Viisas energiankäyttö taloyhtiöissä

Timo Kuusiola

Sisältö

•Mihin energiaa ja vettä kuluu•Ilmanvaihtojärjestelmän toiminta•Lämmönjakojärjestelmän toiminta•Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa•Vesijärjestelmän toiminta•Kiinteistösähkönkulutuksen vähentäminen

2

TALOYHTIÖN ENERGIAKULUJEN MUODOSTUMINEN

Hoitokuluistaenergiaan ja veteen 30-40 %

Lähde: Tilastokeskus, 2013

5 €/m2/kk

4

Lähde: Kiinteistöliitto

Esim. 60m2 asunto n.300€/kk

Mihin lämmitysenergiaa kuluu?

Etelä-Suomessa 1960-1990-luvulla rakennettujen kerros- ja rivitalojen lämpöindeksi on tyypillisesti 45-65 kWh/m3/v

Kuva: Taloyhtiön energiakirja 2012(lisätty kustannukset)

5

Ikkunat ja ovet 15-25 %

Ilmanvaihto25–35 %

Yläpohja3-6 %

Ulkoseinät10-20 %

Lämmin käyttövesi15-20 %

Alapohja4-6 %

Lämmitys 60-70 %Sähkölaitteet 10-20 %

Aurinko + ihmiset 10-20 %

-70-luvun kerrostalo 204 h lämmityskulut n. 98 000€

9500€

98 000€

19 000€3 000€

13 000€

11 000€3 000€

Mihin kiinteistösähköä kuluu?

6Kiinteistösähkön kulutus on tyypillisesti noin 2-6 kWh/m3/vLähde: Kiinteistöliitto

• sauna + 100–250 %

• - hissit + 20–30 %

• - kylmäkellari + 30–40 %

• - autolämmityspaikat + 50–150%

• - pesula + 25–35%

Lisäksi kulutamme huoneistosähköä

1 400 - 3 000 kWh/v210 - 450 /v€

7Lähde: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011, Adato Energia Oy

Mihin käyttövesi kuluu?

155 l/hlö/vrk

Tyypillinen vaihteluväli on 90-270 l/hlö/vrk

8Lähde: Taloyhtiön energiakirja 2011

Mistä vesimaksu muodostuu?

Esimerkki•Asukkaita 75 hlö•Vedenkulutus 155 l/hlö/vrk

• kylmävesi (60 %) 93 l/hlö/vrk ja lämmin vesi (40 %) 62 l/hlö/vrk•Kokonaisvedenkulutus 4 243 m3/v•Vesilaitoksen perimät maksut: raakavesi 1,6 /m3, jätevesi 2,2 /m€ € 3 ja perusmaksu 71

/kk. €•Kaukolämmön hinta 70 /MWh€ 9

Lähde: Kiinteistöliitto (2013)

Mistä lämpölasku muodostuu?

• Esimerkki kaukolämpökustannuksista:

Kiinteän perusmaksun osuus on noin 24 prosenttia kaukolämpökustannuksista. Kaukolämmön kokonaishinnaksi (sisältäen energia- ja perusmaksun) tulee 67 /MWh. €

10

Yksikköhinta

Vuosikustannus

Perusmaksu (alv 24 %) 675 /kk€ 675 /kk x 12 kk€ = 8 100 €

Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 51 /MWh€ 51 /MWh x 511 €

MWh= 26 061 €

Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %)

= 34 161 €

Lähde: Kiinteistöliitto (2013)

TALOYHTIÖN ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN

Ilmanvaihtojärjestelmien tyypit

Lähde: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto12

Vetoisuuden tyypilliset aiheuttajat

•Vetoisuus on yksi yleisimpiä asumismukavuutta heikentäviä tekijöitä•Vetoisuus ei ole lämmitykseen liittyvä ongelma

sisälämpötilan nostaminen ei poista ongelmaa•Vetoisuuden aiheuttajia ovat yleisesti• väärin toimiva ilmanvaihto•puutteet rakennuksen tiiviydessä tai rakenteiden

alhaiset lämpötilat (ilma- ja lämpövuodot)

Vetoisuuden aiheuttajien tunnistaminen

• Ilmanvaihdon toiminnan tarkastelu•Mikä ilmanvaihtotapa kohteessa on?• Painovoimainen, koneellinen poisto, koneellinen tulo-

poisto•Miten korvausilma tulee huoneistoihin?

•Rakenteiden aiheuttamien lämpö- ja ilmavuotojen tarkastelu• Alustavia havainnointeja voidaan tehdä

pintalämpömittarilla• Tarkemmat analyysit tulee tehdä lämpökameralla sekä

erilaisilla tiiviyden mittauskokeilla

Tyypillisimpiä vetoisuuden aiheuttajia

Katon ja seinien liitoskohdat Katon ja seinien liitoskohdat Lattian ja seinien liitoskohdatLattian ja seinien liitoskohdat

• Ulkolämpötila ulkona -10• Sisälämpötila 22• Mittaustulos 16 astetta• Kohteessa ei ole terveyshaittaa

aiheuttavaa lämpövuotoa• Raja-arvo välttävälle

tasolle +13• Kannattaa silti keskustella

havainnosta isännöitsijän kanssa• Terveyshaitan raja-arvot eivät

kerro sitä, onko kohdetta energiatehokkuusmielessä järkevää korjata!

Tyypillisimpiä vetoisuuden aiheuttajia

Oven tai ikkunan karmit (läpiviennit)Oven tai ikkunan karmit (läpiviennit)Parvekkeen taustaseinäParvekkeen taustaseinä

Tyypillisimpiä vetoisuuden aiheuttajia

Huonosti suunnitellut korvausilmaventtiilit Huonosti suunnitellut korvausilmaventtiilit • Korvausilma suuntautuu suoraan Korvausilma suuntautuu suoraan

oleskeluvyöhykkeelleoleskeluvyöhykkeelle

Ilmanvaihdossa havainnoitavat asiat• Kaikissa järjestelmissä on syytä huolehtia siitä, että venttiilit ja

kanavat ovat puhtaat ja että korvausilmaa saadaan tarpeeksi. • Yleensä ilmanvaihto on riittävää näillä edellytyksillä:

– Ilma tuntuu raikkaalta sisään tullessa.– Kylpyhuoneen peiliin suihkun aikana tiivistynyt kosteus haihtuu

5-10 minuutissa.– Sauna kuivuu seuraavaan aamuun mennessä.– Paperiarkki pysyy poistoventtiiliin imeytyneenä koneellisissa

järjestelmissä.– Vinkuuko postiluukku tai huoneiston ulko-ovi– Tuntuuko esim. olohuoneessa vedontunnetta

• Liian kova ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta• Huonon sisäilman syyt kannattaa aina selvittää

ammattilaisella– Ensimmäisenä toimenpiteenä voidaan mitata hiilidioksiditasot

huoneistoista18

Ilmanvaihdon perussäätöKoneellisen poiston kohteissa

• Ilmanvaihdon perussäädössä varmistetaan jokaiseen huoneistoon tarpeenmukaiset ilmamäärät

• Ennen ilmanvaihdon perussäätöä tulisi tehdä kanavien puhdistus

• Ilmanvaihdon perussäädön yhteydessä tulee huomioida korvausilmamäärät ja –reitit sekä huoneistojen alipainetasot– Pelkästään poistoilmamääriä tarkastelemalla saattaa

ilmanvaihdon perussäädön jälkeen esiintyä merkittävää vetoisuutta

• Kannattaa myös selvittää remonttitarpeet vedottoman ja tarpeenmukaisen korvausilmamäärien varmistamiseksi– Myös huippuimurien saneeraustarpeet (säätömahdollisuuden

parantaminen)

Asumisen arjessaTarkkaile lämmityksen toimintaa

•Jokaiseen asuntoon lämpömittari–Keskelle huonetta (0,6m seinästä ja metri lattiasta)–Mahdollista saada myös etäseurattavina (dataloggeri)

•Ilmoita liian korkeista lämpötiloista–Älä tuuleta lämpöä harakoille

•Käytä termostaattista patteriventtiiliä oikein

•Vedontunne ei yleensä liity lämmitykseen vaan ilmanvaihdon toimimattomuuteen

•Kiinnitä huomiota mahdolliseen ilmaustarpeeseen–Lämmityspatterin loriseva ääni–Patteri lämpiää vain alaosasta

•Selvitä taloyhtiön määrittelemä sisälämpotilantavoitearvo ja milloin, taloyhtiössä on tehty patteriverkoston perussäätö

20

Oleskelutilat20-21°C

Makuutilat18-20°C

Kerrostalojen porrashuoneet 17-18 °CVarasto 12 °CAutotalli 5 °CKylpyhuoneen lattia 24 °C

Lämmönjakojärjestelmän rakenne

Patteriventtiili

Linja-säätö-venttiili

Lähde: VTT, Rakennus ja yhdyskuntatekniikka

Lämmitysverkoston säätökäyrä

•Säätökäyrä (lämpökäyrä) ohjaa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa mitatun ulkolämpötilan perusteella

•Oikea säätökäyrä on löydetty, kun huonelämpötila pysyy haluttuna ja tasaisena (esim. 21 °C) kaikissa oloissa

•Lisätietoa säätökäyrän valinnasta webdia.vtt.fi

Patteriverkoston perussäätö

Lähde: Motiva

• Perussäädön edellytykset– Asiantuntija

(LVI)suunnittelemaan urakka

– Asiaan perehtynyt urakoitsija (referenssit?)

– Saumaton yhteistyö osapuolten kesken

– Vanhoihin rakennuksiin uudet patteri- ja linjaventtiilit

– Kannattaa myös asettaa tavoitteet säädölle

• Tavoitteet sopimukseen!Lisätietoa www.tasapainotatalo.fi

Patteriverkoston perussäätö vuoden 1989 kerrostaloon

Lähtötilanne• Lämmönkulutuksen

kustannukset n.30 000€• Huoneistojen määrä 47• Rakennusvuosi 1989• Huonelämpötilat talvella

Tehdyt toimenpiteet

• Kaukolämpökeskuksen uusiminen 19 000€ (400€/huoneisto)

• Patteriverkoston perussäätö 22 000€ (470€/huoneisto)– Patteriverkoston säätö (n. 3000€)– Linjasulkuventtiilien uusiminen– Patteritermostaattiventtiilien

uusiminen

Säästö n.1700€ /v

Käyttövesijärjestelmän toiminta

•Taloyhtiössä tulee olla tavoitteena saada vesihanojen virtaamat samalle tasolle:

• kylpyhuoneen tai wc:n pesuallashana 6 litraa minuutissa• keittiön hana 12 litraa minuutissa• suihku 12 litraa minuutissa

•Virtaamat voi mitata mittauskannulla tai virtausmittarilla

•Lämpimän 50 °C veden odotusaika ei saisi olla pidempi kuin 10 sekuntia•Lämpimän käyttöveden asetusarvo

– Tyypillisesti 55 °C– Lämmin käyttövesi ei saa laskea yöaikaankaan alle 50 asteen

25Lähde: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto

Vesijärjestelmän perussäätö• Hanan virtaaman säätö sisäänrakennetun käyttövivun

liikkeenrajoittimen avulla maksimivirtaaman säätämiseksi– Ei löydy kaikista hanoista

• Säätö vakiopaineventtiilin avulla– Alennetaan vesijohdon painetaso sopivaksi– Säästö 5-25% vedenkulutuksessa

• Lämpimän käyttöveden kiertojohdon virtaamien säätö linjasäätöventtiilien avulla– Lämpimän veden odotusaika lyhenee

• Kannattaa pyytää asiantuntijaa varmistamaan vesikalusteiden tarpeenmukaiset virtaamat!– Palveluntarjoajia mm. Energo, Enervent, Greonia

Asumisen arjessaTarkkaile vesikalusteiden kuntoa

Kannattaa teettää ammattilaisella vesikalusteiden tarkastus säännöllisesti Kannattaa teettää ammattilaisella vesikalusteiden tarkastus säännöllisesti (yli 10v kalusteissa joka vuosi!) (yli 10v kalusteissa joka vuosi!)

Kylpyhuone: Vedenkulutus• Suihkussa käynnin kustannukset

Suihkupäästä ja veden virtaustehosta riippuen

– Kerran päivässä 5 min suihku• 64 € - 145 € vuodessa

– Kerran päivässä 20 min suihku• 253 € - 579 € vuodessa

– Kerran päivässä kylpy• 253 € - 336 €• Riippuu ammeen koosta

– Kerran viikossa kylpy• 36 € - 48 €

Kiinteistösähkö kuriin

•Kiinnitä huomiota mm.•talosaunan käyttöön ja saunavuorojen organisointiin•auton lämmitystolppien ajastus •valaistuksen ohjaukseen ja lamppuvalintoihin•sähköiset ohjaukset ja sulatuslaitteet•kylmäkellarien käyttöön

29

Esimerkki: Kylmäkellarin kulutus • Kohde on vuonna 1970 rakennettu 204 huoneistoa ja kaksi

rakennusta• Jokaiselle huoneistolle on oma kylmäkellari• Laskennallinen sähkönkulutus yhteensä 6600€/vuodessa• Lauhdutin sijoitettu kuivaushuoneiseen, jossa on myös

erillinen lämmitin Lämpötilat todella korkeita Kompressori käy koko ajan

Kodin energiankäyttöKylpyhuoneen lattialämmitys

• Epätavallisen suuri sähkönkulutus – Syy saattaa olla kylpyhuoneen lattialämmitys

• Lattialämmitys kannattaa pitää mahdollisimman pienellä– Tarkoitus ei ole lämmittää koko tilaa– Pidä kylpyhuoneen ovea kiinni

• Täysteholla 3m2 lattialämmitys aiheuttaa noin 300-500€ kustannukset vuodessa (laskennallinen)

Lisätietoja

•Energiaviisaus taloyhtiöissä videothttp://www.energiaopas.fi/energiaviisaus-taloyhtiossa/ •Motiva Oy, Energiaeksperttiwww.motiva.fi/energiaekspertti•Taloyhtiön energiakirjawww.taloyhtio.net/ajassa/energiakirja

•Kysymyksiä tai palautetta:energiaopas@hel.fi tai facebook.com/energiaopas

32