Opetuksen kehittäminen tvt:n avulla

20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 1

Opetuksen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan avulla

JORMA ENKENBERG

Professori (emeritus), Savonlinna


“Tavallinen kansa vs. opettajat vs. tutkijat”?(Milken Excange on Education Technology, Second Annual Public Survey 1998)

Kansalaisilta kysyttiin: Mitä vaikutuksia tietokoneilla on oppimiseen?

Korkean tason ajattelun taitojen oppiminen (79 %)Viimeisimmän tiedon käyttöönsaaminen (73 %)Oppimisesta tulee hauskaa (68 %)Auttaa ymmärtämään maailmaa (65 %)

---

Auttavat perustaitojen oppimisessa (51 %)Edistävät ongelman ratkaisun taitojen kehittymistä (51 %)


Jatkuu…

Minkä seikkojen suhteen tietokoneiden tehokkuutta tulisi arvioida?(arvot, joiden suhteen asiaa tulisi tarkastella)

Kansalaiset:

Työelämään valmentaminen (76 %)Innostuksen lisääminen oppimiseen (72 %)Relevantin informaation löytäminen (70 %)Oppimisen aktiivisuus (69 %)Perustaitojen hallinta (66 %)Yksilöllistäminen (57 %)


Jatkuu…

Miten paljon tietokoneet auttavat oppimisessa?

Kansalaiset vs. opettajat

Vaikuttavat erittäin paljon:

Kansalaiset: 58 % Vastaavasti opettajat: 31 %Tutkijat?


Miksi tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa?

Opetuskäyttöä on perusteltu eri syillä eri aikoina (viimeiset 20 vuotta)

Perustelujen pohja: keskusteluista ja arkipäivän pohdiskeluista rakentuneet uskomukset tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksista


Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lyhyt historia

-> 1980: teknologia tiedon siirtämisessä dokumentista mieleen

Oppiminen systeeminä: syöte -> prossessi -> tulosKehollinen näkökulma ihmisen oppimiseen taustalla (ei tunnettu sitä, miten ihminen käsittelee dokumentista välittyvää informaatiota)


-> 1990: teknologia ajattelun välineenä, ajattelun ja toiminnan peilinä

Oppiminen mieleen liittyvää toimintaa (kognitivismi, paino informaation käsittelyssä, kognitiivisissa sekä oppimis- ja opettamisstrategioissa)


-> 2000 ja … : teknologia yhteisöllisen oppimisen edistäjänä

Asiantuntijuuden ja taitavan ongelman ratkaisun kehittymisen tukenaSosiaalisen prosessin välittävä rooli korostunut (situationaalinen oppiminen, ymmärtämisen rakentuminen, toiminnan säätely (reflektointi) ja merkitysneuvottelut)


Mitä lisäarvoa tieto- ja viestintätekniikka voi tuoda opetukseen?

Tehokkuus (informaation siirtämisessä ja käyttöönsaamisessa)Oppimisen laatu (tietäminen -> osaaminen, asiantuntijuus)Oppimistehtävät (soveltamista kehittävät tehtävät; auntenttiset oppimistehtävät)Vuorovaikutukset (opiskelija-opettaja, opiskelija-opiskelija, opiskelija dokumentti, opiskelija-työväline, työväline-työväline)Oppimisyhteisöt (osaamisen, arvojen ja ajattelu- ja toimintamallien välittäjinä)Teknologian ja ihmisen muodostama kumppanuus (normien, tehokkaiden käytänteiden ja toimintamallien mahdollistajana ja välittäjänä)


Mitä tiedämme tieto ja viestintätekniikan vaikutuksista oppimiseen?

Mikään teknologia ei sinällään tuota parempaa oppimista (median ja oppimisen dilemma)Ei ole olemassa yhtä ainoaa oppimisteoreettista näkökulmaa (oppimista koskeva tieto ei ole ainakaan vielä kehittynyt tavalla, joka mahdollistaisi kaiken oppimisen palauttamisen yhteen teoreettiseen näkökulmaan) Ei ole yhtä, ainoaa ja parasta ohjelmistoa tai oppimisalustaa(vrt. edellä)Ei ole yhtä ja ainoaa hyvää opettajan toimintamallia tai

ohjauksen menetelmää TVT:n opetuskäytössä


“Significant difference-kysymys”

Ei ole mielekästä puhua yleisellä tasolla vaikutuksista (positiivisista tai negatiivisista)

Vaikutuksia tulee tarkastella suhteessa niihin tavoitteisiin, joihin pyrimme opetuksessa sekä niihin arvoihin, joita haluamme välittää opetuksen kautta

Toisaalta, kun teknologia tuodaan luokkaan kaikki muuttuu ja sen seurauksena niitä teknologian vaikutuksia, joita yleensä perätään, mahdotonta tutkia yksikäsitteisesti


Onko parempaa oppimista aikaansaava muutos/kehitys näköpiirissä?

“ The past has shown that the schools are quick to adopt new technologies often because of the public pressure and because of they need to maintain legitimacy. But once introduced the schools do not much change; they assimilate them harmless but also impact less. “ (Sarason 1982)

Yliopistot?


“If the technology is so harmless that it can be easily assimilated into existing instructional practices without much changing them, then it will be equally harmless in making an instructional difference.” (Papert 1987)


“ If the same kind of practices sheet is given via computers instead of booklet why should this affect the comprehension of mathematics. “ (Papert 1987)


Mikä estää muutosta/hidastaa kehitystä?

Polkuriippuvuus (path dependence), määrittää päivittäistä toimintaamme ja opetuksen kehittymistä Olemme sidoksissa/vangittuina vallitsevaan sosiokulttuuriseen traditioomme (sekä hyvä että huono asia)Korostuneita luento, harjoitukset, seminaarityöt, tentit kurssien suoritusmuotoina, mutta eivät esseet, artikkelit, posterit tai tieteelliset diskurssit, jotka ovat tieteellisen tiedon rakentamisessa keskeisiä oppimisen ja tietämisen osoittajiaTutkimustoiminta ja opetus yliopistoissa ja korkeakoulutuksessa yleensäkin sijoittuvat erilaisiin sosiokulttuurellisiin kehyksiin


”We travel and explore the world, carrying with us some ”background books”. These need not accompany us physically; the point is that we travel with preconceived notions of the world, derived from our cultural tradition. In a very curious sense we travel knowing in advance what we are supposed to discover. In the other words, the influence of these background books is such that, irrespective of what travelers discover and see, they will interpret and explain everything in terms of these books.”(Umberto Eco 1998)


Muutos on aikaa, jatkuvaa ponnistelua ja epävarmuuden sietoa vaativa prosessiPysyvä muutos haastaa muuttamaan organisaation toimintamallin; organisaation sosiokulttuurisen ympäristön (henkilökunnan toiminnan, fyysiset puitteet ja toiminnan ohjauksen prosessin)? “Community of practice”“Community of learners”Uuden toiminnan suunnittelun rinnalle tarvitaan myös redesignia


Instructional design – designin ja redesignin perusta

Instructional Design as a Process:

Instructional Design is the systematic development of instructional specifications using learning and instructional theory to ensure the quality of instruction. It is the entire process of analysis of learning needs and goals and the development of a delivery system to meet those needs. It includes development of instructional materials and activities; and tryout and evaluation of all instruction and learner activities.


Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelussa huomioon otettavat näkökulmat (Land &Hannafin 2000)

Oppimisteoria/oppimiskäsitysSovellettava opetusmalliTeknologian tarjoamat resurssit ja työvälineet Uskomukset hyvästä opetuksesta (heijastelevat oppimisyhteisön sosiokulttuurisia käytänteitä)Oppimisympäristön/oppimateriaalin käytettävys aiotussa tilanteessa


Holistinen näkökulma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön

Ihminen on kehon, mielen ja elämäntilanteenmuodostama kokonaisuus (vrt. esim. Rauhala)

keholliset taidot, mielen toimintaa säätelevät taidot ja sosiaalista toimintaa säätelevät ja ohjaavat

taidotKehittyvän opetuksen tulee kyetä yhdistämään ajattelu kehollisiin prosesseihin, mielen toimintoihin sekä sosiaalisiin käytänteisiin.


Miten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä voidaan ja tulisi kehittää?

Oppimisympäristöjen kehittämisen relevantit tutkimusstrategiat:

kehittämistutkimus (development research) design eksperimentit (design experiments, A. Brown) formatiivinen tutkimus (formative research; Reigeluth)


=> Design-tutkimus (design research, Edelson 2002)

Design-tutkimus etenee syklisenä designin ja sen toteuksen muodostamana prosessina (vrt. insinööritieteet). Kukin toteutus tarjoaa tilaisuuden koota tietoa designin onnistuneisuudesta.

Design-tutkijoiden toiminta on jatkuvaa elaborointia tukeutuen teorioista johdettuihin hypoteeseihin ja periaatteisiin, tarkentaen niitä, tuoden lisää niihin ja poistaen niistä asteittain koherentin teoria kiinnittämiseksi, design-kokemuksen ymmärtämiseksi sekä tavoiteltavan lopputuloksen aikaansaamiseksi


“Universities are not maintaining a professional approach that parallels their professional research approach, and the curriculum is not sufficiently oriented toward long-term high-level cognitive skills.”

“University teaching must aspire to a realignment of research and teaching to teaching methods that support students in the generic skills of scholarship, not merely the mere acquisition of knowledge.”

(Laurillard 2002)

“Universities must support a professional teaching approach that mirrors the approach for reasearch.”


Kirjallisuutta

Brown, A. (1992) Design experiments: theoretical and methodolocical challenges in creating complex interventions in classroom settings. The journal of learning sciences, 2, 141-178

Eco, U. (1998) Serendipities: Language and lunacy. New York: Orion

Edelson, D. (2002) Design Research: What we learn when we engage in design. The journal of learning sciences, 11(1), 105-121

Land, S., & Hannafin, M. (2000). Student-Centered Learning Environments. In Jonassen, D. and Land, S. (Eds), Theoretical Foundations of Learning Environments . Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.

Laurillard, D. (2002) Rethinking Teaching for the Knowledge Society. EDUCAUSE Review, Vol. 37, No. 1, 16-25

Papert, S. (1987) Computer Criticism vs. Technocentric Thinking. Educational Researcher Jan-Feb 1987, pp. 22-30.

Sarason, S. (1982) The Culture of the School and the Problem of Change. Boston: Allyn & Bacon Reeves, T. (2000) Enhancing the worth of instructional technology research through “design experiments” and other development research strategies. Paper presented at April 27, 2000 at Session International Perspectives in Instructional Technology Research for the 21 century. Annual meeting of AERA. New Orleans.