Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston ulkopuolella?

26.5.2015 • Anita Seppä • Taiteellinen tutkimus

MITÄ ON TAITEELLINEN TUTKIMUS ja miten puhua siitä yliopiston

ulkopuolella?

2

Mitä on taiteellinen tutkimus?

26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus

– alalla jo yli 20-vuotinen historia

– Suomi pioneerimaita maailmassa (Kuvataideakatemia aloitti Taiteen tohtorien koulutuksen jo 1997, ensimmäisinä Euroopassa, esim. Ruotsi tuli perässä vasta 10 vuotta myöhemmin)

– Tällä hetkellä taiteellista tutkimusta tehdään yli 300 yliopistossa eri puolilla maailmaa eli ala on globaalisti vakiintunut osaksi akateemista koulutusta

– kenttä on heterogeeninen ja koulukuntia, painotuksia ja tutkimusasetelmia on monenlaisia

3

4 pääsuuntausta


1) ”PRACTICE-LED” koulukunta, lähtökohtana ensisijaisesti taiteen tekeminen ja siihen liittyvät prosessit (Pohjoismaissa suosituin malli, KuVa, painottuu myös Teakissa ja Siballa)

2) ”PRACTICE-BASED” koulukunta, korostaa kuitenkin edellistä voimakkaammin erilaisten teoreettisten perinteiden tärkeyttä (ns. ”Angloamerikkalainen” koulutus, nykyään sekoittunut esim. TAIY:ssa edeltävään)

3) TAIDEKASVATUS – valmistaa taidealan pedagogeja (Aalto, Siba, Teak)

4) ”SOVELTAVAT TAITEET” – esim. taiteen ja teknologian, taiteen ja viestinnän tai taiteen ja designin rajapinnat (Aalto)

4

Suhde ”tieteelliseen

tietoon”?


• Esim. HUMANISTINEN TAITEEN TUTKIMUS (Taidehistoria, Estetiikka, Musiikkitiede, Teatterintutkimus, jne.)

• Toisin kuin perinteisempi ”tieteellinen” taiteen tutkimus, taiteellinen tutkimus ei ole PELKKÄÄ AKATEEMISTA KIRJOITTAMISTA ja taiteeseen liittyvien ideoiden, käsitteiden ja havaintojen TEOREETTISTA POHDISKELUA


• Sen sijaan: TAITEELLINEN TUTKIMUSTYÖ ON AMMATTITAITEILIJOIDEN tai muiden TAIDEALAN AMMATTILAISTEN TEKEMÄÄ TUTKIMUSTA, JOKA LÄHTEE LIIKKEELLE joko TAIDETEOKSISTA tai KONTEKSTEISTA, jotka säätelevät taiteen tuottamista ja tulkintaa (erilaiset tutkimusperinteet, yhteiskunnallinen konteksti, filosofia, estetiikka, jne.)

6

Taiteellisen tutkimuksen ”know how”


– lähtökohtana taiteellisessa tutkimustyössä KORKEATASOINEN TAITEELLINEN OSAAMINEN JA AMMATTITAITO

– osa alan tutkimuksesta on nykyään tämän ”know how’n” tulkintaa, tieteellistä kontekstualisointia ja selittämistä

– taiteellisen tutkimuksen ydinongelmat nivoutuvat kuitenkin aina läheisesti TAITEELLISEEN PRAKSIKSEEN ja sen kautta kertyneeseen laajempaan ymmärrykseen TAITEEN JA LAAJEMMINKIN ELÄMÄN KENTÄLLÄ

7

Taiteellinen tutkimus tieteenä?


– uudenlainen tapa tutkia ja tuottaa tietoa – LAAJENTAA PERINTEISTÄ NÄKEMYSTÄMME TIETEESTÄ --: vaikuttaa myös tapoihimme tuottaa ja käydä keskustelua sekä tieteestä että taiteesta...

-- sisältää yleensä erilaisia TAITEELLISIA PROSESSEJA ja KOKEELLISIA TAITEELLISIA TILANTEITA, joita taiteellisen tutkimuksen harjoittajat luovat ++ näiden prosessien ja kokeellisten tilanteiden LOPPUTULEMIEN KÄSITTEELLISTÄMISTÄ JA ARTIKULOINTIA

--: praxis, kokemuksellisuus ja teoreettinen reflektio yhdistyvät uudella tavalla

8

Taiteellisen tutkimuksen ”lupaukset”?


Tieteelliset lupaukset:

– Verbaalisen akateemisen kielen rajallisen mediumin laajentaminen kohti uudenlaista ”hybridi”-ajattelua, jossa tietoa ”inhimillisestä todellisuudesta” ja taiteesta tuotetaan holistisemmin ja monipuolisemmin

--: käsitteellinen pohdiskelu avautuu kohti elämyksellisiä, aistimellisia ja yhteisöllisiä tietämisen tasoja

--: mahdollistaa uudenlaisia tiedollisten prosessien havainnoinnin, todentamisen ja jakamisen tapoja

Taiteelliset lupaukset:

– Taiteellinen tutkimus ei välttämättä tuota PAREMPAA taidetta; sen sijaan se lähestyy taiteen tekemistä prosessina, josta voidaan keskustella julkisesti taide- ja tiedeyhteisössä --: tutkimus = toimintaa, joka tukeutuu keskusteluun ja on jaettavissa

– taiteilijoiden uudenlaiset ammatilliset valmiudet: tutkijoita ja taiteilijoita; muuttaa kenttää ja ammatin kuvaa, monimuotoistaa sitä

9

Taiteellisen tutkimuksen

”uhkakuvat”?


Tieteelliset uhkakuvat:

– Taiteen uudenlainen akatemisoituminen tai ”laitostuminen”

--: osin ristiriidassa romantiikasta periytyvän vapaus, anarkia, ja ulkopuolisuus -ihanteiden kanssa

– Uudenlaiset hierarkiat taiteen kentällä, pakko opiskella myös tutkijaksi

- Alan metodologinen monimuotoisuus ja dogmaattisten ohjeiden vastustus koetaan joskus uhkaksi

Taiteelliset uhkakuvat:

– Akateemisen taiteen peikko (vrt. Keski-Eurooppa 1800-luvulla ja modernismin synty)

– Taiteen liiallinen teoretisoituminen

10

Onnistumisen puntarit?


Kaiken tutkimuksen ydintavoite:

- Tuottaa uutta tietoa ja avata vaihtoehtoisia näkökulmia ”olevaan”, lisätä ymmärrystämme

- Eri aloilla erilaiset onnistumisen kriteerit – esim. luonnontieteissä uskottiin pitkään ”objektiiviseen” tai määrälliseen, todistettavissa olevaan tietoon

- Taide- ja kulttuurialoilla tärkeitä sen sijaan olleet aina laadulliset kriteerit; tiedon varmuus ei ole koskaan ollut keskeinen tavoite

- Määrälliselle tieteelle tärkeän täsmällisyyden sijasta laadullinen tutkimus pyrkii KOKONAISVALTAISUUTEEN JA ANKARUUTEEN (Juha Varto)

11

Tutkimuskohde ja tutkija ovat osa

samaa merkitysten maailmaa


- Taiteellisen tutkimuksen harjoittajan oletetaan tuntevan oman alansa perustutkimuskirjallisuus ja kykenevän kontekstualisoimaan oma toimintansa sen puitteissa

- # sokean huitominen pimeässä tai tiedon tiellä holtittomasti hoipertelu

- Oman alan vankan tuntemisen lisäksi tutkijalta oletetaan HEURISTISTA tai LUOVAA otetta – eli kykyä KEKSIÄ UUDENLAISIA ASIOITA tutkimuksen tiellä tai UUSIA TAPOJA kulkea tutkimuksen tietä

- Edellyttää epäilemättä erityislahjakkuutta, mutta on myös osin opittavissa oleva taito + YHTEISÖLLISYYS JA JAKAMINEN olennaista # yksin kotona tuotettu taide tai taiteellinen tieto

12

Tieteenfilosofi Paul Fayerabend

(1924-1994)


– Viime kädessä tiede ei eroa taiteesta millään merkittävällä tavalla, koska sen totuus- ja todellisuuskäsitykset ovat yhtä tyylisuhteellisia kuin taiteenkin

– Tämän vuoksi tieteen tekemisessä ei voida seurata mitään ennalta määrättyä johdonmukaista säännöstöä.

– Tällainen valmis säännöstö myös tuhoaisi tieteen luovan potentiaalin, koska se estäisi tieteellistä tietoa uudistumasta

13

Parhaimmillaan taiteellinen tutkimus

ilmentää ”oikeaan osumista” (Treffen

des Richtigen)(Hans-Georg Gadamer,

1900-2002)


– Miten oikeaan osutaan?

– Esim. kuvan väriskaalojen tai kompositionaalisten elementtien, tekstin rakenteen, tanssin liikesarjojen, sävellyksen esteettisten erityispiirteiden jne. vaikuttavuutta usein kovin vaikea sanallistaa, saati osoittaa ”toteen”

– omien aistimusten, assosiaatioiden, tunteiden ja ajatusten suhteuttaminen ”osuvasti” laajempaan kulttuuriseen tietouteen ja perinteeseen

– pelissä on aina harjaantumisen ja riittävän hyvän yleissivistyksen ohella tulkitsijan yksilöllinen kokemismaailma tai ymmärryshorisontti, joka toimii aina myös toisin tuntemisen, ajattelemisen ja arvottamisen mahdollisena paikkana – ja on siis altis muutoksille

14

Julkaiseminenmm. Journal of Artistic

Research (JAR) ja Ruukku

+ Research Catalogue


– Julkaisukanavat kasvaneet räjähdysmäisesti; vuonna 2011 alan julkaistu kirjallisuus ylittänyt yhden ihmiselämän aikana luettavan määrän

– James Elkins; alaa ei voida enää haltuunottaa tai määritellä tyhjentävästi

– Mika Elo (Ruukku):

Tilanteessa, jossa tutkimuksen metodologinen innovatiivisuus, monialaisuus sekä tieteiden ja taiteiden kompetensseja yhdistävät hybridihankkeet ovat toivottuja ja jopa peräänkuulutettuja, ei taiteellisen tutkimuksen tarvitse hakea itselleen oikeutusta muulla tavoin kuin johdonmukaisella ja määrätietoisella pyrkimyksellä rikkaaseen keskustelukulttuuriin.

Tutkimusmaailman osatotuuksien kentällä taiteellinen tutkimus ei ole mikään outo lintu, vaan luonteva osa sekaparvea. Kyse on vain siitä kuka nappaa mitkäkin jyvät.

15


erityisyydestä puhuminen?


Vaikka taiteellista tutkimusta ei pidettäisikään aina erillisenä oppialana, niin tiedotuksen ja näkyvyyden kannalta nimikkeen käyttö on perusteltua, jotta taiteilija-tutkijoiden toimiminen monialaisissa tutkimuskonteksteissa + taiteellisen tutkimuksen tietyt erityispiirteet onnistutaan tekemään näkyviksi.

Tämä on myös uudelle Taideyliopistolle tärkeä näkökanta!

29.05.2015 • Anita Seppä • Taiteellinen tutkimus

Venetsian Taiteellisen tutkimuksen paviljonki 6.5.-28.6.2015, KuVan tohtorikoulutusohjelman koordinoima hanke

1) Venetsian Tutkimuspaviljonki on sekä korkeatasoinen kansainvälinen nykytaide-näyttely että kohtaamispaikka monimuotoisille taiteellisen tutkimuksen tapahtumille

2) Taiteellisen tutkimuksen ja nykytaiteen välistä suhdetta pohditaan kokeellisuuden teeman kautta

3) Taiteellinen tutkimus on Taideyliopiston yhteinen painopistealue, ja paviljongissa ovat mukana niin kuvataide, musiikki, tanssi kuin teatterikin

Tutkimuspaviljonki 2015

1) Miten kokeellisuus ilmenee nykytaiteessa?

2) Miten taiteellisesta tutkimuksesta ja sen menetelmistä käytävä keskustelu vaikuttaa tapoihimme ymmärtää kokeellisuus ja tehdä kokeiluja?

3) Mahdollistaako taiteellinen tutkimus uudenlaisen tavan työstää rajapintoja esimerkiksi tieteen, estetiikan ja politiikan välillä?

Teema:Kokeellisuus

19

Taiteilijat:Tiong Ang, Magnus Bärtås, Dirk Hoyer,

Henna-Riikka Halonen, Simo Kellokumpu, Matts Leiderstam, Antti

Nykyri, Maija Närhinen, Tuula Närhinen, Heli Rekula ja Hito Steyerl


• Anita Seppä • Tutkimuspaviljonki19.5.2015




• Anita Seppä• Tutkimuspaviljonki 24

Yhteistyökumppaneita:- European Artistic Research

Network (EARN)

- Journal of Artistic Research (JAR)

- Valandin Akatemia (Göteborg)

- Visuaalisen taiteen keskus FRAME ja Suomen Aalto paviljonki

- Utrecht Graduate School of Visual Art and Design

- Università IUAV di Venezia


kansainvälinen kohtaamispaikka

18.5.2015

http://www.uniarts.fi/research-pavilion

Tutkimus-paviljongin

ohjelma

Education

Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston ulkopuolella?