Embed Size (px)
Citation preview
Sosiaalinen media tutuksi
Kouvolan kaupunki 16.2.2016
KSAO Aikuisopisto/ Ari Rapo
Mitä sosiaalinen media on?
Some on 2000-luvulla yleistynyt tapa tuottaa mediasisältöjä yhteisöllisesti.
Sen mahdollisti mm. internetin, sovelluksien ja päätelaitteiden tekninen kehitys.
Web 2.0, webin ’toinen vaihe’, sisälsi ajatuksen asiakaskeskeisyydestä ja sosiaalisemmasta lähestymistavasta (2004).
Web 2.0 mainitaan paitsi teknisenä kehityksenä, myös uutena liiketoimintamallina.
Somen tieteellinen määritelmä
Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. (Hintikka)
Viestintä 1970-luvulla ja 2010-luvulla
1970-luku: paperitiedotteet, jotka toimitettiin postin tai lähetin välityksellä tiedotusvälineiden toimituksiin.
Portinvartijat (tiedotusvälineet), jotka arvioivat, täyttääkö tiedote uutiskriteerit.
2010-luku: kuka tahansa voi toimia tiedon tuottajana ja julkaisijana.
Julkaisu on helppoa ja potentiaalinen yleisö heti massiivinen.
Sananvapaus on demokratisoitunut ja moniarvoistunut mutta samalla sisällöksi on tullut paljon ’höttöä’.
Kansalaisen omat mediataidot ovat tulleet tärkeiksi. On osattava arvioida kriittisesti mikä on totta ja mikä vähemmän totta.
Mediakasvatus ja mediakritiikki ovat taitoja, joita oppilaitoksissa tulisi tarjota enemmän.
Miksi se on syntynyt?Internet mullisti tiedonvälityksen tarjoamalla mahdollisuuden viestiä miljoonille vastaanottajille ilman kalliita tuotantovälineitä.
Yksisuuntaisesta tiedonvälityksesta haluttiin siirtyä monenväliseen tiedonvälitykseen.
Vuorovaikutus, osallistuminen ja kansalaisjournalismi alkoivat nostaa päätään.
Kaupalliset yritykset alkoivat ymmärtää vertaisviestinnän mahdollisuudet.
Tiedonvälityksessä ei ollut enää vahvoja portinvartijoita. Kuka tahansa saattoi saada viestinsä kuuluviin.
Tätä paradigmaa voi verrata kirjanpainotaidon keksimiseen 1400-luvun puolivälissä.
Kuka siitä hyötyy?Ilmeinen hyöty sosiaalisesta mediasta on niille yrityksille, jotka osaavat kehittää sitä tukevia ansaintalogiikoita.
Kaupallisen toiminnan lisäksi hyötyjinä ovat tavalliset kansalaiset, jotka voivat saada tietoa helpommin ja tuoda esiin näkökohtiaan.
Sosiaalinen media on mullistanut osaltaan myös oppisen. Oppimisalustat ovat kehittyneet harppauksittain, learning-on-demand on jo käytännössäkin mahdollista, mobiilioppiminen on muotoutumassa.
Kaiken kaikkiaan, sosiaalinen media on omiaan demokratisoimaan tiedon omistamisen.
On silti muistettava, että digitaalinen kuilu (digital divide) on silti todellisuutta edelleen.
Miksi kuntien pitäisi ottaa osaa someen?
”Sosiaalisen median avulla voidaan edistää kunnan ulkoista viestintää ja markkinointia, parantaa vuorovaikutusta ja lisätä yhteisöllisyyttä kunnan asukkaiden keskuudessa. Yhteisöllisen median välineitä voidaan käyttää myös ympäristön luotaamiseen, innovaatioiden kehittämiseen ja asukkaiden sekä kunnan työntekijöiden hiljaisen tiedon esiin tuomiseen.”Kuntien verkkoviestintäohje
Kunnan ’someilun’ prinsiipit
Avoimuus
Rehellisyys
Luotettavuus
Suoraselkäisyys
Tiedollinen saavutettavuus
Voinko sensuroida asiattomuudet?
Lyhyesti sanottuna: et voi.
Et voi hallita somea.
Ja jos vaikka onnistuisitkin sensuroimaan, keskustelu vain siirtyisi muualle entistä rajumpana.
Keskusteluun voit osallistua ja tuoda keskusteluun faktoja.
Entäs sitten ne vihapuheet?
Vihapuheet ja muut laittomuudet on syytä käsitellä juuri niin kuin ne käsiteltäisiin ’oikeassakin’ elämässä: kaupungin foorumit eivät ole tarkoitettu näille.
Todisteet laittomuuksista on varmuuden vuoksi hyvä ottaa talteen, esim. kuvaruutukaappauksin.
Tutkintapyynnöt hoidetaan kaupungin protokollan mukaisesti.
Yhteisölliset pelisäännöt tärkeitä.
Onko some ’oikeaa työtä’?
Pekka Sauri: kansalaiskeskusteluun osallistuminen on kaupunginjohtajan ja ylimmän johdon oikeaa ja tärkeää työtä, koska julkishallinnossa toiminnan oikeutus on riippuvainen kansalaisten hyväksynnästä ja toiminta on perusteltava prosessin joka vaiheessa.
Esimerkkinä Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski, joka on aktiivinen somettaja.
Alakulttuurien someKouvostoliitto on toki huumoria, mutta se alkaa olla jo aika mielenkiintoinen brändi.
Mun betonihelvetti -teemassa kaupunki on löytänyt tätä myötäilevän humoristisen kulman.
Kansalaisille tarjoutuu mahdollisuuksia tehdä luovia tekoja, jotka tukevat samalla kaupungin viestintää.
Miten sitä somea tehdään?
Somea tuotetaan yhdessä muun yhteisön kanssa.
Tyypillinen some-tuotos on viestinnällinen elementti: valokuva, video, ääni, tekstinpätkä, idea TAI jonkun muun tuotoksen uudelleenjakaminen.
Oman henkisen / luovan tuotoksen jakaminen yhteisölle vaatii rohkeutta mutta myös palkitsee.
Hyvä meininki palkitaan tykkäämisillä ja muulla suosiolla, ’aivopieru’ paheksutaan yhteisöllisesti tai vaietaan kuoliaaksi.
Esimerkki: BenjaminBenjaminen Peltonen on tyypillinen some-ajan tuote.
Hän nousi tuntemattomuudesta julkkikseksi lataamalla kuvia itsestään Instagramiin.
Julkisuus toi hänelle levytyssopimuksen ja tulevaisuus on taattu.
Benjamin loi itselleen taitavasti uskottavan tällä ajalle sopivan henkilöbrändin.
Joitakin sosiaalisen median käsitteitä
CrowdsourcingCrowdsourcing eli tuttavallisesti ’sorsastus’ tarkoittaa joukkoistamista.
Joukkoistaminen on somelle tyypillinen yhdessä tekemisen muoto.
Osallistutaan yhdessä johonkin ja ollaan itse osana tuotosta.
Esimerkkinä Twitter-keskustelu jonkin suositun TV-ohjelman aikana.
JakamistalousSomen yhteydessä on alettu puhua myös yleisesti jakamistaloudesta sekä uberisaatiosta.
Uberisaatio vaatiikin kunnolla toimiakseen some-tyyppisiä sovelluksia ja palveluita.
Esimerkkeinä Uber ja Airbnb.
OsallistumistalousOsallistumistalous tarkoittaa materiaalisten tai immateriaalisten hyödykkeiden ja palveluiden innovoinnin, tuotannon, jalostuksen, jakelun, vaihdon, kilpailun ja kulutuksen muotoja, joiden synty edellyttää kollektiivista tai massatoimintaa tietoverkoissa ja tätä kautta markkinoiden syntyä. (Hintikka 2008)
Yhteisöllisyys”Yhteisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa ja on yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen pohjana.” (Émile Durkheim)
Vastakohtana vieraantuneisuus.
Sosiaalisen median yhteydessä siitä on tullut muotisana, jolla perustellaan somen oikeutus.
Tietoverkoissa toteutuva yhteisöllisyys merkitsee sitä, että teknisen tietoverkon mahdollistamana syntyy ja toimii sosiaalisia verkostoja, mahdollistuu sosiaalinen muutos, uudenlainen yhteisöllisyys.
Social CRM – sosiaalinen asiakkuudenhallinta
”Sosiaalinen asiakkuudenhallinta on ihmisten (eli asiakkaiden, potentiaalisten asiakkaiden tai yrityksen edustajien) välillä käytävään keskusteluun pohjautuvan tiedon keräämistä ja hyödyntämistä niin liiketoiminnan kasvattamiseen kuin paremman asiakaskokemuksen luomiseen.” (Cliente)
MashupUseasta lähteestä tietoa yhdistelevät internet-sivut, jossa usein hyödynnetään ns. big dataa.
Web 2.0:n myötä alkoi vakiintua.
Mashup ei liity pelkästään someen, mutta on olennainen osa sen luonnetta.
Esim. ChicagoCrime.org
Lisätty todellisuusLisätty todellisuus on palvelu, jolla rikastetaan reaalimaailman kokemusta erilaisilla tietosisällöillä.
Lisätty todellisuus (engl. augmented reality) viittaa näkymään, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien (see-through) näyttöjen kautta. Se on siis järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS-informaatio) on lisätty näkymään todellisesta ympäristöstä. (Wikipedia)
Sovelluksia esimerkiksi Grafetee, Layar ja Aurasma.
– Wikipedia
”Jokapaikan tietotekniikka (engl. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja
ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja
koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät
toimintaansa itsenäisesti.”
Ubiikkiyhteiskunta
Hashtagit eli #avainsanat
Hastagit ovat etsimistä ja kategorisointia helpottavia avainsanoja.
Hashtag eli aihetunniste kokoaa tiettyä aihetta koskevan keskustelun samaan paikkaan.
Hashtagit ovat yleisesti käytössä erilaisissa some-palveluissa (mm. Twitter, Facebook, Instagram, blogit jne).
Kommenttikenttään Instagramissa kannattaa lisätä muutakin tekstiä kuin pelkkiä avainsanoja.
Keskeisiä somepalveluja kunnan ja kuntalaisen kannalta
Blogit
FacebookSuosituin yhteisöpalvelu, yli miljardi käyttäjää.
Kritiikkinä tietoturvaan, tietosuojaan ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset.
Suomessa Facebook alkoi levitä varsinaisesti vuoden 2007 lokakuussa.
Käyttäjät, ryhmät ja sivut.
LinkedInVerkkoyhteisöpalvelu ja verkostoitumisväline.
Ns. professional tool.
Listautui 2011 ensimmäisenä merkittävänä netin sosiaalisena verkostopalveluyrityksenä New Yorkin pörssiin.
Saanut kritiikkiä automaattisista kontaktipyynnöistä.
MikroblogitMikroblogi on blogi, jossa yhden postauksen koko on rajoitettu 140 merkkiin.
Suosittu erityisesti Yhdysvalloissa, tekee tuloaan myös muualle.
Twitter tunnetuin, muita mikroblogeja ovat Jaiku ja Qaiku.
Twitterin postauksia kutsutaan Tweeteiksi.
Vähäisestä merkkimäärästä johtuen käytössä ovat tyypillisesti lyhennetyt URLit ja ja muut lyhenteet.
TwitterMikroblogipalvelu, perustettu 2006
140 merkin pituiset postaukset eli twiitit, myös kuvien twiittaaminen mahdollista
hashtagit kuuluvat olennaisesti Twitter-kielioppiin, esim. #opetus
Mobiili- ja työpöytäsovelluksia
TwitterViestejä voivat seurata myös rekisteröimättömät vierailijat, ellei kyseessä ole salainen profiili.
Tunnettuja twiittaajia: Barack Obama, Guy Kawasaki, Miley Cyrus, 50 cent etc.
Suomessa tällä hetkellä vajaat 50 000 aktiivista twiittaajaa.
Suomen TOP-100: http://www.pyppe.fi/blogi/2015/11/suomen-top-100-twiittaajat/ .
InstagramHelppokäyttöinen mobiilisovellus instant-tyyppiseen kuvien jakamiseen
Facebookin omistama, huomioitava käyttöehdot
Kuvan formaatti jäljittelee neliönmuotoista Polaroid-kuvaa
Hashtagit olennaisia myös IG:ssa, esim. #abstractphoto #kouvostoliitto
Mahdollistaa myös nopeat ‘instant-hashtag’-näyttelyt tai tutkivan oppimisen instagram-kävelyt, esim. #minunkouvolani
InstagramSuosittu kuvanjakopalvelu, jossa kuvia voidaan ’tägätä’ eli merkata hashtageilla, esim. #kouvostoliitto.
Jotkut museot ovat toteuttaneet yhteisöllisiä ’instakävelyjään’, jossa osallistujat kuvaavat aktiivisesti opastuksen aikana kohteita ja lataavat niitä Instagramiin sovitulla hashtagilla varustettuna.
Lopputuloksena yhteinen virtuaalinen näyttely, joka tekee opastuskokemuksesta rikkaamman ja kokemuksellisemman.
Selfie-kulttuuri
Hyödyntää valokuvan todistusvoimaa oman identiteetin hahmottamisessa.
’Minä olin tässä tilanteessa juuri nyt!’
Parhaimmillaan voimauttava kokemus.
Vrt myös friendsie, belfie, unselfie jne.
Selfie-kulttuuri on tullut jäädäkseen, pidettiinpä sitä hömppänä tai ei.
PinterestPerustuu ilmoitustaulumaiseen visuaalisesti korostuneeseen käyttöliittymään ja siinä oleviin kuvatauluihin (paikka-, teema- ja yhteistaulut).
Suurin osa käyttäjistä ikäryhmän 30-49 v. naisia.
Mahdollistaa kuratoinnin eli sisältökoosteiden tekemisen.
Tällä hetkellä nopeimmin kasvava yhteisöpalvelu.
Youtube
Tubettaminen on alakulttuurinen ilmiö
Tubettaja on henkilö tai ryhmä, joka tuottaa sisältöä ensisijaisesti YouTube-videopalveluun.
WikipediaWikipedia on Internetissä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu MediaWiki-tekniikkaan.
Tietosanakirja on virtuaalinen, eikä sitä julkaista painettuna versiona.
Wikipediaa kirjoitetaan 290 kielellä.
BlogitBlog = Weblog eli verkkologi.
Eräänlainen verkkopäiväkirja.
Tekijänsä henkilökohtainen julkaisu.
Voi olla myös kollektiivinen eli ryhmä, tiimi, yritys tai muu yhteisö (esim. kunta) julkaisee yhdessä blogia.
Voi olla kaupallinen tai ei-kaupallinen.
Käytetään yleensä jotakin blogialustaa (Wordpress, Blogger, Tumblr, Posterous etc).
WordpressVapaan lähdekoodin projekti, tämän hetken suosituin blogimoottori
Helppo käyttöönotto ja monipuoliset säätömahdollisuudet
Mahdollisuus asentaa omalle palvelimelle tai käyttää Wordpress.com -pilvipalvelua
Ominaisuuksien puolesta lähestyy sisällönhallintajärjestelmiä
Blogger
Googlen blogipalvelu, perustettu 1999
Saanut kritiikkiä että palvelua käytetään paljon splogaamiseen eli muiden sivustojen hakukonetulosten nostamiseen
Yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys valttina
Tumblr
Yksinkertainen käyttöliittymä, sopii erityisesti audiovisuaaliselle aineistolle (kuvat, videot, musiikki)
177 miljoona blogia, perustettu 2007
Googlen palvelutKattava joukko erilaisia ammatillisesti hyödynnettäviä digitaalisia palveluja
Google+ (verkkoyhteisöpalvelu, vrt Facebook)
Google Drive (tiedostojen jakamiseen ja yhteisdokumenttien tekemiseen)
Google Maps (avoin rajapinta Geo-täggäykseen)
Google Earth (satelliittikuvat koko maailmasta)
Google Sites (yksinkertaisen sivustojen luomiseen)
Google Scholar (tieteellisten artikkelien ja muun aineiston etsimiseen)
Blogger (Googlen blogimoottori)
Gmail (Googlen sähköpostipalvelu)
Youtube
FoursquareFoursquare on paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen verkkopalvelu ja mobiilisovellus.
Palvelun ideana on, että sen käyttäjät ”kirjautuvat” (eng. check-in) mobiililaitteillaan eri paikkoihin ja kertovat tuttavapiirilleen, missä liikkuvat.
Käyttäjä valitsee paikat Foursquare-sovelluksen listasta. Kirjautumisen jälkeen sovellus lähettää ilmoituksen käyttäjän ystäville.
Mitkä somepalvelut ovat kuuminta hottia juuri nyt?Periscope
Snapchat
Telegram
TSU? (tsu.co)
Ello (ello.co)
PeriscopeTwitterin omistama sosiaalinen suoratoistopalvelu.
Mahdollistaa suoran ’striimauksen’ omalta mobiililaitteelta.
Käyttäjät voivat reaaliaikaisesti kommentoida suoraa lähetystä.
SnapchatPikaviestipalvelu, jossa viestit poistetaan palvelusta nopeaan tahtiin.
Käyttäjä voi määrittää ajan, kuinka kauan snapit näkyvät vastaanottajan laitteessa (1–10 sekuntia).
n. 100 miljoonaa käyttäjää, päivittäin katsottuja videoita 5 miljardia. 60 % käyttäjistä tekee sisältöä.
Suomessa yleistynyt vuoden 2015 aikana.
8 % 12-65-vuotiaista käyttää, 38 % 12-17-vuotiaista.
Alustariippumaton pikaviestinpalvelu älypuhelimille.
Tekstin lisäksi pystyy lähettämään kuvia, videoita, ääniviestejä, jakamaan oman sijainnin netin tai GPS:n kautta sekä jakamaan omia yhteystietojaan.
2 miljoonaa käyttäjää Suomessa. 52 % 12-65-vuotiaista suomalaisista käyttää. 12-17-vuotiaista 89 %.
Trendejä, megatrendejä ja heikkoja signaaleja
IoT, Internet of Things
Social CRM
Henkilöbrändäys
Videostriimaus
Pelillisyys / gamification ?
Lisätty todellisuus / Augmended Reality?
Mahdollisuus olla anonyymi haluttaessa
Kuva: aurelievaltat.eu
Gardnerin mukaan…
Pelillinen some
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi miltä kotikaupunkisi näyttää pelillisyyden näkökulmasta?
Tämä on sellaista myönteistä julkisuutta jota rahalla ei voi ostaa.
Esimerkkejä pelillisestä somesta
Ingress
Foursquare
Munzee
Grafetee
Geokätköily
IngressMobiilipaikannukseen ja lisättyyn todellisuuteen perustuva pelisovellus.
Toimii tällä hetkellä Android- ja iOS-ympäristöissä.
Saanut vaikutteita perinteisestä lipunryöstöstä sekä geokätköilystä.
Pelin on kehittänyt Googlea lähellä oleva Niantic Labs -yhtiö. 2013 ilmestyi kutsupohjainen beta, 2014 tuotantoversio.
Taustalla Google Maps, joka modifioitu pelilliseen muotoon.
Pelaajia maailmassa arviolta 7 miljoonaa (Lähde: Niantic).
Suomessa aktiivipelaajia tällä hetkellä kymmeniä tuhansia (arvio), Kouvolassa joitakin kymmeniä.
Tietoturva / tietosuojaHenkilötietolaki määrittää organisaation keskeiset velvollisuudet henkilötietojen suojaamisessa.
Internetin asiointipalveluissa miniminä on kunnollisen rekisteriselosteen helppo löydettävyys.
https://ekouvola.fi/Rekisteriseloste_eKouvola.pdf
Tämänhetkisen käytännön mukaan rekisteriselostetta ei vaadita somepalveluissa, koska palvelut ovat yleensä kolmannen osapuolen ylläpitämiä.
”Siltä osin kun suomalaiset viranomaiset ovat toimivaltaisia, sosiaalisessa mediassa ei näyttäisi tällä hetkellä olevan alueita, joita ei säänneltäisi mitenkään tai joihin kellään viranomaisella ei olisi valvontamahdollisuutta. Tilanne toimivaltuuksien suhteen näyttää siis melko hyvältä kansalaisen kannalta.” (Tietosuojavaltuutetun toimisto -12)
SananvapausSosiaalista mediaa koskevat samat sananvapauden säännökset kuin perinteistä mediaakin.
Koska julkaiseminen on teknisesti helppoa, myös ylilyönteihin ja laittomuuksiin syyllistytään helposti.
Joskus tuntuu, että somessa asiaansa selostava ei aina oikein ymmärrä miten laajalle viesti potentiaalisesti leviää, ja miten peruuttamatonta viestin julkaiseminen on.
Copyright = Jennifer Moo, You can’t shut me up
TrollausTrolliksi nimitetään (vale)henkilöä, joka pyrkii provosoimaan keskustelua esittämällä kärjistettyjä ja valheellisia tietoja.
Trollaus on tahallista ja usein laskelmoitua häiriköintiä.
’Trollaukseen’ voi liittyä myös identiteettivarkaus.
Trollaus saattaa liittyä myös joidenkin valtioiden tiedustelutoimintaan.
Jos virkamiehenä joudut trollauksen kohteeksi, älä provosoidu, vaan yritä selvittää tilannetta sivistyneesti.
Ennakkokysymys
FB voi jäädä helposti vain yhdeksi tiedotuskanavaksi (millä on myös arvo sinänsä). Miten saada keskustelu ja (asiallinen) kommentointi lisääntymään? Monipuolisempaa ja mediaseksikkäämpää sisältöä enemmän, hauskemmin, laadukkaammin, useammin vai vain aikaa ja kärsivällisyyttä, jotta ihmiset tottuvat ajatukseen, että viranomaiset haluavat aitoa keskustelua somen kautta?
Miten saada keskustelu ja (asiallinen) kommentointi lisääntymään?
Säännöllisyys.
Sarjallisuus.
Merkityksellisyys. Kuntalaiselle tärkeät sisällöt.
Koukuttavuus: pyritään aktiivisesti vuoropuheluun kuntalaisten kanssa. Kysytään mielipidettä ja otetaan se huomioon.
Esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on todennut, että tärkeää työtä on osallistua somessa keskusteluun ja vastata kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin.
Virkamiehen somekäytön huoneentaulu
Ole aktiivinen, mutta (riittävän) neutraali.
Toimi useilla rintamilla.
Ole oma itsesi, omalla nimelläsi, omilla kasvoillasi.
Älä provosoidu.
Älä yritä sensuroida tai tukahduttaa keskustelua, se ei onnistu.
Ole lojaali työnantajallesi.
Salli, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä.
Pyri tuomaan keskusteluun enemmän faktatietoa kuin mielipiteitäsi.
Ota selvää asioista ennen kuin postaat.
Älä polta itseäsi loppuun. Kukaan ei odota että keskustelet somessa virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuna.
Some ei ole kuolemanvakavaa. Toimi hymyssä suin ja sopivasti huumorin kukkaa viljellen.
Ole kiitollinen keskustelusta. Kriittinenkin keskustelu on aina parempi kuin kuoliaaksi vaikeneminen.
Älä ’spämmää’.
Kysymyksiä ja keskusteluaTämä esitys löytyy somesta
(Dropbox) osoitteella:
http://bit.ly/somekouvola
Lähteitähttp://aurelievaltat.eu/2016-social-media-trends-for-government-communicators/
http://www.slideshare.net/hponka/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-tasapainoilua-itsen-ja-muiden-vlill?qid=e76ea049-e927-493a-8e2a-6a038dff9474&v=&b=&from_search=1
Riihikoski, Jorma 2015, Verkkotyökalujen ja sosiaalisen median hyödyntäminen lähidemokratiassa ja kunnallisessa päätöksenteossa https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97485/GRADU-1435147006.pdf?sequence=1
Kuntien verkkoviestintäohje 2010, http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/viestinta/kuntien-viestinta/kuntaviestinnan-ohjeet/Documents/Verkkoviestintaopas.pdf
Oikeusministeriö, Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle
Aalto-Matturi, Sari 2010, http://www.slideshare.net/palmenia/2sari
Sauri, Pekka 2015. Julkishallinto ja sosiaalinen media. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 98. Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala.
KiitosAri Rapo, KM, NTM, kulttuurituottaja, valokuvaaja, kouluttaja (KSAO Aikuisopisto), sivutoiminen yrittäjä (Raponet Oy).
Digitaalista viestintää analogisista ajoista lähtien. Analogista viestintää ammattimaisesti 1977 lähtien.
Voit ottaa minuun yhteyttä mm. seuraavien palveluiden kautta: Facebook, ВКонтакте, Twitter, Google+, Instagram, Skype, Gmail, Foursquare, Ingress.
ari.rapo(at)ksao.fi, p. 020 6156 386
