Eriarvotyö Hyvinvointiosastolla Mustonen

Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta?

Eriarvotyö Hyvinvointi-osastolla / Niina Mustonen 2

Sukupuoli? Asuinalue?

Siviilisääty?Etninen tausta?

Äidinkieli?Sosioekonominen asema?

03.05.2023

Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa

• Matalasti koulutetuilla ja pienipalkkaisilla on keskimäärin enemmän ongelmia hyvinvoinnin eri osa-alueilla kuin korkeasti koulutetuilla ja suurituloisilla– Erot hyvinvoinnin osa-tekijöissä ilmenevät esimerkiksi työllisyydessä, työoloissa,

toimeentulossa, elinoloissa, osallisuudessa ja terveyspalveluiden saatavuudessa– Terveyserot ilmentävät sosiaalista eriarvoisuutta ja niitä voidaan mitataan

eroina terveydentilassa, sairastavuudessa, toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa

• Erot väestöryhmien välillä ovat selkeitä ja johdonmukaisia:– Eri terveysosoittimien mukaan– Eri ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla– Sosioekonomisen aseman eri osoittimien mukaan

Eriarvotyö Hyvinvointi-osastolla / Niina Mustonen 303.05.2023

Sosioekonomiset terveyserot Suomessa

• Suomalaisten terveys on keskimäärin kohentunut viime vuosikymmeninä, mutta väestöryhmien välillä on suuria – osittain jopa kasvavia - eroja

• Kuolleisuuserot ovat jyrkästi kasvaneet• Terveydentilan ja toimintakyvyn erot eivät näytä oleellisesti muuttuneen

POTENTIAALI! - Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kannattaa: palvelujen riittävyyden turvaaminen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy työvoiman riittävyyden turvaaminen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle myös ihmisoikeuksien ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta

tärkeää


Kuinka paljon 35-vuotiailla on elinaikaa jäljellä eri tuloluokissa?


Tarkiainen ym. 2012

03.05.2023

Eriarvoisuus on ”ilkeä” ongelma

• Suomen terveyspolitiikan pääasiakirjoissa terveyserojen kaventaminen on ollut vahvasti esillä ainakin 25 vuotta– Tilanne ei ole silti korjaantunut!

• Onko mitään tehtävissä?– Terveyserojen jyrkkyys vaihtelee huomattavasti eri ajankohtien ja

yhteiskuntien välillä → eroihin voidaan vaikuttaa!– Terveys- ja muulla yhteiskuntapolitiikalla on kyetty supistamaan

väestöryhmien välisiä terveyseroja Suomessakin:• Koillis- ja Lounais-Suomen välisten terveyserojen kaventuminen

• Terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää, mutta se vaatii määrätietoisia ja pitkäjänteisiä yhteisiä ponnistuksia


Ilkeiden ongelmien luonne

• Ei selkeää alkua tai loppua• Ratkaisut eivät oikeita tai vääriä, vaan parempia tai huonompia• Ymmärrys perehtymällä asiayhteyteen, määrittely muokkaa ratkaisua• Uniikkius• Ei määriteltävissä olevaa ratkaisujoukkoa, vaan kokeilemalla oppiminen


O-P Heinonen

03.05.2023

03.05.2023 Eriarvotyö Hyvinvointi-osastolla / Niina Mustonen 8

Mitä eriarvoisuuden vähentämiseksi voi tehdä?

Kuva: Saskatoon Health Region Advancing Health Equity


Mitä voi tehdä? Tämän otsikon alla käydään läpi seuraavia asioita:

• Arvolähtökohta• Ilmiön ymmärtäminen

– terveyserojen sosiaalisten määrittäjien viitekehys/ teoreettinen käsitys erojen syy- ja seuraussuhteista

• Ongelman kehystäminen– Syytekijöiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen– Kuilu/gradientti– Upstream/downstream

• Toiminnan/policy-tason ymmärrys ja osaaminen– Top down vs. bottom up

• Keskittyminen ja vaikuttaminen terveyserojen keskeisiin determinantteihin• Tietoa, siitä, mitä on mahdollista tehdä ja mikä todennäköisesti toimisi

terveyseroja vähentävästi– Esimerkkinä WHO:n laaja työ


Ilmiön ymmärtäminen: terveyden ja terveyserojen sosiaalisten määrittäjien viitekehys

Lähde: CSDH 2008, 43; suomeksi Palosuo & Lahelma 2013, 51

Ongelman ymmärtäminen ja kehystäminen – eli mihin pyritään vaikuttamaan?

Ongelman taustalla olevat syytekijät

a) varhaiset määrittäjät (vaikuttavat sosiaaliseen asemaan ja terveyteen) raskaudenaikaiset olosuhteet, varhaislapsuus, koulutus vaikuttavat terveyteen lapsuudessa ja myös aikuisuudessa, paikallisyhteisöt

b) sairauden määrittäjät (eriarvoinen altistuminen), joihin sosiaalinen asema vaikuttaa: köyhyys, tulot, työolot, asuminen, sosiaalinen syrjäytyminen/tuki, fyysinen ympäristö, terveyskäyttäytyminen

c) sairauden epätasa-arvoisiin seurauksiin liittyvät määrittäjät eli syyt sille, miksi sairauden seuraukset (eloonjääminen, vammautuminen, elämänlaatu, osallisuus) jakautuvat eriarvoisesti väestössä: terveyspalvelut, syrjivät työmarkkinat

Ongelman kehystäminen ja käsitteellistäminen

• sairausriskin sosiaalinen gradientti (a ja b) sairastavuus jakautuu väestössä sosiaalisen aseman mukaan, esiintyvyys yleisempää mitä vähemmän koulutusta tai tuloja ja mitä alhaisempi ammattiasema, syynä yleensä haavoittuvuus lapsuusajan altistusten johdosta, elinolot sekä terveyskäyttäytyminen

• sairauden seurausten sosiaalinen gradientti (c) sairastamisen seuraukset kasautuvat vähemmän koulutetuille (syitä usein palvelujärjestelmän eriarvoisuus, sosiaalipolitiikka, työmarkkinat)

• kuilu: heikoimmassa asemassa olevien terveys (a, b ja c) Skandinaviassa 1% väestöstä marginalisoituneita/syrjäytyneitä ja tukijärjestelmien ulkopuolella


Lähde: Diderichsen, F., Scheele, C. E., & Little, I. G. (2015). Tackling Health Inequalities Locally - the Scandinavian Experience. København

Ongelman kehystäminen: kuilu vai gradientti

Kuilu

• Huonoimmassa asemassa olevat vs. Parhaimmassa asemassa olevat TAI väestö keskimäärin

• Residuaalinen sos.pol: kohteena huono-osaisimmat Ei kohenna tilannetta koko

väestön tasolla Ei estä huono-osaisuuden

jatkuvaa uusintamista

Gradientti (terveydentilan asteittainen vaihtelu sosiaalisen aseman mukaan)

• Vaikutetaan kaikkiin sosiaaliryhmiin, siten, että terveys kohenee eniten ja nopeimmin huono-osaisilla

• Mitä tehdä, jotta terveydentila ja sen edellytykset kohenisivat eriasteisesti ja tarpeenmukaisella tavalla universalismi


Suhteellinen universalismi(Universalistiset toimet, jossa resursseja kohdistetaaneriasteisen painotetusti huono-osaisempiin ryhmiin)

Lähde: Palosuo, 2013

Miten kehystäminen voi näkyä käytännössä? Esimerkkeinä Skandinavian maat

• Norja– Sairausriskin sosiaalinen gradientti, syytekijät a ja b– Terv.pol fokus 2007 + Public Health Act 2011 (kansanterveys strategiseen suunnitteluun kunnissa) ->

systemaattinen malli Health equity in all policies, top down– Suhteellinen universalismi, upstream+downsteam

• Ruotsi– Kansallinen terv.politiikka 2002: determinanttiperustaisuus, 11 tavoitealuetta, painopiste

determinanteissa, ei sairauksissa, universalismi– Alueilla toisaalta terveyspalvelut ja elintavat ja toisaalta komissiot: sairausriskin sosiaalinen gradientti,

syytekijät a ja b– Kunnissa kasvavassa määrin poikkihallinnollista toimintaa – sosiaalinen kestävyys / sosiaaliset

investoinnit

• Tanska– Terveyskuilu, heikommassa asemassa olevien terveys 80/20– Alkoholi, huumeet, mielenterveysongelmien hoito, asunnottomuus– Perinne: terveyskäyttäytymiseen keskittyminen– Sote, huomion kohteena ei ole muiden hallinnonalojen vastuu syytekijöistä eikä upstream-tekijät– Poikkeus: koulu-uudistus 2014



Terveyseroja tulee kaventaa sekä terveyserojen syihin suuntautuvilla että korjaavilla toimilla

• ”Upstream” = rakenteelliset vaikutukset– Esim. puuttuminen epätasaiseen tulonjakoon, palkkaeroihin, työn ehtoihin tai

perusturvaetuuksiin – Vaikuttaminen vero- ja hintapolitiikalla ja saatavuuden säätelyllä sekä

päihdepalvelujärjestelmän kohentamisella

• ”Midstream” = välittävät vaikutukset– Väestöä koskevat interventiot

• ”Downstream” = välittömät vaikutukset– Elintapoihin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen

• Terveyden eriarvoisuuteen tulee vaikuttaa sekä suoraan että epäsuorasti. Terveyseroja on arvioitu voitavan varmimmin vähentää erilaisilla ”rakenteellisilla menetelmillä”.


(Palosuo, 2013)


Tannahill Carol 2009

Public policy process theories

• top down approach vs. bottom up approach– Top down / lineaarinen: tunnistaminen – päätöksenteko/policyn

muotoilu – implementointi, yleensä gäppiä suunnitelmien ja implementoinnin välillä, näyttöön perustuvien toimien implementointi, haaste kun ongelma on monitahoinen ja edellyttää poikkihallinnollisia toimia (Hiap)

Kingdon ja mahdollisuuksien ikkuna (problem, policy, politics)

• Bottom-up / verkostomainen: asianomistajuuden vahvistaminen, poikkihallinnollisuus: kaikki toimijat ymmärtävät eriarvoisuuden mekanismit ja kontekstit, sillä toimeenpanijat tunnistavat ja uudelleenmuotoilevat ongelman ja tavoitteet, löytävät soveltamisen paikkoja jne. – oppimisen, ymmärryksen ja osaamisen merkitys




Terveyserojen keskeisiin determinantteihin vaikuttaminen


Myös: Policy level!Diderichsen, F., Scheele, C. E., & Little, I. G. (2015). Tackling Health Inequalities Locally - the Scandinavian Experience. København

WHO ja eriarvoisuuden vähentäminen – evidenssin ja kokemuksen hyödyntäminen


Valtavasti materiaalia hyödynnettäväksi...• Closing the Gap in a Generation – Health equity through action on the social determinants of health 2008. http://

whqlibdoc.who.int/publications/2008/9789241563703_eng.pdf?ua=1

• Review of social determinants and the health divide in the who european region: final report 2013 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/251878/Review-of-social-determinants-and-the-health-divide-in-the-WHO-European-Region-FINAL-REPORT.pdf

• Governance for health equity. Taking forward the equity values and goals of Health 2020 in the WHO European Region 2013, http://www.euro.who.int/en/health-topics/health-determinants/social-determinants/publications/governance-for-health-equity

• Smart governance for health and well-being: the evidence. Edited by Ilona Kickbusch and David Gleicher 2014 http://www.euro.who.int/en/health-topics/health-determinants/social-determinants/publications/smart-governance-for-health-and-well-being-the-evidence

• Measurement and targets. Final report of the Task Group on Measurement and Targets (2016) http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/302872/M-and-T-TG-final-report.pdf?ua=1

• The equity action spectrum: taking a comprehensive approach. Guidance for addressing inequities in health (2014) By Margaret Whitehead, Sue Povall and Belinda Loring 2014 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0005/247631/equity-action-090514.pdf?ua=1

• Alcohol and inequities. Guidance for addressing inequities in alcohol-related harm (2014) By Belinda Loring 2014 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/247629/Alcohol-and-Inequities.pdf?ua=1

• Injuries and inequities. Guidance for addressing inequities in unintentional injuries (2014) By Francesco Zambon and Belinda Loring 2014 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0011/247637/injuries-090514.pdf?ua=1

• Obesity and inequities. Guidance for addressing inequities in overweight and obesity (2014) By Belinda Loring and Aileen Robertson 2014 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/247638/obesity-090514.pdf?ua=1

• Tobacco and inequities. Guidance for addressing inequities in tobacco-related harm (2014) By Belinda Loring 2014 http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0005/247640/tobacco-090514.pdf?ua=1

03.05.2023 Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen / Niina Mustonen 20

http://whqlibdoc.who.int/publications/2008/9789241563703_eng.pdf?ua=1

http://whqlibdoc.who.int/publications/2008/9789241563703_eng.pdf?ua=1

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/251878/Review-of-social-determinants-and-the-health-divide-in-the-WHO-European-Region-FINAL-REPORT.pdf

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/251878/Review-of-social-determinants-and-the-health-divide-in-the-WHO-European-Region-FINAL-REPORT.pdf

http://www.euro.who.int/en/health-topics/health-determinants/social-determinants/publications/governance-for-health-equity

http://www.euro.who.int/en/health-topics/health-determinants/social-determinants/publications/smart-governance-for-health-and-well-being-the-evidence

http://www.euro.who.int/en/health-topics/health-determinants/social-determinants/publications/smart-governance-for-health-and-well-being-the-evidence

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/302872/M-and-T-TG-final-report.pdf?ua=1

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/302872/M-and-T-TG-final-report.pdf?ua=1

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0005/247631/equity-action-090514.pdf?ua=1

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/247629/Alcohol-and-Inequities.pdf?ua=1

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0011/247637/injuries-090514.pdf?ua=1

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/247638/obesity-090514.pdf?ua=1

http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0005/247640/tobacco-090514.pdf?ua=1

“Social injustice is killing people on a grand scale”



Closing the Gap in a Generation – Health equity through action on the social determinants of health

• Mitä on mahdollista tehdä ja mikä todennäköisesti toimisi terveydentilaa kohentavasti ja terveyseroja vähentävästi, maailmanlaajuinen tarkastelu

• Sosioekonomiset terveyserot ovat lopputulos kompleksisista yhteiskunnallisista prosesseista, eroja ei voi yleensä suoraan kaventaa, vaan tulee vaikuttaa terveyden sosiaalisiin determinantteihin ja vähentää sosiaalista eriarvoisuutta.

• Suositukset kohdistuvat pääosin olosuhteiden muuttamiseen / upstream-tason tekijöihin / yhteiskunnallisen makrotason rakenteellisiin tekijöihin

1) Parannetaan arkielämän elinehtoja eli olosuhteita, joissa ihmiset syntyvät, kasvavat, elävät, tekevät työtä ja ikääntyvät

2) Puututaan vallan, rahan ja resurssien epätasaiseen jakautumisen eli rakenteellisiin arkielämän ehtojen muokkaajiin – globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti

3) Mitataan ja ymmärretään ongelma ja arvioidaan toiminnan vaikutukset.

Terveyden tasa-arvon edistämisen lähtökohdat• Vaikutetaan terveyden sosiaalisiin määrittäjiin eli niihin olosuhteisiin, joissa ihmiset syntyvät,

kasvavat, elävät, työskentelevät ja ikääntyvät ja joita yhteiskunnan rakenteet (kuten talous, vallan ja resurssien jakautuminen, politiikat, arvot jne.) muovaavat

• Terveyden taso ja jakauma -tavoite

• Elämänkulun näkökulma auttaa suuntaamaan eriarvoisuuden vähentämisen toimia ja ehkäisemään haittojen kasautumista

• Vaikutetaan hyvinvointiin ja terveyteen läpi koko sosiaalisen gradientin eli sosiaalisen asteikon, suhteellisen universalismin periaatteella siten, että toimet ovat universaaleja, mutta laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan oikeassa suhteessa sosiaalisen aseman heikkouteen.

• Ehkäistään syrjäytymistä puuttumalla syrjäytymisen prosessiin eikä niinkään syrjäytyneiden ominaisuuksiin tai tunnuspiirteisiin

• Vahvistetaan yksilöiden ja ryhmien voimavaroja: kykyjä, vahvuuksia, resilienssiä (kyky selviytyä, sopeutua ja palata tasapainoon) ja ehkäistään voimavaroja vaarantavia tekijöitä

• Tunnustetaan sukupuolten tasa-arvon merkitys: terveyden sosiaaliset määrittäjät vaikuttavat eri tavalla naisiin ja miehiin

• Kestävän kehityksen ja eriarvon vaikutusten näkökulmasta on huomioitava myös tulevat sukupolvet eli sukupolvien välinen tasa-arvo

• Oikeus terveyteen on ihmisoikeuskysymys


(Lähde: WHO, 2013)

03.05.2023

WHO Regional Office for Europe: eriarvoisuutta vähennetään tehokkaimmin

• Vaikuttamalla eriarvoisuuteen elämänkulussa: (The life-course)– Tunnistetaan miten sosiaalinen asema vaikuttaa terveyteen jo kehdosta

hautaan ja miten eriarvoisuus kasautuu elämänkulussa• Taataan paras mahdollinen alku elämälle!

• Yhteiskunnallista osallisuutta vahvistamalla (Wider society)– Kolme ulottuvuutta: riittävä toimeentulo ja hyvinvointi, toiminnallinen

osallisuus, yhteisöihin kuuluminen ja jäsenyys

• Makrotason ratkaisuilla (Macro-level context)– Verotus, sosiaaliturva, ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävä kehitys

• Järjestelmien toimintaa kehittämällä: (Systems)– Tulee kehittää ja toimeenpanna sellaisia politiikkoja, käytäntöjä ja

säätelyjärjestelmiä, joilla voidaan vaikuttaa eriarvoisuuteen, w-o-g & w-o-s– Politiikkojen ja toimien koherenssi

• kansallisella ja paikallisella ja yksilötasolla• Eri hallinnonaloilla ja eri toimijoiden kesken


Eriarvoisuuden vähentämistoimet elämänkulussaterveellinen ja kestävä ympäristö ja yhteisöt

terveellisen elämän (elintason) edellytykset kaikille

paras mahdollinen alku elämälle

kykyjen/voimavarojen maksimaalinen hyödyntäminen ja elämänhallinta

reilu työllisyys ja hyvät työolosuhteet kaikille

sairauksien ehkäisemisen roolin ja vaikuttavuuden vahvistaminen

Elämänkulku

Positiivisten ja negatiivisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten kasautuminen

sikiö pikkulapsi koululainen opiskelija työelämä eläkeläinenperheen perustaminen

By The Marmot Review Team Feb 2010

Miten eriarvoisuus näkyy nuorten elämässä. Helsingin nuorisoasiainkeskus/Tommi Laitio

Yhteiskunnallinen osallisuus

– Kansallisella tasolla: • tuotetaan kaikkein tehokkaimmin terveyden tasa-arvoa luomalla ja

vahvistamalla yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä vastuullisuutta

• Riittävän ja tarpeenmukaisen perusturvan varmistaminen: mahdollisimman suurella osalla väestöä on sellaisen elintason, joka mahdollistaa yhteiskunnallisen osallistumisen ja terveydestä huolehtimisen

– Paikallisella tasolla tulee vahvistaa: • Eriarvoisessa asemassa olevien ihmisten aitoa vaikutusvaltaa ja

osallistumista heidän elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin ja asioihin• Yhteenkuuluvaisuutta, ihmisten voimaantumista ja kykyä selviytyä

vaikeuksista (resilienssi)• Yhteistyötä ja kumppanuutta eriarvoisessa asemassa olevien ihmisten,

julkisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä


Makrotaso: rakenteelliset ratkaisut

• Mutta kun on tämä… lama / kestävyysvaje / talouskriisi…– Vaikea taloustilanne on syy toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi, ei

syy olla toimimatta!– Investoimalla esim. lasten varhaiseen kehitykseen, aktiiviseen

työmarkkinapolitiikkaan, sosiaaliturvaan, ilmastonmuutoksen torjumiseen jne. suojellaan väestöä taloudellisen kriisin haitallisilta vaikutuksilta ja varmistetaan sosiaalinen kestävyys ja hyvinvointi tulevaisuudessa

• Terveyden tasa-arvon kysymykset ovat kestävän kehityksen kysymyksiä



Järjestelmät - julkinen hallinto

• Monimutkaiset ongelmat, joihin ei ole yksinkertaista ratkaisua tai joihin ei löydetä ratkaisua vain tutkimuksen keinoin - kuten eriarvoisuus – edellyttävät uudenlaisia systeemisiä toimintatapoja hallinnossa– Näin vaikutetaan yli sektorirajojen toisistaan riippuvaisiin tekijöihin

(määrittäjät, sidosryhmät, olosuhteet), jotka ovat osa eriarvoisuutta tuottavaa kausaalista ketjua

– terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen edellyttää siilo- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä

Whole-of-government approach• Edellytyksiä ilkeiden ongelmien ratkaisulle: (O-P Heinonen)

– luottamus, yhteinen tilannekuva ja ratkaistavan ongelman määrittely, vuoropuhelun, -vaikutuksen ja yhteistyön kulttuuri, kyky synnyttää yhteistä sitoutumista kaikkien ongelmaan kytkeytyvien tahojen kesken, aika, luovat räätälöidyt ratkaisut, paradoksien hallinta, päätöksenteko ja toimeenpano kytkeytyvät yhteen, avoimuus


Järjestelmät: ”Equity in all policies” – miten?• Selkeä poliittinen sitoutuminen• Tietoa ilmiöstä ja sen syistä, trendeistä, toimeenpanon vaikutuksista,

seurantaindikaattorit ja seurantatieto• Ylihallinnollisen yhteistyön aidosti mahdollistavien järjestelmien ja

toimintatapojen luominen (lakisääteinen toimielin, joka voi vastuuttaa toimijat, kumppanuudet järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa)

• Politiikkakoherenssi niin hallinnon eri tasoilla kuin toimijoiden välillä• Paikallisten ihmisten ja yhteisöjen osallistuminen päätöksentekoon ja

tavoitteenasetteluun • Ilmiötä koskevan osaamisen ja ymmärryksen vahvistaminen• Uusi kansanterveys: terveysongelmat, kuten terveyteen vaikuttavat elintavat,

nähdään pikemminkin sosiaalisina kuin yksilöllisinä ja terveyspolitiikan lähtökohtana on kehittää ”terveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa”

• Oppimis- ja innovaatioverkoston/järjestelmän luominen


(WHO, 2013)

03.05.2023

Mikä estää ja mikä edistää eriarvoisuuden vähentämistä?


Eriarvoisuuden vähentäminen Suomessa

• Terveyttä kaikille 2000• T2015• Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma• Kaste


Mikä estää, mikä edistää eriarvoisuuden vähentämistä suomalaisessa terveyspolitiikassa?


Palosuo ym. 2013

03.05.2023

Miksi terveyserot eivät ole kaventuneet - mikä julkisen hallinnon toiminnassa mättää?• Erityisesti ”Whole systems thinking” -lähestymistavan puute• Monenlaisia epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä:

• Käsitys ilmiöstä ja siihen vaikuttamisesta on epäselvä”kausaalinen polku” tavoitteiden ja toivotun lopputuloksen välillä on epäselvä, (hyvinvoinnin ja resurssien) uudelleenjako edellyttäisi radikaalimpia keinoja, poliittinen ideologia vie vastakkaiseen suuntaan, yksilön vastuun korostaminen, pitkäjänteinen työ vs. paine saavuttaa tavoitteita lyhyellä aikavälillä

• Toimeenpanon haasteet Interventiot pienimuotoisia ja lyhytkestoisia, ei hahmoteta syytekijöiden kokonaisuutta, olemassa oleva järjestelmä ei mahdollista ja kannusta poikkihallinnollista ja syytekijöiden koko skaalaan vaikuttamista, ei yhteisiä tavoitteita ja vastuita, ei tunneta ajankohtaisia trendejä (mitkä sosiaaliset syytekijät kulloinkin tuottavat eriarvoisuutta), seurannan heikkous, puutteellinen päätösten/politiikkojen vaikutusten arviointi


(WHO, 2013)

03.05.2023

Miksi terveyserot eivät ole kaventuneet? Mikä julkisen hallinnon toiminnassa ns. mättää?

• Toimeenpano ja toimien valvonta puuttuuToimeenpanoa ja toimien valvonta ja seuranta on vähäistä ja puutteellista, ei juurikaan ole olemassa keinoja vastuuttaa toimijoita, toimijoilla ei tilivelvollisuutta, ei sanktioita tai palkkiota

• KansanterveystyöSuomessa on toteutettu Terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistapaa, mutta edelleen tulee kehittää poikkahallinnollista ja monialaista työtä terveyden eriarvoisuuteen ja terveyden sosiaalisiin määrittäjiin vaikuttamiseksi


(WHO, 2013)

03.05.2023

Haasteita: Auttaa onnistumaan:

• Sitoutuminen • ”Staying focused” • Tavoitteiden ja päämäärien

selkeys• Arviointi• Poikkihallinnollinen yhteistyö• Kansallisen ja paikallisen

politiikan ja toteutuksen välinen jännite

• Ilmiön poliittinen käsitteellistäminen• Keskitytään terveyden sosiaalisiin

määrittäjiin: varhaiskasvatus, koulu, työllisyys, asuminen, ympäristö jne.– Indikaattoreiksi sdh eikä health outcomes

• Harkittu tavoitevalikoima ja arviointisuunnitelmat

• Toimintapolitiikan ohjausmekanismit• Vahva linkki kansallisen ja paikallisen

tason välillä• Toimijoiden/ministeriöiden välinen

koordinaatio/poikkihallinnollista työtä tukevat rakenteet

• Tieto eriarvoisuuteen vaikuttamisen keinoista


Haber, R. & Wong, E. 2013. Learning from Others. Comprehensive Health Equity Streategies In Europe. Wellesley Institute Policy Papers

Education

Eriarvotyö Hyvinvointiosastolla Mustonen