Kapitalismi siirtomaavallan aikaan ja tänä

päivänäMarx-seminaari 12.5

Teppo Eskelinen

Esityksen sisältö

• Kansainväliset suhteet ja globaali köyhyys herättävät paljon keskustelua

• Harvemmin tulkitaan kapitalismin kontekstissa

• Kysymys: miten Rosa Luxemburg (1871-1919) tulkitsi siirtomaavaltaa? Mitä merkitystä teorialla on tänä päivänä?

• Luxemburgin teorian ydin: tarvitsemme kapitalismin käsitteistöä selittämään siirtomaavaltaa. Kyse ei myöskään ole kapitalismin kieroutumasta.

• Die Akkumulation des Kapitals 1913

Köyhyyden mysteeri

• Miksi köyhyys vähenee ja ei vähene?

• Jatkuvat uutiset: nälkämellakat, pakotettu siirtolaisuus, alistaminen

• Maailmanpankin data: köyhien määrä vähenee dramaattisesti

• Mikä on Maailmanpankin virhe? Vai onko sitä?

Muodonmuutos

• Mitä tapahtuu, kun köyhyys vähenee?

• Kaksi erilaista yhteiskuntamuotoa joita ei voi verrata: “esikapitalistinen” ja “kapitalistinen” (toki ikinä ei näin suoraan)

• Kapitalismissa olennaista: yhteismitallinen raha. “Samalle asteikolle pakottaminen”. Kapitalistien hyväksymä raha.

• Rahan tarve, velkasuhteet

Mistä kapitalismi tulee?

• Mutta mikä saa nämä ihmiset siirtymään enemmän kapitalististen suhteiden piiriin?

• Kauppasuhteiden lisääntyminen. Mutta ei koskaan spontaanisti.

• Kapitalismin sisäsyntyinen kasvu. Mutta miksi kapitalismi on niin erilaista kuin kapitalismin ydinmaissa?

• Kapitalististen suhteiden lisääntymisen taustalla on siis jonkinlainen kapitalismin ydinten aktiivisuus. Miten sitä voidaan selittää?

Luxemburgin imperialismiteoria

• Taustalla kysymys kapitalismin uusintamisesta

• Kun kapitalismi kasvaa, kapitalistien täytyy investoida voittonsa. Mutta kenelle uusi tuotanto suunnataan?

• Täytyy olla ”kolmas osapuoli” -> esikapitalistiset maat ja alueet

• Näitä maita tarvitaan siis tuottamaan kysyntää kapitalistien tuotteille

Kysyntä

• Taloustieteen perusongelma: mistä löytyy kysyntää vastaamaan tarjontaan?

• Sayn laki: kysyntä ei ongelma

• Luxemburg: kysynnän täytyy syntyä kapitalistisen kierron ulkopuolella, kapitalismi tarvitsee ulkopuolistaan sfääriä

• Siirtomaat: kysynnän tarjoaja

• Johtajien kysyntä investoinneille ja talonpoikien muuttaminen kuluttajaluokaksi (luonnollisesta taloudesta kapitalistisiin suhteisiin)

Siirtomaavalta: kaksi vaihetta

• Perinteinen rosvous. Kunnia, Jumala, “kartan väritys”.

• Kapitalistinen imperialismi: keskusmaiden kysyntävajeen paikkaaminen

Kapitalismi tarvitsee esikapitalismia

• Esikapitalismin alueille voidaan tuottaa uutta kysyntää.

• Luxemburgin aikaan suurin osa maailman maista esikapitalistisia

• Kapitalismi ”käy kylässä” ja jättää jälkeensä sosiaalisten suhteiden myllerrystä ja kapitalistien hyväksymän arvomitan (”köyhyys vähenee”)

• Suurin osa ihmisistä kohtaa kapitalismin näin, ei ”sisäsyntyisenä”

• Esikapitalismin despoottiset järjestelmät myös auttavat nopeissa yhteiskunnallisissa muutoksissa

Kansainväliset lainat

• Mutta miten ”esikapitalistisissa maissa” on varaa ostaa kapitalistien tuotteita?

• Kansainväliset lainat kehittyivät osaksi kauppajärjestelmää; jopa niiden edellytykseksi ->kaupan ja rahoituksen yhteenkietoutuminen

• Rautatiet ym projektit

• Lainat myös sitovat kapitalistien rahaan: lainan takaisinmaksuun tarvitaan ulkomaista valuuttaa (raaka-aineiden vienti)

Valtaamisesta pehmeään valtaan

• ”Luonnollinen talous” ei tarvitse kapitalismia

• Valtaaminen ei ole kapitalistisessa hallinnassa välttämätöntä - tai edes toivottavaa

• Hallitsijoilla enemmän valtaa alamaisiinsa, “esikapitalistinen” järjestys

• Esimerkiksi Egypti: paikallisen hallitsijan käyttö, tarvittaessa voi syrjäyttääkin.

• Nykyisin IMF, mutta jatkumoa

Kehitysmaan kuva tänäkin päivänä

• Lainavetoinen infrastruktuuri

• Pysyvä velkaloukku, pakko viedä ylihalpoja raaka-aineita ”kovan” valuutan saamiseksi

• Hallitukset usein despoottisia, kansainvälisen lainaamisen verkostojen ansioista

• Velkojien valta sanelee politiikkaa huomattavasti, ulkomainen velka keskeinen poliittinen kysymys

• Velka tulee joka tasolle, valtionvelasta kylätasolle (esim Intia)

• Myös valtaamisen kuva (esim Irak)

Kapitalismin eteneminen

• Viime kädessä erääntyvät velat siirretään paikallisten talonpoikien maksettavaksi

• Kysynnän lähteiden luominen siirtyy seuraavaan valtioon

• Mitä tapahtuu kun laajenemisala loppuu?

• ”Kolmansien osapuolten” loppu vs kamppailu primitiivistä taloutta vastaan

Mitä väliä tänä päivänä?

• Maailma on jossain mielessä ”täynnä”. Kapitalistisen hyödyntämisen reunavyöhykkeitä näkyy, mutta enää marginaalisilla alueilla.

• Toisaalta, kapitalismi on kyennyt laajentumaan yhä uusille alueille (kulttuuri, tieto, ilmasto) ja toisaalta luomaan yhteismaita hyödynnettäväkseen (tulevaisuus ja finanssispekulaatio)

• Luxemburgin teoria edelleen relevantti kysyttäessä, mikä on ihmiskunnan enemmistön tulevaisuus: voiko kapitalismi pysyä yllä, onko heidän tuhouduttava lainaorjuuteen, voiko despooteista vapautua jne.

• Kapitalististen suhteiden maantieteellinen hajautuminen (Kiina yms)

Tulkintoja kapitalismista

• “Loinen”: kapitalismi vie järjestelmästä elinvoimaa. ”Riistämme kehitysmaita”

• ”Syöpä”: kapitalismi tuhoaa omat uusintamisehtonsa. Kolmannet osapuolet loppuvat

• Historian dynamiikka: kapitalismi luo suhteellisen vakaita kapitalistisia suhteita yhä uusiin maihin, esim velkojen mitätöinnit luovat vakautta