ILMIÖPOHJAISUUS

Pääasiallinen lähde ilmiopohjaisuus.wikispaces.com

OPPIMISESSA LÄHTÖKOHTANA kokonaisvaltaiset, todellisen maailman

ilmiöt Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisina,

aidossa kontekstissa Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja

opetellaan oppiainerajat ylittäen. Ilmiöitä tarkastellaan yhteisesti

oppimisyhteisössä

VASTAKOHTANA PERINTEINEN KOULUKULTTUURI opeteltavat asiat hajotettu suhteellisen

pieniksi ja irrallisiksi palasiksi (ONKO?) opettaja voi nykyisinkin

vaikuttaa

OPETUSSUUNNITELMASSA Ilmiöpohjaisessa opetussuunnitelmassa

osaamisen/oppimisen/opetuksen tavoitteet esitetään oppiainekohtaisen jäsennyksen lisäksi laajempina oppiainerajat ylittävinä kokonaisuuksina

ensimmäinen ilmiöpohjaisuutta lisäävä OPS-peruste-esitys kariutui syksyllä 2010

LUO MAHDOLLISUUKSIA oppiaineiden ja -aiheiden integroimiselle mielekkäiden menetelmien: tutkivan,

ongelmakeskeisen ja projektioppimisen sekä portfoliomenetelmän käytölle

eri oppimisympäristöjen (esim. verkko-oppimisympäristöjen) monipuoliselle käyttämiselle oppimisen rikastajana.

kokonaisvaltaiselle ymmärtämiselle

ONGELMAKESKEISTÄ OPPIMISTA Oppijat yhdessä etsivät vastausta heitä

kiinnostavaan ilmiöön liittyvään kysymykseen tai ongelmaan.

Ongelmat ja kysymykset ovat oppijoiden yhdessä asettamia – oppijoiden aitoja mielenkiinnon kohteita.

ANKKUROIVAA OPETUSTA esitetyt kysymykset ja opeteltavat asiat

ankkuroituvat todellisen maailman ilmiöihin

opittavat tiedot ja taidot ovat sovellettavissa luokan ulkopuolella, osaamisen oikeissa käyttötilanteissa

TEORIOILLA JA TIEDOILLA VÄLITÖN KÄYTTÖARVO uutta tietoa sovelletaan aina ilmiöön tai

ongelman ratkaisuun uuden tiedon omaksumista ja

syväsuuntautunutta oppimista edistää, että oppija soveltaa ja käyttää tietoa jo oppimistilanteessa

vain lukemalla tai teoriana opittu tieto voi jäädä pinnalliseksi ja erillisiksi yksityiskohdiksi eikä tiedon merkitys sisäisty

MIELEKÄSTÄ JA MERKITYKSELLISTÄ TOIMINTAA tuottaa rikkaita oppimiskokemuksia omat aistihavainnot, tulkinta,

merkitysten muodostaminen ja toiminta auttavat opetettavien asioiden ymmärtämistä

LISÄTÄÄN OPPIMISEN AUTENTTISUUTTA… oppijan kognitiiviset prosessit vastaavat

varsinaisessa tiedon/taidon käyttötilanteessa vaadittavia kognitiivisia prosesseja

autenttisuus on yksi edellytys tiedon siirrettävyydelle ja soveltamiselle käytäntöön "autoa ei voi oppia ajamaan vain käyttämällä kynää ja paperia”

…LISÄTÄÄN OPPIMISEN AUTENTTISUUTTA autenttisessa oppimisessa opitaan

työelämän käytäntöjä ja prosesseja mukana myös kognitiivismotoriset

prosessit: motorisen suorituksen takana oppijan kognitiiviset prosessit: mentaalimallit (skeemat ja skriptit) sekä oman ajattelun ja toiminnan

monitorointi sekä ohjaus (metakognitio).

MOTIVOIVAA OPPILAALLE… oppiminen on tarvelähtöistä oppijalle teorioilla ja tiedolla on

käyttöarvo jo oppimistilanteessa oppijat voivat itse asettaa

mielenkiinnonkohteita ja ongelmia oppimisprosessin lähtökohdaksi

oppiminen lähtee tavoitteesta ymmärtää reaalimaailman ilmiötä

…MOTIVOIVAA OPPILAALLE oppijat ovat aktiivisia toimijoita ja

tekijöitä opeteltavat teoreettiset asiat on

ankkuroitu käytäntöön oppimistilanteessa käytetään aitoja

menetelmiä, lähteitä ja työkaluja oppiminen on tietoista ja tavoitteellista

toimintaa, oppija tietää tavoitteet oppimisprosessi on eheä ja

tavoitteellinen jatkumo

KOKEMUKSIA ILMIÖPOHJAISUUDE

STA PUNKALAITUMELTA

Kysely maaliskuu 2011

I KUVA

II KUVA

HAVAITTU HYVÄKSI… Alakouluissa jo ennestään tuttu käytäntö Alakoulussa lapset innokkaasti mukana

ja asiat jääneet mieleen Alakoulussa luokanopen helppo järjestää Yläkouluissa mahdollisuus lisätä

opettajien yhteistyötä Motivoi oppilaita Oppiainerajojen rikkominen terveellistä

…HAVAITTU HYVÄKSI… Oppilaskohtainen eriyttäminen tulee

luontevasti Tukee sekä heikkoja että lahjakkaita Mahdollistaa ”viimeisen tiedon” käytön Sopii yläkouluun erityisesti

teemapäiviin/-viikkoihin nykyisen OPSin aikana

Uudet työtavat innostavat opettajaakin

…HAVAITTU HYVÄKSI… Sirpaletieto kootaan kokonaisuudeksi Kokonaiskäsitys asioista mahdollista

saavuttaa Oppilaat oppivat syvemmin Mahdollisuus hyödyntää oppilaiden

erilaisia oppimistyylejä Luovuuden ja vahvuuksien

hyödyntäminen mahdollista

HAVAITTU HEIKKOUKSIKSI… Vaatii paljon aikaa: yhteistyön

koordinointi opettajien välillä ja oppilaiden ohjaaminen, aineiston hankinta, suunnittelu…

Lukujärjestysteknisesti vaikea (opettajien tuntimäärät + tilojen rajallisuus)

OPS on tiukka. Oppisisällöistä tingittävä, jos syvennytään ilmiöpohjaiseen oppimiseen

Kirjasta irrottautuminen vaikeaa Asenteet epäileviä, epäluuloa

…HAVAITTU HEIKKOUKSIKSI… Opettajan ryhmänhallinnan taidot

korostuvat Arviointi voi vaikeutua Motivointi nousee keskiöön Laitteistoon tarvitaan resursseja

(esim. atk-tilat) Oppilaiden valmiudet työskentelyyn

kestävät kehittyä

…HAVAITTU HEIKKOUKSIKSI Tilat eivät aina palvele ilmiöpohjaista

tekemistä Tuntijako Teemapäivät yläkoulussa myös riski:

muutama tekee muut huitelee…

LUVASSA LISÄÄ TUTKITTUA TIETOA Punkalaitumella tiedon kerääminen

ilmiöpohjaisesta oppimisesta jatkuu

KIITOS MIELENKIINNOSTA!