Jälkijunassa vai etunenässä?

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Suomalainen erityisopetus: jälkijunassa vai etunenässä?

Yhtenäiskoulupäivät, Turku 17.9.2011

Prof Markku Jahnukainen


A critical analysis of the state of special

education: a comparative study

(Jahnukainen, Graham, Danforth)

Päätutkimuskysymykset:

Erityisopetuksen oppilasmäärän kasvun

historia ja ‘arkeologia’

Erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen

politiikat ja käytännöt eri maissa


Analyysia:

Jahnukainen, M. (2011) Different strategies, different outcomes? The history

and trends of the inclusive and special education in Alberta (Canada) and

in Finland. Scandinavian Journal of Educational Research, 55 (5), 489 -

502.

Jahnukainen, M. (2011). Erityisopetuksen laajentumisen tulkintoja. NMI-

Bulletin, 21(2), 4-7.

Graham. L.J. & Jahnukainen, M. (2011) Wherefore art thou, inclusion?

Tracing the development of inclusive education in New SouthWales,

Alberta and Finland. Journal of Education Policy 26 (2), 261–286.

Itkonen, T. & Jahnukainen, M. (2010). Disability or Learning Difficulty?

Constructing Special Education in Finland and the United States.

Comparative Sociology, 25 (9), 182 – 201.

Jahnukainen, M. (2010). Different children in different countries: ADHD in

Canada and Finland. In Graham, L. (Ed.) (De)Constructing ADHD.

Critical Guidance for Teachers and Teacher Education. Peter Lang, New

York, 63–76.


Vertailevan erityispedagogiikan

ongelmia

Sama käsite, eri merkitys

Eri käsite, viittaa samaan käytäntöön

Erilaiset tilastointitavat

Erilaiset lainsäädäntökulttuurit


Mikä on erityisoppilaiden osuus

Suomessa ? (2009)

a) noin 8,5 %

b) noin 31 %

c) noin 6 %


Suhteellisia totuuksia: Mikä on erityisoppilaiden osuus Suomessa ? (2009)

a) noin 8,5 %

b) noin 31 %

c) noin 6 %

erityisopetukseen otetut ja

siirretyt K-9/10

otetut ja siirretyt+ laaja-alainen

erityisopetus

K – 12 erityisopetukseen otetut

ja siirretyt


Onko se paljon?

Alberta 12.6 (13.6) %

USA 12.3 %

NSW 5.6 %

Suomi n. 6.3 %


Oppivelvollisuuskoulun erityisopetuksen oppilasmäärä vuodesta

1921 vuoteen 2010. (Jahnukainen, 2011)

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

200000

1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

op

pilas

määrä

kaikki Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otetut ja siirretyt


Erityisoppilaiden oppimisympäristöjen muutos

(Jahnukainen, 2011)

0

10

20

30

40

50

60

70

1994 1998 2002 2006 2010

yleisopetus*

erityisluokka

erityiskoulu


Yleisopetuksessa kokoaikaisesti opiskelevien

erityisen tuen oppilaiden osuudet (%) kaikista

peruskoulun oppilaista ja kaikista erityisopetukseen

otetuista ja siirretyistä (Jahnukainen et al., 2012)

1994 1998 2002 2006 2010

Peruskoulun

oppilaista 0.1 0.3 1.0 2.0 2.5

Erityisopetukseen

otetuista ja siirretyistä

4.4 8.2 17.8 25.9 29.7


Jälkijunassa vai etunenässä?

Suomen koulutuspoliittisen mallin etuja:

- kaikkien koulu

- joustavuus, luonnollisuus, vakaus

- Erityisopetuksessa tarpeisiin perustuva

päätöksenteko vs. psyko-medikaalinen malli

- Laaja-alainen erityisopetus

Kysymys: miten säilytetään joustavuus mutta saadaan

struktuuria??


Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Yleinen tuki

Tehostettu tuki

Erityinen tuki


Kolmiportaisen tuen taustaa: ympäri käydään yhteen

tullaan!

Response-to-Intervention (RtI) IDEA 2004

- voidaan antaa erityistä tukea oppimisvaikeuksiin

ILMAN diagnoosia ja ns. todettua diskrepanssia

- 3 tasoa:

(Tier 1 Universal, Tier 2 Targeted, Tier 3 Intensive)

- MERKITTÄVÄ muutos USAssa

- Tavoitteena vähentää samalla erityisopetukseen

siirrettyjen määrää!

Prevention asteet: primaari, sekundaari, tertiääri


Yhteenvetoa ‘Maiden välinen vertailu on [lähes]

mahdotonta,

muttei silti hyödytöntä!’

- Missään ei täysin inklusiivista koulujärjestelmää

- Suomi ei ole jälkijunassa, strategia on erilainen!

- Suomalaisen järjestelmän ‘salaisen aseen’ eli laaja-

alaisen erityisopetuksen roolin täsmentäminen on

käynnistynyt lakimuutoksen myötä