Kohti innostavampaa oppimista

www.helsinki.fi/yliopisto

Kohti innostavampaa opiskeluaEsitetty Olarin lukiossa Espoossa 23.10.2013

-

KM Lauri Hietajärvi, tohtorikoulutettavaKäyttäytymistieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopistoTwitter @lhietaja #mindgap

10.04.2023Huom. osa slideista on peräisin aikaisemmista esityksistä, alkuperäisen esittäjän nimi löytyy alareunasta. 1


• Mene osoitteeseen: m.socrative.com

• Liity huoneeseen: 884810

• Vastaa kysymykseen.

Mikä kuulijoita tällä hetkellä askarruttaa?

10.04.2023Professori Kirsti Lonka, OKL 2


Miksi?

-

10.04.2023Lauri Hietajärvi, OKL 3


Opetuksen kehittäminen on oppimisympäristöjen kehittämistä.


Miksi?

Kenelle? Mitä?


• Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla.

• On muodostumassa kuilu oppilaitosten tietokäytäntöjen ja nuorten vapaa-ajan käytäntöjen välillä.

• Kansainvälistyminen ja maahanmuutto.

• Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele yhteiskuntaa.

• Paljon erilaisia projekteja ja hankkeita, joiden tavoitteet saattavat olla ristiriitaisia.

Opettajan toimenkuva muuttuu jatkuvasti



• Pärjätään hyvin testeissä (esim. Pisa), mutta kouluviihtyvyys ja –motivaatio on ollut heikkoa.

• Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen.

• Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden arvostuksessa.

• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat – tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä!

• Vain 20% kokee viikoittain innostusta oppimiseen.

• Oppimista vai suorittamista?

Opiskelijoiden haasteet



• Informaation määrä on valtava.

• Erikoistuminen lisääntyy ja sitä vaaditaan aina aiemmin.

• Antiikin filosofit: ”tietää kaikesta jotain”.

• Nykyään tärkeä ymmärtää kokonaisuuksia ja hallita resursseja (sekä henkisiä, sosiaalisia että materiaalisia).

Tiedon luonne muuttuu



• Tiedon omistajuus?

• Opettajan ammatti monipuolisena asiantuntija-ammattina vai käsityöläisammattina?

• Koulutuksen tehtävä?

• Mitä on sivistys 2010-luvulla?

• Miten opinnot valmistavat työmarkkinoille?

Muuttuvatko ajattelutavat?



Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

• Työskentely tapahtuu yhä useammin projekteissa, joissa älyllinen työ jaetaan sosiaalisesti.

• Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa.

• Tietokäytännöt voivat joko estää tai edistää älykästä toimintaa.



Kenelle?

-



Mind the Gap –tutkijaverkostoSuomen Akatemian

Mind-ohjelman hanke 2013-2016Kirsti Lonka

Kasvatus-psykologia ja oppiminen,

HY

Kai Hakkarainen,

Teknologian välittämä

yhteisöllinen oppiminen, TY

Kimmo Alho, Aivot,

tarkkaavaisuus ja muisti, HY

Katariina Salmela-Aro,

Nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimus, JY


• Hanke integroi pedagogista, kehityksellistä, sosioemotionaalista ja neurotieteellistä tutkimusta. Tutkimme pitkäkestoisesti nuoren mielen ja aivojen kehitystä (ns. diginatiivit).

• Työhypoteesinamme on oletettu kuilu sen välillä, millaisia ovat nuorten tietokäytännöt ja aikaisempien sukupolvien/nykyisen koulun tietokäytännöt.

• Tutkimuksessa selvitetään nuorten oppimiseen ja opiskeluun, motivaatioon, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin sekä TVT:n käyttämiseen liittyviä tekijöitä.

• Tutkimusten tuloksia hyödynnetään mm. sytyttävien tulevaisuuden oppimisympäristöjen suunnittelussa, opettajankoulutuksen ja pedagogisten mallien kehittämisessä.

Tavoite

12Professori Kirsti Lonka, OKL 10.04.2023


Mitä ovat diginatiivit?(Prensky, 2001)

Diginatiiveja ovat 1980 ja jälkeen syntyneet, jotka:

• osaavat käyttää eri teknologioita sulavasti.

• työskentelevät ongelmattomasti näytöllä (vrt. tulostaminen).

• luovivat luontevasti informaatiotulvassa.

• pystyvät tekemään tehokkaasti useampaa asiaa yhtä aikaa (multitasking).

• osallistuvat jatkuvasti sosiaaliseen vuorovaikutukseen verkossa.

• toimivat taitavasti ongelmanratkaisun parissa mekaanisen suorittamisen sijaan.



Väite: nykynuoret ovat diginatiiveja.



• Vastaa kysymykseen

a) Kyllä

b) Ei

c) En tiedä



Onko diginatiiveja olemassa?

• On, mutta vain pieni osa ikäluokasta.

• Nuorten todelliset TVT-taidot ja käytännöt vaihtelevat rajusti.

• Nuorten teknologiavälitteistä toimintaa voidaan luokitella eri tavoin, mutta ”peruskäyttäjien” joukko on yleensä suurin.

• Kehittyneimmät nuoret osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti, erilaisten haastavien tehtävien parissa.



Nuorten toiminnan tasoja(Ito et al, 2010)

Hanging out

• Perustuu jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoon ja kevyen taitotason toimintaan.

Messing around

• Uusien asioiden kokeilemista, johon liittyy uusien sosiaalisten sidosten syntyminen. Osa kokeiluista kuitenkin lyhytaikaisia.

Geeking out

• Oma juttu löytyy, syventyminen ja uusien taitojen oppiminen lisääntyy. Vaatii jo enemmän uusia sosiaalisia sidoksia ja vertais- tai asiantuntijatukea, yhteisön.



Geeking out? Maker –nuoret?

Pelaajat

• Esim. Minecraft, joukkuepelit.

• Intensiivistä, tavoitteellista, pyritään kehittämään omia taitoja.

• Yhteisöllistä.

• Joissain tapauksissa toimintaan liittyy pelien ja pelimaailmojen jatkokehittely.

Luovat tyypit (ks. Maker –kulttuuri, Anderson, 2012)

• Valokuvaus, videot, musiikki

• Monimutkaisten ohjelmien käyttöä ja luovaa toimintaa

• Yhteisön ja vertaispalautteen tärkeys

Perusnörtteily

• Hakkerointi, haktivismi, koodaus

• Sisältää omat yhteisönsä ja omat normistonsa toiminnalle



Motivaatio ratkaisee

• Pitkälle kehittynyt toiminta perustuu sitoutumiseen ja kiinnostukseen (engagement).

• Ympärille rakentunut toimintakulttuuri tukee tätä.

• Friendship driven – Interest driven

• Teknologinen repertuaari (Stevenson, 2013; Barron 2004) kehittyy vain monipuolisen tavoitteellisen käytön kautta.

• Miten opiskeluun liittyen saisi kultivoitua kiinnostusvetoista toimintaa lisää?



Haasteita

• Suurin osa nuorista peruskäyttäjiä -> järjelliseen käyttöön tarvitaan tukea ja ohjausta.

• Graafiset käyttöliittymät tehneet kaikesta helppoa -> nuoret eivät ole niin hyviä miltä näyttää.

• Teknologialla liian vahva leimautuminen viihteeksi.

• Nuorten kulttuuria ei voi kaapata tai siirtää, mutta mitä siitä voisi oppia?

• Onko teknologiasta haittaa?



Väite 2: aktiivinen teknologian käyttö voi olla vaarallista.



• Vastaa kysymykseen:

a) Kyllä

b) Ei

c) En tiedä



Varjopuoli: onko liiallinen teknologian käyttö haitallista?

• Miten käy aivojen ja ajattelun?

• Syntyykö ”heinäsirkkamieliä” (Carr, 2010)?• Ymmärtävä lukutaito?

• Kirjoittaminen?

• Kokonaisuuksien hallinta pirstaleisessa mediaympäristössä?

• Peliaddiktiot?

• Terveys?• Niska- hartiaseudun vaivat

• Päänsärkyjä?

• Keskitytäänkö vain hankkimaan ja kuluttamaan tietoa sen sijaan, että luodaan ja rakennetaan sitä pitkäkestoisesti yhdessä?



Samaan aikaan koulussa…

Suomalaisista nuorista vuonna 2010 yli 95% käytti tietotekniikkaa vapaa-ajallaan, enimmäkseen viihdekäytössä.

Vain 35 % käytti sitä oppimiseen koulussa.

Professori Kirsti Lonka, OKL


Miten diginuoret saisi syttymään opiskelusta?

<toistoa>

• Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat – tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä!

• Vain 20% kokee viikoittain syttymistä oppimiselle.

</toistoa>



Haasteena passiiviset opiskelijat?

• Usein passiivinen rooli, vain kouluttaja on aktiivinen.

• Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja jakaa ajatuksia.

• Oikeassa olemisen kulttuuri.• Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin

kauan tällaista olotilaa vaipumatta apatiaan.

• Oppijan oma toimijuus?• Miten toimintatapoja ja tiloja

voisi muuttaa?

Professori Kirsti Lonka, OKL


Mitä?

-



Teknologian järjellinen käyttö vaatii toiminnan ”käyttöjärjestelmän” muuttamista

• Kasvatuspsykologinen tutkimus osoittaa teknologian välittämän yhteisöllisen oppimisen tuottavan hyviä oppimistuloksia.

• Pedagogisista julistuksista huolimatta tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäyttö ei ole kuitenkaan juurtunut osaksi koulun arkea.

• Teknologian käytöstä opetuksessa ei ole hyötyä jos vain keksitään pyörä uudelleen (esim. älytaulu = liitutaulu).

• Digitaalisesta teknologiasta tulee joustava toimintaväline vain mielen ja aivojen uudelleen ohjelmoinnin (”formatointi”) välityksellä.

• TVT:n tehokkaassa käytössä ei ole kysymys irrallisista taidoista, vaan tieto- ja mediakäytäntöjen omaksumisesta => käyttöjärjestelmän muovaaminen.

• Suurin osa nuorista tarvitsee tähän ohjausta.

10.04.2023Professori Kai Hakkarainen 26


Voisimmeko luoda uudenlaisia tietokäytäntöjä?

• Toimijuus, kyky vaikuttaa ympäristöön ja hyödyntää sen tarjoamia resursseja oman toiminnan tukena (esim. Edwards, 2005).

• Yhteisön tavat toimia, enemmän kuin henkilökohtaiset uskomukset, vaikuttavat oppimisen tapaan (Hakkarainen, 2009; Lonka, 2012).

• Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja oppilaitosten rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen luomiseen.

• Yhteisöllinen tiedon luominen tarkoittaa, että yhdessä kehitellään uusia ajatuksia ja tuotoksia (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Hakkarainen, 2009).

• MILLAISIA TIETOKÄYTÄNTÖJÄ KEHITÄMME? Miten tuemme yhteisöllistä oppimista?



Haasteita

Teknologian opetuskäytön suhteen törmätään kuitenkin usein kolmenlaisiin esteisiin (ks. esim. Hietajärvi ym., 2013):

A) Toimintajärjestelmän esteet Perinteinen opetusajattelu, tietokoneluokat, taitojen ja toimintojen tiukat raja-aidat

B) Käytännön esteet Laitteiden puute, huolto

C) Inhimilliset esteet Taitojen puute, asenteet

Jotta TVT:n avulla saataisiin aidosti kehitettyä toimintakulttuuria ja tietokäytänteitä tarvitsee esteiden yli päästä kaikilla kolmella tasolla.



Harjoitus 2:

Teknologian opetuskäytössä törmätään usein kolmentasoisiin esteisiin. Missä kohtaa mielestäsi teidän koulullanne on suurimmat esteet?

a) Toimintajärjestelmän tasolla.

b) Käytännön tasolla.

c) Inhimillisellä tasolla.

d) Mikään ei onnistu.

e) Kaikki on täydellistä.

Tehtävä 1 (m.socrative.com; 884810)



Sudenkuoppia

Oletetaan, että teknologia lisää motivaatiota.

Hyökätään teknologia edellä.

Keksitään pyörä uudestaan.

Piilotetaan laitteet.

Leikataan teknologialta siivet.

Keskitetään osaaminen.

Keskitytään sovellusten käyttöön (liikaa).



• Haastava ja merkityksellinen ongelmatai ilmiö

Projektinaloitus

• Tiedon soveltaminen ja luominen

• Jatkuva korjaava palaute

• Vertaisarviointi

Projektin suoritus

• Reflektointi, korjaaminen,

• Iteraatiot• Tiedon luominen ja

rakentaminen

Projektin jatko

Ilmiöpohjaiset ja tutkivat tietotyöprojektit kulttuurin muutoksen apuna

Osanottajat kasvavat projektiensa mukana tavalla, joka rakentaa tulevan oppimisen edellytyksiä!

• Monitahoisten ilmiöiden tutkiminen useiden tiedonalojen voimin.

• Yhteisöllistä tiedonrakentamista monimutkaisuuden kohtaamisessa.

Professori Kai Hakkarainen


• Video: http://vimeo.com/62238077

Flipped Classroom


http://vimeo.com/62238077

http://vimeo.com/62238077


• Luentosali käännetään ylösalaisin siten, että yhteistä aikaa ei enää tuhlata tiedon jakamiseen.

• Tiedot voidaan innostavasti opiskella kavereiden kanssa, kotona tai kirjastossa mobiililaitteiden tuella.

• Opettajan ja opiskelijoiden yhteinen aika käytetään keskusteluun, asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä teknologiaa voidaan käyttää myös apuna.

• Toiminta suuntautuu yhteiseen tiedonluomisen kohteeseen, kuten projektiin.

• Tämä vaatii jaettua vastuuta, jossa opettaja ja opiskelijat yhdessä ovat vastuullisia toimijoita.

Flipped Classroom



INNOSTAVAN OPPIMISEN MALLI (Lonka & Ketonen, 2012; Lonka, 2012)

1. Sytytetään kiinnostus.Kartoitetaan oppimisen tarve, asetetaan tavoitteet.

2. Ylläpidetään kiinnostusta. Oppimisen prosessi syvenee verkossa, P2P, kotona, metsässä ym.

3. Mitä opittiin?Mitä uutta luotiin?Miten prosessi sujui?KiinnostusSyvenee yhteisen keskustelunkautta

Tavoite?

Diagnostinenarviointi,Palaute

Alkutilan arviointi, palaute

10.04.2023 34Professori Kirsti Lonka, OKL


Käytännön haasteiden voittaminen?

• Resursseja on vähän: BYOD?

• Laitteiden käytön rajaaminen tekee toiminnasta vähemmän innostavaa.

• Yhdelläkin laitteella voi tehdä yhteisöllistä projektia.

• Teknologian hajauttaminen ympäri koulua ja lukujärjestystä.

• Alustavapaus selainpohjaisilla toiminnoilla.



Harjoitus 3:

Koulun kehittämisessä pedagogisen muutoksen tulee kulkea käsi kädessä oppimisympäristöjen kehittämisen kanssa. Minkälainen tilanne teidän koulussanne on?

a) Pedagogista puolta pitäisi kehittää enemmän.

b) Oppimisympäristöjä pitäisi kehittää enemmän.

c) Molempia pitäisi kehittää reilusti.

d) Molemmat etenevät hienosti.

Tehtävä 2 (m.socrative.com; 884810)



Henkisten haasteiden voittaminen?



• Mene osoitteeseen:

m.socrative.com


• Tee visailu.

Testi: oletko diginatiivi?



Kotiin vietäväksi

• Teknologiavälitteisen opiskelun kehittäminen on oppimisympäristöjen kehittämistä.

• Suurin osa nuorista tarvitsee ohjausta teknologian järjelliseen käyttöön.

• Tiedon luonne ja opettajan rooli on ajateltava uudelleen.

• Oppimisympäristöjen kehittämisen on kuljettava käsi kädessä pedagogisen kehittämisen kanssa.

• Älkää leikatko laitteilta siipiä pois: vapaus, vastuu ja luottamus tärkeitä.



• http://vimeo.com/hufbs/videos

• www.dmlhub.net

• www.kaikkialla.fi

• www.blogs.helsinki.fi/mindthegap

• Facebookissa:

• iPad opetuksessa: https://www.facebook.com/groups/247467865372872/

• TVT opetuksessa

https://www.facebook.com/groups/237930856866/

Hyviä esimerkkejä ja lisätietoa:


http://vimeo.com/hufbs/videos

http://vimeo.com/hufbs/videos

http://www.dmlhub.net/

http://www.kaikkialla.fi/

http://www.blogs.helsinki.fi/mindthegap





Kirjallisuutta (to name a few…)


Anderson, C. (2012). Makers: The New Industrial Revolution. Crown Publishing: New York.

Barron, B. (2004). Learning ecologies for technological fluency: Gender and experience differences. Journal of Educational Computing Research, 31, 1-36.

Bennet, S., Maton, K., Kervin, L. (2008). The 'digital natives' debate: A critical review of the evidence. British Journal of Educational Technology. 39 (5), 775-786.

Bennett, S. & Maton, K. (2010). Beyond the “digital native” debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of Computer Assisted Learning, 26, 321-331.

Edwards, A. (2005). Relational agency: Learning to be a resourceful practitioner. International Journal of Educational Research, 43(3) ,168–182.

Eynon, R., & Malmberg, L. (2011). A typology of young people's internet use: Implications for education. Computers and Education, 56, 585-595.

Gee, J.P. (2007). Good video games + good learning. New York: Peter Lang.

Hakkarainen, K. (2009). A knowledge-practice perspective on technology mediated learning. Computer-Supported Collaborative Learning, 4(2), 213-231.

Hakkarainen, K. Lonka, K. & Lipponen, L. (2004). Tutkiva Oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY: Porvoo.

Helsper, E., & Eynon, R. (2009). Digital natives: Where is the evidence? British Educational Research Journal, 36, 3, 503-520.

Ito, M. et al. (2011) . Hanging Out, Messing Around, and Geeking Out. Kids Living and Learning with New Media. MIT Press: Cambridge.

Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture course an engaging learning experience. Studies for the learning society. 2, 2-3, 63-74.

Lonka, K. (2012). Engaging Learning Environments for the Future : The 2012 Elizabeth W. Stone Lecture. In Roisin Gwyer, Ruth Stubbings, Graham Walton (toim.) The road to information literacy: Librarians as facilitators of learning : IFLA Publications Series 157.

Prensky, M. (2001a). Digital natives, digital immigrants. On the New Horizon, 9 (5), 1-6.

Salmela-Aro, K & Upadaya, K. (2012). Schoolwork engagement inventory – energy, dedication, and absorption (EDA). European Journal of Psychological Assessment.

Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., J.-E. Nurmi, (2009). School burnout inventory (SBI): Reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48-57.

Stevenson, I. (2013). Does technology have an impact on learning? A Fuzzy Set Analysis of historical data on the role of digital repertoires in shaping the outcomes of classroom pedagogy. Computers & Education, 69, 148-158.

Vallerand, R. J., Salvy, S-J., Mageau, G. A., Elliot, A. J., Denis, P. L., Grouzet, F. M. E. & Blanchard C. (2007). On the Role of Passion in Performance. Journal of Personality 75 (3), 505-534.