Verotutkimuksen uusia rintamia

Juhana Vartiainen

Verohallinnon juhlaseminaari 26.2.2015

GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Onko veroja kiinnostavampaa ilmiötä olemassakaan?

• Kaikki näyttävät haluavan laajan hyvinvointivaltion• Se edellyttää korkeaa veroastetta• Verotuksella on massiivisia käyttäytymisvaikutuksia• Se voi onnistua hyvin tai huonosti• Tässä esillä kaksi tutkijaponnistusta

– Mirrlees Review 2010, 2011– Uudempi teoreettinen & empiirinen Tax Systems -tutkimus

• Edellisellä annettavaa eritoten poliitikoille, jälkimmäisellä myös verohallinnolle

Mirrlees Review 2010, 2011

• Johtavien taloustieteilijöiden yhteisponnistus pääosin klassisen lähestymistavan pohjalta

• Klassinen lähestymistapa: miten kerätään verot mahdollisimman pienin hyvinvointitappioin?

• VATT: ”Hyvän veropolitiikan periaatteet” 2013 -- yhteenveto

Mirrlees -- Verojärjestelmästä yleisesti

• Verojen tavoite: Rahoittaa julkisia palveluja • Verotus vaikuttaa käyttäytymiseen, vähentää tuotantoa ja

kulutusta => aiheuttaa hyvinvoinnin menetyksiä • Verotulot tulisi kerätä veroilla, jotka vaikuttavat

mahdollisimman vähän käyttäytymiseen => neutraalisuustavoite

• Työn tarjonta on hyvinvointivaltion avainmuuttuja• Jos tuotanto tai kulutus heikentää muiden hyvinvointia,

voi olla perusteltua ohjata kestäviin valintoihin (ympäristöverot, tupakka ja alkoholivero)

Suunnittelun periaatteita

• Verojärjestelmä kokonaisuutena• Kullekin verolle kirkastettava sen tehtävä• Useimpien verojen osalta tulisi pyrkiä neutraalisuuteen, siis

verotulojen keräämiseen mahdollisimman tehokkaasti• Joillakin veroilla tulonjakotehtävä ja ohjaaminen kestävään

kulutukseen ja tuotantoon=> Kaikkien verojen ei tarvitse olla uudelleenjakavia tai vihreitä, riittää että jotkut hyvin valitut verot ovat sitä

Mirrlees-lähtökohdasta parantamisen varaa on paljon

1. Kulutusverotus – alennetut kannat?2. Tuloverotus – työnteon kannustimet?3. Asumisen verotus – liikkuvuus, portfoliot asumismuodon

valinta 4. Kiinteistöverotus – ”ainoa vero joka ei vahingoita taloutta”5. Yhteisövero kansainvälisessä ympäristössä -- kv. ponnistelut Suomen viime vuosien veropolitiikalle on ollut ominaista tempoilevuus ja poliittinen opportunismi.Paremmalla veropolitiikalla voisi kaikkien hyvinvointi kasvaa

Uudempi Tax System -tutkimuskirjallisuus

• Joel Slemrod• Klassisessa verotutkimuksessa oletetaan, että säädetyt

verolait kyetään toimeenpanemaan kustannuksetta• Uudemmassa tutkimuksessa otetaan viranomaisen

konkreettinen toiminta osaksi veroteoriaa• Monimutkaisuus, välttämistekniikat, valvontateknologiat • Tutkitaan empiirisesti erilaisten interventioiden

vaikutuksia• Tulokset ”parhaasta” verojärjestelmästä muuttuvat• Veroviranomaisille käytännöllisiä ohjenuoria

Esimerkkejä

• Verotuksen hallinnollinen kustannus on merkittävä verojärjestelmän valintaan vaikuttava tekijä

• Mutta verovelvollisen ”compliance cost” todennäköisesti paljon suurempi

• Mikä on valvonnan sovelias taso?• Erotetaan käyttäytymisvaikutus, välttäminen, kierto• Empiiristä tietoa veronkierrosta (”under-reporting”)

-esim. itsetyöllistyvien ja palkansaajien ruokamenojen/lahjoitusten tulo-osuus

Esimerkkejä (2)

• Veropohjan ”kokonaisjousto” on teorian yksi avainkäsite– Veropohjien keskinäisriippuvuus

• Kokeellista tutkimusta siitä, miten tieto ja muistutukset vaikuttavat käyttäytymiseen (mm VATT & Verohallinto)

• Tällaiset tekijät ovat toki aina olleet veroviranomaisille tärkeitä

• Nyt ne tulevat osaksi veroteoriaa ja hyvän verojärjestelmän valintaa

• Tällä tutkimuslinjalla tulee olemaan paljon annettavaa

Veropolitiikan parantamisen rintamia

• ”Kansanvalistus” ja tieto päättäjille: miten verotus vaikuttaa taloudelliseen käyttäytymiseen?– Kansalaiset eivät jaa Mirrlees-lähtökohtia?– Systemaattiset virhekäsitykset taloudesta?

• Toisaalta viranomaistoiminnan kehittäminen– Kokeellisilla asetelmilla tietoa siitä, millaiset toimet tehostavat

veronkantoa– Miten veroviranomainen lähestyy kansalaista/yritystä?– Valvonnan ja tarkastusten oikea mitoitus