Ot Oph Barometri

OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030TavoitteetPaneelitKierroksetBarometrimittaritTuloksetKalibrointiSeurantaKommunikointiFokusointiLaajentaminenKeskustelutMuistin kerryttäminen

sunnuntaina 11. huhtikuuta 2010

OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030Tavoitteet- mittareista barometriin- paneelien sisäänajo- tulevaisuusajattelun käynnistäminen (etäisyys)

Paneelit- sisäpaneeli- ulkopaneeli

Kierrokset- 1. kierros: neljä perusmittaria- 2. kierros: tarkistukset, laajennukset- 3. kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleissivistysosio


MURROSAJATTELU

Teknologinen - Sosiaalinen - Teoreettinen


SISÄPANEELI


ULKOPANEELI


LAADULLINEN ENNAKOINTIHaetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia

Heikot signaalit- muutoksen ensioire- kehityksen murtuma

Dekonstruktio- kiistakysymykset- tulevaisuusteesit

Laadullinen lähestymistapa- kommentit, argumentit- dialogi


Barometrimittarit- Oppiminen ja koulu- Koulu ja yhteiskunta- Yhteiskunta ja oppiminen

Tulokset- paneelit- kiistakysymykset- barometri

Kalibrointi- mittarien tarkistus- vastausten tarkistus

OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030


OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030Seuranta- kerran vuodessa- aikasarjaKommunikointi- kommentointi, argumentointi- dialogitFokusointi ja dialogit- ajankohtaiset kiistakysymykset- mittarien uudistaminenLaajentaminen ja keskustelut- opettajat, koulut- vanhemmat, kunnat- media, kokeilu, tutkimusMuistin kartuttaminen


tutkimus ja kokeilu

media

vanhemmat ja kunnat

opettajat, koulut ja oppilaat

VAIKUTUKSEN KEHÄT 2030

sisä ulko


DISKURSSEJA JA KIISTAKYSYMYKSIÄ 20301. Kiistakysymyksiä ja jakolinjoja

- teesit- antiteesit- argumentit

2. Kypsiä ratkaistavaksi

- kolmas tie- ajoitus- dialogi

”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (”Thinking begins when conflicting perceptions arise.” Plato´s Republik, VIII, 103, P. 8)


I KOULU JA OPPIMINEN

1. Kouluopetuksen ainejakoisuus2. Koulusta toimintakeskus3. Metataitojen arviointi4. Oppivat ryhmät5. Hitaan oppimisen tila6. Oppimistulokset7. Yhtenäinen opettajakoulutus8. Yleissivistyksen näyttö9. Monialainen opetustiimi10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä


1. AINEJAKOISUUS 2030

toivottava

todennäköinen

Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan aine-painotteisen (väline- ja harjoitus-aineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.


2. TOIMINTAKESKUS

toivottava

todennäköinen

Vuonna 2030 koulut ovat avoimia oppimis- ja tapahtumakeskuksia, joissa on yhdistetty eri koulu-muotojen, kirjastojen, liikunta- ja kulttuurielämän palveluita. Oppimis- ja tapahtumakeskuksina koulut pääsevät integroimaan formaalia ja informaalia koulu-tusta ja oppimista toisiinsa.


3. METATAIDOT 2030todennäköinen

toivottava

Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.


4. RYHMÄOPPIMINEN 2030

toivottava

todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.


5. SLOW LEARNING 2030todennäköinen

toivottava

Kaikista kouluista löytyy hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole tietokoneita, ei verkkoyhteyttä eikä muutakaan teknologiaa lukuunottamatta ehkä liitutaulua, kyniä ja paperia sekä lehtiä ja kirjoja.


6. OPPIMISTULOKSET

Suomalainen peruskoulu on pudonnut kansainvälisten oppimisvertailujen kärjestä.


7. YHTENÄINEN OPETTAJAKOULUTUSOpettajakoulutus on yhdistynyt ja tuottaa kelpoisuuden yhtenäisen perusopetuksen opettajaksi. Tältä kelpoisuuspohjalta voi erikoistua erityisopetukseen, maahanmuuttaja-opetukseen jne.

todennäköinen

toivottava


8. YLEISSIVISTYKSEN NÄYTÖT

toivottava

todennäköinenYleissivistävään koulutukseen on kehitetty oma näyttö(tutkinto)järjestelmä.


9. OPETTAJATIIMIT

toivottava

todennäköinen

Vuonna 2030 kunkin (perus-opetuksen) vuosiluokan vastuu-opettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vapaa-ehtoisten avustajien esimerkiksi vanhempien avulla.


10. KEHITTÄMISKESKUS

toivottava

todennäköinen

Koulut ottavat mutta myös saavat tehtäviä ylläpitäjältään tutkia, selvittää tai valmistella toiminta-alueensa palveluja (ympäristö, liikenne, terveys, kirjasto, harrastus) osana koulun oppimis- ja opetustehtävää.


PEDAGOGINEN KLUSTERI 2030Aine-jako

Ryhmä-oppi

Slowlearning

Meta-taidot


ORGANISATORINEN KLUSTERI 2030

Opetus-tiimit

Toiminta-keskus

Yleissivistävät näytöt

Ympäristönkehittäjä


II KOULU JA YHTEISKUNTA

1. Ilmastonmuutos ja globaali tasa-arvo2. Tiedonvälitys3. Euroopan integraatio4. Demokratia5. Älymanipulaatio6. Osallistuva oppiminen7. Elinkeinoelämä ja koulut 8. Kansalaisvelvollisuus9. Uskonto10. Kollektiivinen älykkyys


1. ILMASTONMUUTOSJokaiselle suomalaiselle on määritelty vuosittainen hiilidioksidipäästökiintiö, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla.


2. TIEDONVÄLITYSTiedonvälitys nojaa enemmän ihmisten väliseen viestintään kuin massaviestimien lähetystoimintaan.


3. EUROOPAN INTEGRAATIO

Peruskoulun aloittamisikä ja rakenne harmonisoidaan Euroopan unionissa.


4. DEMOKRATIAKansalaiset osallistuvat päätöksentekoon vaalien välillä tietoverkoissa tapahtuvilla, jatkuvilla kansanäänestyksillä.


5. ÄLYMANIPULAATIOÄlykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhem-mat käyttävät geenimanipulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.


6. OSALLISTAVA OPPIMINENKoululaiset osallistuvat kouluaterioiden valmistamiseen ammattihenkilöstön tukemana.


7. ELINKEINOELÄMÄKoulut hakevat lisärahoitusta yhteistyöllä paikallisen elinkeinoelämän kanssa sekä lahjoitusten ja perintöjen kautta.


8. KANSALAISVELVOLLISUUS17-29-vuotiaat suomalaiset suorittavat 11 kuukauden kansalaispalveluksen.


9. ISLAMILAINEN KOULUSuomeen on perustettu ensimmäinen islamilainen peruskoulu.


10. KOLLEKTIIVINEN ÄLYSuomen Akatemia ja Sitra ovat perustaneet ohjelmia kollektiivisen älykkyyden tutkimiseksi ja kehittämiseksi.


III OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA1. Oppivelvollisuus2. Lahjakkuus3. Yhteinen aika4. Suomen kieli5. Monimuotoisuus6. Virtuaalimaailma7. Ulkoistettu opettajuus8. Alueellinen tasa-arvo9. Oppimisympäristöt10. Jatkuva oppiminen11. Eläkeläiset kouluun12. Kotikoulu13. Relevantti tieto14. Sosiaalinen media15. Itseoppiminen16. Opettaja sivistysagenttina


1. OPPIVELVOLLISUUSIKÄOppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana.


2. LAHJAKKUUSKoulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.


3. YHTEINEN AIKAJatkuva kiire ja tehok-kuusajattelu on työnnetty syrjään. Vanhempien, opettajien ja terveys-viranomaisten on epäsopivaa perustella nuoren kohtaamatto-muutta kiireellä, resurssipulalla tai ajankäytön ongelmilla.


4. SUOMEN KIELISuurissa kaupungeissa joka toinen perhe valitsee lapsilleen englanninkielisen perusopetuksen.


5. MONIMUTOISUUSSuomalaisissa kouluissa on rasismin ja vihapuheen nollatoleranssi. Rasistinen kommentti tai toiminta johtaa lapsen tilapäiseen erottamiseen.


6. VIRTUAALIMAAILMAMerkittävä osa joka-päiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali-todellisuudessa.


7. ULKOISTETTU OPETUSKunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.


8. ALUEELLINEN TASA-ARVOSuomessa on alueita, joilla ei tarjota perusopetusta


9. OPPIMISYMPÄRISTÖTToiminta verkossa, työpaikoilla, järjestöissä ja julkisella sektorilla muodostaa luonnollisen ja tavallisen tavan oppia ja koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin.


10. JATKUVA OPPIMINENJatkuva uusien kykyjen, voimavarojen ja taitojen hankkiminen on paras tulevaisuuden selviyty-misstrategia. Sitä varten koulun oppisisällöt on perattu, oppiaineita on hävinnyt ja olemassa olevistakin oppiaineista on poistettu valtava määrä turhaa ja vanhentunutta.


11. ELÄKELÄISET KOULUUNEläkeläiset osallistuvat erilaisin tavoin ja toimintamuodoin koulun työhön.


12. KOTIKOULUHuoltajalähtöisen kotiopetuksen määrä Suomessa on monin-kertaistunut vuoden 2010 tasosta (n. 300 kotioppilasta).


13. RELEVANTTI TIETOVuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppiaineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.

!


14. SOSIAALINEN MEDIASosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmä-dynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana".

!


15. OPPIMISYMPÄRISTÖT JA ITSEOPPIMINENVuoden 2030 peruskoulussa opetellaan ja opitaan kyky organisoida - valita ja toteuttaa - omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi. Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen avaintaidoista.

!


16. OPETTAJA SIVISTYSAGENTIKSIVuonna 2030 peruskoulun opettaja-(kunta) on yhteiskunnan tärkein sivistysagentti, joka moniamma-tillisen yhteistyön johtajana sekä formaalin ja informaalin oppimisen sillanrakentajana ohjaa oppilaita riittävään yleissivistykseen, joka on elinikäisen oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta.

!


LABORATORIONettilukio ja -peruskoulu- verkkokoulut pullonkauloihinIlmiöopetussuunnitelma- ainejakoon vaihtoehtoRops- ryhmäoppijasubjekti- second chanceSometu -verkosto- sosiaalinen media opetukseenTulevaisuustyöpajat rajanylityksiin- yleissivistävä ammatillinen


FILOSOFIA”Koulunuudistuksen olennaisimpiin haasteisiin kuuluu oppimisen (ja kasvun) kokonaisvaltaisuuden tavoitteleminen sekä lisäksi tietopainotteisen sirpaleisuuden lisääntymisen torjuminen. Ja samoin pinnallisten teknisten ja välineellisten toimintataitovaatimusten jatkuva lisääntyminen. Pitäisi kyetä etenemään kohti laaja-alaisempaa ja kokoavampaa, kasvulle ja identiteetin kehitykselle olennaisempaa, perustavanlaatuisempia ajattelu- ja toimintataitoja tukevaa.”Tomperi haluaa edustamalleen tiedonalalle filosofialle tuntikehystä. Hän perustelee kaksoisstrategiaansa silla, että ”niin kauan kuin koulu on oppiainejakoinen, siellä tulisi olla filosofiaa myös oppiaineena”. Toiseksi hän ei ”oikein enää usko mihinkään muuhun tapaan vaikuttaa opettajankoulutukseen”. Johtopäätökseksi jää, että vain tuntikehykseen murtautumalla filosofia pääsee peruskouluun.- Tuukka Tomperi


UUSI-SEELANTI

”Koulut täällä on mielenkiintoisessa jamassa. Uusi kansallinen tasapäistämismalli herättää epäilyjä + aiheestakin. Suomessa voi melkein olla varma, että koulu kuin koulu ja homma hoituu, mutta täällä on käsittämättömiä eroja koulujen välillä. Kilometrin fyysinen matka kahden ala-asteen välillä voi oppimistulosten näkökulmasta olla valovuosi. Täällä hyvät koulut on tosi hyvä ja sitten on näitä tosi huonoja. Eli pitää vaan olla tarkkana mihin penskansa laittaa. Homma menee hankalaksi niiden kohdalla, jotka eivät voi valita.”

- Jussi Luukkonen 17.3.2010


ÄLYMANIPULAATIO"Jos viereisessä huoneessa työskentelisi toimittaja, joka modafiniilipäissään tahkoaa tuplatulosta meihin muihin nähden, olisi päätoimittajalla epäilemättä kiusaus palkata enemmänkin älylääkkeiden käyttäjiä. It-alalla tuloksentahkoaja saattaa vielä asua Intiassa ja tehdä hommat puolta halvemmalla kuin suomalainen, luomuaivoinen älytyöläinen."

Miksei älyn parantamista voisi hyväksyä siinä kuin kauneusleikkauksiakin, kysyy Anders Sandberg. Arjan Chatterjee arvelee, että kosmeettisesta neurologiasta tulee vielä tällä vuosikymmenellä yhtä hyväksyttyä kuin kosmeettisesta kirurgiasta.

Ivy leaguen huippuyliopistot Harvard, Yale, Colombia ja Princeton ovat saaneet maineen älylääkkeiden suurkuluttajina.

Maria Pettersson: Aivo-doping. City-lehti 4/2010


ÄLYMANIPULAATIO”Älykkyyden tutkimus mutkistaa toiveita helpoista ratkaisuista, ympäristön rooli ja merkitys selviää. Joillakin on suuria toiveita joko hyvästä bisneksestä tai älykkäistä jälkeläisistä. Surkeita epäonnistumisia pääsee julkisuuteen, älykkäitä mutta onnettomia lapsia. Empatian ja hyvän elämän arvostus lisääntyy, käsitys älykkyydestä laajenee kattamaan empatian ja toimintakyvyn, joita ei pystytä aikaansaamaan geenimanipulaatiolla vaan sosiaalisilla muutoksilla, meemimanipulaatiolla.”


Education

Ot Oph Barometri