattu. Saa-tavat ovat olleet myös vanhentuneita. Perintäyhtiö

pahoitteli myöhemmin ”kömmähdystään”.Toisessa tapauksessa, ja ehkä räikeimmässä, va-

lelaskuttaja lähetti laskut Intrum Justitian nimissä, vaikka Intrumilla ei ollut saatavien kanssa mitään tekemistä. Se tekikin poliisille tutkintapyynnön nimensä luvattomasta käytöstä.

Kolmas yritys laittoi puolestaan ”lähetteeksi” naamioidut satojen eurojen laskut postiin, vaikka yrityksen perustamishakemus oli vielä kauppare-kisterissä käsittelyssä. Nopeaa toimintaa siis.

Peruskysymys kuuluukin, kuinka pitkään yrittä-jien pitää tällaista toimintaa sietää?

Joka vuosi noin 130 000 yhden hengen yritystä on harhaanjohtavan markkinoinnin kohteena, ja samankaltaisia laskuja kertyy myös muille yrittä-jille. Vilpillisiä ja aiheettomia laskuja maksetaan vuosittain yli 20 miljoonalla eurolla. Näille rahoille olisi varmaan muutakin käyttöä.

Tärkeintä on, että yrittäjät ovat valveilla eivätkä maksa epäilyttäviä laskuja. Se ei kuitenkaan riitä.

Lainsäädäntö on saatava ajantasalle harhaan-johtavan markkinoinnin kitkemiseksi. Kyse ei ole pelkästään Suomen ongelmasta, vaan valelaskuja liikkuu ympäri Eurooppaa.

Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on ot-tanut harhaanjohtavan markkinoin-nin torjumisessa aktiivisen otteen ja saman aktiivisuuden soisi tarttuvan myös ministeriöihin.

Oikeusministeri Anna-Maja Hen-riksson sanoi helmikuussa Yrittäjä-

sanomien Debatti-palstalla, että lainsäädännön muutostarpeita arvioidaan parhaillaan. Hänen mukaansa muutosten aikataulua on kuitenkin liian varhaista arvioida.

Harhaanjohtava markkinointi ja sen estämi-nen on täysin rinnastettavissa harmaan talouden torjuntaan.

Pitäisikö ensin laittaa kotipesä kuntoon sen sijaan, että poliitikot jahtaavat olemattomia miljar-deja eri puolilta maapalloa.

Hallituksen päättämä yhteisö-veron lasku ja osinkoverotuksen muutos herättivät kiivaan keskuste-

lun. Keskustelua on käyty päätösten tulon-jakopoliittisesta oikeudenmukaisuudesta. Niiden elinkeinopoliittisiin vaikutuksiin on kovin harva ottanut kantaa.

On selvää, että vallitsevassa taloustilan-teessa ei yhteisöveroa lasketa 4,5 prosent-tiyksikköä tai listaamattomien yritysten osinkoveroa kevennetä noin 200 miljoonal-la eurolla vain jakopoliittisista syistä. Kyllä päätösten perusteet ovat olleet toisaalla.

Meiltä on kuluneen vuosikymmenen aikana kadonnut noin 100 000 teollista työpaikkaa. Elektroniikkateollisuuden laitevalmistus on käytännössä loppunut Suomesta kokonaan.

Teollista valmistusta on siirretty sinne, missä raaka-aineet, asiakkaat, logistiikka ja koulutettu työvoima kohtaavat optimaa-lisesti.

Hallitus on perustellut verouudistusta sillä, että se pyrkii pitämään elinkelpoisen teollisuuden ja kasvuyritykset Suomessa. Lisäksi tänne halutaan houkutella ulkomai-sia investointeja ja ennen kaikkea luoda puitteet, joilla maahan syntyisi 200 000 uutta yksityisen puolen työpaikkaa.

Hallitus pyrkii merkittävällä verotuksen muutoksella parantamaan elinkeinoelä-män kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Se on varsin toivottu päätös, myös jäsenyri-tyksemme tarvitsevat sekä suurteollisuutta että parempaa toimintaympäristöä.

Pelkällä hallituksen yritysverotuksen uu-

distuksella ei Suomen kilpailukykyä saada kuntoon. Tarvitaan myös työmarkkinajär-jestöjen osuutta. Nähtäväksi jää löytyykö palkansaajapuolelta samaa kriisitietoisuut-ta kuin hallitukselta.

Mutta paljon jäi hallitukselle vielä korjattavaa. Kun uudet työpaikat syntyvät lähes yksinomaan pk-yrityksiin, on myös mikroyritykset ja ammattiyrittäjät huomi-oitava.

Esimerkiksi henkilöyhtiöiden verotus on saatava symmetriseksi osakeyhtiöi-den kanssa ja alv-huojennuksen alarajaa tulee nostaa EU:n sallimaan maksimiin. Ja kun puhutaan uusista työpaikoista, niin lomakarenssin poisto on saanut monet jäsenistämme pohtimaan, onko tässä työl-listämisessä enää mitään järkeä.

Harhaanjohtava markkinointi ja sen estäminen on täysin rinnastettavissa harmaan talouden

torjuntaan.

Pelkällä hallituksen yritysveron uudistuksella ei Suomen kilpailukykyä saada kuntoon.

Yrittäjät tarvitsevat laissa säädetyn keinon suojautua harhaanjohtavalta markkinoinnilta.

UUTISET:8 | Nuoret fiNAListit

AVAutuVAt

8 | Yrittäjä pettyi viranomaiseen12 | Lobbarit kuin kala vedessä20 | Synergia tulee – oletko valmis?

dEbaTTI:22 | kAri jÄrVeNPÄÄ Vs.

ANNeLi tAiNA

23 | PS: Karkkilan nähtävyys on vappumarssi

arjESSa:24 | työNtekijÄ suuttui –

AiheetoN LAsku yrittÄjÄLLe

26 | Hunajaista liiketoimintaa

TaLOUS:28 | joukkorAhoitus soPii

VemPeLeyrittÄjÄLLe

30 | Paljon kysymyksiä veroista, me vastaamme

VapaaLLa:32 | yrittÄjÄ Verkottuu

formuLArADALLA

rESUmé:35 | Nyheter På sVeNskA

yrITTajaT.fI:Oletko valmis kasvuun, jos kunnilta tulee tilauksia? Ota kantaa verkossa!

KolumniMIKKO SIMOlINNAmikko.simolinna@yrittajat.fi

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/20134

UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Veroale ei ole lahja kenellekään

jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

pääministeri jyrki Katainen pelkää riitaisaa syksyä ja toivoo, että työllisyyden parantaminen olisi kaikil-la yhteinen tavoite.Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittajat.fi

Hallituksen kehysrii-hessä rakentaman yri-tysverouudistuksen hyödyt ovat vaarassa kariutua heti alkumet-reillä, jos palkansaa-

jajärjestöt ryhtyvät ulosmittaamaan yhteisöveron laskua syksyn palkkaneu-votteluissa.

Pääministeri Jyrki Katainen tunnis-taa riskit.

– Tarkoitus ei ole alentaa kenenkään palkkoja, mutta palkkaratkaisun pi-tää tukea työllisyyttä. Riskinä on, että syksystä tulee työttömyyttä ruokkiva, hajanainen ja riitaisa. Riitelemällä ei kuitenkaan synny Suomeen yhtään työpaikkaa, Katainen sanoo Yrittäjäsa-

nomien haastattelussa.Hän ei halua puhua korotusten pro-

senttimääristä ja toivoo edelleen koor-dinoitua, työllisyyden kasvua tukevaa ratkaisua. Pääministeri ei sulje pois ajatusta, että hallitus osallistuisi vielä neuvotteluihin.

– Riippuu siitä, tarvitaanko meitä. Olimme vahvasti koordinoidun ratkai-sun kannalla. Silloin olisi ollut hyvä sauma sopia, jotta epävarmuus olisi poistunut, Katainen pohtii kehysriihen aikaisia tapahtumia.

tunteet pinnassa. Kehysriihessä teh-dyt veropäätökset ovat herättäneet yrit-täjissä voimakkaita tunteita.

Suurin osa on tehtyihin päätöksiin tyytyväinen. Osa yrittäjistä puolestaan kokee henkilöyhtiöiden jääneen pait-sioon ja toiset kritisoivat muutoksia osinkoverotuksessa.

– Perusmalli on nyt tässä. Se on pal-jon parempi kuin nykyinen, Katainen paaluttaa.

Hänen mukaansa yhteisöveron laskeminen jättää yrityksiin rahaa in-vestoida ja sitä kautta syntyy myös työpaikkoja. Suomi tarvitsee kasvavia yrityksiä, jotta eri tahoilla tavoitteeksi asetettu 200 000 uutta yksityistä työ-paikkaa syntyy.

Pääministeri sanoo ymmärtävänsä mikroyritystenkin näkökannan.

– Uusi malli on entistä kannusta-vampi työnantajayrityksille. Se ei tar-koita, ettemmekö arvostaisi yksinyrit-täjiä, Katainen korostaa.

Lupausta henkilöyritysten ja osa-keyhtiön välisen verotuksen epätasa-painon korjaamiseksi ei häneltä kui-tenkaan irtoa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on esittänyt, että elinkeinohar-joittajien ja henkilöyhtiöiden pääoma-tulo-osuudet olisivat 90-prosenttisesti veronalaisia. Valtiontaloudelle se olisi noin 15 miljoonan euron kustannus.

Hyvät ideat esiin. Pienistä yrityksis-tä on tullut myös toiveita helpottaa en-simmäisen työntekijän palkkaamisen riskiä ja kuluja.

Katainen tunnistaa näiden yritysten työllistämistarpeet ja on avoin kaikille hyville uusille ajatuksille.

– Työnantajamaksujen huojennuk-set eivät ole toimineet aikaisemmin toivotulla tavalla. Lisäksi vaarana on, että määräaikaiset ratkaisut vääristä-vät kilpailua.

riitelemällä ei Suomeen synny yhtään työpaikkaa.

Jyrki Katainen

aleKsi poutanen

> Kunnat kärvistelevät velkakuor-mansa alla ja tulevaisuudessa ainakin sosiaali- ja terveys-

menot kasvavat entisestään väestön ikääntyessä.

Siitä huolimatta osa kunnista kilpailuttaa palveluja varsin nih-keästi. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on vaatinut kuntia tekemään oman palvelustrategian ja laskemaan itse tuottamilleen palveluille rehellisen omakustannehinnan.

– Kysymys on pitkälti tahdosta ja siitä, että tiedetäänkö mihin yksityistä palveluntuotantoa halutaan, sanoo pääministeri Jyrki Katainen.

Hän viittaa kommentillaan kuntien päättäjiin ja hankinnoista vastaaviin

yksiköihin.Sote-menot ovat kunnissa lähes 22

miljardia euroa vuonna 2011. Näistä palveluista yksityinen sektori tuottaa noin kymmenen prosenttia.

Kataisen mukaan päättäjiin koh-distuu kova paine tulevaisuudessa, sillä ikääntyvät kuntalaiset haluavat laadukkaita ja edullisia palveluja.

Esimerkiksi hyvinvointipalveluissa yritysten innovatiivisuus ja luovuus ovat avainasemassa.

– Tarvitsemme yrityksiä tuomaan oikeita ratkaisuja. Minulle ei ole väliä mitkä toimialat kasvavat, mutta ikääntymistä on myös muualla kuin Suomessa, Katainen viittaa toimialan mahdollisuuksiin.

tahto ratkaisee ulkoistukset

Q&AKehysriihi herätti yrittäjissä paljon kysymyksiä. Me vastasimme.

Sivut 30-31

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 5

Ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: se on vasemmistolaista politiikkaa, jos sen seurauksena yritykset työllistää enemmän ja investoi enemmän.Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki.

13 154 Yrittäjänaisten kansalaisaloite vanhemmuuden kulujen tasaa-miseksi on saanut yli

13 000 allekirjoitusta.

Aloite tarvitsee 50 000 nimeä, jotta eduskunta ottaa lakia-loitteeseen kantaa.

pääministeri jyrki Katainen pitää isona riskinä sitä, että palkansaajajärjestöt hakevat syksyn palkkaneuvotteluissa yhteisöveron laskulle kompensaatiota.

näin yhteisöveron lasku olisi syöty jo etukäteen.

suurelle osalle pk-yrityksistä tämä olisi vakava isku. jäykät työmarkkinarakenteet eivät anna mahdollisuuksia joustavaan paikalliseen sopimiseen, vaikka se olisi tässä taloudellisessa tilanteessa elintärkeää.

uusia kuluja ei enää tarvita.Kannattaa muistaa, että kehysriihessä

päätettiin muun muassa sähköveron koro-tuksista. lisäksi lähes samaan aikaan tuli yrittäjille kallis päätös työntekijän loma-ajan karenssin poistumisesta.

sitä ennen on kiristetty arvonlisäveroa kahteenkin otteeseen. alv-korotukset kirpai-sevat pieniä henkilöyhtiöitä. Henkilöyhtiöissä ollaan myös kiukkuisia epätasa-arvoisesta kohtelusta.

ihan aiheesta. osakeyhtiöiden ja henki-löyhtiöiden välinen verotuksen epäsuhta on korjattava.

yksi kehysriihen jälkimaininkien kummal-lisimmista lausunnoista oli se, että yhteisöve-ron lasku on revitty palkansaajan taskusta.

Outo logiikka.jos yritys ei tuota voittoa, se ei pysty

investoimaan, ei myöskään kasvamaan, eikä varmasti menesty. ilman menestyviä yrityk-siä ei ole työpaikkoja.

ei uusia eikä vanhoja.

KommenttiKIMMO KOIvIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Kuka saa ja mitä

Varma kevään merkki – huijauslaskutSuomen Yrittäjien valtakunnallinen neuvontapalvelu on saa-nut viime viikkoina satoja soittoja huolestuneilta yrittäjiltä.

Ensin yrittäjät valittivat KTC Finlandin lähettämistä maksu-muistutuksista. Väitettyjen saatavien alkuperäinen velkoja 02100 Numeropalvelu / Alession Investing Oy on siirtänyt saatavat kaikkine oikeuksineen KTC Finlandille, joka on ryhty-nyt perimään niitä.

Yrittäjät ovat pitäneet saatavia aiheettomina esimerkiksi siksi, ettei maksumuistutuksen mukaista palvelua ole kos-kaan tilattu. Vanhimmat saatavat ovat erääntyneet alun perin jo vuonna 2005. Saatava vanhenee kolmessa vuodessa, ellei vanhentumista sitä ennen katkaista esimerkiksi maksumuis-tutuksella.

Aiheettomia tai vanhentuneita saatavia ei tarvitse maksaa.

Toinen rahojen kalastelu koskee Suomen Yritysrekisterikes-kusta.

Sen taustalla on Suomen Verkkomedia Oy -niminen yritys. Valelaskuja on lähetetty yrittäjille ilman, että heihin on oltu missään yhteydessä ennen laskun lähettämistä.

Lisäksi laskut ovat tulleet Intrum Justitian kuorissa.

HuOLi. Pääministeri jyrki Katainen on myös huolissaan, miten eläköityvät yrittäjät löytävät yrityksilleen jatkajia. hänen mukaansa valtio-valta ei voi paljoa tehdä, mutta esimerkiksi suomen Yrittäjät on ottanut ison roolin omista-janvaihdosten onnistumiseksi.

Yhteistyössä:

Lappeenranta 18.–20.10.2013

IlmoIttautumInen alkaa maanantaIna 13.5. klo 10.00

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/20136 UUTISET

Kunnilla 535 tehtävää – liikaa säätelyä

> Suomen Yrittäjät on tehnyt karsintalistauksen kuntien tehtävistä. Kunnilla on 535 tehtävää valtiovarainministe-riön tammikuisen laskelman mukaan. Tämän jälkeenkin

kunnille on tullut vielä noin 30 tehtävää lisää. Eniten tehtäviä on sosiaali - ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa.

– Kunnallisia palveluita säädellään liikaa ylhäältä annetuil-la ohjeilla – normeilla. Monesti ne estävät kaikki uudet ideat, jouston ja luovuuden. Ja näin myös yrityksien toimintamah-dollisuudet, harmittelee Suomen Yrittäjien varatoimitusjohta-ja Anssi Kujala.

Kujalan mukaan SY:n tekemän karsintalistauksen toivotaan herättävän asianomaisia pohtimaan, mikä tehtävä on välttä-mätöntä hoitaa kunnan toimesta ja mikä ei.

Sotepalveluita tuottavien yritysten viesti SY:lle on ollut, että palvelumarkkinoilla on epävarmuuden tila: kunnat eivät pysty tekemään päätöksiä, kun eivät tiedä omia kustannuksiaan. Kuten markkinoilla yleensä, asiakasta on syytä kuunnella. Kansalaisille on monien selvitysten mukaan tärkeintä palve-luiden saatavuus ja laatu.

– Palveluiden tuottavuus ja uudet tavat löytyvät uusien kumppanuuksien kautta, Kujala painottaa.

Jotta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppa-nuus voi kehittyä, kuntien pitää pystyä arvioimaan sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannukset. SY:n raportti on luettavissa: www.yrittajat.fi/kunta.

Kokkola ostaa neljäsosan yksityisiltä, häntäpää kymmenessä pinnassa. Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kun sote-soppa läik-kyy parhaillaan valtakunnassa reip-paasti yli, Yrittä-jäsanomat laittaa lusikkansa soppaan

kaupunkien sote-palveluiden ostoja yksityisiltä koskevalla selvityksellä.

Kaupunkien sosiaali- ja ter-veystoimen rakenne on sekava kudelma ja vaihtelee kaupungista toiseen. Osassa on yhteenliitty-miä, osassa osa-yhteenliittymiä ja osassa ei.

Oheisen kartan tiedot eivät ole lukujen osalta täysin yhteismital-lisia, sillä esimerkiksi Rovaniemen sote-ostot yksityisiltä sisältää eri-koissairaanhoidon, mikä useimpi-en selvityksessä olevien kuntien luvuissa ei ole mukana. Lisäksi on

huomioitava, että kuntien ilmoit-tamissa sosiaali- ja terveyspalve-luiden ostojen kustannuksissa on mukana myös kolmas sektori, sillä tätä tarkemmin kunnat eivät tilin-päätöksissään muita toimijoita ta-vallisesti erottele.

Vuonna 2011 kuntien palve-luiden ostot yksityisiltä sosiaa-li- ja terveystoimessa olivat 10,8 prosenttia. Kuten oheisen kartan tiedoista selviää, suurissa kau-pungeissa ostoja yksityisiltä on keskiarvoa enemmän, sillä mark-kinoitakin on enemmän.

Suomen kuntien sosiaali- ja ter-veystoimen käyttökustannukset vuonna 2011 olivat yhteensä 21,6 miljardia euroa, palveluseteleihin käytetty osuus oli kuitenkin vain 33,7 miljoonaa euroa.

tehtävien karsinta tuo bisnestä yrityksille•SY:n mielestä toimivien palvelu-

markkinoiden syntyminen edel-lyttää, että kunnan rooli kehittyy enemmän palveluiden järjestämisen suuntaan. Järjestön esittämällä ns. palvelustrategialla voidaan synnyt-tää uutta yritystoimintaa kasvavilla toimialoilla.

•Palvelustrategiassa tulee olla vas-taukset muun muassa siihen, mitä palveluita kunta tuottaa, mitä ei ja mihin keskitytään.

•Kuntien tehtäväkentän karsiminen ja joidenkin tehtävien ulkoistami-nen tietäisi varovaisesti arvioituna miljardien eurojen markkinoita palveluissa. vM:ssä kuntien tehtäviä arvioi työryhmä, jonka määräaika päättyy 30.5.2014.

ROvANIEMI

OUlU

KUOPIO

KAJAANI

KOKKOlA

MIKKElI

JYvÄSKYlÄ

lAPPEEN-RANTAlAHTI

KOUvOlAHÄMEENlINNA

TAMPEREPORI

HElSINKI

vANTAA

HYvINKÄÄ

KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUvOINEN

SEINÄJOKI

OUlU*1. 67 milj. €, 15 %2. 1. asumis- ja tukipalvelut 2. lyhytaik. sairaalahoito 3. laitos- ja perhehoito (vanhus, vammais, lapsi)3. 1-2 %

PERUSPAlvElU- KUNTAYHTYMÄ SElÄNNE1. 11,8 milj. €, 13 %2. 1. asumispalvelut 2. magneetti-, rtg- ja laboratoriotutkimukset 3. lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut3. 1 %

PERUSPAlvElU-KUNTAYHTYMÄ SElÄNNE

KOKKOlA1. 40 milj. €, 25,8 %2. 1. Vanhusten palvelu-asuminen 2. lastensuojelun osto-palvelut 3. psykiatriset ostopalvelut3. 0

vAASA

KUNTAYHTYMÄ

KAKSINEUvOINEN1. 9,2 milj. €, 10 %2. 1. asumispalvelut 2. Hoiva- palvelut 3. terveydenhuollon palvelut (lääkärit)3. 3 %

vAASA1. luvut puuttuvat2. 1. terveyspalvelut 2. tietyt vanhustenhuollon asumis-palvelut 3. 0

SEINÄJOKI1. 19,5 milj. €, 11 %2. 1. lastensuojelun laitoshuolto 2. ikäihmisten asumispalvelut 3. Vammaispalvelut3. 0

PORIN PERUSTURvAKESKUS*1. 47 milj. €, 14 %2. 1. Vanhusten tehostettu palveluasuminen 2. Vammaisten asumispalvelut 3. lastensuojelu3. 2 %

JYvÄSKYlÄ1. 38,3 milj. €, 9 %2. 1. lastensuojelu 2. Vammais- palveluiden asumispalvelut 3. Vanhusten asumispalvelut3. 2 %

TAMPERE1. 137 milj. €, 18 %2. 1. asumispalvelut 2. Koti-palvelut 3. Vammaispalvelut3. Ei arviota.

ESPOO1. 109,5 milj. €, 16 %2. 1. Vanhusten pitkäaikais-hoitopalveluja 2. lastensuo-jelupalveluja 3. Vammaisten palveluja 3. 3,4 %

HÄMEENlINNA1. 44,5 milj. €, 17 %2. 1. ikäihmisten asumispalvelut 2. Vammais- ja kehitysvammapalvelut 3. lastensuojelupalvelut3. 4,9 %

KOUvOlA*1. 46 milj. €, 14 %2. 1. Vanhusten asumispalvelut 2. lasten sijaishuollon palvelut 3. terveydenhuollon palvelut 3. -6 %

HElSINKI1. 260 milj. €, 16 %2. 1. Vanhuspalvelut 2. las-tensuojelu 3. Kehitysvamma-huolto3. Ei arviota

ESPOOvANTAA1. 91,7 milj. €, 16 %2. 1. Hoiva-asumisen palvelut 2. lasten sijaishuolto 3. Vam-maisten asumispalvelut 3. 0

HYvINKÄÄ1. 18,8 milj. €, 12 %2. 1. Vanhus -, vammais - ja mielenterveyspalvelut 2. lastensuojelun sijoitukset 3. terveyspalvelut, mm. erikoislääkäri3. 2–4 %

TURKU

TURKU1. 83,8 milj. €, 15 %2. 1. asumispalveluja 2. lastensuojelu 3. laitoshoitoa 3. Vaihtelee palveluittain

lAHTI1. 50,7 milj. €, 15 %2. 1. Vanhusten asumispalvelut 2. Mielenterveysasu-mispalvelut 3. las-tensuojelupalvelut 3. 0

KUOPIO1. 53,9 milj. €, 16 %2. 1. Vanhusten asumispalvelut 2. lastensuojelun ostopalvelut 3. Vammaisten asumispalvelut

3. 10-12 %

kuntien ostot todella sekavia

Maakuntien keskuskaupunkien ja pk-seudun kaupunkien sote-ostot yksityisiltä

tätä kysyttiin1) Mikä on yksityisen sektorin osuus kunnan sote-palveluista (euroa ja %)?

2) Mitä kolmea sote-palvelua ostatte rahallisesti eniten yksityisiltä?

3) Paljonko ostojen arvo kasvaa tänä vuonna verrattuna vuoteen 2012?

ROvANIEMI*1. 29,5 milj. €, 17 %2. 1. Vanhusten asumispalvelut 2. Kehitysvammaisten asumispalvelut 3. lasten ja nuorten asumispalvelut 3. 5%

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ajassa:ajassa:

Nuori! turku kutsuunyt on aika ilmoittautua suomen yrittäjien nuorten yrittäjien valtakunnalliseen tapahtumaan turkuun.

tapahtuma kokoaa yhteen tulevaisuuden tekijät 17.-19. toukokuuta. Turussa valitaan muun muassa Vuoden nuori yrittäjä.

tapahtuman verkkosivut gettogether.fi on avattu ja ilmoittautumisia otetaan vastaan 5. toukokuuta asti.

Varaa paikkasi ajoissaValtakunnallisten yrittäjäpäivien verkkosivut www.yrittajapaivat.fi avautuvat 13. toukokuuta ja samalla aukeaa myös ilmoittautuminen yrittäjäpäi-ville.

yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna lappeenran-nassa 18.-20. lokakuuta teemalla ”ylitä rajasi”.

5/2013

seuraaVa numero ilmestyy 23.5.

YRITTÄJÄN ASIATkohdallaan Lohjalla

Elinkeinojohtaja Jorma Korhonenjorma.korhonen@lohja.fi

044 374 4302

tai kaupungin tonttejawww.lohja.fi/toimitilatwww.lohja.fi/tontit

Katso vapaita toimitiloja

UUTISET 7

onko omistuskuvio tai alv hanskassasuomen yrittäjien perinteinen arvonlisäverokoulutus pidetään 21. toukokuuta Helsingissä. Kouluttaja-na toimii arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri deloittelta.

lisätiedot: www.yrittajat.fi/alv2013 ja www.yritta-jat.fi/kvalv2013 tai koulutus@yrittajat.fi

sen lisäksi on syytä valmistautua ajoissa omistajan- ja sukupolvenvaihdokseen. omistajanvaihdossemi-naari pidetään tallinnassa 3.-4. kesäkuuta.

seminaarissa käydään läpi arvonmääritys, vero-suunnittelu ja sopimusjuridiikkaa. luvassa on myös käytännön esimerkkejä. seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, Ktl Risto Walden Bilanssi oy:stä.

lisätietoa: www.yrittajat.fi/ov2013 tai koulutus@yrittajat.fi

ROvANIEMI

OUlU

KUOPIO

KAJAANI

MIKKElI

JOENSUU

lAPPEEN-RANTA

KOUvOlA

KAJAANITietoja ei saatu.

MIKKElI1. 37,6 milj. €, 17 %2. 1. Tehostettu palveluasuminen 2. Muu tuettu asuminen3. lastensuojelu3. 0

lAPPEENRANTA (Eksote)1. 46,5 milj. €, 12 %2. 1. Vanhusten asumispalvelut 2. mielenterveyspalvelut 3. Vammaispalvelut3. Ei arviota

JOENSUU1. 39 milj. €, 16 %2. 1. palveluasuminen 2. lääkäripalvelut 3. lastensuojelu3. 0

TOIMISTOONToimivaan

BLUEBIIT SIRO WIFI TABLET + TARVIKKEET Kätevä mm. verkkosivujen selailuun, kirjojen ja sähköpostin lukemiseen, musiikin kuunteluun ja valokuvien katseluun.Sisältää 7” tabletin, laitteen väriin sovitetut nappikuulokkeet, suojakotelon laitteelle, kosketusnäyttökynänsekä 16G muisti-kortin. Värit: valkoinen, musta ja roosa.

UUTUUS

14900/PKT

7495CANON MG-3250 TULOSTINTyylikäs ja pienikokoinen monitoimilaite, jossa on Wi-Fi -liitäntä, mobiilitulostus ja automaattinen kaksipuolinen tulostus.

UUSI tablet-laite lukemiseen ja nettiselailuun

Näin tutkittiinyrittäjäsanomat selvitti maakuntien keskuskaupunkien ja pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä kahden satunnai-sesti valikoituneen kuntayhtymän ostoja verkkokyselyllä ja yhteenotoilla. luvut perustuvat kuntien omiin ilmoituksiin.

Huom. Kuntien ilmoit-tamat ostot yksityisiltä sisältävät myös ostot kolmannelta sekto-rilta.

* lisätiedot* oulu - lisäksi palvelut neljälle (4) liitoskunnalle.* porin luvut sisältävät pori, Merikarvia, Ulvila.* Rovaniemen kokonaiskakusta 175,3 m€ noin 45 prosenttia suuntautui omaan tuotantoon ja loput ulkopuolelle. ulkopuoliset ostot sisältävät esh:n.* Kouvolan luvut eivät sisällä päivähoitoa.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2013

Suorat:

2

Kysymys: HJK lähtee kovil-la satsauksilla kauteen 2013. Onko suomalainen futis bis-nestä, toimitusjohtaja Kari Haapiainen?

Vastaus: TMeillä oli erittäin hyvä tulos toissa vuonna ja viime vuonnakin positiivinen. Tämä ei kuitenkaan ole sellai-nen ala, jota voisi ennalta ohja-ta. Kansainvälisten otteluiden merkitys on meille suuri, joten joukkueen pitää olla parhaim-millaan Mestareiden liigan karsinnassa, jossa haluamme saada nyt onnistumisia.

Kysymys: Mistä kasvu löytyy?

Vastaus: TJoukkueen pitää olla kiinnostava ja menestyä, jotta lippu- ja kausikorttitulot kasvavat. Kausikorttien myynnissä olemme viime vuotta edellä. Meille tulee takasuoralle 105 metriä ledilaitaa eli digitaalista mainospintaa, ja se on selkeästi kiinnostanut yrityksiä. Meidän pitää myös kasvattaa fanituotemyyn-tiämme ja myydä tavoit-teemme mukaisesti yksi pelaaja vuodessa.

Kysymys: Forssell, Tainio... Onko HJK liian vahva Veik-kausliigaan?

Vastaus: TOn muistettava, että nimet eivät aina ratkaise, vaan joukkueen pitää hitsau-tua yhteen. Meillä on koke-musta ja nuoruuden intoa, hyvä kokonaisuus, joka kantaa eteenpäin. Tavoitteenamme on tietenkin mestaruus, mut-ta uskon mielenkiintoiseen sarjaan.

3

Onko Suomi-futis hyvää bisnestä?

1

8 UUTISET

Kari Haapiainen

Kuka: Jussi Isokoski, s. 1981yritys: Tuuparecord Oy, Raahe, perustettu 2004toimiala: Tapahtumatekniik-kaa sekä äänite- ja videotuotan-toa, äänitekustantamistaHenkilöstö: Kolme täysipäi-väistä työntekijää ja 11 freelan-ceriaLiikevaihto 2012: 190 000 euroa

”Lähdin yrittäjäksi ihan soitellen sotaan. Olin tehnyt äänihommia ja mietin, että tätä voisi kokeilla ihan yritykselläkin. Samalla päätin ryh-tyä kustantamaan saamenkielistä rokkia, jota itse tein, sillä muuten ei löytynyt julkaisuväylää. Päälii-ketoimintamme on nyt äänentois-tossa ja tapahtumatekniikassa, mutta saamelaisen kulttuurin edistäminen on kuitenkin kei-häänkärkenä. Olemme julkaisseet yli 20 saamelaislevyä.

Alusta asti on ollut selvää, että haluamme työllistää ihmisiä, tehdä töitä hyvällä porukalla. Raha ei ole tärkeintä, mutta sitä pitää tienata, että toimintaa voi jatkaa. Monella voi olla parempi liikeidea, mutta minulle on tärkeää tehdä hyviä ja rehellisiä juttuja ihmisille oikei-siin, ei luotuihin tarpeisiin, sekä tarjota saamelaisnuorille idoleja ja esimerkkejä onnistumisista.”

Kuka: Lennu Keinänen, s. 1981yritys: Suomen Verkkomaksut Oyj, Jyväskylä, perustettu 2007toimiala: Verkkoliiketoimin-nan maksupalvelutHenkilöstö: 38Liikevaihto 2012: 3,4 miljoo-naa euroa

”Tarjoamme verkkokauppiaalle kaikki kotimaiset maksutavat yhdellä sopimuksella.

Ajatus lähti liikkeelle siitä, kun olin tekemisissä verkkokauppoja perustavien yrittäjien kanssa. He halusivat verkkokauppaansa kas-sakoneen, ja jouduin kertomaan heille, että pitää tehdä sopimus kaikkien pankkien kanssa. Yrittäjä kun olen, totesin, että tämän voisi tehdä toisellakin tavalla. Siitä se lähti. Aivan uuden toimintamallin saaminen läpi rahoitusalalla oli aluksi työlästä. Nyt meillä on 60 prosentin markkinaosuus Suo-messa. Koska haluamme kasvaa nopeasti, katsomme nyt Skan-dinavian ja Baltian suuntaan.

Perustin ensimmäisen yrityk-seni 15-vuotiaana. Sittemmin olen ollut mukana perustamassa tai ke-hittämässä yli kymmentä yritystä ja yhdistystä.

Nautin siitä, kun pystyn luomaan uutta liiketoimintaa ja sparraaman toisia yrittäjiä.”

Kuka: Jouko Sjöblom, s. 1981yritys: Jouko Sjöblom Oy, Jurva, perustettu 2005toimiala: Konekauppa, rauta-kauppa, huoltoasematoiminta, puu- ja energiateollisuusHenkilöstö: Kaupallisella puo-lella 10, puuteollisuudessa 16Liikevaihto 2012: 4,1 miljoo-naa euroa

”Myymisen pitää olla hauskaa. Mitä omituisempi kone, sen hauskem-paa se on. Siirryin kauppiaaksi ko-neurakoitsijan hommista. Ryhdyin myymään koneita maanviljelijöille ja sivutoimiyrittäjille. Liikevaihto kasvoi nopeasti, ja ostin täältä lopettamassa olevia yrityksiä.

Markkinaraoksi löytyi kolman-nen vaiheen koneet, joita pitää kunnostaa ennen myyntiä. Ne eivät muita myyjiä kiinnostaneet. Konehuolto, konekauppa, huol-toasema ja rautakauppa tukevat toisiaan. Olemme itsellemme niin iso asiakas, että voimme samalla tarjota palveluja muille. Ilman mei-tä ne olisivat Jurvasta loppuneet. Yrittäjänä tykkään ratkoa haasteita – asioita on tehty eri tavalla kuin viisaat sanovat.

Pyrin tuomaan asiakkaan aina Jurvaan, ulkomaisille ostajille sau-nominen hiljaisen järven rannan on elämys.”

pukkila ei saa uutta vanhain-kotia. Näin totesivat viran-omaiset huhtikuun alussa,

kun yrittäjä Pekka Ollilan kiinteis-tö sai rukkaset aluehallintovirastol-ta. Lupaa anottiin syyskesällä 2012 ja silloin virasto ilmoitti, että lupaa vanhainkotitoiminnalla ei tulisi, vaan tarvittaisiin lisäselvityksiä. Yrittäjäsanomat kertoi tapauksesta lehdessä 10/2012.

Kiinteistö tarkastettiin ja hoiva-kotiyrittäjiä sekä Ollilaa kuultiin paikan päällä huhtikuun alussa. Parin tunnin keskustelun jälkeen Ollilasta tuntui, että nyt näytettäi-siin vihreää valoa, mutta palattiin-kin lähtöruutuun.

aluehallintovirasto torppasi pekka olli-lan kiinteistön käytön vanhainkotina.

tyly viesti: hylsy tuli

Vuoden nuori yrittäjä 2013 valitaan turussa järjestettävässä nuorten yrittäjien ta-pahtumassa. ehdolla olevat yrittäjät puikottavat erilaisia yrityksiä, mutta kaikkia yhdistää intohimo oman kädenjäljen näkemiseen ja omilla ehdoilla tekemiseen.

tässä ovat Vuoden nuori yrittäjä -finalistit

Kuka: Jutta Österberg, s. 1978yritys: Aplico Oy, Lohja, perus-tettu 2004toimiala: Liikunta- ja hyvin-vointikeskusHenkilöstö: 12 täysipäiväistä, 15 tuntityöntekijääLiikevaihto 2012: 1,5 miljoo-naa euroa

”Sen teet, mihin uskot. Olen aina ulkopuolisten mielestä ollut liian nuori.

Kun avasin Aplicon, täytin 26. Minulla oli jo tuolloin melkein kym-menen vuotta kokemusta liikunta-alalta.

Ajankohta oli sopiva, sillä sali, jolla tuolloin työskentelin, oli sulkemassa ovensa. Kun aloitimme, neliötä oli 800, nyt niitä on 2 700.

Uskon rehelliseen tekemiseen. Hyvä yhteistyö ihmisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. On sama, mitä yrityksen logossa lukee, oikea palve-lu on se, mikä asiakkaiden tyytyväi-syyden ratkaisee.

Tällä alalla menestyäkseen ei voi vain kopioida, sillä silloin on koko ajan askeleen jäljessä. Pitää miettiä, millaista palvelua haluaa tuottaa. Pa-nostamme jatkuvasti henkilöstöön ja uutuustuotteisiin, sekä kuunte-lemme asiakkaita. Meillä on 500 jäsentä, jotka ovat olleet mukana alusta asti.”

Kahdeksan kuukauden turha li-säselvitysten ruljanssi ärsyttää yrit-täjää. Aluehallintovirasto kertoi, että lupa voitaisiin myöntää, jos kaikkiin huoneisiin rakennettaisiin invavessa. Tarkastuksessa mukana ollut Päijät-Hämeen kuntayhtymän edustaja kuitenkin totesi, että jo-kaisessa huoneessa pitäisi olla oma suihku. Muuten hoitokodilta ei otettaisi tarjouksia vastaan. Tämä pudottaisi pohjan yritystoimin-nalta täysin. Ollilan kiinteistössä useimmissa huoneissa ei suihkua ole, mutta yleinen suihkutila löytyy aivan asuinhuoneiden vierestä.

Etelä-Suomen aluehallintoviras-tosta kerrotaan, että rakennukseen

pitäisi tehdä muutoksia. Asuinhuo-neita pitäisi suurentaa ja niihin rakentaa invamitoitetut saniteetti-tilat. Myös liikkuminen rollaatto-rilla ja pyörätuolilla pitäisi tehdä helpommaksi.

Ollila hankki aiemmin kunnal-lisena vanhainkotina toimineen kiinteistön vuosi sitten. 1950-luvun rakennuksen peruskorjaukseen on uponnut puoli miljoonaa, vuokra-tuottoja jäänyt saamatta 50 000 euroa. Aikaa on kulunut hukkaan, niin Ollilalta kuin yrittäjiltä, jotka rakennuksessa halusivat hoitokoti-toiminnan käynnistää.

Pukkilan kunnanjohtaja Juha Myyryläinen pahoittelee tilannet-

ta. Kunta kaipaa yrittäjiä, ja uusi vanhainkoti olisi tuonut kunnan vanhuksille enemmän valinnanva-raa.

– Onko asioita pakko katsoa niin pitkälti numeroiden näkökulmasta ilman joustoa? Miksei kysynnän kasvaessa voisi olla vaihtoehtoja

yS 10/2012

Hannu Hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 9

Velkavaikeuksiin joutuneita yrittäjiä neuvovan Talousapu-palvelun toiminta on uhattuna.

Talousapu toimii määräai-kaisella rahoituksella, jota on vuosittain jatkettu. Tämänhet-kinen rahoitus päättyy vuoden lopussa, ja uhkana on palvelun loppuminen.

Palvelulle löytyy kuitenkin tila-usta, sillä yritysten maksuhäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina. Tämä käy ilmi Talousavun tilas-toista. Neuvontapalveluun tuli vii-

me vuonna lähes 2 000 yhteyden-ottoa, ja tahti on vain kiihtynyt: alkuvuonna 2013 yhteydenottoja oli yli 700.

Talousapu on ainoa julkisin varoin toimiva, velkavaikeuksiin joutuneita yrittäjiä auttava taho. Palvelulle on sitä tuottavan PKT-säätiön mukaan selvästi pysyvä tarve.

— Selkein ratkaisu olisi pysyvä rahoitus osana työ- ja elinkeinoministeriön muuta yrityspalvelujärjestelmää, sanoo

tutkimus- ja kehityspäällikkö Jari Leskinen.

— Kyse on kuitenkin vain 280 000 eurosta vuodessa.

Pallottelu jatkuu: kuka ottaa kopin talousavusta

Näin voittaja valitaan

>Valtakunnallisen kilpailun voit-taja valitaan vertaisarvioin- nilla, jota edustaa ansioitunut

ja monipuolisesti edustava yrittä-järaati. Jokainen valtakunnallisen Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun finalisti on aluejärjestön tai toimi-alan jo valitsema alueellinen voit-taja.

Tavoitteena on löytää voittajak-si yritys ja yrittäjä, joka toimin-nallaan henkii uutta. Tärkeää on, että palkittavissa yrityksissä on löydettävissä tekijöitä, jotka edus-tavat toiminnan dynamiikkaa, tu-levaisuususkoa, uutta ajattelua ja sellaista ennakkoluulottomuutta, jota voidaan vuoden nuorelta yrit-täjältä edellyttää ja toivoa.

Palkinnon voi voittaa enintään 35 vuotta täyttänyt yrittäjä. Yri-tyksen on tullut toimia vähintään kolme vuotta ja sen tulee työllistää omistajansa lisäksi vähintään yksi henkilö.

yrittäjäpalkintouudistuuUudistuksen myötä Valtakunnalli-sia yrittäjäpalkintoja jaetaan aiem-man neljän sijasta kolme. Lisäksi tänä vuonna jaetaan ensimmäistä kertaa Tunnustuspalkinto yrittä-jyyden hyväksi tehdystä työstä. Samalla poistuvat myös palkin-non työntekijämäärään sidotut kokoluokat.

Tunnustuspalkinto voidaan myöntää sellaiselle yrittäjälle, joka on esimerkiksi tehnyt erityisen innovaation tai kannustanut persoonallaan poikkeukselliselle tavalla yrittäjyyteen.

Palkinnot jaetaan Lappeenran-nassa Valtakunnallisilla yrittäjäpäi-villä 19. lokakuuta. Tilaisuudessa luovutetaan 200. yrittäjäpalkinto.

tässä ovat Vuoden nuori yrittäjä -finalistit

yhteisölliseen suuntaan, kunhan palvelun laadusta ei tingitä? Myy-ryläinen pohtii.

Ollila miettii 1300-neliöiselle rakennukselle nyt muuta käyttöä. Vaadittujen suihkutilojen rakenta-minen joka huoneeseen ei ole käy-tännössä mahdollista. Ollila uskoo rakennukselle löytyvän käyttöä, mutta miljöön kannalta hoitokoti olisi luontunut paikalle parhaiten. Tarvettakin olisi, sillä kunnalli-sessa vanhainkodissa on jouduttu majoittamaan joihinkin huoneisiin kaksi vanhusta.

Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. if.fi/turvatesti

Testaatko yrityksesi turvallisuutta työntekijöilläsi?

On parempikin keino. If Turvatestin avulla kartoitat yrityksesi riskit ja ehkäiset vahinkoja. Olemme tehneet yli 60 000 testiä, joten tunnemme sinunkin toimialasi todennäköisimmät vaaran-paikat. Vaikka oikeanlainen vakuutus

korvaa materiaaliset menetykset, voi toimintakatkos päättää hyvät asiakas-suhteesi lopullisesti. Jos sinusta tuntuu, että et saa nykyiseltä vakuutusyhtiöltäsi tarpeeksi apua vahinkojen torjuntaan, ota yhteyttä meihin.

if.fi010 19 15 00

yS 10/2012

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201310 UUTISET

Yrityksesi sijaitsee lappeenran-

nassa. Käyvätkö venäläiset kaupoilla?

Puutarhaostoksilla turisteja ei näy, mutta se johtuu varmaankin sijain-

nistamme keskustassa. Täällä asuvia venäläisiä kaupassa kyllä käy:

Naisten päivänä venäläismiehet ostavat naisilleen kukkia huo-

mattavasti suomalaisia innokkaammin.

Milloin puutarhakauppa käy kiivaim-

min?Toukokuu on kauppiaalle kiireisintä aikaa.

Täytyy uskoa, että kesä koittaa nyt nopeasti. Ihmiset hankkivat pihoille ensimmäisenä

ainavihantia havukasveja, kun kevään merkiksi halutaan vihreää väriä. Pui-

ta ja pensaita ostetaan sitten myöhemmin.

Mitä kevään myö-hästyminen aiheuttaa

kotipuutarhureille?Ei ainakaan mitään huolta, runsas lumi on suojannut kasveja hyvin.

Varsinaisiin puutarhatöihin pääsee sitten vähän myöhemmin, kun

ilmat sallii.

Mitä kotipuutarhassasi

kasvaa?Minulla ei ole varsinaista puu-

tarhaa, mutta mökillä kasvatan ruukussa persiljaa ja tilliä. Sinne on

istutettu tuija-aitaa, joka on nykyään suosittua. Riippapihlaja taas tekee

näkösuojaa, mutta ei kasva niin korkeaksi, että varjostaisi.

joH

an

nes

Wie

Hn

Kesää odotellessa

Kuka? Martti Käiväräinentyöura: Puutarha- ja kukkakauppiaana vuodesta 1980. toiminut aiemmin muun muassa kasvihuoneviljelijänä ja puutarhurina.Perhe: avovaimo.Motto: Kevät tulee, paistaa se päivä vielä risukasaankin.

juttu- tuulella

Kiinnostavatko suomalaisia koristekas-

vit vai hyötykasvit, kuten esimerkiksi marjapensaat?

Perinteisesti ihmiset ostavat koris-tekasveja, kun taloudella menee

hyvin. Lama-aikaan taas hankitaan hyötykasveja. Tuntumani on, että

se pätee nykyäänkin – hyöty-kasvit kiinnostavat.

Miltä näyttää puutarha-kauppiaan kevät?

Talviselta, kevät on pahasti myöhässä. Alalla sanotaan, että

menetetty myyntipäivä on menetetty, ja huhtikuun merkitys on nykyään suuri. Elämme kuitenkin toivossa,

että saamme sesongin edetessä otettua myyntiä kiinni.

etelä-Karjalan Viherkeitaalla toukokuu on toivoa täynnä, vaikka kylmä kevät on tehnyt myyntiin lommoja.Hannu Hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 11

ÄlÄ jÄÄ tuntemattomaksi suuruudeksi.

Vaikka saappaasi olisivat suuret ja liikeideasi suurenmoinen, ei suuruus vie sinua menestykseen ilman hyvää

verkostoa. Nyt sinulla on mahdollisuus verkostoitua parhaalla mahdollisella tavalla, toisten yrittäjien kanssa.

Yhteisön nimi on Synergia, uusi jäsenpalvelumme verkossa. Synergia yhdistää yrittäjät.

Synergiassa voit kohdentaa markkinointiasi, löytää kontakteja ja tulla itse löydetyksi. Omalla sivullasi voit

kertoa laajasti yrityksestäsi. Voit esitellä tuotteitasi ja markkinoida palveluitasi kohdennetusti, perustaa kes-

kusteluryhmiä ja paljon muuta. Katso lisää ja rekisteröidy y-tunnuksellasi ja jäsennumerollasi nyt, voit voittaa

Tallink Siljan Tukholman risteilyn kahdelle. synergia.yrittajat.fi.

synergia.yrittajat.fi

uusi jÄsenpalvelu!

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201312 UUTISET

brysselin toimistolta langanpäähän tavoi-tetut Aula Europen yrittäjät Henri Satuli ja Sami Tulonen eivät

ryhdy kysyttäessä paukuttelemaan henkseleitään vaikuttamistyönsä tuloksista.

– Tämä on yhteispeliä, ei ole mustaa eikä valkoista, vaikutam-me asioihin rakentavasti. Työmme on tuloksekasta, ja sen takia asiak-kaamme haluavat tehdä töitä kans-samme, Tulonen kertoo.

Edunvalvonta on keskeinen osa EU-päätöksentekoa. Tulosen mu-kaan EU:ssa olisi demokraattinen tyhjiö ilman edunvalvontaa. Lukui-silla suuryrityksillä ja organisaati-

Lobbaamisessa vaikuttaa ajatus, ei kokoYritys, jolla on sel-keästi voitettavaa tai hävittävää eu-lainsäädännössä. tällainen on lob-bausyrityksen potentiaalinen asiakas.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

arvioimme ja yksilöimme oikeat paikat, jossa kulloisenkin asiakkaan olisi hyvä olla.

> Suurin osa kansallisesta lainsäädännöstä tulee EU:sta. Brysselissä toimiva Aula

Europe auttaa useita suomalaisia, kansainvälisesti toimivia, yrityk-siä EU-edunvalvonnassa.

Yrittäjät Henri Satuli ja Sami Tulonen ovat tehneet työtä myös pk-yrittäjien kanssa.

Satulin ja Tulosen mukaan yritys hyötyy lobbauksesta silloin, kun sillä on selkeästi voitettavaa tai hävittävää EU-lainsäädännös-sä.

– Yritys, jolla on uusia rat-kaisuja, uusia ajatuksia, ja joka onnistuu löytämään partnereita sekä osallistuu oikea-aikaisesti EU-työhön, Tulonen listaa vaikut-tamisen edellytyksiä.

oilla on lobbarinsa; erilaiset tulo-kulmat ovat hyvin edustettuina Brysselissä. Aula Europe on rekis-teröitynyt Euroopan parlamentin

vapaaehtoiseen avoimuusrekiste-riin. Brysselissä työskentelee jul-kisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan jopa 30 000 lobbaria.

– Työ perustuu pitkäaikaiseen luottamukseen. Päättäjä tietää, että nuo henkilöt eivät tule tuhlaa-maan hänen aikaansa. Emme vie asiakastamme valmistautumatta väärille ihmisille, tällöin myös vas-tapuolelle on hyötyä tapaamisesta, Satuli valottaa.

Leveämmät hartiat. Henri Sa-tulilla ja Sami Tulosella on pitkä kokemus työstä Euroopan parla-mentissa ja elinkeinoelämän jär-jestöjen palveluksessa.

– Erityisosaamisemme ovat

EU-asiat, viime aikoina olemme tehneet paljon töitä ilmasto- ja energia-asioiden parissa. Työn alla olevat kysymykset heijastavat EU:n agendaa, Tulonen kertoo Aula Eu-ropen työstä.

Yritys on perutettu vuonna 2010. Palvelulle oli selkeästi kysyn-tää, sillä nyt yritys työllistää neljä henkilöä Brysselissä ja yhden Hel-singissä. Valtaenemmistö asiak-kaista on globaalisti toimivia pörs-siyrityksiä ja isoja järjestöjä. Aula Europella on muutama asiakas, joka edustaa myös pk-yrityksiä.

– Olemme kehittämässä kluste-ritoimintaa, joissa eurooppalaiset yritykset pääsevät hakemaan bis-neskontakteja, Tulonen kertoo.

Pk-yrityksiä on ollut edustettui-na yhteenliittymissä, joissa yrityk-set ovat yhteisellä näkemyksellä vieneet asioita Brysselissä eteen-päin. Lobbarikaksikon mukaan Brysselissä ei ratkaise niinkään viestin viejän koko, vaan se, kenel-lä on parhaimmat ajatukset.

Kun yritys saa toimeksiannon, valmistelee se edunvalvontasuun-nitelman asiasta. Lobbarit arvi-oivat ja yksilöivät oikeat paikat, jossa kulloisenkin asiakkaan olisi hyvä olla.

– Sitten pyrimme löytämään pai-kan pöydän ympärillä, Satuli jatkaa.

Lobbaamisessa suora edunval-vonta on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on epäsuora edun-

valvonta. Tällöin pitää ymmärtää muun muassa dynamiikkaa, joka vaikuttaa komission ja parlamen-tin välillä.

– Nyrkkisääntönä pitää muistaa, että kaikki lobbaavat kaikkia. Ei ole yksisuuntaista vaikuttamista.

Lobbausta voi ostaa palvelunaKauPuNgiLLa. edunvalvontatyö on yhteispeliä, ei ole mustaa eikä valkoista,

vaikutamme asioihin rakentavasti, henri satuli ja sami tulonen kertovat.

Hyödynnä Best Westernin yrittäjäetu!Suomen Yrittäjien jäsenenä olet oikeutettu 20 prosentin alennukseen Best Western -hotelleissa Suomessa, Baltiassa ja Puolassa. Meillä nukut makoisasti ja aloitat uuden päivän maittavan aamiaisen voimin.*

Liity Best Western Rewards -kanta-asiakkaaksemme! Sopimusyöpymiset kartuttavat Rewards-pisteitä, ja kaikki yrityksesi työntekijät voivat kerätä pisteitä samaan pottiin. Näin voitte hyödyntää pisteet yrityksen omassa matkustamisessa. Status Match® -ohjelmamme mahdollistaa liittymisen suoraan toisesta kanta-asiakasohjelmasta Best Western Rewards -ohjelman vastaavalle eliittitasolle. Myönnämme Rewards-pisteitä myös liittymistä edeltävien 30 päivän Best Western -yöpymisistä**.

Lue lisää: www.bestwestern.fi/yrityksille/yrityksen-kanta-asiakkuus

* Aamupala sisältyy Suomessa kaikkiin hotelliyöpymisiin lukuun ottamatta huoneistohotelleja. Muissa maissa käytäntö voi vaihdella.** Rewards-pisteet saa hotellikuitteja vastaan edellyttäen, että yöpymiset oikeuttavat pisteisiin. Kuitit voi toimittaa osoitteeseen bestwestern@bestwestern.fi.

Soita maksuttomaan varausnumeroomme 0800 12010 tai varaa suoraan sivuiltamme www.bestwestern.fi. Mainitse varatessasi yrityskoodi, joka on Suomen Yrittäjien jäsenille 01359030.

Käytä eduksesi-20 %jäsenalennus!

aula europe

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 13

-3,2Rakennusalan yritysten liikevaihto laski marras-tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 3,2 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto väheni peräti 7,4 prosenttia.

Hammasten kiristelyä aiheuttanut vuosiloman karenssi poistuu.

Valtioneuvosto on esittänyt, että tasavallan presidentti vahvistaa lain.

Lain mukaan työntekijällä on oi-keus siirtää vuosilomaa ensimmäi-sestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, ta-paturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijän pitää kuitenkin esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö

loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Nykyi-sin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun karenssiajan jälkeen.

Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa.

Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa.

Yrittäjät ovat vastustaneet lakiesitystä voimakkaasti, sillä se aiheuttaa jopa 200 miljoonan euron kustannukset yrityksille vuodessa. Karenssipäivien poista-mista koskevat muutokset tulevat voimaan 1. lokakuuta.

sinetti: Lomakarenssi poistuu Suora- veloitus päättyy - oikeastiOsa suomalaisyrityksistä ei usko, että kotimainen suo-raveloituspalvelu päättyy tammikuun 2014 lopussa, kertoo Finanssialan Keskus-liitto FK.

– Toimenpiteet muutok-seen valmistautumiseksi näyttävät käynnistyneen hitaasti. Olemme asias-ta huolissamme, sanoo johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen.

Keskusteluissa on tullut ilmi, että osa yrityksistä arvelee suoraveloituksen toiminnan jatkuvan vielä tiedossa olevan takarajan jälkeen. Baswaren vuoden alussa tekemässä kyselyssä tällaisia toiveita elätteli viidennes vastaajista. Tol-vanen toteaa, että toivo on turha, sillä päätös on tehty EU-tasolla.

– Yritysten pitää ryhtyä heti toimiin. Jos suorave-loituksen loppumiseen ei valmistauduta, voi seurauk-sena olla katkos laskutuk-sessa ja maksamisessa.

Tiet saatava parempaan kuntoonHallituksen pitää kohentaa tieverkon kuntoa, vaatii Suomen Kuljetus ja Logis-tiikka SKAL ry:n puheenjoh-taja Teppo Mikkola.

Mikkola toteaa, että kehysriihen päätöksellä Suomen teille on tulossa entistä järeämpää kalustoa. Hallitus kaavailee säästä-vänsä näin vuositasolla 80–120 miljoonan logistiik-kakustannukset mittojen ja massojen korotuksella, kun samalla polttoaineveron nostolla kerätään 125 mil-joonaa. Kuljetusyrityksille ei verohuojennuksia luvata, ja esimerkiksi teiden ja siltojen kohennukseen liikenee vuositasolla vain 10–15 miljoonaa.

Jos yrittäjien on inves-toitava uuteen kalustoon, on valtiovallankin kan-nettava oma vastuunsa, Mikkola linjaa. Nykyisellään tieverkon kunnossapidon taso ei riitä, vaan aiheuttaa ongelmia raskaan liiken-teen turvallisuudelle. Erityi-sen ongelmallinen tilanne on maan itäosissa.

Nykyisestä suoraveloituspalvelusta tullaan luopumaan vuoden 2014 alussa. Varaudu muutokseen ajoissa ja ota käyttöösi Osuuspankin e-laskupalvelu. Sinulle se mer-kitsee helpompaa, nopeampaa, luotettavampaa ja kustannustehokkaampaa tapaa laskuttaa. E-laskupalvelu vie laskusi ilman välikäsiä suoraan sinne, missä se mak-setaan. Yksinkertaista, kätevää ja tehokasta. Lisää tietoa aiheesta löydät osoitteesta op.fi/e-laskutus. Tai soita vaikka samantien ja sovi tapaaminen: 010 252 9625*.

Yrittäjän suhteellisen helppo laskutusteoria:

*Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu + 0,07 €/min. Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 €/puhelu+ 0,17 €/min.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201314

raVISTajaT

ALD-pinnoitus pyrkii perusteollisuuteennanopinnoitefir-ma aikoo myydä teollisuudelle ratkaisuja, joiden avulla korroosio jää eilisen mur-heeksi. pinnoitetta käytetään yleisesti mikroprosesso-reissa.Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Espoossa pääkont-toriaan pitävän Pi-cosunin tuote on atomikerroskasva-tusreaktori (ALD-reaktori). Reaktorei-den hinnat pyörivät

250 000 ja miljoonan euron välis-sä. Kyseessä on siis menetelmä, jolla voi sulkea kolmiulotteisen pinnan täysin: kaasuilla aikaan-saatu kiinteä kalvo menee kaikkiin kolmiulotteisen muodon rakosiin.

– Voimme tehdä matalassa lämpötilassa, joten pinnoite sopii muovimateriaaleille ja nanopar-tikkeleille. ALD sopii pinnoittami-seen sellaisissa kohteissa, joissa perinteiset menetelmät eivät toi-mi, Picosun Oy:n Juhana Kostamo kertoo Kirkkonummen tuotanto- ja tutkimustiloissa.

Korroosion estossa on hyvä markkinapotentiaali, sillä nykymenetelmä ei pysty pinnoittamaan kappaleita joka puolelta.

Juhana Kostamo

jarKKo Virtanen

KaSVua. Picosunin uuteen AlD-reaktoriin mahtuu 400 kiloa partikkeleja pinnoitettavaksi, toimitusjohtaja juhana Kostamo kertoo.

ALD on suomalainen keksin-tö. Menetelmän keksi Picosunin hallituksen jäsen, tohtori Tuomo Suntola vuonna 1974. Silloin eris-tekalvoja käytettiin litteänäytöissä. Tuolloin ALD:n parissa työsken-neltiin Lohja Oy:ssä. Sen jälkeen teknologia on myyty ulkomaille moneen kertaan. Tänä päivänä Pi-cosunilla onkin noin 50 kilpailijaa ympäri maailmaa.

– Ensin tulivat näytöt, aurin-kokennot, katalyytit ja vasta 20 vuotta ALD:n keksimisen jälkeen mikroelektroniikka. Nyt pyrimme murtautumaan perusteollisuuteen ja joustaviin rullalta rullalle ajetta-viin näytteisiin sekä lääketieteeseen.

Lupaus täyttyy. Picosunin tari-na käynnistyi vuonna 2004. Ensin oli yksi pinnoituskone, sitten VTT

halusi samanlaisen. Seuraavana vuonna myytiin jo kahdeksan ko-netta. Kahdeksan vuotta yrityk-sessä työskennelleen Kostamon mukaan he huomasivat yhtäkkiä olevansa oikea laitevalmistaja ja

asiakkaita oli IBM:stä lähtien.– Suurin osuus myynnistä menee

Aasiaan, vienti on 95 prosenttia. Picosunin strategia on mennä

tutkimuksen kautta tuotantoon. Asiakas maksaa vasta, kun he hy-väksyvät laitteen tuotantokäyt-töön.

– Pärjäämme kilpailussa desig-nin ja laitteiden hyvän toimivuu-den avulla. Yleensä pystymme tuomaan asiakkaillemme kustan-nussäästöjä silloin, kun tehtaita ja linjoja rakennetaan.

Tällä hetkellä ALD-reaktoreita käytetään eniten mikroelektronii-kassa.

– Pystymme tuomaan ALD:n niin edulliseksi, että sitä kannattaa käyttää perusteollisuudessa. Par-haimmillaan voimme saada aikai-seksi merkittävimmän nanotekno-

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 15

1) yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden ravistajat-yrityksen. samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä ravistajat-listalle. raati seuraa listaa koko vuoden. samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) aikaisemmin esitellyt yritykset: juustoportti (helmikuu), innojok (maaliskuu).

>ALD-reaktoreita valmistavan Picosunin kaltaisia yrityksiä tarvitaan Suomessa, Ravistajat-raatilaiset kehuvat.

Ravistajat-raatilaiset valitsivat Picosunin kymmenen kärkiyrityksen joukkoon, sillä hi-tech-yritys on onnistunut kaupallista-maan suomalaisen innovaation ja tehnyt sen ympärille aidosti kansainvälisen, tuottavan liiketoiminnan, Arto Kämppi Fenniasta perustelee.

Pasi Ketonen Itellasta on samoilla linjoilla, hän myös toivoo Suomeen lisää kansainvälistä uutta liiketoimintaa. Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelälle yritys on hyvin tuttu, sillä Picosun on ollut mukana useis-sa Tekesin ohjelmissa.

– Picosun on onnistunut hyödyntämään kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja ollut mukana useissa EU:n tutkimushankkeissa.

Yritys on voimakkaassa kansainvälisessä kasvussa ja keväästä 2013 alkaen mukana TEMin Kasvuväylä-ohjelmassa. Hiekkanen-Mäkelä korostaa myös osaavaa hallitusta, jossa on useita ALD-tekniikan ”pioneereja”.

– Toimitusjohtaja Juhana Kostamo on itse kirjoittanut Picosunista, että heidän tehtävänään on ”Mahdollistaa puhtaampi maailma atomitasolla!”

– Atomitason pinnoitetta voidaan hyödyntää useilla alueilla, muun muassa aurinkopaneeleissa, optiikassa, valaistuk-sessa, korroosionestossa, puolijohteissa jne. Picosun on alansa kehityksen kärjessä, Hiekkanen-Mäkelä jatkaa.

Elisan Kalevi Westerlund kiinnittää huo-miota siihen, että yrityksen huippuosaa-mista hyödynnetään laaja-alaisesti niin opetustyössä kuin teollisuudessakin.

– Tämä yhdistettynä maailmanlaajui-seen myynti- ja huoltoverkostoon tekee tästä tarinasta hatun noston arvoisen.

ALD-pinnoitus pyrkii perusteollisuuteen

Ravistajissa mukana:

Picosun pähkinänkuoressa• Atomikerroskasvatus on suo-

malainen keksintö, jolla voidaan sulkea kolmiulotteinen pinta täysin. Kaasuilla aikaansaatu kiinteä kalvo menee kappaleen kaikkiin rakosiin.

•AlD-kalvot voivat olla eristäviä, johtavia, magneettisia tai opti-sia ominaisuuksia sisältäviä, tai ne voivat suojata syöpymiseltä.

•Yritys on perustettu vuonna 2004. AlD:n 1970-luvulla keksi-nyt Tuomo Suntola on Picosunin

hallituksen puheenjohtaja. Työntekijöitä on 40.

•Yrityksen tulos on ollut plussalla kuusi vuotta, ja se on moninker-taistanut liikevaihtonsa. viime tilikauden liikevaihto oli peräti 8,3 miljoonaa euroa. Nyt ver-tailukelpoinen liikevaihto tulee olemaan vähintään 12 miljoonaa euroa.

•Omistus on Suomessa. Yritys on pystynyt rahoittamaan kasvun itse.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 5525

”pystymme tuomaan ald:n niin edulliseksi, että sitä kannattaa käyttää perusteollisuudessa. Voimme saada aikaiseksi merkittävimmän nanoteknologian, joka suomesta on lähtenyt maailmalle.”

picosunin strategia on mennä tutkimuksen kautta tuotantoon.

picosun myy ald-järjestelmiä. tulevaisuudessa huolto- ja ylläpitosopimukset sekä jälkimyynti kasvattavat osuuttaan.

1

2

3

Kolme pointtia

logian, joka Suomesta on lähtenyt maailmalle.

Picosunin tavoitteena on mul-listaa useaa teollisuudenalaa yhtä aikaa.

– Vuonna 2007 Intel ilmoitti, että yhtiö tekee mikroprosessorin-sa ALD:n avulla. Voi ajatella, että mitä Intel edellä, sitä pienet peräs-sä, Kostama intoilee.

Näin kalvo tehdään. Korkean teknologian firman 40 työntekijäs-tä peräti 14 on tohtoreita. Tuoteke-hitys viekin ison osan Picosunin resursseista ja 21 prosenttia liike-vaihdosta viime vuonna.

Atomikerroskasvatuksessa höy-rystetyt kaasut syötetään yksi kerrallaan kohteeseen, niin että kaasujen välissä tehdään huuhtelu typellä. Kaasut kasvatetaan koh-

teen pintaan vuorotellen, jotta joka paikkaan tulee sama paksuus. Reak-torikammio on lämmitetty lämpö-tilaan, jossa kaasut muodostavat kiinteän kalvon.

– Lyhyesti sanottuna, teemme kaasusta kiinteitä kalvoja atomi-kerros kerrallaan, Kostama selven-tää prosessia.

ALD:llä voi pinnoittaa metalleja, piikiekkoja, piirilevyjä, lasiyhdistei-tä (näyttöjä), muoveja, pulvereita sekä joustavia polymeereja, kuten nanosellua ja grafeenia.

– Mielenkiintoisia ovat joustavat näytöt. Aasiassa täysivärinen terä-väpiirtolaatuinen e-paperi on jo hyvin pian kuluttajien saatavissa.

tulevaisuuden sovellukset. Kos-tamo nostaa kuitenkin korroosion eston esiin potentiaalisimpana

sovelluskohteena lähivuosina. Kor-roosion estossa on hyvä markkina-potentiaali, sillä nykymenetelmä ei pysty pinnoittamaan kappaleita joka puolelta.

– Kromaus on ympäristölle va-hingollista, ja sen käyttö jatkossa vähenee. Olemme saaneet EU-pro-jektissa aikaiseksi hienon prosessi-ketjun, jolla voimme sulkea pinnat. Tämän avulla moninkertaisesti ylitimme autoteollisuuden kesto-vaatimukset.

Kostamo laskeskelee, että poten-tiaalia on, sillä maailman brutto-kansantuotteesta menetetään tun-tuvia osuuksia korroosion vuoksi.

Toinen mielenkiintoinen sovel-lus on sähköauto.

– ALD voi tehdä akun suojauk-sen niin, että se on stabiili eikä rä-jähdysvaaraa ole.

Hi-techiä opetuskäyttöön ja teollisuuteen3/10

OSA

Näin ravistajat- sarja etenee

Kalevi Westerlund

ulla Hiekkanen-mäkelä

pasi Ketonen

arto Kämppi

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201316 UUTISET

henkireikäSarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

emil

Bo

Byr

eV

yksilöllistä siivouspalvelua•Tamperelainen PirkkaClean Oy tarjoaa siivouspalveluja.

Toimitusjohtaja-yrittäjä Ilse lahdenpohja teki aikoinaan liiketoimintasuunnitelman moottoripyörällä ajaessaan. Yritys on perustettu marraskuussa 2009 ja se työllistää reilut 30 siivoojaa.

ilse Lahdenpohja: Parhaimmat kehityshankkeet syntyvät kypärä päässä

Pidätämme oikeudet muutoksiin. Paikkoja rajoitetusti.

Kesälähtöjä joka lähtöönJos pidät palloista, jotka saavat lapset uimaan, nakeista, jotka saavat nauramaan ja viihteestä, joka saa pomppimaan, mene osoitteeseen vikingline.fi . Meiltä löytyy kesälähtöjä joka lähtöön. Tervetuloa!

Risteilyt HelsingistäTukholmaan

alk. 78 a/B-hytti

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

”Surinasussuna” oleminen sai jäädä, kun lopetin tupakoinnin syksyllä 2008, ja ostin oman pyörän. Se oli punainen Suzuki Intruder VS 800. Eli vaihdoin tupakan moottoripyörään. Tuolla kasisatasella mentiin kaksi ja puoli kesää, mutta kokeiltuani mieheni 1400-kuutioista halusin isomman pyörän, ja vaihdoin sitten samanlaiseen Intruder VS 1400:seen.

Motoristit ovat asemaan ja tit-teliin katsomatta samanhenkisiä ihmisiä. Olemme saaneet mootto-ripyöräharrastuksen myötä paljon uusia ystäviä ja tuttavia eri puo-lelta Suomea. Moottoripyöräilyssä on hienointa se fiilis, sitä on vai-kea kuvata, mutta tuota tunnetta ei voi muualla kokea kuin ajaessa. Haluan, että pyöräni on tyttömäi-sen naisellinen. Ja sitä se onkin… Eipä sitä kukaan ”äijä” ostaisi, jos myynnissä olisi, kun siihen on maalattu ruusuja ja timantteja. Pyörääni on vaihdettu muun mu-assa pakoputkisto, ohjaustanko ja raiserit sekä custom-taustapeilit. Ja pyörää on madallettu.

Ajelemme mieheni kanssa nautiskellen mukavia mutkateitä

nopeusrajoitukset huomioiden. Pidän vauhdista ja matkaamisesta sekä tietenkin luonnon tuoksut kuuluvat nautintoihin, vaikkakin keväällä ne saattavat olla aika epämiellyttäviä, varsinkin maa-seudulla. Ajovarustukseeni kuuluu ehdottomasti punaiset ajobootsit ja huulipuna, joka on aina muka-na, satoi tai paistoi. Hiusmuoti on ajoaikana aina sama ”lehmän nuolema” tukka kypärän alla.

Ajamme noin 20 000 kilomet-riä kaudessa, pääsääntöisesti kilometrit kertyvät Suomessa. Yleensä teemme pari pidempää reissua kesässä ja loput kilometrit tulevat lähialueen ajeluista. Tähän mennessä olemme käyneet reis-suilla Virossa, Norjassa ja USA:ssa. Motoristin unelmamatkan teimme syyskuussa 2011, silloin ajoimme Route 66:n Chicagosta Los Angele-siin 5200 kilometriä 15 päivässä. Siinä oli fiilistä ja uskomattomia maisemia kerrakseen. Haaveena on päästä sinne joskus uudelleen!

Tulevana kesänä suuntaamme Unkariin Szekszárdiin viinitilal-le. Ajamme Via Balticaa sinne ja palaamme Alppien kautta kotiin. Aikaa reissulle on varattu kaksi viikkoa. Turvallisia ajokilometrejä kaikille ja intoa bisnekseen!

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 17

StreSSaaN. Yritän käsitellä stres-

siä joogalla ja mindful-nessilla. Minun pitäisi oppia hallitsemaan ajan-

käyttöä paremmin.

Merja Enroth, Claeris Oy ja Uudenmaan Pintasuojaus Ky, Pukkila

Tiina laitinen, lady Renaissance, vantaa

Jarmo Kinnunen, Caporex Oy, Helsinki

MiNuLLa ON NeLjÄ LaSta, joista

kaksi vammautunutta. Burnout iski, kun lapset lähtivät kotoa. sen jälkeen ryhdyin yrittäjäksi. Käsillä tekemisellä on rentouttava

vaikutus.

Marko Rantala, Spornik Oy, Espoo

SiLLOiN, jOS tiedÄN, että en löydä

asiaan ratkaisua. nukun yöni erittäin hyvin.

Kaupungilla:

StreSSaaN VÄLiLLÄ,

se ei kestä päivää pidempään. Uskon, että kaikki asiat

järjestyvät.

Stressaatko? Miten pyrit välttämään stressiä?

64Uusimman selvityksen mukaan pk-yritysten osuus yksityisistä työpaikoista Etelä-Pohjanmaalla on 64 prosenttia. Alueen elinvoimaisuus perustuu pk-yritysten menestykseen.

Ajoneuvojen historiatietoja ku-luttajille tarjoava Autorekisteri.fi-palvelu julkaisee ensimmäisenä maailmassa iPhone-applikaation, joka tunnistaa rekisterinumerot au-tomaattisesti puhelimen kameran avulla.

Rekisterikilven tunnistus perus-tuu tamperelaisen ohjelmistotalo Vincit Oy:n kehittämään teknolo-giaan. Uusi palvelu vastaa muun muassa kysymyksiin siitä, mikä on

auton historia, onko auto katsastet-tu ja onko käyttöverot maksettu.

Automaattisen tunnistuk-sen etuna on se, että käyttäjä voi skannata rekisterikilven puhelimen kameralla. Kamera lukee auton rekisterikilven ja tekee verkossa kyselyn Liiken-teen turvallisuusvirasto Trafin tietokantaan.

Vincit on kerännyt viime vuosina useita palkintoja, niin

yrityspalkintoja kuin menestystä parhaiden työpaikkojen kilpailussa.

kännykkä tunnistaa rekisterikilven

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201318 UUTISET

Varo näppärää varastaKivijalkakaup-piaiden riesana pyörivistä myy-mälävarkaista on tullut ym-pärivuotinen ilmiö, kertoo poliisi.

Hannu Hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

VaraS iSKi. työn-hakijaksi tekeytynyt mies vei kauppias heidi Kankaan kän-nykän tiskiltä huhti-kuun alussa.

aleKsi poutanen

Kun mies tuli sisälle myy-mälään, Hei-di Kangas näki heti, ettei kysees-

sä ollut tavallinen asiakas. Helsingin Kruununhaassa sijaitseva sisustusliike ei äkkiseltään vaikuta myymä-lävarkaan kannalta otolli-selta kohteelta, kaupan kun on pääasiassa huonekaluja ja muita isohkoja esineitä. Jotain vierailijan käsiin kui-tenkin jäi – yrittäjän älypu-helin.

– Mies kaivoi esiin lapun, jolle oli kirjoitettu ranskak-si, että hän etsi töitä. Hän toi lapun tiskille eteeni ja

osoitti sormella lauseita. Sa-noin hänelle, ettei työtä ole tarjolla, ja mies lähti pois.

Pian miehen poistuttua liikkeestä Kangas huomasi,

että tiskillä ollut älypuhelin oli kadonnut. Kauppias taju-si varkaan napanneen puhe-limen aivan hänen nenänsä alta. Kangas säntäsi kadulle,

pysäytti ohikulkijan ja soitti tämän puhelimella miehel-leen, joka sulki varastetun puhelimen liittymän. Illalla hän teki verkossa rikosilmoi-

tuksen ja laittoi varoitus-viestin muille Kruununhaan kivijalkakauppiaille.

Helsingin poliisille teko-tapa on tuttu. Ensimmäiset

lapun avulla tehdyt harhau-tusvarkaudet tulivat virka-vallan tietoon viime syksy-nä. Pieneen kauppaan astuu sisään henkilö, joka etsii

Seminaarin puheen johtaja, veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Hotelli Viru, Tallinna3.4.6.2013

Omistajanvaihdosseminaari

Maanantai 3.6.

9.00– Ilmoittautuminen seminaariin12.30 Saapuminen Tallinnaan13.15 Buffetlounas, ravintola Merineitsi

14.00 Seminaarin avausJärjestöjohtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

14.10 Raha, rakkaus ja rategia • valmistautuminen sukupolven- ja omistajanvaihdokseenVuoden omistajanvaihdosasiantuntija 2012, toimitusjohtaja Sakari Oikarinen, Confidentum

15.15 Kahvitauko

15.45 Tulevaisuuteen varautuminenYhteysjohtaja Kari Pankka, Mandatum LifeMarkkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

16.30 Yrityksen arvonmääritysToimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy

17.45 Kysymyksiä asiantuntijoille 18.15 Tauko20.30 Illallinen, Ravintola Maikrahv

Tiistai 4.6.

7.00 Aamiainen

9.00 Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta • mikä osa yrityksestä siirtyy?• miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti?• onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta?• jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja

omaisuuden realisointiVeroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

10.00 Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen• omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa• omistuksen siirtäminen lähipiirissä• lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa• yrityksen varojen käyttö järjestelyssä• yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa• yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiäVeroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

11.00 Omistajanvaihdos käytännössä – yrityscase• yritysostoilla opettajasta yrittäjäksiToimitusjohtaja Petri Korhonen, Eldrex Oy

11.45 Buffetlounas

12.30 a) Työntekijästä yrittäjäksi – mikä muuttuu sosiaaliturvassaLainopillinen asiamies Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät

b) Sukupolvenvaihdos – yrityscase13.05 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa

• aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja• sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa• osakassopimukset• työsopimukset omistajanvaihdoksessaLainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

14.30 Kysymyksiä asiantuntijoille18.30 Saapuminen Helsinkiin

Ilmoittautuminen viimeistään 20.5. www.yrittajat.fi/ov2013 tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai 09 2292 2923/Härkönen

Mainitse: syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Tervetuloa mukaan!

Jäsenhinta (normaalihinta)

475 € (645 €) / hlö 2-hengen huoneessa 505 € (675 €) / hlö 1-hengen huoneessa

Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat Tallink m/s Superstar, kuljetukset hotelli – satama – hotelli, majoitus sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint OyPeruutusehdot: Jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen seminaaria, peritään 50 % osallistumismaksusta. Peruuttamaton tai alle 7 vrk ennen seminaaria peruutettu osallistuminen veloitetaan kokonaan.

•omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille ja jatkajille •yritysostoa suunnitteleville •omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille

Yhteistyössä:

Aloita valmistelu ajoissa!

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 19

tulevat EilakaislaltaTEGERA® 9105 TEGERA® 290 TEGERA® 629 TEGERA® 9146

www.tegera.fi

Helppoa kun on homma hanskassaSuurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin.

TEGERA®-suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta. Laajasta vali-

koimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet – hienomekaniik-

ka- ja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen.

TEGERA®- KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI

Käsineitä saat mm. seuraavilta jälleenmyyjiltämme:

Ahlsell, Etra, Hartman, Hong Kong, K-Rauta, K-maatalous,

Lindström, Rautia, Tools, Velimark ja Würth.

työtä tai opastusta. Lappu ujutetaan esimerkiksi tiskil-lä olevan kännykän päälle, joka sitten päätyy varkaan saaliiksi, kertoo komisario Ilkka Juola.

tiimi varastaa. Pienten yritysten riesana ovat myös joukkuetyötä tekevät var-kaat. Yksinäisen kauppiaan tai myyjän huomion kiin-nittyessä asiakkaaksi tekey-tyneeseen henkilöön käy tämän kumppani varkaissa. Näin kävi Kampissa liikettä pitävälle Rita Nurmiselle. Hän oli juuri sulkemassa lii-kettä, kun sisään pelmahti kaksi naista ja nuori poika.

– Naiset menivät eri puo-lille kauppaa ja ryhtyivät katsomaan kenkiä. Nousin tiskin takaa heitä palvele-maan, mutta he lähtivät sa-man tien pois.

Nurminen ei heti huo-mannut minkään olevan pielessä, vaan jatkoi sulke-misajan jälkeisiä toimis-totöitä. Vasta myöhään illalla hän huomasi tiskin takana sijaitsevalla työta-solla olleen lompakkonsa hävinneen. Kauppias tajusi, että huomion kiinnittyessä naisiin poika oli käynyt sen anastamassa.

Tällainenkin tarina on po-liisille tuttu. Komisario Juola

nostaa harhautustapausten lisäksi esiin vielä vilpillisen rahanvaihdon ja suurella se-telillä tehdyn ostoksen, joka sitten perutaankin heti. Mo-lemmissa seuraus on sama – liikkeen kassa kevenee.

– Usein huijaus huoma-taan vasta illalla, kun kassaa lasketaan, Juola kertoo.

Tarkkaa tilastotietoa juuri pieniin kivijalkakaup-poihin kohdistuneista po-liisilla ei ole. Pääasiassa Itä-Euroopan suunnalta tulevat ammattimaiset varkaat ovat kuitenkin kauppiaille nykyään jokapäiväinen rie-sa, kun aiemmin heidän toi-mintansa keskittyi kesään.

Näin taistelet voroja vastaanpidä takahuoneen ovi lukossa, niin henkilökunnan tavarat eivät joudu varkaiden käsiin.

älä säilytä helposti siepattavaa omaisuutta, kuten kännykkää, liikkeen tiskillä.

jos huomaat varkaan käyneen, soita hätäkeskukseen. poliisin on hyvä saada tietoa tapahtuneesta heti.

tee rikosilmoitus. jos olet kiireinen, täytä lomake verkossa. Kuvaile tapaus tarkasti, jotta poliisi pääsee mahdollisen rikossarjan jäljille.

Valvontakamera ei estä rikosta, mutta helpottaa poliisin työtä rikollisten jäljittämisessä.

123

4

5

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201320 UUTISET20 UUTISET

www.yrittajat.fi/ratkaisuja

Asiakkaat ovat jo verkossa ja tekevät suurimmassa suomalai­sessa hakukoneessa, fonecta.fissä yli 400 000 yrityshakua viikossa. Oletko huolehtinut, että yrityksesi löydetään? Fonecta Voima ­paketti on helpoin tapa hoitaa asiat kerralla kuntoon.

Tiesithän, että voit ostaa koko paketin tai valita verkkosivujen sijaan mobiilisivut täydentämään jo olemassa olevaa sivustoasi.

Soita ja tilaa vaikka heti puh. 075-325 2701

Markkinointikumppani, johon voit luottaa.

Fonecta Voima -kotisivupaketti 99 eur/kk (+alv.) Ei muita maksuja.• kotisivut• mobiilisivut• Facebook-sivu• yritysvideo YouTubeen • näkyvyys Fonecta.fissä, jossa miljoona kävijää ja yli 400 000 hakua viikoittain• parannettu hakukonelöydettävyys• jatkuva ylläpito sekä jatkokehityssuunnitelma• lisäksi asiakaspalvelumme auttaa sinua 24 h.

Hei yrittäjä, haluatko nettinäkyvyyden heti kuntoon?

Fonecta.fi/voima

Yrittaja_254x180mm.indd 1 18.4.2013 13.18

Internet pullistelee yritysten yhteystie-topalveluja. Mitä lisä-arvoa yrittäjälle tuo Suomen Yrittäjien avaama uusi jäsen-

palvelu Synergia (synergia.yrittajat.fi)?

– Palvelu toteuttaa meil-le erittäin usein esitetyn toiveen, nimittäin jäsenyri-tystemme aiempaa tehok-kaamman verkostoitumisen, kertoo Yrittäjien järjestöpääl-likkö Hanna Tapala.

Synergia sisältää vanhan tutun palvelun eli Yrityshaun ( yrittajat.f i/yrityshaku), mutta Synergian valttikort-tina on perinteisiin ”nettipu-helinluetteloihin” verrattuna käyttäjien keskinäinen vuo-rovaikutus.

Yrittäjä voi esimerkiksi tar-jota palvelujaan paikallisille yrittäjille tarjoushintaan, keskustella yrittäjäkollegoi-

Näin toimii synergia. Niin mikä?Vanha tuttu Yrityshaku on nyt osa laajem-paa verkostoi-tumispalvelua.

Pekka Mäntyläpekka.mantyla@yrittajat.fi

densa kanssa haluamistaan aiheista ja niin edelleen. Eli markkinoida ja tehostaa yri-tystoimintaansa.

– Hyvä puoli Synergias-sa on sekin, että yllättäviä laskuja ei tästä palvelusta tupsahtele. Eli Synergia on maksutta kaikkien jäsen-temme käytettävissä, Tapala korostaa.

Synergia avattiin huhti-kuussa, ja palveluun rekis-teröityneiden määrä kasvaa pikkuhiljaa.

– Toivomme, että mahdol-lisimman moni rekisteröityy palveluun jo heti alussa ja päivittää oman yrityksensä tiedot. Otamme mielellään vastaan palautetta!

Suomen Yrittäjät panos-taa Synergian lisäksi muihin-kin yrittäjien välisiin yhtey-denpitotapoihin. Esimerkiksi Valtakunnallisilla yrittäjä-päivillä Oulussa kokeiltua bisnestapaamisten sopi-mispalvelua tullaan jossain muodossa jatkamaan ensi lokakuussa Lappeenrannas-sa, ja myös Facebook-sivulla (facebook.com/suomenyrit-tajat) käydään aktiivista kes-kustelua, välillä väittelyäkin.

Synergia- jäsenpalvelu osoitteessa synergia.yrittajat.fi. Kysyttävää tai palautetta? synergia@yrittajat.fi!

•Yrittäjien jäsenille maksuton verkostoitu- mispalvelu

• vanha tuttu Yrityshaku

• Omat ilmoitukset

• laajemmat yritystiedot

• Keskustelut ja omat ryhmät

• Blogit ja kuvagalleriat

Mikä Synergia?

Yrityshausta löydät vanhaan tapaan

Suomen Yrittäjien jäsenten yhteystiedot

ja tarkennetussa haussa voi kohdentaa

hakuasi

Kuvaa yritystäsi tarkemmin ja lisää sille logo

lisää omien tuotteittesi ja

palveluiden tietoja

Tee kaveripyyntöjä

ja kerää omaa verkostoasi

Kirjoita blogeja ja tuo yriksesi esiin

Kirjoita seinälle, peukuta

tai twiittaa muita

yrityksiä

Rekisteröityneenä käyttäjänä

näet yrityksestä myös

yrittäjän tiedot

Jätä kohdennettuja

ilmoi- tuksia muille

yrittäjille

lisää pikalinkkejä

omiinsuosikkeihisi

verkostoidu ja suosittele

muita yrityksiä

lisää omat syötteesi tai

vaikkapa seuraamasi

yritysuutiset

lue ja kommentoi

muiden yrittäjien

blogeja

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 21UUTISETUUTISETTunnetko sopivan lähettilään? EnergyVaasa-verkosto hakee jälleen energialähettilästä.

Verkostosta kerrotaan, että valittu henkilö saa työskennellä cleantech-alan

kärkiyritysten palveluksessa,

jotka toimivat kaikkialla maailmassa. Tehtäväs-sään energialähettiläs saa syys-lokakuussa matkustaa yli kymmeneen maahan ja näkee kuinka yritykset ratkaisevat globaaleja clean-tech-alan haasteita.

Haku päättyy 5. touko-kuuta.

Viime vuonna Vaasan seutu ja alueen energiatek-nologia-alan yritykset palk-kasivat energialähettilään, joka onnistui tehtävissään yli odotusten.

Kampanjassa mukana olevat yritykset vievät jopa 98,8 prosenttia tuotteistaan ja ratkaisuistaan ulkomaille.

9,6Suomalaiskuluttajat ostivat verkosta tavaroita ja palveluita viime vuonna 9,6 miljardilla eurolla.Huolestuttavaa on se, että kasvun veturina ovat ulkomaiset verkkokaupat.

Pk-yritykset arastelevat verkkokauppaaLiiketoiminnan laajentaminen verk-koon kiinnostaa vain joka viidettä verkkokaupatonta pk-yritystä, käy ilmi ohjelmistoyritys Maestron teet-

tämästä kyselytutkimuksesta.Maaliskuussa tehtyyn kyselyyn

vastanneista pk-yrityksistä vain kolmanneksella on verkkokauppa käytössä. Niistä yrityksistä, joilla verkkokauppaa ei vielä ole, peräti 80 prosenttia sanoi, ettei suunnit-tele verkkokaupan perustamista lähitulevaisuudessa.

Myös verkkokaupan merkitys liiketoiminnalle nähdään melko ra-jallisena: valtaosalla verkkokaupan

kautta tuleva myynti on tällä hetkel-lä alle viisi prosenttia liikevaihdosta ja kasvuodotukset seuraavan viiden vuoden ajalle ovat maltilliset.

– Tutkimustulokset yllättivät meidät, sillä verkkokaupan potenti-aalista puhutaan paljon ja todelli-suudessa moni yritys tekee mer-kittävää lisämyyntiä verkossa, niin kuluttaja- kuin yrityskaupassakin, arvioi Maestron liiketoimintakon-sultti Ari Myllymäki.

Hätähuuto – Parempia toimitilojaHelsinki ei pärjää enää kilpailussa pitää yrittäjät veronmaksajana ja työl-listäjänä kaupungissa, jos yrityksille ei löydy tarpeita vastaavia toimitiloja.

Näin toteaa Helsingin Yrittäjien maankäytön työryhmä.

– Yritysten koko on pienentynyt. Tämän pitäisi näkyä kaupungin elinkei-nopolitiikassa. Tarjolla on runsaasti isoja toimistoti-loja, kun kysyntää olisi nyt erityisesti mpk-yrittäjien käyttöön soveltuville tiloille. Voiko kaupunki tehdä jotain tarjonnan lisäämiseksi? kysyy työryhmän puheen-johtaja Kalle Toiskallio.

– Lihakaupat, pullapuo-dit, kahvilat, optikot ja kampaamot elävöittävät asuinalueita ja tuovat palvelut lähelle, ja asumis-mukavuus kasvaa. Miksi siis pienet, palvelua tarjoavat liikkeet katoavat Helsin-gin katukuvasta, sanoo puolestaan Kanta-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Taina Schorin-Keltto.

Suomen vienti Venäjälle kas-voi seitsemän prosenttia vii-me vuonna, selviää Venäjän-kaupan barometrista.

Barometritulokset osoit-tavat, että Venäjän-kauppa on ollut positiivista, sillä enemmistöllä yrityksistä on ollut kasvua niin viennissä kuin Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa. Teollisuu-della on mennyt yllättävän hyvin, mutta kauppakaan ei ole pahasti jäljessä.

venäjä yllätti iloisesti

Moni yrittäjä luulee vielä, ettei liikkuva netti riitä.

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi sekä sähköposti, kalenteri ja nettiselain.

DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä:yrityskauppa.dna.fi

Samsung Galaxy Xcover 2

€/kk/24kk(alv. 0%)

7310

DNA Liikkuva Laajakaista yrityksilleon tehokas, missä ikinä työskenteletkin.

DNA Y-pakettialk. 15,90€/kk/24kk (alv. 0%)

2504_DNA_YXcover_Suom_YritSan_210x297.indd 1 17.4.2013 9.34

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201322

dEbaTTI

Mikään malli ei tietenkään ole

täydellinen, mutta tehdyllä ratkaisulla on hyvä

mennä eteenpäin.elinkeinoministeri jan Vapaavuori

(kok.) muokatusta osinkoveromallis-ta Keskisuomalaisessa

Muut lehdet Kaksintaistelu: Yrittäjä Kari Järvenpää kysyy Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajalta Anneli Tainalta, miksi vain osassa kuntia liikkeet saavat olla auki helatorstaina, kun Suomeen on odotettavissa venäläisturistien virta.

Hyvinkää ei saanut poik- keuslupaa, vaikka siellä on suuri

kauppakeskus Willa, jossa jo asioi ve-näläisiä. Perustelu kielteiselle päätöksel-le oli se, että ”ei teillä ennenkään ole ollut venäläisiä”! Suomeen tulee vuosi vuodelta enemmän venäläisiä, ja moni heistä tulee Suomeen useasti. Varmasti he etsivät uu-

sia kohteita Helsingin-seudun ja Kaakkois-Suomen jatkoksi. Alueen yrittäjät ovat kiinnostuneita pyhäaukioloista ja myös yh-teismarkkinoinnista Venäjälle. Rakennetaan-ko aluehallintovirastossa tulevaisuutta, vai tuijotetaanko peruutuspeiliin? Keneltä se on pois, jos yrittäjä saisi itse päättää, pitääkö liikkeensä auki vai ei? Kaikki yrittäjät ei-

vät sitä missään nimessä tekisi.

Kuinka hyvin viras-tossa tunnetaan venäläisturismin

trendit ja se, miksi venäläiset matkustavat Suomeen? Miten otetaan huomioon merkittä-vät asiat, kuten uudet kauppakeskukset, suur-tapahtumat, matkailuvetonaulat, yhteismark-

kinointi ja pyrkimykset lisätä matkailua?

Lähetä mielipiteesitoimitus@yrittajat.fi

Välistävetäjät syövät rehellisten veronmaksajien ja

yritysten pöydästä, turmelevat markkinoita ja ylläpitävät rikolli-

suutta.Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) haluaa

itellan pois veroparatiiseista

ale

Ksi

pou

tan

en

EU:ssa olisi tar-vetta tiivistää yhteistä

päätöksentekoa veropolitiikassa.

Talouskomissaari Olli Rehn Ylen ykkösaamussa yhteisöveroista

Liikkeenjohto-työn ulkoistus ei ole

mikään peruste omista-jien erilaiselle kohtelulle.espoon-Kauniaisten osakesäästäjien

puheenjohtaja jussi Koskinen Helsingin sanomissa osinkove-

romallista

Kari Järvenpääyrittäjä, Hyvinkää

Helatorstaina ja sitä seu-raavana viikonloppuna Suomeen

on tulossa hurjasti venäläisturiste-ja. He tulevat pitkälti shoppailemaan.

Moni pettyy: kaupat ovat kiinni, kun vain Helsingin seudun ja Kaakkois-Suomen

yritykset saivat luvan palvella asiakkaita helatorstaina. Venäläisiä käy muuallakin! Millä perusteella poikkeuslupia annetaan

ja kielletään? Ovatko yrittäjät tasa-veroisessa asemassa?

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 23

Saimme tänään tämän ”lä-hetteen”, joka oli yli 500 eken arvoinen. Laitoin sähköpostia kyseiseen firmaan ja meili tuli takaisin. Toki arvasin kyllä heti mistä on kyse. No ei nämä meillä onneksi mene läpi, mutta ikävää jos joku vahin-gossa maksaa...Niina Kannus kommenttiketjussa valelaskuista

Ei löydy sanaa kuvaamaan tätä ”huijaritoimintaa”, min-kä takia yrittäjiä saa yrittää kaikin tavoin huijata ??? Herätkää lainvalmistelijat!Anne Aholainen ihmettelee valelaskujen kevättä

facebook-kommentit

KyselyAiotko allekirjoittaa Yrittäjänaisten kansa-laisaloitteen vanhem-muuden kustannusten tasaamisesta?

EN TIEdÄ

Kaikki nämä edellä mainitut asiat otetaan huomioon poikkeuslupien käsittelyssä ja niiden

perusteella lupia on myönnetty. Esimerkiksi vuonna 2011 Etelä-Suomessa on myönnetty poikkeuslupia yleisötapahtuman

perusteella 26 ja matkailullisilla perusteilla 14.Kaupan ja erityisesti siihen liittyen venäläisten ostosten mer-

kitys Suomen taloudelle on erittäin suuri. On hyvä, että laki sallii matkailun ja muiden erityisperusteiden huomioimisen poik-

keusluvissa ja että poikkeuslupamahdollisuus jäi uuteen lakiin kiivaasta vastustuksesta huolimatta.

Kuten tiedetään, ovat kaupan toivomat täysin vapaat aukiolo-ajat poliittinen kysymys, ja siksi aluehallintovirasto ei

ole oikea kohde niiden vaatimiselle.

Facebookin pikakyselyyn saatiin 41 vastausta.

ale

Ksi p

ou

tan

en

Kustantaja ja julkaisijaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 92 692 kpl (LT 2012).

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaHannu Hallamaa, toimittajaLotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla)Raija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.yrittajamediat.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Vähittäiskaupan aukioloaikoja koskevan lain mukaan vähittäiskauppaa ei pääsääntöisesti saa harjoit-

taa kirkollisina juhlapyhinä. Aluehallintovirasto voi erityisistä syistä sallia poikkeuksia aukioloaikoihin. Hakijan tulee osoittaa erityiset syyt poikkeusluvan myöntämiseksi. Erityisenä syynä pi-detään lain mukaan liikkeen sijaintiin, matkailuun, yleisötapahtu-maan tai vastaavaan tilanteeseen liittyvää tekijää, joka vaikuttaa palvelujen kysyntään. Olemme saaneet hakemusten liitteenä selvi-tyksiä ja arvioita venäläisten matkailijoiden määristä eri alueilla. Poikkeusluvat on myönnetty alueille, joissa on arvioitu kysyn-

nän kasvavan merkittävästi helatorstaina. Helluntain koh-dalta samanlaisia perusteluja ei esitetty eikä lupia

myönnetty.

Karkkila on poliittises-sa mielessä hauskalla tavalla outo paikka.

Vasemmisto on perinteisesti marssi-nut täällä yhtä jalkaa, ja vappukulkue-kin on vielä voimissaan.

Viime vappuna tapasin helsinkiläisen pariskunnan, joka oli tullut varta vas-ten kulkuetta katsomaan. Vasemmisto-liitto on kunnan suurin puolue, dema-

rit kakkosena.Valtuustossa puolueet tekevät kui-

tenkin yhteistyötä ohi ja yli puoluera-jojen. Pienellä paikkakunnalla ihmiset tuntevat toisensa henkilötasolla. Kyllä yrittäjä uskaltaa mennä vappukulku-etta täällä katsomaan. Varsinkin, kun yrittäjissäkin on vasemmistolaisia.

Keke AsposaloKarkkilan yrittäjien puheenjohtaja

PS.

yrittajat.fi: Kuukauden kommenttiOlisi syytä muistaa nekin, jotka työllistävät joko omien yritystensä tai muiden mikroyritysten kautta muita ja pitävät yllä suomalaisen yhteiskunnan ostovoimaa. Tarvitaan myös muita kuin vientiin satsaavia yrityksiä.Riitta Koivisto kritisoi hallituksen kehysriihessä tekemiä päätöksiä

Anneli Tainaylijohtaja, etelä-suomen aluehallintovirasto

KyLLÄ

20 %EN

7 % 2 %

OLEN jO aLLEKIrjOITTaNUT

71 %

aluehallintovirasto toimeenpa-nee eduskunnan säätämää lakia. Keho-

tan kääntymään kansanedustajien puoleen yrittäjien ja kauppiaiden oman päätösvallan vahvistamiseksi. Eduskunnassa tarkastellaan parhaillaan uuden lain toimeenpanoa. Asiasta laadittava mietintö kannattaa lukea. Olemme esittäneet omassa lausunnossamme, että luvat keskitettäisiin yhteen aluehallintovirastoon, mutta varmistettaisiin samalla alueellisten eri-

tyispiirteiden riittävä huomioiminen.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201324

arjESSaYRITTÄJÄSANOMAT • 4/201324

arjESSayrittäjän arjessa

ei voi olla niin, että pienellä yrittäjällä koetetaan maksattaa kaikki mahdollinen.

Martti Matikainen

Kun sairauslomasta tu-lee riita, työnantaja on heikoilla.

Pitääkö yrittäjän maksaa paha mieli?

pari tonnia sairausajan palk-kaa. Sillä asiasta pääsisi eroon. Mutta Martti Matikai-nen ei aio luovuttaa, sillä nyt on kyse periaatteesta.

– Ei voi olla niin, että pie-nellä yrittäjällä koetetaan maksattaa kaikki mahdollinen.

Matikaisella on hoitoalalla toimiva yri-tys, jossa yhden työntekijän kanssa oli lop-pusyksystä ongelmia. Matikaisen mukaan työntekijä laiminlöi toistuvasti tehtäviään siinä määrin, että asiaan oli pakko puuttua. Keskustelun seurauksena työntekijä ilmoitti menevänsä hakemaan sairauslomaa, Mati-kainen kertoo.

– Työterveyshoitaja antoi hänelle sairaus-lomaa kaksi päivää. Ajattelimme, että ol-koon sen ajan pois ja keskustellaan asiasta,

kun hän palaa töihin.Näin ei käynyt. Matikaisen yllätykseksi

työntekijä kävi työterveyslääkärillä, joka kir-joitti kolme viikkoa sairauslomaa diagnoo-silla F43.0, akuutti stressireaktio. Diagnoosi on tarkoitettu tilanteisiin, joissa ihmisen elämä on järkkynyt pahasti, esimerkiksi lä-heinen on kuollut. Matikainen ei lääkärinto-distusta hyväksynyt, vaan vaati työntekijäl-tä lisäselvitystä – ilman sitä Kela ei korvaa työnantajalle kyseisellä koodilla pidettyjä pitkiä sairauslomia.

– Selvitystä ei kuulunut, vaan työntekijä sanoutui irti.

Koska irtisanomisaika oli kaksi viikkoa, työntekijää ei enää työpaikalla näkynyt. Ma-tikaisen mielestä tämä oli sairauslomalla omalla kustannuksellaan. Lopputilissä mak-settiin palkka kahdelta ensimmäiseltä sai-rauspäivältä, mutta ei kolmen viikon F43.0-diagnoosin osalta.

Vaikka oikeuteen. Paikallinen Tehyn toi-mitsija oli pian yhteydessä Matikaiseen asian tiimoilta. Matikainen lähetti toimit-sijalle selvityksen tapahtuneesta, ja kun mitään ei kuulunut, hän arveli asian ole-

van sillä selvä. Ei ollut – pari kuukautta myö-hemmin Tehyn juristi Helsingistä lähestyi Matikaista parin tuhannen euron saatavia vaativalla karhukirjeellä.

– Tehyllä tuijotetaan vain tätä lääkärinto-distusta, yrittäjä manaa.

Matikainen pitää toimintaa pienyrittä-jään kohdistuvana pelotteluna ja painostuk-sena. Hänen mielestään kyseessä on F43.0-diagnoosin virheellinen käyttö. Matikaisen

yrittäjänuralla ei vastaavaa ongelmaa ole aiemmin tullut eteen, mutta tapaus on saa-nut miehen kyselemään, kuulostelemaan ja pohtimaan. Työnantaja on heikoilla, kun työntekijä suuntaa konfliktin jälkeen lääkä-rin pakeille sairauslomalappu mielessään.

Myös yrittäjä Tiina Eriksson tunnistaa on-gelman. Työkulttuuri on päässyt 2000-luvul-la luisumaan suuntaan, jossa työntekijöiden henkilökohtaisista murheista kumpuavat sai-rauslomat rasittavat yritystä kohtuuttomasti.

– Välillä tuntuu siltä, että jos nuorta työn-tekijää ei huvita tai töitä ei jaksaisi tehdä, käydään hakemassa sairauslomaa, Eriksson sanoo. Hän kaipaa työterveyslääkäreiltä roh-keutta kirjoittaa palkatonta sairauslomaa.

Työnantajat lähtevät harvoin riitelemään kyseenalaisista sairauslomapalkoista, sillä oi-keudessa työntekijä on yleensä vahvoilla, EK:n ylilääkäri kertoo. Parin tonnin takia ei haluta ryhtyä raskaaseen oikeusprosessiin.

Matikainen ei kuitenkaan aio maksaa Te-hyn karhuamia rahoja, vaan on valmis ratko-maan asian tarvittaessa oikeudessa. Schugk arvostaa Matikaisen rohkeutta, sillä ennak-kopäätös asiasta tulisi tarpeeseen.

PeriaateKySyMyS. Yrittäjä Martti Matikainenei aio maksaa työntekijälle palkkaa perusteettomasta sairauslomasta.

Hannu Hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

esa melametsä

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 254/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 25

muistathan: neljännesvuosittain ilmoittavien tammi-maaliskuun 2013 arvonlisävero, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot.8

TOUKOKUU

00

Pitääkö yrittäjän maksaa paha mieli?

> Kun ihmistä kohtaa poikkeuk-sellisen voimakas psyykkinen tai fyysinen kuormitus, voi

sairauslomaa saada työkyvyttömyyden johdosta diagnoosilla F43.0 eli akuutti stressireaktio. Kyseessä ei ole tavalliseen arkeen kuuluvan tapahtuman aiheuttama tilanne, vaan siitä voimakkaasti poik-keava tilanne, kertoo työterveyshuollon erikoislääkäri Rea Lagerstedt.

EK:n ylilääkäri Jan Schugk arvioi F43.0-diagnoosin käytön lisääntyneen sairauslomien perusteena viime vuosina. Lääkärit käyttävät diagnoosia tilanteis-sa, joissa palkalliselle sairauslomalle ei muuten löydy perusteita. Schugk pitää selvänä, että työriidan sattuessa osa työn-tekijöistä pyrkii ”rankaisemaan” työnan-tajaa jäämällä sairauslomalle.

Työterveyslääkäri toppuuttelee. Akuu-tin stressireaktion käyttö diagnoosina ei ole viime vuosina kasvanut, ehkä jopa hieman vähentynyt, Suomen työterveys-lääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Satu Väihkönen sanoo. Hän arvioi, että työter-veyslääkärien valmius tunnistaa psyykki-siä ongelmia on myös kohentunut.

– Olemme tiedottaneet, että riitatilan-ne työpaikalle ei täytä palkallisen sairaus-loman normeja.

Jokainen tapaus on kuitenkin erilainen, Väihkönen painottaa. Jos työntekijä kokee ristiriitatilanteesta poikkeuksellisen voimakkaan henkisen kuormittumisen ja hänen työkykynsä sen takia alenee, muutaman päivän sairausloma akuut-ti stressireaktio -diagnoosilla voidaan määrätä. Aikaisemmalla sairastamisella on merkitystä sairausloman tarvetta arvioitaessa. Työpaikan ristiriitojen selvit-täminen pitää aloittaa heti työnantajan ja työsuojelusta vastaavien tahojen kanssa.

Schugkin mukaan moni F43.0-diagnoo-silla sairauslomia kirjoittava lääkäri ei ole kovin hyvin perillä siitä, mikä akuutti stressireaktio on. Työterveyslääkäreitä kouluttava Lagerstedt kertoo, että mie-lenterveyshäiriöiden ja työkyvyn arvioin-ti, ja näin myös akuutti stressireaktio -diagnoosin käyttö, on ollut viime aikoina voimakkaasti esillä työterveyslääkärien koulutuksessa. Koska aihe on vaikea, pitää Lagerstedt satsauksen jatkamista tärkeänä.

> Nuoret työntekijät ovat muita useammin sairauslomalla stressin tai mielenterveyden ongelmien

takia. Työterveyslaitoksen johtava ylilää-käri Kari-Pekka Martimo arvioi, että alle 30-vuotiaiden luvuissa näkyy työelämään sopeutumisen aiheuttama kuormitus.

Siitä, kirjataanko akuutin stressireak-tion piikkiin nykyään aiempaa enempää sairauslomia, ei ole tietoa. Kela tilastoi vain yli kaksi viikkoa kestävät sairauslo-mat, eikä hyväksy tällaisen syyksi akuut-tia stressireaktiota.

Tilastoidut mielenterveyden häiriöiden

aiheuttamat sairauslomat ovat vuosita-solla kaksinkertaistuneet 1990-luvun alus-ta. Samaan aikaan väestötasolla tehtyjen kyselyjen mukaan ihmisten mielenterveys ei ole huonontunut, ja esimerkiksi itse-murhien määrä on vähentynyt.

– Myönteinen kehitys ei näy työkyky-rintamalla, Martimo toteaa.

Martimon mukaan vaikuttaa siltä, että mielenterveysoireista kärsivät selviytyvät aiempaa huonommin työelämässä.

– Ihmiset eivät halua tulla työpaikalle, jos eivät kykene antamaan täyttä työpa-nosta.

HANNU HAllAMAA hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Kyllä merimiehen takapuolen pitää merivettä kestäätyöpaikan riitatilanteet pitää ratkaista työ-paikalla, ei paeta ongelmia sairauslomalle. Kun tein tätä artikkelia varten haastattelu-ja, viesti oli selkeä. Konflikti tai muu ongel-ma ei ratkea pakenemalla, vaan asia pitää kuitenkin käsitellä jossain vaiheessa. pieni aikalisä voi joskus olla tarpeen tilanteen rauhoittamiseksi, mutta useamman viikon poissaolo työmaalta tuskin tuo tässä asiassa enempää edistystä.

entä jos sairauslomalle hakeutuneen työntekijän ongelmien varsinainen syy ei olekaan työnantajassa tai esimiehessä? jos kahnaus vain sai kupin menemään nurin, kun yksityiselämän puolella on vaikeaa? silloin henkilön pitäisi ymmärtää pyytää palkatonta vapaata sotkujensa selvittämi-seen.

työterveyslääkäriltä taas pitäisi löytyä

rohkeutta kirjoittaa tällaisessa tilanteessa palkatonta sairauslomaa, jos työntekijä otille saapuu. lienee yleisen oikeustajun mukaista, että työnantajaa ei ainakaan taloudellisesti kuormiteta työntekijän yksi-tyiselämän kaikilla yksityiskohdilla.

Haastattelemani lääkärit korostivat, että kun ihminen jostain syystä kokee järkytty-vänsä, kyse on aina erilaisesta tapauksesta. yksittäistä ihmistä ei tilanteen yksityiskoh-tia tuntematta pidä ryhtyä tuomitsemaan. toivottavasti äkillisten stressireaktioiden ja sopeutumishäiriöiden löytyminen ky-seenalaisissa tilanteissa ei enää kuitenkaan lisäänny. työntekijöiltä tuskin voi kuiten-kaan odottaa vahvempaa kykyä sietää vas-toinkäymisiä kuin johtajilta, joita julkisella sektorilla on viime vuosina turhan usein tiukassa paikassa kaatunut sairasvuoteelle.

Kommentti

Nuorten ongelma

Poikkeuksellisiin tilanteisiin

20

2020

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201326 arjESSa26 arjESSa

Kun Hunajainen SA-Min perustaja ja mehiläistenhoidon opettaja Kari Koi-vulehto jäi eläk-keelle, ohjaimiin

astui poika Kimmo Koivulehto. Yh-tiön tuotanto on Helsingin Viikissä, yliopiston kupeessa.

– Kaikki on saanut alkunsa 1970-luvulla, kun isäni oli rakenta-massa yliopistolle Mehiläistalou-den laitosta pellon takana olevassa rakennuksessa. Vuodesta 1974 läh-tien hän on luennoinut joka kevät sadoille suomalaisille tuleville me-hiläishoitajille.

Kari Koivulehto sai ensimmäi-sen mehiläispesänsä jo 12-vuotiaa-na, ja harrastuksesta tuli myöhem-

Vanha tuote uusiutuuripaus lisää inno-vatiivisuutta, ja asiakkaille lisää hunajaisia koke-muksia. tässä Hunajainen samin resepti omistajan-vaihdoksen jälkei-seen aikaan.

Riikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

jarKKo Virtanen

uuSia aSKeLia. nyt kun neljännesvuosisata suomen hunajakulttuurin peräsimessä on takana, on ilo lähteä uudelle ”kvartaalille”, Kimmo Koivulehto myhäilee. isä Kari Koivulehto toimii edelleen yhtiön hallituksessa.

tuote-kehityksensatoa•Hunajainen SAM on tuonut

markkinoille vuosien saa-tossa laji-, alkuperämaa-, luomu-, reilun kaupan hunajat ja juoksevana py-syvät hunajat. Myös muun muassa kertakäyttöiset hunajatikut ovat yhtiön tuotekehityksen aikaan-saannosta. – Meillä on tuotekehi-tysputkessa aina iso kasa ideoita testattavana, mutta niistä kannattaa puhua tarkemmin, kun ne tulevat ajankohtaiseksi, toimitus-johtaja Kimmo Koivulehto kertoo.

•Hunajainen SAM on ollut mukana myös tukemassa mehiläishoitoa Madagas-garilla.

min työ. Helsinkiläinen valmistaja on hu-

najanystäville tuttu puristettavasta hunajapullosta, joka on Koivulehdon mukaan löytänyt tiensä suomalais-ten sydämiin. Valitettavasti kilpai-

lijat ovat kehittäneet samanlaisia tuotepakkauksia.

– Totta kai näin merkittävää uu-tuutta on alettu ahkerasti kopioida.

Perheyrityksen tarina on jat-kunut jo yli neljännesvuosisadan.

Perustaja, Kari Koivulehto toimi takavuosina muun muassa Euroo-pan komission mehiläistalouden neuvottelukunnan puheenjohta-jana ja Euroopan hunajayhdistyk-sen FEEDMin puheenjohtajana. Hunajatalo jatkaa edelleen vaikut-tamista alan foorumeilla, ja isä Koivulehto toimii edelleen yhtiön hallituksessa.

Sään armoilla. Tällä hetkellä yri-tyksellä on Suomen laajin hunaja-valikoima. Raaka-aineen kotimai-suusaste vaihtelee vuosittain.

– Etsimme maailmalta parhaita hunajia ja valikoima elää kausit-tain, koska hunaja on kuitenkin satotuote. Esimerkiksi nyt meillä ei ole kotimaista hunajaa, mutta tulevaisuudessa taas varmasti on, Kimmo Koivulehto valaisee.

Hunajan tuotanto on Suomessa todella riippuvaista sääolosuhteis-ta, ja viime kesänä sato oli huo-nompi kuin pitkään aikaan. Koivu-lehto on kuitenkin luottavainen, varsinkin kun kuluttajien arvostus hunajaa kohtaan kasvaa jatkuvasti.

Pienestä pitäen hunajaa. Koi-vulehto tiesi jo varhain, että hän haluaa jatkaa Hunajainen SAMin toimintaa. Hän on työskennellyt yrityksessä nyt viitisen vuotta.

– Ensimmäiset hunajat olen lingonnut ja pakannut laatikoihin siskojeni kanssa jo pikkupoikana, kun olin itse vasta lähes samanko-koinen laatikon kanssa.

– Haluamme edelleen toimia alan edelläkävijänä ja tarjota asiak-kaillemme uusia kokemuksia, sekä pyrimme siskoni kanssa olemaan vielä askeleen innovatiivisempia.

Hunajainen SAM tarjoaa netti-sivuillaan kuluttajille hunajaresep-tejä, jotka on tehty ammattikoulu-jen ja -kokkien kanssa. Koivulehto ei paljasta tulevista tuoteuutuuk-sista vielä paljoa.

Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää luku-hetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti. Upea aikakauslehti täynnä uusia näkökulmia, ajankoh-taisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, Suo-men Yrittäjien jäsenille vain 44 €/vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa.

Käännä lehti.Rentoudu hetkeksi.

TunTee yriTTäjien juTuT.

Tilaa yrittajat.fi/tilaa tai soita 09 2292 2946.

44€ /vuosiHinta

jäsenille vain

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 27arjESSa 27arjESSa

ArvonlisäveropäiväAamupäivä

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30 Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset• henkilöstökulujen vähennykset• yksityisen kulutuksen huomioiminen• edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua?• verottoman liiketoiminnan vaikutus

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa• myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta?• kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille• VH:n ohjeen täsmentynyt tulkinta

Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen• vähennysten oikea-aikainen tekeminen• myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Täsmentyneet arvonlisäverotuksen laskumerkintävaatimukset• pakolliset laskumerkintävaatimukset• lisäykset vuoden 2013 alussa• kevennetyt laskumerkintävaatimukset – korotettu alaraja 1.1.2013 alkaen

12.30 Lounas

13.15 Koulutus päättyy

Seminaarin kouluttaja: arvonlisävero- asiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

Kansainvälisten toimintojenarvonlisäveropäiväIltapäivä

12.15 Ilmoittautuminen

12.30 Lounas

13.15 Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus• tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet•yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset•verolliset yhteisöhankinnat

14.15 Kahvi

14.45 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus•EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet• tavaran myynti EU:n ulkopuolelle – vientikauppa• tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta – maahantuontitoiminta

Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus•rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet•palvelujen myyntimaasäännökset elinkeinonharjoittajien välillä•milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta?• ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus

– raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella

16.15 Koulutus päättyy

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

Arvonlisävero- päivät 21.5.2013

Ilmoittautuminen viimeistään 13.5. www.yrittajat.fi/alv2013, p. 09 2292 2994, koulutus@yrittajat.fi

Peruutus: 13.5. jälkeen tehdystä peruutuksesta perimme 60 € (+ alv). Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme päivää ennen koulutuksen alkua, peritään koko osallistumismaksu.

Aamupäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Aamukahvi ja lounas sisältyvät hintaan.

Iltapäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Lounas ja kahvi ja sisältyvät hintaan.

Aamu- ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 € (+ alv), normaalihinta 449 € (+ alv)

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi

Osallistu koko päivään – yhteishinta!

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 23.5.2013

Pirkanmaalla yritys jonka toimi-alana on erikoistuotteiden maa-hantuonti, myynti, vuokraus ja huolto. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Vuokra-tut toimitilat 900 m2. Hintapyyntö 750 000 €.

SY-22022013-2592

Matkapuhelinliike Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 95 000 €.

SY-01032013-2614

Kalusteliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 800 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat.

SY-05032013-2633

Pienkoneiden huolto- ja jälleen-myyntiyritys Keski-Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 350 000 €.

SY-08032013-2642

Myydään/myydään osuus moot-toripyöräliike Satakunnassa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liike-vaihto 500 000 - 600 000 €. Työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 500 m2.

SY-13032013-2652

Elintarvikealan erikoisliike Oulussa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

SY-22032013-2681

Kodin sisustustuotteiden maa- hantuonti ja tukkukauppa, jolla toimintaa koko Suomessa ja ulko- mailla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 100 m2.

SY-26032013-2686

Sisustusalan erikoisliike Varsi-nais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuok- ratut toimitilat 134 m2. Hinta- pyyntö 50 000 €.

SY-05042013-2709

Kauppa

Ohjelmapalvelu- ja elämys- tuotantoyritys Levillä. Omat toimitilat n. 800 m2. Hintapyyntö 370 000 €.

SY-15022013-2569

Mainostoimisto/kuvatulostamo/ liikelahjasilkkipaino Pirkan-maalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat n. 600 m2.

SY-20032013-2672

Kannattava erikoiskaupan ja keittiökalustevalmistuksen liike-toiminta. Liikevaihto yli 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 700 m2.

SY-10042013-2729

Muut toimialat

Lämmitysjärjestelmiä (esim. lämpöpumput) myyvä ja asentava yritys Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 70 000 €.

SY-21022013-2587

Ilmastointialan yritys Pirkanmaal- la. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Hintapyyntö 250 000 €.

SY-05032013-2629

Rakennusalan yritys Uudella-maalla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 470 m2. Hintapyyntö 700 000 €.

SY-11032013-2645

Peltisepänliike Etelä-Pohjan-maalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2.

SY-09042013-2724

Rakentaminen

Hautaustoimisto Kalliossa, Hel-singissä. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 30 000 €.

SY-26022013-2604

Fysioterapiayritys Keski-Suo-messa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 2. Vuokratut toimi- tilat 140 m2. Hintapyyntö 25 000 €.

SY-04032013-2617

Tilitoimisto Oulussa. Liikevaihto 250 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 146 m2. Hinta-pyyntö 140 000 €.

SY-28032013-2698

Kotisiivousyritys, jolla toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000 €. Työntekijöitä yli 100. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 1 100 000 €.

SY-17042013-2748

Palvelut, liikenne

Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Pitopalvelu Orimattilassa. Liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. Vuok-ratut toimitilat n. 400 m2. Hinta-pyyntö 22 000 €.

SY-18022013-2573

Aamiaismajoitusyritys Keski-Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 1 000 m2. Hintapyyntö 780 000 €.

SY-25022013-2597

Pikaruokaravintola Etelä-Savos-sa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 125 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

SY-03042013-2702

Anniskeluravintola Oulussa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimi-tilat 241 m2 + terassi 40 m2. Hinta-pyyntö 100 000 €.

SY-08042013-2715

OSTETAAN YRITYKSIÄ

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Muovituotteiden valmistus- ja myyntiyritys Turussa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 80 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokra-tut toimitilat 220 m2. Hintapyyntö 19 000 €.

SY-18022013-2575

Ruiskupuristusmuotteja val-mistava ja huoltava yritys, tai koneet ja laitteet. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 240 m2.

SY-04032013-2619

Kalustetehdas (kiintokalustamisen myyntipisteet ja tehdas) Varsinais-Suomessa. Toimintaa koko Suomes-sa. Liikevaihto 3 000 000 €. Työn-tekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 2 500 m2.

SY-06032013-2636

Tampereen talousalueella toimivan konepajayrityksen osakekanta. Liikevaihto 3 000 000 - 4 000 000 €.

SY-11032013-2647

Lukkotehdas Pietarissa. Liikevaih-to 1 000 000 - 2 000 000 €. Työn- tekijöitä 21 - 50. Omat toimitilat 15 977 m2. Hintapyyntö 4 000 000 €.

SY-03042013-2704

Vakavarainen suunnittelutoimisto Pirkanmaalta. Yhtiö on velaton, ja sen liikevaihto on yli 120 000 euroa.

SY-10042013-2728

Metallialan tuote, jonka markkina-alue on Suomi. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 145 000 €.

SY-11042013-2732

Metallialan (metallirakenteiden valmistus) yritys Kymenlaaksossa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-12042013-2736

Teollisuus

Ostetaan henkilöstöpalvelu- yrityksen liiketoiminta. Omat tai vuokratut tilat. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-03042013-2703

Yrityspörssin ilmoitusehdot

osoitteessa www.yritysporssi.fi

Myytäviä kohteitamme:K-Extra-kauppa Etelä- Pohjanmaalla ................................ 500 000 Teknistä kauppaa ja raskaskonehuoltoja ...................... 485 000 Urheilutarvikemyymälä ............... 280 000 Ravinto- / luontaistuotteiden tukkutoiminta ............... Varasto + 130 000 Arvostettu rakennusliike.............. 450 000 Polttoaineiden tukkukauppa ....... 530 000 Hotelli-ravintolan toimitilat, liiketoiminta ja kalusto ................. 780 000 Elintarvikkeiden jalostusyhtiö ..... 450 000 Pitkään toiminut lukko- ja avainpalveluliike ........................... 300 000 Muotivaateliike ............................... 90 000 Siivouspalveluja tarjoavan yrityksen liiketoiminta .................. 160 000 Katujen ja piha-aluiden puhtaa- napitoon erikoistunut yritys ........ 240 000 Huonekaluliike Varsinais- Suomessa ...................................... 295 000 Siivousalan yritys ......................... 700 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Ostetaan yritys/osakkuus. Laadu-kasta, skaalautuvaa toimintaa? Ei ravintola, ei kiinteistöjä. Hinta-pyyntö max 200 000 €.

SY-12032013-2649

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201328

TaLOUS

Suomessa ei ole liikaa paikkoja, joista pienet yritykset voivat hankkia rahoitusta.

Kaarle Vanamo

Kaarle kiipeää eteenpäinSuomessa joukkorahoituksen käyttö on lähtökuopissa.

pystysuora juoksu-matto. Etenkin kun-toilijoille, sanoo ClimbStation-laitteen kehittänyt Kaarle Va-namo. Tätä vekotinta

Vanamo kiertää nyt kauppaamassa messuilla pitkin maailmaa, huhti-kuustakin pari viikkoa vierähti Kes-ki-Euroopassa.

– Ranskan Millaussa Boulder-kii-peilyn MM-kisoissa moni kiipeilijä kiinnostui laitteesta. He ovat kuiten-kin liian pieni kohderyhmä.

Konetta pitää siis saada kaupaksi esimerkiksi kuntosaleille. Markki-nointiponnisteluja varten Vanamo hankki yhtiölleen hiljattain pää-omaa joukkorahoituksella. Verkossa toimivan Invesdor-palvelun kautta löytyi 46 sijoittajaa, jotka hankkivat yhtiön osakkeita 64 000 eurolla. Tu-los yllätti Vanamon.

– Olin ajatellut, että saan tällä lä-hinnä tuotetta tunnetummaksi.

Vanamolle mahdollisuus kerätä pääomaa joukkorahoituksella tuli tutuksi viime syksynä, kun Inves-

dorin perustaja Lasse Mäkelä otti häneen yhteyttä. Vanamo tarvitsi ra-haa, Mäkelä asiakkaan. Kiipeilylaite-yrittäjä päätti kokeilla joukkorahoi-tusta, sillä hankkeeseen ei sisältynyt riskejä – jos firma ei kiinnostaisi si-joittajia, kuluja operaatiosta kertyisi nolla euroa.

Vanamolla oli myös mietinnässä rahoituksen hakeminen Tekesiltä tai Ely-keskukselta. Tätä varten omista-jien olisi pitänyt antaa yritykselle lisää pääomaa, eikä siihen löytynyt halukkuutta.

– Suomessa ei ole liikaa paikkoja, joista pienet kasvuvaiheessa olevat yritykset voivat hankkia rahoitusta, Vanamo toteaa.

Hannu Hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

•Joukkorahoitus voidaan jakaa neljään alakate-goriaan. Rahoitusta voidaan kerätä etumaksuna tuotteesta, puhtaana lahjoituksena, lainana tai osakepohjaisena.

•verkkoalustalla toimivassa osakepohjaisessa palvelussa yritys tarjoaa uusia osakkeitaan sijoittajille. Näin toimii esimerkiksi Invesdor.

•Kun anti aloitetaan, asiakasyritys ja palvelun-tarjoaja sopivat sille alarajan. Kaarle vanamon yrityksen tapauksessa se oli 50 000 euroa.

Ilman esitevelvollisuutta voi tehdä alle 1,5 mil-joonan annin.

•Annin ollessa käynnissä sijoittajien rahat talle-tetaan erilliselle asiakasvaraintilille. Jos annin alarajaan ei päästä, kaikki rahat palautetaan sijoittajille.

•Invesdorilla anti kestää enintään 90 päivää ja sen etenemistä voi seurata verkkosivuilla. Jos annin tavoite täyttyy aiemmin, se voidaan sulkea.

•Rahoitusta hankkiva yritys maksaa Invesdorille vain toteutuneesta annista. Hinta on viisi pro-senttia kerätystä summasta. Sijoittaja maksaa hallintokuluja 2,4 prosenttia sijoituksestaan. Molempiin kuluihin lisätään arvonlisävero.

•Invesdor tarjoaa vain kohtaamisalustan. Annin paperityöt ovat sen toteuttavan yrityksen vas-tuulla.

•Osakapohjaista joukkorahoitusta Suomessa tarjoaa myös venture Bonsai.

KeiKKaa PuKKaa. Kaarle Vanamo käyttää keräämäänsä pääomaa Climbstation-laitteen mark-kinointiin. huhtikuussa yrittäjä kiersi parin viikon ajan eurooppaa laitetta esitellen.

Mikä joukkorahoitus?

jarKKo Virtanen

Helppo tuote auttaa. Kun päätös joukkorahoituksen kokeilusta oli yri-tyksessä tehty, ryhtyivät Vanamo ja Invesdorin väki sorvaamaan myynti-puhetta verkkopalveluun. ClimbSta-tion-kiipeiluseinän ympärille sellai-nen oli helppo rakentaa, sillä tuote on konkreettinen ja jo markkinoilla. Tavoitteeksi asetettiin 90 000 euron kerääminen, ja osakeannin toteutu-misrajaksi 50 000 euroa.

– Joukkorahoitus sopi parhaiten yrityksille, joiden liiketoimintaidea on helppo ymmärtää. Pitää pystyä kertomaan, mistä raha tulee, sanoo Mäkelä.

Kun yritys ryhtyy keräämään verkkopalvelussa joukkorahoitusta, se tekee samalla markkinointityötä. Näkyvyys voi auttaa suuremman pääomasijoittaan löytymisessä – näin on käynyt yhdelle Invesdorin asiakkaalle. Invesdorin perusaja-tuksena ja ansaintalogiikkana on kuitenkin toimia pörssin kaltaisena kohtaamispaikkana listaamattomil-le yrityksille.

Maailmalla joukkorahoitus kas-vaa kovaa vauhtia – Yhdysvalloissa sillä kerätyn rahan arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan viime vuodesta viiteen miljardiin dollariin. Koska Suomessa ala on päässyt vasta al-kuun, odottaa Mäkelä rivakampaa kasvua. Toistaiseksi joukkorahoituk-sella kerätyt summat ovat Suomessa pieniä. Noin vuoden toimineen In-vesdorin kokonaispotin suuruus on alle 400 000 euroa.

Ihmelääkkeeksi kasvuyritysten pääomapulaan joukkorahoituksesta tuskin toistaiseksi kuitenkaan on, arvioi sijoitusasiantuntija Julianna Borsos.

– Suomi on pieni ja pääomaköyhä maa, näillä markkinoilla voi saada kokoon vain murusia Yhdysvaltoi-hin verrattuna.

Kasvunäkymiä alalla varmasti on, kunhan toimijat vakiintuvat ja tule-vat tunnetuiksi, Borsos arvioi. Tälle vuodelle hän ei kuitenkaan ryhdy joukkorahoituksen läpimurtoa po-vaamaan.

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 29

Kaarle kiipeää eteenpäin> Ruokatunnilla luetusta lehti-ilmoituksesta se alkoi. Kaarle Vanamo

selaili 2000-luvun vaihteessa ulkomaista lehteä, jossa esiteltiin perä-kärryllä siirrettävää kiipeilytornia. Vanamo ajatteli, että suomalaisilla

kesäfestivaaleilla laitteella voisi hankkia lisätienestejä. Vielä tuolloin hän oli osatoiminen yrittäjä.

– Matkustin sitten Britanniaan tapaamaan laitteen myyjää, jolla oli tornin lisäksi tarjolla myös rullaava seinä. Päädyin tuomaan yhden kappaleen maahan.

Tuon laitteen toteutus oli Vanamon mukaan kehno, mutta idea vakuutti miehen. Hän ryhtyi etsimään parempaa rullaavaa kiipeilyseinää, mutta sel-laista ei löytynyt. Niinpä hän ryhtyi kehittelemään laitetta itse vuonna 2004.

– Onneksi en tiennut tekniikasta mitään, sillä muuten en varmaankaan olisi lähtenyt tähän hankkeeseen, kaupallisen koulutuksen saanut mies naurahtaa.

Ensimmäinen prototyyppi ei vastannut vaatimuksia. Kuntosalihenkilö-kunnan olisi pitänyt valvoa laitteen käyttöä, eikä tämä sovi konseptiin. Työ piti aloittaa käytännössä alusta. Vuonna 2007 Vanamon yritys sai valmiiksi ensimmäisen Climbstationin, joita on tähän mennessä myyty parikymmen-tä. Laitteen kotimaisuusaste on korkea. Vanamon mukaan Suomessa on helppoa ja verrattain edullista valmistaa korkean teknologian tuotteita. Nyt kuntosalit ja elämyspuistot pitäisi vain saada innostumaan kiipeilyliukuhih-nasta.

– Hiukan pelkään sitä, että joku suuri toimija nyt kopioisi konseptin. Toi-saalta ei heilläkään välttämättä ole kykyä tehdä parempaa laitetta, Vanamo tuumii.

Suunnitteletko omiStajanvaihdoSta tai yritySkauppaa? Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta.

Omistajanvaihdostilanteessa tai yrityskauppaa harkittaessa Balance Arvo palvelee sekä ostajaa että myyjää antamalla selkeän lähtökohdan hinnoitteluun. Balance Consulting on yritysjärjestelijöistä riippumaton arvonmäärittäjä.

Arvonmääritys sisältää yritysjohdon haastattelun ja siinä otetaan huomioon tilinpäätösanalyysi, yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen, että kassavirtapohjaisen arvonmääritystarkastelun.

Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti – jo vuodesta 2003.

Kysy lisätietoja arvonmäärityksestä:

Soita: 010 665 2302 tai laita sähköpostia: balance@balanceconsulting.fi

Lisätietoja myös osoitteesta www.balanceconsulting.fi/arvo

Kypros aikoo tienata 400 miljoonaa euroa myymällä kymmenen tonnia kultavarantoaan.

400 000 000

Lisätienestistä se lähti

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄosaat tehdä viisaita ratkaisuja

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201330 TaLOUS

K:Kuinkahan suurelle prosen-tille Suomen yrityksistä yhteisöveron alennuksesta

on todellisuudessa hyötyä? Miksi alennuksia saavat vain osakeyhtiöt? Kärsivätkö henkilöyritykset? Harri Merimaa

v: Yhteisöveron lasku hyödyttää kaikkia osakeyhtiöitä, sillä yri-tysten talous paranee. Se antaa

mahdollisuudet investoida, kasvaa ja me-nestyä. Suomessa on noin 127 000 osa-keyhtiötä, joista reilut 88 000 teki voittoa vuonna 2011.

Hallitus halusi tehdä kasvua tukevan veropäätöksen, jossa yhteisöveron las-keminen oli ensisijainen tavoite. Samal-la osinkoverotukseen tehtiin niin ikään muutoksia. Henkilö- ja toiminimiyrityksil-le vastaavaa kevennystä ei ole tässä yhtey-dessä tulossa. Suomen Yrittäjät on ottanut tavoitteekseen korjata tämä epäkohta.

K: listaamattomien yritysten ns. tuottoprosentti laskee kahdeksaan. Tämän tuoton

osalta osinko on 25-prosenttisesti veronalaista tuloa. Täytyykö se ym-märtää, että 25 prosenttia verote-taan pääomatulona? Elisa Kuitunen.

v: Kyllä. Jos nettovarallisuus sal-lii, yrittäjä voi nostaa osinkoja 150 000 euroon asti siten, että

osinkoja verotetaan 25-prosenttisesti. Esi-merkiksi huojennusalueella 10 000 euron osingoista yrittäjä maksaa 2 500 euron osalta pääomaveroa 30 prosenttia (tai 32 prosenttia, jos pääomatuloja on yli 40 000 euroa). Yrittäjä maksaa siis veroa 750 eu-roa (tai 800 euroa).

Huojennusalueella yli 150 000 euron osingoista yrittäjä maksaa 85-prosentti-sesti pääomaveroa 32 prosenttia.

K: Minulle on jäänyt epäsel-väksi, miten osinkoverotus menee siinä tapauksessa,

että osinkoa jaetaan yli kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta? Tällaisia tapauksia on kuitenkin suurin osa maamme yrityksistä. Tiina Pöhö

v: Yrittäjä maksaa näistä osingoista 85 prosentin osuudesta pääoma-tuloveroa (40 000 euroon asti

veroprosentti 30 ja sen ylittävältä osuu-delta 32). Kehysriihipäätöksessä luovuttiin

huojennusalueen ylittävistä ansiotulo-osingoista.

K: Onko jatkossa voimassa kaksi eri osinkoverojärjestelmää, toinen 31.12.2013 mennessä

syntyneiden voittojen jakoon ja toinen systeemi 1.1.2014 jälkeen syntynei-den voittojen jakoon? Eli jos haluaisi hyödyntää ison nettovarallisuuden omaavissa yrityksissä keventyvää osinkoverotusta, kannattaisi siirtää tilikauden 2013 päättymisajankohtaa ensi vuodelle, jolloin voitot olisivat syntyneet uudistuksen jälkeen. Kirsi Anttalainen

v: Tilanne riippuu lain voimaantu-losäännöksistä. Lähtökohtaisesti verotuksen ratkaisee osingon nos-

tettavissaolopäivä. Lisää tietoa saadaan, kun lainsäädännön valmistelu etenee.

K: Milloin kehysriihen päätök-set astuvat voimaan? Tilikau-temme päättyy 30. syys-

kuuta, joten uusi tilikausi 2014 alkaa 1. lokakuuta 2013. Onko esimerkiksi edustuskulujen totaalinen vähennysoi-keus voimassa heti lokakuusta lähti-en? Toinen asia koskien sairausloman omavastuuosuuden poistoa kesäloman aikana, koskeeko se lomakautta 2013 vai alkaen 1.1.2014 jälkeen pidettyä lomaa? Eija Svensk

v: Kehysriihen perusteella säädettä-vät lait astuvat voimaan 1.1.2014. Todennäköisesti edustuskulut leik-

kaantuvat tässä tapauksessa myös vuoden 2013 osalta, vaikka tilikausi päättyisikin vuoden 2014 puolella. Tilanne riippuu lain voimaantulosäännöksistä.

Lakia sairausloman omavastuuosuuden poistosta aletaan noudattaa 1.10.2013 alka-en. Lopullisesti oikean päivämäärän ratkai-sevat eri alojen työehtosopimukset, jotka voivat päättyä myöhemminkin.

K: Miten menee toiminimen verotus ja tulon ottaminen omasta yrityksestä? Onko

tulo ns. osinkoa vai kokonaan verotet-tavaa tuloa ja millä prosenttiluvuilla?

v: Toiminimiyrityksen tuloverotus ei muutu nyt tehtyjen osinkoveropää-tösten seurauksena, muuten kuin,

että pääomaveroprosentti nousee 32:een pääomatulojen määrän ylittäessä 40 000 euroa. Vain osakeyhtiö voi jakaa osinkoa.

K: Kunnallisverojen odotettavis-sa oleva nousu kaatuu yrittä-jän maksettavaksi, koska toi-

minimellä toimiva pienyrittäjä maksaa koko tuloksesta myös kunnallisveroa toisin kuin oy-yrittäjä? Klaus Holttinen

v: Osakeyhtiö ei maksa kunnallisve-roa, mutta yhteisöveron tuotosta osa menee valtiolle, kunnille ja

seurakunnille. Yhteisöveron alennus kom-

Kansa kysyi veroistayrittäjäsanomat sai yrittäjiltä kymmeniä kysymyksiä hallituksen kehyspäätöksistä. Vero-tus herättää ylivoimai-sesti eniten tunteita.

ALKIONYRITTÄJYYSAKATEMIA

ROHKEUTTA. RATKAISUJA.

Rohkeita ratkaisuja Suomelle – tule mukaan!Keskusta järjestää Rohkeutta. Ratkaisuja. Alkion yrittäjyysakatemian 17. – 19. toukokuuta Alkio-opistolla Keski-Suomessa. Akatemia on kaikille yrittäjille ja yritysjohtajille suunnattu avoin koulutustapahtuma. Luvassa on kovatasoista vuoropuhelua uusien työpaikkojen luomisesta ja yrittäjyyden vahvistamisesta. Viikonvaihteen aikana keskustellaan, verkotutaan, vaikutetaan ja viihdytään. Akatemiassa keskustelua herättämässä on tunnettuja taloustieteilijöitä, yrittäjiä, etujärjestövaikuttajia ja poliitikkoja. Omista onnistumisistaan ja myös vaikeista hetkistään on kertomassa useita eri alojen yrittäjiä. Emme unohda myöskään yrittäjän omaa henkistä ja fyysistä jaksamista. Akatemian vetäjänä on Juha Sipilä. Ensimmäisessä yrittäjyysakatemiassa alustajina ovat mm. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkä-mies, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Perheyritysten liiton toimitus-johtaja Matti Vanhanen, BDO:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä ja Keskustan

puheenjohtaja Juha Sipilä. Viihtymistä ja elinvoimaa tarjoavat Aino Suhola ja Jukka Puotila.

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan!

www.keskusta.fi /yrittajyysakatemia

AINO SUHOLA

MATTI VANHANEN

JY

RI H

ÄKÄ

MIE

S

JUHA

SIP

ILÄ

JUSS

I JÄR

VEN

TAU

S

M

IKA

MÄ

KEL

ÄIN

EN

ILK

KA

H

ERLI

N

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 31TaLOUS

pensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Keskimääräinen YEL-vakuutettu yrittäjä ottaa kuitenkin noin 75 prosenttia tuloistaan ansiotulona, joka on kunnallisveron alaista tuloa.

K: Kannattaako nyt muuttaa kommandiittiyhtiö osakeyhti-öksi? Pirjo Pimiä

v: Se on jokaisen yrityksen kohdalla pohdittava erikseen. Verotus on vain yksi osatekijä yritysmuotoa

valittaessa, ja joillekin henkilöyhtiö voi edel-leen olla tarkoituksenmukaisempi yritys-muoto.

Kansa kysyi veroista +•Kotitalousvähennystä korotetaan 2400 euroon.

•Alueellinen kuljetustuki jatkuu aiottua pidempään.

•Toisen asteen ammatillisiin koulutuspaikkoihin ja oppisopimuskoulutukseen panostetaan lisää.

•Pääomasijoitusmarkkinoita vahvistava ja pk-yritysten kasvua tukeva kasvurahoitusohjelma.

•Harmaan talouden kitkemiseen lisäsatsaus.

•Arvonlisäveroa ei korotettu.

–•Yritysten edustuskulujen vähennys- kelpoisuus poistuu.

•Yksityisen terveydenhuollon Kela- korvausten leikkaus.

•valmisteverojen korotus heikentää kuluttajien ostovoimaa.

•Sähköveron korotus.

•T&k-kannustimen voimassaolo päättyy luvattua aikaisemmin.

•Tuotannollisten investointien korotetut poisto-oikeudet perutaan vuodelta 2015.

Katso verotuksen esimerkkilaskelmat osoitteesta: http://www.yrittajat.fi/verot2013

Kehysriihi oli muutakin kuin osinkoveroa

Kysymyksiin vastasivat veroasiantuntija Laura Kurki ja ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

KOHTAA.IDEOI.KYSY.

pääyhteistyökumppanit

www.yritystastadiin.fi yritystastadiin @yritystastadiin & #ys2013

14.5. vanhalla ylioppilastalolla.

Yhteistyössä kasvuyrittäjyyden puolesta:

Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen ko. tilaisuutta.Tilaisuus on maksuton. Paikkoja on rajoitetusti.

Katso paikkakuntakohtaiset ohjelmat ja ilmoittaudu: www.kauppalehti.fi/kasvajat

YRITTÄJÄ, KIINNOSTAAKOKASVU?

OHJELMA15.00 Ovet aukeavat

15.30 Tervetuloa vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi / toimituspäällikkö Jari Saario, Kauppalehti

Oma Yritys –toimitus esittäytyy

Miten yritys pärjää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ? Marko Parkkinen, moniyrittäjä, tj Seedi Oy

Kannattava kasvu yritystoiminnan elinehto Ari Rajala, analyytikko, Kauppalehti Oy

Paikallisten yrittäjien paneeli sekä paikallisen kasvuyrittäjän palkitseminen

19.00 Tilaisuus päättyy

7.5. JYVÄSKYLÄ 15.5. TAMPERE

22.5. TURKU 29.5. HELSINKI

Oletpa sitten kasvaja tai et, yrittäjänä olet tervetullut Kasvajat-kiertueemme iltapäivätilaisuuksiin, joita järjestämme kevään aikana viidellä eri paikkakunnalla alkaen 24.4.2013.

Ari Rajala, Kauppalehti Oy

Marko Parkkinen, Seedi Oy

Kauppalehden Kasvajat -kiertue 24.4.–29.5.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201332

VapaaLLa

Anssi RantasaloKuinka monta formulakilpailua kalenterissasi on?1Kemppi tekee yhteistyötä Williamsin

ja valtteri Bottaksen kanssa. Olit Australiassa formulakauden avaus-

viikonloppuna. Montako formulareissua aiot tehdä?En tiedä vielä tarkasti, kaksi tai kolme. Aloi-timme Australiasta, koska kutsuimme sinne myös asiakkaita paikalle. Lisäksi ohjelmassa on ehkä Singapore ja yksi kilpailu Euroopassa riippuen siitä, mihin markkinaan päädymme satsaamaan.

2 Harrastatko moottoriurheilua?Olen moottoriurheilun suhteen penk-kiurheilija, toki olen karting-autoa aja-

nut. Formulakuviot kyllä kiinnostavat. Kemppi oli jo parikymmentä vuotta sitten ensimmäi-sen kerran tekemisissä formuloiden kanssa, meillä oli Jordan-tallin kanssa yhteistyötä. Lähinnä mielenkiinto on herännyt bisneksen kautta. Williams järjestää partnerpäiviä, joissa jotkut brittiasiakkaamme pääsivät viime kau-della formulan kyytiin. En ollut paikalla, mutta ehkä mahdollisuus osuus joskus kohdalle.

3 Miten hitsaaminen ja formulat liitty-vät yhteen?Formula 1 -autossa on vahvasti hitsaus-

applikaatioita mukana, vaikka sitä ei ensi silmäyksellä kuvittelisi. Jäljellä olevat hitsauk-set ovat varsin vaativia, esimerkiksi öljynjääh-dyttimiin tehdään alumiinista erikoisprofiileja.

Tietysti pakoputkistosta löytyy haasteellista teräshitsausta, sillä pakoputkiston lämpötilat ovat aika hurjat. Lisäksi autoissa on järjes-telmiä, joissa on ohuita titaaniputkia, joiden hitsaaminen on teknisesti vaativaa.

4 Mistä formulakisan sponsorialueel-la puhutaan?Ensimmäisessä kisassa iso juttu olivat

tallien väliset voimasuhteet, ja eiköhän siellä nyt puhuta paljon Kimi Räikkösestä. Hän on kovassa vauhdissa ja se on hieno juttu, sillä se tuo suomalaisittain lisää mielenkiintoa formulakuvioihin.

5 löytyikö jo Australiassa uusia kon-takteja?Ilman muuta, olimme tietysti tekemisis-

sä Williamsin muiden yhteistyökumppanien kanssa. Suoraa bisnesintressiä ei välttämättä heti löydy, siellä on niin monenlaisia yrityksiä paikalla, ja mielenkiinto kohdistuu totta kai omiin asiakkaisiin, joita on kutsuttu paikalle. Mutta yllättäviä yhteyksiä voi löytyä suoma-laistenkin kesken, joskus on mentävä merta edemmäs kalaan. Mahdollisuuksia on paljon.

6 Millaista kautta odotat Bottakselta ja Williamsilta?Valtteri selvisi ensimmäisessä kisassa

aika-ajoista jatkoon ja voitti kisassa tallitove-rinsa. Meillä ei ole virallisia tavoitteita, mutta

”yllättäviä yhteyksiä voi löytyä suomalaistenkin kesken.”

Kuka? anssi rantasaloikä: 45.työ: Olen toiminut Kempin toimitusjohtajana kymmenen vuoden ajan. aloitin yrityksessä kansainvälisen myynnin puolella 1993.Perhe: Vaimo ja kaksi poikaa.unelma: Olla paikalla, kun Valtteri voittaa ensimmäisen f1 -mestaruuden.

tuomioKuluneen KuuKauden plussat ja miinuKset

6 kysy- mystä

juHa tanHua

Vappu. Kohta on taas se päivä, kun jokainen kynnelle kykenevä teekkari kuvittelee

olevansa hauska.

toivomme tallin pääsevän omiin tavoitteisiinsa eli petraavan viime kaudesta. Valtteri toivoo ajavansa ehjän kauden ja pääsevänsä pisteille. Ihmeitä ei odoteta, harva maailmanmestari on ensimmäisellä kaudella pystynyt yltiöpäisiin suorituksiin.

apua opeille. Opettajat pistä-vät oppilaat kuriin. Jatkossa jokainen kiukuttelija saa kä-

siinsä Pekka Himasen tulevai-suuskirjan, joka lamauttaa

kovimmatkin pullikoijat.

Paluu tulevaisuuteen. Iranilainen tiedemies sanoo

keksineensä aikakoneen. Pieni kurkistus sadan vuoden pää-hän paljastaa, kuinka syvä-

jäädytetty Maria G. hehkuttaa sote-työryhmän pääsevän

tosissaan töihin.

Putinin kansio. Poliisin salai-set kansiot vuotavat kuin Tal-vivaaran altaat. Talvivaarassa

sentään tehdään tosissaan töitä vuodon tukkimiseksi.

epistä. Paavo Arhinmäki pitää kehyspäätöstä epäoikeuden-

mukaisena, vaikka hän ei vieläkään tiedä, mitä on oikein

päätetty.

Pohjois-Korea. Kaikkihan tietävät Kim Jong-Unin her-

mostuneen maailmalle. Mutta kuka tietää, että oikeasti dik-taattoria närästää, kun hänen

kävelytyylinsä on kopioitu Gangnam Stylen musiikkivi-

deolle.

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 33

OsoiteGolfkuja 5, 02580 Siuntio

Lähdöt (yhteislähtönä)9.8. klo 12.00 ja 10.8. klo 9.00

KenttäPark ja Seaside

SarjatHenkilökohtaiset sarjat 18 + 18 reikää

TERVETULOA KISAAMAAN YRITTÄJIENGOLFIN SUOMEN MESTARUUDESTA.

Lisätietoja: risto.moll@gmail.comKenttäkartta ja väyläkuvaukset osoitteesta www.golfpiste.com/pickalagolf/kentat/

YRITTÄJÄT SM2013

Miehet - HCP 0-18,0 Tasoituksellinen lyöntipeli- HCP 18,1- 36,0 Pistebogey- Scratch

Naiset- HCP 0- 36,0 Pistebogey- Scratch

Miehet ja naisetPisin drive ja lähimmäksi lippua molempina päivinä sekä muita erikoiskilpailuja.

Harjoituskierros 8.8.40 €. Varaa aika klubilta.

Joukkuekilpailu 18 reikää 1. kilpailupäivänäAlueiden välinen joukkuekilpailu, kolmihenkisin joukkuein, kultakin alueelta enintään kaksi joukkuetta,vapaavalintaisesti kilpasarjoista.

OsallistumisoikeusKilpailu on avoin kaikille yrittäjäjärjestömme jäsenille.

OsallistujamääräKilpailuun mahtuu n. 100 pelaajaa ja kilpailu täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Osallistumismaksu 145 € Maksuun sisältyy greenfeet, kärryt, tulospalvelu, aamukahvit, lounas lauantaina ja perjantain Iltajuhlan illallinen. Pelin jälkeen sauna pyyhkeineen sekä sponsorien lahjoittamia tuotteita.

IlmoittautuminenViimeistään 19.7.2013 mennessä Pickala golfin toimistoon: caddie.master@pickalagolf.fi tai puh. 09 2219 0844. Pelimaksun tulee olla maksettu 19.7. mennessä. Maksamaan pääset osoitteessa https://holvi.com/shop/SMYrittajagolf2013/

Majoitus Hotelli Rantasipissä, Siuntion Kylpylässä to-la 89€/yö/2hh/1-2 hlöä, lisävuorokausi hotellissa la-su 70€/yö/2hh/1-2 hlöä. Varaukset numerosta (09) 2606 060.

Huom. Kylpylässä erilaisia hoitoja erikoishintaan.

9.-10.8.2013

Yrittäjien SM-golf Pickala golfissa

Mitä ihmettä? Mitä ihmettä? seiskan, jota kukaan ei nytkään virallisesti lue, levikki on vuonna 2020 alle 50 000 kappaletta.talouselämä

7. Suomalainen työtunti yksityisellä sekto-rilla on EU:n seitsemänneksi kallein, las-kee Saksan tilastoviranomainen Destatis. Ykkössijan vie Ruotsi.

OPiNtOPiiriSSÄ. Parhaan op-pimisen opinkierroksella 22. maa-liskuuta jyväskylässä aiheena oli onnellisuus. Keskuskauppakama-rin järjestämässä tilaisuudessa to-dettiin, että onnellinen työntekijä tekee onnellisen asiakkaan.(Kuva: jaana seppälä)

BaanallaTapahtumia

Latu OdOttaa. Yrittäjien hiihdon sM-kisat käytiin iin illinsaaressa 23.

maaliskuuta. Kuvassa on meneillään yritysten välisen sprinttiviestin ensim-

mäinen osuus. hiihtosarjojen lisäksi miteltiin mononheitossa.

(Kuva: ismo Piri)

yrittäjät kohtaavat Vanhalla ylioppilastalolla

PaLKittu: helsingin Yrittäjien nuoret Yrittäjät

järjestivät verkostoitu-misbileet 21. maaliskuuta.

tapahtumassa julkistettiin, että vuoden 2013 hel-

sinkiläinen nuori yrittäjä on niina Kuhta. (Kuva:

jaana tihtonen)

jÄÄLLe MarS. Pilkkijät suuntaavat lestijärvelle mittelemään Yrittäjien sM-pilkin merkeissä 6. huhtikuuta. erinomaisissa olosuhteissa käytyyn kil-pailuun osallistui reilut 30 pilkkijää. Voiton vei jorma Åvist Röörin lVi-palvelus-ta haapajärveltä.(Kuva: niina tiala)

Milloin: 14. toukokuuta Vanhalla ylioppilastalolla HelsingissäMukana myös: Luovuudesta ja innovaatioista innostunut alf rehn

Helsingin Katajanokalla Marina Congress Centerissä järjestetään 23. toukokuuta Business Summit, jota seuraa Pecha Kucha -iltaosuus. Huip-puseminaarin järjestäjien joukossa ovat Helsingin ja Espoon Yrittäjät. Seminaari kokoaa yhteen kattavan jou-kon yrittäjiä ja liike-elämän päättäjiä oppimaan ja verkostoitumaan. Kon-septin mukaisesti Business Summitis-

sa lavalla ei nähdä konsultteja, vaan menestyksekkään uran rakentaneita yrittäjiä.

Business Summitin puhujia ovat Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, St1 Groupin perusta-ja Mika Anttonen, DealDash-yrittäjä William Wolfram ja muotibloggaajana yrittäjän uran aloittanut ruotsalainen Isabella Löwengrip.

Kymen Yrittäjät järjestää yhteistyössä puolustusvoimien kanssa yhteistoimin-tapäivän 14. toukokuuta Utin jääkäri-rykmentissä. Tilaisuuden tarkoituksena on edelleen kehittää puolustusvoimien ja yrittäjien välistä yhteistyötä, vaih-taa ajankohtaista tietoa alueellisista muutoksista ja näkymistä, keskustella

asiantuntijaesitysten pohjalta johtamis-valmiuksista ja niiden kehittämisestä. Li-säksi tapahtumassa ylläpidetään yhteis-toimintavalmiuksia ja työhyvinvointia liikunnallisten harjoitusten merkeissä.

Kymenlaaksossa puolustusvoimat on merkittävä toimija sekä alueen organisaa-tioiden ja yritysten yhteistyökumppani.

Turussa vietetään 2.–11. toukokuuta Putiikkiviikkoja, joiden tarkoituksena on elävöittää kaupungin keskustaa ja nos-taa esille siellä toimivia erikoisliikkeitä

ja palveluntarjoajia. Kampanjan tunnuk-sena on liikkeissä oranssi pallo. Mukana menossa on kymmeniä yrityksiä.

Lisätietoa osoitteesta putiikkiviikot.fi.

Bisnestykitystä Katajanokalla

Turussa shoppaillaan Putiikkiviikoilla

Kymen Yrittäjät menee inttiin

Helsingin Yrittäjät järjestävää Yritystä Stadiin! -tapahtuman jo seitsemättä kertaa. Kyseessä on Suomen suurin yksipäiväinen verkostoitumis- ja koulutustapahtuma, jonne suuntaavat joukolla yrittäjät ja yrittäjyyttä harkitsevat. Tarkoituksena on

kohdata mahdollisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.Tapahtuma alkaa kello 11.00 ja kestää seitsemään asti

illalla, jonka jälkeen voi heittää vapaalle musiikin tai jääkiekon merkeissä. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu osoitteesta yritystastadiin.fi.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201334 parHaaT paLVELUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

filial@filialappeenranta.fiwww.filialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

0400-604133kari.salko@alma360.fi

VIDEOTUOTANTOA

www.kalaproductions.fi

Kala Productions OyKaarle Lahdenpää

040 - 5518733

(UUSIMAA/E-SUOMI)

VIDEOTUOTANTOAYRITYKSILLE

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

VUOKRATYÖTÄ

Vuokratyö on joustava jakustannustehokas tapa rekrytoida

osaavaa työvoimaa.Taloushallinnon, myynnin- ja

markkinoinnin ammattilainen valmiinayrityksenne palvelukseen.

Erityistuntemus rakentamisen, tieto-tekniikan, logistiikan ja kaupan aloilta.

Soita ja sovi tapaaminenMarkkinointi Atu Ky

Arto Tuunainen, puh. 040 - 5121 650arto.tuunainen@aina.net

4/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 35

rESUméfakta eller fiktion: Det är vänsterinriktad politik om företagen som ett resultat av den sysselsätter fler och investerar mer.Vänsterförbundets ordförande och kulturminister paavo arhinmäki.

Det blev avslag 13 154Företagarkvinnornas medborgarinitiativ för en utjämning av kostnader-na för föräldraskap har fått över 13 000 under-skrifter.

Enligt Företagarkvin-norna är det största problemet att det är mammornas arbetsgivare som måste stå för bebis-räkningen. Det här leder i sin tur till att kvinnorna fastnar i korttidsjobb.

Initiativet måste stödas av 50 000 underskrifter för att riksdagen ska ta ställning till lagmotionen.

Utöver Företagarkvin-norna stöds medborga-rinitiativet av bland andra Företagarna i Finland, Akavas Specialorganisa-tioner, Sairaanhoitajay-rittäjät och Barnfamiljer-nas Intresseorganisation.

regionförvaltnings-verket ratade pekka ollilas användning av en fastighet som åldringshem.

Hannu Hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

pukkila får inget nytt åldringshem. Det bes-tämde myndigheterna i början april, när fö-retagaren Pekka Ollilas

fastighet återigen fick korgen av Regionförvaltningsverket. Det förs-ta avslaget kom på sensommaren 2012. Yrittäjäsanomat berättade om fallet i nummer 10/2012.

Företagaren är irriterad över den onödiga ruljangsen med yt-terligare förklaringar som pågick i åtta månader. Allt utredningsar-bete var sist och slutligen förgäves, eftersom beviljandet av tillståndet föll på duschutrymmena. Alla rum skulle ha behövt ha en egen dusch. I Ollilas fastighet finns det inte en dusch i de flesta av rummen, men ett allmänt duschutrymme finns precis intill boningsrummen.

– Nog känns det här som trakas-serier, summerar Ollila känslorna.

Ollila köpte fastigheten som tidi-gare har fungerat som ett kommu-nalt åldringshem för ett år sedan. Den grundläggande renoveringen av byggnaden från 1950-talet har slukat en halv miljon och 50 000 euro i hyresinkomster har gått för-lorade. Ett slöseri med tid för både Ollila och de företagare som ville starta en åldringshemsverksamhet i byggnaden.

På Regionförvaltningsverket i Södra Finland säger man att änd-ringar av byggnaden krävs. Bo-ningsrummen måste förstoras och tvättrum och toaletter med inva-lidmått måste byggas i dem. Det måste även bli lättare att röra sig med rollator och rullstol.

– Tidigare uppfyllde byggnaden inte kriterierna för en god åldrings-vård och man har inte genomfört en sanering som uppfyller kraven, säger ledande överinspektör Marja Kaasalainen.

Pukkilas kommundirektör Juha Myyryläinen beklagar situationen. Kommunen behöver företagare och ett nytt åldringshem hade gett åldringarna i kommunen fler alter-nativ.

– Måste man verkligen i så hög utsträckning se på saker ur ekono-misk synvinkel, utan flexibilitet? Varför kan man inte erbjuda alter-nativ i en samhällelig riktning när

efterfrågan växer, så länge man inte kompromissar med kvaliteten på servicen? frågar Myyryläinen.

Nu funderar Ollila på ett nytt an-vändningsändamål för den 1 300 kvadratmeter stora byggnaden. Det är inte praktiskt möjligt att bygga de duschutrymmen som krävs i varje rum, och motståndet från

myndigheterna känns för starkt för att föra saken vidare. Sett till ut-rymmena i byggnaden skulle den kunna fungera som ett vårdhem för ungdomar med problem, funde-rar Ollila. Kommundirektör Myyry-läinen hoppas att byggnaden som ligger centralt mitt i kyrkbyn inte lämnar att stå tom.

Bollandet fortsätter: vem tar Talousapu-lyran?Tjänsten Talousapu som ger råd åt företagare som ham-nat i skuldsvårigheter hotas

Talousapu fungerar med tidsbegränsad finansiering, som har förlängts på årsba-sis. Den aktuella finansie-ringen löper ut i slutet av året och tjänsten hotas nu av nedläggning.

Det finns dock ett behov av tjänsten, eftersom allt fler företag har fått betalnings-svårigheter under de senaste åren.

Det här framgår av Talou-sapus statistik. Närmare 2 000 personer kontaktade rådgivningstjänsten förra året och takten har bara ökat: under början av 2013 inkom 700 kontaktförfrågningar. Nästan 27 000 personer be-sökte dessutom Talousapus webbplats förra året.

Talousapu är den enda med offentliga medel finan-sierade aktören som hjälper företagare med skuldsvårig-heter.

Enligt SMI-stiftelsen som står bakom tjänsten finns det ett tydligt och permanent behov av den.

— Den mest logiska lös-ningen skulle vara löpande finansiering som en del av arbets- och näringsminis-teriets andra system för företagstjänster, säger forsk-nings- och utvecklingschef Jari Leskinen.

ett säkert vårtecken – bluffakturorna företagarna i Finlands

landsomfattande rådgiv-ningstjänst har under de senaste veckorna fått

hundratals samtal från oroliga fö-retagare.

Företagarna klagar främst på be-talningspåminnelser som skickats

parHaaT paLVELUT

från KTC Finland. De påstådda ford-ringarnas ursprungliga borgenär 02100 Numeropalvelu/Alession In-vesting Oy har överfört fordringar-na med alla rättigheter till KTC Fin-land, som har börjat driva in dem.

Företagarna har ansett att ford-ringarna är obefogade, till exem-

pel på grund av att man aldrig har beställt tjänsten som betal-ningspåminnelsen gäller. De äldsta fordringarna förföll ursprungligen redan år 2005. En fordring preskri-beras efter tre år, om inte preskri-beringen dessförinnan avbryts till exempel genom en betalningspå-minnelse.

Man behöver inte betala obefo-gade eller preskriberade fordringar.

Det är bra att även anmäla age-rande som strider mot god indriv-ningssed till Regionförvaltnings-verket i Södra Finland. Man kan skicka e-post till verket på adressen kirjaamo.etela@avi.fi.

Det andra pengafiskeriet gäller Suomen Yritysrekisterikeskus.

Bakom tjänsten står företaget Suomen Verkkomedia Oy. Bluffak-turor har skickats till företagarna utan att de på något sätt har varit i kontakt med företaget innan räk-ningen skickats.

Dessutom har fakturorna skick-ats i ett kuvert från Intrum Justi-tia. På Intrum har man dock sagt att de inte har något att göra med företaget i fråga.

Företagaren ska göra en brotts-anmälan till polisen och inte under några som helst omständigheter betala den obefogade fakturan. Dessutom bör företagaren skicka e-post till den som har skickat fak-turan och meddela att fakturan är obefogad.

yS 10/2012

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/201336

turussa tavataan!

GeTTogether-tapahtumaviikonloppu on huippuluokan verkostoi-

tumisfoorumi uuden sukupolven yrittäjille. Kohtaaminen kokoaa

yhteen kerran vuodessa nuoret vaikuttajat ja yrittäjyyden huip-

puasiantuntijat! Yrittäjät, jäsenet ja yrittäjyydestä kiinnostuneet,

kaikki koolla. Puolisot ja lapset ovat myös lämpimästi tervetulleita

tapahtumaan. Tervetuloa Turkuun! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

www.gettogether.fi

Poimintoja ohjelmasta

•Perjantai-iltana tapaamme ja verkostoidumme vapaasti upeassa

Liedon Vanhalinnan ympäristössä.

•Lauantain huippuseminaarissa mukana mm.

Signmark, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja Rami Aarikka,

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

•Lauantai-ilta huipentuu Tulevaisuuden tekijät -gaalaan, jossa

palkitaan vuoden aikana ansioituneita nuoria yrittäjiä ja yrittä-

jyyttä ansiokkaasti eteenpäin vieneitä toimijoita.

nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma 17.–19.5.2013 turussa

-kassaYhteistyössä: