Sanojen luokittelu

Kivaa koko perheelle!™

CC-BY-SA 3.0Tuure Puurunen

SANALUOKAT

• Sanat voi taipumisen perusteella jakaa kolmeen luokkaan:– nominit– verbit– vaillinaisesti taipuvat (partikkelit,

adverbit ja adpositiot)

NOMINIT

Asioita, esineitä, olioita, lukuja, viittauksia, hajuja, värejä ja makuja

Substantiivit

• Eri asioiden, esineiden, ominaisuuksien, aineiden, tekemisen, paikkojen, aikojen ym. nimityksiä

• Voidaan jakaa yleisnimiin ja erisnimiin

Adjektiivit

• Kertoo mm. millainen, minkä kokoinen, muotoinen tai värinen jokin on

• Kolme vertailuastetta– positiivi (ravistuttava)– komparatiivi (ravistuttavampi)– superlatiivi (ravistuttavin)

• On myös taipumattomia adjektiiveja: eri, ensi, koko, aika, viime, tosi, pikku

Pronominit

• Sanoja, jotka viittaavat johonkin toiseen sanaan, lausekkeeseen tai lauseeseen.– viittauksen kohdetta kutsutaan

pronominin korrelaatiksi

• Useita eri tyyppejä, mm. persoonapronominit, demonstratiivipronominit, relatiivipronominit

Numeraalit (lukusanat)

• Ilmaisevat tarkkaa lukua tai järjestystä

• Kahdenlaisia– Perusluvut (kardinaalit), esim. yksi,

viisitoista, tuhat– Järjestysluvut (ordinaalit),

ensimmäinen, viidestoista, tuhannes

TaivutusSIJA Yksikkö Monikko Pääte

nominatiivi laama laamatyksikössä päätteetön, monikossa -t

genetiivi laaman laamojen

yksikössä -n, monikossa -en, -in, -den, -tten, -ten

partitiivi laamaa laamoja -a, -ä, -ta, -täessiivi laamana laamoina -na, -nätranslatiivi laamaksi laamoiksi -ksi, -kseSisäpaikallissijat: 1) inessiivi laamassa laamoissa -ssa, -ssä 2) elatiivi laamasta laamoista -sta, -stä

3) illatiivi laamaan laamoihinloppuvokaalin pidentymä + nh+ sanavartalon loppuvokaali + n

Ulkopaikallissijat 1) adessiivi laamalla laamoilla -lla, -llä 2) ablatiivi laamalta laamoilta -lta, -ltä 3) allatiivi laamalle laamoille -lleabessiivi laamatta laamoitta -tta, -ttäkomitatiivi -------- laamoineen -ne (+omistusliite)instruktiivi -------- laamoin -n

Taivutuksen jatkoa• Suomen kielessä on myös akkusatiivi. Se on

seitsemällä sanalla: persoonapronomineilla ja interrogatiivipronominilla ken– minut– sinut– hänet– meidät– teidät– heidät– kenet

Muistisääntö paikallissijoihin:Inessa-elasta-illaan.

Adella-ablalta-allalle.

VERBIT

”Kuin karhuemo pentujaan ja Luoja luomiaan, niin minä sinua vaan” Jenni Vartiainen – Minä sinua vaan

Verbit

• Verbit ilmaisevat tekemistä• Verbit taipuvat– persoonamuodoissa– tapaluokissa (modukset)• indikatiivi• konditionaali• potentiaali• imperatiivi

– aikamuodoissa

Olla-verbin potentiaali

• lienen / en liene• lienet / et liene• lienee / ei liene• lienemme / emme liene• lienette / ette liene• lienevät / eivät liene

VAILLINAISESTI TAIPUVATÄlä väännä mua, mä katkeen!

Partikkelit

• Partikkelit ovat taipumattomia tai vain osittain taipuvia apusanoja

• Partikkeleihin kuuluvat– konjunkiot (mm. että, jotta, koska, vaan)– interjektiot eli huudahdussanat (mm.

hei, oh, kas)– liitepartikkelit, jotka liittyvät suoraan

toisiin sanoihin (mm. -kin, -ko, -pas)

Adverbit

• Vaillinaisesti taipuvia sanoja, jotka ilmaisevat yleensä mm.– aikaa (eilen, tänään, aina, harvoin, joskus)– paikkaa (ylös, alas, ulos, ulkoa, ulkona)– tapaa (lukuista sti-adjektiivit: nopeasti,

varovasti)–määrää (paljon, hiukan, vähän)

• Kaatoluokka: jos sana ei sovi muihin lokeroihin, se on yleensä adverbi

Adpositiot• Adpositiot ovat sanoja, jotka ilmaisevat

olion tai asian suhdetta toiseen olioon tai asiaan

• Voidaan jakaa– prepositioihin (ennen löylyä pitäisi peseytyä)– postpositioihin (saunan takana on vielä tilaa)

(adposition pääsana lihavoitu)

• Suomen kielessä postpositiot ovat yleisimpiä

Kuvalähteet

• Laama: sxc.hu/photo/723367