Upload
jouni-eho
View
508
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Digitalisaatio ja globalisaatio talouden muutosvoimina
2
Suomen talouskasvun strategia = hyödyntää maailmantalouden muutosvoimat
1000
2000
4000
8000
16000
32000
64000
1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
Yhdysvallat
Ruotsi
Saksa
Suomi
Bruttokansantuote asukasta kohden viitevuoden 2010 hinnoin, €
100 vuotta sitten: industrialismi ja nationalismi 50 vuotta sitten: hyvinvointiyhteiskunta 25 vuotta sitten: Euroopan yhdentyminen Nyt?: digitalisaatio ja globalisaatio
3
Maailmantalouden muutosvoimat
• Ennen: industrialismi ja nationalismi – Teollinen valmistus on atomien järjestämistä uuteen,
arvokkaampaan järjestykseen – Sähkövoima käyttövoimana eli ”yleiskäyttöisenä teknologiana” – Teolliset yritykset kulkivat kehityksen kärjessä
• Meillä metsä- ja metalliteollisuus
– Kansalliset ja toimialojen intressit tärkeitä • Nyt: digitalisaatio ja globalisaatio
– Digitaalinen palvelutuotanto on bittien yhdistämistä arvokkaalla tavalla uudelleen, informaation muokkaamista tiedoksi
– ICT ja digitalisaatio ”yleiskäyttöisenä teknologiana” – Korkean teknologian palveluyritykset kulkevat kärjessä
• Informaatio ja viestintä sekä liike-elämän palvelut – Markkinat ovat aidosti globaalit: toiminnot keskittävät
digitaalisille alustoille (esim. Facebook)
Talouden rakennemuutos: teollisuudesta palveluihin, atomeista bitteihin
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Saksa
Suomi
Ruotsi
Euroalue
Yhdysvallat
0
2
4
6
8
10
12
14
16
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Yhdysvallat
Ruotsi
Saksa
Suomi
Lähde: OECD Statistical Database Korkean teknologian palvelut = informaatio ja viestintä (mm. televiestintä ja tietojenkäsittelypalvelut) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % Korkean teknologian palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta, %
5
5
Kokonaistuotanto (bruttoarvonlisäys viitevuoden 2010) hinnoin, milj. €
Kansantalouden kasvuongelmat johtuvat tehdasteollisuuden vaikeuksista – yksityiset palvelut ovat pitäneet kasvua yllä
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
22000
24000
26000
28000
30000
32000
34000
36000
38000
40000
42000
44000
46000
1990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Arvonlisäysyhteensä
Yksityisetpalvelut
Julkisyhteisöjenpalvelut
Tehdasteollisuus
Rakentaminen
Energiahuolto:vesi-jajätehuolto
Alkutuotanto
Tehdasteollisuus on supistunut vuodesta 2007/2008 alkaen Yksityiset palvelut ovat kasvaneet kaiken aikaa Nämä trendit kumonneet toisensa ⇒ Bruttoarvonlisäys on
jäänyt vuoden 2006 tasolle
6
6
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Metalliteollisuuspl.sähkö-jaelektroniikkateollisuus
Sähkö-jaelektroniikkateollisuus
Kemianteollisuus
Metsäteollisuus
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
1990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Kauppa
Amma2llinen,2eteellinenjatekninentoiminta:hallinto-jatukipalvelutInformaa2ojavies2ntä
Liikenne
Rahoitus-javakuutustoiminta
Kansantalouden rakennemuutos tehdasteollisuudesta palveluihin (bruttoarvonlisäys milj. euroa viitevuoden 2010 hinnoin, huom: molemmissa on sama asteikko, joten toimialojen kokoerot käyvät hyvin esiin)
Maailmantalouden uudet muutosvoimat: Digitalisaatio ja globalisaatio
http://www.frc.ri.cmu.edu/~hpm/book97/ch3/processor.list.txt
Tietokoneiden iPad 2-ekvivalentin suorituskyvyn kustannus Internetin ja älypuhelimen käyttäjät, miljoonaa
http://www.internetlivestats.com/internet-users/ ; http://www.emarketer.com
8 8
Toimintatapojen muutos: Digitaaliteknologia muuttaa toimintatapoja automatisoimalla tietotyötä
Tietointensiivinen työ
Täysautomaattinen päätelaitteiden suorittama työ
Asiakkaiden päätelaitteiden
avulla suorittama itsepalvelutyö
Mahdollisimman edullisissa
olosuhteissa suoritettava taustatyö
Lähellä asiakasta
tuotettava kohtaamispalvelu
§ poistuu kokonaan § siirtyy asiakkaalle § siirtyy halpamaihin § säilyy ja lisääntyy
Lähde: Matti Lehti Automaatio, innovaatiot ja yrittäjyys
9 9 9
Robotit tulevat! – Ammattien automatisoinnin todennäköisyys
Lähde: Frey ja Osborne, The Future of Employment, 2013
Esimerkkejä: - tallentaja, kutoja, kelloseppä 0,99 - urheilutuomari 0,98 - ravintolakokki 0,96 - verotarkastaja, tilintarkastaja, tarjoilija 0,94 - myyjä 0,92 - taksinkuljettaja 0,89 - kiinteistönvälittäjä 0,86 - kuorma-autonkuljettaja 0,79 - rakennustyöntekijä 0,71 - bussinkuljettaja 0,67 - poliisi 0,49 - ekonomisti 0,43 - urheilija 0,24 - kokki (chef) 0,1 - päätoimittaja 0,05 - toimitusjohtaja, kapellimestari, sosiaali-työntekijä, esikoulun opettaja, urheiluvalmentaja 0,01 – 0,02
10 10
Tuottavuuden uusi kasvu syntyy ihmisen ja tietokoneen uudesta työnjaosta
• Tietokone voittaa ihmisen rutiininomaisissa tehtävissä
• Tietokone voittaa ihmisen jopa älykkyyttä vaativissa tehtävissä
• Mutta ihmisten ja tietokoneiden tiimi voi voittaa sekä tietokoneen että ihmisen kaikissa tehtävissä
>
en.chessbase.com
>
>
11
Digitalisaatio ja työn muutos
Suomen digivalmiudet ovat erinomaiset väestön ja yritysten tietotekniikan käytöllä mitaten
12 Lähde: Tilastokeskus
Osuus yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä, %
13 13 13 13
Teknologian kehitys
Erik Brynjolfsson, The key to growth? Race with the machines, TED-luento 2013
Kombinaatioita tarjoavien alustojen merkitys kasvaa
Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de
Muutosvoimat 1 + 2 => Digitaaliset alustat muutoksen välineinä
14
Palvelun-tuottajat
Alusta
Kuluttajat
Kuluttajien määrän kasvu lisää alustan houkuttele-vuutta tuottajille
Tuottajien määrän kasvu lisää alustan houkuttele-vuutta kuluttajille
Digitaalisten palvelualustojen myönteinen kasvukierre
Esimerkkejä alustoista: - älypuhelimien käyttöjärjestelmät: Apple, Android, Windows - verkkokaupat: Amazon, Alibaba, eBay, Tori.fi - yhteisöpalvelut: Facebook, Google+, Instagram
Internet-yritykset ja muut tuottajat
Markkinat keskittyvät muutamille alustoille: Voittaja voi viedä kaiken!
15 Lähde: www.statistica.com
Sosiaalisen median käyttäjämääriä maaliskuussa 2015, miljoonaa
288
300
300
300
347
500
700
829
1415
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
Twi/er
Skype
Google+
FacebookMessenger
16 16
Esimerkkejä digimurroksesta
Miljardia mobiilia maksutapahtumaa
Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de
Perinteinen media keskittyy alustoille Perinteiset pankit uhkaavat kadota
Kaupan asiakkuudet siirtyvät verkkoon Teollisuus siirtyy internetiin
17
Kuluttajat ja uudet toimijat voittavat, perinteiset toimijat häviävät
Esimerkki: Musiikin myynti Yhdysvalloissa
Lähde: Bean 2016
18
Kuluttajat ja uudet toimijat voittavat, perinteiset toimijat häviävät
Lähde: Bean 2016
19
Muutosvoimat 1+ 2 => Talouskasvun osatekijät digitaalisessa taloudessa
1) Työn merkitys vähenee − Kustannus/palkkakilpailukyky ei ole enää tärkeää − … koska robotit vievät rutiinityön
2) Perinteisen pääoman merkitys vähenee − Pääomaa on lähes rajattomasti tarjolla
3) Ideoiden merkitys kasvaa – hyvistä ideoista pulaa − Uudet tuotteet ja toimintatavat − Globaalit markkinat
4) Ideoiden kombinoimiseksi ja skaalaamiseksi tarvittavien alustojen merkitys kasvaa − Markkinat keskittyvät − Winner takes all –yhteiskunta − Eriarvoisuus kasvaa
20
Politiikkaa 1: Yrityksillä/yhteisöillä on kolme keinoa menestyä
1) Palvelujen jatkuva kehittäminen − Sen ei tarvitse perustua uraauurtaville innovaatioille − … vaan internet-yritysten tapaan vähittäiselle kehittämiselle − Algoritmit + asiakasdata
2) Henkilöstön osaaminen ja toimintatavat − Digitaaliset kanavat + henkilöstön asiantuntemus = tuottavuuden uusi kasvu − Joustavien työaikojen ja etätyön hyödyntäminen
3) Yrityskulttuuri vastaamaan diginatiivinen asiakkaiden odotuksiin − Digitoidaan kaikki mikä on digitoitavissa − Kehitetään sitä tukevia johtamis-, kannuste- ja palkitsemisjärjestelmiä
21
Politiikkaa 2: Julkinen sektori voi, paitsi luoda digitaalisen liiketoiminnan kasvulle puitteet, myös vaikuttaa siihen itse suoraan ICT:n suurena käyttäjänä rakentamalla omia alustojaan ja digitalisoimalla julkisia palveluja
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeita:
22
Digitaaliset SOTE-palvelut: Terveys on ylellisyyshyödyke => Terveysmenojen bkt-osuus (%) kasvaa => Digitalisaation vaikutukset suuria
Lähde: OECD Health Data 2011 http://www.fihtanews.net/
Terveysmenojen bkt-osuus, %
23
Politiikkaa 3: Tiede ja teknologia ovat avainasemassa
• Tiede loi puitteet teollistumiseen perustuvalle talouskasvulle • Tiede on yhtä tärkeässä asemassa myös nyt ja tulevaisuudessa • ICT:n ja digitalisaation epäsuora vaikutus tieteen kehityksen kautta
on vielä kokematta • Aalto-yliopisto maailman huipulle 2030 mennessä digitalisaation ja
energian tutkimuksessa - Digiplatform - Energiaplatform
• Suomen tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit kuitenkin nyt vähenevät
24 24
0,00,20,40,60,81,01,21,41,61,82,02,22,42,62,83,03,23,43,63,84,04,24,44,6
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Ruotsi
Suomi
Yhdysvallat
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Kokokansantalous
Yritykset
Julkisyhteisöt
Sähkö-jaelektroniikkateollisuus
T&K-investointien bkt-osuus, % T&K-investoinnit Suomessa, milj. euroa
Suomen T&K-investoinnit supistuvat
Lähteet: OECD ja Tilastokeskus
25
Lopuksi
1) Maailma ennen: nationalismi + industrialismi − Teollisuus kasvun veturina
2) Maailma nyt: globalisaatio + digitalisaatio − Digitaaliset palvelut kasvun veturina
3) Teollisuuden hintakilpailukyvyn korostaminen ratkaisuna Suomen ongelmiin on paluuta menneeseen maailmaan - Hyvä kustannuskilpailukyky on välttämätön mutta ei riittävä ehto menestymiselle
4) Tarvitaan rohkeampi kansallinen visio: - Digitaalisuus on nostettava keskiöön hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa. - Lisäksi on investoiva koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen
5) Digiyhteiskunta ei ole ”top down” vaan on ”bottom up” − Nuoret ja koulut ovat avainasemassa
6) Julkinen sektori ei ole pelkkä taakka, vaan se voi olla muutoksen mahdollistaja