Embed Size (px)
Citation preview
MIKÄ ON ASUNTOLUOTOTUKSEN TILANNE?
Veli-Matti Mattila
Toimittajien finanssiseminaari 7. – 8.9.2017
#finanssiala
Kotitalouksien asuntovelat
-2,5
0,0
2,5
5,0
7,5
10,0
12,5
15,0
17,5
2,0
4,8
2,1
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Asuntolainat Kulutusluotot Muut lainat kotitalouksille
Lähde: Macrobond
Asuntolainakannan kasvu hidastaKasvu vuoden takaa, %
Asuntolainojen korot ennätysalhaalla
0,0
2,5
5,0
7,5
10,0
12,5
15,0
1,07
1,03
1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
Asuntolainakannan keskikorko Uudet nostetut asuntolainat, keskikorko
Lähde: Macrobond
%
Suurimmat asuntolainat pk-seudulla asuvilla akateemisilla lapsiperheillä
Lähteet: FA:n Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017
Lainamäärät nousevat tulotason mukana
Asuntolainan määrä euroina (uudet lainat)
Kotitalouden vuositulot
Lähde: FA:n Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017
Lainanhoitojoustojen käyttö talousvaikeuksien vuoksi vähäistä Suomessa
Lähde: European Banking Authority, Risk Dashboard Q4 2016
EU-maiden pankkien painotettu keskiarvo
Taloudellisten vaikeuksien vuoksi tapahtuva joustojen käyttö (forbearance)
Asuntolainojen takaisinmaksuajat Suomessa Pohjoismaiden lyhimmät
19,023,5
41,0
27,2
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Suomi Norja Ruotsi Tanska
vuotta
Asuntolaina-kanta
Asuntolaina-kanta
Uudet asuntolainat
Uudet asuntolainat
Lähde: ESRB 2015 (SE, DK) ja Suomen Pankki 2016 (FI), Finanstilsynet 2016 (NO)
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016
Asuntojen hinnat suhteessa kuluttajahintoihin
Asuntojen hinnat suhteessa vuokriin (vuokrat €/neliömetri)
Asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon
Lähde: Macrobond
Asuntojen hintakehitys vakaataIndeksi 1/1988=100
Makrovakausvälineistö
Mitä makrovakauspolitiikka on?
• Mikrovakauspolitiikka: tavoitteena pienentää todennäköisyyttä, että yksittäinen pankki joutuu vaikeuksiin
• Makrovakauspolitiikka: tavoitteena pienentää rahoitusjärjestelmäkriisien todennäköisyyttä
• Makrovakausvälineiden käyttö voi olla suhdanneluonteista tai rakenteellista
• HUOM. Euroalueen maissa makrovakauspolitiikka on osin kansallisen rahapolitiikan korvike
Makrovakauspäätös: Finanssivalvonta ei korota pankkeihin sovellettavaa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ja jatkaa valmistelua asuntolainojen riskipainojen nostamiseksi
Suomen rahoitusjärjestelmän suhdannesidonnaiset järjestelmäriskit ovat kokonaisuudessaan pysyneet ennallaan. Valmistelua sisäisten mallien menetelmää käyttävien pankkien keskimääräisten asuntolainojen riskipainojen nostamiseksi jatketaan. Lue lisää
Suomessa monipuolinen makrovakaustyökalupakki
Makrovakausväline Päätöksenteon frekvenssi
Vastasyklinen pääomapuskuri Neljännesvuosittain
Enimmäisluototussuhde (”lainakatto”) Neljännesvuosittain
Kiinteistövakuudellisten lainojen riskipainojensääntely
Kerran vuodessa
Kansalliset erityistoimet(CRR-asetuksen artikla 458)
Erityistilanteissa
Systeemiriskin kannalta merkittävien globaalien pankkien lisäpääomapuskuri (G-SII-puskuri)
Edellytykset arvioidaan vuosittain
Systeemiriskin kannalta merkittävien kansallisten pankkien lisäpääomapuskuri (O-SII-puskuri)
Edellytykset arvioidaan vuosittain
• Lisäksi valvoja voi käyttää pankkikohtaisia ns. pilari II –vaatimuksia• Myös maksuvalmius- ja asiakasvastuurajoituksia voidaan räätälöidä
makrovakaustarkoituksiin
Lähde: Raskassarja
Suomessa monipuolinen makrovakaustyökalupakki
Makrovakausväline Päätöksenteon frekvenssi
Vastasyklinen pääomapuskuri Neljännesvuosittain
Enimmäisluototussuhde (”lainakatto”) Neljännesvuosittain
Kiinteistövakuudellisten lainojen riskipainojensääntely
Kerran vuodessa
Kansalliset erityistoimet(CRR-asetuksen artikla 458)
Erityistilanteissa
Systeemiriskin kannalta merkittävien globaalien pankkien lisäpääomapuskuri (G-SII-puskuri)
Edellytykset arvioidaan vuosittain
Systeemiriskin kannalta merkittävien kansallisten pankkien lisäpääomapuskuri (O-SII-puskuri)
Edellytykset arvioidaan vuosittain
• Lisäksi valvoja voi käyttää pankkikohtaisia ns. pilari II –vaatimuksia• Myös maksuvalmius- ja asiakasvastuurajoituksia voidaan räätälöidä
makrovakaustarkoituksiin
Lähde: Raskassarja
Käyttöön 1.7.2016
IRBA-pankkien asuntolaina-salkkujen riskipainolattia käyttöön 1.1.2018
Käyttöön 7.1.2016
Mikä on lainakatto?
• Lainakatto eli enimmäisluototussuhdekertoo, miten paljon asuntolainaa pankki saa myöntää suhteessa vakuuksien käypään arvoon
• Henkilötakauksia ei otetaan huomioon lainakaton laskennassa
• Lainakatto on normaalioloissa 90 % (ensiasunnon ostajille 95 %)
• Finanssivalvonta voi alentaa kattoa enintään 10 prosenttiyksiköllä ”rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien poikkeuksellisen kasvun rajoittamiseksi”
• Lisäksi se voi rajoittaa muiden kuin esinevakuuksien huomioon ottamista
Lainakatto on kaksitoiminen
Hallituksen esitys 39/2014 vp (luottolaitoslaki):
”Ennustettavuuden näkökulmasta olisi perusteltua harkita enimmäisluototussuhteen pysyvää lakisääteistä rajoittamista. Tällainen pysyvä rajoitus olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista säätää suhteellisen lieväksi, koska se tulisi sovellettavaksi suhdannetilanteesta riippumatta. Pysyvää rajoitusta tulisi kuitenkin voida tiukentaa poikkeuksellisissa tilanteissa, kun asuntohintojen nousu tai muiden asuntomarkkinoihin liittyvien riskien kasvu on erityisen voimakasta.” (s. 25)
Vähimmäispääomavaatimus
Mitä uusia välineitä viranomaiset haluavat?
• Hallitus on esittämässä lähiaikoina harkinnanvaraisen lisäpääoma-vaatimuksen käyttöönottoa pankeille (järjestelmäriskipuskuri)
• Puskurilla katettaisiin pankkisektorin rakenteista aiheutuvia järjestelmäriskejä
• Näitä riskejä ovat pankkisektorin keskittyneisyys, kytkeytyneisyys, riippuvuus markkinavarainhankinnasta, suuri asuntolainakanta sekä pankkien keskeinen rooli talouden rahoittajana
Järjestelmäriskipuskurija/tai
G-SII- tai O-SII-puskuri
Kiinteä pääomapuskuri
Vastasyklinen pääomapuskuri
Pankkikohtainen lisäpääomavaatimus (pilari 2)
8 %(ydinpääomaa 4,5 %)
2,5 % (ydinpääomaa)
0-2,5 %(ydinpääomaa)
Järj. puskuri 1-5 %G-SII 1-3,5 %O-SII 0-2 %
(ydinpääomaa)
%X %
Mitä uusia välineitä viranomaiset haluavat?
• Fiva ja Suomen Pankki esittäneet uusia keinoja asuntoluototuksensuitsemiseen
• Asuntolainojen koon rajoittaminen suhteessa lainanottajan vuosituloihin
• (Asunto-)lainojen hoitomenojen rajoittaminen suhteessa lainanottajan kuukausituloihin
• Asuntolainojen enimmäispituuden rajoittaminen
• Asuntolainojen lyhentämispakko
• Viranomaiset haluavat myös tiukentaa nykyistä lainakattoa
• Vain ostettava asunto huomioitaisiin katon laskennassa, ei muita vakuuksia
Miten makrovakausvälineet vaikuttavat pankkien luotonantoon?
• Lisäpääomavaatimukset nostavat pankkien rahoituskustannuksia, mikä siirtyy eteenpäin asiakkaille kilpailun asettamissa puitteissa
• Käytännössä kustannuspaine kohdistuu pitkälti uuteen luotonantoon
• Lainakannan marginaaleihin ei yleensä voi puuttua jälkikäteen
• Makrovakausvälineet voivat muuttaa luotonannon suuntautumista
Erilaisilla lainakatoilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia• Vuokra-asuntojen kysyntä lisääntyy
• Nousevatko vuokrat edelleen? • Onnistuuko asuntosäästäminen
vuokranmaksun ohessa?• Työvoiman liikkuvuus voi heikentyä
• Saavatko kasvavat yritykset tarpeeksi työvoimaa?
• Miten käy investointien ja talouskasvun?
• Jatkuuko kaupungistuminen?• Kotitalouksien eriarvoisuus voi kasvaa
• Alkaako perhetausta vaikuttaa nykyistä enemmän asumismuodon ja asuinpaikan valintaan?
Katsooko joku asuntopolitiikan kokonaiskuvaa?• Viranomaisten päähuomio
kotitalouksien velkaantumisessa• Käytännössä kyse on asunto-
markkinoiden kysynnän rajoittamisesta tai sen uudelleensuuntaamisesta
• Katse suunnattava myös asuntomarkkinoiden tarjontaan
• Onko riittävästi tarjolla erityyppisiä asuntoja erityisesti kasvukeskuksissa (omistus/asumisoikeus/vuokra)?
Finanssiala – uudistuvan alan ääniVeli-Matti Mattila
+358 50 344 3437
@mattila_veli
WWW.FINANSSIALA.FI
Kuvat: Redi/Shutterstock.com
